Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
1. SEFEN RAPORTTEJA 2/2013
Työelämään valmistavaa koulutusta
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
koulutuksesta sekä tietoja työllistymisestä
Minna Rissanen
SUOMEN EKONOMILII
INLANDS EKONOMFÖRBUN
2. Sisältö
1
Yhteenveto ....................................................................................................................................6
1.1
Yhteenveto .......................................................................................................................................... 6
1.2
Sammandrag ...................................................................................................................................... 9
1.3
Summary .......................................................................................................................................... 12
2
Johdanto ..................................................................................................................................... 15
3
Kauppatieteiden maisterit ................................................................................................... 18
3.1
3.2
Koulutus kehittää uuden omaksumista ja ryhmätyöskentelytaitoja .......................... 24
3.3
Toimeksiantotutkielmat hieman aiempaa harvinaisempia ............................................ 28
3.4
Koulutus tukee kansainvälistymistä ...................................................................................... 29
3.5
4
Taustatietoja vastavalmistuneista ............................................................................................ 18
Vastavalmistuneiden työtilanne parantunut ....................................................................... 31
Kauppatieteiden kandidaatit .............................................................................................. 41
4.1
4.2
Ohjausta opintojen suunnan valitsemiseen ......................................................................... 46
4.3
Ulkomaanvaihtoon kandiopintojen aikana ......................................................................... 50
4.4
5
Taustatietoja vastavalmistuneista ............................................................................................ 41
KTM-opintoihin jatkaminen lähes itsestäänselvyys ........................................................ 52
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ............................................................................. 53
5.1
Yhteenveto ........................................................................................................................................ 53
5.2
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM ....................................................................... 54
5.2.1
Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 54
5.2.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 56
5.2.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 57
5.2.4
Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .......................................................................... 61
5.2.5
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................................. 63
5.2.6
Työllistyminen ja sijoittuminen ...................................................................................................... 64
5.3
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTK ........................................................................ 68
5.3.1
Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 68
5.3.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 70
5.3.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 71
1
3. 5.3.4
5.3.5
6
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................................. 76
Jatkosuunnitelmat................................................................................................................................. 78
Itä-Suomen yliopisto ............................................................................................................. 80
6.1
Yhteenveto ........................................................................................................................................ 80
6.2
Itä-Suomen yliopisto, KTM ....................................................................................................... 81
6.2.1
Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 81
6.2.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 83
6.2.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 84
6.2.4
Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .......................................................................... 88
6.2.5
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................................. 89
6.2.6
Työllistyminen ja sijoittuminen ...................................................................................................... 91
6.3
Itä-Suomen yliopisto, KTK ........................................................................................................ 95
6.3.1
Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 95
6.3.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 96
6.3.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 97
6.3.4
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 102
6.3.5
Jatkosuunnitelmat.............................................................................................................................. 104
7 Jyväskylän yliopisto............................................................................................................ 106
7.1
Yhteenveto ......................................................................................................................................106
7.2
Jyväskylän yliopisto, KTM .......................................................................................................107
7.2.1
Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 107
7.2.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 109
7.2.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 110
7.2.4
Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus ....................................................................... 115
7.2.5
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 117
7.2.6
Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................................... 119
7.3
Jyväskylän yliopisto, KTK ........................................................................................................123
7.3.1
7.3.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 125
7.3.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 125
7.3.4
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 130
7.3.5
8
Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 123
Jatkosuunnitelmat.............................................................................................................................. 132
Lappeenrannan teknillinen yliopisto ........................................................................... 134
2
4. 8.1
Yhteenveto ......................................................................................................................................134
8.2
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTM ......................................................................135
8.2.1
Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 135
8.2.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 137
8.2.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 138
8.2.4
Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus ....................................................................... 142
8.2.5
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 144
8.2.6
Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................................... 146
8.3
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTK .......................................................................149
8.3.1
Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 149
8.3.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 150
8.3.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 151
8.3.4
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 156
8.3.5
Jatkosuunnitelmat.............................................................................................................................. 158
Oulun yliopisto..................................................................................................................... 159
9
9.1
Yhteenveto ......................................................................................................................................159
9.2
Oulun yliopisto, KTM................................................................................................................160
9.2.1
Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 160
9.2.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 161
9.2.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 162
9.2.4
Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus ....................................................................... 166
9.2.5
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 168
9.2.6
Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................................... 169
9.3
Oulun yliopisto, KTK.................................................................................................................173
9.3.1
Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 173
9.3.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 174
9.3.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 175
9.3.4
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 179
9.3.5
Jatkosuunnitelmat.............................................................................................................................. 181
Svenska handelshögskolan ............................................................................................ 183
10
10.1
Yhteenveto....................................................................................................................................183
10.2
Svenska handelshögskolan, KTM .......................................................................................184
10.2.1
Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 184
10.2.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 185
3
5. 10.2.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 187
10.2.4
Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 191
10.2.5
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 193
10.2.6
Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 194
10.3
Svenska handelshögskolan, KTK ........................................................................................198
10.3.1
Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 198
10.3.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 199
10.3.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 200
10.3.4
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 205
10.3.5
Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 207
Tampereen yliopisto ......................................................................................................... 209
11
11.1
Yhteenveto....................................................................................................................................209
11.2
Tampereen yliopisto, KTM ....................................................................................................210
11.2.1
Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 210
11.2.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 211
11.2.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 212
11.2.4
Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 217
11.2.5
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 218
11.2.6
Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 220
11.3
Tamperereen yliopisto, KTK .................................................................................................223
11.3.1
Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 223
11.3.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 224
11.3.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 225
11.3.4
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 229
11.3.5
Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 231
Turun kauppakorkeakoulu ............................................................................................ 233
12
12.1
Yhteenveto....................................................................................................................................233
12.2
Turun kauppakorkeakoulu, KTM .......................................................................................234
12.2.1
Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 234
12.2.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 236
12.2.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 237
12.2.4
Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 241
12.2.5
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 243
12.2.6
Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 245
4
6. 12.3
Turun kauppakorkeakoulu, KTK ........................................................................................248
12.3.1
Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 248
12.3.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 249
12.3.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 250
12.3.4
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 255
12.3.5
Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 257
Vaasan yliopisto ................................................................................................................. 258
13
13.1
Yhteenveto....................................................................................................................................258
13.2
Vaasan yliopisto, KTM ............................................................................................................259
13.2.1
Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 259
13.2.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 261
13.2.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 262
13.2.4
Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 265
13.2.5
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 266
13.2.6
Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 268
13.3
Vaasan yliopisto, KTK .............................................................................................................272
13.3.1
Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 272
13.3.2
Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 273
13.3.3
Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 274
13.3.4
Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 279
13.3.5
Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 281
14
Taulukkoluettelo ............................................................................................................... 283
15
Kuvioluettelo ....................................................................................................................... 285
Liite 1 : Kyselylomake (KTM) ................................................................................................. 297
Liite 2 : Kyselylomake (KTK) .................................................................................................. 306
Liite 3 : KTM-vastaajat pääaineittain .................................................................................. 314
Liite 4 : KTK-vastaajat pääaineittain ................................................................................... 315
5
7. 1 Yhteenveto
1.1 Yhteenveto
Vuonna 2012 valmistui 2 018 kauppatieteiden maisteria, joista 1 504 osallistui SEFEn
järjestämään palautekyselyyn. Kyselyn vastausprosentti oli näin 74,5 prosenttia ja
nousi jopa 15 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Vastaavasti kauppatieteiden
kandidaatiksi valmistuneita oli vuonna 2012 1 806 ja SEFEn kyselyyn vastasi 1 304
valmistunutta. Myös kandidaatiksi valmistuneiden palautekyselyn vastausprosentti
nousi
edelliseen
vuoteen
verrattuna:
60,4
prosentista
72,2
prosenttiin.
Vastavalmistuneiden ekonomien keskiarvoikä oli 29 vuotta, tosin 66 prosenttia
valmistui alle 28-vuotiaana. Maisteriksi valmistuneista 53 prosenttia oli naisia mutta
kandidaatiksi valmistuneista ainoastaan 46 prosenttia. Kyselyyn vastanneiden
joukossa naiset olivat hieman yliedustettuina.
Kyselyn vastaajat olivat suhteellisen tyytyväisiä koulutukseensa mutta toivoivat, että
koulutuksessa otettaisiin entistä paremmin huomioon työelämäyhteydet. Tämä tuli
esiin
etenkin
avoimissa
vastauksissa.
Vastaajat
olivat
tyytyväisiä
yliopistokoulutuksen tarjoamaan teoreettiseen opetukseen mutta toivoivat, että
koulutuksessa
käytettäisiin
tulevaisuudessa
aiempaa
enemmän
käytännön
yritysprojekteja ja case-harjoituksia. Tyytyväisiä oltiin myös kauppatieteellisen
koulutuksen kansainvälisyyteen ja pääaineiden opetukseen. Edellisvuosien tapaan
valmistuneet kehuivat myös yliopistoyksiköidensä ilmapiiriä ja pitivät kielten
opetusta
laadukkaana.
Vastaajat
kokivat
kauppatieteellisen
koulutuksen
valmistaneen heitä etenkin ryhmätyöskentelyyn ja uusien asioiden oppimiseen.
Heikoiten koulutus taas valmisti toisella kotimaisella kielellä viestimiseen sekä
yrittäjyyteen. Tuoreet kauppatieteiden maisterit ja kandidaatit kokivat sekä
tiedolliset että asenteelliset yrittäjävalmiutensa heikoiksi.
6
8. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa opintojen ohjaukseen, mutta opettajaja opiskelijatutorointi koettiin opintojen ohjauksen heikoimmiksi osa-alueiksi
kaikissa yksiköissä. Valmistuneet olisivat kaivanneet enemmän tukea opintoihinsa
esimerkiksi kurssivalintoihin tai erilaisiin urapolkuihin liittyvissä asioissa. Tärkeäksi
tekijäksi opintoihin kytkeytymisen kannalta nousi myös toisten opiskelijoiden
vertaistuki varsinkin opintojen alkuvaiheessa. Valmistuneet toivoivat, että heidät
olisi hyväksytty paremmin osaksi yliopiston asiantuntijayhteisöä ja että heidän
mielipiteensä olisi otettu huomioon opetuksen kehittämisessä.
Kauppatieteiden
maisterit
käyttivät
pro
gradu
–tutkielmiensa
tekemiseen
keskimäärin 12,9 kuukautta mutta tutkielman nettotekoaika oli keskimäärin vain 5,7
kuukautta. Tutkielmien valmistumiseen voitaisiin vaikuttaa paremmalla ohjauksella,
sillä nyt vastaajat arvioivat graduohjauksen ainoastaan tyydyttävän ja hyvän
arvosanan välimaastoon. 15 prosenttia vastaajista, joiden opinnot olivat viivästyneet,
kertoi tärkeimmäksi viivästymisen syyksi gradun viivästymisen. Toimeksiantona
tutkielmansa teki 30 prosenttia vastaajista, mikä oli kolme prosenttiyksikköä
vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Kandidaatiksi
valmistuneet
itsestäänselvyytenä.
92
kokivat
prosenttia
maisteriopintoihin
kandivastaajista
aikoi
jatkamisen
jatkaa
lähes
opintojaan
valmistumisen jälkeen suoraan kauppatieteiden maisteriksi.
Vastavalmistuneiden ekonomien työllistyminen on parantunut viime vuosina.
Vuonna 2012 valmistuneista töissä oli valmistumishetkellään 79 prosenttia eli miltei
yhtä suuri osa kuin ennen talouskriisiä vuonna 2007 valmistuneista. Viime vuosina
vastavalmistuneet ovat myös sijoittuneet yhä useammin vakituisiin työtehtäviin ja
työssäkäyvät kokevat työtehtävien vastaavan koulutustaan aiempaa paremmin.
Maisterivastaajien tyytyväisyys omaan työtilanteeseensa kuitenkin heikkeni hieman
edellisvuodesta. Vakituisen kokopäivätyön oli saanut valmistumishetkellään hieman
7
9. yli puolet vastaajista ja vakituisessa osapäivätyössä työskenteli 7 prosenttia.
Määräaikaisessa kokopäivätyössä taas työskenteli 15 prosenttia ja määräaikaisessa
osapäivätyössä kolme prosenttia vastaajista. 13 prosenttia kertoi vielä etsivänsä töitä.
