1. Hybridiprojektin
rahoitus
osa ”Hybridienergian avaimet
käteen -palvelukonseptin
pilotointi” projektia
Tatu Leppänen, Pekka Bollström

2. SISÄLTÖ
• Selvityksen tavoite
• Hybridiprojekti
• Hybridiprojektin vaiheet
• Tulovirta
• Rahoituskonseptit
• Julkinen tuki
• Rahoittajat
• Energian myynti
• Syöttötariffi

3. SELVITYKSEN TAVOITE
Selvitys on tehty osana ”Hybridienergian avaimet käteen
-palvelukonseptin pilotointi” projektia elo-joulukuussa 2011
Tavoitteena on kehittää käyttäjälähtöinen konsepti, jolla
pystytään vastaamaan erikokoisten kasvihuoneyrittäjien
energiatarpeisiin ja heidän kokemiinsa ongelmiin
Hankkeiden toteutus vaatii riittävää rahoitusta kaikissa
vaiheissa – selvityksessä on kartoitettu tarjolla olevat
rahoitusvaihtoehdot, tuet sekä toimintamallit
Korkotasoja, vakuusvaatimuksia tai muita yksityiskohtia ei ole
ilmoitettu, koska ne määräytyvät joka projektissa erikseen
markkinatilanteen, hintataso-olettamien, ennustetun
tuotannon sekä investoinnin koon mukaan

4. HYBRIDIPROJEKTI
Hybridienergiaprojekti käsittää nykyisten energialähteiden
käytön selvityksen, tarjolla olevien vaihtoehtojen arvioinnin
sekä kahden tai useamman energialähteen laitesuunnittelun,
asennuksen sekä käytön
Tässä hankkeessa selvitetän nimenomaan uusiutuvia
energianlähteitä käyttäviä laitteita – maalämpöä, tuulivoimaa,
biopolttoaineita, aurinkoenergiaa
Hybridienergiainvestoinnin arvo muodostuu sekä suorasta
taloudellisesta kannattavuudesta että energiakustannusten
riskien poistosta, ympäristöarvoista ja imagohyödyistä

5. HYBRIDIPROJEKTIN VAIHEET
riskivaraukset,
vakuutukset,
huoltosopimukset...
optimointi
Käyttö ja
tulevaisuuden kunnossapito
suunnitelmat, rahoittaja-
nykyiset laitteet, uskottavuus
hintaolettamat, Asennus
markkinatilanne...
Hankinta
Ennenaikainen
Investointipäätös
lopetus
toimitusvalvonta
Mittaukset ja
suunnittelu Purku
Alkuselvitys
datan laatu

6. TULOVIRTA
Hybridienergiaprojekti tuottaa positiivista kassavirtaa useampaa
kautta, haasteena on kuitenkin tulovirran takapainoisuus:
Energiasäästöt, eli kuinka paljon edullisemmaksi energia tulee
verrattuna nykyisiin tuotantotapoihin
Ylijäämäenergian myynti ulkopuolelle sekä
energiaoston/myynnin optimointimahdollisuus
Mahdolliset tuet ja avustukset
Tuotantokustannusten varmuus mahdollistaa
lisätuotantoinvestoinnit ja sitä kautta suuremman myynnin
sekä pitkällä tähtäimellä paremman katteen

7. RAHOITUSKONSEPTIT 1/3
• Perinteinen: omistaja suunnittelee, maksaa omarahoitusosuuden,
hakee lainaa vakuuksilla ja teettää työt, laitteet taseessa ja
korkomenot vaikuttavat tulokseen
• Laitevalmistajan rahoitus: omistaja suunnittelee ja teettää,
laitetoimittaja rahoittaa sopivilta osin toimittamiaan laitteita,
rahoituksen hinta yleensä kalliimpi, laitteet näkyvät taseessa heti ja
korkomenot vaikuttavat tulokseen, vakuudet sekä ennenaikainen
purku ovat haasteellisia
• “Avaimet käteen”: pääurakoitsija ottaa vastuun koko toimituksesta
ja myy sen valmiina omistajalle, laitteet siirtyvät taseeseen, kulut
tulokseen, lainoitus joko perinteisillä tai allaolevilla tavoilla...
• ESCO: virallisesti hyväksytty toimittaja toimittaa suunnitelmat ja
laitteet, joilla tehdään selvää energiasäästöä, ESCO-toimijan
rehoitus tapahtuu energiasäästöjen kautta. Tämä ei toistaiseksi
toimi hankkeen tapauksessa...

