SlideShare a Scribd company logo
1 of 31
Download to read offline
Arjen hyvinvoinnin uudet haasteet


        Timo Hämäläinen
        Majvik 11.12.2012
Iso kuva: historiallinen murros
                           IT -VALLANKUMOUS



MARKKINOIDEN JA LIIKETOIMIN-                     MARKKINOIDEN JA ARVOKETJUJEN
TOJEN KANSAINVÄLISTYMINEN                              ERIKOISTUMINEN



                     KASVANUT TIETOINTENSIIVISYYS JA
                          VERKOSTOYHTEISTYÖ




                     YHTEISKUNNAN SOPEUTUMINEN
                      - Arkielämä ja hyvinvointi
                      - Yhteinen maailmankuva
                      - Arvot ja käyttäytymisnormit
                      - Lait, asetukset ja sääntely
                      - Julkisen sektorin rooli ja organisointi   Lähde: Freeman &
                                                                  Perez (1988)
Agenda

•   Sosiaalisten erojen kasvu
•   Hyvinvointiparadigmaa laajennettava
•   Hyvinvoinnin uudet haasteet
•   Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi
•   Päätöksenteon lyhytjänteisyys ja itsekeskeisyys
•   Yksittäisten päätösten vaikutusten kumuloituminen
•   Politiikkajohtopäätökset
•   Hyvinvointiosaamisesta Suomen kilpailuetu
Instrumentaalinen puhe dominoi keskustelua

           Talous                 Hyvinvointivaltio
    (globalisaatio, kilpailu-   (sosiaaliset erot, budjetti-
       kyky, tehokkuus,         alijäämät, palvelurakenne,
      tuottavuus, kasvu)         sosiaali-turva, tasa-arvo)



               Arkielämän hyvinvointi??
         (hyvinvointi?, onnellisuus?, hyvä elämä?)


                                   Lähde: Habermas (1987, Vol. 2)
Käytettävissä olevien tulojen mediaani (€) sosio-
ekonomisen aseman mukaan 1990–2009




                                            Lähde: Tilastokeskus

                                                             5
35 vuotiaiden naisten ja miesten
               eliniänodote tulotasoittain 1988-2007

          50
                                                 Women 5th
                                                 quintile
                                                 (highest)
                                                 Women 4th     Ero 6.8
                                                 quintile
                                                               vuotta
Ero 3.9                                          Women 3rd
                                                 quintile
vuotta    45

                                                 Women 2nd
                                                 quintile

                                                 Women 1st
                                                 quintile
                                                 (lowest)
          40                                     Men 5th
                                                 quintile
                                                                Ero 12.5
                                                 (highest)      vuotta
Ero 7.4                                          Men 4th
                                                 quintile
vuotta
                                                 Men 3rd
          35                                     quintile

                                                 Men 2nd
                                                 quintile

                                                 Men 1st     Lähde: Tarkiainen L,
                                                 quintile    Martikainen P,
                                                 (lowest)    Laaksonen M, Valkonen
          30                                                 T. JECH 2010
               1988
               1989
               1990
               1991
               1992
               1993
               1994
               1995
               1996
               1997
               1998
               1999
               2000
               2001
               2002
               2003
               2004
               2005
               2006
               2007




                                                                                  6
Pekka Kuusi rules
• Pekka Kuusi – suomalaisen hyvinvointivaltion ideologi
  – korosti materiaalista hyvinvointia ja talouskasvua
  1960-luvun alun köyhässä Suomessa.
• Valtaväestön perustarpeet on jo tyydytetty. Suomi on
  vaurastunut, vapautunut ja kaupallistunut.
  Suomalaisilla on uudenlaisia hyvinvointihaasteita.
• Hyvinvoinnista puhutaan kuitenkin edelleen 60-luvun
  viitekehyksessä, joka korostaa materiaalista ja
  objektiivisesti mitattavissa olevaa hyvinvointia (tulot,
  köyhyys,sosiaaliturva, asunnot, terveys, jne.)
Puuteongelmat ovat edelleen tärkeitä, mutta nyt
  tarvitaan hyvinvointikäsityksen päivittämistä.
ELINYMPÄRISTÖ
- Luonnonympäristö                                 Palaute tarpeiden              Palaute onnelli-
- Infrastruktuuri         Arjen valintojen           tyydytyksestä                   suudesta
- Teknologiat                vaikutukset
- Organisaatiot
- Väestörakenne
- Kulttuuri (arvot &                                     KOHERENSSIN TUNNE
  normit, aktiviteetit)                                  - Ymmärrettävyys
- Instituutiot (lait            ARJEN AKTI-              - Hallittavuus
  & sääntely)                   VITEETIT JA              - Merkityksellisyys
                                ROOLIT                   • Korkeampi päämäärä
- Politiikka                                             • Muiden palveleminen
- Talous                        - Työntekijä                                            SUBJEKTIIVINEN
                                                         • Flow aktivitetit
- Työmarkkinat                  - Kuluttaja                                              HYVINVOINTI
- Media                         - Perheen jäsen
                                - Sukulainen             MASLOWIN TARPEET
                                - Ystävä                - Itsensä toteuttaminen
RESURSSIT JA                    - Harrastaja            - Itsekunnioitus ja
TOIMINTAMAH-                    - Kansalainen              sosiaalinen arvostus
DOLLISUUDET                                             - Lähimmäisen rakkaus
- Tulot & varallisuus                                      ja yhteisöllisyys
- Osaaminen & taidot                                    - Turvallisuus
- Fyysinen & henki-       Arjen valintojen              - Fysiologiset tarpeet
  nen terveys                vaikutukset
- Sosiaalinen pääoma                              Palaute tarpeiden               Palaute onnelli-
- Informaatio                                       tyydytyksestä                    suudesta
- Aika
- Poliiittinen valta
- Luonnonvarat
                                                                      Lähde: Hämäläinen (2012)
Olemme siirtyneet ”loputtomien valintojen
     yhteiskuntaan” (problem of choice)
• Suomalaisen talouspolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeinen
  tavoite on ollut lisätä kansalaisten käytössä olevia resursseja,
  toimintamahdollisuuksia ja vapauksia.
• Tämä tavoite on saavutettu erinomaisesti: Suomalaisilla on
  nykyään enemmän resursseja, toimintamahdollisuuksia,
  vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin.
• Samalla arkielämästä on kuitenkin tullut aiempaa
  epävarmempaa, monimutkaisempaa ja kiivasrytmisempää, ja
  siitä kunnialla selviäminen vaatii erilaista osaamista kuin
  aiemmin.
• Vauraaseen ja vapaaseen yhteiskuntaan liittyy myös valinnan
  pakko.