Vastavalmistuneiden palkat eivät enää vuonna 2012 noudattaneet nousevaa trendiä
vaan työssäkäyvien vastaajien mediaanipalkka oli sama kuin vuonna 2011, 3 000
euroa kuussa. Naisten ja miesten keskimääräisten palkkojen välillä oleva kuilu oli
edelleen merkittävä ja jopa kasvoi edellisvuosista. Keskimäärin vuonna 2012
vastavalmistunut nainen ansaitsi kuukaudessa 471 euroa vähemmän kuin
vastavalmistunut mies. Sukupuolten välisiä palkkaeroja selittää osittain naisten ja
miesten
sijoittuminen
eri
asemiin
organisaatioissa
sekä
eri
pääaineista
valmistuneiden epätasainen sukupuolijakauma. Kuitenkin myös samassa asemassa
työskentelevien naisten ja miesten välillä on selkeitä palkkaeroja.
8
10. 1.2 Sammandrag
År 2012 utexaminerades 2 018 ekonomie magistrar och 1 504 av dessa besvarade
SEFEs responsenkät. Svarsprocenten var därmed 74,5 och steg med hela 15
procentenheter jämfört med föregående år. År 2012 utexaminerades 1 806 ekonomie
kandidater och 1 304 av dessa besvarade SEFEs enkät. Även svarsprocenten för
denna enkät steg jämfört med året innan: från 60,4 till 72,2 procent. De
nyutexaminerade
ekonomernas
medelålder
var
29
år,
men
66
procent
utexaminerades innan de fyllt 28 år. 53 procent av de utexaminerade magistrarna var
kvinnor
men av
kandidaterna endast
46 procent. Kvinnorna var
något
överrepresenterade bland alla som besvarade enkäten.
Respondenterna var relativt nöjda med sin utbildning, men önskade att kontakterna
till arbetslivet skulle beaktas ännu bättre i utbildningen. Detta framgick särskilt av
de öppna svaren. Respondenterna var nöjda med den teoretiska undervisningen som
ingick i universitetsutbildningen men önskade att den framtida utbildningen skulle
omfatta praktiska företagsprojekt och caseövningar i större omfattning än nu.
Respondenterna var också nöjda med den ekonomiska utbildningens internationella
karaktär och undervisningen i huvudämnena. I likhet med tidigare år fick
atmosfären i universitetsenheterna beröm och de nyutexaminerade ansåg också att
språkundervisningen håller hög kvalitet. Respondenterna upplevde att den
ekonomiska utbildningen har gett dem färdigheter i synnerhet för grupparbete och
för att lära sig nya saker. De sämsta färdigheterna gav utbildningen för
kommunikation på det andra inhemska språket och företagande. De nya ekonomie
magistrarna och kandidaterna ansåg både sina teoretiska och attitydmässiga
färdigheter beträffande företagande vara svaga.
Respondenterna var i huvudsak nöjda med den studiehandledning de fått, men
lärar- och studerandetutorverksamheten upplevdes i alla enheter som det svagaste
delområdet inom studiehandledningen. De utexaminerade skulle ha önskat mer stöd
9
11. i studierna till exempel i frågor som gällde kursval eller olika karriärstigar. Stöd från
andra studerande särskilt i början av studierna var också en viktig faktor som
inverkade på hur studeranden kom igång med sina studier. De utexaminerade
önskade att de bättre skulle ha godkänts som en del av expertgemenskapen vid
universitetet och att deras åsikt skulle ha beaktats i utvecklingen av undervisningen.
Ekonomie magistrarna skrev sin pro gradu-avhandling på i genomsnitt 12,9
månader, men nettotiden för avhandlingen var i genomsnitt bara 5,7 månader.
Arbetet med avhandlingarna kunde påskyndas genom bättre handledning, eftersom
graduhandledningen
endast
fick
betyg
mellan
nöjaktiga
och
goda
av
respondenterna. 15 procent av respondenterna, vars studier dragit ut på tiden,
meddelade att den största orsaken till detta var att arbetet med avhandlingen
fördröjts. 30 procent av respondenterna gjorde sin avhandling på uppdrag, vilket är
tre procentenheter mindre än föregående år.
De utexaminerade kandidaterna ansåg det nästan vara en självklarhet att fortsätta
med magisterstudierna. 92 procent av kandidatrespondenterna hade för avsikt att
studera vidare till ekonomie magister genast efter examen.
Under de senaste åren har det blivit lättare för nyutexaminerade ekonomer att få
arbete. 79 procent av dem som utexaminerades 2012 arbetade vid tidpunkten för
examen. Andelen är nästan lika stor som andelen av dem som utexaminerades före
den ekonomiska krisen 2007. Under de senaste åren har de nyutexaminerade också
allt oftare fått fast anställning och de förvärvsarbetande anser att arbetsuppgifterna
motsvarar utbildningen bättre än tidigare. Magistrarna som besvarade enkäten var
dock inte riktigt lika nöjda med sin arbetssituation som föregående år. Vid
tidpunkten för examen hade något över hälften av respondenterna fått fast
anställning och arbetade heltid. 7 procent hade fast anställning och arbetade deltid.
15 procent var visstidsanställda och arbetade heltid, medan 3 procent var
10
12. visstidsanställda och arbetade deltid. 13 procent meddelade att de fortfarande söker
arbete.
Lönerna till nyutexaminerade steg inte längre 2012, utan medianlönen bland de
förvärvsarbetande respondenterna var densamma som 2011, dvs. 3 000 euro i
månaden. Klyftan mellan kvinnornas och männens genomsnittliga löner var
fortfarande betydande och till och med växte jämfört med tidigare år. År 2012 fick en
nyutexaminerad kvinna i genomsnitt 471 euro mindre lön än en nyutexaminerad
man. De könsbaserade löneskillnaderna förklaras delvis av att kvinnor och män har
olika positioner i organisationerna och att könsfördelningen är ojämn beroende på de
utexaminerades huvudämnen. Trots detta finns det klara löneskillnader även mellan
kvinnor och män som arbetar i samma position.
11
13. 1.3 Summary
SEFE annually conducts a feedback survey to all business studies MSc/BSc (Econ.)
graduates. This “Feedback on academic business education” assessment package is
mainly designed to support and evaluate the quality of academic business education.
The purpose of the assessment is to reveal opinions on the level of education
provided as well as to collect information on how graduates are employed.
In 2012, the amount of total MSc (econ.) graduates in Finland was 2018 of which a
total of 1504 graduates answered the questionnaire, resulting in a response rate of
74,5%. The response rate was 15 percent higher compared to 2011. A total of 1808 BSc
(econ.) graduated on 2012 and 1304 of them answered to the survey. The response
rate for newly graduated BSc students rose from 60,4% (2011) to 72,2% (2012). The
average age of respondents with a Master’s degree was 29 years, although 66 percent
of respondents graduated when they were under 28 years of age. Of the Masters
graduates 53% and 46% of BSc graduates were women. Women were slightly
overrepresented among the respondents.
In general, the respondents were satisfied with their education but expected more
cooperation with the business community and private sector. These wishes were
especially submitted in the open field answers. Respondents were satisfied with the
level of theoretical teaching, but hoped to see more practical business projects and
case studies in the future. Respondents were also pleased with their major studies
and the internationality of departments. As in the previous years, graduates also
praised their university departments’ atmosphere. The quality of language teaching
was seen as excellent. The respondents felt that after graduation they had good
abilities especially for team work and absorbing new information. The weakest
abilities were reported in entrepreneurship as well as communicating in the second
12
14. national language. Graduates found their cognitive and attitudinal abilities for
entrepreneurship to be poor.
The respondents were mostly satisfied with the student counseling. Tutoring was
seen as the weakest field of student counseling in all departments. Graduates would
have generally liked more guidance for their studies, for example in choosing
courses and careers service. Peer support by other students was seen important
especially in the beginning of studies.
On average, MSc graduates spent 12,9 months writing their thesis. However, the net
time spent on the thesis was only 5,7 months. According to the study, we can
conclude that better guidance towards thesis writing would speed up graduation.
The respondents rated thesis guidance only between satisfactory and good. 15
percent of respondents, whose studies were delayed, reported that the main reason
was that their thesis was late. 30 percent of respondents wrote their thesis as an
assignment for a company, which was three percentage points lower than the
previous year.
92 percent of the BSc graduate respondents reported they will continue to Master’s
degree studies directly. For most respondents continuing the studies is an obvious
choice.
The employment situation of MSc graduates has improved in the previous years. Out
of all respondents, 79 percent reported having a job, which is almost as much as
before the financial crisis in 2007. In recent years, graduates have found more
permanent jobs and felt that their duties corresponded with their education either
well or rather well. On the other hand, in 2012 only 69 percent of Master’s
respondents were satisfied with their work situation while in the year 2011 the share
was 71 percent. More than half of the respondents were in permanent full-time
13
15. employment. 15 percent had a fixed-period full-time job. Seven percent of the
respondents reported having a permanent part-time job and three percent a fixed
part-time job. At the moment of responding, 13 percent of respondents were
unemployed and seeking work.
However, the earnings of newly graduated Master’s did not follow the increasing
trend in 2012. The median earnings were 3000€/month, which was the same as in
2011. On average, newly graduated men earned 471€ more than their female
equivalents. The salary difference between men and women increased from the
previous year. The salary difference between genders is explained to a certain degree
by the fact that women more often find employment as clerical workers whereas men
occupy more managerial positions. However, for men and women in the identical
positions, a clear difference in pay exists.
14
16. 2 Johdanto
Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry toteuttaa vuosittain
yhteistyössä ekonomikoulutusyksiköiden kanssa palautekyselyn vastavalmistuneille
kauppatieteiden kandidaateille ja maistereille. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää
valmistuneiden kokemuksia kauppatieteellisestä koulutuksesta ja koulutusyksiköistä
sekä kerätä tietoja vastavalmistuneiden sijoittumisesta työmarkkinoille. Tutkimus on
tarkoitettu ensisijaisesti kauppatieteellisen koulutuksen laadun ylläpidon ja
kehittämisen tueksi.
SEFE on kerännyt palautetta vastavalmistuneilta 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna
2012 kysely toteutettiin sekä paperisena että sähköisenä lomakkeena. Vastauksia
saatiin kaikista ekonomikoulutusta tarjoavista yksiköistä lukuun ottamatta Svenska
handelshögskolanin Vaasan kampusta sekä Åbo Akademia. Lomakepohjat ovat
liitteinä raportin lopussa. Kyselylomakkeiden atk-käsittelyn suoritti ja perusanalyysit
tuloksista tuotti Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikkö.
Raportin ensimmäisessä osassa kyselyn tulokset esitetään kokonaisuutena. Näitä
koko koulutusalaa käsitteleviä tuloksia voi käyttää vertailutietoina kunkin
koulutusyksikön omien tulosten rinnalla, jotka esitellään raportin toisessa osassa.
Jokaisesta yliopistoyksiköstä on lyhyt yhteenveto yksikköä käsittelevän kappaleen
alussa.
Kauppatieteellisen koulutuksen pää- ja sivuaineiden/ohjelmien nimikkeet vaihtelevat
koulutusyksiköittäin. Pää- ja sivuaineiden kohdalla ei raportissa ole pyritty täysin
eksakteihin
nimityksiin
yksikkökohtaisesti
ja
ruotsin-
ja
englanninkielisten
koulutusohjelmien kohdalla käytetään osittain suomenkielisiä vastineita. Koko
koulutusalaa tarkasteltaessa pää- ja sivuainekategoriat sisältävät siten hieman
15
17. toisistaan poikkeavia nimityksiä. Vastaajien pää- ja sivuaineet/ohjelmat kysyttiin
avoimina kysymyksinä, minkä takia tilasto ei ole aukotonta.
Vastausten
esittelyssä
havainnollisuuteen
ja
on
pyritty
kiinnittämään
käytettävyyteen.
erityistä
Havainnollisuuden
huomiota
varmistamiseksi
raportissa on käytetty enemmän kuvioita kuin aiempina vuosina. Vastaukset on
pyritty
esittämään
niin,
että
valtakunnallisen
ja
koulutusyksikkökohtaisen
koulutuksen hyvät puolet ja toisaalta kehittämiskohteet nousevat selkeästi esiin.