8. RAHOITUSKONSEPTIT 2/3
• Osamaksu: omistajan maksamat maksupostit sovitaan pitkälle
aikavälille, laitteet siirtyvät taseeseen heti, lainajärjestely näkyy
korkeampina rahoituskuluina (vakuudet ja ennenaikainen purku?)
• Leasing: omistaja joko hankkii “avaimet käteen” -toimituksen
yhdeltä toimijalta, jolla on jo leasing-rahoittajan tuki tai hankkii
leasing-rahoituksen valitsemilleen laitteille, laitteiden omistus siirtyy
lyhennysten lopussa jäännösarvolla, lyhennykset näkyvät tuloksessa.
Leasing-sopimus voi käsittää pelkät laitteet tai myös huollon,
varaosat, vakuutukset jne.
• Paikallinen yhteisomistus: useampi paikallinen omistaja omistaa
sovitusti ja yhteisesti yhden energiaa tuottavan laitteen, ja energia
jaetaan omistajien kesken. Taseeseen kirjattava omistus, vakuudet,
kulut ja tulot jakaantuvat kaikkien omistajien kesken

9. RAHOITUSKONSEPTIT 3/3
• Energiaomistus: omistaja on osakkaana energiaa tuottavassa
laitoksessa, joka voi sijaita missä tahansa Suomessa. Omistaja saa
ostaa siltä omistusosuutensa edestä energiaa
omakustannushintaan. Omistuksen arvo siirtyy taseeseen ja
ostotoiminta näkyy kuluina
• Energiamyynti: omistaja tekee sopimuksen “avaimet käteen”
toimittajan kanssa energian ostosta sovittuun hintaan ja toimittaja
sitoutuu toimittamaan sitä kaikissa olosuhteissa, laitteet eivät siirry
omistajan taseeseen, energian hinnan on oltava riittävä kattamaan
toimittajan investoinnin ja voitto-odotukset
• Palkkiosopimus: “avaimet käteen” -toimittaja jakaa investoinnin
hinnan ja voitto-odotukset sekä suoraan myyntihintaan että
energiasäästöistä tai -myynnistä tulevaan palkkioon; mitä suurempi
tuotto, sitä suurempi palkkio myös toimittajalle

10. JULKINEN TUKI
Alkuselvitykset:
• Pienimuotoisiin alkuselvityksiin (luokkaa 1.100 Eur) saatavilla
tukea sekä MMM:n että TEM:n/ELY-keskusten kautta
• MOTIVA:n hyväksymiin energiakatselmuksiin jopa 40-50%
tukea, maatilat ovat kuitenkin tämän ulkopuolella, MMM
valmistelee laajempien energiakatselmusten mahdollisuutta
• Mikäli hanke saa ELY-keskuksen investointitukea, myös
asiantuntijapalvelujen käytölle on mahdollista saada tukea,
haettava ennen hankkeen aloitusta. Mm. tuulivoimaloille tai
tuulimittauksille investointitukea ei myönnetä
• Julkisesti ylläpidettyjä palveluita mm. Tuuliatlas, EMV:n
ohjeistukset jne, näiden tarjoamien tietojen taso ei yksin riitä
investointipäätöksen tekemiseen