 11.12.2012                                                          9
Päätöksenteko on vaikeutunut
• Yhteiskunnan murros, erikoistuminen ja
  monimutkaistuminen ovat lisänneet päätöksenteon
  epävarmuutta ja ”ulkoisvaikutuksia”.
• Saatavilla olevan ja ihmisten prosessoiman tiedon
  määrä on räjähtänyt, aivojen kapasiteetti ei ole
  kasvanut (”infoähky”).
• Vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää toimi
  odotetusti muuttuneessa maailmassa.
• Perinteiset käyttäytymisnormit eivät enää rajaa ja tue
  päätöksentekoa sekä käyttäytymistä samoin kuin
  ennen. (normien rapautuminen)
Rationaalinen päätöksenteko on vaikeutunut. Pitkän
  aikavälin suunnittelu sekä oman toiminnan seurausten
  ymmärtäminen aiempaa vaikeampaa.
Mielenterveys- ja elämänhallintaongelmat kärjistyvät;
  lyhytjänteiset, kapea-alaiset ja itsekkäät päätökset
  muodostuvat ongelmaksi.
 11.12.2012                                            10
Maailma on hämmentävä paikka!




                         - Ilmaston lämpeneminen
                         - Terrorismi
                         - Talouden globalisaatio
                         - Työelämän muutos
                         - Finanssi- ja talouskriisi
                         - Maahanmuutto
                         - Yhteiskunnan polarisoituminen
                         - Jokela & Kauhajoki
                         - Euromaiden rahoituskriisi
                         - Arabimaiden vallankumoukset
                         - jne.                            Lähde: O’Hara 2008
11.12.2012                                                                      11
Arjen erilaisten tehtävien ja roolien
            yhteensovittamisen vaikeus
                              PERHE        Synergiat ja
               YSTÄVÄT                     konfliktit
                                                               Kullakin omat:
                                                     TYÖ       - Päämäärät
                                      +-                       - Käytännöt
                                                               - Kontekstit
                                                               - Viitekehykset
                  +-                                           - Kielet
SUKULAISET                                                     - Normit

                                                           KULUTTAJA

                                                +-

 HARRASTUS 1
                         +-                          KANSALAINEN

                                      HARRASTUS 2
Crisis and opportunity




     Lähde: O’Hara (2008)
Yhteiskunnallinen murros ja
         henkinen hyvinvointi

 Epävarmuu-
                  Ymmärrettävyys
 den kasvu,
 kompleksisuus

 Valintojen                                             Mielenterveys,
                  Hallittavuus        Koherens-
 ongelmat                                               subjektiivinen
                                      sin tunne
                                                        hyvinvointi (QoL)

