Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkiminen
Väitöskirjan tutkimussuunnitelma Enqvist
1. VÄITÖSKIRJAN TUTKIMUSSUUNNITELMA
FM Johanna Enqvist, päivitetty 4.7.2012
Kirjoitan Helsingin yliopiston Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen
arkeologian oppiaineeseen monografiamuotoista, suomenkielistä väitöskirjaa, jonka työnimi on:
”Mikä on muinaisjäännös? Arkeologisen kulttuuriperinnön ontologiat”. Väitöskirjani aihe, tavoitteet ja
metodiikka nousevat arkeologian ja viestinnän opintojeni lisäksi työkokemuksestani, arkeologian alaa
jo pitkään puhuttaneista kysymyksistä sekä konkreettisista tutkimus- ja kehitystarpeista.
Tutkimuksen aihe, tavoitteet ja kysymykset
Tarkastelen tutkimuksessani arkeologisen kulttuuriperinnön ja muinaisjäännösten käsitteiden
olemusta, rakentumista, määrittelyä ja merkitystä tietyissä sosiaalisissa tilanteissa. Osana tutkimusta
muodostan arkeologista kulttuuriperintöä kuvaavista ja luokittelevista käsitteistä ontologisen
käsitehierarkian eli semanttisen webin ympäristössä käytettävän koneluettavan sanaston (ontologian).
Tutkimukseni teoreettinen ja tieteenfilosofinen lähtökohta on, että arkeologinen kulttuuriperintö ja
muinaisjäännökset ovat maailmassa olevia aineellisia olioita, mutta myös sosiaalisesti rakentuneita,
muuttuvia ja historiallisia konstruktioita. Analysoin näiden konstruktioiden olemusta sekä prosessia,
jossa niitä konstruoidaan. Tarkastelen lisäksi arkeologisen kulttuuriperinnön ja muinaisjäännösten
määrittelyvallan rakentumista, ilmaisemista ja kyseenalaistamista. Pyrin tekemään näkyväksi, ketkä
valintoja ja päätöksiä tekevät, millä keinoin ja missä tilanteissa. Sosiaalisena viitekehyksenä
tutkimuksessani on suomalainen arkeologian ala. Tutkimukseni on monitieteinen ja lomittuu
humanistiseen tutkimusperinteeseen, mutta myös yhteiskuntatieteen ja informaatiotieteen
tutkimusaiheisiin ja -metodiikkaan.
Tutkin siis seuraavia kysymyksiä:
1) Käsitteiden määritelmät: Mikä on käsitteiden merkityssisältö ja kuinka ne rajautuvat tutkituissa
konteksteissa – myös historiallisesta näkökulmasta? Millaisena arkeologinen kulttuuriperintö
näyttäytyy erilaisissa lausumissa ja tilanteissa? Mitä arkeologinen kulttuuriperintö merkitsee
arkeologeille, tutkijoille ja hallintoviranomaisille?
2) Prosessi, jossa käsitteiden rakentuminen tapahtuu: Mitkä ovat prosessin vaiheet ja kriittiset kohdat?
Ketkä prosessiin osallistuvat? Mitkä ovat osallistujien roolit?
3) Käsitteiden rakentumisen sekä määrittelyn tavat ja keinot: Kuinka määrittelyvaltaa ilmaistaan ja
käytetään? Kuinka arkeologisen kulttuuriperinnön tutkimusta ja suojelua perustellaan?
2. Yhtenä oleellisena ennakko-oletuksena on akateemisen ja hallinnollisen arkeologian 'ristiriita', joka
ilmenee mm. suojelun ja tutkimuksen ensisijaisuudesta ja perusteluista käytävänä keskusteluna.
Muinaisjäännösten juridinen määrittelyvalta on muinaismuistolain mukaan arkeologisesta
kulttuuriperinnöstä vastaavalla viranomaisella eli Museovirastolla, mutta akateeminen tiedeyhteisö on
kyseenalaistanut tämän vallan toistuvasti. Toisaalta sekä akateemisen että hallinnollisen arkeologian
näkökulma arkeologiseen kulttuuriperintöön on rajoittunut. Se ei tavoita kaikkia niitä merkityksiä ja
arvoja, joita muinaisjäännöksiin liittyy muun yhteiskunnan ja kansalaisten näkökulmasta. Suojeltavien
muinaisjäännösten määrittelyllä on monia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, joskus
huomattavia taloudellisiakin seurauksia. Kun kulttuuriperintö mielletään ihmiskunnan tai -yhteisön
yhteiseksi omaisuudeksi, herää kysymys myös määrittelyvallan laajentamisesta koskemaan kaikkia
yhteiskunnan jäseniä.
