Apulaisrehtori Sari-Anne Aaltola Kouluterveyspäivät 19.9.2012.

1. RYHMÄTAITOJA JA
AGGRESSION HALLINTAA
KOULUN TUELLA
Sari-Anne Aaltola
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, apulaisrehtori
Eurajoen yhteiskoulu

2. Mistä kaikki alkoi?
• Rajapinta –pilotti jalkautui Eurajoelle
syksyllä 2009 (Kaste, Remontti)
• ART-koulutus talvella 2010
• Ensimmäiset ryhmät syksyllä 2010
– projektisuunnittelija, psyk.sh. Tiina Ilola
– sosiaaliohjaajat; kolme koulutuksen käynyttä

3. ART = Aggression
Replacement Training
• Harjoitellaan sosiaalisia taitoja, jotta
aggressiiviselle käytökselle olisi
vaihtoehtoja
• Harjoitellaan itsehillintää ja vihan hallintaa,
jotta yksilö kykenisi käyttämään näitä
vaihtoehtoja
• Harjoitellaan moraalista perustelua, jotta
yksilö haluaisi käyttää näitä vaihtoehtoja

4. ARTin osa-alueet
SOSIAALISTEN TAITOJEN HIOMINEN (käytös)
Nuori ei osaa toimia sosiaalisissa tilanteissa, ”käyttäytyä”, olla
muiden ihmisten kanssa
 toiminnan taso
 VIHANHALLINNAN HARJOITTELU (emootio)
Nuoren on vaikea hallita vihaansa
 tunnetaso
 MORAALISEN PÄÄTTELYN HARJOITTELU (arvot)
Nuori ei osaa tai halua käyttäytyä tavalla, joka on yhteisön arvojen
mukaista
 ajattelun taso

5. VIHANHALLINTA
• Vihanhallinnan harjoittelu rakentaa pohjan
muulle oppimiselle
• Tavoitteena on, että nuori oppii itsestänsä,
omista reaktioistaan, valinnoistaan,
tunteistaan ja ajatuksistaan
A  B  C
Mikä johti Mitä teit? Mitkä
tilanteeseen? olivat
seuraukset?

6. Vihanhallinnan osa-alueita
 laukaisijat (sisäiset ja ulkoiset)
 vihjeet (kädet nyrkkiin, vatsaväänteet, hikoilu jne.)
 rauhoittajat (laskeminen, syvään hengittäminen, mielikuvat)
 muistuttajat (rauhoitu, älä ota vakavasti, ei kannata suuttua ym.)
 itsearviointi (esim. yes, pysyin rauhallisena!)
 seurausten ajatteleminen (jos –sitten)
 vihamielisen käyttäytymisen noidankehä
(mikä saa toiset suuttumaan minulle?)

7. TUNTEET
Missä eri
tunteet
tuntuvat
kehossa?

8. SOSIAALISET TAIDOT
• Nuorille annetaan malli siitä, mitä taito
tarkoittaa ja miten se toimii
(= mallintaminen)
• Nuorille annetaan ohjatusti mahdollisuus
opetella ja harjoitella sen käyttöä
(= rooliharjoittelu)

9. • nuorelle annetaan palautetta kehumalla,
ohjaamalla ja vertaamalla sitä, kuinka
hyvin taito sujuu verrattuna tavoitteeseen
sekä ryhmässä että erityisesti arjessa
(= toiminnan palaute)
• nuorta ohjataan ja rohkaistaan tarttumaan
tilanteisiin, joissa hän voi arkielämässä
testata juuri oppimiaan taitoja myös
ryhmän päätyttyä kotitehtävien avulla
(= taidon siirtäminen)

10. 50 sosiaalista taitoa
TUNTEISIIN LIITTYVÄT PERUSTASO
* omien tunteiden tunnistaminen * kuunteleminen
* pelkojen sietäminen * kiittäminen
SUUNNITTELUTAIDOT STRESSIN SIETOON
* ongelman syyn selvittäminen LIITTYVÄT
* omien kykyjen huomioon * reilu peli
ottaminen * häpeän sietäminen
* epäonnistumisen sietäminen
AGGRESSIIVISELLE
KÄYTTÄYTYMISELLE EDISTYNEEMPI TASO
VAIHTOEHTOISET * Avun pyytäminen
* Muiden auttaminen * Anteeksi pyytäminen
• Itsehillintä

