2. 2
Sisällys
1. Mosambikin yleiskatsaus
2. Lähihistoriaa
3. Poliittinen tilanne
4. Kehitysyhteistyö
5. Kaupalliset mahdollisuudet
6. Mosambikin tuonti ja vienti
7. Kone
8. Wärtsilä
9. Mosambikin vetovoimatekijät
3.
4. 4 ‘’Mozambique overtakes Nigeria as
Mosambik on
Africa's biggest recipient of FDI’’
• jatkanut tasaista 7%:n vuosikasvuvauhtia
• noussut Afrikan kärkeen ulkomaisten suorien sijoitusten kohteena
ü FDI 2013: 7 miljardia USD
• kuitenkin vielä kehitysmaa
ü Mosambik on YK:n Inhimillisen kehityksen indeksillä maailman
yhdeksänneksi viimeisin maa, HDI 2013: 178/187
ü vuodesta 1986 Suomella ollut virallinen kehitysyhteistyöohjelma;
kehitysyhteistyön tarve on vähitellen
laskemassa Mosambikissa
5. 5
Lähihistoriaa
• Mosambik saavutti itsenäisyyden Portugalista
1975
• Maassa käytiin 16-vuotinen sisällissota Frelimon ja
Renamon välillä 1976-1992
• 1992 Rooman rauhansopimus
• 2012 Renamon (vastarintaliike, nykyisin poliittinen
puolue) tyytymättömyys alkoi purkautua
aseellisesti
• Renamon ja Frelimon välillä aseellisia
yhteenottoja viimeisten kahden vuoden aikana
• Uusi rauhansopimus allekirjoitettiin 5.9.2014
6. 6
Poliittinen tilanne
• Mosambik on monipuoluevaltio; presidentin ja
eduskuntavaalit joka viides vuosi (15.10.2014)
• V. 2014 vaaleissa oli kolme presidenttiehdokasta;
vallassa olevan puolueen Frelimon ehdokas voitti
ü uusi presidentti v. 2015 alusta Filipe Nyusi
ü Parlamentin rakenne uusiutuu, kun oppositiopuolueet
kasvattivat huomattavasti kannatustaan
• Demokratia vaatii vielä lujittamista, mutta on myönteistä
että eduskunnan voimasuhteet muuttuivat tasaisemmiksi
• Mosambik suhteellisen vakaa maa
7. 7
Kehitysyhteistyö
• Mosambikin budjetista edelleen 28 %
kehitysyhteistyövaroista, vuosittain n. USD 370
miljoonaa budjettitukea
• Mosambikissa suuri osa kansasta elää köyhyydessä,
43 % alle 5-vuotiaista kroonisesti aliravittuja, n. puolet
mosambikilaisista lukutaidottomia
• Suomella kolme yhteistyösektoria: 1) maatalous, 2)
opetus ja innovaatio, 3) hyvä hallinto
• Lisäksi Suomi antaa yleistä budjettitukea
• Vuosibudjetti 2014 on 24 milj €; 2015 lähtien 21 milj
euroa
8. 26.11.201
4 Team Finland venda ad quaepta esequi dolut et harum
8
9. Kaupalliset mahdollisuudet
• Mosambik tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille
yrityksille: infrastruktuurin rakentaminen,
kaivosteollisuus, koneet ja laitteet, maa- ja
metsätalous, terveysteknologia, ym.
• Maa on suhteellisen avoin ulkomaalaisille investoijille
• Hallituksella on meneillään suunnitelma
liiketoimintaympäristön parantamiseksi
• Toistaiseksi harvoja suomalaisia yrityksiä
Mosambikissa:
ü Kone Cranes, Kone, Nokia, Wärtsilä
ü 2013 Suomen tuonti EUR 18,5 miljoonaa,
vienti EUR 26,8 miljoonaa
9
10. 10
Mosambikin tuonti
Etelä-Afrikka
26.4%
Intia
14.1%
EU
11.4%
Kiina
12.7%
Australia
4.3%
2013: 7 964 000 000 €
11. 11
Mosambikin vienti
EU
36.6%
Zimbabwe
2 %
Kiina
9.4%
Intia
5.1%
Etelä-Afrikka
30.5%
2013: 3 351 000 000 €
12. 12
Kone
• Lähti kehittämään liiketoimintaa Mosambikiin Etelä-
Afrikasta käsin; toiminnasta vastaava jakelija oli heidän
mosambikilainen asiakkaansa.
• Rakennusboomin takia Mosambik oiva markkina Koneelle.
• Ongelmat saadaan usein ratkaistuksi paikallisilla tiedoilla ja
kontakteilla.
• Avainasemassa ovat osaavat jakelijat ja työntekijät, joita
tulee yleensä tukea, kouluttaa ja valvoa.
• Pitkäjänteisyys on edellytys Mosambikin markkinoilla
menestymiseen.
13. 13
Wärtsilä
• Rakensi suurimman kaasuvoima-laitoksen
Ressano Garciaan.
• Avasi oman toimistonsa Mosambikiin vuonna 2012, vaikka
sopimusneuvottelut olivat kesken: ratkaisu kannatti
• Afrikan markkinoilla voimalaitoksille on kysyntää kasvavan
sähkökulutuksen vuoksi.
• Paikallisten tuottavuuden parantamiseksi tarvittiin
valvontaa.
• Tietotekniikkajärjestelmät eivät yhteydessä toisiinsa,
tehtävä enemmän paperitöitä.
14. 14
Mosambikin vetovoimatekijät
• Vahva talouskasvu ja maan vakaus
• Runsaat luonnonvarat
• Logistinen keskus monelle naapurimaalle
• Strateginen sijainti suhteessa kasvaviin Aasian maan
markkinoihin
• Valtava tarve uudelle infrastruktuurille
• Uusille tuotteille ja palveluille kysyntää
• Kasvava keskiluokka