2. Iso kuva: historiallinen murros
IT -VALLANKUMOUS
MARKKINOIDEN JA LIIKETOIMIN- MARKKINOIDEN JA ARVOKETJUJEN
TOJEN KANSAINVÄLISTYMINEN ERIKOISTUMINEN
KASVANUT TIETOINTENSIIVISYYS JA
VERKOSTOYHTEISTYÖ
YHTEISKUNNAN SOPEUTUMINEN
- Arkielämä ja hyvinvointi
- Yhteinen maailmankuva
- Arvot ja käyttäytymisnormit
- Lait, asetukset ja sääntely
- Julkisen sektorin rooli ja organisointi Lähde: Freeman &
Perez (1988)
3. Agenda
• Sosiaalisten erojen kasvu
• Hyvinvointiparadigmaa laajennettava
• Hyvinvoinnin uudet haasteet
• Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi
• Päätöksenteon lyhytjänteisyys ja itsekeskeisyys
• Yksittäisten päätösten vaikutusten kumuloituminen
• Politiikkajohtopäätökset
• Hyvinvointiosaamisesta Suomen kilpailuetu
6. 35 vuotiaiden naisten ja miesten
eliniänodote tulotasoittain 1988-2007
50
Women 5th
quintile
(highest)
Women 4th Ero 6.8
quintile
vuotta
Ero 3.9 Women 3rd
quintile
vuotta 45
Women 2nd
quintile
Women 1st
quintile
(lowest)
40 Men 5th
quintile
Ero 12.5
(highest) vuotta
Ero 7.4 Men 4th
quintile
vuotta
Men 3rd
35 quintile
Men 2nd
quintile
Men 1st Lähde: Tarkiainen L,
quintile Martikainen P,
(lowest) Laaksonen M, Valkonen
30 T. JECH 2010
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
6
7. Pekka Kuusi rules
• Pekka Kuusi – suomalaisen hyvinvointivaltion ideologi
– korosti materiaalista hyvinvointia ja talouskasvua
1960-luvun alun köyhässä Suomessa.
• Valtaväestön perustarpeet on jo tyydytetty. Suomi on
vaurastunut, vapautunut ja kaupallistunut.
Suomalaisilla on uudenlaisia hyvinvointihaasteita.
• Hyvinvoinnista puhutaan kuitenkin edelleen 60-luvun
viitekehyksessä, joka korostaa materiaalista ja
objektiivisesti mitattavissa olevaa hyvinvointia (tulot,
köyhyys,sosiaaliturva, asunnot, terveys, jne.)
Puuteongelmat ovat edelleen tärkeitä, mutta nyt
tarvitaan hyvinvointikäsityksen päivittämistä.
8. ELINYMPÄRISTÖ
- Luonnonympäristö Palaute tarpeiden Palaute onnelli-
- Infrastruktuuri Arjen valintojen tyydytyksestä suudesta
- Teknologiat vaikutukset
- Organisaatiot
- Väestörakenne
- Kulttuuri (arvot & KOHERENSSIN TUNNE
normit, aktiviteetit) - Ymmärrettävyys
- Instituutiot (lait ARJEN AKTI- - Hallittavuus
& sääntely) VITEETIT JA - Merkityksellisyys
ROOLIT • Korkeampi päämäärä
- Politiikka • Muiden palveleminen
- Talous - Työntekijä SUBJEKTIIVINEN
• Flow aktivitetit
- Työmarkkinat - Kuluttaja HYVINVOINTI
- Media - Perheen jäsen
- Sukulainen MASLOWIN TARPEET
- Ystävä - Itsensä toteuttaminen
RESURSSIT JA - Harrastaja - Itsekunnioitus ja
TOIMINTAMAH- - Kansalainen sosiaalinen arvostus
DOLLISUUDET - Lähimmäisen rakkaus
- Tulot & varallisuus ja yhteisöllisyys
- Osaaminen & taidot - Turvallisuus
- Fyysinen & henki- Arjen valintojen - Fysiologiset tarpeet
nen terveys vaikutukset
- Sosiaalinen pääoma Palaute tarpeiden Palaute onnelli-
- Informaatio tyydytyksestä suudesta
- Aika
- Poliiittinen valta
- Luonnonvarat
Lähde: Hämäläinen (2012)
9. Olemme siirtyneet ”loputtomien valintojen
yhteiskuntaan” (problem of choice)
• Suomalaisen talouspolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeinen
tavoite on ollut lisätä kansalaisten käytössä olevia resursseja,
toimintamahdollisuuksia ja vapauksia.
