Elinvoima-foorumi I käytännön kokeilut aiheesta Uusi työ

1. © Sitra
30.1.2015 1

2. © Sitra
Suomalaisen työn haasteet
1. Jäykät rakenteet
 Työ on siilomaista ja teollisen paradigman mukaista – paikka-,
muoto- ja aikakeskeistä
 Työelämässä edetään lineaarisesti ja tavoitellaan perinteistä
urakehitysmallia vaikka työelämän rakenteet ovat muuttuneet
perusteellisesti
2. Teollisen ajan kulttuuri
 Epäonnistumisen pelko ja matala riskinottohalu hallitsevat
työelämää – ei kannusteita eikä kannustamista luovuuteen
 Suomalaisessa työelämässä haaskataan valtava määrä
potentiaalia, inhimillistä sekä taloudellista, sillä työelämän arvot
ovat konservatiivisia ja suosivat tuttua ja turvallista (esim.
maahanmuuttajat ja nuoret)
30.1.2015 2

3. © Sitra
Kokeilukulttuurilla kohti pieniä ratkaisuja
Elinvoima-foorumi I tavoitteena oli pohtia uuden työn haasteita
mutta myös kokeilla käytännössä ratkaisu-ideoita.
Ohjelman puitteissa tehtiin 16 kokeilua, joiden avulla pyrittiin
vastaamaan uuden työn haasteisiin ja edistämään kokeilukulttuuria
Suomessa.
Osa kokeiluista jatkuu Sitran rahoittamana, osa löysi jatkajan ja osa
kokeiluista etsii vielä omistajaa tai osoittautui toteutettuna
toimimattomaksi.
30.1.2015 3

4. © Sitra
Ihmisten
vahvuudet ja
potentiaali käyttöön
Työtä joustavasti
yli rajojen ja
rakenteiden
Monimuotoinen
työelämä-
kulttuuri
Kokeileva ja
yrittäjämäinen
tapa tehdä työtä
8. Uuden työn
keskus
7. Epäonnistumiskampanja
5. Kokeilukulttuurin
edistäminen kouluissa
6. Elämän peli
9. Born
global
10. Maahanmuutto-teemainen
toimittajakurssi
11. TET-haastekampanja
yrityksille ja
organisaatioille
12. Draamaretki
virkamiehille ja
päättäjille
4. Avoin
verkostojohtamisen
valmennusohjelma
13. Eläkeläisten
osaamisen
hyödyntäminen
2. Julkisen sektorin
hyvät käytännöt
3. Julkisen sektorin
työkierto
1. Avoin amis
opiskelupaikan
löytämiseksi
14. Junnut neuvoo
– mentorointi-
malli
15. HR-ammattilaisille
hyviä käytäntöjä
monimuotoiseen
rekrytointiin
16. Opinto-
ohjauksen
palvelukioski
EE
Elinvoima-foorumin I
kokeilut

5. © Sitra
Avoin amis

6. © Sitra
Avoin amis -kokeilu
Ajatuksena kokeilussa oli auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria
löytämään opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Kokeilussa tarjottiin
kolmelle nuorelle mahdollisuutta kokeilla ammattiopintoja ilman
opiskeluoikeutta. Kokeilussa myös selvitettiin olemassa olevia
erilaisia tukiratkaisuja.
Mitä itse kokeilussa sitten tapahtui:
Yksi nuori ei osallistunut vaikka oli sovittu, joka kertoo myös kokeilun
haasteellisesta kohderyhmästä
Toinen nuori kokeili matkailulinjaa kahden päivän ajan
Kolmas nuori kokeili kolmea eri linjaa ammattiopistossa kolmen
päivän ajan.
30.1.2015 6