Kuvioissa havainnot on esitetty prosentteina tai vastausasteikkoina kysymyksestä
riippuen. Käytetty vastausasteikko ilmenee kunkin kuvaajan akselista. Kuvioissa
pylväiden numeroselitteitä käytetään sen mukaan kuin on selkeyden ja luettavuuden
kannalta järkevää, joten tämä saattaa vaihdella riippuen siitä montako asiakohtaa tai
vertailuryhmää samassa kuviossa on.
Joissakin yliopistoissa vastausprosentti jäi valitettavan pieneksi. Vastausten vähyys
vaikeuttaa
etenkin
pääainekohtaista
systemaattisesti
pääainekohtaisia
koulutusohjelma-
tai
vertailua.
tuloksia
pääainekohtaiset
Raportissa
vaan
vastaukset
on
ei
ole
esitetty
yliopistoyksiköiden
lähetty
sähköisesti
asianomaisten yksiköiden opintoasioista vastaaville henkilöille. Raportissa ei ole
esitetty tuloksia, joissa on alle seitsemän havaintoa.
Raporttia lukiessa kannattaa pitää mielessä, että arviot perustuvat vastaajien
subjektiivisiin näkemyksiin omasta koulutuksestaan. Tutkimuksessa on käytetty
vastausasteikkoja 1-4 (1 =täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= jokseenkin
samaa mieltä, 4= täysin samaa mieltä, 0= en osaa sanoa) ja 1-5 (1= heikko, 2= välttävä,
3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen). Asteikon välit ymmärtää kukin vastaaja
omalla tavallaan, joten asteikkoa ei voida pitää tasavälisenä.
16
18. Raportissa käytetään seuraavia lyhenteitä eri koulutusyksiköistä valmistuneista:
Aalto
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Hanken
Svenska handelshögskolan
JY
Jyväskylän yliopisto
LUT
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LY
Lapin yliopisto
OY
Oulun yliopisto
TaY
Tampereen yliopisto
TSE
Turun kauppakorkeakoulu
UEF
Itä-Suomen yliopisto
VY
Vaasan yliopisto
17
19. 3 Kauppatieteiden maisterit
3.1 Taustatietoja vastavalmistuneista
Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden palautekyselyyn vastasi vuonna
2012 yhteensä 1504 henkilöä (taulukko 1). Vuonna 2012 Suomessa valmistui 2018
kauppatieteiden maisteria, joten kyselyn vastausprosentti oli 74,5 prosenttia.
Vastausprosentti nousi 15 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen (59,5 %) verrattuna.
Aktiivisimmin kyselyyn vastattiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Aaltoyliopistossa, joiden vastausprosentit lähenivät sataa. Lapin yliopiston tuloksia ei
tässä raportissa käsitellä erikseen, sillä maisterivastaajia oli ainoastaan 13.
Taulukko 1: Vastaajat ja vastausprosentit, KTM.
Valmistuneet
Vastauksia
Yksikön osuus
Yksikön osuus
%
2012
Vastaus-
valmistuneista
vastanneista
Aalto
390
384
98,5 %
18,8 %
25,5 %
Hanken
255
169
66,3 %
12,3 %
11,2 %
JY
180
69
38,3 %
8,7 %
4,6 %
LUT
185
184
99,5 %
8,9 %
12,2 %
LY
57
13
22,8 %
2,7 %
0,9 %
OY
181
154
85,1 %
11,5 %
10,2 %
TaY
131
54
41,2 %
6,3 %
3,6 %
TSE
227
216
95,2 %
10,9 %
14,4 %
UEF
95
30
31,6 %
4,6 %
2,0 %
VY
259
231
89,2 %
12,5 %
15,4 %
ÅA
58
0
0,0 %
2,8 %
0%
Yhteensä
2018
1504
74,5 %
100,0 %
100,0 %
18
20. Kuvio 1: Vastaajien sukupuolijakauma, KTM, %.
Kuvio 2: Ikä valmistuessa, KTM, %.
35%
30%
25%
Mies
46 %
20%
Nainen
54 %
15%
10%
5%
0%
0%
8%
32%
26%
12%
6%
16%
Alle 23 23-24 25-26 27-28 29-30 31-32 Väh.
v.
v.
v.
v.
v.
v.
33 v.
Maisteriksi valmistuneista suurin osa (53 %) oli edellisvuosien tapaan naisia. Kyselyn
vastaajien joukossa naiset olivat lisäksi hieman yliedustettuina (kuvio 1). Vuonna
2012 valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden keskiarvoikä oli 29 vuotta, 66
prosenttia vastaajista valmistui kuitenkin vähintään 28-vuotiaina (kuvio 2).
Kuvio kolme kertoo vastaajien koulutustaustan, jonka perusteella he saivat
suoristusoikeuden kaksivuotiseen kauppatieteiden maisterin tutkintoon. Yli puolet
valmistuneista (53 % ) sai yhä tutkinto-oikeuden suoraan sekä kandidaatin että
maisterin tutkintoon. Tradenomitaustaisten maistereiden määrä on kuitenkin
lisääntynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2012 valmistuneista 13 % oli koulutustaustaltaan
tradenomeja: naisvastaajista jopa 17 % kun taas miehistä vain 9 %.
Kuvio 3: Aiempi koulutustausta, KTM, %.
72%
KTK-tutkinto samassa yliopistossa
KTK-tutkinto toisessa suomalaisessa yliopistossa
3%
Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto
4%
13%
Tradenomin tutkinto
6%
Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla
3%
Muu tutkinto, jolla sai suoritusoikeuden
0%
20%
40%
60%
80%
100%
19
21. Vuonna
2012
valmistuneiden
maistereiden
yleisimmät
pääaineet
olivat
laskentatoimi (15 %), markkinointi (15 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (14 %).
Näistä kolmesta pääaineesta on valmistunut eniten ekonomeja myös aiempina
vuosina. Kuviossa neljä on kuvattu pienimmästä suurimpaan ne pääainekategoriat,
joista vastavalmistuneilta saatiin vähintään 30 vastausta. Yleisimpiä pääaineita
tarkasteltaessa
on
kuitenkin
opintokokonaisuuksista
tosistaan
hyvä
muistaa,
poikkeavia
että
yliopistot
nimityksiä,
mikä
käyttävät
hankaloittaa
pääainekohtaista vertailua. Raportin lopussa liitteessä kolme on esitetty kaikki
vastaajien KTM-pääaineet ja niiden vastaajamäärät yksiköittäin.
Kuvio 4: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTM, %.
Kaikki
Laskentatoimi (n= 224)
Markkinointi (n= 223)
Organisaatiot ja johtaminen (n=212)
Rahoitus (n=117)
Kv. liiketoiminta (n=99)
Nainen
Laskentatoimi ja rahoitus (n=95)
Mies
Kansantaloustiede (n=91)
Yritysjuridiikka (n=42)
Yrittäjyys (n=41)
Logistiikka (n=37)
Tietojärjestelmätiede (n=35)
Tuotantotalous (n=30)
0%
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Kuvio neljä kertoo pääaineiden lisäksi vastaajien sukupuolijakaumat yleisimmissä
pääainekategorioissa. Erityisesti kv. liiketoimintaa, organisaatiota ja johtamista sekä
markkinointia pääaineinaan opiskelleista suurin osa oli naisia kun taas rahoituksesta
valmistui eniten miespuolisia opiskelijoita. Tämä noudattelee aiempina vuosina
valmistuneiden
sukupuolijakaumaa.
Pääainekohtaisiin
sukupuolijakaumiin
20
22. kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ne selittävät osittain myöhemmin tarkasteltavia
sukupuolten välisiä eroja etenkin työllistymisen ja palkkauksen osalta.
Sivuaineista suosituimpia olivat organisaatiot ja johtaminen (16 % vastaajista),
yritysjuridiikka (15 %) ja laskentatoimi (14 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi
laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
Vastaajilta kysyttiin, millä perusteella he ensisijaisesti valitsivat opiskelupaikkansa
(kuvio 5). Yksikön sijaintipaikkakunta oli vastaajille tärkein opiskelupaikan
valintaperuste, ja etenkin naiset pitivät sitä tärkeänä. Miehille yksikön maineella taas
oli
päätökseen
suhteessa
suurempi
vaikutus.
Vastaukset
ensisijaisesta
koulutuspaikasta vaihtelivat runsaasti myös koulutusyksiköittäin. Aalto-yliopiston
vastaajille yksikön maine oli selvästi tärkeämpi tekijä (53 %) kuin muista yliopistoista
valmistuneille. Yksikön sijaintipaikka oli tärkein Oulussa (61 %) ja Tampereella (57
%) opiskelleille. Tietty pääaine oli taas tärkein peruste Jyväskylästä valmistuneille (36
%). Koulutusyksiköistä Lappeenrannassa oli suhteessa eniten niitä vastaajia, joiden
tärkein syy opiskelupaikan valintaan oli kokemus siitä, että omat opiskelemaan
pääsemisen mahdollisuudet olivat hyvät.
21
23. Kuvio 5: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste sukupuolen mukaan, KTM, %.
18%
Yksikön maine
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen
mahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista
yksiköistä
11%
13%
1%
1%
8%
7%
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
25%
Tietty pääaine / ohjelma
14%
31%
17%
Nainen
2%
3%
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Mies
2%
4%
Ystävien/sukulaisten vaikutus
1%
1%
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
25%
0%
0%
7%
5%
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
2%
3%
Muu syy opiskelupaikan valintaan
0%
10%
20%
30%
40%
Vastaajista 59 % koki maisteriopintojensa viivästyneen suhteessa kahden vuoden
tavoiteaikaan, kun vuonna 2011 vastaava luku oli vain 45 %. Vastaajat saivat valita
tärkeysjärjestyksessä kaksi syytä sille, miksi kokivat opintojensa viivästyneen.
Yleisimmäksi syyksi mainittiin työskentely opintojen ohessa (kuvio 6). 15 %
maisterivastaajista kertoi opintojensa viivästymisen johtuneen ensisijaisesti pro
gradu –tutkielman viivästymisestä, mikä on enemmän kuin aiempina vuosina.
Toiseksi tärkeimpänä syynä gradun viivästymisen mainitsi jopa 26 % vastaajista.
22
24. Kuvio 6: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTM, %.
Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti
42%
Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti
17%
Pro gradu -tutkielman viivästyminen
15%
Opiskelu ulkomailla
3%
Varusmiespalvelu/vanhempainloma
3%
Opiskelumotivaation puute
3%
Sairaus
2%
Aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa/ainejärjestössä
2%
Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus)
2%
Opintojen vaativuus / puutteelliset opiskelutaidot
1%
Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa
1%
Harrastukset
1%
Opintojen ohjauksen puutteet
1%
Muu syy KTM-opintojen viivästymiseen normiajassa
7%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Kuvio 7: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, KTM, %.
Sai suoraan tutkinto-oikeuden
sekä KTK- että KTM-tutkintoon
38%
62%
KTK-tutkinto samassa
yliopistossa
41%
59%
KTK-tutkinto toisessa
suomalaisessa yliopistossa
41%
59%
Ulkomailla suoritettu KTKtutkintoa vastaava tutkinto
Tradenomin tutkinto
Muun alan yliopistotutkinto
Suomessa tai ulkomailla
Muu tutkinto
48%
52%
Opinnot eivät viivästyneet
Opinnot viivästyivät
44%
56%
38%
56%
44%
62%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
23
25. 3.2 Koulutus kehittää uuden omaksumista ja
ryhmätyöskentelytaitoja
Vastavalmistuneita pyydettiin arvioimaan koulutusyksikkönsä palveluja, saamaansa
opintojen ohjausta, opetusta ja koulutuksessa hankkimiaan valmiuksia asteikolla 1-5
(kuviot 8 - 11). Yliopistojen tilat, laitteet ja atk-tuki olivat vastaajien mielestä
tyydyttävällä tasolla ja kirjastopalvelut hyvällä tasolla (kuvio 8).
Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä koulutusyksikköjensä opinto-ohjaukseen (kuvio
9). Kaikkien vastaajien keskiarvolla laskettuna ainoastaan opettajatutorointi ei
yltänyt tyydyttävään arvosanaan. Opettajatutorointi tai opiskelijatutorointi
koettiin opintojen ohjauksen heikoimmaksi osa-alueeksi kaikissa yksiköissä.