Digitaalisessa muodossa oleva tieto ja internet mahdollistavat ennennäkemättömän nopean ja
tehokkaan tiedonvälityksen. Arkeologista kulttuuriperintöäkin koskeva tutkimus- ja
dokumentointiaineisto tuotetaan nykyisin pääosin sähköisenä. Valtavan tietomäärän hallinta on yksi
tietoyhteiskunnan suurimmista haasteista, johon yritetään vastata kehittämällä tarkoituksenmukaisia
työvälineitä. Ontologiat ovat koneluettavia sanastoja, joiden tarkoituksena on opettaa tietokonetta
ymmärtämään käsitteiden välisiä yhteyksiä semanttisen webin ympäristössä. Ontologia mahdollistaa
käsitteiden merkityksiin perustuvan tiedon indeksoinnin, haun ja yhdistelyn ja parantaa siten
sähköisten aineistojen käytettävyyttä. Ontologinen käsitehierarkia kuvaa omassa työssäni
tutkimuskohdetta käsitteiden välisten suhteiden kautta, mutta se on myös käytännön sovellus
tutkimukseni tuloksista. Käsitteiden tieteellinen tutkimus on välttämätöntä toimivan ontologian
muodostamiseksi. On oleellista, että ontologia olisi relevantti sekä asiantuntijoiden että verkosta
tietoa etsivien kansalaisten näkökulmasta. Perustan keskeisen käsitteistön määrittelyn
väitöskirjatutkimuksessani kuitenkin vain arkeologian alan näkemysten analysointiin olemassa
olevien asiasanastojen lisäksi. Tutkimuksen laajentaminen kansalaisnäkökulmaan olisi potentiaalinen
ja luonteva jatko-tutkimuksen aihe.
Menetelmät ja aineistot
Sovellan tutkimuksessani laadullisen kieli- ja tekstianalyysin menetelmiä, diskurssianalyysia ja
sisällönanalyysia. Ontologian muodostaminen perustuu terminologisen käsiteanalyysin periaatteisiin.
Kokoan aineistoni olemassa olevista dokumenteista sekä itse tuottamastani haastatteluaineistosta.
Valmiit tekstit ovat hallintoviranomaisen lausuntoja, kohderekistereitä, tiedotteita, ohjeita ja oppaita
sekä akateemisen tutkimuksen piirissä tuotettuja opinnäytetöitä, julkaisuja ja tutkimusraportteja. Aion
2
3. haastatella myös arkeologian alalla toimivia hallintovirkamiehiä sekä akateemisia tutkijoita
institutionaalisten tekstien kanssa keskustelevan vertailuaineiston muodostamiseksi. Olen perustanut
kirjoitus- ja ajatustyöni tueksi blogin (http://johannaenqvist.blogspot.com/), jonka kautta osallistun
arkeologian alan tieteelliseen keskusteluun ja dokumentoin tutkimusprosessiani avoimen tieteen
hengessä. Parhaassa tapauksessa voin koota aineistoa myös blogin kautta, mikäli se synnyttää
aktiivista keskustelua.
Suhde aiempaan tutkimukseen
Kulttuuriperinnön tutkimus on vasta muotoutumassa kokoavana, yhtenäisenä tieteenalana.
Perinteisesti se on ollut luonteeltaan humanistista ja monitieteistä, erilaisia yhdistelmiä
etnologiatieteiden ja historiantutkimuksen lähestymistavoista. Arkeologia on edustanut yhtä erityistä,
omalla tavallaan painottunutta näkökulmaa aihepiiriin. Museologia (heritologia) tarkastelee
nykyisellään myös kulttuuriperinnön yhteiskunnallista ulottuvuutta, niitä kulttuurisia prosesseja jotka
synnyttävät museoita ja perustelevat tiettyjen todistuskappaleiden säilyttämistä. Väitöskirjani
kysymykset liittyvät samaan problematiikkaan. Arkeologian ja historiantutkimuksen piirissä taas on
tutkittu arkeologiseen kulttuuriperintöön liitettyjä merkityksiä ja intentioita aate- ja oppihistoriallisista
näkökulmista (Eva Ahl-Waris 2010, Derek Fewster 2006; Eero Muurimäki 1980 ja Timo Salminen
1992, 2003). Oma tutkimukseni keskittyy näistä poiketen nykyisyyteen, siihen mitä juuri nyt tehdään
ja ajatellaan. Nykytilanteen analysointi vaatinee jossain määrin menneiden käsitysten ja kehityksen
ymmärtämistä, mutta pääpaino on kuitenkin 2000-luvussa. Maisemantutkimuksen ja arkkitehtuurin
aloilla tutkitaan kulttuuriympäristöä, mutta lähinnä kulttuurimaiseman ja rakennusperinnön kautta
(esim. Rönkkö 2012). Keskityn vahvemmin itse arkeologisen kulttuuriperinnön määrittelyyn, tämän
kulttuuriympäristön elementin olemukseen ja ilmenemiseen nykyisessä, todellisessa toiminnassa.
