1. Säännöt ja oikeudet
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE
2. Lessig on optimisti!
Code is law!
- Lawrence Lessig Koodi ≠ Laki
Koodi > Laki
Avoin
yhteiskunta
<=>
Avoin
Koodi/data/etc
Laki määrittelee sen mitä saa ja ei saa tehdä.
Koodi määrittelee sen, mitä voi ja ei voi tehdä.
30.9.2010 www.kasvi.org
CC 2.0 Attribution Robert Scolbe
3. Esim. Viron lainvalmistelu
• Virossa koko lainsäädäntö-
prosessi on netissä valmis-
telun aloittamisesta lain
voimaantuloon.
– Presidentin allekirjoitus on ainoa
vaihe, jossa laki käy paperilla
– Edellyttää, että ministeriöiden ja
parlamentin järjestelmät ovat avoimia ja yhteentoimivia
• Keskeneräisistä asioista on pakko keskustella!
– Suomessa samat asiat ovat periaatteessa avoimia,
mutta erilaisen tiedonhallinnan vuoksi lopputulos ei ole
sama kuin Virossa
4. Kuvakaappaus Habbo Hotellista
Digitaalinen
arvomaailma
• Teknologialla on arvot, jotka ohjaavat muutosta
– Esim. kuka, koska ja missä ohjelmoi Internetin
perusprotokollien ensimmäiset versiot?
• Uudet vuorovaikutteiset osallistavat mediat luovat
uutta sosiaalista kulttuuria
– Some, blogit, SMS, P2P, Wiki, ...
– Vapaus valita, luoda ja julkaista, ...
– Vapaus luoda uudenlaisia yhteisöjä
• Digitaalinen kulttuuri on sivuutettu keskustelussa
– Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja Galtsuun ennen
kuin ilmiöön havahduttiin
– Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla
ennen kuin ilmiöön havahduttiin
– Mitä digitaalisen kulttuurin ilmiötä emme nyt huomaa?
5. Miksi Suomen kehitys pysähtyi?
• Lainsäädäntö ja viranomaiset putosivat
teknologian kehityksen vauhdista
– Jokainen ministeriö ja kunta puuhaa omiaan, eikä kokonaisuus ole
kenenkään vastuulla (sähköinen tunnistus)
– Odotetaan toimijoiden sopua loputtomiin (mobiilimaksaminen)
– Kartetaan poliittisesti arkoja kysymyksiä (Internet-TV)
– Lainsäädäntöporessi on liian hidas (modeemikaappauslaki)
– Teknologian ymmärrys puuttuu (rfid-passit, sähköinen äänestys)
– Hankinta- ja it-projektiosaamisen puutteet (julkiset it-hankkeet)
– Tietoyhteiskunta ei poliittinen vaan tekninen kysymys (laajakaista)
• Suomalaiset yritykset kasvoivat kylläisiksi ja laiskoiksi
– Hintakilpailu korvasi tuotteilla ja palvelulla kilpailemisen
– Julkinen R&D-raha söi innovointikyvyn (väärä asiakas)
– Ajatellaan edelleen Suomen “sisä”markkinoiden näkökulmasta
6. Akuutteja päätöksiä
• Internet ja televisio Avoin data
– InternetTV, YLEn rahoitus – Kustannukset
• Paperipostipalvelut Nettipuolustus
– Lehtien ja laskujen kato – Stuxnet & kyberstrategia
• Infrastruktuuri Esteettömyys
– Ikääntyvä väestö
– Laajakaista, taajuudet, IPv6
Tekijänoikeudet
• Internetin hallinta – DRM ja kuluttajansuoja
– Pilvipalveluiden sääntely
– ACTAn implementointi
– Suodatus & vihapuhe
– Netin neturaalius
Kuluttajansuoja
– Laajakaistan laatu
• Sosiaalinen media – Ilmaispalvelut
– Amatöörijournalismi – Epäreilut EULAt
– Käyttäjien tuottamat sisällöt Kansalaisoikeudet
• Tietosuoja – Yksityisyys
– Identiteettivarkaudet – Sananvapaus
– Identiteetin suoja
7. Esim. nettiTV – kuuma mediaperuna
• Internet muuttaa broadcast-television
on-demand-pilvipalveluksi
– Tvkaista and voddler ovat vasta alkua
– 2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä
– Suomen lainsädäntö väistää huolellisesti
mainitsemasta koko TV-ohjelmien nettijakelua
• TV-taajuuksia vapautuu mm.
mobiililaajakaistalle
– Mobiili ipTV
• Markkinoiden uusjako
– Uudet toimijat valmiina korvaamaan vanhat, jotka eivät
sopeudu riittävän ketterästi
• Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi Internet-jakelua
– Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja TV-sisällön
tarjoajia paremmalla valikoimalla
8. CC 3.0 SA BY Ralf Roletschek
Digitaalinen
imperatiivi
• Nettiyhteys ei ole etuoikeus
vaan perusoikeus
– Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman pääsyä nettiin
• Esim. Koulunkäynti ja kodin ja koulun yhteistyö
– Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi?
• Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut niille,
jotka eivät syystä tai toisesta pääse nettiin?
– Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa?
• Sähköisten palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys
– Sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi
saavutettavissa
• Esteettömyysvaatimus tarkoittaa mm. sitä, että sisällöt on voitava
DRM:n estämättä muuttaa esitysmuodosta toiseen
9. CC SA Attribution Sugree
Pilvi mullistaa
pelisäännöt
• Tiedot, sovellukset ja laskenta ovat
siirtymässä omista konesaleista pilveen
– Pääomia ei tarvitse sitoa infraan
• Oma infra ei enää rajoita tietohallinnon kehittämistä
– Optimoi laskentapasiteetin ja resurssien käyttöä
• Esim. UK:n G-Cloudin laskettiin säästävän £3,2 mrd vuodessa
• ... ja muuttumassa on-demand palveluiksi
– Kun tiedot ja sovellukset ovat eri pilvissä ja rajapinnat
hallussa, palvelun toimittajaa voi vaihtaa ja kilpailuttaa
• Pilvipalveluiden laskutus on käyttöperusteista
– Tiedonhallintaprosessit on optimoitava uudelleen
• Pilvi ei tunne maantieteellisiä rajoja
– mutta rajoilla on väliä
10. Rajoilla on väliä
• Palveluntarjoaja, asiakas,
data ja laskenta voivat sijaita eri maissa
– Esim. Monet oppimisympäristöt ovat pilvipalveluita
– Suhteessa viranomaisiin ratkaisevaa on ollut palvelimen
sijaintipaikka
• Esim. Yhdysvaltojen ja EU:n tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa
koskevat määräykset ja viranomaisten tiedonsaanti-oikeudet ovat
epäyhtenäiset
• Kansainvälisiä pelisääntöjä ei ole, ja kansallisetkin
ennakkotapaukset puuttuvat
– Esim. tietoturvan taso on sopimusten varassa
• Palvelinfarmien resursseja käytetään Internetin välityksellä
– Jos yhteys pilveen katkeaa, katoavat myös tiedot ja palvelut
– Kuka hallitsee Internetin toimintaa?
11. Gartnerin raportti: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1947315
Gartnerin megatrendit:
– Henkilökohtainen pilvi korvaa PC:n 2014
1. Kuluttajaistuminen
– Kuluttajatuotemarkkinat ohjaavat IC-teknologian kehitystä
– Kuluttajat muuttuvat innovaattoreiksi ja kehittävät itse uusia palveluita
2. Virtualisointi
– Tarpeen mukaan skaalautuvia virtuaalisia järjestelmiä ja palveluita
3. App-ifikaatio
– Yleiskäyttöisten sovellusten ja palveluiden asemesta kehitetään
käyttäjä&tilanne-kohtaisia appseja
– Esim. iPhone-käyttäjillä yli 100 appsia, joita käytetään lähes 1½ tuntia päivässä
4. Itsepalvelupilvi
– Pilven skaalautuvat, lähes rajattomat resurssit ovat kenen tahansa käytettävissä
5. Liikkuvuus
– Pilvipalvelut mobiililaitteissa aina kaikkialla kaikkien käytettävissä
• Jos lainsäädännön ja koulutusohjelmien valmistelu
aloitettaisiin nyt, olisimme jo pahasti myöhässä.
12. Teknologia ja
tekijänoikeudet
• Painokoneen keksiminen loi
tarpeen tekijänoikeuksille (300 v)
1. Teoskappalekopioiden tuotanto
muuttui edulliseksi
2. Kopiointia oli mahdollista valvoa keskitetysti
– Mahdollisti uutta kulttuuria kuten sanomalehdistön ja
populaarikirjallisuuden
– Mm. kirjurien ammattikunta ja luostarien talous tuhoutui
• Myös digitaalinen teknologia edellyttää uusia pelisääntöjä
1. Teoskappaleiden kopiointi, käsittely ja jakelu on ilmaista
2. Kopiointia on mahdotonta valvoa keskitetysti
– Mitä uutta kulttuuria digitaaliteknologia mahdollistaa?
