2. Mitä on arviointi?
• Arvon antamista kohteelle
• Se on muuttunut ulkoisesta, määrällisestä
mittaamisesta kohti laadullisia ja
monimenetelmällisiä lähestymistapoja, joissa
arvioitavat ovat aktiivisia toimijoita
• Koskee aina huolenpitoa,
oikeudenmukaisuutta ja totuutta
• Sisältää vastuun, ristiriitaisten
etujen ja vallankäytön kysymyksiä
3. Mitä on arviointi?
• Arviointi –käsite heijastaa
– yhteiskunnassa tai yhteisössä olevia arvoja, tarkoituksia tai tavoitteita.
• Arvioinnin taustalta löytyvät myös mm.
– eettiset valinnat (oikeudenmukaisuus, huolenpito ja kritiikki),
näkemykset oppimisesta ja opettamisesta sekä käsitys siitä, mitä tieto
on.
• Oppimistilanteiden suunnitteluun ja toteutukseen
sekä oppimisen arviointiprosessiin vaikuttavat
– oppimiskäsitysten lisäksi mm.
– erilaiset ennakkokäsitykset ja -asenteet,
– ohjaajan persoonaan liittyvät seikat sekä
– monet muut muuttujat.
5. Arvioinnin merkitys
Viestii opiskelijalle, mikä on tärkeää oppimisen arvoista, ”mikä on
arvostettua käyttäytymistä sekä tietoa, taitoja ja asenne”
Arvottaa opiskelijaa suhteessa häneen
itseensä ja muihin
Määrittelee, millainen suoriutuminen on
hyväksyttävää tai erinomaista
Ohjaa oppimisprosessia
Jokainen arviointijärjestelmän osanen täyttää tiettyä osaa koko
tutkinnon tuottamasta osaamisesta
6. Arvioinnin tavoitteet, kriteerit ja
kohteet
• ei saa olla itsetarkoitus, vaan sen pitää
johtaa toimenpiteisiin oppimisen
parantamiseksi ja osaamisen kehittymiseksi.
• Opiskelijan on myös ymmärrettävä
arvioinnin merkitys ja tarkoitus
oppimisen motivoinnissa.
• Eettisesti kestävän arvioinnin pitää lisätä itseluottamusta eli
voimaannuttaa oppivaa yksilöä
• Arviointi on laadullista palautetta oppimisen edistymisestä,
kun taas arvostelu tähtää numeeriseen, määrälliseen tietoon
7. Arvioinnin tavoitteet, kriteerit ja
kohteet• tavoite:
– mihin arviointitietoa
käytetään?
– arviointitiedon
merkitys/vaikutus
• kriteerit:
– kuka arvioi ja ketkä
osallistuvat arviointiin?
– millaisen informaation
pohjalta arvioidaan?
– arvioidaanko produktia vai
prosessia?
• kohteina voivat olla:
– opiskelija, oppimisprosessi ja
osaamisen kehittyminen
– opettaja ja opetusprosessi
– ohjaaja ja ohjausprosessi
– opetussuunnitelma
(tavoitteet, sisällöt jne.)
– koulujärjestelmä jne.
Subjektiivisuus vs. objektiivisuus
8. Arvioinnintehtävät
8
1. Toteava tehtävä:
esim. alkutilanteen toteaminen; tästä lähdetään liikkeelle,
diagnostinen arviointi
2. Motivoiva tehtävä:
arvioinnin tulisi kannustaa ja lisätä opiskelun mielekkyyttä
3. Ohjaava ja korjaava tehtävä:
”väliarviointia”, pyritään toteamaan oppimisen eteneminen
formatiivinen arviointi
4. Ennustava tehtävä:
mahdollinen tuleva suoriutuminen
”portinvartija”
5. Kehittävä tehtävä:
arvioinnin tulisi tarjota kehittymisen kohteita ja
välineitä
9. Arviointisuunnitelma
Koko tutkinnon kattava suunnitelma arvioinnin yleisistä
periaatteista ja toteuttamisesta
– Opintokokonaisuudet ja yksittäiset opintojaksot
– Itse-, vertais- ja ulkoinen arviointi
– Arvioinnin kohteet, osaamisen näyttö ja muu osaamisen
arviointi
• Työn perustana olevan tiedon hallinta
• Työprosessin hallinta
• Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta
• Elinikäisen oppimisen avaintaitojen ja yleisten työelämävalmiuksien
hallinta
10. Kontekstiperustainen arviointi (Poikela 2013)
• Oppija ei ole vain arvioinnin kohteena, vaan
tärkeä yhteistoimija ja kumppani arviointi-
prosessin alusta saakka; omistaa oppimis- ja
arviointiprosessinsa
• Kriteeriperustaisessa arvioinnissa opiskelijan suoritusta
verrataan sovittuihin näkyvästi ilmaistuihin kriteereihin ja
opiskelijoilla on tiedossa eri osaamistasoihin liittyvät
vaatimukset.