• Tämä tavoite on saavutettu erinomaisesti: Suomalaisilla on
nykyään enemmän resursseja, toimintamahdollisuuksia,
vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin.
• Samalla arkielämästä on kuitenkin tullut aiempaa
epävarmempaa, monimutkaisempaa ja kiivasrytmisempää, ja
siitä kunnialla selviäminen vaatii erilaista osaamista kuin
aiemmin.
• Vauraaseen ja vapaaseen yhteiskuntaan liittyy myös valinnan
pakko.
11.12.2012 9
10. Päätöksenteko on vaikeutunut
• Yhteiskunnan murros, erikoistuminen ja
monimutkaistuminen ovat lisänneet päätöksenteon
epävarmuutta ja ”ulkoisvaikutuksia”.
• Saatavilla olevan ja ihmisten prosessoiman tiedon
määrä on räjähtänyt, aivojen kapasiteetti ei ole
kasvanut (”infoähky”).
• Vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää toimi
odotetusti muuttuneessa maailmassa.
• Perinteiset käyttäytymisnormit eivät enää rajaa ja tue
päätöksentekoa sekä käyttäytymistä samoin kuin
ennen. (normien rapautuminen)
Rationaalinen päätöksenteko on vaikeutunut. Pitkän
aikavälin suunnittelu sekä oman toiminnan seurausten
ymmärtäminen aiempaa vaikeampaa.
Mielenterveys- ja elämänhallintaongelmat kärjistyvät;
lyhytjänteiset, kapea-alaiset ja itsekkäät päätökset
muodostuvat ongelmaksi.
11.12.2012 10
11. Maailma on hämmentävä paikka!
- Ilmaston lämpeneminen
- Terrorismi
- Talouden globalisaatio
- Työelämän muutos
- Finanssi- ja talouskriisi
- Maahanmuutto
- Yhteiskunnan polarisoituminen
- Jokela & Kauhajoki
- Euromaiden rahoituskriisi
- Arabimaiden vallankumoukset
- jne. Lähde: O’Hara 2008
11.12.2012 11
12. Arjen erilaisten tehtävien ja roolien
yhteensovittamisen vaikeus
PERHE Synergiat ja
YSTÄVÄT konfliktit
Kullakin omat:
TYÖ - Päämäärät
+- - Käytännöt
- Kontekstit
- Viitekehykset
+- - Kielet
SUKULAISET - Normit
KULUTTAJA
+-
HARRASTUS 1
+- KANSALAINEN
HARRASTUS 2
14. Yhteiskunnallinen murros ja
henkinen hyvinvointi
Epävarmuu-
Ymmärrettävyys
den kasvu,
kompleksisuus
Valintojen Mielenterveys,
Hallittavuus Koherens-
ongelmat subjektiivinen
sin tunne
hyvinvointi (QoL)
Individualismi,
normittomuus,
Merkityksellisyys
kulutusyhteis-
kunta, materia-
lismi & instru-
mentalismi Lähteet: Aaron Antonovsky (1987);
Monica Ericsson & Bengt Lindström
(2005)
15. Henkisessä hyvinvoinnissa ongelmia
• Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 90-luvun puolivälistä
alkaen (Tilastokeskus)
• Nuorten (16 - 29 v.) mielenterveyden häiriöiden vuoksi saamat sairauslomat
ja työkyvyttömyyseläkkeet kasvoivat voimakkaasti vuosina 2000 - 2007
(Raitasalo ja Maaniemi 2008)
• Nuorten nukahtamis- ja unihäiriöt ovat kasvaneet jatkuvasti vuosina 1996 –
2004 (Rimpelä, Luopa, Räsänen ja Jokela 2006)
• Nuorten psyykelääkkeiden käyttö lisääntyi selvästi viime vuosikymmenen
aikana (Autti-Rämö, Seppänen, Raitasalo, Martikainen ja Sorander 2009)
• 15 – 25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä
(Marttunen ja Kaltiala-Heino 2007)
-----------------------------------------
• 20 – 25 prosentilla väestöstä on psyykkisiä stressioireita (Lönnqvist 2008),
• Työperäiset univaikeudet ovat kasvaneet selvästi vuosina 1990 - 2003
(Härmä ja Sallinen 2006),
• Mielialalääkkeiden käyttö on kahdeksankertaistunut vuodesta 1990
(Lääkelaitos),
• Asukasta kohti laskettu alkoholinkulutus kasvoi 18 prosenttia 1995 - 2008
(THL),
• Mielenterveyden häiriöt nousivat 2000-luvulla suurimmaksi syyksi
sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo ja
Maaniemi 2007, 2008).
