3. SISÄLLYSLUETTELO
STRATEGIASTA TOIMENPITEIKSI 1
MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 2
Etelä-Savo 2014 - nykytila 2
Toimintaympäristön muutoshaasteet 5
Aiemman ohjelmatyön vaikutukset 5
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -MAAKUNTASTRATEGIA 10
Maakunnan visio ja strategiset päämäärät 10
MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 11
TOIMENPITEET TOIMINTALINJOITTAIN 16
TL1. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA 16
Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti
TL2. OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ 24
Koulutus- ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja tukee
erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä
TL3. UUDISTUVA HYVINVOINTI 33
Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen
mallimaakunta
TL4. HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ 41
Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja
vapaa-ajan maakunta
ERITYISOHJELMIEN JA MUIDEN MAAKUNTAA KOSKEVIEN OHJELMIEN
YHTEENSOVITUS 47
USEAMPAA KUIN YHTÄ MAAKUNTAA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA
HANKKEET 51
- maakuntien yhteistoiminta-alueiden laaja-alaiset strategiset kehittämistavoitteet
RAHOITUS 52
TOTEUTUS JA SEURANTA 53
PROSESSIN KUVAUS 54
YMPÄRISTÖSELOSTUS 56
LIITTEET
Liite 1 Etelä-Savon toimintaympäristön haasteet
Liite 2 Maakuntaohjelman seurantamittarit
Liite 3 Maakuntaohjelman valmistelufoorumien ja sova-ryhmän kokoonpano
4. 1
Strategiasta toimenpiteiksi
Etelä-Savo päivitti oman maakuntastrategiansa vuonna 2012. Maakuntavaltuuston marras-
kuussa 2012 hyväksymän strategian aikatähtäin on vuodessa 2020. Päivittäminen tehtiin tii-
viissä yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, korkeakoulujen ja oppilai-
tosten, järjestökentän sekä muiden aluekehityksen keskeisten toimijatahojen kanssa. Tarkistet-
tuun strategiaan on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tah-
totila pitkän aikavälin tavoitellusta kehityksestä.
Visionsa mukaisesti Etelä-Savo on vuonna 2020 vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja
vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkei-
noelämälle sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille. Etelä-Savon vä-
estökehitys on muuttovoittoinen ja sen aluetalous vahvistuu. Maakunnan menestyksen vetu-
reita ovat menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, laadukkaat
hyvinvointipalvelut sekä hyvä toimintaympäristö.
Nyt laadittu maakuntaohjelma, ETELÄ-SAVO -ohjelma, on strategian toimeenpanon keskeinen
työkalu. Siinä sovitaan maakuntastrategian linjausten toteuttamiseksi tarvittavista toimenpi-
teistä ja työnjaoista. Maakuntaohjelma on myös pohjana Euroopan unionin toimenpideohjel-
mien ja kansallisen aluepolitiikan erityisohjelmien toteuttamiselle maakunnassa. Siten keskei-
set sisällöt vuosia 2014-2020 koskevaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueelliseen Kestävää kasvua
ja työtä -rakennerahasto-ohjelmaan on tuotettu seitsemän maakunnan maakuntaohjelmapro-
sesseissa.
Maakuntaohjelmasta tehtiin viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten
arvioinnista annetun ns. sova-lain mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon maakuntaohjelman vuosille 2014-2017 9.6.2014.
KUVA 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä
5. 2
Etelä-Savo 2014 – nykytila
Yhteydet parantuneet
Etelä-Savo sijaitsee vain kahden - kolmensadan kilometrin päässä kahdesta suuresta pohjois-
eurooppalaisesta metropolista; Suomen pääkaupunkiseudusta ja Pietarista. Maakunnan saa-
vutettavuus pääkaupunkiseudun suuntaan on parantanut viime vuosina, kun käynnissä olleet
päätieverkon ja raideliikenneyhteyksien uudisrakentamis- sekä perusparannushankkeet ovat
valmistuneet. Rahoitusta odottamassa on kuitenkin joukko saavutettavuuttamme parantavia
infrahankkeita.
Muuttoliikkeessä myönteinen suunta, väestö vähenee ja ikääntyy
Etelä-Savon asukasluku oli vuoden 2014 alussa 152 518 henkeä. Väestö on viime vuosina vä-
hentynyt noin tuhannen hengen vuosivauhdilla. 2000-luvun alkuvuosista lähtien väestöä on
vähentänyt muuttotappiota enemmän ns. luonnollinen väestönmuutos eli kuolleiden enem-
myys syntyneisiin nähden. Muuttotappio on muutamien viime vuosien aikana pienentynyt eri-
tyisesti ulkomailta muuton ansiosta. Suurimmat muuttotappiot maakunta on kärsinyt 20-24
-vuotiaiden ikäryhmässä, 300-400 henkeä vuosittain.
Vaikka nuoria lähtee pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon
päin ja muuttovoittoa on viime vuosina saatu heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Ikäänty-
neen väestön osuus kasvaa muuta maata nopeammin ja väestön ikärakenne on vinoutunut van-
himpiin ikäluokkiin päin. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 23,3 % vuonna 2012, kun se ko-
ko maassa oli 17,3 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan osuus nousee jo yli 30 %:iin
vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Savon väestö on maan vanhinta myös väestön keski-iällä mi-
tattuna (45,9 vuotta). Tästä johtuen työikäisten ja lasten osuus on maakunnassa keskimääräis-
tä pienempi. Huoltosuhde maakunnassa on epäedullinen ja heikkenee edelleen.
Maakunnan nykytila ja
kehittämismahdollisuudet
KUVA 2. Etelä-Savon väestöennuste ikäryhmittäin
Matkailu vetää - järviluonto ja loma-asukkaat voimavarana
Kokonaispinta-alasta neljännes on vettä, joissakin kunnissa lähes 40 %. Rantaviivaa on yli 30
000 km, eli lähes 200 metriä asukasta kohti. Vapaa-ajan asuntoja on yli 48 000 ja vuosittai-
nen uudisrakentaminen liikkuu neljänsadan mökin tuntumassa. Mökeistä noin puolet on maa-
kunnan ulkopuolella asuvan omistuksessa. Kesäkautena maakunnan ulkopuolelta saapuvat va-
paa-ajan asukkaat lisäävät maakunnan väkilukua ja ostovoimaa kymmenillä tuhansilla henki-
6. 3
löillä. Lukuisat vesistöt ja rantaviivan runsaus tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet järviluon-
non virkistyskäytölle niin yksityisen vapaa-ajanvieton kuin yritystoiminnan harjoittamisen nä-
kökulmasta. Uusia loma-asuntoja maakuntaan saadaan kaiken aikaa, sillä jo yksistään vahvis-
tettuihin kaavoihin sisältyy huomattava potentiaalinen loma-asuntotonttivaranto. Maakunnan
tavoitteena on kehittyä vapaa-ajanasumisen ykkösalueeksi Suomessa.
Majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkoja on maakunnassa reilut 2200. Etelä-Savolla vahva ase-
ma maaseutumatkailualueena ja viime vuosina vuokramökkien käyttöastetta on pystytty nosta-
maan. Yöpymisvuorokaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti vuoden 2013 aikana, kun samaan ai-
kaan yöpymiset ovat koko maassa vähän laskeneet. Suurin lisäys on ollut venäläismatkailijoissa.
Metsäklusterista työtä ja toimeentuloa
Etelä-Savon maapinta-alasta 88 % on metsätalousmaata ja alueella syntyy lähes kymmenes-
osa koko maan vuotuisesta metsien kasvusta. Maakunnan kantorahatulot ovat vuosi toisensa
jälkeen olleet maan suurimmat. Teollinen tuotanto nojaa vahvasti metsäklusteriin, suurimpina
toimialoina mekaaninen puunjalostus ja konepajateollisuus. Sahatavaran ja puutuotteiden val-
mistuksen osuus on lähes kolmannes teollisuusyritysten liikevaihdosta ja työllistävä vaikutus
reilut 2100 henkilötyövuotta. Puuvaroille on edelleenkin kysyntää, vaikka maailmanlaajuisesti
sellun ja paperin tuotanto on sopeutumassa pienenevään kysyntään. Suurimmat kasvumahdol-
lisuudet nähdään puupohjaisessa energiassa, biojalosteissa ja puurakentamisessa.
Pk-yrittäjyyttä ja palvelualoja
Yritysten lukumäärällä mitattuna Etelä-Savo kuuluu Suomen yrittävimpiin alueisiin. Yritystoi-
minta on pk-valtaista ja yritykset toimivat paljolti perinteisillä aloilla mutta myös uutta eri-
tyisosaamiseen ja korkean teknologian hyödyntämiseen pohjautuvaa yritystoimintaa on synty-
nyt. Palveluelinkeinot on maakunnan suurin työllistäjä; kaksi kolmesta työllisestä toimii palve-
lusektorilla. Palvelualojen työpaikoista 55 % on yksityisellä sektorilla ja 45 % julkisella sekto-
rilla. Jalostuksen toimialoilla työskentelee vajaa neljännes ja alkutuotannossa joka kymmenes.
KUVA 3. Etelä-Savon työpaikkajakauma toimialoittain (2011 yhteensä 58 765 työpaikkaa)
Älykäs erikoistuminen luo uusia mahdollisuuksia
Maakunnan osaamisen kärkialat luovat osaltaan edellytyksiä huippuosaamiseen pohjautuvan yri-
tystoiminnan kasvulle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkiä ovat metsäbiomassan hyödyn-
täminen, ympäristöturvallisuuteen liittyvät ratkaisut sekä materiaaliteknologian mahdollisuudet.
Luomuosaaminen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen nousevat myös maakunnan vahvoik-
si osaamisaloiksi. Uusille yrityksille on kasvumahdollisuuksia myös hoiva- ja hyvinvointialalla se-
kä muilla palvelualoilla, vapaa-ajanasumisessa ja kulttuuripalveluissa. Maakunnan on kohden-
nettava vahvemmin väheneviä kehittämisresurssejaan valikoiduille kärkiosaamisaloille, jotta ke-
hittämispanosten vaikuttavuus ja toimialojen tuottavuus lisääntyisivät kiristyvässä kilpailussa.
7. 4
Mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle
Työllisyysaste on viimeisten kymmenen vuoden aikana kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta
jää edelleen maan keskiarvoa heikommaksi. Maakunnassa on vajaat 60 000 työpaikkaa, ja mää-
rä on 2000-luvulla pysynyt suunnilleen ennallaan. ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukai-
nen työttömyysaste maaliskuussa 2014 oli Etelä-Savossa 13,3 % ja koko maassa 12,0 %. Van-
husvoittoinen väestö ja muuttoliike ovat johtaneet työikäisen väestön supistumiseen. Viimeis-
ten viiden vuoden aikana työikäinen väestö on vähentynyt lähes 7000 hengellä. Työikäisten
määrä alenee edelleen nopeasti, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä ja nuoria tulee
vähemmän tilalle. Etelä-Savossa on siis mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle – maakunnassa
tapahtuu kuluvalla vuosikymmenellä mittava työvoiman uusiutuminen ja työpaikkoja avautuu
nopeammin ja suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa.
Koulutustaso nousee nuorten myötä
Etelä-Savon koulutustaso on maan alhaisimpia. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden
osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 64,2 % vuonna 2011. Koulutustaso on kuitenkin noussut vuosi
vuodelta, ja maakunnan nuorilla on mahdollisuus hankkia samantasoinen toisen asteen koulu-
tus kuin muualla maassa. Koulutustason erot syntyvät korkea-asteen koulutusmahdollisuuksis-
sa, vanhempien ikäluokkien koulutustasossa ja siinä, että maakunnan työpaikoissa ei usein tar-
vita yhtä korkeaa koulutusta kuin kasvualueilla.
Harvaan mutta kauttaaltaan asuttu maakunta tiivistyy
Vesistöisen maakunnan asutushistoriasta johtuen Etelä-Savo on kehittynyt harvaan, mutta
kauttaaltaan tasaisesti asuttuna maakuntana. Maapinta-alasta on ympärivuotisesti asuttua
50 %. Tässä suhteessa Etelä-Savo ja koko Itä-Suomi erottuu selvästi esim. Pohjois-Suomesta
ja Pohjois-Ruotsista, joissa pääosa alueesta on tyhjää ja asutus on keskittynyt taajamiin. Ete-
lä-Savon taajama-aste on Manner-Suomen alhaisin 70,1 % (koko maa 84,4 %). Aluerakenne
on hajanainen; maakunta rakentuu kolmen kaupunkikeskuksen ja maaseututaajamien varaan.
Itä-Suomen ja koko maan keskittyvässä väestö- ja aluerakennekehityksen päävirrassa myös
Etelä-Savon asutus ja palvelurakenne tiivistyvät. Palvelut ja työpaikat ovat keskittymässä yhä
suurempiin keskuksiin ja asumisen ohjaamiseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta ei tarpeetto-
masti heikennetä hyvän elämän ja arjen sujuvuuden mahdollisuuksia. Lähivuosikymmenien ke-
hitys on merkittävä haaste myös eteläsavolaisten keskuksien, kaupunkien ja kirkonkylien kil-
pailukyvylle. Maakuntaliitot ovat yhdessä Elävät kaupunkikeskustat ry:n kanssa käynnistäneet
kolmivuotisen valtakunnallisen kampanjan pienten keskusten kehittämiseksi. Sen myötä myös
Etelä-Savossa panostetaan pienten keskusten elinvoimaisuuden kehittämiseen, yhteistyöhön ja
verkostoitumiseen.
Kansantuotteessa kirittävää
Asukasta kohti laskettu kansantuote oli v. 2010 Etelä-Savossa n. 24 500 € ja koko maassa
n. 33 300 €. EU27-maiden keskimääräistasosta Etelä-Savon asukasta kohti laskettu BKT oli
noin 84 % vuonna 2010 ja Suomen keskimääräistasosta 73,7 %.
Astuvan Akka, Ristiinan kalliomaalausten
5000-vuotias jousinainen, seuraa
maakunnan kehitystä Astuvansalmen
kalliorinteestä.