– Mitkä ammatit ja teollisuudenalat tuhoutuvat?
13. Annen asetus 1709
• Englannissa säädettiin vuonna 1709
ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki
– Määritteli ne kolme intressiryhmää, joiden
välisiä suhteita tekijänoikeuslait edelleen säätelevät: tekijä,
julkaisija ja kuluttaja.
• Julkaisijalla ei ollut oikeutta rajoittaa kuluttajalle myymänsä
teoksen käyttöä: DRM-teknologia olisi ollut 1710-luvun
Englannissa laitonta!
– Lain saaminen vei 300 vuotta kirjapainon keksimisestä
• Periaatteet toimivat liki 300 vuotta kohtuullisen hyvin myös
muihin fyysisiin teoskappaleisiin kuin painotuotteisiin
– Nyt muutos tapahtuu kuitenkin paljon nopeammin!
14. Tasapainon etsimistä
Tekijät
Markkinat
Kuluttajat Jakelijat Julkaisijat
Lainsäädäntö
Lainsäätäjän tehtävänä on suojata markkinoilla etenkin heikoimman
osapuolen oikeuksia.
15. Intressijännitteitä
• Neelie Kroes, komission varapj ja
Digitaalisen agendan komissaari on
todennut, että nykyinen
tekijänoikeusjärjestelmä antaa
välikäsille keskeisen aseman, vaikka
ne usein käyttävät kohtuuttoman
kovia keinoja ja toimivat epäreilusti:
"It irritates the public who often
cannot access what artists want to
offer, and leaves a vacuum which is
served by illegal content, depriving
the artists of their well deserved
remuneration. And copyright
enforcement is often entangled in
sensitive questions about privacy,
data protection or even net
CC 2.0 Generic Share Alike Attribution World Economic Forum.
neutrality."
16. CC 3.0 Tarttuva muuttumaton
nimeä GRAHAMUK
Haastava tilanne
• Fyysiset mediavälineet katoavat
– Kirja, lehti, CD, DVD ja mp3 menevät LP:n, kaitafilmin, C-
kasetin:n ja VHS:n jälkiä
• Koulut ovat jäämässä mediamuseoiksi
– Sisällöt siirtyvät pilveen ja muuttuvat palveluiksi
• Mistä voi enää periä ns. hyvitysmaksua?
– Mitä tapahtuu kirjasto- ja lainauskorvauksille?
• Sisältöjen käypä hinta lähestyy nollaa
– Ei vain piratismin vuoksi, aina löytyy joku, joka tarjoaa sisältöä
halvemmalla, koska jakelu on lähes ilmaista
• Amatöörimediat haastavat teolliset mediat
– Valtaosa netin sisällöstä on kuluttajien itse tuottamaa
– Opettajien ja oppilaiden tuottaman sisällön tekijänoikeudet
– Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt ja
immateriaalioikeudet?
17. Uudet pelisäännöt
Tavoitteista löytynee varsin laaja
yksimielisyys
• Sisältöjen tuotannon ja käytön maksimointi
– Kulttuurin laajeneminen!
– Esim. Patenttijärjestelmän alkuperäisenä tavoitteena oli
uusien keksintöjen levittäminen -- talouden laajentaminen.
Sisällöntuottajien toimeentulon turvaaminen
– Entä mediayhtiöiden osakkeenomistajien toimeentulo?