11. Sosiaalisten taitojen
harjoittelu
• Jokaisella tehtävä:
– Osa harjoittelee mallintamisen jälkeen eli
”esittää” tilanteen (pääesittäjä ja
vastanäyttelijä)
– Katsojilla tarkkailutehtäviä:
• miten toimitaan? mitä tapahtui? miten onnistuttiin?
– Apuohjaaja: kirjaa, kontrolloi, tukee, jakaa
tarkkailutehtävät tai tsemppaa harjoitukseen

12. MORAALINEN PÄÄTTELY
Aggressiivisesti käyttäytyvillä nuorilla on
usein:
epäkypsä moraalisen perustelun taso
 tavoite saada taso nousemaan
kognitiivisia vääristymiä ajattelussaan
 esim. itsekeskeisyys, pahimman olettaminen, muiden syyttely
ympärillään yhteisö, joka jakaa samat
arvot ja normit
 esim. varastaminen on ok, kaikkihan sitä tekee, eikä autoa
kortilla ajeta

13. Moraalisen päättelyn
harjoittelu
Harjoituksen rakenne:
1. ongelmatilanne esitellään
2. nuorten vastaukset ja perustelut
3. vaalitaan kypsää pohdintaa
4. käsitellään epäkypsää pohdintaa
* Millaista olisi jos kaikki tekisivät noin?
* Miltä sinusta tuntuisi siinä tilanteessa?
5. lujitetaan kypsää moraalia

14. ARTin KANTAVIA AJATUKSIA
 kolme osa-aluetta, kolme kanavaa
 ryhmäprosessi, ikätovereiden vetoapu
 opettelua: kannustava ohjaaminen (roolit
ohjaaja – ohjattava)
 mallintaminen  opettaminen & harjoittelu 
yleistyminen arkeen
 toistot  käytäntöön
 ryhmän mukaan eteneminen
 positiivinen palaute

15. Suomen ART ry.
www.suomenart.com
• Suomen ART-yhdistys edistää ja ylläpitää ART-
menetelmään ja -tutkimukseen liittyvää
osaamista Suomessa.
• Yhdistyksellä on yksinoikeus järjestää ART-
koulutusta Suomessa.
• Arnold P. Goldstein, Barry Glick & John C. Gibbs:
ART – Aggression Replacement Training –
Ryhmäharjoitusmenetelmä aggressiivisesti käyttäytyville
nuorille

16. Ryhmät 2010-2012
• 2010 syksyllä opettajien ehdotuksesta
ryhmiin tuli yhteensä kahdeksan oppilasta
• Joukossa oppilaita, joilla runsaasti jälki-
istuntoja, tuntihäiriökäyttäytymistä,
ongelmia välitunneilla yms. (+ yksi oppilas
omasta pyynnöstään)
• Jokaisen oppilaan huoltajalta kysyttiin lupa
osallistua ryhmään kouluajalla

17. Ensimmäisen kerran katastrofi
• Ryhmään valikoituneet yhdeksän oppilasta
eri luokilta samaan aikaan – ei onnistunut!
• Valtataistelua, roolien hakemista,
nokkapokkaa, suunsoittoa – normaalia,
mutta ei hyödynnä asiaa
• Ryhmän jakaminen kahteen – 4-5
oppilasta helpompi hallita

18. Onnistuneempi ensimmäinen
kerta
• tutustutaan
• käydään läpi sisältöjä
• valitaan mahdollisesti ryhmässä käytäviä
aiheita ryhmän tarpeet huomioiden
• luodaan ryhmän säännöt (luottamus ja
Mitä ARTissa
vaitiolo) tapahtuu, se ARTiin
• sovitaan mahdollisista jää…
palkitsemiskäytänteistä (tarrat, rastit jne.)