Individualismi,
normittomuus,
                  Merkityksellisyys
kulutusyhteis-
kunta, materia-
lismi & instru-
mentalismi                                Lähteet: Aaron Antonovsky (1987);
                                          Monica Ericsson & Bengt Lindström
                                          (2005)
Henkisessä hyvinvoinnissa ongelmia
•    Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 90-luvun puolivälistä
     alkaen (Tilastokeskus)
• Nuorten (16 - 29 v.) mielenterveyden häiriöiden vuoksi saamat sairauslomat
     ja työkyvyttömyyseläkkeet kasvoivat voimakkaasti vuosina 2000 - 2007
     (Raitasalo ja Maaniemi 2008)
• Nuorten nukahtamis- ja unihäiriöt ovat kasvaneet jatkuvasti vuosina 1996 –
     2004 (Rimpelä, Luopa, Räsänen ja Jokela 2006)
• Nuorten psyykelääkkeiden käyttö lisääntyi selvästi viime vuosikymmenen
     aikana (Autti-Rämö, Seppänen, Raitasalo, Martikainen ja Sorander 2009)
• 15 – 25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä
     (Marttunen ja Kaltiala-Heino 2007)
-----------------------------------------
• 20 – 25 prosentilla väestöstä on psyykkisiä stressioireita (Lönnqvist 2008),
• Työperäiset univaikeudet ovat kasvaneet selvästi vuosina 1990 - 2003
     (Härmä ja Sallinen 2006),
• Mielialalääkkeiden käyttö on kahdeksankertaistunut vuodesta 1990
     (Lääkelaitos),
• Asukasta kohti laskettu alkoholinkulutus kasvoi 18 prosenttia 1995 - 2008
     (THL),
• Mielenterveyden häiriöt nousivat 2000-luvulla suurimmaksi syyksi
     sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo ja
     Maaniemi 2007, 2008).
                                                                                 15
11.12.2012   16
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Puolustusvoimat: varusmiesten kipupisteet
•   Psyykkiset ongelmat aiempaa yleisempiä
•   Huonompi fyysinen kunto kuin isällään
•   Huumeet, alkoholi, lääkkeet
•   Rikkinäinen kotitausta
•   Raha-asiat sekaisin, pikavippikierteet
•   Vuorokausirytmi sekaisin
•   Elämänhallinta vaikeaa



                                             18
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet
1996-2011 työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn
mukaan
                                       Tuki- ja
                     Mielenterveyden                     Verenkiertoelinten
                                       liikuntaelinten                        Muut sairaudet
                     häiriöt                             sairaudet
                                       sairaudet

1996                 67 025            87 045            32 111               60 431

1997                 67 879            81 864            29 752               58 507

1998                 68 649            77 415            27 641               56 911

1999                 70 152            73 480            25 918               56 123

2000                 71 538            70 245            24 381               54 970

2001                 72 923            67 886            23 188               54 153

2002                 74 774            66 440            22 164               54 100

2003                 77 020            65 155            21 207               54 068

2004                 78 650            63 956            20 302               54 002

2005                 80 356            64 055            19 824               54 549

2006                 80 830            62 983            18 840               53 913

2007                 82 360            64 275            18 530               54 421

2008                 82 783            64 337            17 950               54 245

2009                 82 459            63 746            17 049               53 667

2010                 81 142            61 954            15 960               51 985

2011                 78 711            59 338            14 813               50 053

Yksikkö: henkilöä
Lähde: Eläketurvakeskus
Päätöksenteon lyhytjänteisyys ja itsekeskeisyys
           näyttää lisääntyneen.
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Uusien varusmiesten paino (kg)

                   78
                   77
                   76
                   75
 Kehonpaino (kg)




                   74
                   73
                   72
                   71
                   70
                   69
                   68
                   67
                        1993   1994   1995   1996   1997   1998   1999   2000   2001   2002   2003   2004   2005     2006


                                                                         Lähde: Santtila & kumpp., Puolustusvoimat
Uusien varusmiesten Cooper-testin tulokset
                                        1975 - 2006
                         2800


                         2700
Juoksumatka 12 min (m)




                         2600


                         2500


                         2400

                         2300


                         2200
                               5      7      9      1      3      5      7      9      1      3      5      7      9      1      3      5
                            197    197    197    198    198    198    198    198    199    199    199    199    199    200    200    200


                                                                                    Lähde: Santtila & kumpp., Puolustusvoimat
11.12.2012   25
Miten päätöksenteon lyhytjänteisyys ja
itsekkyys heikentää hyvinvointia?
Yksittäisiin päätöksiin liittyy usein pieniä negatiivisia
sivuvaikutuksia, joihin ei kiinnitetä huomiota, mutta jotka
kumuloituvat suuriksi ongelmiksi:

   • ajan kuluessa, kun henkilö toistaa samoja päätöksiä
     ja käyttäytymismalleja
   • suuressa joukossa, kun lukuisat ihmiset tekevät
     samanlaisia päätöksiä
Lyhytnäköisillä ja itsekkäillä päätöksillä on
kumuloituvia hyvinvointivaikutuksia

• Epäterveellinen ravitsemus ja riittämätön liikunta 
  ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet (diabetes 2,
  metabolinen oireyhtymä)
• Alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö  riippuvuudet,
  sairaudet ja kuolleisuus
• Ylikulutus  ylivelkaantuminen
• Kova panostus omaan työuraan ja harrastuksiin 
  läheissuhteet ja lasten kasvatus kärsivät, työperäiset
  mielenterveysongelmat lisääntyvät
• Lasten hankkimisen lykkääminen  lapsettomuus,
  väestön vanheneminen
• Lomamatkojen ja yksityisautoilun lisääntyminen 
  ympäristöongelmien kasvu
Politiikkajohtopäätöksiä
• Hyvinvointi yhteiskuntapolitiikan keskiöön – talous ja
  hyvinvointivaltio vain instrumentteja
• Hyvinvointikäsitys päivitettävä: henkinen hyvinvointi mukaan
• Ashby’n laki (complexity gap)  Arkielämän epävarmuutta ja
  kompleksiteettia vähennettävä: (a) koherentit elinympäristöt
  (luonto, rakennettu), (b) helposti navigoitavat kaupungit, (c)
  selkeät organisaatiot, (d) räätälöidyt palvelut (outsourcing),
  (e) helppokäyttöiset teknologiat, (f) yhteisöllisyyden
  edistäminen, (g) yhteiset visiot, arvot ja pelinsäännöt
  (luottamus), (h) valintatilanteiden helpottaminen (Nudge), (i)
  elämänhallinnan opetus, (j) taustoittavia asiaohjelmia, jne..
Hyvinvointi ja kilpailukyky eivät ole
                ristiriidassa keskenään
Perinteinen ajattelumalli:
• Hyvinvointi = hyvinvointivaltio = korkeat verot & raskas
  regulaatio  huono yritysten kilpailukyky
Uusi ajattelumalli:
• Ylivoimainen hyvinvointiosaaminen  tuotteiden lisäarvo 
  kilpailukyky
• Lisäksi:      parempi arjen hyvinvointi kansalaisille
                parempia palveluita julkisella sektorilla
                parempia julkishyödykkeitä ja -palveluita
                houkutteleva innovointi- ja investointiympäristö
                    yrityksille
Suomesta voisi tulla
hyvinvointiosaamisen edelläkävijä!