• Korkeakouluissa suoritusvaatimukset ovat useimmiten olleet
sellaisia, joilla pystytään osoittamaan vain kognitiivista tai
toiminnallista (operationaalista) osaamista
11. Miksi arviointia tulisi muuttaa?
Työelämän odotuksiin vastaaminen asettaa paineita arvioinnin
suunnitteluun ja ohjaa opettajia vaatimaan opiskelijoilta aiempaa
monipuolisempia suorituksia tai näyttöjä, joissa tulee esille sosiaalisten ja
ennen kaikkea reflektiivisten osaamisalueiden taso.
korkea-asteen koulutuksessa osaamisen osoittamisen
tulisi toteutua aidoissa tai simuloiduissa
työtilanteissa, jolloin osaamisessa korostuu kyky
tietojen ja taitojen soveltamiseen sekä oman
toiminnan perustelemiseen
Arvioinnissa huomio kiinnitetään erityisesti
» aikaan, paikkaan ja tilannetekijöihin
» itse prosessiin sekä
» toiminnan synnyttämiin tuloksiin
Kun kriteeriperustainen arviointi on jalkautettu koulutukseen, tekee se
läpinäkyväksi kokonaisvaltaisen osaamisen
14. Oppimista ja osaamista tuottavan
arvioinnin perusta on prosessiarviointi,
joka vaikuttaa sekä itsearviointiin että
tavoitteisiin liittyvään tuotosarviointiin
prosessia ja eri konteksteja korostava
arviointi ottaa oppijan arviointikumppaniksi
ja käyttää arviointitoimintaa hyödykseen jo
prosessin aikana eri osapuolten (oppija,
opettaja, työelämän edustajat) toimesta
muutokset (oppijat ja opettajat) tehdään
jo prosessin aikana
15. Oppimista ja osaamista
tuottavat prosessit
Arviointi
Sosiaaliset prosessit
(osallistuminen ja
vuorovaikuttaminen)
• osallistaa
• vuorovaikuttaa
• innostaa
Havainnoidaan ja arvioidaan oppijoiden kykyä toimia yksin ja yhdessä,
heidän riippuvuuttaan muiden tuesta sekä kykyä toimia ryhmässä,
ryhmän jäsenenä ja johtajana –
vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot, suullinen viestintä,
kommunikointitaidot, yhteistoiminta ja toimiminen ryhmässä, toisten
huomioon ottaminen ja johtamisen tavat
Reflektiiviset prosessit
(ongelmanratkaisu ja
oivaltaminen)
• ennakoi
• oivaltaa
• ratkoo tilanteita
Kertovat oppijan turvautumista erilaisiin toimintamalleihin, kyvystä
kohdata erilaisia ongelmatilanteita, etsiä ratkaisumalleja tai osoittaa
luovuutta – arviointikyky, oman ja muiden toiminnan tarkastelu ja
analysointi, kokonaisuuksien hallinta, luova ajattelu sekä
ongelmaratkaisutaidot
Kognitiiviset prosessit
(muistaminen ja
ymmärtäminen)
• muistaa
• tietää
• ymmärtää
Osoittavat tiedon hallintaa, joka alkaa ohjeiden lukemisen ja
noudattamisen taidoista, toimintaperiaatteiden muotoilusta ja
työvälineiden käytön perusteluista kokonaisuuksien hallintaan saakka –
tiedonhallinnan osoittaminen, tiedon havainnointi, omaksuminen,
hallinta, käsittely, ajattelu, muistaminen ja tiedon tuottaminen
Operationaaliset prosessit
(tekeminen ja toiminta)
• tekee
• toimii
• havainnollistaa
Osoittavat tehtävien ja toiminnan jäsentynyttä ja sujuvaa hallintaa –
näyttöarviointi, jossa mukana on työelämän edustajia – käytännön työ ja
toiminta, aikataulujen noudattaminen, yhteistyökyky, käytännön
tilanteiden hallinta ja ratkaiseminen
Lähteet: Poikela, 2013 ja Arvola, 2012)
16. Arvioitavan osaamisen määrittely ja
kriteeristön laadinta
Ammatillinen
osaaminen ja
yleiset
kompetenssit
OPS:n tavoitteet
Oppimisen ja
osaamisen
prosessit:
Sosiaaliset
Reflektiiviset
Kognitiiviset
Operationaaliset
Osaamisalueet
Suoritukset,
arvioinnin
kohteena olevat
teot, tuotokset,
asenteet yms.