Useat
vastaajat
kokivat
opettajatutoroinnin
olevan
muodollisuus
tai
että
mahdollisuudesta hyödyntää opettajatutorointia ei viestitty opiskelijoille tarpeeksi.
Sanallisissa vastauksissa vastaajat kaipasivat myös lisää kontakteja opettajiin ja
neuvoja esimerkiksi kurssivalintoihin liittyvissä asioissa. Vastaajat toivoivat, että
tutorointiin ja opintojen ohjaukseen panostettaisiin erityisesti opintojen alussa.
Kuvio 8: Arviot koulutusyksikön palveluista, KTM.
5
4,5
4
4,1
3,9
3,6
3,5
Yliopiston laitteet
ATK-tuki
3,5
3
2,5
2
1,5
1
Yliopiston tilat
Kirjastopalvelut
24
26. Kuvio 9: Arviot opintojen ohjauksesta, KTM.
Opettajatutorointi
2,8
Opiskelijatutorointi
3,1
Informaatio www-sivuilla
3,4
WebOodi
3,7
Opinto-opas
3,7
Ohjaus opintojaksolla
3,3
Laitoksen/ tiedekunnan/ schoolin opintopalvelut
3,6
Opintohallinnon palvelut
3,6
Orientaatiopäivät
3,5
1
2
3
4
5
Kuvio 10: Arviot opetuksesta, KTM.
Vieraskielisten kurssien
opettajien kielitaito 4,2
Opetusmenetelmät
5
4
3,6
Yhteisten opintojen
opetus
3,4
Pääaineen/
koulutusohjelman
opetus
3
Espanjan opetus 3,9
3,4
2
1
Ruotsin opetus 3,8
Saksan opetus
3,9
3,7
3,8
3,6
3,7
Venäjän opetus
Englannin opetus
Suomen kielen ja
viestinnän opetus
Ranskan opetus
Vastavalmistuneet kokivat kauppatieteellisen koulutuksen kehittäneen parhaiten
ryhmätyöskentelytaitoja
Viestintävalmiudet
ja
toisella
kykyä
omaksua
kotimaisella
ja
uusia
tiedolliset
asioita
sekä
(kuvio
11).
asenteelliset
yrittäjävalmiudet vastaajat taas arvioivat vähiten kehittyneiksi koulutuksen aikana.
25
27. Toisella kotimaisella kielellä viestiminen on toisaalta taito, jonka merkityksen viisi
vuotta työelämässä olleet ekonomit ovat kokeneet vähäiseksi1.
Kuvio 11: Koulutuksessa hankitut valmiudet, KTM.
Talouden yleinen
tuntemus
Eettisen toiminnan
3,5
Projektinhallinta
Valmiudet pääaineessa
5
valmiudet
Työelämätietous
3,6
4
Viestintä äidinkielellä
3,5
3,3
3,9
3,6
Viestintä toisella
3
Neuvottelutaidot
kotimaisella
3,5
Vuorovaikutustaidot
Valmiudet sivuaineessa
3,9
2,9
2
4
Viestintä vierailla
3,7
kielillä
1
Esiintyminen
3,7
3,8
2,9
Ongelmanratkaisukyky 4,1
Uusien asioiden
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
3,1
4,3
omaksuminen
Tietotekniset
Asenteelliset valmiudet
3,5
yrittäjyyteen
4 Kv. ympäristössä
3,3
3,5
työelämätaidot
Esimiestaidot
4,2
toimiminen
Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
1
Lisää koulutuksen antamien valmiuksien merkityksestä työelämässä voi lukea Heidi Kivelän
raportista ”Viisi vuotta työelämässä. Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien
työmarkkina-asema sekä arviot koulutuksen tuottamasta osaamisesta”. Raportti ilmestyy SEFEn
raportteja –sarjassa tänä syksynä.
26
28. Kuvio 12: Tyytyväisyys koulutukseen, KTM.
Hyväksyy opiskelijat
osaksi
asiantuntijayhteisöä
Koulutus vastasi
odotuksia
4
3,2
Koulutus oli laadukasta
3,3
3
2,9
On kiinnostunut
opiskelijoiden 3,1
mielipiteistä
2
Koulutus oli vaativaa
3,2
1
3,4
Opiskeluilmapiiri oli
hyvä
3,5
Koulutus oli motivoivaa
3,1
Kielten opetusta oli
saatavilla riittävästi3,3
Opinnot olivat
mielenkiintoisia
3,3
Koulutus antoi hyvät
valmiudet työelämään
Kuvio 13: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, KTM.
Koulutusyksikkö...
4,0
3,5
3,1
3,0
3,0
3,0
2,8
2,5
2,0
1,5
1,0
käyttää elinkeinoelämän huolehtii koulutuksen
asiantuntijoita
kilpailukyvystä
opetuksessa
työmarkkinoilla
on kiinnostunut
elinkeinoelämän
toiveista koulutuksessa
pyrkii tarjoamaan
opiskelijoille yhteyksiä
elinkeinoelämään
27
29. 3.3 Toimeksiantotutkielmat hieman aiempaa harvinaisempia
Kyselystä ilmenee, että kauppatieteissä pro gradu –tutkielman teko toimeksiantona
ei ole yhtä yleistä kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2012 vain 30 % vastaajista teki
tutkielmansa toimeksiantona kun edellisenä vuonna osuus oli 33 %.
Kaikista kyselyyn vastanneista 25 % kertoi saaneensa rahoitusta tutkielmaansa
varten (kuvio 14). Yleisimmin tutkielman tekijä sai rahoituksen kertapalkkiona, ja 4
% vastaajista sai gradun tekemistä varten stipendin. Rahoitussummat vaihtelivat
huomattavasti gradun tehneiden kesken. Kertapalkkion suuruus oli keskimäärin
3721 € sen mediaanin ollessa 3000 € (taulukko 2). Tutkielmaa varten saadun
stipendin keskiarvo oli 2699 € ja mediaani 1600 €. 21 % tutkielmarahoitusta saaneista
vastaajista kertoi kertapalkkion olleen korkeintaan 1500 € kun taas 17 % sai yli 6000
€. 6 % kaikista vastaajista sai gradun toimeksiantajalta kuukausipalkkaa, keskimäärin
2009 €/kk 5,3 kuukauden ajan.
Vastaajat käyttivät tutkielman tekemiseen aikaa keskimäärin 12,9 kuukautta.
Tutkielman nettotekoajaksi vastaajat arvioivat kuitenkin keskimäärin 5,7 kuukautta.
Asteikolla
1-5
vastaajat
arvioivat
oman
panostuksensa
tutkielmaprosessiin
ansaitsevan keskiarvon 3,9 kun taas tutkielmanohjaus sai keskiarvon 3,5.
Kuvio 14: Tutkielman rahoitus, KTM, %.
75%
Ei rahallista tukea
8%
Kertapalkkio
6%
Palkkatyö
Stipendi
4%
Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut
3%
5%
Muu rahoitus tutkielman tekoon
0%
20%
40%
60%
80%
100%
28
30. Taulukko 2: Tutkielman rahoituksen suuruus, KTM.
Rahoituksen suuruus (mediaani)
Kertapalkkio
3000 €
Palkkatyö
1950 €/kk,
5,3 kk:n ajalta
1600 €
Stipendi
3.4 Koulutus tukee kansainvälistymistä
Vuonna
2012
koulutuksensa
yliopistonsa
valmistuneet
kauppatieteiden
kansainvälisyyteen
tarjoamiin
(kuvio
15).
maisterit
olivat
tyytyväisiä
Vastaajat
olivat
tyytyväisiä
ja
esimerkiksi
kansainvälisyysmahdollisuuksiin
englanninkielisiin kursseihin. Kuitenkin vain 30 % vuonna 2012 valmistuneista
maistereista
suoritti
osan
tutkinnostaan
ulkomailla.
Ulkomailla
opintojaan
suorittaneiden osuudessa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen verrattuna.
Kandidaatiksi valmistuneiden kyselyn mukaan opintojen suorittaminen ulkomailla
on selvästi yleisempää kanditutkinnon kuin maisteritutkinnon aikana.
Vaihdossa
käyneet
kauppatieteiden
maisterit
olivat
tyytyväisiä
vaihto-
opintojaksoonsa (kuvio 16). Erityisen hyväksi vastaajat kokivat sen, että vaihtoopinnot pystyi sisällyttämään osaksi tutkintoa. Heikoimmaksi osa-alueeksi
vaihdossa olleet vastaajat taas kokivat opetuksen laadun vaihto-opintojakson
aikana.
29
31. Kuvio 15: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, KTM.
4,0
3,5
3,5
3,3
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
Koulutusyksikkö tarjoaa
kansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiin
kansainvälisyys
Kuvio 16: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, KTM.
KTM-tutkinnon
rakenne mahdollisti
luontevasti
vaihtoonlähdön
4
Vaihtopaikoista oli
tarjolla riittävästi tietoa
ennen lähtöä
3,5
3,4
Vaihdon pystyi
sisällyttämään osaksi
KTM-tutkintoa
3,6
3
2
Taloudellinen ja muu
tuki vaihtoonlähtöön 3,2
oli riittävää
Vaihtoonlähtöön
kannustettiin riittävästi
yliopiston taholta
Uskoi saaneensa
vaihdon aikana sellaista
3,5
osaamista, jota muuten
ei olisi saanut
1
3,3
3,3
3,1
Vaihto-opintojakso oli
hyödyksi laadukkaan
työllistymisen kannalta
Opetus vaihtoopintojakson aikana oli
laadukasta
30
32. 3.5 Vastavalmistuneiden työtilanne parantunut
Kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista 79 % oli valmistumishetkellään
työsuhteessa tai yrittäjänä (kuvio 17). 13 % taas haki vielä töitä. Kyselyn mukaan
naiset
olivat
miehiä
useammin
määräaikaisessa
työsuhteessa:
19
%
vastavalmistuneista naisista työskenteli määräaikaisessa kokopäivätyössä kun
miesten vastaava osuus oli vain 10 %. Naisista vakituisessa kokopäivätyössä oli 48 %
kun taas miehistä 54 %.
Kuvio 17: Työtilanne valmistumishetkellä, KTM, %.
Vakinainen kokopäivätyö
51%
Vakinainen osapäivätyö
7%
Määräaikainen kokopäivätyö
15%
Määräaikainen osapäivätyö
3%
Päätoiminen yrittäjä
2%
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä
1%
Jatkaa opiskelua
1%
Vanhempainloma tai hoitovapaa
4%
Varusmies-/ siviilipalvelu
1%
Hakee töitä
13%
Muu työtilanne
2%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
Kuviossa 18 on esitetty vastavalmistuneiden työtilanne neljänä viimeisimpänä
vuonna.
Vastavalmistuneiden
kauppatieteiden
maistereiden
työtilanne
on
parantunut viimeisen neljän vuoden aikana. Vakinaisessa kokopäivätyössä olleiden
osuus on vuonna 2012 noussut vuoden 2009 43 prosentista 51 prosenttiin ja
vastaavasti työnhakijoiden määrä laskenut 21 prosentista 13 prosenttiin. Työssä
31
33. olleiden
osuus
kaikista
vuonna
2012
vastavalmistuneista
kauppatieteiden
maistereista oli sama kuin vuonna 2007.2
KTM-tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelua jatkaneiden määrä on laskenut.
Vastavalmistuneiden yrittäjien määrässä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta vaan
määrä on pysynyt tasaisen pienenä.
Kuvio 18: Muutokset valmistumishetken työtilanteessa, KTM, %.
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
2009
Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas
yrityksessä
2010
2011
Jatkaa opiskelua
2012
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työtilanne
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
Tyytyväisiä työtilanteeseensa oli 69 % vastaajista. Vaikka työtilanteen voidaan katsoa
viime vuosina parantuneen, vastaajien tyytyväisyys omaan työtilanteeseensa
heikkeni
kaksi
prosenttiyksikköä
edellisvuodesta.
Melkein
kolmannes
2
Lisää koulutuksen antamien valmiuksien merkityksestä työelämässä voi lukea Heidi Kivelän
raportista ”Viisi vuotta työelämässä. Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien
työmarkkina-asema sekä arviot koulutuksen tuottamasta osaamisesta”. Raportti ilmestyy SEFEn
raportteja –sarjassa tänä syksynä.