                   Arjen
               hyvinvointi
                (subjective
                well-being)

           Kansan-      Julkinen
           talous       sektori
      (value-added,     (public value,
     competitiveness)   effectiveness)
Social Sustainability Key Themes and Domains

       Traditional              Emerging
 Basic needs, including    Demographic change (ageing
 Housing                   and international migration)

 Education and skills      Empowerment, Participation
                           and Access
 Equity
 Employment                Identity, Sense of Place and
                           Culture
 Human rights
                           Health and Safety
 Poverty
                           Social mixing and cohesion
 Social justice
                           Social Capital
                           Well being, Happiness and
    Welfare state goals!   Quality of life
                                 Lähde: Andrea Colantonio   31

More Related Content

More from Sitra Kestävä talous -foorumi

Osmo Soininvaara Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden tasapaino
Osmo Soininvaara Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden tasapainoOsmo Soininvaara Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden tasapaino
Osmo Soininvaara Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden tasapainoSitra Kestävä talous -foorumi
 
Kuudes aalto ja talouspolitiikan haasteet / Markku Wilenius
Kuudes aalto ja talouspolitiikan haasteet / Markku WileniusKuudes aalto ja talouspolitiikan haasteet / Markku Wilenius
Kuudes aalto ja talouspolitiikan haasteet / Markku WileniusSitra Kestävä talous -foorumi
 
Sustainability and CSR Stategies in German Companies / Esther Hoffmann
Sustainability and CSR Stategies in German Companies / Esther HoffmannSustainability and CSR Stategies in German Companies / Esther Hoffmann
Sustainability and CSR Stategies in German Companies / Esther HoffmannSitra Kestävä talous -foorumi
 
What's Behind the Miracle? The German Labor Market in the Great Recession / M...
What's Behind the Miracle? The German Labor Market in the Great Recession / M...What's Behind the Miracle? The German Labor Market in the Great Recession / M...
What's Behind the Miracle? The German Labor Market in the Great Recession / M...Sitra Kestävä talous -foorumi
 
The Current Situation of the Euro Crisis / Joachim Scheide
The Current Situation of the Euro Crisis / Joachim ScheideThe Current Situation of the Euro Crisis / Joachim Scheide
The Current Situation of the Euro Crisis / Joachim ScheideSitra Kestävä talous -foorumi
 
How to Unleash the Transformative Potential of Local Communities / Ralph Piot...
How to Unleash the Transformative Potential of Local Communities / Ralph Piot...How to Unleash the Transformative Potential of Local Communities / Ralph Piot...
How to Unleash the Transformative Potential of Local Communities / Ralph Piot...Sitra Kestävä talous -foorumi
 
Social Impact for Innovation & Entrepreneuship / Norbert Kunz
Social Impact for Innovation & Entrepreneuship / Norbert KunzSocial Impact for Innovation & Entrepreneuship / Norbert Kunz
Social Impact for Innovation & Entrepreneuship / Norbert KunzSitra Kestävä talous -foorumi
 
Renewable Energy Development in Germany / Rainer Hinrichs-Rahlwes
Renewable Energy Development in Germany / Rainer Hinrichs-RahlwesRenewable Energy Development in Germany / Rainer Hinrichs-Rahlwes
Renewable Energy Development in Germany / Rainer Hinrichs-RahlwesSitra Kestävä talous -foorumi
 
How to Translate Sustainability into Action Plans in Rural Areas - Case Proje...
How to Translate Sustainability into Action Plans in Rural Areas - Case Proje...How to Translate Sustainability into Action Plans in Rural Areas - Case Proje...
How to Translate Sustainability into Action Plans in Rural Areas - Case Proje...Sitra Kestävä talous -foorumi
 
The Energiewende - A Social Contract for the German Energy Future
The Energiewende - A Social Contract for the German Energy FutureThe Energiewende - A Social Contract for the German Energy Future
The Energiewende - A Social Contract for the German Energy FutureSitra Kestävä talous -foorumi
 
Innovation Opportunities for Business In the Sustainable Economy / CherylHicks
Innovation Opportunities for Business In the Sustainable Economy / CherylHicksInnovation Opportunities for Business In the Sustainable Economy / CherylHicks
Innovation Opportunities for Business In the Sustainable Economy / CherylHicksSitra Kestävä talous -foorumi
 