8. 5
Toimintaympäristön muutoshaasteet
Maailma muuttuu – suuret globaalit haasteet väestökehitys, ilmastonmuutos, globalisaatio ja
energia koskettavat kaikkia maita ja alueita. Maailmanlaajuiset, eurooppalaiset ja valtakunnal-
liset muutostrendit vaikuttavat entistä enemmän ja nopeammin myös Etelä-Savon kehitykseen.
Omilla päätöksillämme emme useinkaan voi muuttaa jonkin kehitysilmiön suuntaa maakunnas-
sa. Päätöksillämme voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyödymme maakunnan näkökul-
masta meille myönteisistä kehityssuunnista ja miten onnistumme ennalta torjumaan tai kom-
pensoimaan kannaltamme negatiivisten kehitysilmiöiden vaikutusta.
Keskeisiä havaintoja toimintaympäristön muutoksista on koottu liitteeseen 1, jossa on maakun-
taohjelman toimintalinjoittain tarkasteltu maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia muutostrendejä,
kehitystrendejä Suomessa ja niiden vaikutuksia Etelä-Savoon.
Aiemman ohjelmatyön vaikutukset
Maakuntaohjelman 2011-2014 arviointi – ohjelmalla on merkitystä
Alueiden kehittämislain mukaan maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja
toimeenpanoa tulee arvioida ohjelmakauden aikana. Etelä-Savon maakuntaliitto teetti maakun-
taohjelman 2011-2014 ulkopuolisen arvioinnin alkuvuonna 2013. Arvioinnin toteutti tarjouskil-
pailun voittanut MDI Public Oy. Arviointi tuotti tietoa mm. ohjelman vaikutuksista, ja sen tarkoi-
tuksena on parantaa ohjelman laadintaan, toimeenpanoon ja seurantaan liittyvää menettelyä.
MDI:n arvioitsijat esittelivät arviointituloksia ja pohjustivat samalla tulevan maakuntaohjelman
valmistelua valmistelufoorumien jäsenille pidetyssä palautetyöpajassa. Tilaisuus toimi yhteise-
nä lähtölaukauksena ja sparrauspajana foorumityölle ja uuden maakuntaohjelman valmistelulle.
KUVA 4. Etelä-Savon profiili (% koko maasta)
9. 6
Arvioinnissa haastateltiin eräitä avainhenkilöitä sekä toteutettiin laaja sähköinen kysely eri
yhteistyötahoille (n=241). Arviointiraportti valmistui kesäkuussa 2013. Arvioinnin havaintojen
perusteella maakuntaohjelmalla on merkitystä ja se toimii oikeasti kehittämisen ohjenuorana.
Ohjelmaprosessi on koonnut yhteen maakunnan eri toimijoita ja mahdollistanut yhteisen tah-
totilan syntymisen. Kaiken kaikkiaan maakuntaohjelmatyön katsottu olleen tarkoituksenmu-
kaista ja onnistunutta. Maakuntaohjelman valmistelussa koettiin toimenpidesisältöjen ohella
tärkeäksi myös itse valmistelu- ja toteutusprosessi, jonka avulla muodostetaan yhteinen tahto-
tila, sitoutetaan toimijoita ja vahvistetaan maakunnallista yhteenkuuluvuutta.
Arvioinnin mukaan erityisesti osaamisen sektorilla ohjelmalla on aikaansaatu paljon myönteis-
tä kehitystä. Uudistuneiden ja erikoistuneiden osaamisrakenteiden – eli tärkeimpiä toimialoja
tukevien koulutus- ja tutkimustoimintojen luomisessa – maakuntaohjelmalla on ollut keskei-
nen merkitys. Siihen liittyvä hankerahoituksen kohdentaminen on onnistunut ja toimenpiteet
ovat toteutuneet hyvin. Erityisesti kilpailukykyisen korkeakoulutarjonnan ja tki-rakenteiden va-
kiinnuttamisessa on onnistuttu hyvin. Maakuntaohjelmalla on kyetty vahvistamaan myös osaa-
misen monikärkisyyttä. Tämä on tärkeä tulos maakunnassa, jossa elinkeinorakenteen monipuo-
listamisen kautta synnytetään edellytyksiä aluetalouden vahvistamiselle. Ilman maakuntaoh-
jelmaa Etelä-Savo ei pysyisi osaamis- ja innovaatiovetoisen aluekehityksen kelkassa edes ny-
kyisellä tasolla.
Ohjelmatyö on ollut menestyksellistä myös yritystoiminnan vahvistamisessa, matkailun ja mark-
kinoinnin kehittämisessä (erityisesti Saimaa-brändi) sekä Venäjä-yhteistyön rakentamisessa.
Kaikkein kriittisimmin arvioitiin palvelurakenteiden kehittämiseen liittyviä tuloksia. Maakunta-
ohjelman kautta voidaan vaikuttaa vain rajallisesti hyvinvointipalvelujen tai yleisemmin kunta-
ja palvelurakenteiden kehittämiseen.
EU:n alue- ja rakennepolitiikalla on vahvistettu elinkeinoelämän
edellytyksiä ja osaamista
KUVA 5. EU:n rakennerahastojen tuen jakaantuminen teemoittain 2007-2013.
Bioenergia
Hyvinvointi
Kuitu- ja prosessiteknologia
Materiaali- ja ympäristöteknologia
Matkailu ja kulttuuri
Sähköiset palvelut
Osaamiskärjet 55,6 milj €
Tutkimus- ja tuotekehityshankkeita,
investointeja tutkimusympäristöihin
Koulutus- ja osaamisrakenteiden kehittäminen
19,5 milj €
Uusien oppimismallien kehittämistä, investointeja
Työmarkkinoiden toimivuus 30 milj €
Työllisyyttä tukevia hankkeita, työpajoja
Alueen saavutettavuus,
olosuhteet ja tunnettuus
23 milj €
Liikenneinfran
parantamishankkeita,
vesihuoltohankkeita ja alueen
markkinointia
Yrittäjyys 27 milj €
Konsultointi- ja neuvontapalvelua,
yritys ja yrittäjyyskoulutusta
Yritystuet 65 milj €
Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet,
toimitiloja yrityksiä varten
EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa 2007-2013
EAKR ja ESR tukirahoitus yhteensä n. 220 milj. euroa
10. 7
EU:n alue- ja rakennepolitiikkaohjelmien kautta on osoitettu merkittävästi rahoitusta mm. yri-
tystukiin ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen, osaamisen ja innovaatiotoimintojen vah-
vistamiseen, työllistämiseen ja työelämän kehittämishankkeisiin sekä liikenneyhteyksien pa-
rantamiseen.
KUVA 6. EU:n rakennerahastojen tuen jakaantuminen osaamiskärjille 2007-2013
Bioener
gia 3,2
milj €
Hyvinvointi
7,6 milj €
Kuitu- ja
prosessiteknologia
Savonlinna 8,7 milj €
MAMK muovi- ja
komposiittiosaami
nen 5,2 milj €
LUT materiaali-
tekniikka 4,7 milj €
LUT vihreä
kemia 6,7 milj €
Elektroniikan 3K
Savonlinna 1,2 milj €
Sähköiset
palvelut
4,4 milj €
Matkailuosaaminen 1,5 milj €
Matkailun tuotekehitys ja
verkostoituminen 3,0 milj €
Matkailumarkkinointi 2,2 milj €
Matkailu- ja kulttuuri-
rakentaminen 3,1 milj €
EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa 2007 – 2013 tilanne 17.12.2013
Osaamiskärjet ja hankekokonaisuudet + niitä tukevat hankkeet yhteensä n. 56 milj €
EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa 2007- 2013
tilanne 17.12.2013
Osaamiskärjet ja hankekokonaisuudet + niitä tukevat hankkeet yhteensä n. 56 milj.€
Ohjelmarahoituksella on ollut huomattava rooli mm. maakunnan keskeisten osaamis- ja in-
novaatiorakenteiden luomisessa ja vahvistamisessa. Tki-hankahoituksella on määrätietoisesti
vahvistettu Etelä-Savon innovaatiostrategiassa määriteltyjen osaamisen kärkialojen toimintoja
sekä maakuntaan sijoittuneita yliopistotoimintoja. Muun muassa Mikkelin ammattikorkeakou-
lun muovi-, komposiitti- ja kuituteknologiaosaamisen sekä LUT Savon ympäristö- ja materiaa-
li- ja bioenergiaosaamisen yhteyteen on synnytetty vireitä tutkimusyhteisöjä.
Etelä-Savossa on myönnetty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 tu-
kirahoitusta yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vähän yli puolet on käytetty yri-
tysten omiin hankkeisiin yritystukina ja vähän alle puolet yleisiin kehittämishankkeisiin. Var-
sinkin matkailun ja bioenergian osalta maaseutuohjelma ja rakennerahasto-ohjelmat täyden-
tävät hyvin toisiaan toimialojen kehittymiseksi. Maaseutuohjelman rahoitusta on suunnattu li-
säksi mm. maatalouden ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämiseen sekä kylien laaja-
kaistahankkeisiin.
11. 8
KUVA 7. Maaseuturahaston rahoituksen jakaantuminen Etelä-Savossa 2007-2013.
ENPI ja ENI
Rajan ylittävää yhteistyötä Euroopan unionin ulkorajoilla ja siten myös Suomen ja Venäjän vä-
lillä on toteutettu ohjelmakaudella 2007-2013 Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstru-
mentista (European Neighbourhood and Partnership Instrument, ENPI). Kaakkois-Suomi - Ve-
näjä ENPI CBC -ohjelma oli yksi kolmesta Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavasta ohjelmas-
ta. Ohjelma-alueeseen kuuluivat Suomen puolella Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso se-
kä Venäjän puolella Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Rajoittuvina alueina ohjelmaan sai-
vat osallistua myös Uusimaa, Päijät-Häme ja Pohjois-Savo sekä Karjalan tasavalta.
Ohjelmakaudella 2007-2013 ohjelmarahoitusta on ollut yhteensä 72 M€, joka sidottiin kokonai-
suudessaan hankkeisiin. Tästä summasta noin puolet ohjattiin neljään LSP-hankkeeseen, eli suu-
riin infrahankkeisiin. Loput rahoituksesta sidottiin 47 yhteishankkeeseen, joista neljän päätoteut-
taja oli Etelä-Savosta. Yhteensä 1,7 M€. Uudella ohjelmakaudella 2014-2020 toteutetaan ENI-
ohjelmaa eli European Neighbourhood Instrumentia. Sen lopullinen rahoituskehys on vielä avoin,
mutta alustavien tietojen mukaan se tulisi olemaan hieman nykyistä ENPI-ohjelmaa suurempi.
Kansalliset erityisohjelmat
Osaamiskeskusohjelmalla vauhditettu kärkiosaamisaloja ja innovaatio-
toimintoja
Kaksi eteläsavolaista toimijaa – Miktech Oy ja Savonlinnan seudun yrityspalvelut ovat olleet
mukana sisäasianministeriön, myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamassa osaa-
miskeskusohjelmassa vuosina 2003-2013. Tämä aluekehityslain mukainen määräaikainen eri-
tyisohjelma päättyi vuonna 2013.
Maaseutuohjelman rahoitus 2007-2013,
yhteensä n. 33 milj. euroa
Perusmaatalous; 4,5
Puutarhatalous; 1,0
Metsätalous; 1,5
Bioenergia; 1,0
Matkailu; 1,0
Muun yritystoiminnan
kehittäminen; 3,0
Kylät+infra; 3,5
Metalli; 0,2
Palvelut; 0,4Puunjalostus; 0,5Hevoset; 1,0
Muu yritystoiminta; 1,4
Bioenergia; 2,5
Elintarvike; 2,6
Matkailu; 8,7
Maaseutuohjelman rahoitus 2007-2013, yhteensä n. 33 milj e
Yrityshankkeet Kehittämistuet
12. 9
Eteläsavolaiset osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa niin maakunnallisina kuin
valtakunnallisina toimijoina ja yhteistyökumppaneina. Mikkelissä toimi Mikkelin teknologiakes-
kuksen vetämä komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut materiaalitekniikan osaamiskes-
kus. Se oli mukana Nanoteknologian osaamisklusterissa sekä Uusiutuva metsäteollisuus -klus-
terissa. Itäsuomalainen matkailuosaajien verkosto – Savonlinnan osaamiskeskus, erityisteema-
naan matkailun tuotestrategia ja sähköisen liiketoiminta sekä uudet liiketoimintamahdollisuu-
det – oli mukana Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterissa. Savonlinna-Varkaus akse-
lin metsäteollisuusosaajien vetovastuulla olevia prosessiteollisuuden (kuidut-energia-elinkaari)
kehittämistoimintoja toteutettiin Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen yhtenä erityisteemana.
Osaamiskeskusohjelmilla on saatettu vauhtiin ja vahvistettu Etelä-Savon innovaatiostrategias-
sa määriteltyjä osaamisen kärkitoimintoja sekä maakunnallisten tavoiteohjelmien painotuksia.
Maaseutupoliittisella kokonaisohjelmalla ja Etelä-Savolla yhteiset tavoitteet
Etelä-Savon maakunnan ja Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman maaseutua koskevat kehit-
tämislinjaukset ovat pitkälti yhtenevät; molempien keskeisenä tavoitteena on maaseudun sekä
maa- ja metsätalouden elinvoiman vahvistaminen ja käynnissä olevan rakennemuutossopeutu-
misen tukeminen. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma korostaa Etelä-Savon maakunnan ta-
voin elinkeinopoliittisten toimenpiteiden ensisijaisuutta maaseudun elinvoiman säilyttäjänä.
Toimenpiteissä painotetaan elinkeinoperustan monipuolistamista maaseudun elinvoimaisuu-
den välttämättömänä ehtona. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sisältää Etelä-Savon kan-
nalta katsottuna monia kannatettavia tavoitteita ja toimenpide-esityksiä, mutta ohjelmaan ei
kuitenkaan sisälly niiden toimeenpanoon tarvittavaa omaa rahoituskehystä.
