Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (20)
En vedette
En vedette (20)
Similaire à Vuorovaikutuksellisuuden edistäminen verkossa
Similaire à Vuorovaikutuksellisuuden edistäminen verkossa (20)
Vuorovaikutuksellisuuden edistäminen verkossa
- 2. Vuorovaikutus verkossa • On välittynyttä, sosiaalisesti vihjeetöntä ja siksi monella tapaa erilaista kuin kasvokkainen vuorovaikutus • Viestintä on verkossa neutraalimpaa kuin lähiopetuksessa • Välttämätön ja tavoiteltava asia • Tulisi olla dialogista ja perustua argumentaatioon
- 3. Vuorovaikutusta verkossa Voi olla eri tasoilla – Opettajan ja opiskelijan välillä – Opiskelijoiden kesken – Oppimateriaaliin sisäänrakennettuina itsensä korjaavina monivalintatehtävinä ja linkkeinä globaaliin verkkoon Keskustelu – Yhteisymmärrys – Väittelevä vuorovaikutus
- 4. Vuorovaikutuksellinen verkko-opetus • ei toimi ilman tasavertaista, osallistujakeskeistä ja aktiivista dialogista työskentelyä, johon kaikki osallistujat sitoutuvat. • Yhdessä ajatteleminen ja perehtyminen tarkoittavat, että tietoa ja sen yhdistämistä toimintaan haetaan yhteisen työstämisen avulla. • Erityisesti kirjoittamiseen perustuva verkkovuorovaikutus on kaikessa dokumentoituvuudessaan vahvaa ja voimakasta, sillä kirjoitettujen sanojen taustalla ei ole mitään sanomaa "ohentavaa" oheisviestintää. Kirjoitukset tulkitaan monesti huomattavasti jyrkemmin kuin puhuttu kieli, eikä viestin kirjoittaja pysty "näkemään", minkälaisia reaktioita viesti akuutisti herättää. (Verkko-tutor)
- 5. Vuorovaikutuksellinen verkko-opetus Oma yksilöllinen taustatyö Vastavuoroinen eriaikainen työskentely Vastavuoroinen samanaikainen työskentely Dialogisuus Reflektiivisyys Kyky antaa ja vastaanottaa palautetta Sosiaaliset taidot Avoin ja luotettava ilmapiiri
- 6. Syväsuuntautuminen dialogisessa oppimisprosessissa (Aarnio 2009) 1. Asioita joutuu ymmärtämään monista näkö- kulmista 2. Osallistujat tuovat omaa ajatteluaan ja toimintatapojaan muille tutkittavaksi 3. Osallistujat perustelevat muille myös teoreettisesti omaa ymmärrytystään ja näkemyksiään 4. Myös käytännön tekemistä perustellaan teoreettisesti 5. Osallistujat haluavat tiedustella muilta asioista ja tekemisen tavoista, jotta osaisi 6. Osallistujat arvioivat ymmärrystään ja toimintaansa luonnollisena osana kaikkea oppimista, yrittämistä, erehtymistä ja taas korjaavaa uudelleen yrittämistä 7. Osallistujat luovat yhdessä muiden kanssa jotakin sellaista, jota kukaan osallistujista ei saisi yksinään aikaan
- 7. Tekstipohjaisen verkkoviestinnän piirteitä (Martikainen 2001) • viesteistä puuttuvat nonverbaalit vihjeet, joten viestejä tulkitaan ja tunnetiloja ilmaistaan kirjoitustyylin, hymiöiden ja erilaisten merkkien avulla • viestit usein epämuodollisia ja tyyliltään vapaita, ns. "kirjoitettua puhetta" • palautteen aiheuttamat välittömät reaktiot jäävät usein välittymättä • palautetta joutuu yleensä joko odottamaan tai jäämään jopa ilman • valta-asema on usein opettajalla/ohjaajalla
