55. Ilkka Kuukan sisällön suunnittelun karuselli lisää käytettävyyteen sovelluksen attraktiivisuuden ('hookability').
Notes de l'éditeur
Herätys: Missä on sanomalehdet 10 vuoden kuluttua, Kuka niitä lukee? Nykypolvi nk. Diginatiivit (eli te) olette tottuneet käsittelemään ja saamaan tiedon sähköisesti erilaisten multimedian keinoin. Motivointi: Tällä kurssilla tutustutaan erilaisiin tapoihin tehdä multimediaa, tehdä nykypäivän tietoa. Ne työt joita te teette valmistuttuanne ammattiin pitävät hyvin monesti sisällään erilaisten tietojen esittämistä sähköisessä muodossa, eikä pelkkä teksti enää riitä, halutaan animaatiota, elokuvaa, linkkejä, ääniä. Minä olen ensimmäisessä työpaikassa opettajana 2000-luvun alussa tehnyt ensimmäiset www-sivut ja powerpoint-esitykset. Siitä eteenpäin kun olen opettanut multimediaa olen pyrkinyt pysymään aallon harjalla tekniikan kanssa. Milloin flash, milloin elokuvan leikkausta tulee opeteltua. En ole ammattilainen, mutta tällä kurssilla opetellaan tapoja tehdä nykypäivän tekniikan avulla esityksien elementejä ja lopulta yhdistää ne. Kurssin sisältö Yhteenveto: Nykyään ei tarvitse muistaa asioita. Siksi tälläkin kurssilla ei ole tärkeintä että osaa käyttää jotain tiettyä ohjelmaa. Tärkeintä on saada yleiskuva digitaalisen median keinoista ja suunnittelusta. Kokonaiskuva jota voi päivittää sen ajan työkaluihin kun tarvitsee sitä.
80 pistettä jaossa Myöhästymiset 3 kpl= poissaolo
Media = tietoa, jota on voitu jakaa, savitaulut, papyrykset Massamedia = Guttenbergin kirjapaino 1460-luvulta, sanomalehdet Ääni (gramofoni, magn.nauhat (c-kasetti) -> Digitalisoituminen 1980-l CD-levy, 90l mp3… Hypermedia – media+ hyperlinkki
• Tekninen näkökulma – tiedostoformaatit – signaalinkäsittely, jne. • Suunnittelunäkökulma – esteettiset arvot – media taidemuotona, jne. • Humanistinen näkökulma – viestinnän näkökulma – media vallankäytössä – median vaikutus yksilöön ja yhteiskuntaan • Liiketoimintanäkökulma – kaupallinen sisällöntuotanto • Ohjelmistonäkökulma – Digimediajärjestelmän toteutukseen tarvittavat ohjelmistoratkaisut
Ei pärjää tai ei KERKEÄ !
Uutiset esim TV-uutisissa käytetään hyväksi animaatioita yms. Opasteet. Esim digikuvien teettämisautomaatit
Lev Manovich:n viisi digitaalisuuden perusperiaatetta Numeerinen esitysmuoto = digit. Tieto nollina ja ykkösinä, digitointi (näytteenottotaajuus, arvot 8bit=256, 16bit=16,7milj, 24bit… Modulaarisuus = jokainen tarkastelun taso voidaan pilkkoa pienempiin osiin, esim. animaatio->kuvat->tasot->pikselit->bitit 01001001 TAI WWW >sivustot >HTML-sivu >video, teksti, kuva, ääni… =mahdollistaa helpon muokkaamisen (vaihtamisen). Automaatio ( 1)median luonnin autom., 2)median muokkaamisen autom. ja 3)median haun autom.) Tilastoista kuvaaja, animaatiohahmon liike valmiista hahmoista esim. punasilmien poisto. Word korjaa kirjoitusvirheitä… esim. Google tai desktop Google. METADATA n avulla elementtejä järjestellään ja etsitään. Metadata = tietoa tiedosta esim musiikin metadataa: tekijä, tallennuspvm, muokkauspvm, esittäjä, julkaisija, kappaleen nimi… Muutettavuus = Helppo kopioida ja muokata-> henkilökohtaiseksi tarkoitettu moduuli kuten ”Hyvä herra Bond, teille on… ” = Mediatietokannat, josta