7. © Sitra
Kahden kokeiluun osallistuneen nuoren osalta kokeilu onnistui. Toinen
nuori totesi ettei ammattikoulu ole häntä varten ja toinen innostui ja
aikoo pyrkiä opiskelemaan ensi vuonna.
Lisäksi kokeilusta opittiin että Suomessa on jo kattavia kunnallisia
tukitoimia, projekteja ja hankkeita. Tieto ei vain tunnu siirtyvän
kunnasta toiseen.
Avoin amis –kokeilu ei yksinään riitä. Vaikka opiskelupaikka löytyisi,
opinnot jäävät usein kesken. Rajapinnassa toimiva tukihenkilö
oppilaan ja koulun välissä voisi auttaa organisoimaan voin amis –
kokeiluita ja luotsata nuoria opintojen loppuun asti.
Avoin amis kokeilusta lisätietoja saa Johanna Oljemarkilta, nuorten
uraohjaaja sekä Varma duuni –projekti, Edupoli (varmaduuni.fi)
30.1.2015 7

8. © Sitra
Julkisen sektorin hyvien käytäntöjen levitys

9. © Sitra
Julkisen sektorin hyvien käytäntöjen tunnistaminen
Foorumilaisten yksi idea suomalaisen työelämän vahvuuksien päällä
rakentamisesta oli julkisen sektorin hyvien käytäntöjen tunnistaminen,
paketointi ja tuotteistaminen vientituotteiksi.
Hub Helsinki aloitti kokeilun etsimällä hyviä käytäntöjä tarjoavia
tahoja, joiden toimintaa voitaisiin paketoida ja tuotteistaa. Ehdokkaita
saatiin useampia.
Kokeiluun valittiin vanhuksille hoiva- ja asumispalveluita tarjoava
HoviKoti Oy, jonka toiminnassa yhdistyy yhteiskunnallisesti kestävällä
tavalla liiketoiminta- ja hoiva-alan osaaminen. Hovikodissa palvelu
tarjotaan viiden pienyrityksen toimesta. Kokeilu toteutettiin yrittäjien
ja HoviKodin henkilöstön haastatteluina, sekä havainnoimalla
toimintaa yhdessä Hovikodin yksiköistä.
30.1.2015 9

10. © Sitra
Julkisen sektorin hyvien käytäntöjen tunnistaminen
Kokeilussa paketoitiin yksi HoviKodin yhteisyritysmalli
vanhustenpalvelun tuottamiseksi.
Kokeilu opetti, että jatkossa tarvitaan yhä enemmän erilaisia malleja,
joilla HoviKodin kaltaisia palveluita voidaan tuottaa sekä vahvistaa
pienten yrittäjien mahdollisuuksia kilpailla sopimuksista ja samalla
tarjota palveluja kustannustehokkaasti.
Lisää kokeilusta voivat kertoa Sami Oinonen ja Antti Karjalainen,
HubHelsingistä sekä Jussi Peltonen, Hovikoti Oy:stä
30.1.2015 10

11. © Sitra
30.1.2015 11
Julkisen sektorin työkierto

12. © Sitra
Julkisen sektorin työkierto
Tavoitteena on saada henkilöitä työkiertoon julkisen sektorin sisällä ja
jopa julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välillä. Tavoitetilassa
julkisen sektorin tuottama lisäarvo eri siilojen rajapinnoilla lisääntyy
kun eri sektorit ymmärtävät paremmin asiakasprosessin. Lisäksi eri
sektoreiden välillä vaihtuvat myös parhaat käytännöt ja näkemykset
virkamiesten siilomaisen työn murtuessa.
Kokeilu liitettiin Sitran Julkishallinnon johtamisohjelman toimintaan,
koska siellä oli juuri käynnistynyt työkiertoa edistäviä
käytännönkokeiluja.
Työkierron kokeiluista lisätietoja Jonna Stenmanilta Sitrasta
30.1.2015 12