Semanttisen webin ja ontologioiden osalta tutkimuksen uranuurtajia Suomessa ovat Aalto-yliopiston
SeCo-tutkimusryhmä (Semantic Computing Research Group), kansallinen FinnONTO-hanke (v.
2003–2012) sekä sen seuraaja Linked Data Finland -hanke (v. 2012–2014). FinnONTO -hankkeessa
on kehitetty ja pilotoitu kansallista semanttisen webin ontologiainfrastruktuuria, jonka osaksi myös
kaikki jatkossa luotavat ontologiat voidaan liittää ONKI-ontologiapalvelimen kautta.
Kulttuuriperintö ja museoala ovat hyvin edustettuina hankkeen yhteydessä syntyneissä julkaisuissa ja
opinnäytetöissä, mutta lähestymistapa on yleisesti ottaen ollut teknisesti painottunut. Lähellä omaa
näkökulmaani on Suvi Kettula (2009), joka kehitti tutkimuksessaan semanttisen webin ontologisen
tekstiilikäsitteistön ja kokeili sen liittämistä museoiden luettelointitietoihin. Ontologia muodostetaan
omassa työssäni käytännössä samalla tavalla, mutta erilaisista lähtökohdista.
3
4. Tutkimuksen odotetut tulokset ja merkitys
Väitöskirjani ”väitteitä” ovat arkeologisen kulttuuriperinnön ja muinaisjäännösten olemusta kuvaavat
määritelmät tietyissä sosiaalisissa ja kielellisissä konteksteissa sekä näiden kontekstien kuvaukset.
Väitän jotakin myös siitä, miten ja missä yhteydessä valtaa käytetään arkeologista kulttuuriperintöä
määriteltäessä, kuka saa antaa sille merkityksiä. Tutkimukseni tulosten avulla voin pohtia esimerkiksi
sitä, olisiko määrittelyvaltaa tulevaisuudessa mahdollista jakaa toisin arkeologian alan sisällä tai
kansalaisten osallistamiseksi. Tulosten perusteella on myös mahdollista selventää ja kehittää
hallinnollisen ja akateemisen arkeologian keskinäisiä rooleja ja tehtäviä. Toivon tutkimukseni lisäävän
itseymmärrystä arkeologian alalla, helpottavan viestintää ja yhteistyötä. Hallinnollinen arkeologia
vaatii tuekseen myös akateemista tutkimusta. Jäsennetty tieto arkeologisen kulttuuriperinnön
määrittelyn ja luokittelun perusteista sekä määrittelyn prosessista on arvokasta, kun suojelun
perustana olevaa muinaismuistolakia ryhdytään uudistamaan.
Arkeologisen kulttuuriperinnön ontologia on yksi vastaus väitöskirjan otsikon kysymykseen,
tulkintojeni konkreettinen malli ja käytännön sovellus. Arkeologisen kulttuuriperinnön ontologia on
tutkimuksen jälkeen vapaasti muokattavissa ja käytettävissä samoin periaattein kuin muutkin
kansallisessa ONKI-ontologiakirjastossa olevat ontologiat. Se mahdollistaisi esimerkiksi
Museoviraston ylläpitämän valtakunnallisen muinaisjäännösrekisterin kehittämisen ja avaamisen
avoimen linkitetyn datan periaatteiden mukaisesti avoimeksi tietoaineistoksi. Ontologian avulla
sähköisille tutkimusaineistoille ja dokumenteille voidaan luoda tarvittava metadata, jakaa niitä
avoimena tietona ja hakea erilaisten semanttisen webin sovellusten kautta. Tiedon saatavuus lisää
myös kansalaisten tietoisuutta sekä ymmärrystä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä ja sitä kautta
arkeologian yhteiskunnallista merkitystä. Tiettyä alaa tai aihepiiriä käsittelevien ontologioiden
luominen toteuttaa Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeen tavoitteita sekä
valtioneuvoston periaatepäätöstä kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista (Arjen
tietoyhteiskunnan neuvottelukunta).