- 8. Oppijoiden välinen vuorovaikutus (Voipala 2013) • selittäminen, argumentointi, kysyminen, vastaaminen ja perspektiivin ottaminen • oppijoiden sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen ja tietoinen ponnistelu päämäärän eteen keskustellen, tietoa jakaen ja oppijoiden asiantuntijuuksia yhdistäen • Ryhmätekijät, erityisesti sosiaalinen vuorovaikutus • sujuvan vuorovaikutuksen, vastavuoroisten keskusteluiden ja argumentoivan keskusteluotteen • onnistuneimmissa ryhmissä vuorovaikutus keskittyi harvoin opittavien sisältöjen syvälliseen teoreettiseen käsittelyyn. Sekä uusi tieto että kommentit pohjautuivat teoriaa ja tutkimustietoa enemmän oppijoiden omiin kokemuksiin ja mielipiteisiin, erityisesti samanaikaisessa keskustelussa
- 9. Oppijoiden välinen vuorovaikutus (Voipala 2013) • Onnistuneet ryhmät käyttivät paljon aikaa yhteisen toiminnan suunnitteluun ja organisointiin. • Vuorovaikutus keskittyi niissä myös sosioemotionaaliselle tasolle, jolloin puheenvuorot ja keskusteluviestit pyrkivät jännityksen lieventämiseen tai yhteenkuuluvaisuuden ilmaisemiseen. • Koulutus- ja kulttuuritaustoiltaan homogeeninen ryhmä tuki oppimista heterogeenistä ryhmää paremmin. • Positiivinen, kannustava ja luottamuksellinen ryhmäilmapiiri • Oppimistehtävän tuli edellyttää kaikkien ryhmän jäsenten osallistumista • Opettaja on oppimisprosessin aikainen tukija: kysmykset, yhteenvedot, motivointi ja läsnäolo
- 10. Oppijoiden välinen vuorovaikutus (Voipala 2013) • teknologialla on merkitystä vuorovaikutuksen laatuun: ei- reaaliaikaiset keskustelut edistivät oppimista enemmän kuin esim. Skypellä käydyt reaaliaikaiset • oma aktiivinen osallistuminen on tärkeää koko ryhmän oppimisen kannalta Tutustuminen Ryhmäytyminen Oppimistehtävät
- 11. Opettajan rooli keskusteluissa • Rohkaise osallistumista ja mahdollista helppo osallistuminen • Mieti omaa rooliasi keskustelussa: voit osallistu itse aktiivisesti ja näytä esimerkkiä, mutta tee se harkiten • Osoita, että arvostat oppijoiden osallistumista esim. ”jättämällä jälkiä” • Pidä keskustelu raiteillaan • Monet oppijat tekevät vain sen mitä kurssilla vaaditaan, joten voit motivoida heitä myös arvioimalla viestejä ja sitomalla osallistumisen saatavaan arvosanaan • Voit tehdä asteikko, jolla arvioit viestien relevanssia • Mieti milloin käytät koko ryhmän keskustelua ja milloin jaat keskustelun pienempii ryhmiin • Käyttäjätietojen kautta näet käyttäjittäin lähetetyt viestit
- 12. Keskusteluohjeet (Koli&Silander 2003) • Millä keskustelualueella keskustelu tapahtuu? • Mikä on keskustelun aihe / teema? • Mitkä ovat keskustelun päämäärä ja tavoitteet? • Miksi keskustelua käydään? • Mitä lopputuotosta keskustelulla tavoitellaan? • Mikä on lopputuotos? (tiivistelmä, yhteenveto, esitelmä, essee, kertomus jne.) • Mikä on keskustelun funktio? • Miten oppija hyödyntää käytävää keskustelua omissa töissään ja opiskelussaan? • Onko oppijan kirjoitettava viestejä määrätyssä aikataulussa tai onko viestien lukumäärälle asetettu tavoitteita? • Tehdäänkö keskustelusta yhteenveto? • Miten johtopäätökset keskustelun pohjalta tehdään ja kirjataan? • Miten käytyä keskustelua muuten hyödynnetään? • Mikä on lopputuotos? • Kuka tekee lopputuotoksen? • Miten lopputuotos tehdään? • Miten keskustelua - tiedonrakenteluprosessia/ongelman -ratkaisuprosessia tarkastellaan ja reflektoidaan lopussa/jälkikäteen?