– Tekijöiden tarvitsemat tuotanto- ja markkinointipalvelut ovat
myös uhattuina
Uusien sisältöjen, ilmaisun muotojen ja kulttuurin
edistäminen
– Crowdsourcing, rip-n-mix, mash-up etc. vs. copyright
Parhaista keinoista riittää vielä keskusteltavaa
18. Hankalia yksityiskohtia
• Julkisen tiedon tekijänoikeudet
– Yleisradion arkisto (Tehosto) ja julkisten
kulttuurilaitosten teokset
• Kansalliskirjasto ei saa kerätä arkistoonsa
ennen vuotta 2006 netissä julkaistua aineistoa
• Kehitysmaiden pääsy tietoon
– Tutkimusjulkaisujen hinnoittelu
• Ohjelmistojen tekijänoikeudet
– Tekijänoikeusteollisuuden taloudellisesti suurin sektori unohdettu
• Mediateollisuuden ja lainsäätäjien intiimi suhde
– ACTA-sopimuksen salainen valmistelu tiiviissä yhteistyössä
• Kuluttajansuoja ja kansalaisoikeudet suhteessa tekijänoikeuksiin
– Kenellä on valta kuluttajan ”ostamiin” teoskappaleisiin
– Laki suojaa DRM:ää, mutta ei DRM:ltä
21. Jokainen voi
olla massamedia
• Demokratia = sananvapaus & yksityisyyden suoja
– Oikeus hankkia tietoa vapaasti ilman pelkoa
– Oikeus ilmaista itseään vapaasti ilman pelkoa
– Anonymiteetin eli demokratian hinta voi olla korkea
– Suomen perustuslakiin 100 vuotta sitten vahva sanan-
vapaus, koska sensuuri oli johtanut poliittisiin levottumuuksiin
• Lainsäädäntö periytyy yksisuuntaisen, hierarkkisen median
maailmasta
– Nyt kuka tahansa voi olla massamedia
– Yhdessä tuotetut sisällöt (esim. wikipedia)
• Sosiaalinen media demokratisoi viestinnän
– Joku on aina paikalla kännykkäkamera mukanaan.
– Kansalais- ja amatöörijournalismin pelisäännöt haussa
– Sosiaalisen median sosiaalinen pääoma vasta kehittymässä
22. Amatöörimedian pelisäännöt
• Sosiaalinen media on joukkotiedotusväline siihen liittyvine
vapauksineen ja vastuineen…
– …ilman tiedotusopin koulutusta, vastuuta kantavaa
päätoimittajaa ja mediatalon juristia
• Lähdekritiikki, riippumattomuus ja tietojen varmistaminen
– Korjausvelvollisuus, vastinemahdollisuus
• Lähdesuoja
• Yksityiselämän suoja
• Tekijänoikeuksien kunnioittaminen
• Sananvapauden rajoitukset
– Kunnian loukkaaminen, kansanryhmää vastaan kiihottaminen,
lapsiporno, kopiosuojausteknologia, uskonrauha
• Mainonnan etiikka
23. Vallankumous 160 merkillä
• Spontaanit itseohjautuvat kansanliikkeet
syntyvät päivissä
– Viraaliviestintää: Tekstiviesti ”Go 2 EDSA. Wear
Blck” vaikutti Estradan eroon v. 2001
– Punaiset paidat Myanmarin munkkien tukena
– Suomen tekijänoikeuslakimielenosoitukset
• Viranomaiset eivät osaa käsitellä
johtajattomia itseohjautuvia joukkioita
– ”Kuka h*** tätä masinoi?”
• Monet hallitukset pelkäävät sos. mediaa
– Keskeinen merkitys ns. arabikeväälle
25. Digitaaliset kansalaisoikeudet
• Digitaalinen yksityisyyden suoja
– Ruotsin valtio lukee sinun sähköpostisi!
• Digitaalisen ilmaisun vapaus
– Tiedätkö, jos nettiyhteyttäsi ennakkosensuroidaan?
• Digitaalisen omaisuuden suoja
– Tekijänoikeuksien seuranta ja valvonta
• Digitaalinen kotirauha
– Levy-yhtiö voi tietää, mikä kappale kotikoneellasi soi!
• Identiteetin suoja
– Identiteettivarkaus ei ole Suomessa rikos!
– Oikeus hallita itseään koskevia tietoja
26. Yksityisyys kateissa
• Sähköinen viestintä mahdollistaa kaiken viestinnän
teknisen seurannan ja tallentamisen.
– Yksityisyyden ja luottamuksellisen viestin suoja on turvattava
lainsäädännöllä
• ”Ei rehellisellä ihmisellä ole mitään salattavaa”
– Todistustaakka on aina sillä taholla, joka haluaa rajoittaa
yksityisyyttä – ei päinvastoin
• Viranomaisten lisäksi tietoyhteisunnassa myös yritykset
uhkaavat yksityisyyden suojaa
– Kustannustehokas toiminta ei välttämättä ole tietoturvallista
– Sosiaalinen media perustuu henkilötietojen hyödyntämiseen
• Hyväänkin tarkoitukseen kerätyt tiedot voivat päätyä vääriin
käsiin tai käyttöön
27. Digitaalisuuden taakka
• ”Unabomber” Theodore
Kaczyski terrorisoi Yhdys-
valtoja kirjepommeilla 18
vuotta tappaen kolme ja
haavoittaen 29:ää.