13. © Sitra
30.1.2015 13
Avoin verkostojohtamisen kurssi

14. © Sitra
Avoin verkostojohtamisen kurssi
Foorumi keskusteli paljon verkostoitumistarpeesta eri puolilla
yhteiskuntaamme. Yksi kiteytys oli ”uusi työ on verkottunutta.” Tämän
edistämiseksi yksi idea oli verkostoitumisosaamisen kehittäminen.
Kokeilun tavoitteena oli kehittää prototyyppi avoimesta
verkostojohtamisen valmennusohjelmasta, jonka avulla rakennetaan
monialaisten verkostojen johtamiseen tarvittavaa osaamista,
kompetensseja ja käytäntöjä.
Verkostojohtamisen kurssin konseptia rakennettiin
asiantuntijatyöpajojen avulla. Konseptia testatiin kokeilun aikana
kahdessa verkottamista tarvitsevassa toimintaympäristössä.
30.1.2015 14

15. © Sitra
Avoin verkostojohtamisen kurssi
Toinen kokeilu oli Arabianrannan yhteisen imagon ja markkinoinnin
kehittämiseksi tähtäävä verkosto ja toinen Kankaanpään puuklusterin
kehittämiseksi tähtäävä yhteisö.
Kokeilu vahvisti ymmärrystä siitä, että verkoston rakentaminen ja
ylläpito vaativat erityisosaamista.
Kokeilusta voivat kertoa Jussi Mankki HubHelsinki ja Arabianrannan
verkostopilottiin Taina Grönqvist Fiskarsilta
30.1.2015 15

16. © Sitra
Kokeilukulttuurin edistäminen peruskoulussa

17. © Sitra
Kokeilukulttuurin lisääminen
30.1.2015 17
Kokeilussa haluttiin etsiä tapoja aktivoida kouluyhteisöjä muuttamaan toimintaa
kokeilevampaan ja yrittäjämäisempään suuntaan. Lisäksi toiminnassa oli tärkeää
osallistaa lapset mukaan ongelmien ratkaisuun.
Kolmessa eri koulussa kokeiltiin ratkaista koulujen käytännön haasteita ja ongelmia.
Ratkaisuja etsittiin hiekan kulkeutumiseen sisätiloihin, ruokasalin meluongelmaan
sekä siihen, miten teinit saataisiin käyttämään pyöräilykypärää
Kokemuksia kokeilukulttuurista Vuorenmäen koulussa jonka kanssa kokeilu tehtiin:
Kokeilukulttuuri toimii erinomaisesti kouluympäristössä. Kokeilukulttuuri edistyy, kun kouluille annetaan
välineet lähestyä koulun ja opetuksen eri alueita kokeilemalla. Henkilökunta kaipaa uusia, tuoreita tapoja
toimia. Lapsia ei tavallisesti osallisteta ongelmien ratkaisuun. Lapset olivat innostuneita ja kokivat haasteet,
ongelmat sekä niiden ratkaisut omakseen. Päästiin pois tyypillisestä “aikuinen opettaa – lapsi kuuntelee”( jos
kuuntelee ) –asetelmasta – Esa Kukkasniemi, rehtori

18. © Sitra
30.1.2015 18
Elämän peli

19. © Sitra
Elämänpelillä eväitä yrittämiseen
Yksi foorumilaisten oivalluksista oli tarkastella yrittäksi ryhtymistä yksilön eri
elämänkaaren vaiheiden ja murroskohtien näkökulmasta. Foorumilaiset pohtivat
miten yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavia tekijöitä voitaisiin mallintaa ja simuloida–
näin syntyi idea pelistä.Hub Helsinki loi muotoilupelipilotin, jota pelaamaan
kutsuttiin ensin joukko virkamiehiä ja sitten avoimesti muita henkilöitä. Pelissä
kuljettiin luotujen yrittäjähahmojen kautta heidän elämänäpolkuaan läpi
käännekohtineen.
Pilottipeli antoi nopeasti kokonaiskuvan niistä tekijöistä, jotka voivat edistää tai
hidastaaa yksilön valintoja ryhtyä yrittäjäksi eri elämäntilanteissa.
Kokeilu avaa mahdollisuuden pohtia yrittäjyyttä uudenlaisesta näkökulmasta,
roolipelin avulla. Pelitapahtumien avulla on myös mahdollista rakentaa uusia
liiketoimintaverkostoja, yhteyksiä ja mahdollisuuksia. Elämänpelistä on myös
mahdollista kehittää virtuaaliversio.
Elämänpelistä lisätietoja Sami Oinoselta Hub Helsingistä ja Pia Pakariselta Helsingin
Yrittäjistä
30.1.2015 19