32
34. vastavalmistuneista
taas
oli
tyytymätön
työtilanteeseensa.
Vastaajat
olivat
tyytymättömiä mm. siihen, että työtä ei ollut löytynyt tai ettei työ vastannut omaa
koulutusta. Muita tyytymättömyyden aiheita olivat työn määräaikaisuus ja yleinen
epävarmuus. Useita vastaajia omassa työtilanteessaan harmitti myös se, ettei työ
ollut tarpeeksi haastavaa tai että työstä saatu palkka oli liian pieni.
Tärkein syy siihen, että vastaajalla ei ollut työpaikkaa oli, ettei vastaaja ollut vielä
varsinaisesti hakenut työtä (25 % työtä vailla olleista vastaajista). Yleisen
työmarkkinatilanteen mainitsi tärkeimmäksi työttömyytensä syyksi selvästi
useampi vastaaja (23 %) kuin edellisenä vuonna (15 %). Keskimääräinen
työnhakuaika vastaajien keskuudessa oli 1,7 kuukautta eli neljä kuukautta lyhyempi
kuin edellisenä vuonna.
Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit työllistyvät useimmiten internetin
kautta, työskenneltyään aiemmin samassa organisaatiossa tai henkilökohtaisten
suhteidensa avulla (kuvio 19). Naisista miehiä suurempi osa sai työpaikkansa
työskenneltyään aiemmin samassa organisaatiossa kun taas miehet työllistyivät
naisia useimmin henkilökohtaisten suhteidensa kautta.
33
35. Kuvio 19: Miten sai työpaikan, KTM, %.
27%
Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)
26%
Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana
14%
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
9%
Tarjottiin työtä
9%
Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
Vastasi lehti-ilmoitukseen
7%
Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta
7%
6%
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle
Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta
4%
Sai työpaikan muuta kautta
4%
3%
Työskentelee omassa yrityksessä
3%
Yliopiston/ professorin välityksellä
2%
Työvoimatoimiston välityksellä
0%
Ekonomipörssin välityksellä
0%
10%
20%
30%
Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit työskentelivät pääosin yksityisellä
sektorilla (kuvio 20). 79 % työssä käyvistä kertoi työnantajakseen yksityisen
yrityksen tai laitoksen. Valtiolla työskenteli 5 % työssä olevista ja yliopistolla 4 %.
34
36. Kuvio 20: Vastavalmistuneiden työnantajat sektoreittain, KTM, %.
Yksityinen yritys tai laitos
79%
Kunta, kuntayhtymä
2%
Kunnallinen liikelaitos tai kunnan omistama
yritys
2%
Valtio
4%
Valtion liikelaitos
1%
Yliopisto
5%
Muu julkisyhteisö
2%
Järjestö, säätiö tai vastaava
2%
On yrittäjä/ ammatinharjoittaja
Muu työnantaja
4%
0%
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Työelämässä olevista kauppatieteiden maistereista suurin osa toimi työssään
asiantuntijatehtävissä (43 %) tai toimihenkilönä (30 %). Kuvio 21 kuvaa miesten ja
naisten
asemaa
organisaatiossa.
Suurimmat
sukupuolierot
ovat
edelleen
johtotehtäviin ja toimihenkilöiksi sijoittumisen kohdalla. Miehet sijoittuvat naisia
useammin ylimpään johtoon tai johtoon (kuviossa kategoriat yhdistetty ”johto”kategoriaksi) kun taas naiset työskentelevät miehiä useammin toimihenkilöinä. Myös
asiantuntijatehtävissä työskentelevistä suurempi osa on miehiä.
35
37. Kuvio 21: Asema organisaatiossa, sukupuolen mukaan, KTM, %.
5%
Johto
10%
9%
9%
Keskijohto
41%
Asiantuntija
45%
1%
3%
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
Nainen
Mies
34%
Toimihenkilö
24%
9%
9%
Muu asema
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Kuvio 22: Tehtäväalueet, KTM, %.
Yleishallinnolliset tehtävät
17%
Tietojenkäsittely-/ ICT-tehtävät
5%
Henkilöstöhallinnolliset yleistehtävät
4%
Taloudelliset yleistehtävät
27%
Markkinoinnin yleistehtävät
15%
Logistiikka
5%
Opetus-/ tutkimustehtävät
5%
Palvelu- ja neuvontatehtävät
8%
Sihteerin/ assistentin tehtävät
3%
Muu tehtävä
11%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
81 % työssäkäyvistä koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko
hyvin (kuvio 23), kun vuonna 2011 vastaava osuus oli ainoastaan 63 %. Miehistä 47
% koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin kun taas naisista vain 42 %.
36
38. Kuvio 23: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, KTM, %.
50%
44%
40%
37%
30%
14%
20%
4%
10%
0%
Hyvin
Melko hyvin
Heikosti
Ei lainkaan
Kokopäivätyössä olleet vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit ansaitsivat
vuonna 2012 mediaanilla mitattuna 3 000 euroa kuukaudessa (taulukko 3). Palkalla
tarkoitetaan bruttopalkkaa, joka sisältää luontaisedut. Palkkojen keskiarvo oli 3262
euroa ja keskihajonta huikeat 1 377 euroa. Suurimmat palkat olivat mediaanilla
mitattuna
Aalto-yliopistosta
valmistuneilla.
Koulutusyksikköjen
välillä
on
havaittavissa suurehkoja eroja palkoissa. Ne selittyvät osittain maantieteellisillä
palkkaeroilla, jotka on kuvattu kuviossa 28.
Taulukko 3: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, KTM.
Keskiarvo €/kk
Mediaani €/kk
3262
3000
Aalto
3482
3200
Hanken
3257
3000
JY
3395
3050
LA
3169
2750
LTY
3518
3000
OY
3065
2725
TaY
2918
2920
TSE
3108
3000
UEF
3263
2900
VY
3002
2850
Nainen
3054
2960
Mies
3525
3200
Kaikki
Yksikkö
Sukupuoli
37
39. Kuvio 24: Mediaanipalkka työpaikan sijainnin mukaan, KTM.
Helsinki (n= 409)
3 100 €
Pääkaupunkiseutu (n=96)
3200
Muu Uusimaa (n=19)
3600
Turku (n=47)
2800
Oulu (n=46)
2400
Vaasa (n=35)
2700
Jyväskylä (n=12)
2600
Tampere (n=21)
2500
Lappeenranta (n=10)
2900
Etelä-Pohjanmaa (n=11)
2620
Kymenlaakso (n=10)
3150
Ulkomaat (n=30)
3400
0€
1 000 €
2 000 €
3 000 €
4 000 €
Kuvio 25: Vastavalmistuneiden mediaanipalkan kehitys, KTM.
3 050 €
Vastavalmistuneiden
3 000 €
3 000 €
3 000 €
nousujohteinen palkkakehitys
2 950 €
pysähtyi
vuonna 2012.
2 900 €
2 900 €
2 850 €
2 800 €
2 800 €
2 750 €
2 700 €
2009
2010
2011
2012
Kuviosta 26 nähdään valmistuneiden mediaanipalkat pääainekategorioiden
mukaan. Mukana ovat ne pääainekategoriat, joissa saatiin vähintään 20 havaintoa.
Aiemmin todettu pääaineiden sukupuolittuneisuus selittää osittain palkkaeroja
miesten ja naisten välillä.
38
40. Kuvio 26: Työssäkäyvien mediaanipalkka pääainekategorioiden mukaan, KTM.
yrittäjyys
4 000 €
rahoitus
3 500 €
yritysjuridiikka
3 187 €
tuotantotalous
3 100 €
organisaatiot ja johtaminen
3 000 €
logistiikka
3 000 €
laskentatoimi ja rahoitus
3 000 €
markkinointi
3 000 €
laskentatoimi
3 000 €
kv. liiketoiminta / markkinointi
3 000 €
international business
2 900 €
kansantaloustiede
2 800 €
0€
1 000 €
2 000 €
3 000 €
4 000 €
5 000 €
Naisten ja miesten keskimääräisten palkkojen välillä oleva ero oli edelleen
merkittävä
ja
jopa
kasvoi
edellisvuosista.
Keskimäärin
vuonna
2012
vastavalmistunut nainen ansaitsi kuukaudessa 471 euroa vähemmän kuin
vastavalmistunut mies. Palkkaero oli kaventunut tasaisesti vuodesta 2008 lähtien,
mutta vuonna 2012 palkkaero oli jälleen suurempi kuin vuonna 2009.
Sukupuolten väliset palkkaerot selittyvät osittain sillä, että naiset ja miehet sijoittuvat
eri asemiin organisaatioissa. Kuten aiemmin näimme, naiset sijoittuvat suhteellisesti
useammin
toimihenkilötehtäviin
ja
miehet
asiantuntija-
ja
esimiestehtäviin.
Kuitenkin myös samassa asemassa työskentelevien naisten ja miesten välillä on
selkeitä palkkaeroja (kuvio 27).
39
41. Kuvio 27: Mediaanipalkka aseman mukaan sukupuolittain, KTM.
5 132 €
Johto
5 243 €
3 846 €
Keskijohto
4 024 €
3 155 €
Asiantuntija
3 544 €
Nainen
Mies
2 600 €
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
3 833 €
2 551 €
Toimihenkilö
2 824 €
2 517 €
Muu asema
2 701 €
0€
2 000 €
4 000 €
6 000 €
40
42. 4 Kauppatieteiden kandidaatit
4.1 Taustatietoja vastavalmistuneista
Vuonna 2012 Suomen yliopistoista valmistui 1806 kauppatieteiden kandidaattia.
Vastavalmistuneiden
palautekyselyyn
vastasi
yhteensä
1304
kandidaatiksi
valmistunutta. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui näin 72,2 %. Samoin kuin
maistereiden kohdalla, myös kandidaatiksi valmistuneiden kyselyn vastausprosentti
nousi edelliseen vuoteen (60,4 %) verrattuna.
Taulukko 4: Valmistuneet ja vastausprosentit, KTK.
Valmistuneet
Vastauksia
2012
Vastaus-
Yksikön osuus Yksikön osuus
%
valmistuneista
vastanneista
Aalto
381
371
97,4 %
21 %
28 %
Hanken
237
149
62,9 %
13 %
11 %
JY
165
63
38,2 %
9%
5%
LUT
132
137
103,8 %3
7%
11 %
LY
35
2
5,7 %
2%
0%
OY
124
110
88,7 %
7%
8%
TaY
163
70
42,9 %
9%
5%
TSE
233
232
99,6 %
13 %
18 %
UEF
92
24
26,1 %
5%
2%
VY
205
146
71,2 %
11 %
11 %
ÅA
39
0
0,0 %
2%
0%
Yhteensä
1806
1304
72,2 %
100 %
100 %
3
Lappeenrannan teknillisen yliopiston vastausprosentiksi muodostui yli sata prosenttia, sillä
osa vastaajista oli valmistunut vuoden 2012 ulkopuolella.
41
43. Kyselyyn vastanneista kauppatieteiden kandidaateista 48 % oli naisia ja 52 % miehiä.
Naiset vastasivat kyselyyn hieman miehiä ahkerammin, sillä naisten osuus
valmistuneista oli vain 46 %. Miesten osuus valmistuneista kasvoi edelliseen vuoteen
verrattuna, sillä vuonna 2011 kyselyyn vastanneista puolet oli miehiä.
Kuvio 28: Vastaajien sukupuolijakauma, KTK, %.
Kuvio 29: Ikä valmistuessa, KTK, %.
35%
30%
25%
20%
Nainen
48 %
Mies
52 %
15%
10%
5%
0%
7%
31%
29%
14%
6%
12%
Alle 23 23-24 v. 25-26 v. 27-28 v. 29-30 v. Yli 30 v.
v.
Vuonna 2012 valmistuneiden keskiarvoikä oli 26,6 vuotta. Kuvio 30 kertoo
vastaajien koulutustaustan, jonka perusteella he olivat saaneet suoritusoikeuden
kolmivuotiseen
kauppatieteiden
kandidaatin
tutkintoon.
