2. Potilasdirektiivi 2011/24/EU oikeusperustana
Kansallisen toimeenpanon takalauta 25.10. 2013
Artikla 11 koskee lääkemääräysten tunnustamista ja toimittamista
Tarvitaan muutoksia lääkelakiin ja lääkkeiden määräämisestä
annettuun asetukseen
Komission mukaan ”reseptin pitäisi jo toimia”, mutta laatii silti mm. EU-
lääkemääräyksen vähimmäistietosisällön ohjeet v. 2012 aikana
Pääperiaatteena EU:n vapaan liikkuvuuden arvot, joita saa rajoittaa
reseptin tunnustamisessa vain perustelluista a) terveyden suojelun
syistä tai b) epäilyistä aitoudesta, sisällöstä ja ymmärrettävyydestä
Lääkkeellä on oltava myyntilupa toimitusmaassa, mutta korvaus
maksetaan potilaan vakuutusmaan mukaan
EU-resepti ei koske huumekäyttöön soveltuvia lääkkeitä
EU-asetus 883/2004 (sosiaaliturvan koordinaatioasetus) tästä erillään
3. Periaate on selvä, mutta…
Unionissa on yli 20 kieltä ja kolmenlaiset kirjaimet, miljoonia käsialoja
EU:n n. 2 milj. lääkäristä ei ole unioni- Terhikkiä
Hoitajareseptikäytännöt vaihtelevat suuresti maittain
Erikoislääkärin oikeutta edellyttävät reseptit?
Kauppanimet ja brandit vs. geneeriset nimet?
Joissain maissa korvattavat uskomushoidot?
Eri lääkityskulttuurit: meillä yleisimmin yksi vaikuttava aine, mutta
muualla paljon lääkekombinaatioita, ja geneeristen nimien lista
vaikuttava
Resepti koskee myös lääkintälaitteita – meillä usein kuntasektorilta
Syrjimättömyys vs. toimittajan oikeussuoja
4. Enimmäkseen lääkkeen toimittajan tuska
Viitehinnan ja lääkevaihdon määräykset vs. vakuutusmaan
korvausperiaatteet – paperisota, kun suorakorvaus ei toimi; meillä
potilaan maksuosuus taas jäsenmaiden kärkeä
Määrääjän oikeuksien varmistelu: vain Valviran kautta, ehkä…
Myyntilupa: voi puuttua sekä klassikoilta että uutuuksilta, mutta
toisaalta myyntilupia on sadoilla valmisteilla, joita ei myynnissä
Lääketurvallisuus, esim. pakkaussetelin kieli – kuinka selität?
Annoksen varmistaminen määrääjältä??
Sähköinen lääkemääräys on omaksuttu ”kansalliseksi pakoksi”,
muttei se näissä toimikaan, vaikka investoitu on
Kirjavat lääkemääräyksen voimassaoloajat
5. Määrääjän vinkkelistä
Lääkkeet lääkärin keskeisimpiä työkaluja – mitä muualta potilaalleni
toimitetaan?
Ohjeluonnos reseptin tietosisällöstä komiteologisesti mykistävä
Hoidon laatu- ja turvallisuusstandardi on hoitomaan mukainen
Totuttu määräämään kauppanimillä, jotka jnkv. vaihtelevat maittain
Muualle resepteineen menevien neuvonta – suomalaisella ei
oikeutta sikäläisiin lääkekorvauksiin
Korvausstandardi: kunnallisen vai KELA- korvaustason mukainen?
Resepti paljolti entisen kaltainen, mutta lisää varmasti kysymyksiä
6. Palvelukorin määrittelystä
Meillä lääkkeet ovat ainoa kansallisesti määritelty palvelukorin osa,
SV:n kautta – muuten 330 eri palvelukoria
KELA meklarina EU:n suuntaan, kuten jo sosiaaliturvan
koordinaatioasetuksessa, mutta korin sisältö vielä keskeneräinen –
vain kotimaiseen valikoimaan suomalaisella on muualla unionissa
kiistaton oikeus (mm. sairaaloiden kustannusvastuulla meillä olevat
lääkkeet?)
Paljonko jää lääkärin harkintaan, meillä ammattihenkilölain 4. luvun
mukaan?
Luultavasti suurin volyymi rajayhteistyössä ja lähialueilla (Viro).
Eläkeläisrannat?
7. Terveydenhuoltomenot pääryhmittäin 1995–2009
Milj.
euroa
Vuoden
2009
hinnoin
14000
12000
10000
Muut
menot
8000
Terveydenhollon
bru�oinvestoinnit
6000
Lääkkeet
ja
muut
lääkinnälliset
kulutustavarat
Muu
terveydenhuolto
4000
Sairasvakuutuksen
korvaama
yksityinen
terveydenhuolto
2000
Perusterveydenhuolto
(pl.
Työterveys-‐,
opiskelu-‐
ja
hammashuolto)
0
Erikoissairaanhoito
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
Lähde:
THL,
Terveydenhuollon
menot
ja
rahoitus
2009