20. © Sitra
30.1.2015 20
Epäonnistumiskampanja

21. © Sitra
Epäonnistumiskampanja
Foorumilaiset tunnistivat epäonnistumisen ja leimaantuminen pelon
yhdeksi keskeiseksi yrittäjyyttä estäväksi tekijäksi. Syntyi idea
epäonnistumiskampanjasta.
Kokeilua hahmotettaessa nousi useampia keinoja asian kokeilemiseksi.
Samaan aikaan AaltoES oli aloittamassa oman kansallisen
epäonnistumispäivän kampanjan suunnittelua. Päätimme tukea tätä
hanketta aloittamatta omaa vastaavaa kokeilua. Rahoituksemme kohdistui
ensisijaisesti sivustolle laadittuihin videoihin.
http://epaonnistumisenpaiva.fi/
Kansallinen epäonnistumiskampanja sai erittäin suuren kansallisen
huomion eri medioissa. Samoin sosiaalisen median käynnistämänä
toteutettiin kampanjatempauksia eri puolilla Suomea.
30.1.2015 21

22. © Sitra
30.1.2015 22
Uuden työn virtuaalinen keskus –kokeilu

23. © Sitra
Uuden työn virtuaalinen keskus
Yrittäjyyden edistämistä tuki myös tätä kokeilu. Ideana oli rakentaa virtuaalinen
sivusto jolta löytyisi koottuna yrittäjälle tärkeitä palveluita, uuden työn hyviä
käytäntöjä, roolimalleja ja esimerkiksi tarinoita.
Kokeilun aikana Tampereen kaupunki lähti rakentamaan koko alueen
elinkeinoelämää tukevaa ja eri neuvontapalvelut yhdistävää osaamiskeskusta.
Uuden työn virtuaalinen keskus on osa tätä hanketta.
Kokeilussa yhdistettiin eri yrittäjyyden neuvonta- ja tukipalveluita tarjoavat tahot ja
konseptoitiin virtuaalinen keskus.
Kokeilu osoitti, että yrittäjäpalveluyhteistyötä kaivataan ja yrittäjälle olisi paljon
selkeämpää jos hän saisi jatkossa kaiken palvelun yhdeltä tiskiltä ja yhdeltä
verkkosivulta. Tampereen kaupunki vie hanketta eteenpäin ja toimintamalli otetaan
suunnitelmien mukaan käyttöön 2014.
Hankkeesta lisätietoja Päivi Myllykankaalta Tredea Oystä ja Elinvoima-foorumilainen
Niina Immoselta Tampereen seudun osuuskuntakeskuksesta.
30.1.2015 23

24. © Sitra
Born global

25. © Sitra
Born Global
Kokeilussa haluttiin kokeilla jo olemassaolevan kriteeristön käytettävyyttä
suoraan kansainvälisill markkinoille suuntautuvien yritysten tunnistamiseksi
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tunnistetuille yrityksille voitaisiin näin
osoittaa kaikki mahdollinen tuki
Kokeilu osoitti ettei kyseistä kriteeristöä ole olemassa julkisesti. Kokeilussa
laadittiin luonnos, jonka lähtökohdaks otettiin start-up-yrityksen “pitch”:in
arviointi kansainvälistymispotentiaalin näkökulmasta.
Kriteeriluonnoksen kokeilussa oli mukana Aalto Protomo –yrityshautomossa
toimivat 14 aloittelevaa yrittäjää oman liikeideansa kanssa. Kokeilijana toimi
Anssi Tuulenmäki.
Kokeilusta opittiin että alustavaakin kriteeristöä käytettäessä kansainvälistys-
potentiaaliin tuli kiinnitettyä enemmän huomiota kuin tavallisesti. Kriteeristöä
pitäisi kehittää aika lailla, että sen perusteella voisi tehdä systemaattisesti
suurempia rahoituspäätöksiä.
30.1.2015 25