Arviointikohteet
1-5, tyydyttävä,
hyvä ja kiitettävä
tai
hyväksytty/
hylätty
Arviointikriteerit
17. Arvioitava osaamisen alue: harjoittelu (Arvola 2012)
Oppimisen ja
osaamisen
arviointi
Arvioinnin
kohteet
Tyydyttävä
(suoriutuu
ohjatusti)
Hyvä
(tekee
itsenäisesti)
Kiitettävä (osaa
kriittisellä ja
innovatiivisella
tavalla)
Tulos
(hyvää/
kehitettävää)
Operationaalinen
osaaminen
(tekeminen ja
toiminta)
Sosiaalinen
osaaminen
(osallistuminen ja
vuorovaikuttaminen)
Reflektiivinen
osaaminen
(ongelmaratkaisu ja
oivaltaminen)
Kognitiivinen
osaaminen
(muistaminen ja
ymmärtäminen)
Numeraaliasteikko
18. Osaamistavoite: opiskelija
osaa
Oppimisen ja
osaamisen prosessit
Arvioitava suoritus Arvioitsijat
arvioida monipuolisesti omaa
osaamistaan ja kehittymistään
kouluttajana
Kognitiivinen ja
reflektiivinen prosessi
Itsearviointi osaamisesta
ja kehittämisuunni-
telman laatiminen
(sos.viestintätyylin testi)
Opiskelija
Opettaja
suunnitella koulutustilaisuuksia
aikuisopiskelijan erityispiirteet ja
erilaiset oppimistyylit
huomioiden
kognitiivinen,
operationaalinen ja
sosiaalinen prosessi
Opetustuokion
suunnitelma pareittain
Opiskelija
Opiskelija-
kollega
Opettaja
edistää yksilöllistä ja yhteisöllistä
oppimista
kognitiivinen ja
operationaalinen
prosessi
Essee oppimisesta
Opetustuokion
toteuttaminen pareittain
Opettaja
Opiskelija
Opiskelija-
kollegat
hyödyntää koulutustilaisuuksissa
monipuolisesti tieto- ja
viestintätekniikkaa ja erilaisia
opetusmenetelmiä.
Kognitiivinen,
operationaalinen ja
sosiaalinen prosessi
Opetustuokion
toteuttaminen pareittain
Kahden
opetusmenetelmän
esitteleminen Moodlessa
Opettaja
Opiskelija
Opiskelija-
kollegat
19. HYVÄKSYTTY:
Opiskelija osallistuu aktiivisesti lähiopinnoissa ja verkkotyöskentelyyn. Hän
palauttaa oppimistehtävät sovitusti sekä tekee yhteistyötä muiden
opiskelijoiden kanssa. Hän suorittaa korvaavat tehtävät poissaoloistaan.
Oppimistehtävät on laadittu johdonmukaisesti ja selkeästi. Ne ovat
havainnollisia ja niissä on sovellettu tarkoituksenmukaisesti koulutuksen
sisältöjä ja omia kokemuksia. Oppimistehtäviä on mahdollista hyödyntää
autenttisissa opetus- ja/tai koulutustilanteissa.
Esseessä on yhdistelty koulutuksen sisältöjä ja omia kokemuksia. Teksti on
kirjoitettu johdonmukaisesti ja selkeästi. Se on havainnollista ja asia on
hahmotettu esseetä kokonaisvaltaisesti.
Opetustuokiosta on laadittu ennakkosuunnitelma, jossa on otettu huomioon
koulutuksen sisältöjä ja omia kokemuksia. Opetustuokio on toteutettu
ennakkosuunnitelman mukaisesti joko yksin tai toisen opiskelijan kanssa.
20. HYLÄTTY: Opiskelijan osallistuminen lähiopinnoissa ja verkkotyöskentelyssä
on vähäistä tai hän ei osallistu niihin ollenkaan. Hän palauttaa
oppimistehtävät myöhässä sekä yhteistyö muiden opiskelijoiden kanssa on
olematonta.
Oppimistehtävät on laadittu sekavasti ja niissä on hyödynnetty vain vähän
koulutuksen sisältöjä ja omia kokemuksia. Oppimistehtävistä puuttuu
kokonaan havainnollisuus tai sitä on vain vähän. Ne ovat jäsentymättömiä
eikä niitä voi tarkoituksenmukaisesti soveltaa autenttisissa opetus- ja/tai
koulutustilanteissa.
Esseessä on tuotu esiin vain vähän koulutuksen sisältöjä ja siitä puuttuu
kokonaan asian peilaaminen omiin kokemuksiin tai se on hyvin pintapuolista.
Teksti on kirjoitettu epäselvästi ja sekavasti. Siinä havainnollisteta asia vain
vähän tai ei ollenkaan. Oma pohdinta jää hataraksi.
Opetustuokiosta on laadittu ennakkosuunnitelma, mutta siinä ei ole otettu
huomioon koulutuksen sisältöjä ollenkaan tai niitä on hyödynnetty vain
vähän. Opetustuokio toteutus ei perustu ennakkosuunnitelmaan tai sitä ei
toteuteta ollenkaan.
21. Reflektio voidaan määritellä
• Kognitiivinen ja affektiivinen (tunteisiin
vaikuttava), ihmisen mielen sisällä tapahtuva,
aktiivinen, tietoinen, tavoitteellinen toiminto,
joka kohdistuu kokemukseen ja jossa tietoa
muokataan ja jäsennetään kokemuksista.
• Yksilön sisäiseksi dialogiksi ja itsetutkiskeluksi,
itsen ymmärtämiseen kohdistuva tarkastelu,
omien ajatteluprosessien pohtimista sekä
valintojen ja ratkaisujen pohtimista
22. Reflektio voidaan
määritellä
Yhteisölliseksi prosessiksi,
jossa yksilö pohtii omaa
toimintaansa suhteessa
toisiin ja toisten kanssa tai
yhteisön arvioi omaa
toimintaansa siten, että se
kehittää koko yhteisön sekä
yksilön työtoimintaa
Kriittinen reflektio:
tutkitaan myös toiminnan
taustalla olevia
uskomuksia ja oletuksia
sekä kontekstin tekijöitä
23. Kolbin oppimissykli ja reflektointi
Reflektiivinen
havainnointi –
toiminnan jälkeinen
reflektointi
(reflection on
action)
Abstrakti käsitteellistäminen –
toimintaa edeltävä reflektointi (reflection for action)
Aktiivinen kokeilu –
toiminnan aikainen
reflektointi
(reflection in action)
Välitön konkreettinen kokemus
Tajuaminen
Ymmärtäminen
Kokeilu
Pohdinta
24. Yhteisöllisen reflektion piirteitä:
• ei ole vain sisäinen, psyykkinen prosessi eikä
pelkkää pohtimista; se on toimintapainotteista.