19. Ryhmätapaamiset
• kerran viikossa 45 min kerrallaan
• harventuen lopussa
• 15 - 18 tapaamista lukuvuoden aikana
• tarrat vihkoon
• lisäksi päättäjäiset 
– ravintolaan syömään
– elokuviin ja Heseen
– Särkänniemeen…

20. Työparina psyk. sairaanhoitaja
• Koulun ulkopuolinen ohjaaja
• Psykiatrinen sairaanhoitaja – ammatillinen
kokemus ja näkemys
• Aikataulujen sovittaminen toisinaan
hankalaa

21. Työparina koulun sosiaaliohjaaja
• Koulun omaa väkeä
• Ammatillinen vahvuus – sosionomi
• Aikataulujen sovittaminen helpompaa

22. Karikoita…
• Opettajat mustasukkaisia omista
tunneistaan, vaikka yhteisesti todettiin
ART-ryhmän tarve
• Odotukset korkealla – ARTracadabra!?
• Sovitut ajankohdat eivät pidä
• Puolet ryhmästä pois koulusta
• Oppitunti (45 min) on lyhyt aika

23. …ja myötätuulta
• Jälki-istuntojen väheneminen
• Luottamuksen syntyminen – paljon olisi
virkavallalle kerrottavaa…
• ”Miten sinne ARTtiin oikein pääsee…mää
alan kans koheltaa kaikkee ni pääsen
sinne…” – kateutta
• Jatkoa toivotaan
• Huoltajien kiitokset ja palaute

24. Opettaja – ART-ohjaaja?
• oma rooli?
• koulun säännöt?
• kielenkäyttö puolin ja toisin?
• luottamuksen rakentaminen?
• oppilaan (ainoa) puolustaja?
• omat tiedot, taidot, elämänkokemus –riittävätkö
ne? Vai sorkinko jotain, mistä en mitään
ymmärrä?
• aineenopettaja vs. kasvattaja
– vaatii asennemuutosta kautta linjan?

25. Miksi minä?
• Omat lapset nyt 14 ja 17 – oma rajapinta
• Oma lapsuus – ”pidetty hyvin”
• Oma avioero
• Elämäntapaintiaaniopettaja
• ”Nämä broilerit tulevat työpäivän
jälkeenkin mieleen ja ajatuksiin…”
• ”Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin
kuin minä sanon.”

26. ART-kirja työkalupakkina
• ART-kirja toimii hyvin työkalupakkina ja
käsikirjoituksena, mutta välillä on ollut
pakko hakea työkaluja muualtakin ja
lopulta improvisoitava
– ryhmäyttämisharjoituksia
– leikkejä
– ajankohtaisia aiheita
– draamakasvatus
– ym.

27. Häsläämispäiväkirja

28. Moraalinen päättely
• Samin ongelmatilanne
Sami ja hänen ystävänsä Juha ovat levykaupassa. Juha näkee
levyn, josta pitää ja sujauttaa sen reppuunsa. Juha antaa pienen
merkin Samille ja kävelee ulos liikkeestä, mutta Sami ei huomaa
sitä. Hetken päästä myymälävartija tulee Samin luokse liikkeen
omistajan kanssa. ”Tuo on toinen niistä pojista, jotka varastivat
levyjä!” Myymäläetsivä tarkistaa Samin repun eikä löydä levyjä.
”Okei, pääset pälkähästä, mutta mikä oli sen pojan nimi, jonka
seurassa äsken olit?” kysyy myymäläetsivä. ”Menen kohta
konkurssiin jatkuvan näpistelyn takia”, sanoo liikkeen omistaja. ”En
voi päästää häntä menemään.”
• Mitä Samin pitäisi sanoa tai tehdä?

29. Mitä Samin pitäisi tehdä tai
sanoa?
• Pitäisikö olla kertomatta Juhan nimeä?
• Mitä liikkeen omistajan näkökulmasta Samin pitäisi
tehdä?
• Mitä jos liikkeen omistaja on mukava mies, joka välillä
antaa nuorille alennusta levyistä, jos heillä ei ole
tarpeeksi rahaa? Mitä Samin pitäisi silloin tehdä?
• Mitä jos liikkeen omistaja on Samin isä?
• Onko koskaan oikein käräyttää ketään?
• Kenen syytä tilanne on?
• Kuinka tärkeää on se, ettei kaupoista varasteta?
• Kuinka tärkeää on se, että myymälävarkaista ilmoitetaan
poliisille?

