Talemtumin Tekijänoikeuspäivä 2012 -tilaisuudessa pidetty esitys

1. Kuluttaja digitaalisilla markkinoilla
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

2. Kehityksen aaltoja
Fuusio-
Globalisaatio Yhteiskunta
BKT Bio- ?? v.
Monimutkaisuus Yhteiskunta
Muutostahti 25 v.
Tieto-
yhteiskunta
50 v.
Teollisuus- Olet tässä!
yhteiskunta
Maatalous- 250 v.
yhteiskunta
6000-7000 v.
Mika Mannermaa

3. Horst Zuse
Muutoksen vauhti ei ole
60 vuodessa ainakaan
US Army Photo hidastunut…
www.kasvi.org
7.4.2008
3

4. Rytinä on vasta alussa
• Teollinen vallankumouksen vaiheet:
– 50 vuotta teknologia kehittyi.
– Toiset 50 vuotta tuo teknologia muutti
yhteiskunnan perusrakenteita
• Nyt Tivi-teknologia läpäisee yhteiskunnan rakenteita
– Teollisen yhteiskunnan luomat rakenteet ovat kriisissä
• Murroksen tahti vain kiihtyy
– Maailman lankapuhelinverkon rakentaminen vei 100-120 v.
– 1,1 miljardin langattoman puhelinyhteyden teko kesti 10 vuotta.
– Sosiaalisen median maailmanvalloitus kesti pari vuotta
 Kymmenen vuoden kuluttua ihan mikä tahansa voi olla
suomalaista arkipäivää, vaikka sitä ei oltaisi vielä edes
keksitty!

5. CC SA Attribution Sugree
Kevyttä yläpilveä
• Sisällöt, sovellukset ja laskenta ovat
siirtymässä pilveen ja muuttumassa
on-demand palveluiksi
– Spotify, tvkaista, Voddler ja Netflix ovat vasta alkua
– Kuluttaja ei enää maksa sisällöistä vaan sisältöpalveluista
• Pilvi ei tunne maantieteellisiä rajoja
– Asiakas, palveluntarjoaja ja palvelin voivat sijaita eri maassa
ja olla eri lainsäädännön alaisia
– Kansallinen lainsäädäntö ei enää toimi
• Kansainvälisiä pelisääntöjä ja sopimuksia tarvitaan kipeästi
– Kuluttajansuoja, tietoturva, yksityisyyden suoja,
immateriaalioikeudet, …
– Tällä hetkellä kaikki EULAn varassa ilman ennakkotapauksia

6. Esim. nettiTV – kuuma mediaperuna
• Internet muuttaa broadcast-television
on-demand-pilvipalveluksi
– 2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä
– Suomen lainsädäntö välttää huolellisesti
mainitsemasta koko nettiTV:tä
• Kontrolli siirtyy TV-yhtiöltä katsojille
– Broadcast-kanaville jäävät uutiset ym.
päivittäis-TV
• Markkinoiden uusjako
– Uudet toimijat valmiina korvaamaan vanhat,
jotka eivät sopeudu riittävän ketterästi
• Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi ipTV:tä
– Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja
TV-sisällön välittäjiä laillisia palveluita
paremmalla valikoimalla, teknisellä laadulla ja
palvelulla

7. Digitaalinen
imperatiivi
• Nettiyhteys ei ole etuoikeus
vaan perusoikeus
– Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman pääsyä nettiin
– Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi?
– Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa?
– Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut
niille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse nettiin?
• Sähköisten palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys
– Sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi
saavutettavissa
– Esteettömyysvaatimus tarkoittaa mm. sitä, että sisällöt on
voitava DRM:n estämättä muuttaa esitysmuodosta toiseen

8. CC 3.0 Tarttuva muuttumaton
nimeä GRAHAMUK
Haastava tilanne
• Fyysiset mediavälineet katoavat
– Kirja, lehti, CD, DVD ja mp3 menevät LP:n, kaitafilmin,
C-kasetin:n ja VHS:n jälkiä
– Sisällöt siirtyvät pilveen ja muuttuvat palveluiksi
– Mistä voi enää periä ns. hyvitysmaksua?
– Mitä tapahtuu kirjasto- ja lainauskorvauksille?
• Sisältöjen käypä hinta lähestyy nollaa
– Ei vain piratismin vuoksi, aina löytyy joku, joka tarjoaa
sisältöä halvemmalla, koska jakelu on lähes ilmaista
• Amatöörimediat haastavat teolliset mediat
– Valtaosa netin sisällöstä on kuluttajien itse tuottamaa
– Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt ja
immateriaalioikeudet?