• ei ole pelkästään kieleen perustuva, yksilöllinen
prosessi; se edellyttää sosiaalista kanssakäymistä.
• ei ole arvovapaata eikä neutraalia; se kuvaa ja palvelee
inhimillisiä, sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia tavoitteita.
• on ideologisesti muovautunutta; se muovaa ideologiaa.
• ei ole mekaaninen prosessi eikä pelkkää uusien ideoiden tuottamiseen
tähtäävää luovaa toimintaa; se on toimintaa, joka pystyy
muokkaamaan yhteisöä kommunikoinnin, valinta-päätösten ja
sosiaaliseen elämään osallistumisen avulla. (Anttila 2007)
25. Reflektion kohteita (Vuorinen 1998)
• oma tieto/taito
• toiminnan
arvot/motivaatio/rituaalit
ammatilliset käytännöt
• oman työn laadun arviointi
• ongelmanratkaisutaidot
• yhteistyötaidot
• omat vahvuudet ja
heikkoudet
• omat kehitystarpeet
• omien ajattelu- ja
toimintamallien
kyseenalaistaminen
• vuorovaikutustaidot
• dialogisuus
• ammatissa kasvaminen ja
kehittyminen
26. Kysymyksiä reflektointiin
(Toivakka&Toivakka 2000)
• Missä onnistuin? Missä
epäonnistuin?
• Mikä kiinnosti eniten? Mistä
kiinnostuin? Mikä vähiten?
• Mitä uutta opin?
• Miten osallistuin?
• Miten kannustin ja tuin
muita?
• Miten onnistuin
työskentelemään ryhmässä?
• Mitä en ymmärtänyt?
• Millainen oli motivaationi ja
innostukseni?
• Mistä haluaisin tietää
enemmän?
• Mitä tunteita koin?
• Milloin, missä ja mitä
opiskelin?
• Miten opetusmenetelmät
sopivat minulle?
• Mitä voisin tehdä paremmin
ensi kerralla?
• Miten hyödynnän oppimaani
toiminnassani ja työssäni?
27. Vertaisarviointi
• Vertaisarvioinnissa opiskelijat
ja/tai opiskelijaryhmät arvioivat
toinen toisiaan.
• Vertaisarvioinnin etuja ovat
– palautteen säännöllisyys,
– opiskelijoiden yhteistoiminnallisuuden edistäminen sekä
– oppimisen prosessiluonteen,
– oppimisen edistymisen ja
– ryhmäytymisen tukeminen
• kehittää myös opiskelijan kykyä antaa palautetta.
28. Perusteita vertaisarvioinnille
(Race ym. 2005)
• Opiskelijat
– tekevät vertaisarviointia joka tapauksessa
koko ajan.
– saavat hieman ymmärrystä arviointikulttuurista.
– oppivat syvemmin, jos heillä on tunne omistajuudesta
oppimiseensa.
• Arvioinnin tekeminen on yksi syvimmistä
oppimiskokemuksista.
• Vertaisarviointi sallii
– opiskelijoiden oppimisen toisensa onnistumisista.
– opiskelijoiden oppimisen toisensa epäonnistumisista.
29. Vertaisoppimisen edut
– tiedollisten oppimistulosten
saavuttaminen (opittavan
asian aito ymmärrys ja
metakognitiivisten taitojen
kehittyminen)
– itseohjautuvuuden
kehittyminen
– vuorovaikutustaitojen
kehittyminen ja
– opinnoissa viihtyminen
– kriittisen reflektiokyvyn
kehittyminen
– yleisten oppimis- ja
työelämävalmiuksien
hankkiminen
– pidemmällä tähtäyksellä
työelämässä toimiminen
– motivaation kasvu
– itseluottamuksen
kehittyminen
– Toisia ohjatessaan ja
opettaessaan opiskelijat myös
oppivat itse parhaiten.
Vertaisoppimisen vaikutuksista tehdyissä tutkimuksissa niiden tehokkuus on
todettu merkittäväksi seuraavissa asioissa: (Topping 1996; Poikela & Vuorinen 2008)
Opiskelijat kokevat vertaisarvioinnilla olevan vaikutusta myös
pidemmällä tähtäyksellä opiskelu- ja työelämässä toimimiseen, jolloin he
joutuvat arvioimaan koko tulevan uransa ajan sekä omaa toimintaansa
että kollegoidensa suorituksia. Näin opiskelijat kokevat myös palautteen
antamisen olevan oppimistilanne. (Papinczak, Young & Groves 2007)
30. Esteitä ja ongelmia vertais-
palautteen toteuttamisessa I
• Opiskelijat kokevat
vertaispalautteen liian
haastavana ja
epämiellyttävänä. (Falchikov 2007;
Hanrahan & Isaacs 2001; Topping ym. 2000;
Divarahan & Atputhamasy 2002; Segers & Dochy
2001)
• Opiskelijoiden mielestä
vertaisarviointi voi olla
epäluotettavaa ja
epäoikeudenmukaista (Reiter ym.