Saaristo-ohjelma linjassa Etelä-Savon tavoitteiden kanssa
Etelä-Savon maakunnan ja saaristo-ohjelman kehittämislinjaukset tukevat yhteneväisin toi-
menpitein saaristoalueiden kehittämistä. Etelä-Savo on lähtökohdiltaan vesistörikas, maaseu-
tumainen loma-asutusmaakunta, jonka rannoille on rakennettu joka kymmenes maamme va-
paa-ajan asunnoista. Maakunnan kehittämisessä ainutlaatuinen järviluonto ja vapaa-ajan asu-
minen nähdään, saaristo-ohjelman tavoin, elinkeinomahdollisuutena erityisesti hiljenevälle
maaseudulle. Järvet, saaret ja ranta-alueet nähdään vahvuuksina, joita kestävästi hyödyntä-
mällä voidaan vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja tukea tasapainoista aluekehitystä. Saaristo-
ohjelma sisältää Etelä-Savon kannalta katsottuna monia kannatettavia tavoitteita ja toimen-
pide-esityksiä, mutta ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly niiden toimeenpanoon tarvittavaa omaa
rahoituskehystä.
Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman 2012-2015 alueellinen merkitys
Työ- ja elinkeinoministeriön 26.6.2012 hyväksymä kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma sisäl-
tää kaupunkipolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet vuosiksi 2012-2015. Ohjelma pohjau-
tuu hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston päätökseen alueiden kehittämisen tavoitteista 2011-
2015. Mikkeli oli hakemassa kaupunkisopimusta uusissa kansallisissa INKA-ohjelmissa yhdes-
sä Kajaanin ja Kokkolan kanssa yläteemalla ”Vihreämmän teollisuuden ratkaisut”. Savonlinna
oli Mikkelin kanssa laadittavan kumppanuussopimuksen kautta mukana neuvotteluissa. Tavoit-
teena oli yhdistää kaupunkien resurssit ja kaupunkien alueilla oleva osaaminen ja yritykset laa-
jemman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Keskeiset kehittämisen teemat olivat materiaali- ja
energiatehokkuus, tuottavuuden parantaminen, ympäristöhaittojen minimointi, innovaatiotoi-
minta, uusi yrittäjyys ja aluekehitys. Kyseinen kaupunkikonsortio ei päässyt mukaan INKA-oh-
jelmaan. Nämä kaupunkien valinnat ovat maakunnan strategian ja maakuntaohjelman paino-
tusten mukaisia, joten teemoja edistetään osana muuta aluekehittämistä maakunnassa.
13. 10
Maakunnan visio ja strategiset päämäärät
Etelä-Savo päivitti oman maakuntastrategiansa vuonna 2012. Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä
jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, korkeakoulujen ja oppilaitosten, järjestöken-
tän sekä muiden aluekehityksen keskeisten toimijatahojen kanssa. Tarkistettuun strategiaan on
kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila pitkän aikavä-
lin tavoitellusta kehityksestä. Maakuntavaltuusto hyväksyi tarkistetun strategian marraskuussa
2012. Maakuntaohjelma on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maa-
kuntastrategian toteuttamiseksi tarvittavista tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Maa-
kuntaohjelma 2014-2017 laaditaan tarkistetun strategian linjausten pohjalta.
Strategian tavoitteena on löytää ne menestystekijät, joiden avulla maakunnan väestö- ja ta-
louskehityksessä saadaan käänne parempaan, ja Etelä-Savo saadaan näkymään vahvemmin
maakunnan ulkopuolella. Päätavoitteena on muuttovoittoinen ja taloudelliselta asemaltaan
vahvistunut maakunta. Sisältöjen lisäksi päivittämisprosessissa kiinnitettiin huomiota myös
strategian toimeenpanoon ja vastuunjakoon eri toimijoiden kesken.
Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -strategiassa uskotaan, että maakunnan menestyksen vahvimpana
veturina toimii yritystoiminta. Yritystoiminnan menestys ja työpaikkatarjonta nähdään avain-
tekijöinä maakunnan menestykselle ja asukkaiden hyvinvoinnille. Kannattavat ja kilpailukykyi-
set yritykset luovat toimeentuloa sekä verotulojen kautta ylläpitävät julkista palvelutuotantoa.
Tavoitteena on, että Etelä-Savon avaintoimialat – kärkinään metsä, metalli ja matkailu – toi-
mivat kannattavasti ja ekotehokkaasti.
Menestyvä yritystoiminta muodostaa yhdessä kolmen muun strategisen avainveturin – osaa-
va työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, laadukkaat hyvinvointipalvelut, hyvä toimin-
taympäristö – toisiaan täydentävän synergisen veturiston, joka yhdessä vie maakuntaa koh-
ti tavoitteitaan.
Uusiutuva Etelä-Savo 2020
-maakuntastrategia
MENESTYVÄ
YRITYSTOIMINTA
Etelä-Savon avaintoimialat toimivat
kannattavastija ekotehokkaasti
OSAAVA TYÖVOIMA JA
HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ
Koulutus ja tutkimus palvelee
maakunnan elinkeinoelämää ja
kärkiosaamisalojen menestystä
HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Etelä-Savo on vetovoimainen elin-
keinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan
maakunta
LAADUKKAAT
HYVINVOINTIPALVELUT
Etelä-Savo on väestön terveyden
ja hyvinvoinnin edistämisen
mallimaakunta
MENESTYKSENVETURIT
strategisettavoitteet2020
LÄPIKÄYVÄT NÄKÖKULMATKansainvälistyminen Nuoret Ympäristö
VISIO 2020
Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
• yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaita
• huolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestä
• toimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisesti
• maailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatua
• arki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävää
• puhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle
• Helsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria
Uusiutuva Etelä-Savo 2020 –maakuntastrategia
KUVA 8. Uusiutuva Etelä-Savo 2020 - maakuntastrategia
14. 11
Päätavoitteina muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous
Etelä-Savon kehittämisen päätavoitteet maakuntaohjelmassa ovat väestökehityksen kääntämi-
nen muuttovoittoiseksi ja aluetalouden vahvistaminen.
Maakuntaohjelman tavoitteet ja
toimenpiteet
KUVA 9. Maakuntaohjelman tavoitteet ja kehittämisen painopisteet toimintalinjoittain
Maakuntaohjelman tavoitteet 2014-2017
Päätavoitteet: muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous
Ohjelman toimintalinjojen tavoitteet:
▪ Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti
▪ Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä
▪ Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin mallimaakunta
▪ Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta
UUDISTUVA
HYVINVOINTI
MENESTYVÄ
YRITYSTOIMINTA
OSAAVA TYÖVOIMA
JA
HYVÄ INNOVAATIO-
YMPÄRISTÖ
HYVÄ
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Palvelujen laatu ja
vaikuttavuus
Ennakoiva terveyden ja
hyvinvoinnin edistäminen
Yritystoiminnan
kilpailukyvyn
parantaminen
Avainalojen kehittäminen
Osaavan työvoiman
saatavuuden turvaaminen
Osaamisen ja alueellisen
koulutusjärjestelmän
kehittämien
Älykkäästi erikoistunut
tutkimus- ja innovaatio-
toiminta
Näkyvyyden ja vetovoiman
vahvistaminen
Saavutettavuuden ja liikenne-
järjestelmän kehittäminen
Tonttipalvelun
tehostaminen
Maakuntaohjelman toimintalinjat ja kehittämisen painopisteet
2014-2017
Vesistöjen ja
luonnonvarojen kestävä
hyödyntäminen
Teollisuuden ja energia-
tuotannon vahvistaminen
Metsävarojen monipuoli-
nen hyödyntäminen ja
maaseutuelinkeinojen
kehittäminen
Matkailu- ja palvelutulon
kasvattaminen
L Ä P I K Ä Y V Ä T N Ä K Ö K U L M A T
YmpäristöNuoretKansainvälistyminenVetovoima
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Tavoite
2017
Tavoite
2020
MUUTTOLIIKE
Nettomuutto -862 -790 -656 -366 -314 -239 -373 -957 -500 -233 -99 -246 -175 -79 120 400
ALUETALOUS
BKT / asukas, € * 16 930 17 913 18 611 19 583 20 753 21 581 22 381 25 001 24 817 23 434 24 470 25 815
BKT / asukas (indeksi,
Suomi=100)
66,3 66,7 67,4 70,1 71,3 71,9 71 73,5 71 72,6 73,4 73,7 74,5 75,0
15. 12
Viime vuosien aikana muuttoliikkeessä on tapahtunut hienoista kohentumista. Suuret muut-
totappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime
vuosina muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn perässä, on
muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuoti-
aiden ikäluokasta lähtien.
2000-luvulla maakunnan muuttotase on ollut merkittävästi miinuksella nuorten 15-29 -vuo-
tiaiden ikäryhmässä, joka hakeutuu opiskelemaan ja työelämään. Lasten (alle 14-vuotiaat) ja
työssäkäyvien 30 vuotta täyttäneiden ikäluokat ovat 2000-luvulla olleet muuttovoittoisia,
selvimmin eläkeikää lähestyvien ikäryhmässä.
KUVA 10. Kokonaisnettomuutto Etelä-Savossa 2004-2013, henkilöä keskimäärin vuodessa.
Koko väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunnassa on tar-
jolla opiskelu- ja työpaikkoja sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille ja muualta tän-
ne muuttaville nuorille. Lapsiperheille ja työmarkkinoilla oleville muuttajille on voitava tarjo-
ta työpaikan lisäksi erityistä ”bonusta”, jolla maakunta profiloituu edukseen. Etelä-Savossa se
tarkoittaa sujuvaa arkea ja yhdistettynä ainutlaatuiseen luontoon ja erinomaiseen sijaintiin.
Etelä-Savon aluetalous on bkt-mittareilla tarkasteltuna jäljessä maan keskiarvosta, mutta
maakunta on pystynyt hienoisesti parantamaan suhteellista asemaansa viime vuosina. Elin-
keinoelämän ja talouden kehittymistä ovat viime vuosina leimanneet maailmantalouden hei-
lahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on pk-valtaista ja selvinnyt kohtuullisesti epävakais-
ta viime vuosista.
Aluetalouden vahvistaminen edellyttää maakunnan omien vahvuuksien määrätietoista hyödyn-
tämistä sekä yritystoiminnan edellytysten ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamista.
16. 13
Läpikäyvinä teemoina vetovoima, kansainvälistyminen, nuoret ja ympäristö
Etelä-Savo keskittää kehittämispanoksensa neljälle toimintalinjalle. Kunkin toimintalinjan toi-
menpiteissä otetaan huomioon maakuntaohjelman neljä läpikäyvää näkökulmaa – vetovoima -
kansainvälistyminen - nuoret - ympäristö.
Vetovoimainen Saimaan maakunta
Etelä-Savon vahvat vetovoimatekijät – Saimaa, puhdas ympäristö, sujuva arki sekä hyvä sijainti
ja saavutettavuus ja Venäjän läheisyys – tekevät Etelä-Savosta ainutlaatuisen maakunnan. Oi-
kein hyödynnettyinä nämä vahvuudet antavat merkittävän kilpailuedun, jonka pohjalta voidaan
houkutella lisää asukkaita, yrityksiä ja investointeja.
Maakunnan vahvuuksia ja tarjontaa on tehty tunnetuksi neljällä kärkiteemalla – Asu, Tee, Opi,
Koe. Tavoitteena on ollut kohentaa Etelä-Savon yleistä imagoa, synnyttää myönteisiä mieliku-
via alueesta sekä tuoda esille alueen monipuolista tarjontaa. Teemat ovat tukeneet hyvin maa-
kuntastrategian toteutusta.
Asu. Saimaan maakunnasta löytyy hyvä arki ja ylelliset vapaa-ajan mahdollisuudet puh-
taassa, turvallisessa ja edullisessa ympäristössä sekä neljä aidosti erilaista vuodenaikaa.
Etelä-Savon kaupungeista ja kunnista on helppo löytää osoite omalle kodille. Täällä voit
oikeasti asua omakotitalossa järven rannalla, keskellä kaupunkia.
Tee. Saimaan maakunta on täynnä mahdollisuuksia yrittäjälle ja työntekijälle. Sopi-
vaa tilaa kohtuullisin hinnoin, osaavia työntekijöitä sekä hyvät liikenneyhteydet muual-
le Suomeen ja vaikka miljoonakaupunki Pietariin. Nämä valtit ja hyvin toimivat palvelut
ovat yritykselle terveen kasvun alustoja.
Opi. Etelä-Savo uskoo tutkimuksen ja koulutuksen voimaan. Turvallinen kouluympäristö
ja osaavat opettajat luovat otollisen maaperän menestyksekkäälle opiskelulle ja taito-
jen kartuttamiselle. Laadukkaan perusopetuksen lisäksi maakunta tarjoaa monipuolisen
valikoiman ammattiin johtavia opintoja kaikilla koulutuksen asteilla.
Koe. Etelä-Savossa on tuhansia tapahtumia ja kiinnostavia käyntikohteita kesät tal-
vet. Saimaa, Puula, Kyyvesi ja tuhannet muut järvet sekä monipuolinen kulttuuritarjon-
ta luovat puitteet elämyksille, joista syntyy hyvää mieltä ja muistoja.
Etelä-Savoa markkinoidaan jatkossakin erinomaisena paikkana elää ja asua, yrittää ja opiskella,
viettää vapaa-aikaa sekä harrastaa liikuntaa ja kulttuuria. Maakunnan kärkitapahtumia, asu-
mista, vapaa-ajanviettoa ja opiskelupaikkoja tehdään tunnetuksi valtakunnallisesti ja venäläi-
sille kohderyhmille.