26. © Sitra
30.1.2015 26
Maahanmuuttoteemainen
toimittajakurssi

27. © Sitra
Toimittajien koulutus maahanmuuttajista
Foorumilaiset oivalsivat, että yksi merkittävä tekijä maahanmuuttajien
työllistymisessä Suomessa on julkisen keskustelun taso maahanmuutosta
mediassa. Syntyi ajatus järjestää median edustajille koulutustilaisuus teemasta.
Pilottikoulutuspäivä pidettiin Sitrassa ja paikalle kutsuttiin toimituspäälliköitä sekä
journalistien koulutuksesta vastaavia tahoja arvioimaan idean tärkeyttä. Päivän
toteutuksessa käytettiin kokemuksellisia ja elämyksellisiä menetelmiä sekä
asiantuntijaluentoja ja työpajoja.
Kokeilu osoitti, että teeman käsittelyyn mediassa kaivataan työkaluja, ajankohtaista
tietoa sekä syvällisiä keskusteluja. Vielä pitäisi löytyä oikea taho koulutuksen
järjestämiseen.
Kokeilusta voivat kertoa enemmän Elinvoima-foorumilainen toimittaja Mari
Manninen sekä kenttäretken toteuttaneet monikulttuurisuusasiantuntijat Miriam
Attias ja Ahmed Al-Nawas
30.1.2015 27

28. © Sitra
30.1.2015 28
TET-haastekampanja
1. Elinkeinoelämän
keskusliitto EK
2. Hub Helsinki
3. YLE
4. Ice Hearts
5. STTK
6. Kansalaisareena
7. Helsingin kaupunki
8. Helsingin sanomat
9. Sitra

29. © Sitra
Haastekampanja maahanmuutosta
Maahanmuuttajanuorten on vaikeampaa saada työelämään tutustumiseen
harjoittelupaikkoja kuin kantaväestön nuorten. Tämän vuoksi Elinvoima-
foorumilaiset haastoivat toisensa rekrytytoimaan maahanmuuttajataustaisia
nuoria omiin organisaatioihinsa tet-harjoitteluun (työelämään tutustumisen
jakso peruskoulussa) syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana.
Yhteistyökumppanina tässä kokeilussa on Taloudellinen tiedotustoimisto.
Kokeilusta saatiin positiivista palautetta ja Taloudellisessa tiedotustoimistossa
voi ilmoittautua mukaan kampanjaan.
30.1.2015 29

30. © Sitra
30.1.2015 30
Draamaretki virkamiehille ja päättäjille

31. © Sitra
Draamaretki päättäjille ja virkamiehille
Toisen sukupolven maahanmuuttajien tai ensimmäisen sukupolven
suomalaisten nuorten koulutus- ja työllistymiskysymykset pohdituttivat
Elinvoima-foorumilaisia paljon viime keväänä. Päätettiin tehdä interventio
virkamies- ja päättäjätasolle teemasta ja viedä heidät Itä-Helsinkiin
kenttäretkelle ja kokeilla toimisiko tämänkaltainen virkamieskoulutus
paremmin kuin perinteiset seminaarit.
Kokeilu opetti, että sellaisten teemojen käsittelyssä kuten maahanmuutossa,
jossa asenteet ja mielikuvat vaikuttavat voimakkaasti on tehokkaampaa ja
oivalluksia herättävämpää käyttää draamapedagogisia menetelmiä perinteisen
koulutuksen sijaan.
Konseptin ovat kehittäneet monikulttuurisuusasiantuntijat Ahmed Al-Nawas ja
Miriam Attias.
30.1.2015 31