Vuonna
2012
valmistuneista vastaajista 80 % oli ylioppilaita.
Kuvio 30: Aiempi koulutustausta, KTK, %.
Ylioppilas
80%
AMK- tai yo-opintoja (ei tutkintoa)
9%
AMK- tai yo-tutkinto
6%
Ammatillinen perustutkinto
3%
Avoimen yliopiston opintoja
2%
Muu koulutustausta
1%
0%
20%
40%
60%
80%
100%
42
44. Kandidaatiksi valmistuneiden yleisimmät pääaineet olivat samat kuin maisteriksi
valmistuneiden: laskentatoimi (18 % vastaajista), markkinointi (18 %) sekä
organisaatiot ja johtaminen (13 %). Näistä pääaineista on valmistunut eniten
kauppatieteiden kandidaatteja myös useana edellisenä vuonna. Kuviossa 31 on
kuvattu
vuonna
2012
valmistuneiden
yleisimmät
pääaine-
/koulutusohjelmakategoriat. Raportin lopussa liitteessä neljä on esitetty kaikki
vastaajien KTK-pääaineet ja niiden vastaajamäärät yksiköittäin.
Kuvio 31: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTK %.
Laskentatoimi (n=235)
Markkinointi (n=237)
Organisaatiot ja johtaminen (n=165)
Kv. liiketoiminta (n=159)
Laskentatoimi ja rahoitus (n=85)
Rahoitus (n=72)
Nainen
Taloushallinto (n=29)
Mies
Kansantaloustiede (n=69)
Tietojärjestelmätiede (n=39)
Yritysjuridiikka (n=38)
Business technology (n=35)
Kaikki
0%
Kuvio
31
osoittaa
myös
20 %
40 %
vastaajien
60 %
80 %
100 %
sukupuolijakaumat
yleisimmissä
pääainekategorioissa. Kuten maisteriksi valmistuneista, myös kauppatieteiden
kandidaateista erityisesti kv. liiketoimintaa, organisaatiota ja johtamista sekä
markkinointia pääaineinaan opiskelleista suurin osa oli naisia kun taas rahoituksesta
valmistui suhteessa eniten miespuolisia opiskelijoita.
43
45. Sivuaineista suosituimpia olivat yritysjuridiikka (18 %), laskentatoimi (16 %) sekä
organisaatiot ja johtaminen (13 % vastaajista). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi
laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
Vastaajilta kysyttiin, millä perusteella he ensisijaisesti valitsivat opiskelupaikkansa
(kuvio 32). Yksikön sijaintipaikkakunta oli vastaajille tärkein opiskelupaikan
valintaperuste (26 % vastaajista), ja etenkin naiset pitivät sitä tärkeänä (27 %).
Miesvastaajille taas yksikön maine (25 %) oli yhtä tärkeä valintaperuste kuin
sijaintipaikkakunta.
Opiskelupaikan valintaperusteet vaihtelivat runsaasti myös koulutusyksiköittäin ja
olivat pitkälti samoja kuin maisterivastaajilla. Yksikön maine oli ensisijainen
valintaperuste Aalto-yliopiston kandivastaajille (48 %). Yksikön sijaintipaikka taas oli
tärkein Oulussa (59 %), Itä-Suomen yliopistossa (54 %) ja Tampereella (49 %)
opiskelleille. Tietty pääaine oli tärkein peruste Jyväskylästä valmistuneille (36 %).
Koulutusyksiköistä Lappeenrannassa oli eniten vastaajia, joiden tärkein syy
opiskelupaikan valintaan oli kokemus siitä, että omat opiskelemaan pääsemisen
mahdollisuudet olivat hyvät.
44
46. Kuvio 32: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste sukupuolen mukaan, KTK, %.
16%
Yksikön maine
25%
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen
mahdollisuudet hyviksi
11%
13%
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista
yksiköistä
0%
1%
8%
6%
Valintamenettely
27%
25%
Yksikön sijaintipaikkakunta
13%
13%
Tietty pääaine / ohjelma
1%
1%
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Mies
4%
3%
Ystävien/sukulaisten vaikutus
1%
1%
Halu itsenäistyä
Opetuskieli
Nainen
1%
0%
Laajat opiskelumahdollisuudet/
valinnanvara
12%
9%
3%
3%
Muu syy opiskelupaikan valintaan
0%
10%
20%
30%
40%
Kandidaateiksi valmistuneilta kysyttiin myös, pitkittyivätkö heidän opintonsa
suhteessa kolmen vuoden tavoiteaikaan. 62 % kandivastaajista koki opintojensa
viivästyneen. Tärkeimmäksi syyksi opintojen viivästymiseen vastaajat kertoivat
työssäkäynnin (kuvio 33). Kandiopiskelijoille työssäkäynti ei kuitenkaan ollut yhtä
yleinen syy opintojen viivästymiseen kuin maisteriopiskelijoille vaan perustelut
jakautuivat tasaisemmin. 11 % kandivastaajista koki viivästymisen ensisijaisena
syynä maisteriopintojen suorittamisen KTK-tutkinnon aikana ja kahdeksalle
prosentille tärkein syy olivat opetusjärjestelyt, esimerkiksi kurssien ajoitus.
45
47. Jopa 86 % kandivastaajista oli suorittanut opintoja maisterin tutkintoa varten ennen
valmistumistaan
kauppatieteiden
kandidaatiksi.
Vastaajat
olivat
suorittaneet
keskimäärin 72,5 opintopistettä maisterin tutkintoon kuuluvia opintoja.
Kuvio 33: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTK, %.
Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti
22%
Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti
15%
Varusmiespalvelu/ vanhempainloma
5%
Tutkielman viivästyminen
4%
Opiskelu ulkomailla
7%
Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa
4%
Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus)
8%
Opiskelumotivaation puute
5%
Harrastukset
1%
Opintojen vaativuus/ puutteelliset
opiskelutaidot
1%
Opintojen ohjauksen puutteet
0%
Sairaus
3%
Aktiivinen toiminta
ylioppilaskunnassa/ainejärjestössä
KTM-opintojen suorittaminen KTK-opintojen
aikana
Muu syy KTK-opintojen viivästymiseen
normiajassa
5%
11%
8%
0%
10%
20%
30%
4.2 Ohjausta opintojen suunnan valitsemiseen
Kandivastaajat olivat yliopiston palveluista samaa mieltä kuin maisteriksi
valmistuneet: yliopistojen tilat, laitteet ja atk-tuki olivat vastaajien mielestä
tyydyttävällä ja kirjastopalvelut hyvällä tasolla (kuvio 34).
46
48. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä myös koulutusyksikköjensä opinto-ohjaukseen
(kuvio
35).
opiskelujen
Kandivastaajat
alkuun
antoivat
liittyville
maisterivastaajia
orientaatiopäiville
sekä
paremmat
keskiarvot
opiskelijatutoroinnille.
Opettajatutoroinnin annin kandivastaajat arvioivat sen sijaan vielä maisterivastaajia
heikommaksi. Vastaajat olisivat toivoneet lisää opinto-ohjausta opintojen suunnan
valitsemiseen ja kurssivalintoihin. Yksi vastaaja toivoi ”enemmän opintojen ohjausta
siten, että osaa valita ne kurssit, jotka tukevat eniten omia vahvuuksia.” Useissa vastauksissa
ohjausta kaivattiin myös vauhdittamaan opinnot alkuun: ”ensimmäisenä vuonna
opiskelija kaipaa vastauksia kysymyksiin, joita ei osaa kysyä”.
Kuvio 34: Arviot koulutusyksikön palveluista, KTK.
5,0
4,5
4,0
3,8
4,0
3,6
3,5
Yliopiston laitteet
ATK-tuki
3,5
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
Yliopiston tilat
Kirjastopalvelut
47
49. Kuvio 35: Arviot opintojen ohjauksesta, KTK.
Orientaatiopäivät
3,7
Infotilaisuudet
3,5
Opintotoimisto
3,6
Laitosten opintopalvelut
3,5
Ohjaus opintojaksolla
3,3
Opinto-opas
3,7
Weboodi
3,7
Informaatio www-sivuilla
3,5
Opiskelijatutorointi
3,4
Opettajatutorointi
2,7
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
Kuvio 36: Arviot opetuksesta, KTK.
Vieraskielisten
kurssien opettajien 4,1
kielitaito
Espanjan opetus
Opetusmenetelmät
5
4
3,6
Yhteisten opintojen
opetus
3,5
Pääaineen/
koulutusohjelman
3,8
opetus
3
3,8
2
1
Ruotsin opetus 3,8
Saksan opetus
3,9
3,7
4,0
3,8
Venäjän opetus
Englannin opetus
Suomen kielen ja
viestinnän opetus
3,7
Ranskan opetus
48
50. Kuvio 37: Koulutuksessa hankitut valmiudet, KTK.
Talouden yleinen
tuntemus
Eettisen toiminnan
Valmiudet pääaineessa
5
valmiudet
3,7
Vuorovaikutustaidot
3,5
4,0
3,8
Valmiudet sivuaineessa
4
3,5
Esiintyminen
3,8
Ongelmanratkaisukyky
Viestintä äidinkielellä
3
3,9
Viestintä toisella
2
4,1
kotimaisella
3,0
1
Uusien asioiden
3,8
omaksuminen4,3
2,9
Tietotekniset
Tiedolliset valmiudet
3,5
työelämätaidot
yrittäjyyteen
3,2
3,4
Viestintä vierailla kielillä
Asenteelliset valmiudet
Esimiestaidot
3,6
Yleiset
johtamisvalmiudet
4,0
4,3
Kv. ympäristössä
yrittäjyyteen
toimiminen
Ryhmätyöskentely
Kuvio 38: Tyytyväisyys koulutukseen, KTK.
Koulutus vastasi odotuksia
Koulutusyksikkö hyväksyy
opiskelijat osaksi
asiantuntijayhteisöä
Koulutusyksikkö on
kiinnostunut opiskelijoiden
mielipiteistä
4
2,8
3,2
3,2
3
Koulutus oli laadukasta
2
3,1
3,0
Koulutus oli vaativaa
1
3,4
3,0
Ilmapiiri oli hyvä
Kielten opetusta oli saatavilla 3,4
riittävästi
Koulutus oli motivoivaa
3,3
Opinnot olivat
mielenkiintoisia
49
51. Kuvio 39: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, KTK.
Koulutusyksikkö...
4,0
3,5
3,1
3,1
3,0
3,0
2,8
2,5
2,0
1,5
1,0
käyttää elinkeinoelämän huolehtii koulutuksen
asiantuntijoita
kilpailukyvystä
opetuksessa
työmarkkinoilla
tukee
työelämävalmiuksien
kehittymistä
tarjoaa opiskelijoille
yhteyksiä
elinkeinoelämään
4.3 Ulkomaanvaihtoon kandiopintojen aikana
Kandidaattivastaajat antoivat hyvät keskiarvot koulutuksensa kansainvälisyydelle
(kuvio 40). 44 % vastaajista oli suorittanut osan KTK-opinnoistaan ulkomailla
opiskelijavaihdossa tai työharjoittelussa. Ulkomaisen opintojakson suorittaneiden
kandivastaajien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Vastauksista kävi myös ilmi, että
edellisvuoden tavoin vuonna 2012 opintojen suorittaminen ulkomailla oli selvästi
yleisempää kandidaattivaiheessa kuin maisterivaiheessa.
Vastaajat olivat tyytyväisiä vaihto-opintoihinsa (kuvio 41). Kandivastaajat kokivat,
että vaihdon sai sisällytettyä KTK-tutkintoon mutta olivat vain jokseenkin samaa
mieltä siitä, että opetus vaihto-opintojen aikana oli laadukasta.
50
52. Kuvio 40: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, KTK.
4,0
3,6
3,5
3,3
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
Koulutusyksikkö tarjoaa
kansainvälisiä
opiskelumahdollisuuksia
Opetuksessa huomioitiin
kansainvälisyys
Kuvio 41: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, KTK.