Kansainvälistyminen
Etelä-Savossa ei eletä pullossa, vaan maakunnan toimijat – yritykset etunenässä – toimivat
globaalissa kilpailu- ja markkinaympäristössä, josta ne hakevat yhteistyökumppaninsa ja asiak-
kaansa. Maakunnan kilpailukyky ja menestys on yhä enemmän riippuvainen kyvystämme kan-
sainvälistyä ja hakea sitä kautta vahvempia asemia muuttuvassa toimintakentässä. Kansainvä-
listymisen näkökulma sisältää erityisesti markkinoihin ja yritystoimintaan vaikuttavan globali-
saatiokehityksen, eri toimijoiden kansainvälisen vuorovaikutuksen maailmanlaajuisesti, Euroo-
passa, lähialueilla sekä valmiudet sijoittaa toimintoja ja rekrytoida työvoimaa ulkomailta.
Kansainvälisyys tulee saattaa osaksi eteläsavolaista arkea niin, että maakunnan toimijat, elin-
keinoelämä sekä osaaminen suunnannäyttäjinä, integroituvat kansainväliseen kilpailu- ja
markkinaympäristöön sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Oppilaitosten kannalta keskeistä on
syventää kansainvälisiä verkostoja ja hyödyntää niitä kansainvälisten rahoituslähteiden han-
kinnassa. Kansainvälisyys tarjoaa alueen oppilaitoksille myös mahdollisuuden toimintakentän
laajentamiseen, mm. koulutustuotteiden vientiin sisältyy kasvavaa potentiaalia.
Kansainvälisyys on nähtävä myös kansainvälisyysvalmiuksien luomisen näkökulmasta niin, että
kansainvälisyys kuuluu luonnollisena osana eteläsavolaiseen arkeen. Venäjän ja Keski-Euroopan
lisäksi yhteistyösuuntana on tulevaisuudessa enenevässä määrin Aasia.
17. 14
Nuoret
Tämän päivän nuoret ovat huomisen tekijöitä myös Etelä-Savossa, joten nuorten työllistyminen
ja maakuntaan jääminen ovat maakunnan elinvoiman avaintekijöitä. Maakuntaohjelman val-
mistelun yhteydessä kartoitettiin kyselyllä ja haastattelemalla 15-29 -vuotiaiden nuorten mie-
lipiteitä siitä, millaisena eteläsavolainen arki näyttäytyy maakunnassa asuville nuorille. Nuoret
mieltävät Etelä-Savon ikääntyväksi, mutta lapsiperheiden suosimaksi alueeksi, jossa luontoar-
voja kunnioitetaan. Nuorten halukkuus asua ja tehdä töitä Etelä-Savossa on korkea – jos vain
työpaikka löytyy niin neljä viidestä nuoresta haluaisi elää alueella. Edulliset ja helposti saavu-
tettavat harrastusmahdollisuudet, hyvät terveyspalvelut ja alueen luonnonarvot arvostettiin
myös korkealle. Nuorten odotukset tulevaisuudelta ovat maltillisia – haaveena on työpaikka ja
oma talo viihtyisässä elinympäristössä.
Nuoret kokevat Etelä-Savon lukioiden, ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulutar-
jonnan varsin monipuoliseksi. Sensijaan yliopistokoulutustarjontaa pidettiin suppeana, mikä
nähtiin osasyyksi maakunnasta poismuuttoon. Opintojen jälkeen on kuitenkin halukkuutta pa-
lata takaisin kotiseudulle, jos työmahdollisuuksia vain järjestyy.
Mitä paremmin nuori viihtyy alueella opiskelujen aikana, sitä varmemmin hän jää sinne myös
opintojen jälkeenkin. Tämän vuoksi nuoret toivovat kuntien, järjestöjen ja asukkaiden kiinnittävän
huomiota siihen, miten opiskelijat noteerataan paikkakunnalla ja kuinka heidät otetaan vastaan.
Vetovoimainen koulutus ja laadukkaat sekä monipuoliset työmahdollisuudet ovat alueelli-
sen kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä. Pienenevien ikäluokkien, vähenevän työikäisten määrän
ja edelleenkin alhaisen koulutustason kanssa kamppailevalle Etelä-Savolle on erityisen tärke-
ää huolehtia osaamisrakenteistaan tavoilla, jotka tukevat niin työelämän tarpeita kuin nuorten
odotuksia ammattiin kouluttautumisesta.
Ympäristö
Etelä-Savossa ympäristö - luonnonvarat ja luontoarvot, ekokilpailukyky ja rakennettu ympäris-
tö on vahvuus ja mahdollisuus, jota kestävästi hyödyntämällä vahvistetaan maakunnan elin-
voimaa. Ympäristö on kilpailukykytekijä, jossa on Etelä-Savon osalta vielä paljon ammennetta-
vaa. Ympäristötietoisuuden kasvaessa ympäristöarvojen vaaliminen ja kestävän kehityksen ar-
vojen mukaiset toimintatavat nousevat yhä tärkeämmiksi imagotekijöiksi. Kuluttajien ympäris-
töarvojen korostuminen ohjaa tuotekehitystä ja tuotantoprosesseja. Ympäristön pilaantuminen
ja luonnonvarojen rajallisuus tiukentavat ympäristösäädöksiä ja luonnonvarojen käytön säänte-
lyä. Etelä-Savossa ympäristön arvo on huomattu jo varhain ja maakunnassa on toimittu aktiivi-
sesti hyvän ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta. Ekotehokkuus on keskeisenä tavoittee-
na yritystoiminnan kehittämisessä, mutta myös asumisessa, vapaa-ajan toiminnoissa ja liikku-
misessa. Maakuntaohjelman toimintalinjoilla tavoitellaan kautta linjan ympäristöllisesti kestä-
vää kehitystä. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ympäristö ja kestävä kehitys sekä luon-
toarvojen ja taloudellisen toiminnan yhteensovittaminen. Etelä-Savo on ainoana maakuntana
allekirjoittanut TEM:n kanssa Cleantech-lupauksen.
Ympäristöteknologia on yksi Etelä-Savon valituista kärkialoista, jota tuetaan alan koulutuksella
ja tki-toiminnalla. Senkin kohdalla menestyminen rakentuu jatkossa yhä enemmän kykyyn syn-
nyttää, siirtää ja kaupallistaa uutta, innovatiivista osaamista. Maakuntaan synnytetyt ympäris-
töalan osaamiskeskittymät kuten Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian labora-
torio muodostavat kasvualustan osaamisintensiivisten tki-toimintojen vahvistamiselle.
o Jos työpaikka löytyy, niin suurin osa nuorista (80%) haluaa elää ja tehdä työtä Etelä-Savossa.
o Työuransa alussa olevia nuoria on rohkeasti työllistettävä ja autettava kiinnittymään alueelle. Työpajat, oppisopimukset ja
harjoittelupaikat ovat myös tärkeitä polkuja nuorten työllistymisessä.
o Työpaikan lisäksi nuoret arvostavat harrastusmahdollisuuksia, hyviä terveyspalveluja ja viihtyisää ympäristöä luontoarvoi-
neen.
o Etelä-Savon oppilaitoksilla on vetovoimaa, mutta opiskelijoiden vastaanottamiseen ja alueelle ”kotouttamiseen” tulee kiinnit-
tää lisähuomiota .
18. 15
Ilmastonmuutokseen varaudutaan maakuntaohjelmassa uusiutuvan energiankäytön ja tutki-
muksen lisäämisellä, vaikuttamalla yhdyskuntarakenteeseen sekä liikkumistarpeisiin ja -muo-
toihin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu huomioon myös maa- ja metsätalouden
kehittämisessä sekä vesivarojen käytössä. Savojen ilmasto-ohjelman 2025 toimenpide-esityk-
set ovat suurelta osin mukana maakuntaohjelmassa.
Eurooppa 2020 -strategian keskeisiä tavoitteita on kestävä kasvu, joka edellyttää puolestaan
vähähiilistä yhteiskuntaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosina 2014-2020 toteutettavan EU:n
Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman yhtenä temaattisena tavoitteena on vähä-
hiilinen talous. Ohjelman EAKR-rahoituksesta tulee kohdentaa vähintään 25 % vähähiilistä ta-
loutta edistävään toimintaan, mikä huomioidaan hankevalintoja tehtäessä.
19. 16
Avaintoimenpiteet
Kasvatetaan maakunnan yritysten tuottavuutta ja vientiä
Optimoidaan metsäraaka-aineen arvoketju
Toimenpiteet toimintalinjoittain
TL 1. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA
Tavoite: Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti
Kehittämisen painopisteet 2014 - 2017:
2009 2010 2011 2012 2013
Tavoite
2017
Tavoite
2020
KILPAILUKYKY
Kasvuyritysten määrä 15 12 14 18 20
Vienti (milj. €) 451 431
Viennin osuus kokonais-
tuotannosta (viennin
arvo/BKT), %
11,3 11,8 12
1.1 Tuottavuuden nostaminen
1. Yritystoiminnan kilpailukyvyn
parantaminen
2.1 Teollisuuden ja
energiatuotannon
vahvistaminen
1.3 Uuden yritystoiminnan
synnyttäminen
2.3 Matkailu- ja
palvelutulon
kasvattaminen
2.2 Metsävarojen
monipuolinen
hyödyntäminen ja
maaseutuelinkeinojen
kehittäminen
1.4 Uusien kaupallisten
mahdollisuuksien etsiminen
2.1.3 Ympäristö- ja
ekotehokkuus kilpailuetuna
2.1.2 Puutuoteteollisuuden
ja puurakentamisen
edistäminen
2.3.1 Saimaa-teeman
vahvistaminen
2.3.2 Asiakaslähtöinen
palvelumuotoilu ja
teemalliset
kokonaisuudet
2.3.3 Palvelutuotannon
monipuolistaminen
2.2.2 Monipuoliset ja
kestävät metsien
käsittelymenetelmät
2.2.1 Puuraaka-aineen
markkinoille tulo
1.2 Sukupolven- ja
omistajavaihdosten edistäminen
MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA
2.2.3 Kilpailukykyiset
maaseutuyritykset
Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti
2.1.1 Teknologia-
teollisuuden muutokset ja
uudistuminen
Kehittämisen
painopisteet
2014-2017
Toimenpidekokonaisuudet
2.2.4 Elintarvikkeiden
arvo- ja toimitusketjujen
kehittäminen
2.1.4 Uusiutuvan
energiatuotannon
vahvistaminen
2.3.4 Liiketoiminnan
kansainvälistyminen
2. Avainalojen kehittäminen
20. 17
Yleisperustelut
Maakunnan keskeisimmät vientiä harjoittavat toimialat ovat pitkän aikaa olleet puutuoteteolli-
suus ja teknologiateollisuus, jotka kytkeytyvät vahvasti metsäteollisuuteen. Usean vuoden ajan
ovat globaalin kilpailun ja taloudellisen taantuman vaikutukset näkyneet myös Etelä-Savossa.
Yritysten liiketoimintamahdollisuudet ovat kysynnän vähentymisen vuoksi heikentyneet. Uute-
na kasvualana on kuitenkin tullut matkailu, joka suhdanteista ja monien muiden toimialojen
heikkenemisestä huolimatta on kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Kaiken kaikkiaan yritysten kannattavuus on edellisen taantuman jäljiltä heikko, vaikka liike-
vaihdon kasvu on ollut koko maan keskimääräistä tasoa. Eteläsavolaisten yritysten omavarai-
suusaste on onneksi varsin korkea (45 %, vuonna 2012), mikä on auttanut taantuman yli. Alue-
barometri 2014 mukaan talouden epävarmuus on näkynyt mittauksissa keväästä 2008 lähtien.
Yleiset kehitysnäkymät ovat heikentyneet kaikilla aloilla ja ekonomistien arviot ovat varovaisia
talouden kasvusta. Kaupanala ei enää riitä pitämään edellisten vuosien tapaan taloutta kasvu-
uralla, mutta viennin odotetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun 2014. Saha- ja puutuoteteolli-
suudessa onkin elpymisen merkkejä.
Merkittävä osa suurimmista työllistäjistä Etelä-Savossa on suuryritysten tuotannollisia yksiköi-
tä, joiden suhteen päätökset tehdään muualla kuin maakunnassa. Varsinainen voimavara tule-
vaisuudessa ovat nykyiset keskisuuret, pääosin eteläsavolaisten omistamat yritykset, joilla on
halu menestyä ja kasvaa. Pk-yritysten rooli työllistäjänä ja kasvun tekijöinä kasvaa sitä mukaa
kuin suurteollisuuden painoarvo hupenee. Menestyminen nopeasti muuttuvassa, globalisoitu-
neessa ja kovenevan kilpailun toimintaympäristössä edellyttää yrityksiltä kilpailukyvyn jatku-
vaa vahvistamista, joissa osaaminen, erikoistuminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä kan-
sainvälistyminen ovat avaintekijöitä. Yritysten menestyminen rakentuu yhä vahvemmin kykyyn
hyödyntää, soveltaa ja kaupallistaa uutta, innovatiivista tietoa ja osaamista.
Kehittämistoimenpiteet 2014-2017
Tpk 1: Tuottavuuden nostaminen
Tuottavuuden nostaminen edellyttää uusiutumista ja uuden teknologian hyödyntämistä. Lisäk-
si yritysten on panostettava johtamis- ja tuotantoprosesseihin sekä henkilöstön osaamiseen ja
hyvinvointiin, jotta yritysten kilpailukyky vahvistuisi.
Toimenpiteet:
Turvataan yritysten investointikyky ja -mahdollisuudet
Terävöitetään yritysten johtamista
Nostetaan henkilöstön osaamistasoa
Tpk 2: Sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen
Sukupolven- ja omistajavaihdosten hallittu toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä jotta yritys-
kanta uusiutuisi. Näiden prosessien edistäminen tulee toteuttaa laajassa yhteistyössä, jolloin
yritysten neuvontapalveluiden paras osaaminen ja hyvät käytänteet tulisivat tarpeeksi ajoissa
vaihdosta suunnittelevien tietoon ja tehokkaasti hyödynnettyä.