30. Materiaalia muualta
Video 1 – ulkoinen laukaisija
(Anger management in the office place)
Video 2 – sisäinen laukaisija
(Kummeli: Tunkki)
Video 3 - Porilainen taparikollinen
Lehtiartikkelit
Yleisö narautti rattijuopon Porissa
Mopoautoileva neito humalassa

31. Ajetaanko autoa kortilla?
• laki?
• vakuutukset?
• vahingonkorvaus?
• oma ajokortti?
• sakot?
• moraali?
• malli?
• etc.

32. Resurssit?
• psyk. sh. ja sosiaaliohjaajat saavat
palkkion oman kokonaistyöajan kautta
• opettaja – kerhotunnit?
• opettaja – mistä aika suunnitteluun ja
ryhmätapaamisiin?
• oppilaat – poissaolot oppitunneilta?
• päätösmatkat – kuka maksaa?

33. Räpäryhmän kokonaisuudet
• Vihanhallinnan ABC-malli
• Tunteet, niiden tunnistaminen ja
hallitseminen
• Moraalinen päättely
• Ryhmän omat akuutit aiheet

34. nART = non-ART
• Hiljaisten, vetäytyvien oppilaiden ryhmä
• Arjen RyhmäTaitoja
• Ryhmä voi olla suurempi kuin räpäryhmä
• Ohjaajien oma mallinnus ja rentous
suuressa roolissa
• Sosiaalisia taitoja ryhmän keskuudessa ja
koulun ulkopuolella

35. nARTin omia juttuja
• Leikki alussa rentouttaa (rikkinäinen
puhelin, murhaajaa, esineen piilotus yms.)
• Keskustelun kuljettamisessa tarvitaan
hienotunteisuutta, kaivelua, jokaisen
tasapuolista huomioimista
• Ryhmäkaverin hakeminen vieraasta
luokasta

36. Sosiaa-
listen
taitojen
koti-
tehtävä

37. Alakoulut
• Myös yhdellä Eurajoen alakoululla pidetty
ART-ryhmää ja uusi ryhmä alkanut
syksyllä 2012
• Menetelmää ei kuitenkaan suositella alle
10-vuotiaille

38. Aggression hallinta ja sosiaaliset
taidot oppiaineeksi?
• Läpäisyaihe melkein mihin tahansa
oppiaineeseen
• Hyödyksi ihan jokaiselle
• Vanhempien ART?
• Perusasiat puutteellisia ja hukassa

39. Tavoitteet
• Häsläämisen väheneminen
• Jälki-istuntojen väheneminen
Tulokset mittaamattomia ja näkymättömiä
• Aikuisen moraalinen tuki
• Aikaa nuorelle eri tavalla kuin muuten
koulussa
• ”Ei tääl kukaa muu mua ymmärrä ko noi.”

40. 2012-2013
• kolmas vuosi alkamassa
• kysely opettajille Wilmaan
• oppilaiden haastattelut (sos.ohjaaja)
• luvat huoltajilta (sos.ohjaaja)
• ryhmien kokoaminen
• aikataulun laatiminen
• ryhmien aloittaminen
»TULEVAISUUS?

41. Kasvamme yhdessä -illat
• Kaksi erilaista ”vanhempainiltaa”
• Paikalla sekä nuoret että vanhemmat
• Ei käsitellä koulun asioita niin kuin
yleensä, vaan nuoruuteen liittyviä asioita
• Asiantuntijaluennot
• Asioita, joiden kanssa painitaan kotona
• Tutustuminen oman ryhmän muihin
ihmisiin – niin nuoriin kuin aikuisiin

42. Nuoren kasvu ja kehitys
• Mitä tunteita ja ajatuksia murrosikä herättää?
• Mikä murrosiässä huolestuttaa?
• Mikä tekee nuoruudesta tärkeän elämänvaiheen?
• Mikä tukee ja mikä vahingoittaa nuoren kehitystä?
• Mitkä voisivat olla hälyttäviä merkkejä nuoren käytöksessä?
• Millainen on hyvä vanhempi?
• Miten vanhemmat voivat tukea nuoren itsetunnon
kehittymistä?
• Miten kiukkua ja mielipahaa voi ilmaista hyväksyttävällä
tavalla?
• Mitä kaikkea nuori voi oppia vanhempien antaman mallin
kautta?
• Mitkä ovat hyvinvoivan nuoren tunnusmerkkejä?