9. Uudet liiketoimintamallit
• Maailman pelatuin mobiilipeli on ilmainen
– 500 miljoonaa latausta
• Maailman käytetyin hakukone, karttapalvelu ja
sähköpostipalvelu ovat ilmaisia
• Maailman suosituin nettimoninpeli on ilmainen
– Yli 35 miljoonaa pelaajaa
• Yksi maailman palkituimmista sarjakuvista on ilmainen
– Mm. Hugo vuosina 2009, 2010 ja 2011
• Katsotuin suomalainen elokuva on ilmainen
– 3,5 – 4 miljoonaa latausta 2 kuukaudessa
• Teknologian kehitys on aina nostanut
tuottavuutta ja laskenut hintoja …
– Ilmainen on myös mahdollisuus tehdä rahaa

10. Teknologia ja
tekijänoikeudet
• Painokoneen keksiminen loi
tarpeen tekijänoikeuksille (300 v)
1. Teoskappalekopioiden tuotanto
muuttui edulliseksi
2. Kopiointia oli mahdollista valvoa keskitetysti
– Mahdollisti uutta kulttuuria kuten sanomalehdistön ja
populaarikirjallisuuden
– Mm. kirjurien ammattikunta ja luostarien talous tuhoutui
• Myös digitaalinen teknologia edellyttää uusia pelisääntöjä
1. Teoskappaleiden kopiointi, käsittely ja jakelu on ilmaista
2. Kopiointia on mahdotonta valvoa keskitetysti
– Mitä uutta kulttuuria digitaaliteknologia mahdollistaa?
– Mitkä ammatit ja teollisuudenalat tuhoutuvat?

11. Digitaalisuus = kopioitavuus
• Suojaus ei koskaan voi olla tehokas tai laitteet olisivat
kohtuuttoman kalliita
– AACS-kopiosuojauksen yleisavain: 09 F9 11 02 9D 74 E3 5B
D8 41 56 C5 63 56 88 C0
• Uuden sisältöteollisuuden kehittymisen hidastuminen
– Mobiili-TV, radion soittolistat, musiikkikännykät, …
• DRM ja avoin lähdekoodi sopivat huonosti yhteen
– Linux yleisessä käytössä viihde-elektroniikassa
• Sisältöjen laitonta jakelua ei saa estettyä kuin valvomalla
kaikkien tietokoneita ja tietoliikennettä
– Yksityisyyden suoja
– Laillisuusvalvonta ja oikeusturva eli kuka valvoo valvojia?
– Aina on tietysti Kiinan tie...

12. Annen asetus 1709
• Englannissa säädettiin vuonna 1709
ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki
– Määritteli ne kolme intressiryhmää, joiden
välisiä suhteita tekijänoikeuslait edelleen säätelevät: tekijä,
julkaisija ja kuluttaja.
• Julkaisijalla ei ollut oikeutta rajoittaa kuluttajalle myymänsä
teoksen käyttöä: DRM-teknologia olisi ollut 1710-luvun
Englannissa laitonta!
– Lain saaminen vei 300 vuotta kirjapainon keksimisestä
• Periaatteet toimivat liki 300 vuotta kohtuullisen hyvin myös
muihin fyysisiin teoskappaleisiin kuin painotuotteisiin
– Nyt muutos tapahtuu kuitenkin paljon nopeammin!

13. Tasapainon etsimistä
Tekijät
Markkinat
Kuluttajat Julkaisijat
Lainsäädäntö
Lainsäätäjän tehtävänä on suojata markkinoilla etenkin heikoimman
osapuolen oikeuksia.

14. • Media käy läpi vielä rajumman
tuottavuusloikan kuin pankit
1980/90-luvuilla
– Onko Spotify median
pankkiautomaatti?
– Kindle kirjojen nettipankki
• Tabletit tekevät kirjoille ja
lehdille saman kuin mp3-
soittimet CD-levyille
– Mitä tapahtuu kirjakaupoille,
lehtikioskeille ja kirjastoille?
• Mediasta palveluala
– Kirjailijoille kustannussihteeri-,
taitto- ja markkinointipalveluita
– Lukijoille sisältöpalveluita
• Kuka valtaa markkinat?
– Maailmaan mahtuu vain
muutama sisältöpalvelu
– Internet suosii monopoleja
30.3.2011
www.kasvi.org 14
CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä

15. Intressijännitteitä
• Neelie Kroes, komission varapj ja
Digitaalisen agendan komissaari on
todennut, että nykyinen
tekijänoikeusjärjestelmä antaa
välikäsille keskeisen aseman, vaikka
ne usein käyttävät kohtuuttoman
kovia keinoja ja toimivat epäreilusti:
"It irritates the public who often
cannot access what artists want to
offer, and leaves a vacuum which is
served by illegal content, depriving
the artists of their well deserved
remuneration. And copyright
enforcement is often entangled in
sensitive questions about privacy,
data protection or even net
CC 2.0 Generic Share Alike Attribution World Economic Forum.
neutrality."