Kuplia, kuohuntaa ja utopoita - Uusi taloudellinen ajattelu ja liikehdintä / ...
Kuplia, kuohuntaa ja utopoita - Uusi taloudellinen ajattelu ja liikehdintä / ...Kuplia, kuohuntaa ja utopoita - Uusi taloudellinen ajattelu ja liikehdintä / ...
Kuplia, kuohuntaa ja utopoita - Uusi taloudellinen ajattelu ja liikehdintä / ...Sitra Kestävä talous -foorumi
 

More from Sitra Kestävä talous -foorumi (20)

Matti Pohjola Digitalisaation rooli irtikytekennässä
Matti Pohjola Digitalisaation rooli irtikytekennässäMatti Pohjola Digitalisaation rooli irtikytekennässä
Matti Pohjola Digitalisaation rooli irtikytekennässä
 
Osmo Soininvaara Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden tasapaino
Osmo Soininvaara Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden tasapainoOsmo Soininvaara Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden tasapaino
Osmo Soininvaara Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden tasapaino
 
Matti Pohjola Mitä on talouskasvu
Matti Pohjola Mitä on talouskasvuMatti Pohjola Mitä on talouskasvu
Matti Pohjola Mitä on talouskasvu
 
Petri Rouvinen Kestävä talous
Petri Rouvinen Kestävä talousPetri Rouvinen Kestävä talous
Petri Rouvinen Kestävä talous
 
Tuuli kaskinen maailman kantokyky
Tuuli kaskinen maailman kantokykyTuuli kaskinen maailman kantokyky
Tuuli kaskinen maailman kantokyky
 
Kuudes aalto ja talouspolitiikan haasteet / Markku Wilenius
Kuudes aalto ja talouspolitiikan haasteet / Markku WileniusKuudes aalto ja talouspolitiikan haasteet / Markku Wilenius
Kuudes aalto ja talouspolitiikan haasteet / Markku Wilenius
 
Sustainability and CSR Stategies in German Companies / Esther Hoffmann
Sustainability and CSR Stategies in German Companies / Esther HoffmannSustainability and CSR Stategies in German Companies / Esther Hoffmann
Sustainability and CSR Stategies in German Companies / Esther Hoffmann
 
Banking for Ecologial and Social Good at GLS Bank
Banking for Ecologial and Social Good at GLS BankBanking for Ecologial and Social Good at GLS Bank
Banking for Ecologial and Social Good at GLS Bank
 
What's Behind the Miracle? The German Labor Market in the Great Recession / M...
What's Behind the Miracle? The German Labor Market in the Great Recession / M...What's Behind the Miracle? The German Labor Market in the Great Recession / M...
What's Behind the Miracle? The German Labor Market in the Great Recession / M...
 
The Current Situation of the Euro Crisis / Joachim Scheide
The Current Situation of the Euro Crisis / Joachim ScheideThe Current Situation of the Euro Crisis / Joachim Scheide
The Current Situation of the Euro Crisis / Joachim Scheide
 
How to Unleash the Transformative Potential of Local Communities / Ralph Piot...
How to Unleash the Transformative Potential of Local Communities / Ralph Piot...How to Unleash the Transformative Potential of Local Communities / Ralph Piot...
How to Unleash the Transformative Potential of Local Communities / Ralph Piot...
 
Social Impact for Innovation & Entrepreneuship / Norbert Kunz
Social Impact for Innovation & Entrepreneuship / Norbert KunzSocial Impact for Innovation & Entrepreneuship / Norbert Kunz
Social Impact for Innovation & Entrepreneuship / Norbert Kunz
 
Renewable Energy Development in Germany / Rainer Hinrichs-Rahlwes
Renewable Energy Development in Germany / Rainer Hinrichs-RahlwesRenewable Energy Development in Germany / Rainer Hinrichs-Rahlwes
Renewable Energy Development in Germany / Rainer Hinrichs-Rahlwes
 
The Sustainability Approach of Deutsche Bahn
The Sustainability Approach of Deutsche BahnThe Sustainability Approach of Deutsche Bahn
The Sustainability Approach of Deutsche Bahn
 
How to Translate Sustainability into Action Plans in Rural Areas - Case Proje...
How to Translate Sustainability into Action Plans in Rural Areas - Case Proje...How to Translate Sustainability into Action Plans in Rural Areas - Case Proje...
How to Translate Sustainability into Action Plans in Rural Areas - Case Proje...
 
The Energiewende - A Social Contract for the German Energy Future
The Energiewende - A Social Contract for the German Energy FutureThe Energiewende - A Social Contract for the German Energy Future
The Energiewende - A Social Contract for the German Energy Future
 
Innovation Opportunities for Business In the Sustainable Economy / CherylHicks
Innovation Opportunities for Business In the Sustainable Economy / CherylHicksInnovation Opportunities for Business In the Sustainable Economy / CherylHicks
Innovation Opportunities for Business In the Sustainable Economy / CherylHicks
 
Kuplia, kuohuntaa ja utopoita - Uusi taloudellinen ajattelu ja liikehdintä / ...
Kuplia, kuohuntaa ja utopoita - Uusi taloudellinen ajattelu ja liikehdintä / ...Kuplia, kuohuntaa ja utopoita - Uusi taloudellinen ajattelu ja liikehdintä / ...
Kuplia, kuohuntaa ja utopoita - Uusi taloudellinen ajattelu ja liikehdintä / ...
 