43. Rajoja ja rakkautta
• Keksikää tapoja, miten nuori ja vanhemmat voivat viettää yhdessä aikaa.
• Mitkä asiat tekevät arjesta hyvän?
• Mistä asioista nuorella on oikeus päättää itse? Mainitkaa toisaalta kolme asiaa,
joiden suhteen nuorelle tulee asettaa rajoja.
• Kuinka paljon on sopivaa käyttää aikaa tietokoneen, tv:n ja pelikonsolin kanssa
päivässä? Ovatko näihin liittyvät ikärajat sitovia?
• Miten paljon nuori voi itse määrätä rahankäyttöään? Mikä on sopiva kuukausi-
/viikkoraha?
• Mikä olisi sopiva kotiintuloaika nuorelle arkena? Entä viikonloppuna?
• Kuinka monta tuntia yössä nuori tarvitsee unta? Mikä on sopiva
nukkumaanmenoaika nuorelle?
• Mainitkaa kaksi asiaa, jotka on vaikea ottaa puheeksi.
• Millä tavoin nuoren arkipäivän onnistumisia voi palkita? Millaisia ovat arkipäivän
onnistumiset?
• Miten vanhemmat voivat tukea nuoren terveellistä ruokavaliota? Mainitkaa kaksi
terveellistä ruokailutottumusta ja kaksi epäterveellistä ruokailutottumusta.
• Kuinka paljon ja miten nuoren ystävyyssuhteisiin voi puuttua? Miksi?

44. • Viime syksynä ensi-iltansa saanut, niin
ikään yläkouluikäisille suunnattu Näetkö
punaista? jatkaa suuren kysynnän
ansiosta myös ohjelmistossa! Koululuokan
ristiriitatilanteita, niiden selvittämistä sekä
aggression tunnetta käsittelevä esitys on
ajankohtainen juuri nyt - ja aina!
www.ideateatteri.fi

45. Tavoitteet
• Herättää keskustelua
• Jakaa ajatuksia
• Tutustua
• Huomata eroja ja yhteneväisyyksiä
kasvatuksessa ja kehityksessä
– ”Kun kaikilla muillakin…”
– ”Ei kukaan muukaan…”
EI valmiita toimintamalleja tai vastauksia

46. Käytännön järjestelyjä
• Koulun ulkopuolisia avustajia, jotka
keskusteluttavat luokissa
– nuorisotyö
– seurakunnan nuorisotyö
– etsivä nuorisotyö
– terveydenhoitaja
– sosiaaliohjaaja
– ym.

47. Lisää käytännön järjestelyjä
• Luokanohjaaja ainoastaan käytännön
järjestelijä, tarkkailija ja kurinpitäjä – ottaa
osaa keskusteluun, jos haluaa
• Kahvit ja mehut luokkiin –
kielenkannat auki
• Ryhmien jakaminen – ei saman perheen
ihmisiä samaan ryhmään
• Vastauksista kootaan yhteenveto, joka
jaetaan koteihin - keskustelunaloittajaksi

48. …ja vielä käytännöistä
• Oppilaat pitää velvoittaa osallistumaan –
kompensaationa vapaatunteja, vapaa
koulu-/iltapäivä tai ”holipompelia” ja
herkkuja
• Luokanohjaajien motivoiminen
(ja palkkio)
• Oppilaat, jotka eivät osallistu?

49. Palaute
• Huoltajien keskiarvo 4,3 / 5
• Oppilaiden keskiarvo 3,1 / 5
• Palautteenkin perusteella perinteeksi:
– 27.9.2012 ja 6.11.2012
– kasiluokkalaisille

50. KIITOS!
Sari-Anne Aaltola
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, apulaisrehtori
Eurajoen yhteiskoulu
sari-anne.aaltola@eurajoki.fi
044 312 48 03