16. Uudet pelisäännöt
Tavoitteista löytynee varsin laaja
yksimielisyys
• Sisältöjen tuotannon ja käytön maksimointi
– Kulttuurin laajeneminen!
– Esim. Patenttijärjestelmän alkuperäisenä tavoitteena oli
uusien keksintöjen levittäminen -- talouden laajentaminen.
 Sisällöntuottajien toimeentulon turvaaminen
– Entä mediayhtiöiden osakkeenomistajien toimeentulo?
– Tekijöiden tarvitsemat tuotanto- ja markkinointipalvelut ovat
myös uhattuina
 Uusien sisältöjen, ilmaisun muotojen ja kulttuurin
edistäminen
– Crowdsourcing, rip-n-mix, mash-up etc. vs. copyright
Parhaista keinoista riittää vielä keskusteltavaa

17. Hankalia yksityiskohtia
• Julkisen tiedon tekijänoikeudet
– Yleisradion arkisto (Tehosto) ja julkisten
kulttuurilaitosten teokset
• Kansalliskirjasto ei saa kerätä arkistoonsa
ennen vuotta 2006 netissä julkaistua aineistoa
• Kehitysmaiden pääsy tietoon
– Tutkimusjulkaisujen hinnoittelu
• Ohjelmistojen tekijänoikeudet
– Tekijänoikeusteollisuuden taloudellisesti suurin sektori unohdettu
• Mediateollisuuden ja lainsäätäjien intiimi suhde
– ACTA-sopimuksen salainen valmistelu tiiviissä yhteistyössä
• Kuluttajansuoja ja kansalaisoikeudet suhteessa tekijänoikeuksiin
– Kenellä on valta kuluttajan ”ostamiin” teoskappaleisiin
– Laki suojaa DRM:ää, mutta ei DRM:ltä

18. Kansalliskirjaston näkökulmasta
mm. tätä julkaisua ei ole olemassa

19. Mahdollisuuksia
– Kuluttajat tietävät mikä on mahdollista
• Räätälöinti – Mediayhtiöt myyvät t-mallin fordeja
– Voin ostaa räätälöidyn auton, mutta en räätälöityä lehteä
• Palvelu – Kuluttajat etsivät edelleen sisältöjä sokkona
– T-paitojen ostajillekin on parempia palveluita
• Luotettavuus – Netissä luottamus on arvokkainta pääomaa
– Netissä kukaan ei tiedä, että olet koira
• Vapaus – Kuluttaja odottaa lisää vapautta
– DRM rajoittaa vapausasteita keinotekoisesti
• Laatu – Kuluttaja tietää parempaa laatua olevan olemassa
– Keinotekoinen laadun alentaminen kostautuu
• Jos kuluttajia estetään keinotekoisesti löytämästä
markkinoilta haluamaansa sisältöä ja palvelua …

20. Teknologian
murros jatkuu
• ICT siirtyy pilveen ja muuntuu
on-demand palveluksi
– Rauta, infra, sovellukset, sisällöt, TV, …, saas, iaas, paas, …
– Kuluttajansuoja, tietosuoja, oikeusturva, kansainväliset sopimukset
• IC-teknologia kehittyy ja halpenee edelleen
– 3D-tulostus, nfc & rfid, AR, sensorit ja anturit, …
• Teknologiset läpimurrot muilla aloilla
– Kognitiotiede, biotiede, geenitiede, nanotekniikka,…
• Laajakaistayhteydet nopeutuvat
– NettiTV korvaa tv-kanavat
– Kuvan, äänen ja tekstin lisäksi verkossa alkaa liikkua myös muuta
tietoa: kosketus, lämpö, tuoksu, …
• Täydennetty todellisuus arkipäiväistyy
– Mobiililaitteet ensimmäisinä, missä viipyvät autojen tuulilasit?

21. Ylimääräinen sivu: Gartnerin raportti julkaistiin maanantaina.
http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1947315
Gartnerin megatrendit:
– Henkilökohtainen pilvi korvaa PC:n 2014
1. Kuluttajaistuminen
– Kuluttajatuotemarkkinat ohjaavat IC-teknologian kehitystä
– Kuluttajat muuttuvat innovaattoreiksi ja kehittävät itse uusia palveluita
2. Virtualisointi
– Tarpeen mukaan skaalautuvia virtuaalisia järjestelmiä ja palveluita
3. App-ifikaatio
– Sovellusten asemesta kehitetään appseja
4. Itsepalvelupilvi
– Pilven skaalautuvat, lähes rajattomat resurssit ovat kenen tahansa käytettävissä
5. Liikkuvuus
– Pilvipalvelut mobiililaitteissa aina kaikkialla kaikkien käytettävissä
• Jos sopimusten ja lakien valmistelu aloitettaisiin nyt,
olisimme jo pahasti myöhässä

22. … tulevaisuus on jo täällä
UC Berkeley

23. U.S. Army Photo
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
30.9.2010 www.kasvi.org 23