• Bruce Ivinsin pernarutto-
kirjeet tappoivat viisi ja
tartuttivat 17.
• Kukaan ei ehdottanut, että
pitäisi alkaa kerätä kirjepostin
tai pakettien tunnistetietoja
kirjepommi-iskujen ennalta-
ehkäisemiseksi ja
selvittämiseksi.
• Miksi sähköpostien kerätään?
28. Esim. tunnisteuhkakuva
• Tunnistetiedot tallennetaan kaikista sähkö-
posteista, tekstiviesteistä, puheluista ja EMS-
palveluista 12 kk ajan
– Ulkopuolinen rikollinen väärinkäyttö
(Kolumbian huumekartellit)
– Viranomaisten harjoittama tietojen väärinkäyttö (Supo)
– Tietoja keräävän yrityksen harjoittama väärinkäyttö
(Sonera)
– Yksittäisen viranomaisen väärinkäyttö (sairaanhoitajat)
29. Lapset suojaan
• Netin sananvapauden rajoituksia perustellaan usein
lastensuojelulla
– Miksemme luota vanhempien arviointikykyyn?
• Lapset ja nuoret ovat aina omaksuneet uudet mediat
ensimmäisinä
– Romaanit, teatteri, sarjakuvat, elokuvat, ???musiikki, televisio,
videot, videopelit, virtuaalimaailmat
– Ja aina nuorten uusia medioita on kauhisteltu
• Myös nuorilla on oikeus yksityisyyteen
– Mistä saa tietoa ehkäisystä, huumeista, seksistä tai
masennuksesta, jos tietokonetta jatkuvasti valvotaan??
• Virtuaaliset sosiaaliset verkostot ovat keskeinen osa
sukupolvi-identiteettiä ja nuorisokulttuuria
– Vanhemmille ei kerrota netissä kohdatuista ongelmista
30. Ostettu turvallisuuden tunne
• Esto-ohjelmat ja sisällön suodatus eivät ole ratkaisu
rikollisen sisällön torjumiseen
– Antavat valheellisen, ostetun turvallisuuden tunteen
• Paljon vääriä positiivisia ja negatiivisia tuloksia
• Estojen ja suodatusten kiertäminen on triviaalia
– Käytännössä ulkoistettua ennakkosensuuria
• Toimivaltuudet, laillisuusvalvonta ja oikeusturva?
• Sensuuri laajenee aina helposti uusille alueille
– Suodattaneet mm. suodatusta kritisoivia sivuja
– Rahapelipalvelut ja nettiapteekit
• Suodatus voi kääntyä tarkoitustaan vastaan
– Lapsipornon suodatukseen Suomessa käytetty järjestelmä
helpottaa lapsipornon löytämistä.
31. Digitaalinen kotirauha
• Ulottuuko kotirauha tietokoneeseen?
– Rikkooko snoopwarea tai keyloggerin tietokoneeseen
asentava exä kotirauhaa? Kyllä!
– Rikkooko DRM kotirauhaa (salakuuntelee tai sala-
katsoo), jos se raportoi levy-yhtiölle, mitä levyjä
koneella kuunnellaan? Hmm?
– Milloin tietokoneelle kätkeytyvä haittaohjelma rikkoo
digitaalista kotirauhaa?
• Voiko roskapostin rinnastaa puhelinhäiriköintiin
kotirauhan rikkomisena?
– Tekstiviestit _eivät_ KKO:n mukaan rikkoneet
kotirauhaa!
– Lakia muutettiin pikavauhdilla
32. Entä työpaikalla?
• Cyber Ark Software -yhtiön Englannissa
tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että joka
kolmas IT-osaston työntekijä oli joskus urkkinut
työtovereidensa yksityisiä tietoja, esimerkiksi
sähköposteja, dokumentteja ja palkkatietoja.
• Kuinka moni urkituista koneista oli etätyö-
käytössä kotona?
• Mutta emmehän me suomalaiset esimerkiksi
kouluissa toimi näin?