KTK-tutkinnon rakenne
mahdollisti luontevasti
vaihtoonlähdön
3,5
4
Vaihtopaikoista oli tarjolla
riittävästi tietoa ennen 3,4
lähtöä
Vaihdon pystyi
sisällyttämään osaksi KTKtutkintoa
3,5
3
2
Taloudellinen ja muu tuki
3,2
vaihtoonlähtöön oli
riittävää
Vaihtoonlähtöön
kannustettiin riittävästi 3,4
yliopiston taholta
3,6
1
3,3
3,1
Uskoi saaneensa vaihdon
aikana sellaista osaamista,
jota muuten ei olisi saanut
Vaihto-opintojakso oli
hyödyksi laadukkaan
työllistymisen kannalta
Opetus vaihtoopintojakson aikana oli
laadukasta
51
53. 4.4 KTM-opintoihin jatkaminen lähes itsestäänselvyys
92 % kandivastaajista aikoi jatkaa opintojaan suoraan kauppatieteiden maisteriksi –
89 % samassa yliopistossa ja 3 % jossain toisessa yliopistossa (kuvio 42). Avoimissa
vastauksissa kandidaatit pitivät maisterin opintoihin jatkamista itsestään selvänä
ratkaisuna.
Useat
vastaajat
myös
kokivat,
etteivät
oma
osaamistaso
tai
työllistymismahdollisuudet pelkillä kandidaatin papereilla olleet riittävät.
Kuvio 42: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, KTK, %.
Kyllä, jatkaa suoraan samassa
yliopistossa
89%
Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa
3%
Ei, siirtyy työelämään
2%
Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa
mahdollisesti myöhemmin
4%
Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa
1%
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Kuvio 43: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, KTK, %.
100 %
23%
80 %
2%
Ei aio käydä töissä
60 %
Aikoo toimia yrittäjänä
55%
40 %
Kyllä, osapäivätyössä
Kyllä, kokopäivätyössä
20 %
20%
0%
52
54. 5 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
5.1 Yhteenveto
Vuonna 2012 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistui kauppatieteiden
maisteriksi 390 opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 381 opiskelijaa. Aaltoyliopiston
osalta
vastavalmistuneiden
kyselyn
vastausasteeksi
muodostui
maistereiden joukossa huimaavat 98,5 prosenttia ja kandidaattien joukossa 97,4
prosenttia. Maisteriksi valmistuneista vastaajista 55 prosenttia oli naisia mutta
kandidaatiksi valmistuneista ainoastaan 41 %. Aalto-yliopistosta valmistuttiin sekä
maisteriksi että kandidaatiksi hieman nuorempina kuin muista yliopistoista.
Aalto-yliopistosta valmistuneet kokivat hankkineensa koulutuksessaan muita
vastaajia
paremmat
tyytyväisempiä
valmiudet
miltei
olivat
myös
he
elinkeinoelämäsuhteisiin
kaikilla
kielten
sekä
osa-alueilla.
Muita
opetukseen,
koulutuksen
vastaajia
yliopistonsa
tarjoamiin
kansainvälistymismahdollisuuksiin. Sen sijaan Aallosta valmistuneet olivat selvästi
muita vastaajia tyytymättömämpiä yliopistonsa tarjoamiin tiloihin, laitteisiin ja atktukeen. Myös opintojen ohjaus sai etenkin maisterivastaajilta keskimääräistä
heikompia arvioita vertailussa muihin vastaajiin.
Aallosta valmistuneet kauppatieteiden maisterit olivat selvästi muita vastaajia
tyytyväisempiä työtilanteeseensa. Vastaajista 57 prosenttia oli valmistumishetkellään
vakinaisessa kokopäivätyössä. 90 % työssä olleista vastaajista koki työtehtävien
vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin. Työssä olleiden kuukausipalkan
mediaani oli valmistumishetkellä 3200 euroa, mikä oli sama kuin vuonna 2011.
Palkan keskihajonta oli 1448 euroa.
53
55. 5.2 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM
5.2.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 5: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTM.
Valmistuneet
Vastauksia
Vastaus-%
2012
Aalto
Yksikön osuus Yksikön osuus
valmistuneista
390
384
Kuvio 44: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto
KTM, %.
vastanneista
18,8 %
25,5 %
98,5 %
Aallon kauppakorkeakoulusta vuonna
2012 valmistuneista 87 % asui Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Seitsemän prosenttia kertoi asuvansa valmistumishetkellä ulkomailla.
Mies
45 %
Nainen
55 %
Vastaajien
keskiarvoikä
oli
27,9
vuotta, mikä tarkoittaa että Aallosta
valmistuttiin keskimäärin 1,5 vuotta
nuorempina kuin muista yliopistoista.
Kuviossa 45 on esitetty Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien
koulutusohjelmat
ja
ohjelmien
sukupuolijakaumat.
Vastaajien
suosituimmat
sivuaineet olivat laskentatoimi (14 %) ja yritysjuridiikka (13 %). Vastaajat saivat
kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
Vastavalmistuneilta tiedusteltiin myös opiskelupaikan valintaperustetta (kuvio 46).
Aalto-yliopiston vastaajat erosivat muista vastanneista siinä, että heille tärkein
opiskelupaikan valintaperuste oli useimmiten yksikön maine.
54
56. Kuvio 45: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto KTM, %.
Laskentatoimi (n=51)
Rahoitus (n=49)
Organisaatiot ja johtaminen(n=49)
International Business (n=49)
Markkinointi (n=46)
Kansantaloustiede (n=32)
Nainen
Information and Service Management (n=26)
Mies
Yritysjuridiikka (n=18)
Yrittäjyys (n=14)
Suomen kieli ja viestintä (n=14)
International Business Communication (n=13)
Logistiikka (n=8)
Muu / ei tietoa (n=7)
Kaikki
0%
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Kuvio 46: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTM, %.
Yksikön maine
53%
10%
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen
mahdollisuudet hyviksi
2%
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä
0%
1%
Valintamenettely
1%
15%
9%
20%
Yksikön sijaintipaikkakunta
10%
Tietty pääaine / ohjelma
31%
18%
2%
3%
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
Aalto
Muut yliopistot
1%
4%
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
0%
1%
Opetuskieli
0%
0%
9%
5%
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
1%
3%
Muu syy opiskelupaikan valintaan
0%
10% 20% 30% 40% 50% 60%
55
57. 5.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulusta
valmistuneiden
opinnot
viivästyivät
huomattavasti useammin kuin muissa yliopistoissa keskimäärin. Koko yliopistossa
selvästi tärkeimmät syyt opintojen pitkittymiseen olivat työskentely opintojen
ohella kokopäiväisesti (42 %) ja osa-aikaisesti (18 %). Kolmanneksi tärkein syy
opintojen viivästymiseen oli pro gradu –tutkielman viivästyminen (12 %). Aallossa
opiskelleet kokivat gradutyön kuitenkin viivästyttäneen valmistumista selvästi
harvemmin kuin muissa yliopistoissa opiskelleet.
Aiemman koulutustaustan perusteella useimmin kahden vuoden tavoiteajassa
valmistuivat ne opiskelijat, jotka olivat suorittaneet alemman korkeakoulututkinnon
ulkomailla (kuvio 48). Opinnot taas viivästyivät useimmiten tradenomitaustaisilla
opiskelijoilla.
Kuvio 47: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), Aalto KTM, %.
100%
90%
80%
69%
70%
56%
60%
50%
40%
30%
44%
31%
Aalto
Muut yliopistot
20%
10%
0%
Opinnot
Opinnot
eivät
viivästyivät
viivästyneet
56
58. Kuvio 48: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, Aalto KTM, %.
Sai suoraan tutkinto-oikeuden
sekä KTK- että KTM-tutkintoon
30%
70%
KTK-tutkinto samassa
yliopistossa
30%
70%
KTK-tutkinto toisessa
suomalaisessa yliopistossa
Ulkomailla suoritettu KTKtutkintoa vastaava tutkinto
Tradenomin tutkinto
Muun alan yliopistotutkinto
Suomessa tai ulkomailla
38%
63%
Opinnot eivät viivästyneet
21%
79%
45%
30%
Opinnot viivästyivät
55%
70%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
5.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä
Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulusta
valmistuneet
olivat
keskimääräistä
tyytymättömämpiä yliopistonsa palveluihin (kuvio 49) ja opinto-ohjaukseen (kuvio
50). Keskimääräistä tyytyväisempiä Aallossa opiskelleet olivat taas kielten
opetukseen (kuvio 51) ja koulutusyksikkönsä suhteisiin elinkeinoelämän kanssa
(kuvio 55).
Kuvio 49: Arviot koulutusyksikön palveluista, Aalto KTM.
5
4,5
4
3,5
3
2,5
2
1,5
1
3,6
4
3,8
3
3,7
4,1 4,1
3
Aalto
Muut yliopistot
57
59. Kuvio 50: Arviot opintojen ohjauksesta, Aalto KTM.
3,4
3,5
Orientaatiopäivät
3,1
Opintotoimisto
3,8
3,5
3,6
Laitosten opintopalvelut
3,1
Ohjaus opintojaksolla
3,3
3,4
Opinto-opas
Aalto
3,8
Muut yliopistot
3,7
3,8
Weboodi
3,2
Informaatio www-sivuilla
3,5
3,0
3,1
Opiskelijatutorointi
2,8
2,8
Opettajatutorointi
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
Kielten opetukseen liittyen vastaajat kehuivat avoimissa vastauksissa mm. pieniä
ryhmäkokoja ja kielten puhekursseja. Valmistuneet toivoivat kuitenkin, että kursseja
tarjottaisiin enemmän, sillä palautteen mukaan kielten kursseille oli välillä vaikea
mahtua.
Kuvio 51: Arviot opetuksesta, Aalto KTM.
Vieraskielisten
kurssien opettajien
4,2
kielitaito
Espanjan opetus 4,1
Opetusmenetelmät
5
4
3,6
3,3
3
Yhteisten opintojen
opetus
Pääaineen/
koulutusohjelman
3,9
opetus
2
Ruotsin opetus 3,9
1
3,8
4,2
Saksan opetus 4,0
4,0
Venäjän opetus
3,6
Ranskan opetus
3,8
Kielten ja
viestinnän opetus
Englannin opetus
Suomen kielen ja
viestinnän opetus
Aalto
Muut yliopistot
58
60. Aalto-yliopiston vastaajat kokivat koulutuksen antaneen valmiuksia etenkin
kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen ja ryhmätyöskentelyyn (kuvio 52).
Valmistuneet
kertoivat
koulutuksen
kehittäneen
hyvin
myös
ongelmanratkaisukykyä ja taitoa omaksua uusia asioita.
Kuvio 52: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Aalto KTM.
Talouden yleinen
tuntemus
Eettisen toiminnan
4,0
3,7
3,5
Projektinhallinta
Valmiudet pääaineessa
5
valmiudet
Työelämätietous
3,4
4
Valmiudet sivuaineessa
3,5
Viestintä äidinkielellä
4,0
3,6
3
Neuvottelutaidot
Viestintä toisella
kotimaisella
3,6
2,8
2
Vuorovaikutustaidot
4,1
3,9
Viestintä vierailla kielillä
1
Esiintyminen
3,7
3,9
Tieteelliset valmiudet
2,8
Ongelmanratkaisukyky
Tiedolliset valmiudet
4,2
Uusien asioiden
yrittäjyyteen
3,1
4,3
omaksuminen
Tietotekniset
Asenteelliset valmiudet
3,5
työelämätaidot
Esimiestaidot
yrittäjyyteen
4,3
Kv. ympäristössä
3,4
3,6
4,4
toimiminen
Ryhmätyöskentely
Yleiset
johtamisvalmiudet
Aalto
Muut
yliopistot
Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat tyytyväisiä koulutukseensa (kuvio
53). Miesvastaajat olivat selvästi naisvastaajia tyytyväisempiä opiskeluilmapiiriin.
Miesvastaajista ”opiskeluilmapiiri oli hyvä” –väittämän kanssa täysin samaa mieltä
oli 51 % kun taas naisvastaajista ainoastaan 38 %.
59
61. Kuvio 53: Tyytyväisyys koulutukseen, Aalto KTM.
Koulutus vastasi
odotuksia
4
3,2
Opiskeluilmapiiri
oli hyvä
3,4
3
3,3
Koulutus oli
laadukasta
2
Kielten opetusta
oli saatavilla
riittävästi
3,3
1
3,2
Koulutus antoi 3,2
hyvät valmiudet
työelämään
3,1
Koulutus oli
vaativaa
Koulutus oli
motivoivaa
3,4
Aalto
Muut yliopistot
Opinnot olivat
mielenkiintoisia
Kuvio 54: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Aalto KTM.