2002; Papinczak ym. 2007)
• Opiskelijat kokevat myös
ennakkoasenteiden ja ryhmän
jäsenten
vuorovaikutussuhteiden
vaikuttavan arviointiin (Sluijmans
ym. 2001)
• Opiskelijat eivät
ole tottuneet
vertaisarviointiin, joten se
koetaan senkin tähden
vieraaksi eikä välttämättä
ymmärretä sen oppimista
edistävää merkitystä.
• Monet opiskelijat eivät ole
tottuneet antamaan
palautetta omalla nimellään ja
haluaisivat
palautetilanteeseen lisää
anonyymisyyttä.
• Opiskelijat ovat lojaaleja
toisilleen eivätkä halua antaa
kritiikkiä toisilleen.
31. Esteitä ja ongelmia vertais-
palautteen toteuttamisessa II
• Opettajat saattavat myös
pelätä arvioinnin
luotettavuuden kärsivän, jos se
toteutetaan vertaisarviointina.
(Falchikov 2007)
• Opettajat saattavat myös
suhtautua liian varovaisesti
opiskelijoihin, jotka ovat
yliherkkiä palautteelle, tai he
pelkäävät, että
oppimisilmapiiri heikkenee ja
kilpailu lisääntyy, jos
ryhdytään antamaan
palautetta. (Papinczak ym. 2007)
• Vertaispalautteeseen ei ole
kehitetty läpinäkyviä
arviointikriteereitä; usein
lähdetään arvioimaan liian
monia asioita yhtaikaa ja
arvioinnin kohde hämärtyy.
• Voidaan myös hylätä tärkeät
oppimisen prosessit sen
vuoksi, että niitä on vaikea
mitata.
(Falchikov &Goldfinch 2000)
32. Opettajan toiminta vertaisoppimisen ja -
palautteen aikaansaamiseksi
• Vastavuoroisissa vertaisoppimisen tilanteissa opiskelijat toimivat
sekä opettajan että oppijan rooleissa.
• Opettajan tehtävänä on lähinnä huolehtia ryhmän kiinteydestä ja
varmistaa, että ryhmän kriteereistä neuvotellaan yhdessä. (D.
Boud 2007)
Opettaja huolehtii ryhmän hyvästä aloituksesta
– Tärkeää on ryhmän tutustuminen, opettajan esittäytyminen,
agendan kertominen, käytännöt, avoimuus, yhteissuunnittelu
eli opiskelijat keskustelevat pienryhmissä tai pareittain omista
tavoitteistaan, oppimisen haasteistaan ja kysymyksistään.
33. Opettajan toiminta vertaisoppimisen ja -
palautteen aikaansaamiseksi
Opettaja huolehtii hyvästä ilmapiiristä
– Opettajan tulee huolehtia siitä, että opiskelijat voivat liittyä toisiinsa ja että
niihin kehittyy yhteistyötä tukeva ilmapiiri, jolloin opiskelijat voivat sitoutua
yhteiseen tiedon rakentamiseen.
– Opettaja voi luoda yhteistoiminnallista oppimista hyvästä ilmapiiristä ja
oppijoiden yhteisvastuusta huolehtimalla.
– Vertaisoppimisen etu suhteessa muihin opettamisen ja oppimisen
strategioihin on myös sen sisäänrakennetussa mahdollisuudessa edistää
kriittistä reflektiota.
– Kriittinen reflektio voidaan kohdistaa käsiteltävään asiaan,
arviointikäytäntöihin tai vertaisoppimisen prosesseihin.
– Tällöin täytyy kiinnittää riittävästi huomiota hyvän oppimisilmapiirin
luomiseen, keskinäiseen vuorovaikutukseen ja avoimuuteen palautteelle.
(Balantyne 2002)
34. Opettajan toiminta vertaisoppimisen ja -
palautteen aikaansaamiseksi
Opettaja huolehtii arviointikriteereiden käsittelystä
– Onpa vertaisoppimisen arvioinnin tavoitteena käsitteellinen
ymmärrys tai asenteellinen muutos, arviointikriteerit tulee käsitellä
etukäteen vertaisryhmässä.
– Osanottajat voivat joko määritellä kriteerit tai käsitellä ja hyväksyä jo
ennalta laaditut kriteerit.
– Arviointi voi substanssin oppimisen lisäksi kohdistua myös esim. ryhmän
johtamiseen, neuvottelutaitoon tai konfliktin ratkaisuun, osanottajien
vuorovaikutukseen, tehtävän suorittamiseen ja palautteen antamiseen.
(Balantyne 2002)
– Arviointikriteerien täytyisi olla läpinäkyviä ja sopia arviointituloksiin.
– On myös tärkeää, että opiskelijoilla on tilaisuus vaikuttaa
arviointikriteereihin ja päättää siitä, mihin palaute kohdistuu.