33. Kiellot luovat vastakulttuuria
• Suomen videolaki kielsi K-18 videoiden kaupan
– Suomeen maailman kehittynein splatteri-kulttuuri, joka
perustui salakuljetettuihin ultraväkivaltaisiin videoihin
• Kiinan viranomaiset pitävät listaa netistä suodetettavista
aiheista
– Lista leviää nopeasti myös aktivisteille
– Hallitus informoi aktivisteja kielletyistä aiheista
• Etelä-Koreassa ei ollut itsenäistä mediaa
– V. 2000 Oh-My-News teki kansalasista journalisteja
– V. 2002 presidentti vaihtui ja antoi ensimmäisen
haastattelunsa Oh-My-Newsille
• Saksan keltainen lehdistö korruptoitui
– Bildblog.de avoin foorumi paljastaa Bild-Zeitungin virheet,
valheet ja väärät toimintatavat other German media as well
34. Haktivismi
CC 2.0 Generic Vincent Diamante
• Digitaaliset vigilantit tarttuneet nettiyhteisöjä
turhauttaviin ongelmiin
– Kohteina suuryrityksiä, viranomaisia, poliitikkoja ja
rikollisjärjestöjä
– Ei oikeusturvaa eikä valitusoikeutta
– Pikemminkin yhteisö tai kulttuuri kuin perinteinen
organisaatio
• Luokattoman heikko tietoturva helpottanut iskuja
– Moni haktivistien isku paljastuu vasta julkaisusta
– Ihmisten luottamus tietoturvaan romahtanut
– Hyvä läksy nettipalveluiden ylläpitäjille ja käyttäjille
35. CC 3.0 Muuttamaton Tuppence1
Avoimia haasteita
• Hallitus laatii sähköisen
median viestintäpoliittisen ohjelman.
– Viestintäpolitiikan sisältöön tai suuntaan ei kantaa
• Jokainen ministeriö laatii hallituskauden alussa
älystrategian tavoitteineen ja ohjauskeinoineen.
– Suunnitelma ICT:n hyödyntämisestä toimialalla LVM:n
älyliikennestrategian tapaan.
• Valmistellaan uusi tietoyhteiskuntakaari, johon
kootaan keskeiset sähköistä viestintää ja
tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat
säännökset.
– TYKKI täyttää hallitusohjelmaan jääneitä aukkoja
36. Tietoyhteiskuntakaari
Kokoaa yhteen ainakin seuraavat lait
• Viestintämarkkinalaki
• Sähköisen viestinnän tietosuojalaki
• Verkkotunnuslaki
• Laki radiotaajuuksista ja telelaitteista
• Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista
• Laki televisio- ja radiotoiminnasta
• Laki eräiden suojauksen purkujärjestelmien
kieltämisestä
• Laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista.
37. Esim.
radiotaajuustunnistus
• ”Nopeasti lisääntyvä etätunnistusteknologian
(mm. rfid) käyttö avaa uusia mahdollisuuksia,
mutta vaatii myös ajanmukaista lainsäädäntöä.”
– Rfid on mullistanut jo kokoonpanon, logistiikan ja
kulunvalvonnan, seuraavaksi mm. maksamisen,
rakentamisen ja lääketurvallisuuden…
• Lainlaatijan haasteena etenkin tietoturva ja
yksityisyyden suoja sekä kuluttajien informointi.
– Muutoksia tarvitaan mm. viestinnän ja maksamisen
sääntelyyn, kun rfid-pohjainen NFC-maksaminen
älypuhelimilla yleistyy ja syrjäyttää kortit ja käteisen…
38. Tietoyhteiskunnan
kansalaistaitoja
• Tietotekniikan peruskäyttötaidot
– Osaamisvaje kaikissä(!) ikäluokissa
• Medialuku- ja kirjoitustaidot
– Mediakritiikki pirstoutuvassa mediakentässä
– Tietoyhteiskunnassa kaikki ovat joukkoviestimiä
– Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt
• Tietoturvataidot
– Koska edes tietoturvapalveluiden tietoturvaan ei voi luottaa
• Digitaalinen sosiaalinen pääoma
– Sosiaalinen pääoma pudonnut somen kehityksen tahdista
– Asymmetrinen kasvoton kommunikointi on haastavaa
• Missä ja miten nämä opitaan?
– Eri kohderyhmille tarvitaan erilaisia ratkaisuja
– Suomi Euroopan ainoita maita, jossa ICT ei pakollinen oppiaine
39. Lopuksi
• Tyttärelläsi on uusi miesystävä, ja sinulla
jäljittämätön pääsy tietokantaan, jossa on hänen
tulo / terveys / rikosrekisteritietonsa. Vilkaisisitko
hänen tietojaan:
a) en koskaan
b) vain jos mies on jotenkin epäilyttävä
c) tietysti
d) olen jo tehnyt jotain vastaavaa?