4,0
3,5
3,0
3,0
3,1
2,9
2,9
2,5
Aalto
2,0
Muut yliopistot
1,5
1,0
Koulutusyksikkö on
Koulutusyksikkö hyväksyy
kiinnostunut
opiskelijat osaksi
opiskelijoiden mielipiteistä
asiantuntijayhteisöä
Kuviosta
55
keskimääräistä
havaitaan,
että
tyytyväisempiä
Aalto-yliopistosta
valmistuneet
koulutusyksikkönsä
olivat
selvästi
työelämäyhteyksiin.
Yksi
vastaaja kertoi koulutuksessa erityisen hyvää olleen ”erinomaiset yhteydet liike-elämään.
60
62. Opetus tarjosi kokonaisvaltaisen kuvan yritysten ja organisaatioiden toiminnasta”. Avoimessa
palautteessa
vastaajat
kuitenkin
toivoivat
koulutukseensa
vielä
lisää
käytännönläheisyyttä esimerkiksi vierailijaluentojen ja case-harjoitusten muodossa.
Kuvio 55: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Aalto KTM.
Koulutusyksikkö...
4,0
3,5
3,0
3,3
3,0
3,2
3,0
3,1
2,9
3,1
2,7
2,5
Aalto
2,0
Muut yliopistot
1,5
1,0
käyttää
elinkeinoelämän
asiantuntijoita
opetuksessa
huolehtii
koulutuksen
kilpailukyvystä
työmarkkinoilla
on kiinnostunut
elinkeinoelämän
toiveista
koulutuksessa
pyrkii tarjoamaan
opiskelijoille
yhteyksiä
elinkeinoelämään
5.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastaajista 37 % teki pro gradu –tutkielmansa
toimeksiantona (kuvio 56). Osuus on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin muissa
koulutusyksiköissä mutta laski edellisvuodesta, jolloin toimeksiantona gradunsa teki
jopa 43 % Aallon kauppislaisista.
Tutkielmansa Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneet tekivät hieman muita
nopeammin. Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneiden tutkielmantekoaika oli
keskimäärin 12 kuukautta ja nettotekoaika 5,3 kuukautta (muut yliopistot 13,3 kk ja
5,8 kk). Tutkielmanohjaus sai keskiarvoksi 3,6 asteikolla 1-5.
61
64. 5.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot
Aallon kauppakorkeakoulu sai valmistuneilta opiskelijoiltaan hyvät keskiarvot
koulutuksen kansainvälisyydessä (kuvio 58). Myös vaihto-opintoihinsa Aallosta
valmistuneet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä (kuvio 60). 69 % vastaajista ei
kuitenkaan käynyt vaihdossa maisteriopintojensa aikana. Vastaajat kertoivat syyksi
mm. vaihto-opinnot KTK-tutkinnon aikana ja sen, että vastaajat tahtoivat opiskella
sivuaineopinnot omassa yliopistossaan.
Kuvio 58: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Aalto KTM.
4,0
3,7
3,5
3,5
3,5
3,3
3,0
2,5
Aalto
2,0
Muut yliopistot
1,5
1,0
Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin
kansainvälisiä
kansainvälisyys
opiskelumahdollisuuksia
Kuvio 59: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, Aalto KTM, %.
100 %
80 %
60 %
69%
70%
Ei
40 %
20 %
Kyllä
31%
30%
Aalto
Muut yliopistot
0%
63
65. Kuvio 60: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Aalto KTM.
KTM-tutkinnon
rakenne mahdollisti
luontevasti
vaihtoonlähdön
4
3,6
Vaihtopaikoista oli
tarjolla riittävästi 3,4
tietoa ennen lähtöä
3,8
3
Vaihdon pystyi
sisällyttämään
osaksi KTMtutkintoa
2
Taloudellinen ja
muu tuki
3,4
vaihtoonlähtöön oli
riittävää
Uskoi saaneensa
vaihdon aikana
sellaista osaamista,
jota muuten ei olisi
saanut
3,6
1
Vaihtoonlähtöön
kannustettiin 3,3
riittävästi yliopiston
taholta
Vaihto-opintojakso
oli hyödyksi
laadukkaan
3,5
työllistymisen
kannalta
3,2
Opetus vaihtoopintojakson aikana
oli laadukasta
Aalto
Muut yliopistot
5.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen
Aalto-yliopistosta
valmistuneista
57
prosenttia
oli
valmistumishetkellään
vakinaisessa kokopäivätyössä (kuvio 61), mikä oli kaksi prosenttiyksikköä enemmän
kuin edellisvuonna. 77 % Aallon vastaajista kertoi olleensa tyytyväinen
työtilanteeseensa, kun muissa yliopistoissa tyytyväisten osuus vastaajista jäi
kymmenen prosenttiyksikköä pienemmäksi (kuvio 62). Työssä käyvät Aallosta
valmistuneet kokivat työtehtäviensä myös vastaavan hyvin omaa koulutustaan
(kuvio 64). Aallosta valmistuneiden työnhakuaika oli keskimäärin 1.6 kuukautta.
13
%
vastaajista
kertoi
hakevansa
töitä
valmistumishetkellä.
Työttömien
vastavalmistuneiden osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä edellisvuodesta.
64
66. Tärkein syy valmistumishetken työttömyyteen Aallon työttömien vastaajien
keskuudessa oli se, ettei vastavalmistunut ollut vielä hakenut työpaikkaa. 8 %
työttömistä vastaajista koki tärkeimmäksi syyksi työttömyyteensä työelämässä
tarvittavien erityistaitojen puutteellisuuden. Osuus on valtakunnallisesti korkea,
sillä muissa yliopistoissa tämän ryhmän osuus oli ainoastaan 3 %.
Kuvio 61: Työtilanne valmistumishetkellä, Aalto KTM, %.
Vakinainen kokopäivätyö
49%
57%
6%
8%
Vakinainen osapäivätyö
16%
15%
Määräaikainen kokopäivätyö
4%
3%
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yrittäjä
2%
2%
Osa-aikainen yrittäjä
1%
2%
Jatkaa opiskelua
1%
2%
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-/ siviilipalvelu
Muut yliopistot
0%
5%
0%
1%
13%
13%
Hakee töitä
Muu työtilanne
Aalto
0%
2%
0%
20%
40%
60%
80%
100%
65
67. Kuvio 62: Tyytyväisyys työtilanteeseen, Aalto KTM, %.
100 %
90 %
23%
33%
80 %
70 %
60 %
Ei
50 %
40 %
Kyllä
77%
67%
30 %
20 %
10 %
0%
Aalto
Muut yliopistot
Kuvio 63: Miten sai nykyisen työpaikkansa, Aalto KTM, %.
22%
21%
Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)
Työskennellyt samassa organisaatiossa
opintojen aikana
22%
20%
3%
Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta
14%
11%
10%
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle
työnantajalle
4%
7%
6%
7%
Vastasi lehti-ilmoitukseen
8%
6%
Tarjottiin työtä
Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
4%
Sai työpaikan muuta kautta
8%
3%
3%
Työskentelee omassa yrityksessä
Muut
yliopistot
Aalto
3%
2%
2%
2%
Yliopiston/ professorin välityksellä
Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen
kautta
Ekonomipörssin välityksellä
Työvoimatoimiston välityksellä
4%
2%
0%
0%
2%
0%
0%
5%
10% 15% 20% 25% 30%
66
68. Kuvio 64: Työssä olleiden työtehtävien vastaavuus koulutukseen, Aalto KTM, %.
60%
54%
50%
41%
40%
37%
36%
Aalto
30%
Muut yliopistot
17%
20%
7%
10%
3%
5%
0%
Hyvin
Melko hyvin
Heikosti
Ei lainkaan
Kuvio 65: Työssä olleiden asema organisaatiossa, Aalto KTM, %.
5%
8%
Johto
10%
8%
Keskijohto
54%
Asiantuntija
39%
Aalto
3%
2%
Itsenäinen elinkeinonharjoittaja
Muut yliopistot
21%
Toimihenkilö
33%
7%
10%
Muu asema
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
Taulukko 7: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, Aalto KTM.
Keskiarvo
Aalto
Muut
Mediaani
Aalto
yliopistot
Bruttopalkka/kk 3482 €
3178 €
Muut
yliopistot
3200 €
3000 €
67
69. 5.3 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTK
5.3.1 Vastaajien taustatiedot
Taulukko 8: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTK.
Valmistuneet
Vastauksia
Vastaus-%
Aalto
381
371
Kuvio 66: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto
KTK, %.
97,4 %
Vuonna
Yksikön osuus
valmistuneista
2012
Yksikön osuus
vastanneista
21 %
28 %
2012
Aallon
kauppakor-
keakoulusta valmistui kandidaatiksi
381 opiskelijaa. Heistä 65,
18 %
vastaajista, sai tutkintonsa Mikkelin
yksiköstä, jossa koulutetaan ainoastaan
Nainen
41 %
kauppatieteiden kandidaatteja. Helsingissä
Mies
59 %
opiskelleista
valmistumishetkellä
96
%
asui
Helsingissä
tai
muualla pääkaupunkiseudulla. Mikkelistä valmistuneista pääkaupunkiseudulla asui 54 %, Mikkelissä 9 % ja
ulkomailla 15 %.
Vastaajien keskiarvoikä oli 25,6 vuotta. Helsingissä opiskelleiden kandidaattien
keskiarvoikä oli 26 vuotta kun taas Mikkelin yksiköstä valmistuneet olivat selvästi
nuorempia,
keskimäärin
23-vuotiaita.
Kuviossa
67
on
esitetty
Aallon
kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien koulutusohjelmat ja ohjelmien
sukupuolijakaumat. Mikkelin yksiköstä valmistuneet opiskelivat International
business –ohjelmassa.
68
70. Kuvio 67: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto KTK, %.
Laskentatoimi (n=112)
Markkinointi (n=72)
International business (n=64)
Business technology (n=35)
Rahoitus (n=11)
Nainen
Organisaatiot ja johtaminen (n=31)
Mies
Taloushallinto (n=22)
Yritysjuridiikka (n=11)
Kansantaloustiede (n=7)
Muu / ei tietoa (n=2)
Kaikki
0%
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Kuvio 68: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTK, %.
Yksikön maine
38%
3%
5%
Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen
mahdollisuudet hyviksi
Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä
0%
0%
1%
Valintamenettely
Yksikön sijaintipaikkakunta
9%
4%
7%
Tietty pääaine / ohjelma
Tietty aineyhdistelmämahdollisuus
50%
16%
18%
Aalto Mli
2%
0%
Muut yliopistot
2%
4%
Ystävien/sukulaisten vaikutus
Halu itsenäistyä
0%
0%
Opetuskieli
Aalto Hki
0%
0%
16%
20%
Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara
3%
2%
Muu syy opiskelupaikan valintaan
0%
10% 20% 30% 40% 50% 60%
69
71. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat rahoitus (13 %), markkinointi (11 %) sekä
organisaatiot ja johtaminen (10 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta
sivuainetta, joita olivat opiskelleet.
5.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön vastaajat
suorittivat
opintonsa kolmen vuoden määräajassa huomattavasti useammin kuin Aallon
Helsingin yksikössä tai muissa yliopistoissa opiskelleet vastaajat (kuvio 69). Tärkein
syy opintojen viivästymiseen oli sekä Helsingin että Mikkelin yksikössä työskentely
opintojen ohessa, mutta myös opetusjärjestelyt, esimerkiksi kurssien ajoitus,
viivästyttivät kandiksi valmistumista.
83 % Helsingissä opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja ennen
valmistumistaan kandidaatiksi. Nämä vastaajat olivat suorittaneet keskimäärin 40,8
opintopisteen edestä maisteriopintoja, mikä oli selvästi vähemmän kuin muissa
yliopistoissa.
Kuvio 69: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), Aalto KTK, %.
100%
90%
80%
70%
64%
69%
60%
Aalto Hki
50%
40%
30%
31%
36%
Aalto Mli
Muut yliopistot
20%
10%
0%
Opinnot eivät
viivästyneet
Opinnot
viivästyivät
70