Talouspolitiikan pitkä kaari / Sixten Korkman
Talouspolitiikan pitkä kaari / Sixten KorkmanTalouspolitiikan pitkä kaari / Sixten Korkman
Talouspolitiikan pitkä kaari / Sixten Korkman
 
Sitran kestava talous sidosryhmatyopajan purku
Sitran kestava talous sidosryhmatyopajan purkuSitran kestava talous sidosryhmatyopajan purku
Sitran kestava talous sidosryhmatyopajan purku
 

Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet

  • 1. Arjen hyvinvoinnin uudet haasteet Timo Hämäläinen Majvik 11.12.2012
  • 2. Iso kuva: historiallinen murros IT -VALLANKUMOUS MARKKINOIDEN JA LIIKETOIMIN- MARKKINOIDEN JA ARVOKETJUJEN TOJEN KANSAINVÄLISTYMINEN ERIKOISTUMINEN KASVANUT TIETOINTENSIIVISYYS JA VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISKUNNAN SOPEUTUMINEN - Arkielämä ja hyvinvointi - Yhteinen maailmankuva - Arvot ja käyttäytymisnormit - Lait, asetukset ja sääntely - Julkisen sektorin rooli ja organisointi Lähde: Freeman & Perez (1988)
  • 3. Agenda • Sosiaalisten erojen kasvu • Hyvinvointiparadigmaa laajennettava • Hyvinvoinnin uudet haasteet • Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi • Päätöksenteon lyhytjänteisyys ja itsekeskeisyys • Yksittäisten päätösten vaikutusten kumuloituminen • Politiikkajohtopäätökset • Hyvinvointiosaamisesta Suomen kilpailuetu
  • 4. Instrumentaalinen puhe dominoi keskustelua Talous Hyvinvointivaltio (globalisaatio, kilpailu- (sosiaaliset erot, budjetti- kyky, tehokkuus, alijäämät, palvelurakenne, tuottavuus, kasvu) sosiaali-turva, tasa-arvo) Arkielämän hyvinvointi?? (hyvinvointi?, onnellisuus?, hyvä elämä?) Lähde: Habermas (1987, Vol. 2)
  • 5. Käytettävissä olevien tulojen mediaani (€) sosio- ekonomisen aseman mukaan 1990–2009 Lähde: Tilastokeskus 5
  • 6. 35 vuotiaiden naisten ja miesten eliniänodote tulotasoittain 1988-2007 50 Women 5th quintile (highest) Women 4th Ero 6.8 quintile vuotta Ero 3.9 Women 3rd quintile vuotta 45 Women 2nd quintile Women 1st quintile (lowest) 40 Men 5th quintile Ero 12.5 (highest) vuotta Ero 7.4 Men 4th quintile vuotta Men 3rd 35 quintile Men 2nd quintile Men 1st Lähde: Tarkiainen L, quintile Martikainen P, (lowest) Laaksonen M, Valkonen 30 T. JECH 2010 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 6
  • 7. Pekka Kuusi rules • Pekka Kuusi – suomalaisen hyvinvointivaltion ideologi – korosti materiaalista hyvinvointia ja talouskasvua 1960-luvun alun köyhässä Suomessa. • Valtaväestön perustarpeet on jo tyydytetty. Suomi on vaurastunut, vapautunut ja kaupallistunut. Suomalaisilla on uudenlaisia hyvinvointihaasteita. • Hyvinvoinnista puhutaan kuitenkin edelleen 60-luvun viitekehyksessä, joka korostaa materiaalista ja objektiivisesti mitattavissa olevaa hyvinvointia (tulot, köyhyys,sosiaaliturva, asunnot, terveys, jne.) Puuteongelmat ovat edelleen tärkeitä, mutta nyt tarvitaan hyvinvointikäsityksen päivittämistä.
  • 8. ELINYMPÄRISTÖ - Luonnonympäristö Palaute tarpeiden Palaute onnelli- - Infrastruktuuri Arjen valintojen tyydytyksestä suudesta - Teknologiat vaikutukset - Organisaatiot - Väestörakenne - Kulttuuri (arvot & KOHERENSSIN TUNNE normit, aktiviteetit) - Ymmärrettävyys - Instituutiot (lait ARJEN AKTI- - Hallittavuus & sääntely) VITEETIT JA - Merkityksellisyys ROOLIT • Korkeampi päämäärä - Politiikka • Muiden palveleminen - Talous - Työntekijä SUBJEKTIIVINEN • Flow aktivitetit - Työmarkkinat - Kuluttaja HYVINVOINTI - Media - Perheen jäsen - Sukulainen MASLOWIN TARPEET - Ystävä - Itsensä toteuttaminen RESURSSIT JA - Harrastaja - Itsekunnioitus ja TOIMINTAMAH- - Kansalainen sosiaalinen arvostus DOLLISUUDET - Lähimmäisen rakkaus - Tulot & varallisuus ja yhteisöllisyys - Osaaminen & taidot - Turvallisuus - Fyysinen & henki- Arjen valintojen - Fysiologiset tarpeet nen terveys vaikutukset - Sosiaalinen pääoma Palaute tarpeiden Palaute onnelli- - Informaatio tyydytyksestä suudesta - Aika - Poliiittinen valta - Luonnonvarat Lähde: Hämäläinen (2012)