– Näin he saavat arviointiprosessin omistajuuden ja kykenevät sitoutumaan
siihen. (Falchikov & Goldfinch 2000; Papinczak et al. 2007)
35. Opettajan toiminta vertaisoppimisen ja -palautteen
aikaansaamiseksi
Opettaja siirtää valtaa opiskelijalle
– Opettajan täytyy luopua vallankahvasta ja antaa vastuu opiskelijoille.
– Vastuu määrittyy ja täsmentyy merkitysneuvotteluissa,
vuorovaikutteisessa kyseenalaistamisessa ja ryhmän esityksissä.
– Siinä rohkaistaan sekä ryhmän että yksilön reflektiota ja kokemusten
ryhmäprosessointia. (Bonk & Cunningham; Bereiter & Scardamalia)
Opettaja ohjaa epäonnistumisten hyväksymiseen
– Se, että opettaja kehittää opetuksestaan kollaboratiivista ja osallistavaa,
varmistaa myös sen, että siitä tulee yksilöllistä ja itseohjattua.
– Opettajan tehtävänä on myös varmistaa, että jokainen tulee kuulluksi.
– Hän sallii opiskelijan olla epävarma, kysyä, kokeilla, erehtyä ja tutkia (ks.
Anderson 1999).
Opettaja käyttää aikaa vertaispalautteen oppimiseen
– Vertaispalautteen antaminen on asia, johon täytyy oppia vähitellen, siihen
tottuminen vie aikaa (Falchikov & Goldfinch 2000; Papinczak ym. 2007)
36. Vertaispalautteen kohteita
• Oppisisällöstä
– Sisältöjenrakentuminen, logiikka, ydinaines
– Tekstitys, helppolukuisuus
– Opitunhyödyllisyys
• Työskentelystä
• Osallistumisesta
• Oppimistehtävistä
• Tavoitteen mukaisista toiminnasta
Lähtökohtana aina kurssin TAVOITE
37. Vertaispalaute
• miten kurssilaiset tukevat
toistensa oppimista?
• miten he pitävät yhteyttä
keskenään?
• miten luodaan kurssille
ilmapiiri, jossa jokainen
viihtyy?
Parireflektio
• Mitä tapahtui?
• Missä voisi tapahtua?
• Mitä pitäisi tapahtua, jotta
saavuttaisimme
tavoitteemme vielä
paremmin?
• Miten tilanteessa toimittiin?
• Miten voi korjata/jatkaa
tilanteesta?
38. Vertaispalaute
• Mitkä asiat edistivät oppimistasi - mitkä
asiat vaikeuttivat oppimistasi?
• Mitkä asiat ovat vielä epäselviä - mitkä jo hyvin
opittuja?
• Mitkä olivat kiinnostavimmat asiat, jotka opit ja
miksi?
• Mitä olisit voinut tehdä paremmin, jotta olisit
oppinut enemmän / jotta ryhmänne olisi oppinut
enemmän?
• Missä onnistuit / onnistuitte erityisen hyvin?
39. Vertaispalaute
Opiskelija on
• kommentoinut toisten opiskelijoiden tehtäviä ja
perustellut mielipiteensä
• kommentoinut toisten opiskelijoiden tehtäviä,
perustellut mielipiteensä teoriatiedon pohjalta sekä
antanut kehittämisideoita
• kommentoinut toisten opiskelijoiden tehtäviä
aktiivisesti ja kriittisesti, perustellut mielipiteensä
syvällisesti teoriatiedon pohjalta sekä antanut
kehittämisideoita
• Opiskelija ei ole kommentoinut toisten töitä.
40. Vertaispalaute
• Mikä siinä tekstissä oli mielenkiintoista ja mikä herätti
ihmetystä?
• Ajattelitko asioista samalla tavalla?
• Mitä olisit itse tehnyt toisin?
• Opitko jotain uutta? Mitä?
• Arvioi tekstin kieliasu
• Arvioi älä arvostele
• Mitä oivalluksia sait?
• Arvioi tavoitteiden näkökulmasta
• Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia totesit
• Anna kaverille kolme plussaa ja yksi miinus työstä
41. Kompetenssiperustaisen arvioinnin
laatukriteerit (Baartman ym. 2006)
• Tarkoituksenmukainen: sopii
päämääriin, arvioitaviin sisältöihin
ja osaamiseen,
arviointiympäristöön ja arvioitaville
• Vertailtavuus: arvioinnin
johdonmukaisuus ja vastuullisuus,
olosuhteiden ja kriteerien
mahdollisimman suuri
samankaltaisuus kaikille
arvioitaville
• Päätösten toistettavuus:
arviointipäätösten
riippumattomuus ajasta ja
arvioijista
• Hyväksyttävyys: kaikkien ko. alan
edustajien tulee hyväksyä
arvioinnit
• Läpinäkyvyys: arvioinnin selkeys
ja ymmärrettävyys –tarkoitus,
kriteerit, pisteytys, arvioijat jne.