Lähteet
Ahl-Waris, Eva (2010). Historiebruk kring Nådendal : och den kommemorativa anatomin av klostrets
minnesplats. Skrift utgiven av Societas Sanctae Birgittae. Saatavilla sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-
952-10-6674-0
Fewster, Derek (2006). Visions of past glory: nationalism and the construction of early Finnish history.
Helsinki: Finnish Literature Society (SKS).
4
5. Kettula, Suvi (2009). Semanttisen webin ontologisen tekstiilikäsitteistön kehittäminen ja liittäminen
museoiden luettelointitietoihin. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 21. Helsingin yliopisto,
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Saatavilla sähköisenä:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5845-5
Muurimäki, Eero (1980). Suomen kivikauden tutkimuksen historiaa vuoteen 1875. Pro gradu -tutkielma
Helsingin yliopiston Topelia-kirjastossa.
Rönkkö, Emilia (2012). Kulttuuriympäristöselvitykset : tieto, taito ja ymmärrys maaseudun maankäytön
suunnittelussa. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston julkaisuja A 56. Oulun yliopisto, Teknillinen
tiedekunta, Arkkitehtuurin osasto. Saatavilla sähköisenä:
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298158/isbn9789514298158.pdf
Salminen, Timo (2003). Suomen tieteelliset voittomaat; Venäjä ja Siperia suomalaisessa arkeologiassa 1870–
1935. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 110.
Salminen, Timo (1992). Aspelinista Äyräpäähän: miten arkeologiasta tuli yliopistoaine. Pro gradu - tutkielma
Helsingin yliopiston Topelia-kirjastossa.
Verkkolähteet
Aalto-yliopisto, FinnONTO-hanke. http://www.seco.tkk.fi/projects/finnonto/index.fi.php
Aalto-yliopisto, Linked Data Finland -hanke. http://www.seco.tkk.fi/projects/ldf/
Aalto-yliopisto, Semantic Computing Research Group (SeCo). http://www.seco.tkk.fi/
Aalto-yliopisto, Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) & Helsingin yliopisto. ONKI-ontologiakirjasto.
http://onki.fi/fi/
Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta. Liikenne- ja viestintäministeriö.
http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/
Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK). http://www.kdk.fi/
5
6. Sisällön alustava jäsennys
1 Johdanto
1.1 Käsitteistön määrittely
1.2 Aikaisempi tutkimus
2 Tutkimuksen tausta ja teoreettiset lähtökohdat
2.1 Kriittinen realismi
2.2 Fenomenologia ja hermeneutiikka
2.3 Sosiaalinen konstruktionismi
2.4 Vallan teoriat
3 Tutkimuksen tavoitteet, kysymykset ja ennakko-oletukset
3.1 Arkeologisen kulttuuriperinnön käsitteistön määrittely
3.2 Määrittelyprosessi
3.3 Määrittelyn tavat ja keinot
3.4 Arkeologian alan toimijat Suomessa
4 Menetelmät ja aineistot
4.1 Diskurssintutkimus: diskurssi- ja sisällönanalyysi
4.2 Terminologinen käsiteanalyysi
4.3 Semanttisen webin ontologioiden muodostaminen
4.4 Tekstiaineistot
4.5 Haastatteluaineistot
5 Tulosten analyysi, tulkinta ja johtopäätökset
5.1 Arkeologisen kulttuuriperinnön käsitteistön määritelmät
5.2 Määrittelyprosessin kulku
5.3 Määrittelyvallan käyttö
5.4 Arkeologisen kulttuuriperinnön ja arkeologian yhteiskunnallinen merkitys
6 Pohdinta
6.1 Tutkimustulokset suhteessa aikaisempaan tutkimukseen
6.2 Tutkimustulokset suhteessa ennakko-oletuksiin ja lähtökohtiin
6.3 Tutkimustulosten hyödyntäminen ja soveltaminen
6.4 Jatkotutkimus ja -kysymykset
7 Lähdeluettelo
8 Liitteet
9 Arkeologisen kulttuuriperinnön ontologia, ONKI-ontologiakirjastossa (http://onki.fi/fi/)
Avainsanoja: kulttuuriperinnön tutkimus, arkeologinen kulttuuriperintö, muinaisjäännös, hallinnollinen
arkeologia, diskurssianalyysi, sisällönanalyysi, käsiteanalyysi, semanttinen web, ontologia, avoin tieto
6