15
26. Miten päätöksenteon lyhytjänteisyys ja
itsekkyys heikentää hyvinvointia?
Yksittäisiin päätöksiin liittyy usein pieniä negatiivisia
sivuvaikutuksia, joihin ei kiinnitetä huomiota, mutta jotka
kumuloituvat suuriksi ongelmiksi:
• ajan kuluessa, kun henkilö toistaa samoja päätöksiä
ja käyttäytymismalleja
• suuressa joukossa, kun lukuisat ihmiset tekevät
samanlaisia päätöksiä
27. Lyhytnäköisillä ja itsekkäillä päätöksillä on
kumuloituvia hyvinvointivaikutuksia
• Epäterveellinen ravitsemus ja riittämätön liikunta
ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet (diabetes 2,
metabolinen oireyhtymä)
• Alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö riippuvuudet,
sairaudet ja kuolleisuus
• Ylikulutus ylivelkaantuminen
• Kova panostus omaan työuraan ja harrastuksiin
läheissuhteet ja lasten kasvatus kärsivät, työperäiset
mielenterveysongelmat lisääntyvät
• Lasten hankkimisen lykkääminen lapsettomuus,
väestön vanheneminen
• Lomamatkojen ja yksityisautoilun lisääntyminen
ympäristöongelmien kasvu
28. Politiikkajohtopäätöksiä
• Hyvinvointi yhteiskuntapolitiikan keskiöön – talous ja
hyvinvointivaltio vain instrumentteja
• Hyvinvointikäsitys päivitettävä: henkinen hyvinvointi mukaan
• Ashby’n laki (complexity gap) Arkielämän epävarmuutta ja
kompleksiteettia vähennettävä: (a) koherentit elinympäristöt
(luonto, rakennettu), (b) helposti navigoitavat kaupungit, (c)
selkeät organisaatiot, (d) räätälöidyt palvelut (outsourcing),
(e) helppokäyttöiset teknologiat, (f) yhteisöllisyyden
edistäminen, (g) yhteiset visiot, arvot ja pelinsäännöt
(luottamus), (h) valintatilanteiden helpottaminen (Nudge), (i)
elämänhallinnan opetus, (j) taustoittavia asiaohjelmia, jne..
29. Hyvinvointi ja kilpailukyky eivät ole
ristiriidassa keskenään
Perinteinen ajattelumalli:
• Hyvinvointi = hyvinvointivaltio = korkeat verot & raskas
regulaatio huono yritysten kilpailukyky
Uusi ajattelumalli:
• Ylivoimainen hyvinvointiosaaminen tuotteiden lisäarvo
kilpailukyky
• Lisäksi: parempi arjen hyvinvointi kansalaisille
parempia palveluita julkisella sektorilla
parempia julkishyödykkeitä ja -palveluita
houkutteleva innovointi- ja investointiympäristö
yrityksille
30. Suomesta voisi tulla
hyvinvointiosaamisen edelläkävijä!
Arjen
hyvinvointi
(subjective
well-being)
Kansan- Julkinen
talous sektori
(value-added, (public value,
competitiveness) effectiveness)
31. Social Sustainability Key Themes and Domains
Traditional Emerging
Basic needs, including Demographic change (ageing
Housing and international migration)
Education and skills Empowerment, Participation
and Access
Equity
Employment Identity, Sense of Place and
Culture
Human rights
Health and Safety
Poverty
Social mixing and cohesion
Social justice
Social Capital
Well being, Happiness and
Welfare state goals! Quality of life
Lähde: Andrea Colantonio 31