11. JULKINEN TUKI
Suunnittelu ja Rakentaminen:
• Finnveran yrittäjälainat tapauskohtaisia, lainojen takauksissa
100% takaus ei mahdollinen ja vakuusvaatimukset kovat
• Tekesilla ei ole tähän suoraan sopivaa ohjelmaa, eivätkä ole
ilmaisseet kiinnostusta
• ELY-keskukset tukevat yrityksiä investointitukien muodossa,
näiden saantiperusteet vaihtelevat paljon ja mm. tuulivoima on
rajattu ulkopuolelle
Käyttö:
• Ei varsinaisia tukia saatavilla

12. RAHOITTAJAT
• Pankit: voivat rahoittaa projektin kokonaisuutena, vaativat
yleisesti 30-40% omarahoitusosuutta, hankittavat laitteet eivät
yksin riitä vakuudeksi, perusteellinen suunnitelma helpottaa
hyvän lainapäätöksen saantia
• Laitevalmistajat: rahoittavat vain omat laitteensa, lainan hinta ja
vakuusvaatimukset vaihtelevat voimakkaasti sen mukaan, onko
kyse markkinoille pyrkivästä uudesta tulokkaasta vai hyvin
etabiloituneesta isosta toimijasta
• Tavoiterahastot: tälle nimenomaiselle alalle ei ole löytynyt
tavoiterahastoja. Tuulivoimarakentamiseen sijoittavia rahastoja
löytyy, vaativat yleensä hyvää investointisuojaa (= takuut,
huoltojärjestelyt, purkuehdot...) ja korkeaa korkotasoa

13. RAHOITTAJAT
• Yksityissijoittajat: tekevät tapauskohtaisia päätöksiä, voivat sijoittaa
esimerkiksi jos heille taataan osa voimalan tuotannosta; ei yleinen
sijoituskohde, eli vaatii paljon perustelua ja valmistelutyötä
• Energiamyyjät: “avaimet käteen” -toimittajat voivat sopia
rahoitukset omille toimituksilleen ja siirtää nämä asiakkailleen;
isompia energiakokonaisuuksia rakentavat voivat suostua
pienemmän osan rahoittamiseen mikäli siitä on selkeää hyötyä
heidän kokonaishankkeelleen, esim. yksi tuulivoimala paikalliselle ja
loppuosa puistosta energiamyyjälle

14. ENERGIAN MYYNTI
3 4
Tuotantolaitos 1 Sähkön myyntiyhtiö Kulutuspiste 2
1 2
Sähköverkkoyhtiö 1 Kantaverkko Sähköverkkoyhtiö 2
Sähkön siirto Sähkön myynti
1 Sähkönsiirtosopimus 1 3 Sähkönostosopimus
2 Sähkönsiirtosopimus 2 4 Sähkönmyyntisopimus

15. ENERGIAN MYYNTI
• Sähkön kuluttajan käyttämä sähkö mitataan sähkömittarilla, samoin
tuotettu sähkö
• Tietyn sähköyhtiön kulutuksen ja tuotannon välinen ero tasataan
tasesähköjärjestelmän avulla
• Jokaisella sähkömarkkinoiden osapuolella ja verkonhaltijalla on
oltava yksi avoin toimittaja, joka tasapainottaa ko. toimijoiden
sähkötaseen
• Tasevastaava vastaa siitä, että sähkökaupan osapuolen tuotanto ja
hankinta kattavat tämän kulutukset ja sähkön toimitukset kunkin
tunnin aikana
• Sähkön hinta koostuu energian hinnasta, siirtohinnasta ja verosta
• Energian hinta määräytyy markkinatilanteen mukaan, ja se
määritetään myyjän ja ostajan välisessä sopimuksessa
• Sähkön siirtohinnan määrää jakeluyhtiö