• Autenttisuus: vastaavuus
tulevaan ammatilliseen
toimintaan, arvioitavan tehtävän,
fyysisen ympäristön, sosiaalisen
ympäristön, tulosten, kriteerien
• Kognitiivinen monipuolisuus;
tehtävien tulisi sisältää myös
vaativimpia kognitiivisia taitoja
42. Kompetenssiperustaisen
arvioinnin laatukriteerit
(Baartman ym. 2006)
• Merkityksellisyys: arvioinnilla
tulisi olla arvoa ja merkitystä eri
osapuolille (arvioitavat, arvioijat,
tulevat työnantajat)
• Tasapuolisuus: arvioinnin ei tulisi
suosia tai syrjiä tiettyjä
ihmisryhmiä
• Soveltuvuus itsearviointiin:
kriteerien selkeys, osoittaa
heikkouksia ja edistää
oppimisprosessin reflektointia
• Koulutukselliset seuraukset:
tarkoitetut ja tarkoittamattomat,
myönteiset ja kielteiset
seuraukset opiskelijoille ja
opettajille
• Kustannukset ja tehokkuus: aika,
raha ja muut resurssit suhteessa
hyötyihin
43. Arviointimenetelmien valinta
Arviointimenetelmiä tulisi valita vasta
kun on käsitys ja ymmärrys siitä
– onko arvioinnin tarkoitus ensisijaisesti
oppimisen ohjaaminen vai osaamisen arviointi
– mitä ja millaista osaamista arvioidaan ja millaisilla kriteereillä
Osaamisen arvioinnissa tarvitaan erilaisia menetelmiä, koska se koostuu
hyvin moninaisista asioista ja erilaisista toiminnoista: yhdellä
arviointimenetelmällä voidaan arvioida vain ”yhtä asiaa”.
Erilaiset tavoitteet, eri vaatimustasot tavoitteissa, vaihtoehtoiset
suoritustavat, taustaltaan erilaiset opiskelijat, mahdollisuus vaihdella
menetelmiä opintopolun edetessä.
44. Arviointimenetelmien valinta
• Oppimista mittaavien arviointimenetelmien
valinnan tulisi perustua mm.
– oppimiselle asetettujen yksilöllisten ja
– yhteisöllisten tavoitteiden ja
– eettisten periaatteiden pohjalle.
• Perinteisin arviointimenetelmin ei voida vastata
kaikkiin niihin vaatimuksiin, joita nykyaikaisille,
moderneille oppimistoiminnoille on asetettu.
• Tämä asettaa entistä suuremmat vaatimukset
oppimisympäristöjen sekä koko oppimisprosessin
suunnittelulle.
45. Arviointimenetelmiä
Demonstraatio/suora havainnointi:
tehtävän tai tehtäväkokonaisuuden
suorittamisen työpaikalla tai
simuloidussa työympäristössä.
Arvioitsija on paikalla arvioimassa.
Epäsuora demonstraatio: käytetään
hyväksi valokuvia, videoita jne.
välittämään tietoa tehtävän
suorittamisesta, kun arvioitsija ei ole
paikalla
Tuotteet/tulokset: tutkinnon suorittajan
tekemät esim. erilaiset esineet,
mallit, tietokoneohjelmat, palvelut,
tai niiden yhdistelmät, kehittäminen
ja/tai korjaaminen
Itsearviointi; tutkinnon suorittajan
henkilökohtainen arvio
osaamisestaan ( yleensä ei riittävä
aineisto)
Työpaikka- ja muut dokumentit:
osaamisperustaiset työtodistukset
sekä erilaiset suunnitelmat, budjetit,
raportit, standardin mukaiset
toiminnalliset prosessit, joita
opiskelija on tehnyt/kehittänyt.
Kirjalliset ja suulliset kuulustelut:
varmistetaan kyselemällä opiskelijalta
kirjallisesti tai suullisesti tavoitteena
olevan tiedon hallinta,
ymmärtäminen ja/tai soveltaminen
todellisissa tai erikseen järjestetyissä
tilanteissa. (erilaiset esseet,
strukturoidut kyselyt,
monivalintatehtävät jne.)
Portfoliot: tutkinnon suorittajan keräämä
aineisto osaamisestaan.
46. Simulaatiot: todellisuutta jäljittelevät
toimintaympäristöt tai tehtävät,
joissa opiskelija näyttää vaadittua
osaamistaan. Yleensä sellaiset
toiminnot, joita ei voida tehtävän
luonteen (monimutkaisuus,
vaarallisuus, eettisyys jne.) muuten
suorittaa.
Case arviointi: spesifien tilanteiden
analysointi, kuvaaminen,
reflektointi, usein osoittaa
ongelmanratkaisukykyä,
johtopäätösten tekoa
tulevaisuuteen
Artikkeleiden arvioinnit: analyysikyky,
kehittää tulkintaa ja arviointia
Arviointia varten tehdyt kirjalliset tai
muut tuotteet: projektit, raportit,
esseet tai vastaavat, jotka
osoittavat vaadittavien
pätevyyksien tai sen osien hallintaa.
Kolmannen osapuolen raportit:
dokumentoidut ja vahvistetut
raportit esim, harjoittelun
ohjaajilta, alan asiantuntijoilta,
työpaikan esimiehiltä ja
vertaisarvioijilta tai muilta
ohjaajilta.