  • 9. Olemme siirtyneet ”loputtomien valintojen yhteiskuntaan” (problem of choice) • Suomalaisen talouspolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeinen tavoite on ollut lisätä kansalaisten käytössä olevia resursseja, toimintamahdollisuuksia ja vapauksia. • Tämä tavoite on saavutettu erinomaisesti: Suomalaisilla on nykyään enemmän resursseja, toimintamahdollisuuksia, vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin. • Samalla arkielämästä on kuitenkin tullut aiempaa epävarmempaa, monimutkaisempaa ja kiivasrytmisempää, ja siitä kunnialla selviäminen vaatii erilaista osaamista kuin aiemmin. • Vauraaseen ja vapaaseen yhteiskuntaan liittyy myös valinnan pakko. 11.12.2012 9
  • 10. Päätöksenteko on vaikeutunut • Yhteiskunnan murros, erikoistuminen ja monimutkaistuminen ovat lisänneet päätöksenteon epävarmuutta ja ”ulkoisvaikutuksia”. • Saatavilla olevan ja ihmisten prosessoiman tiedon määrä on räjähtänyt, aivojen kapasiteetti ei ole kasvanut (”infoähky”). • Vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää toimi odotetusti muuttuneessa maailmassa. • Perinteiset käyttäytymisnormit eivät enää rajaa ja tue päätöksentekoa sekä käyttäytymistä samoin kuin ennen. (normien rapautuminen) Rationaalinen päätöksenteko on vaikeutunut. Pitkän aikavälin suunnittelu sekä oman toiminnan seurausten ymmärtäminen aiempaa vaikeampaa. Mielenterveys- ja elämänhallintaongelmat kärjistyvät; lyhytjänteiset, kapea-alaiset ja itsekkäät päätökset muodostuvat ongelmaksi. 11.12.2012 10
  • 11. Maailma on hämmentävä paikka! - Ilmaston lämpeneminen - Terrorismi - Talouden globalisaatio - Työelämän muutos - Finanssi- ja talouskriisi - Maahanmuutto - Yhteiskunnan polarisoituminen - Jokela & Kauhajoki - Euromaiden rahoituskriisi - Arabimaiden vallankumoukset - jne. Lähde: O’Hara 2008 11.12.2012 11
  • 12. Arjen erilaisten tehtävien ja roolien yhteensovittamisen vaikeus PERHE Synergiat ja YSTÄVÄT konfliktit Kullakin omat: TYÖ - Päämäärät +- - Käytännöt - Kontekstit - Viitekehykset +- - Kielet SUKULAISET - Normit KULUTTAJA +- HARRASTUS 1 +- KANSALAINEN HARRASTUS 2
  • 13. Crisis and opportunity Lähde: O’Hara (2008)
  • 14. Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Epävarmuu- Ymmärrettävyys den kasvu, kompleksisuus Valintojen Mielenterveys, Hallittavuus Koherens- ongelmat subjektiivinen sin tunne hyvinvointi (QoL) Individualismi, normittomuus, Merkityksellisyys kulutusyhteis- kunta, materia- lismi & instru- mentalismi Lähteet: Aaron Antonovsky (1987); Monica Ericsson & Bengt Lindström (2005)
  • 15. Henkisessä hyvinvoinnissa ongelmia • Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen (Tilastokeskus) • Nuorten (16 - 29 v.) mielenterveyden häiriöiden vuoksi saamat sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet kasvoivat voimakkaasti vuosina 2000 - 2007 (Raitasalo ja Maaniemi 2008) • Nuorten nukahtamis- ja unihäiriöt ovat kasvaneet jatkuvasti vuosina 1996 – 2004 (Rimpelä, Luopa, Räsänen ja Jokela 2006) • Nuorten psyykelääkkeiden käyttö lisääntyi selvästi viime vuosikymmenen aikana (Autti-Rämö, Seppänen, Raitasalo, Martikainen ja Sorander 2009) • 15 – 25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä (Marttunen ja Kaltiala-Heino 2007) ----------------------------------------- • 20 – 25 prosentilla väestöstä on psyykkisiä stressioireita (Lönnqvist 2008), • Työperäiset univaikeudet ovat kasvaneet selvästi vuosina 1990 - 2003 (Härmä ja Sallinen 2006), • Mielialalääkkeiden käyttö on kahdeksankertaistunut vuodesta 1990 (Lääkelaitos), • Asukasta kohti laskettu alkoholinkulutus kasvoi 18 prosenttia 1995 - 2008 (THL), • Mielenterveyden häiriöt nousivat 2000-luvulla suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo ja Maaniemi 2007, 2008). 15
  • 18. Puolustusvoimat: varusmiesten kipupisteet • Psyykkiset ongelmat aiempaa yleisempiä • Huonompi fyysinen kunto kuin isällään • Huumeet, alkoholi, lääkkeet • Rikkinäinen kotitausta • Raha-asiat sekaisin, pikavippikierteet • Vuorokausirytmi sekaisin • Elämänhallinta vaikeaa 18