Toimenpiteet:
Kehitetään yritysneuvontatyötä (erikoistuminen)
Toteutetaan toimijoiden yhteiskampanjoita (yhteinen viesti)
Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen
21. 18
Tpk 3: Uuden yritystoiminnan synnyttäminen
Sukupolven- ja omistajavaihdoksista huolimatta maakunnassa lopettaa satoja yrityksiä. Yritys-
kannan kasvattamiseksi on maakuntaan saatava uutta yritystoimintaa. Se edellyttää sekä yri-
tysten houkuttelemista alueelle hyödyntäen mm. Invest in Finland Itä-Suomen palveluita että
yhteistyön vahvistamista ja konkreettisia toimintamalleja alueen oppilaitosten kanssa. Tavoit-
teena on, että yrittäjyysosaaminen kasvaisi ja kynnys uuden yritystoiminnan käynnistämisek-
si alenisi. Julkisten toimijoiden, ja erityisesti yritysneuvontapalveluiden, yhteistyö on uuden yri-
tystoiminnan synnyttämisessä ensiarvoisen tärkeää.
Toimenpiteet:
Synnytetään ja ylläpidetään kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille
Panostetaan yrittäjyysvalmiuksiin ja yrittäjyyskasvatukseen
Tuetaan uusien, monimuotoisten yrittäjyyskonseptien syntymistä
Turvataan hyvät julkiset neuvontapalvelut
Tpk 4: Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminen
Kilpailu globaaleilla markkinoilla ja kasvu edellyttävät uusiutumista, uusien tuotteiden kehit-
tämistä ja kaupallistamista sekä yrityksille uusien markkinoiden etsimistä. Eteläsavolaiselle pk-
yritysjoukolle markkinoiden kasvattaminen vaatii enenevässä määrin laajempaa yhteistyötä ja
käytännön myyntiosaamista sekä uudenlaisia toimintatapoja, sillä teknologian kehittymisen
myötä kaupan toimintatavat ovat muuttuneet.
Toimenpiteet:
Kasvatetaan myynti- ja markkinointiosaamista
Edistetään verkostoitumista ja yhteistyötä
Edistetään vientiä ja kansainvälistymistä
Kehitetään uusia ja kilpailukykyisiä tuotteita
Hyödynnetään sähköisiä kauppapaikkoja
Etelä-Savon avainalojen kehittäminen
Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen
Yleisperustelut
Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeisellä sijalla niin Etelä-Savon kuin koko maa-
ilmantalouden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energi-
an tuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen vuoksi kes-
keinen tavoite.
Ympäristökilpailukyky on kiinteässä yhteydessä yrityksen kustannus- ja laatukilpailukykyyn,
sillä tuotteiden ja tuotannon pelkkä ympäristöystävällisyys ja tuotannon ympäristövastuulli-
suus eivät yksin riitä tekemään yrityksestä menestyvää, mikäli yritys ei samalla ole kustannus-
tehokas. Tuottavuutta voidaan lisätä parantamalla materiaali- ja energiatehokkuutta (ekote-
hokkuutta). Samalla, kun tehostetaan luonnonresurssien käyttöä ja ehkäistään ympäristöön
kohdistuvaa haitallista kuormitusta, lisätään myös yritysten liiketaloudellista kannattavuut-
ta. Maakunnassa panostetaan Cleantech -liiketoiminnan kasvattamiseen kaikilla aloilla, mut-
ta erityisesti teknologia- ja puutuoteteollisuudessa, ja hyödynnetään niissä Cleantechin tuo-
mia mahdollisuuksia.
22. 19
Kehittämistoimenpiteet 2014-2017
Tpk 1: Teknologiateollisuuden muutokset ja uudistuminen
Uusiutuva energia on ala, jolla eteläsavolaiset yritykset voivat kehittää ja kaupallistaa uusia
vientituotteita. Erityisen paljon odotuksia on metsäbioenergian sekä nestemäisten ja kiinteiden
biopolttoaineiden tuotannon investointien käynnistymisestä alueella. Energiatehokkuus tarjoaa
liiketoimintamahdollisuuksia myös kapeiden erikoisalojen korkean teknologian yrityksille, joita
toivottavasti maakuntaan syntyy lisää.
Toimenpiteet:
Edistetään energiateknologian uusien innovaatioiden syntyä
Kehitetään yhteistyöverkostoja
Edistetään teknologiateollisuuden tuotekehitystä ja laitevalmistusta
Turvataan kuitu- ja prosessiteollisuuden kilpailukyky
Panostetaan teolliseen internetiin 1)
1)
Teollisella internetillä tarkoitetaan älykkäiden laitteiden ja analytiikan sekä ihmisten työn tehokasta yhdistämis-
tä teollisissa- ja palveluprosesseissa. Esim. etäluettavat sähkömittarit tai teollisten konevalmistajien tarjoamat
monitorointi- ja optimointipalvelut.
Tpk 2: Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen
Puurakentaminen on erityisesti ympäristön sekä aluetalouden ja työllisyyden kannalta kestävä
ratkaisu. Samalla voidaan lisätä puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia. Etelä-Savos-
sa on erinomaisia mahdollisuuksia lisätä puun ja puubiomassan käyttöä ja kehittää niistä aivan
uusia tuotteita ja palveluja.
Puurakentaminen ja puutuotteet ovat keskeinen osa kehittyvää biotaloutta. Jotta toimiala ke-
hittyisi, tarvitaan myös teollisen rakentamisen hankinta- ja hankeprosessien kehittämistä ja
yhteistyökumppaneiden aitoa sitoutumista puurakenteisten kohteiden toteuttamiseen. Lisäksi
tarvitaan eri puolilla Suomea toteutettavien puurakentamiskohteiden ratkaisujen ja kokemus-
ten systemaattista kokoamista uusien puurakentamishankkeiden tueksi.
Toimenpiteet:
Turvataan investointi- ja toimintaedellytykset
Edistetään puuraaka-aineen tuottamista ja markkinoille saamista
Edistetään puukerrostalorakentamista
Kehitetään uusia tuotesovellutuksia
Tpk 3: Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetuna
Cleantech -liiketoiminta kasvaa Suomessa yli 15 % vuodessa liikevaihdon ollessa vuonna 2012
yli 26 miljardia euroa. Cleantech-sektorin vahvuuksia ovat energiatehokkuus sekä uusiutuvan
energian tuotanto-, siirto- ja jakelu. Tärkeitä aloja ovat jätteenkäsittely ja -kierrätys, puhtaat
prosessit ja materiaalit sekä vesienkäsittely. Puhtaan teknologian ratkaisuille ja tuotteille voi-
daan ennustaa kasvavaa kysyntää tulevaisuudessa.
Toimenpiteet:
Tehostetaan metsäbiomassan käyttöä
Kehitetään hajautettua energiatuotantoa (CHP-laitokset ja biopolttoaineet)
Luodaan ympäristöturvallisuudesta kilpailuetu
23. 20
Tpk 4: Uusiutuvan energiatuotannon vahvistaminen
Energiantuotanto on tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman ke-
hittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energiantuotannon kehittä-
minen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite.
Toimenpiteet:
Kehitetään raaka-aineen hankinnan arvoketjua
Varaudutaan metsäenergian tuotantoon kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa
Vahvistetaan energiayrittäjyyttä
Kehitetään uutta, uudistuvaa energiatuotantoa (aurinko, tuuli, vety)
Etelä-Savon avainalojen kehittäminen
Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen
Yleisperustelut
Etelä-Savo on maan alkutuotantovaltaisimpia maakuntia, jonka taloudessa ja työllisyydessä
maa- ja metsätaloudella on edelleen merkittävä asema tulevinakin vuosina. Muun maan ta-
voin Etelä-Savon maatalous on rakennemuutoksessa, jonka hallinnassa tarvitaan monipuolisia
sopeutustoimia. Haasteena on vahvistaa maatilojen rakennetta ja kannattavuutta sekä aktiivi-
tilojen määrän vähentyessä edistää ja monipuolistaa maaseudun pienyritystoimintaa. Runsaat
metsävarat sekä puhtaan maa- ja puutarhatuotannon laadukkaat raaka-aineet antavat mah-
dollisuuksia jatkojalostukseen. Kuluttajien kasvava tietoisuus lisää turvalliseksi mielletyn luo-
mu- ja lähiruoan kysyntää. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat poh-
jaa matkailuelinkeinolle.
Metsien taloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maakunnista suurin, alueella on vuosi vuoden
jälkeen ollut maan suurimmat kantorahatulot. Puun käytön lisäämisessä ja monipuolistamises-
sa sekä jalostusasteen nostamisessa Etelä-Savolla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Kehittämistoimenpiteet 2014-2017
Tpk 1: Puuraaka-aineen markkinoilletulo
Metsien pirstaleinen omistusrakenne voi tulevaisuudessa vaikuttaa raaka-aineen saantiin. Toi-
mijayhteistyönä on syytä aktivoida metsän myyntiä, mikäli metsän hyödyntäminen on vähäis-
tä. Puuraaka-aineen saatavuuden turvaamisessa voidaan hyödyntää metsävaratietoja, sähköi-
siä palveluita ja markkinapaikkoja. Toinen tulevaisuuden haaste on työvoiman saatavuus, sillä
alalla on huono imago, tunnettuus ja ympärivuotinen työllistyminen. Tässä koulutuksen ja työ-
elämän yhteistyö on avainasemassa.
Toimenpiteet:
Vaikutetaan metsänomistusrakenteeseen
Edistetään yrittäjämäistä metsänomistusta ja taloudellista ajattelua kestävällä tavall-
luonnonarvot huomioiden
Turvataan työvoiman saanti ja koulutus alueella
Tpk 2: Monipuoliset ja kestävät metsien käsittelymenetelmät
Metsävaltaisessa Etelä-Savossa metsäpalveluyrittäjien määrää, osaamista ja verkostoitumista
tulee lisätä. Metsälakimuutosten ja uusien käsittelyvaihtoehtojen myötä osaaminen ja mah-
dollisuuksien hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällaisia ovat metsätalouden vesiensuo-
jelu (uudet työvälineet ja työtavat), luonnonhoitotyö, Metso-ohjelman ja ympäristötukien hyö-
24. 21
dyntäminen ja maisemanhoito. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee huomioida metsien hoi-
tomenetelmissä, puulajeissa, puun korjuussa, terminaaleissa ja muussa logistiikassa. Lisäksi tu-
lee varautua ääri-ilmiöihin ja muihin tuhoihin.
Toimenpiteet:
Kehitetään toimitusketjuja
Kehitetään osaamista ja palvelujen tarjontaa
Huomioidaan mahdollisuudet metsien monikäytössä ja monimuotoisuudessa
Varaudutaan ilmastonmuutokseen
Tpk 3: Kilpailukykyiset maaseutuyritykset
Eteläsavolainen maaseutu elää muutoksessa, johon sopeutuminen edellyttää monipuolisia ja
ennakkoluulottomia toimenpiteitä niin yritystoiminnan kuin palvelujen järjestämisen saralla.
Yritysten kannattavuus ja yritystoiminnan monipuolistaminen on avainasemassa maaseudun
elinvoiman ylläpitämisessä. Sopeutumista helpottaa se, että joka kolmannella eteläsavolaisella
tilalla on jo nykyisellään maatalouden ohessa muuta yritystoimintaa. Runsaat metsävarat se-
kä puhtaan elintarviketuotannon raaka-aineet antavat mahdollisuuksia jatkojalostukselle. Ku-
luttajien kasvava ympäristötietoisuus vahvistaa luomun ja lähiruoan mahdollisuuksia. Puhdas
luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat pohjaa matkailuelinkeinolle.
Toimenpiteet:
Parannetaan maatilojen kannattavuutta
Monialaistetaan maaseudun yritystoimintaa
Edistetään maaseutumatkailua (ruoka- ja mökkimatkailu)
Tpk 4: Elintarvikkeiden arvo- ja toimitusketjujen kehittäminen
Elintason nousun myötä kasvaa myös ympäristötietoisuus ja sitä myöten myös kiinnostus puh-
taaseen ruokaan. Tämä luo mahdollisuuksia maakunnan tuotteiden ja -osaamisen viennil-
le. Markkinoiden tuntemisessa, markkinoinnin kohdejoukon tavoittamisessa sekä markkinoil-
le pääsyssä on kuitenkin paljon kehitettävää. Opittavaa on mm. markkinoinnissa tärkeiden säh-
köisten markkinointikanavien tuntemisessa.
Toimenpiteet:
Kehitetään lähi- ja luomuruoan jalostusta ja logistiikka
Hyödynnetään järvikalaa ja kehitetään sen jalostusta ja logistiikkaa
Hyödynnetään sähköisiä kauppapaikkoja
Luodaan yhteisiä brändejä lähielintarvikkeille
Etelä-Savon avainalojen kehittäminen
Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen
Yleisperustelut
Matkailutoimiala on merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää. Matkailun aluetaloudellinen
merkitys on Etelä-Savossa maan keskiarvoa suurempi. Maakunnan matkailun kokonaiskuva ei
rakennu matkailukeskusten varaan, vaan muodostuu lukuisista ympäri maakuntaa toimivista
ja toisiinsa verkottuneista suhteellisen pienistä matkailuyrityksistä. Etelä-Savon matkailuelin-
keinolle luonto, turvallisuus ja helppo saavutettavuus Pietarin alueelta ovat vahvuustekijöitä.
Maakunta tunnetaan vahvana kesämatkailualueena, mutta tulevaisuudessa kasvua on haetta-
va niin matkailusesongin kuin vapaa-ajan asumisenkin laajentamisesta ja mm. talvikaudelle si-
joittuvista uusista sesongeista, etenkin joulun ja uudenvuoden ajasta.
25. 22
Matkailu- ja palveluelinkeinojen kehittymisen kannalta on oleellista edelleen kehittää ja vah-
vistaa verkostomaisia tuotteita ja palveluita. Tarvitaan entistä laajempia yhteistyöverkostoja,
jotka ylittävät toimiala- ja maantieteelliset rajat ennakkoluulottomalla tavalla. Tuotteistami-
sen lisäksi kaivataan investointeja uusiin kohteisiin sekä korjausinvestointeja vanhoihin raken-
teisiin, jotka eivät kaikilta osin vastaa tämän päivän asiakaskunnan tarpeisiin.