haetaan juuri silloin kun tarvitaan. Tietokantaa voidaan päivittää tilanteen tasalle. = Samasta tiedosta personoituja käyttöliittymiä (WWW, mobiili, vammaisille, = Tietoverkkoa voidaan käyttää automaattisessa päivityksessä. Esim. tietyömaat karttapalveluun => Postmoderni yhteiskunta, jossa arvostetaan yksilöä ja yksilöllisyyttä massatuotannon sijasta. Transkoodaus = Ihmisen kommunikoinnin väline (media) viedään tietokoneen ymmärtämälle tasolle biteiksi. = Mediaelementti on (tunnelma, semantiikka, viesti) TAI (tiedostomuoto, pakkausformaatti, muistivaatimus) = Asiat joita pystymme tekemään tietokoneella vaikuttavat toimintaan kulttuurisella tasolla. esim SMS-viestit ovat muuttaneet kieltä koska ei ole ääkkösiä ja näppäimistöä. =
Esim. laske yhteen 2+8=10 00000010 =2 + 00001000 =8 -------------- 00001010 2+8=10 2+2 00000010 + 00000010 ------------------ 00000100 =2^2 =4
Näytteiden määrä = kuinka monta pikseliä /cm, kuinka monta kertaa ääninäyte /s =hz Näytteenottotarkkuus = kuinka monta vaihtoehtoa näytteen arvolla, bittisyvyys 1bit = 2 2bit = 4 8 bit =256
Tehdä = muodostaa tyhjästä ohjelman avulla. Esim. piirretään viiiva. Esim cd-levyn ääni eri kuin vinyyli- eli lp-levyllä.
Vuorovaikutus
Midi = valmiit soittimet koneessa/ äänikortilla Wav pakkaus/ei yleinen Mp3 WMA windowsin oma äänitietue
Bittisyvyys kertoo kuinka monta erilaista vaihtoehtoa on yhdelle pikselille. 2bit 00 01 10 11 = 4kpl 24bit = 3*8bit (3 väriä RGB) 8bit = 2^8 vaihtoehtoa
Gif – läpinäkyvyys, piirroskuvat, indeksoitu värijärjestelmä: 8 bit =256 väriä valitaan kuvan mukaan 16,7milj väristä. Liitetään tiedostoon mukaan. JPG – valokuvat, häviöllinen pakkaus Png piirroskuvat, läpinäkyvyys TIFF – häviötön RAW – Raakadata kameran CCD-kennolta
AVI, Quicktime (Apple), Mpeg (digiTV), Flash WMF
Lineaarinen: video, kirja Sivujen ja sivustojen linkittyminen toisiinsa WWW-sivujen tärkein ominaisuus. Sivustot jaettu pienempiin kokonaisuuksiin jotka Navigointitoimintojen avulla yhdistetty loogiseksi kokonaisuudeksi Käyttäjän ymmärtää palasten väliset yhteydet loogiseksi kokonaisuudeksi= Tietoarkkitehtuuri Verkkoarkkitehtuuri Jokaiselta sivulta jokaiselle (navig.palkki), ei tarvi navig.polkua seurata. Voi olla hyvin sekava Hierarkinen tietoarkkitehtuuri Hierarkinen- yleisin, päätaso, jonka alla alatasoja. Vertikaalit linkit WWW:ssä käytetään myös horisontaalilinkkejä joka voi aiheuttaa sekaannusta. Lineaarinen- Sivusto peräkkäisiin osiin vrt. kirja. Linkit eteen-taakse voi olla myös sivupolkuja Matriisirakenne Kategorisoi tiedon kahta dimensiota käyttäen esim rautakauppa: 1. dim valmistaja: bosch, fiskars, Black&Decker 2.dim olisi työkalu: vasarat, pora… selaaja voi hakea kaikki Fiskarsin tuotteet tai kaikki porat näkyviin tai Fiskarsin poran… Navigointi horisontaali ja vertikaalisti Fasettiluokitus Web mahdollistanut ´tieto jaetaan 2 tai useampaan dimensioon eli fasettiin kuten matriisissa mutta jokainen fasetti voi käyttää omaa tiedon luokitustapaa esim ruokareseptit raaka-aineen, tekotavan, terveellisyyden ajan mukaan jaoteltu Vapaan sanaston luokitus Palvelut, jotka perustuvat käyttäjien itsensä luomaan sisältöön. Esim Flickr Tagit Käyttäjät itse luovat ”luokat” joihin tieto tallettuu tagien avulla.