Perinteiset tenttitilaisuudet: valvotut,
erilaiset kirjalliset kokee
47. Tutkimusprojektit: käytännön tutkimus-
/selvitysprojektit, joissa opiskelijat
tutkivat ja arvioivat työtään
saadakseen ratkaisuja esille tulleisiin
ongelmin, aiheisiin tai kuinka
kehitetään ammattikäytäntöä.
Käytännössä vuorottelevat toiminta -
reflektio syklit
Oppimissopimus: sisältää aina myös
arviointisuunnitelman ja monia eri
arviointimenetelmiä
Multimedia projektit ja -esitykset:
sisällön, mediavälineiden- ja
esiintymisen hallinta
Monivalintatehtävät: eri variaatioita
Arviointi autenttisissa
toimintaympäristöissä ja tehtävissä:
tietojen ja taitojen hallinta,
ymmärtäminen ja niiden soveltaminen
autenttiseen toimintaympäristöön.
Laboratorio- tai klinikkaolosuhteissa
toimiminen: rajatut autenttiset
toimintaprosessit, joita voidaan
arvioida havainnoimalla, kriittisten
pisteiden arvioinnilla, kyselyillä, itse- tai
vertaisarvioinnilla ja/tai niiden
yhdistelmillä.
Ryhmä/tiimi työskentelyn arviointi:
kommunikatiiviset ja johtamisen taidot
48. Kriittisten pisteiden analysointi:
keskeisten ja/tai olennaisten
asioiden tai tapahtumien
havaitseminen ja niiden
merkityksen ymmärtäminen
Esseiden ja muiden kirjallisten
tuotoksien arviointi: tietämyksen
hallinta, ymmärtäminen, tiedon
käytön hallinta eri tilanteissa
Interaktiivinen arviointi:
tietokonevälitteinen,
interaktiivinen
Kenttä- tai harjoitteluraportit:
aineiston keruu sen organisointi,
analysointi ja esittäminen
Ryhmäperustainen arviointi:
ryhmän projektin, tehtävän
suorittajien arviointi (esim. PBL ja
monialainen toiminta,
lukupiirityöskentely)
Haastattelut , suulliset kyselyt:
täydentävät toisia menetelmiä,
voivat tuoda esille sellaista
osaamista, joka ei muuten ilmene
49. PBL raportit: systemaattinen tiedonkeruu
käsitellyistä ongelmista, niiden sisällöistä,
lähestymistavoista, ratkaisuista ja
vaikutuksista
Opinnäytetyöt ja projektin tuotokset ja
prosessiarviot: useita erilaisia tarkkoja
kriteereitä, jotka vaihtelevat aloittain
Itse- ja vertaisarviointi: antaa
mahdollisuuden osaamisen osoittamisen
täydentämiseen, tuo esille asenteita sekä
minäkuvan piirteitä ja itsetuntemusta
Laboratorio/studio työskentelyn raportit:
analyyttinen arvio käytännön toiminnasta
ja saavutetuista tuotoksista
Simulaatiot ja roolipelit: analyysi- ja
synteesitaidot, ongelmanratkaisutaidot,
päätöksentekotaidot
monimutkaisuuden hallinta.
Työnäytteet: yksitäisten taitojen tai
työsuoritusten osoittamista
käytännössä
Posterit ja niiden esittäminen: asian
hallinta, tiivistäminen,
havainnollistaminen
Osaamis- ja oppimispäiväkirjat:
osaamispäiväkirja osoittaa osaamisen
tasoa ja sen kehittymistä, kun taas
oppimis-päiväkirjassa kuvataan
enemmän opittuja sisältöjä ja taitoja,
kummassakin on oleellista myös
reflektiokyky
50. Arvioinnin ongelmia
• Arviointi yhdistyy perinteisesti arvosteluun taidoista,
kyvyistä ja henkisestä kapasiteetista
• Se on koettu oppimistapahtumasta
erillisenä toimintona, jonka tavoite
on lisäksi ollut usein muualla kuin
oppimisessa (esim. opintopisteet)
• Arviointiin valmistutuminen on ollut
laskelmoimista ja selviytymistä
• Arviointi on ollut oppimiseen nähden jälkijättöistä
51. Arviointieettisiä periaatteita
• Eettisesti hyvän arvioinnin
keskeiset arvot ovat
– reiluus,
– oikeudenmukaisuus,
– validius,
– reliaabelius,
– läpinäkyvyys sekä
– vaativuus ja
– kyky motivoida oppimista
• Arvioinnissa noudatettavat
keskeiset periaatteet ovat
– autonomian kunnioittaminen,
– haitan ja vahingon välttäminen,
– hyvän tekeminen ja
– oikeudenmukaisuus ja
– uskollisuus
• Monet asenteelliset esteet
vaikeuttavat arvioinnin toteutumista
eettisesti kestävällä tavalla
• Arviointiin liittyy paljon virheellisiä
myyttejä
– että etiikka edellyttää pyrkimystä
täydellisyyteen
– etiikka edistää vain joidenkin
osapuolten arvoja
– ammattietiikan säännöt riittävät
eettisesti hyvän toiminnan takeeksi
– eettiset rikkeet kuuluvat erilaisten
lautakuntien ratkaistaviksi
– eettisyys on synnynnäinen ominaisuus
– vain isoissa ongelmissa tarvitaan
etiikkaa