Matkailun lähivuosien tavoitteita ja toimenpiteitä on käsitelty tarkemmin Etelä-Savon matkai-
lustrategiassa.
Kehittämistoimenpiteet 2014-2017
Tpk 1: Saimaa-teeman vahvistaminen
Saimaan alueen yhteinen tahto tulla kansainväliseksi matkailukohteeksi, edellyttää Saimaa-
teeman arvojen ja sisällön tarkistamista sekä hallintaa ja kehittämistä niin maakunnan kuin ko-
ko Saimaan alueen toimijoiden pitkäjänteisellä, yhteisellä työllä.
Toimenpiteet:
Saimaa-brändin ja sen hallinnan kehittäminen sekä brändin arvojen ja sisällön
määrittäminen
Sitoutuminen Saimaan matkailun kehittämiseen ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti
ja taloudellisesti kestävälle pohjalle
Saimaa-viestin vahvistaminen niin tuotekehityksessä kuin yhteismarkkinoinnissa
Ns. Saimaa-klusterin synnyttäminen yhteistyöllä, johon sitoutuvat mm. matkailu-,
design- ja luomutuotannon alalta kärkiyritykset, jotka näkevät Saimaa-kontekstin
tuoman lisäarvon
Tpk 2: Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet
Sisällöntuotanto ja palvelumuotoilu antavat avaimia matkailuyritysten liikevaihdon ja tuotta-
vuuden kasvuun, matkailualan kasvuun. Maakunnan matkailun hajanainen aluerakenne asettaa
omat haasteensa alan kehittymiselle. Aluerakenne myös luo perustan ja edellytykset verkostoi-
tumisen ja yhteistyön tekemiselle.
Toimenpiteet:
Yhteisten linjausten mukaisten Saimaa-sisältöjen tuottaminen palvelumuotoilun keinoin
Pienten, laadukkaiden palveluyksiköiden verkostomaisen toiminnan kehittäminen
Profiloituminen mökkimatkailun kautta: nostetaan mökki ja rantasauna kärkituotteiksi
Teemallisten palvelukokonaisuuksien luominen (kulttuuri, ruoka, kalastus, reitistöt,
hyvinvointi) ja tarjonnan kehittäminen
Tpk 3: Palvelutuotannon monipuolistaminen
Vapaa-ajan asukkaat ja venäläiset asiakasvirrat tuovat mahdollisuuksia mm. terveys- ja hyvin-
vointipalveluiden tarjoamiselle sekä kaupan palvelujen vilkastumiseen.
Toimenpiteet:
Hyödynnetään vapaa-ajan asukkaat palvelutuotannon kohderyhmänä
Parannetaan palvelujen saatavuutta (ml. mobiilit jakelukanavat)
Edistetään hoiva- ja terveys- ja liikuntapalvelujen tarjontaa
Panostetaan maakunnan ulkopuolelle tarjottavien sekä erityisesti business to business
-palvelujen kehittämiseen.
26. 23
Tpk 4: Liiketoiminnan kansainvälistyminen
Matkailualan kasvu syntyy liiketoiminnan kansainvälistymisen ja monipuolistumisen kautta.
Keskeistä on kasvuhaluisten yritysten kansainvälistymisen tukeminen.
Toimenpiteet:
Alueellisten ja temaattisten yritysverkostojen tukeminen tuotteistamisessa ja markki-
noinnissa: edistetään ja edesautetaan yritysten kykyä tehdä kansainvälistä matkailu-
liiketoimintaa
Elinkeinon uudistumiskyvyn turvaaminen
Kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin kehittäminen
Kansainvälisten investointien ja operaattorien houkutteleminen Saimaalle
Kasvun edellytysten vahvistaminen ja esteiden poistaminen kasvuhaluisissa yrityksissä
Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain
■ = vastaa =osallistuu = tukee Yritykset Kunnat ja Maakunta- ELY Kork.koul. Oppi- Järjestöt
Maakuntaohjelman toimenpiteet k-yhtymät liitto AVI ja tutk.lait. laitokset
Metsäk.
MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA
Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen
Tuottavuuden nostaminen
Sukupolven ja omistajavaihdosten edistäminen
Uuden yritystoiminnan synnyttäminen
Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminen
Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen
Teknologiateollisuuden muutokset ja uudistuminen
Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen
Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetuna
Uusiutuvan energiatuotannon vahvistaminen
Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen
Puuraaka-aineen markkinoilletulo
Monipuoliset ja kestävät metsien käsittelymenetelmät
Kilpailukykyiset maaseutuyritykset
Elintarvikkeiden arvo- ja toimitusketjujen kehittäminen
Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen
Saimaa-teeman vahvistaminen
Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet
Palvelutuotannon monipuolistaminen
Liiketoiminnan kansainvälistyminen
27. 24
TL 2. OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ
Tavoite: Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelmää ja kärkiosaamisajojen menestystä
Kehittämisen painopisteet 2014 - 2017:
Avaintoimenpiteet
Tuetaan nuorten kouluttautumista, työelämään siirtymistä ja maakuntaan kiinnittymistä
Turvataan osaavan työvoiman saatavuus, vahvistetaan koulutus- ja osaamistarpeiden
ennakoinnin työelämälähtöisyyttä
Kaupallistetaan ja kansainvälistetään soveltavaa TKI-toimintaa
1.1 Oppilaitosten ja yritysten
yhteistyön tiivistäminen
1. Osaavan työvoiman
saatavuuden turvaaminen
2. Osaamisen ja alueellisen
koulutusjärjestelmän
kehittäminen
1.3 Ohjauspalveluiden
uudistaminen
3. Älykkäästi erikoistunut
tutkimus- ja
innovaatiotoiminta
1.4 Vetovoimaiset työmarkkinat
2.3 Taloudellisesti
Kestävien yhteistyömallien
syventäminen kouluasteiden
välillä ja niiden sisällä
2.2 Laadukkaat ja
ajantasaiset
opetusmenetelmät ja
oppimisympäristöt
3.2 Puhdas vesi ja
ympäristöturvallisuus
3.1 Metsäbiomassan
uudet tuotteet ja
tuotantoprosessit
1.2 Osaamis- ja
koulutustarpeiden
ennakointimenetelmien
kehittäminen
OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ
3.3 Älykkäät ja
toiminnalliset materiaalit
Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä
3.5. Luomu ja
elintarviketurvallisuuden
innovaatiot
2.1 Aluelähtöisen
tutkimus- ja
koulutustarjonnan
profilointi
Kehittämisen
painopisteet
2014-2017
Toimenpidekokonaisuudet
3.4 Digitaalinen
tiedonhallinta
2.4 Venäjän kieli-,
yhteiskunta- ja
kulttuuriosaamisen
vahvistaminen
Innovaatiokärjet
Kehittyvät kärjet
28. 25
Yleisperustelut
Työvoiman saatavuuden ja osaamistason turvaamiseksi on edelleen kehitettävä eri koulutuksen
tasot kattavia, opiskelijoiden näkökulmasta joustavasti toimivia ja alueen elinkeino- ja työelämää
palvelevia koulutusväyliä. Etelä-Savossa keskeisiä 2020-luvun kysymyksiä tulee olemaan se, mis-
tä osaavaa työvoimaa saadaan elinkeinoelämän tarpeisiin. Maakunnan väestön keski-ikä on maan
korkeampia ja mikäli työpaikkojen määrä tulee säilymään nykyisellä tasollaan, on ratkaisuja osaa-
van työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehtävä tällä maakuntaohjelmakaudella 2014 – 2017.
Vastauksena tähän haasteeseen on luotava malleja, joissa keskiössä ovat yritysten ja oppilaitos-
ten entistä tiiviimpi yhteistyö. Työelämälähtöisyyden turvaamisessa keskeistä on tulevaisuuden
osaamistarpeiden ennakointi pitkällä aikavälillä. Nyt tehtävät koulutukselliset ratkaisut heijas-
tuvat vuosien päähän. Tämä edellyttää tuekseen tulevaisuuden muutostrendien sekä määrällistä
että laadullista ennakointia. Tavoitteena on mahdollistaa joustava reagointi toimintaympäristön
muutoksiin sekä osaamisen kehittämistarpeiden huomioiminen pitemmällä aikavälillä.
Työelämän ja koulutuksen nivelvaiheet ovat kriittisiä paikkoja, joiden sujuvoittamiseen on kes-
kitettävä toimenpiteitä. Ensimmäinen kriittinen vaihe on siirtyminen peruskoulusta toiselle as-
teelle. Vastavalmistuneiden siirtyminen koulutuksesta työelämään on niin ikään taitekohta, jo-
ta pitää uusin tavoin pystyä tukemaan. Siirtymävaiheiden sujuvoittamista voidaan edesaut-
taa koulutuksen työelämälähtöisyyttä vahvistamalla. Työelämälähtöisyyden vahvistamisessa ja
työelämän ja opiskelun integroinnissa tulee kehittää moniammatillisia ohjausmenetelmiä, jot-
ka mahdollistavat koulutuksen ja työelämän mahdollisimman tehokkaan ja tarkoituksenmukai-
sen integroitumisen.
Alueen vetovoimaisuus rakentuu keskeisesti työstä ja koulutuksesta. Maakunnassa toimivat op-
pilaitokset ovat tunnustetun laadukkaita ja niiden vetovoimaisuutta tulee tuoda entistä voi-
makkaammin esille. Maakunnan profiilin nosto osaamisintensiivisenä alueena on keskeinen
tavoite. Nuorisoikäluokan pienentyessä tulee aikuiskoulutuksen rooli olemaan entistäkin tär-
keämpää. Monipuolinen ja laadukas aikuiskoulutus tulee olemaan tärkeä alueellinen kilpailu-
tekijä. Kaikilla koulutusasteilla jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä uudelleenkoulutuksen tar-
jontaan panostetaan entistä enemmän. Etelä-Savossa on hyvä edellytykset profiloitua alueeksi,
jossa osaamista on mahdollista kehittää jatkumona. Maakunnassa on myös erittäin hyvät edel-
lytykset toimia erilaisten pilot-mallien kokeilualueena.
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Tavoite
2017
Tavoite
2020
TYÖLLISYYS
Työllisyysaste 15-64-
vuotiaat
60,6 60,1 61,1 63 63,1 63
62,7
64,3 64,8 62,3 63,8 65,2 65,2 65,8 68,9* 70,7*
Nuorten (15-24-v.)
työttömien osuus ko.
ikäisestä työvoimasta, %
21,6 20,4 20,8 20,9 19,5 15,7 12,6 15,5 20,1 17,3 15,7 13,0 12,0
Alle 25-v työttömät
(poikkileikkaustieto ko.
vuoden tammikuulta)
1 079 908 804 1 061 1 226 1 075 1 060 1 144 800 700
OSAAMINEN
Peruskoulun jälk
tutkintoa vailla olevat 25-
29-v, henkilöä
1 221 1 157 1 009 1 008 1 001 961 1 000 1 004 1 033 1 039 1 092 1 106 1 101
- prosenttia ikäryhmästä 17 16,3 14,3 14 13,9 13,5 14,3 14,7 15,1 14,7 15,1 15,2 15,4 12,5 10,0
* edellyttää 58 000 työpaikkaa ja tavoiteväestöä vuonna 2017
57 000 työpaikkaa ja tavoiteväestöä vuonna 2020
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen
29. 26
Kehittämistoimenpiteet 2014-2017
Tpk 1: Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen
Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistämisessä tulee luoda konkreettisia yritysten tarpees-
ta lähteviä toimintamalleja sekä palveluita. Keskeisenä tavoitteena on se, että oppilaitokset
pystyvät tarjoamaan opiskelijoille mahdollisimman hyvät valmiudet työelämää varten. Yksi tee-
moista on yrittäjämäisen työskentelyn vahvistaminen osana työelämävalmiuksien kehittämistä.
Toimenpiteet:
Kehitetään opiskelijoiden ja opettajien työelämäyhteyksiä
Konseptoidaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyömalleja
Vahvistetaan työelämävalmiuksia ja yrittäjyysosaamista
Tpk 2: Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen
Ennakointi on kytkettävä tiiviisti osaksi eri organisaatioiden suunnittelu- ja päätöksentekopro-
sesseja. Nykyisin eri organisaatiot tekevät paljon ennakointityötä, osin päällekkäinkin. Tästä
johtuen on syytä tiivistää yhteistyötä eri ennakointitoimijoiden ja niiden vetämien prosessien
kesken. Yhteistyön tehokkaampi organisointi nostaa laadukkuutta ja käytettävyyttä. Koulutus-
ja osaamistarpeiden ennakointi mahdollistaa elinkeinoelämän tarpeiden huomioimisen koulu-
tuksen suuntaamisessa. Nykyisin ennakoinnissa fokus on lähinnä määrällisessä ennakoinnissa.
Määrällisellä ennakoinnilla on oma paikkansa, mutta sen rinnalla tulisi kehittää laadullisia en-
nakoinnin muotoja. Huomioitava seikka on myös se, että työ itsessään muuttuu. Tulevaisuuden
työelämä rakentuu mm. teknisille ratkaisuille, joita ei ole vielä edes olemassa. Näin ollen enna-
kointimenetelmillä pitää pystyä visioimaan tulevaa päätöksenteon pohjaksi. Ennakoinnissa pi-
tää pystyä myös ennakoimaan työelämän muutoksia – visioimaan sitä, millainen on tulevai-
suuden työelämä. Ennakointityössä tulee hyödyntää entistä enemmän tutkimuksellista tietoa.