  • 20. Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet 1996-2011 työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn mukaan Tuki- ja Mielenterveyden Verenkiertoelinten liikuntaelinten Muut sairaudet häiriöt sairaudet sairaudet 1996 67 025 87 045 32 111 60 431 1997 67 879 81 864 29 752 58 507 1998 68 649 77 415 27 641 56 911 1999 70 152 73 480 25 918 56 123 2000 71 538 70 245 24 381 54 970 2001 72 923 67 886 23 188 54 153 2002 74 774 66 440 22 164 54 100 2003 77 020 65 155 21 207 54 068 2004 78 650 63 956 20 302 54 002 2005 80 356 64 055 19 824 54 549 2006 80 830 62 983 18 840 53 913 2007 82 360 64 275 18 530 54 421 2008 82 783 64 337 17 950 54 245 2009 82 459 63 746 17 049 53 667 2010 81 142 61 954 15 960 51 985 2011 78 711 59 338 14 813 50 053 Yksikkö: henkilöä Lähde: Eläketurvakeskus
  • 21. Päätöksenteon lyhytjänteisyys ja itsekeskeisyys näyttää lisääntyneen.
  • 23. Uusien varusmiesten paino (kg) 78 77 76 75 Kehonpaino (kg) 74 73 72 71 70 69 68 67 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Santtila & kumpp., Puolustusvoimat
  • 24. Uusien varusmiesten Cooper-testin tulokset 1975 - 2006 2800 2700 Juoksumatka 12 min (m) 2600 2500 2400 2300 2200 5 7 9 1 3 5 7 9 1 3 5 7 9 1 3 5 197 197 197 198 198 198 198 198 199 199 199 199 199 200 200 200 Lähde: Santtila & kumpp., Puolustusvoimat
  • 26. Miten päätöksenteon lyhytjänteisyys ja itsekkyys heikentää hyvinvointia? Yksittäisiin päätöksiin liittyy usein pieniä negatiivisia sivuvaikutuksia, joihin ei kiinnitetä huomiota, mutta jotka kumuloituvat suuriksi ongelmiksi: • ajan kuluessa, kun henkilö toistaa samoja päätöksiä ja käyttäytymismalleja • suuressa joukossa, kun lukuisat ihmiset tekevät samanlaisia päätöksiä
  • 27. Lyhytnäköisillä ja itsekkäillä päätöksillä on kumuloituvia hyvinvointivaikutuksia • Epäterveellinen ravitsemus ja riittämätön liikunta  ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet (diabetes 2, metabolinen oireyhtymä) • Alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö  riippuvuudet, sairaudet ja kuolleisuus • Ylikulutus  ylivelkaantuminen • Kova panostus omaan työuraan ja harrastuksiin  läheissuhteet ja lasten kasvatus kärsivät, työperäiset mielenterveysongelmat lisääntyvät • Lasten hankkimisen lykkääminen  lapsettomuus, väestön vanheneminen • Lomamatkojen ja yksityisautoilun lisääntyminen  ympäristöongelmien kasvu
  • 28. Politiikkajohtopäätöksiä • Hyvinvointi yhteiskuntapolitiikan keskiöön – talous ja hyvinvointivaltio vain instrumentteja • Hyvinvointikäsitys päivitettävä: henkinen hyvinvointi mukaan • Ashby’n laki (complexity gap)  Arkielämän epävarmuutta ja kompleksiteettia vähennettävä: (a) koherentit elinympäristöt (luonto, rakennettu), (b) helposti navigoitavat kaupungit, (c) selkeät organisaatiot, (d) räätälöidyt palvelut (outsourcing), (e) helppokäyttöiset teknologiat, (f) yhteisöllisyyden edistäminen, (g) yhteiset visiot, arvot ja pelinsäännöt (luottamus), (h) valintatilanteiden helpottaminen (Nudge), (i) elämänhallinnan opetus, (j) taustoittavia asiaohjelmia, jne..
  • 29. Hyvinvointi ja kilpailukyky eivät ole ristiriidassa keskenään Perinteinen ajattelumalli: • Hyvinvointi = hyvinvointivaltio = korkeat verot & raskas regulaatio  huono yritysten kilpailukyky Uusi ajattelumalli: • Ylivoimainen hyvinvointiosaaminen  tuotteiden lisäarvo  kilpailukyky • Lisäksi:  parempi arjen hyvinvointi kansalaisille  parempia palveluita julkisella sektorilla  parempia julkishyödykkeitä ja -palveluita  houkutteleva innovointi- ja investointiympäristö yrityksille
  • 30. Suomesta voisi tulla hyvinvointiosaamisen edelläkävijä! Arjen hyvinvointi (subjective well-being) Kansan- Julkinen talous sektori (value-added, (public value, competitiveness) effectiveness)
  • 31. Social Sustainability Key Themes and Domains Traditional Emerging Basic needs, including Demographic change (ageing Housing and international migration) Education and skills Empowerment, Participation and Access Equity Employment Identity, Sense of Place and Culture Human rights Health and Safety Poverty Social mixing and cohesion Social justice Social Capital Well being, Happiness and Welfare state goals! Quality of life Lähde: Andrea Colantonio 31