32. © Sitra
Eläkeläisten osaamisen hyödyntäminen

33. © Sitra
Eläkeläisten osaamisen hyödyntäminen
Elinvoimafoorumilaiset pohtivat miten eläkeläisten
osaaminen saataisiin paremmin käyttöön ja tämän
johdosta kehitettiin kokeilu, jossa eläkeläisiä oli mukana
yrityksen projektimentoroinnissa, pitämässä kielikahvilaa
maahanmuuttajille sekä vetämässä lasten iltapäiväkerhoa.
Kokeilusta saatiin erinomaista palautetta ja eläkeläiset
olivat tyytyväisiä. Lisätietoja kokeilusta ja toiminnasta
Anssi Tuulenmäki, Aalto-yliopisto.
30.1.2015 33

34. © Sitra
30.1.2015 34
Junnut neuvoo -
mentorointimalli

35. © Sitra
Junnut neuvoo – molemminpuoleinen mentorointi
Kokeilussa yhdelletoista yliopistosta valmistuneelle tai
valmistumassa olevalle nuorelle löydettiin sopivat
mentoriparit ja ensimmäiset tapaamiset sovittiin loka-
marraskuun väliselle ajalle.
Ajatuksena oli paitsi juuri työuransa alussa olevien
mentorointi ja työelämään kiinni pääseminen, myös
junioreiden mentorointi kokeneemman suuntaan.
Lisätietoja tästä mentorointimallista Lasse Leponiemeltä
Mediatalo opiskelupaikka Oy:stä.
30.1.2015 35

36. © Sitra
Lisäarvoa monimuotoisuudesta – HR-ammattilaisten
valmennus

37. © Sitra
Lisäarvoa monimuotoisuudesta
Kokeilun tavoitteena malleja ja käytäntöjä HR-ammattilaisille ja madaltaa kynnystä
palkata maahanmuuttajia työsuhteeseen Ideana oli kokeilla ja dokumentoida todellista
rekrytointitilannetta molempien osapuolten näkökulmasta ennen, jälkeen sekä
hakuprosessin aikana
Kokeilu itsessään epäonnistui, koska todellista rekrytointitilannetta ei voitu tarkkailla,
koska työnhaku todettiin liian intiimiksi ja henkilökohtaiseksi tilanteeksi työttömälle
Parissa yrityksessä oltiin haluttomia lähtemään mukaan vedoten taloustilanteeseen tai
rekrytointikieltoihin. Tieto kerättiin haastatteluilla eri tilanteissa
Mitä opittiin?
Kokeilu vahvisti käsitystä, että HR-ammattilaisille epäselvyydet saattavat korottaa
kynnystä rekrytoida. Kipupiste maahanmuuttajien rekrytoimiseen kulminoituu ennen
varsinaista työnhakutilannetta. Huono kielitaito, epäselvyydet työluvista ja niihin liittyvä
byrokratia sekä työhakemuksen laatiminen koettiin hankalana
Lisätietoja kokeilusta Susanna Björklundilta Aalto yliopistosta ja myös Lauri Grönholm
L&T:ltä on ollut mukana yhteistyössä.
30.1.2015 37

38. © Sitra

39. © Sitra
Ammatillinnen palvelukioski
Kokeilun tavoite oli tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevia tai
tulevaisuuttaan pohtivia nuoria. Siksi todettiin, että palvelun
tulisi olla siellä missä nuoretkin ovat ja sellaiseen aikaan kun
opiskeluasiat ovat ajankohtaisia. Palvelukioski toimi pop-up
store - konseptilla Tulevaisuuskioskissa Lasipalatsissa
kasvokkain tai virtuaalisesti opiskelupaikka.fi:ssä.
Kokeilusta opittiin että Palvelu tavoittaa nuoret tehokkaasti.
Pop up store -konsepti toimiva eli pystytetään piste silloin
kun sille on tarvetta ja kohdennetaan palvelu.
Mediatalo Opiskelupaikalla on valmiudet ja kiinnostusta
monistaa konsepti, liiketoimintapotentiaalia
30.1.2015 39

40. © Sitra
30.1.2015 40