Toimenpiteet:
Luodaan maakunnallinen ennakointimalli, joka ottaa huomioon yritysten kasvu- ja
kehittymisedellytykset
Jalkautetaan ennakointitietoa oikea-aikaisen päätöksenteon tueksi
Vahvistetaan laadullista ja joustavaa ennakointia
Haetaan uusia malleja maailmalta (visionäärinen ennakointi)
Luodaan mittaristo laadullisen ennakoinnin tueksi
Tpk 3: Ohjauspalveluiden uudistaminen
Ohjauspalveluiden keskiössä ovat koulutusta ja työelämää tukevat ratkaisut paikalliset erityis-
olot huomioiden linkittyneenä valtakunnallisiin linjauksiin. Ohjauspalveluiden uudistamisessa
sitoudutaan elinikäisen oppimisen ja ohjauksen sekä nuorisotakuun maakunnallisiin tavoittei-
siin, joissa korostetaan verkostojen yhteistyötä sekä moniammatillisia, -alaisia ja -hallinnolli-
sia yhteistyön malleja sekä ” yhden oven ” -periaatetta palveluiden järjestämisessä. Ohjauspal-
veluiden uudistamisessa fokuksessa on entistä voimakkaammin asiakaslähtöisten toimintamal-
lien kehittäminen. Tavoitteena on mahdollistaa pitkät ja eheät työurat, joissa siirtymävaiheet
koulutuksesta työhön ja työstä koulutukseen tukevat jatkuvuutta. Ohjauspalveluiden kokonai-
suudessa tulee huomioida monikulttuurisuus ja monikulttuurisen ohjauksen osaaminen. Ohja-
us hahmotetaan elämänkaarimallina ja sillä on liittymäpintoja hyvinvointipalveluiden kokonai-
suuteen, joita on osaltaan täsmennetty Uudistuva hyvinvointi-luvussa.
Toimenpiteet:
Sitoudutaan verkostomaisesti toimiviin ratkaisuihin
Vahvistetaan moniammatillisia toimintamalleja
Luodaan eteläsavolaisia ohjaamokonsepteja
Vahvistetaan elämänkaariajattelua ohjauksessa
Tuetaan nuorten koulutukseen ja työhön hakeutumista
Huolehditaan vastavalmistuneiden työllistymisestä
Tuetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä
30. 27
Tpk 4: Vetovoimaiset työmarkkinat
Etelä-Savon väestörakenne on sen kaltainen, että lähitulevaisuudessa osaavasta työvoimasta
tulee olemaa kova kilpailu. Maakunnan oma ikäluokka ei riitä täyttämään avautuvia työpaik-
koja. Suotuisan työpaikkakehityksen turvaamiseksi Etelä-Savon tulee systemaattisesti kehittää
ratkaisuja, jotka mahdollistavat joustavien työmarkkinoiden luomisen maakuntaan. Näin ollen
on tärkeää, että Etelä-Savo profiloituu entistä voimakkaammin osaamisintensiivisenä alueena,
jossa on mm. mahdollisuus täydentää osaamista joustavasti. Aikuiskoulutuksen merkitys koros-
tuu ikäluokkakehityksen ja työelämän yhä nopeutuvien muutosten johdosta. Tässä Etelä-Savol-
la on hyvät mahdollisuudet hakea omaa vahvaa profiilia.
Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyy tiiviisti myös ulkomaalaisen työvoiman rekrytointiky-
symykset. Maakunnassa ei tällä hetkellä ole akuuttia tarvetta ulkomaalaisen työvoiman laaja-
mittaiseen rekrytointiin, mutta työvoimatarvetta on seurattava tiiviisti, jotta aktiivitoimenpi-
teitä voidaan käynnistää tilanteen niin vaatiessa.
Toimenpiteet:
Nostetaan maakunnan profiilia osaamisintensiivisenä alueena
Monipuolistetaan muunto- ja pätevöittämiskoulutustarjontaa
Mahdollistetaan moniosaajuus – Kohti moduuleista muodostuvaa koulutusrakennetta
Turvataan osaavan työvoiman saatavuus maakunnan ulkopuolelta rekrytoitavalla
työvoimalla
Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä
Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen
Yleisperustelut
Etelä-Savon vahvuuksia ovat monipuoliset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet. Maakunnan
oppilaitokset toimivat monipuolisesti niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa. Po-
sitiivisen kehityksen turvaamiseksi Etelä-Savossa panostetaan koulutusjärjestelmän toimivuu-
teen ja kattavuuteen. Näin varmistetaan koko ikäluokalle mahdollisuus perusasteen jälkeiseen
koulutukseen ja tarjotaan myös aikuisille edellytykset kasvattaa osaamistaan ja vahvistaa am-
mattitaitoaan. Kaikki kouluasteet ovat isojen rakenteellisten muutosten alla. Tästä huolimatta
on ensiarvoisen tärkeä panostaa koulutuksen laadun kehittämiseen. Koulutuksen laatu on kes-
keinen kilpailutekijä niin vetovoimassa kun läpäisynkin parantamisessa.
Toisen asteen koulutuksen näkökulmasta oleellista on toisen asteen muodostama kokonaisuus
– lukio ja ammatillinen toinen aste. Tulevaisuuden kysymyksiä on se, millaisella rakenteella toi-
miva toinen aste on opiskelijan näkökulmasta paras. Esille nousee myös erikoistuminen kou-
lutuksessa ja uudenlaisten koulutusmallien kehittäminen toiselle asteelle. Toisen asteen kou-
lutuksen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen, yhteistyömallia tullaan edelleen kehittämään
ja tiivistämään niin, että turvataan riittävän tasokas ja mahdollisimman hyvin opiskelijoiden
saavutettavissa oleva toisen asteen koulutusverkosto. Toisen asteen ammatillisen koulutuk-
sen osalta esille nousevat myös mittakaava-asiat eli koulutuksenjärjestäjien kokoaminen laa-
jempiin kokonaisuuksiin. Yhteistyösuuntina ovat myös ammattikorkeakoulut ja yliopistotoimi-
jat, joiden kanssa olisi mahdollista kehittää TKI-toimintaa sekä yhteisiä opintokokonaisuuksia/
opintojen osia.
Maakunnan ammattikorkeakouluilla on laaja koulutustarjonta ja ne tarjoavat monia mahdolli-
suuksia niin maakunnan omille nuorille kuin laajemminkin kansallisesti ja kansainvälisesti. Am-
mattikorkeakoulujen useaa maakuntaa koskeva tiivis yhteistyö vahvistaa ammattikorkeakou-
lujen asemaa koulutuskentässä tehostamalla niiden toimintaa ja antamalla paremmat edelly-
tykset erikoistumiseen ja keskinäiseen työnjakoon. Tämä luo ammattikorkeakouluille edellytyk-
31. 28
siä TKI-toimintojen vahvistamiseen ja suuntaamiseen tukemaan ympäröivän alueen elinkeino-
elämän tarpeita. Ammattikorkeakoulut erikoistuvat nykyistä enemmän omille strategisille pai-
nopistealueilleen. Näillä alueilla ne ovat uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen eturinta-
massa. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta on työelämälähtöistä ja työelämää sekä ope-
tusta palvelevaa. Ammattikorkeakouluja ohjaava lainsäädäntö sekä rahoitus muuttuvat 2014
vuoden alussa, jolloin TKI-toiminnan volyymi määrittää myös perusrahoitusta. Ammattikorkea-
koulujen alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen on myös tulevan ohjelmakauden kehittä-
misen kärkiä.
Maakunnassa on laadukasta, kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä yliopistokoulus-
ta ja -tutkimusta. Tarjonta on kuitenkin fokusoitunutta, mikä merkitsee sitä, että merkittävä
osa yliopistoihin hakeutuvista nuorista opiskelee maakunnan ulkopuolella. Maakunnan kannal-
ta suuri merkitys on TKI-toiminnan suuntaamisella ja sillä miten yliopistot kytkeytyvät maa-
kunnan elinkeinoelämän kehittämiseen. Yliopistosektorin osalta on keskeisenä profiloituminen
ja erikoistuminen luontaisille osaamisalueille, joissa vahvistetaan valtakunnallisesti kilpailuky-
kyistä koulutustarjontaa. Yliopistokeskuksen potentiaali tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään
mm. kokeilemalla tutkinnonosien suorittamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tämä tuo
yliopistotasoista koulutustarjontaa saataville Etelä-Savoon entistä laajemmin.
Etelä-Savon maakuntaohjelmassa kaikkien kouluasteiden keskeiset kehittämistoimenpiteet esi-
tetään yhdessä. Tällä osaltaan haetaan eri koulutusasteiden välisiä synergiaetuja ja maakun-
nallisen koulutustarjonnan yhteistyöstä nousevaa nopeaa reagointivalmiutta osaamistarpei-
den muutoksiin.
Maakuntaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä tullaan täsmentämään laatimalla vuonna 2014
Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma. Toimenpideohjelmasta on tarkoi-
tus luoda rullaava prosessi ja se tulee olemaan osa joka toinen vuosi laadittavaa maakuntaoh-
jelman toimeenpanosuunnitelman valmistelua osaamis- ja koulutustarpeiden osalta.
Kehittämistoimenpiteet 2014-2017
Tpk 1: Aluelähtöisen tutkimus- ja koulutustarjonnan profilointi
Koulutusrakenteen pitää pystyä vastaamaan niiden alojen tarpeisiin, joissa työvoimatarpeen on
ennakoitu kasvavan tulevaisuudessa kaikilla kouluasteilla. Toisaalta maakunnan vahvuutena on
profiloituminen tiettyjen erityisalojen valtakunnallisena kouluttajana. Tätä asemaa on pystyt-
tävä entisestään vahvistamaan osaamista kehittämällä. Koulutuksen kytkeytyminen tutkimus-
ja innovaatiotoimintaan on keskeinen osa koulutusjärjestelmän kehittämistä. Maakunnassa pi-
tää olla valmiudet vastata uusiin koulutuksellisiin tarpeisiin, jotka nousevat elinkeino- ja tutki-
mus- ja innovaatiotoiminnan kautta.
Toimenpiteet:
Turvataan koulutustarjonta työvoimavaltaisilla aloilla (sote, palvelut, teollisuus)
Turvataan koulutustarjonta vahvoilla erityisosaamisen aloilla – ml. valtakunnallinen
koulutusrooli
Mahdollistetaan alueen elinkeino- ja innovaatiorakennetta tukevat uudet koulutusavaukset
Vahvistetaan alueen elinkeino- ja innovaatiorakennetta tukevaa soveltavaa tutkimusta
Tpk 2: Laadukkaat ja kehittyvät opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt
Opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämisessä on lähdettävä uudenlaisesta ajat-
telumallista, jossa luokkamuotoisen opetuksen rinnalla kehitetään erilaisia tapoja oppia. Oppi-
misympäristöjen luomisessa on huomioitava eri alojen yhteisten oppimisympäristöjen luomi-
nen ja sekä yrittäjyyttä tukevat oppimisympäristöt. Ympäristökasvatus integroidaan opetussi-
sältöihin. Ympäristökasvatuksessa korostuu alueen omat lähtökohdat ja se tulee integroida tii-
viisti TKI-toimintaan.
32. 29
Toimenpiteet:
Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti opetuksessa
Tehostetaan etäopiskelumahdollisuuksien käyttöä
Luodaan erilaisia yhdistelmiä oppilaitosmuotoisen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen
toteuttamiseksi esim. oppisopimusmallien tehokas käyttöönotto ja integraatio oppilai-
tosmuotoiseen koulutukseen
Vahvistetaan TKI-rakenteiden hyödyntämistä oppimisympäristöinä
Tpk 3: Taloudellisesti kestävien yhteistyömallien syventäminen kouluasteiden välillä ja
niiden sisällä
Resurssien niukentuessa on haettava maakuntaan soveltuvia yhteistyömalleja, joissa mm. kou-
lutusvastuita on pystyttävä jakamaan organisaatioiden kesken. Erityisosaaminen ja erikoistu-
minen turvaavat mahdollisimman laaja-alaisen koulutustarjonnan maakunnassa. Tämän lisäk-
si on pyrittävä luomaan koulutuksellisia jatkumoita koulutusasteelta toiselle. TKI-toiminta kyt-
keytyy aidosti kaikkiin kouluasteisiin ja linkittyy vahvasti oppimisympäristöihin.
Tulevalla maakuntaohjelmakaudella oppilaitosten kannalta keskeistä on syventää kansainväli-
siä verkostoja ja hyödyntää niitä konkreettisesti kansainvälisten rahoituslähteiden hankinnassa.
Kansainvälisyys tarjoaa alueen oppilaitoksille myös toimintakentän laajentamista - mm. koulu-
tustuotteiden viennissä on tulevaisuudessa kasvava potentiaali. Kansainvälistyminen on nähtä-
vä myös kansainvälistymisvalmiuksien luomisen näkökulmasta – kansainvälisyys on osa arkea.
Toimenpiteet:
Tarkastellaan ammatillisen toista astetta ja lukiokoulutusta kokonaisuutena opiskelija-
lähtöisesti
Rakennetaan yhteistyömalleja täydennyskoulutukseen
Luodaan joustavia opintopolkuja eri koulutusasteiden välille
Yhteistyömallien vakiinnuttaminen TKI-toiminnassa kaikkien kouluasteiden kesken
Tiivistetään kansainvälistä yhteistyötä
Toimintamallien ja osaamisen vienti – palvelukonseptit
Koulutusviennin konseptointi, tuotteistaminen ja markkinointi (sisältäen vaihto-
ohjelmat)
Tpk 4: Venäjän kieli- ja yhteiskunta- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen
Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamista tulee edelleen vahvistaa, jotta pystytään palvelemaan elin-
keinoelämän tarpeita.
Toimenpiteet:
Mahdollistetaan venäjänkielen opiskelu kaikilla kouluasteilla – mahdollisuudet kehittää
kielitaitoa jatkumona
Vahvistetaan venäläisen kulttuurin tuntemusta
Älykkäästi erikoistunut tutkimus ja innovaatiotoiminta
Yleisperustelut
Maakunnan menestyksen ja kestävän kasvun merkittävä osatekijä on tutkimus-, kehittämis- ja
innovaatiotoiminta. TKI-toiminnan tavoitteena on vahvistaa maakunnan osaamispohjaisia toi-
mialoja sekä aktivoida ja kehittää uusia ja kasvavia erikoistumisaloja. Lähtökohtana on alueen
elinkeino- ja työelämän tarpeista nouseva soveltava tutkimus, jota toteutetaan tiiviissä yhteis-
työssä elinkeino- ja työelämän sekä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tämä edellyttää va-
lintoja, jotka pohjautuvat maakunnan pitkäjänteiseen osaamisen keittämiseen ja älykkääseen
erikoistumiseen.
33. 30
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittymistä edistävät tarkoituk-
senmukaiset ja toimivat TKI-ympäristöt. Etelä-Savossa on panostettu TKI-toiminnan kehittämi-
seen ja toimialakohtaisten innovaatioympäristöjen luomiseen mm. merkittävien toimintaa tu-
kevien infrastruktuuri-investointien muodossa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistämäl-
lä ja yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttamalla.
Jatkossa TKI-toimintojen kehittämisen tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti
merkittäviä osaamiskeskittymiä sisältäen seuraavia osaamisalueita:
Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit
Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus
Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit
Digitaalinen tiedonhallinta
Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot
Myös palvelualojen innovaatioympäristöä kehitetään tavoitteena luoda käyttäjälähtöisiä, toi-
mijoiden yhteisiä palveluprosesseja yritys- ja innovaatiopalveluiden tuottamiseen.
Alueellisten TKI-organisaatioiden yhteyksiä kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tutkimus-
verkostoihin ja –konsortioihin vahvistetaan. Maakunnan toimijoiden tiivis yhteistyö mahdollis-
taa myös yrityksille suunnattujen palveluiden kehittämisen. Etelä-Savo on TKI-toimintojen ke-
hittämisessä sitoutunut eri yhteistyösuuntiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvän
yhteistyön ja strategisten liittoutumisten myötä koulutuksen vetovoima kasvaa ja maakunnan
kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu.
Kehittämistoimenpiteet 2014-2017
Innovaatiokärjet pohjautuvat Etelä-Savossa tehtyyn pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Näillä kär-
jillä on tunnistettavissa nopeasti kaupallistettavia sovellutuksia.
Tpk 1: Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit
Metsävarojen innovatiivinen hyödyntäminen biotalouden näkökulmasta on Etelä-Savolle mer-
kittävä mahdollisuus. Metsäbiomassan hyödyntämisessä on maakunnalla pitkä perinne. Tähän
kytkettynä materiaalitekniikan osaaminen ja sen soveltaminen uusiin biopohjaisiin raaka-ainei-
siin, vahva kattila- ja logistiikkaosaaminen, sekä kuitu- ja prosessiosaamisen teollinen yhteistyö
antavat vahvan pohjan eteläsavolaiselle erikoistumiselle.
Toimenpiteet:
Kehitetään puiden jalostusta ja tuotantoa
Jalostetaan ainespuuta
Kehitetään korkean jalostusasteen tuotteita ja tuotantoprosesseja
Tpk 2: Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus
Painopisteen keskeinen sisältö on veden puhdistukseen ja veden laadun hallintaan liittyvät uu-
det ratkaisut sekä materiaalikierrätyksen, sivuainevirtojen ja jätteen hyötykäytön kehittämi-
nen. Tällaisia ratkaisuja ovat esim. älykäs veden laadun monitorointi, vedenpuhdistusratkaisut
ja lietteiden käsittelytekniikat sekä materiaalitehokkuus ja biohajoavien orgaanisten materiaa-
lien hyötykäyttö.
Toimenpiteet:
Kehitetään teollisuuden ja yhdyskuntien kestävää vesitaloutta
Luodaan älykkäät kokonaisratkaisut puhtaan ympäristön turvaamiseen
Innovaatiokärjet:
34. 31
Tpk 3: Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit
Materiaaliteknologia – erityisesti ohutkalvopinnoitteet ja lujitemuovit – on ollut pitkään Ete-
lä-Savossa kehittämispanostuksien kohteena. Haasteena on toiminnan kapeus ja TKI-painottei-
suus sellaisella alueella, jossa markkinat, käyttökohteet ja kilpailu ovat vahvasti kansainvälis-
tä. Jatkossa painopisteenä ovat uudet lujite- ja metallimateriaalit ja -rakenteet kone- ja laite-
valmistuksen sekä kuljetusvälinetekniikan käyttöön, älykkäiden pinnoitteiden ja painetun älyk-
kyyden kehittäminen sekä pinnoituksella saatavien uusien sähköisten ja kemiallisten ominai-
suuksien tutkimus. Sovelluskohteina ovat esim. painettava elektroniikka, anturit, aurinkoener-
gia. älypakkaukset, indikaattorielementit.
Toimenpiteet:
Vähähiilisyyttä ja materiaalitehokkuutta edistävät kevyet, kestävät materiaalit ja
prosessit
Kehitetään pintamateriaaleja ja pinnoitteita sekä niille uusia sovelluskohteita
Kehitetään ja kaupallistetaan uusia materiaaliyhdistelmiä
Kehittyvien innovaatioalojen sovellutukset ovat vielä TKI-vaiheessa ja niiden kaupallistamises-
sa on vielä kartoittamattomia mahdollisuuksia.
Tpk 4: Digitaalinen tiedonhallinta
Digitaalisuudessa on kyse tuotanto- ja palveluprosessien tehostamisesta, jossa korostetaan en-
nen kaikkea digitaalisessa muodossa olevien tietojen hallintaa. Digitaaliset prosessit tuotta-
vat aikaisempaa helpommin hallittavissa olevaa tietoa, joka mahdollistaa tiedon päälle raken-
nettavia uudenlaisia palveluita ja prosesseja. Digitaalinen tietojenhallinta edellyttää kuiten-
kin tiedonhallinnan prosessien (tiedon synty, varastointi, levittäminen) systematisointia. Teolli-
nen internet voidaan nähdä uutena teollisena vallankumouksena, joka uudistaa erityisesti teol-
lisuuden palveluliiketoimintaa ja tarkoittaa internetin mahdollisuuksien omaksumista teolli-
seen käyttöön.
Toimenpiteet:
Kehitetään teollisen internetin uusia sovelluksia palveluliiketoiminnassa
Jalostetaan sähköistä tietoa hyötykäyttöön
Kehitetään arjen digitaalisia ratkaisuja
Tpk 5: Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot
Maakunnan profiili luomutuotannossa on kiistaton. Innovatiivisten yhteistyömallien luominen
koko lähiluomuketjuissa on tärkeää monesta syystä. Tähän kytkeytyvät toimenpide-ehdotuksi-
na innovatiiviset logistiikka- ja jakeluratkaisut sekä innovatiiviset, verkostomaiset liiketoimin-
tamallit, joilla lyhyiden lähiluomuketjujen ja pidempien luomuelintarvikkeiden ketjujen kan-
nattavuutta ja tehokkuutta lisätään. Älykkäät elintarviketurvallisuuden ratkaisut kattavat uu-
denlaiset ruokaturvallisuutta ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä sekä raaka-aineiden alkuperän
tunnistamista edistävät ratkaisut, olivat ne sitten ohjelmistoja, sovelluksia, palveluita, toimin-
tamalleja, pakkauksia tai viestinnällisiä ratkaisuja. Painopisteessä tavoitteena on luoda uutta
liiketoimintaa ruokaturvallisuuden innovaatioilla.
Toimenpiteet:
Synnytetään luomun tuote- ja tuotantoinnovaatioita
Luodaan älykkäitä elintarviketurvallisuuden ratkaisuja
Kehittyvät kärjet:
35. 32
Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain
■ = vastaa =osallistuu = tukee Yritykset Kunnat ja Maakunta- ELY Kork.koul. Oppi- Järjestöt
Maakuntaohjelman toimenpiteet k-yhtymät liitto AVI ja tutk.lait. laitokset
Metsäk.
OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen
Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen
Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen
Ohjauspalveluiden uudistaminen
Vetovoimaiset työmarkkinat
Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen
Aluelähtöisen koulutus ja koulutustarjonnan profilointi
Laadukkaat ja ajantasaiset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt
Taloudellisesti kestävien yht.työmallien syventäminen koul.asteiden välillä ja niiden sisällä
Venäjän kieli-, yhteiskunta- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen
Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta
Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit
Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus
Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit
Digitaalinen tiedonhallinta
Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot
36. 33
TL 3. UUDISTUVA HYVINVOINTI
Tavoite: Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta
Kehittämisen painopisteet 2014 - 2017:
Avaintoimenpiteet
Tuetaan voimavaroja kokoavaa paikallista hyvinvointipolitiikkaa, sekä uusia palvelu-
malleja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön pohjalta
Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä palveluja sekä kansalaisten omaa toimintaa hyvinoinnin
edistämiseksi
Tuetaan uusia toimintamalleja työhyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen
vahvistamiseksi
UUDISTUVA HYVINVOINTI
Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisen mallimaakunta
2. Ennakoiva terveyden ja
hyvinvoinnin edistäminen
2.3 Työhyvinvoinnin ja
työelämän laadun
kehittäminen
2.2 Matalan kynnyksen
palvelujen kehittäminen
2.4 Kansalaistoiminnan ja
osallisuuden vahvistaminen
2.5 Terveellisten
elämäntapojen
vahvistaminen
2.1 Hyvinvointia edistävien
kehittämisrakenteiden
vahvistaminen
1.1 Työvoiman ja palvelujen
alueellisen saatavuuden
turvaaminen
1. Palvelujen laatu ja
vaikuttavuus
1.3 Hyvinvointiyrittäjyyden
toimintaedellytysten
vahvistaminen
1.2 Palveluinnovaatioiden ja
teknologian hyödyntäminen
1.4 Nuorten ja lapsiperheiden
palvelujen kehittäminen
Toimenpidekokonaisuudet
Kehittämisen
painopisteet
2014-2017
37. 34
Yleisperustelut
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on suurten uudistusten edessä. Lainsäädän-
nöllä toteutettavien rakenteellisten uudistusten rinnalla tarvitaan myös paikallisella tasolla to-
teutettavaa, tehokasta ja vaikuttavaa hyvinvointialan kehittämistoimintaa. Hyvinvointipalvelu-
jen laatu ja vaikuttavuus nousevat korostetusti esille palvelujen kehittämisessä, kun palvelu-
tuotantoon kohdennettavia resursseja ei voida enää entiseen tapaan kasvattaa.
Etelä-Savossa väestön ikääntymiskehitys vaikuttaa keskeisellä tavalla maakunnan tulevaisuu-
den näkymiin. Vanhusväestön määrän kasvu näkyy hoito- ja hoivapalvelujen tarpeen lisäänty-
misenä. Epäedullinen huoltosuhde aiheuttaa kuntien taloudelle suuria paineita, kun palvelutar-
peet kasvavat samalla, kun työikäisen väestön suhteellinen osuus pienenee. Positiivisena mah-
dollisuutena nähdään palvelutarpeiden kasvun kanavoituminen osin myös yksityisen palveluky-
synnän ja yritystoiminnan piiriin.
Hyvinvointipalvelujärjestelmä muodostuu julkisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin palve-
luista. Kunnilla on päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Voima-
varoja kokoavalla paikallisella hyvinvointipolitiikalla kyetään lisäämään merkittävästi palvelu-
järjestelmän laatua ja vaikuttavuutta. Palvelujärjestelmän hajanaisuus aiheuttaa tehottomuut-
ta ja turhia kustannuksia. Asiakkaiden osallistumista ja asiakasnäkökulmaa on tarpeen vahvis-
taa palvelujen kehittämisessä. Myös teknologian parempi hyödyntäminen lisää palvelujärjes-
telmän tehokkuutta.
Hyvinvointialan yritystoiminnan vahvistamista pidetään tärkeänä sekä palvelujärjestelmän toi-
mivuuden, että aluetalouden näkökulmasta. Myös järjestöjen tuottamalla vertaistuella ja va-
paaehtoistyöllä on suuri merkitys hyvinvointirakenteiden kokonaisuudessa. Maakuntaohjel-
massa tuetaan palvelutuotannon kehittämistä kumppanuus- ja monituottajamallien pohjalta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö myös ikääntyy ja eläköityminen alalla on lähivuosina
runsasta. Työvoiman saatavuus on jatkossa yksi kriittinen tekijä hyvinvointipalvelujen turvaa-
misessa. Maakuntaohjelmassa varaudutaan kilpailun kiristymiseen työvoimasta ja sen laajene-
miseen uusille ammattialoille.
Hyvinvointialan Kumppanuuspöytä on maakunnassa luotu innovaatio- ja kehittämisrakenne,
jolla pyritään vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin ja ohjaamaan tältä osin myös maakun-
taohjelman tavoitteiden toteutumista. Kumppanuuspöytä vakinaistetaan pysyväksi hyvinvoin-
tialan innovaatio- ja kehittämisrakenteeksi, jolla vahvistetaan hallinto- ja sektorirajat ylittävää
yhteistyötä ja hyvinvointialan strategista ja pitkäjänteistä kehittämistoimintaa.
Kehittämistoimenpiteet 2014-2017
Tpk 1: Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen
Etelä-Savossa noin viidennes työvoimasta saa elantonsa terveys- ja sosiaalipalvelualan tehtä-
vistä. Työvoiman ikärakenteesta johtuen eläköityminen kiihtyy lähivuosina ja alalle aukeaa run-
saasti työpaikkoja. Jatkossa alan työpaikkojen täyttyminen edellyttää entistä useammin työvoi-
man rekrytointia myös oman alueen ulkopuolelta. Työvoiman saatavuus on muodostunut on-
gelmaksi jo nyt joissakin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Etelä-Savossa joudutaan va-
rautumaan siihen, että rekrytointivaikeudet uhkaavat laajentua myös hoiva-alan tehtäviin. Tä-
mä tulee aiheuttamaan kriittisen tekijän myös laajenevien vanhuspalvelujen toteutumiselle.
Toimenpiteet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on määritelty maakuntaohjelman Toimin-
talinja 2:ssa. Hyvinvointialan vastuulla on kehittää alueiden ja työpaikkojen vetovoimaa niin,
että ne kykenevät vastamaan lisääntyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Mielekkäitä työn
Palvelujen laatu ja vaikuttavuus