16. SYÖTTÖTARIFFI
• Koskee uusia tuulivoimaloita (>0,5 MVA) sekä biokaasu- (>0,1 MVA) tai
puupolttoainevoimaloita (>0,1 MVA, <8,0 MVA), jotka eivät ole saaneet muuta
valtiontukea
• Ennakkoilmoitus tehtävä 1 kk:n sisään rakentamispäätöksen tekemisestä
• Hyväksymispäätös tehtävä ennen kaupallisen käytön aloittamista (paitsi
metsähakevoimalat!)
• Hankkeelle voi hakea ennakkotietopäätöstä, joka on kahdeksi vuodeksi sitova
EMV:lle
• Toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset tulee selvittää hyväksynnän saamiseksi
(mm. riittävä vakavaraisuus, hankkeen kannattavuus syöttötariffi huomioiden, kyky
harjoittaa toimintaa seuraavat 12 vuotta)
• Vaatii hyväksyttyä todentajaa!
• Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta 30.12.2010/1396:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101396
• Valtioneuvoston asetus uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta
30.12.2010/1397: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101397

17. SYÖTTÖTARIFFI
Hyväksymispäätöksen hakemuksessa on esitettävä seuraavat selvitykset:
Tuuli-, biokaasu- tai puupolttoainevoimalan suunnitellun kaupalliseen käyttöönoton ajankohta.
Seurantasuunnitelma eli kuvaus menetelmistä, joilla tukeen oikeutettu sähkön tuotanto
määritetään. Seurantasuunnitelma sisältää kuvauksen sähkö- ja lämpöenergian
mittausmenetelmistä sekä polttoaineiden määrien ja energiasisältöjen määritysmenetelmistä.
Selvitys sähkön tuottajan ja voimalan toiminnallisista ja taloudellisista edellytyksistä.
Selvitys siitä, ettei voimala ole saanut valtiontukea tai että mahdollinen valtiontuki on maksettu
takaisin.
Todentajan varmennus seuraavista asioista:
- Voimalaitos sijaitsee Suomessa tai Suomen aluevesillä, pois lukien Ahvenanmaan maakunta;
- Voimalaitos on uusi, eikä sisällä käytettyjä osia;
- Voimalaitoksen nimellisteho ylittää laissa säädetyn vähimmäistehon;
- Biokaasu- ja puupolttoainevoimalat tuottavat lämpöä hyötykäyttöön (biokaasuvoimalan osalta,
jos hakee lämpöpreemiota); ja
- Biokaasu- ja puupolttoainevoimalan hyötysuhde ylittää laissa säädetyn vähimmäistason
(biokaasuvoimalan osalta, jos hakee lämpöpreemiota)

18. SYÖTTÖTARIFFI
• Syöttötariffi on jälkikäteen maksettava sähkön markkinahinnan (3kk
keskiarvo) ja annetun takuutason erotus, eli markkinahinnan
keskiarvon ollessa 50 Eur/MWh ja syöttötariffin 83,5 Eur/MWh
maksetaan tuottajalle jälkikäteen jokaisesta tuotetusta MWh:sta 33,5
Eur
• Tuulivoimaloille se on 12 vuoden ajan 83,5 Eur/MWh (ellei 2.500
MVA yhteinen asennusteho tule täyteen tai 6.000 TWh
tuotantomäärä ylity), 2015 loppuun, mutta enintään 3 vuoden ajan
korotettu 105,3 Euroon
• Biokaasu- ja puupolttoainevoimaloille 83,5 Eur/MWh sekä
vastaavasti 50 Eur ja 20 Eur lämpöpreemio (vastaavana
rajoituksena yhteinen asennusteho 19 MVA sekä 150 MVA)
• Sähkön hinnan ollessa alle 30 Eur/MWh maksetaan erotus 30
euroon, hinnan ollessa negatiivinen tariffia ei makseta
• Metsähakevoimaloiden syöttötariffi 0–18 Eur/MWh sidotaan
päästöoikeuden hintaan

19. SYÖTTÖTARIFFI
Tärkeitä kohtia:
• 20101396 §5 mom 2: ”tuulivoimalalla voimalaitosta, jossa tuotetaan tuuliturbiineilla
sähköä ilman virtauksen liike-energiasta yhdessä tai useammassa samaan
verkonhaltijan mittariin kytketyssä generaattorissa;”
• 20101396 §18 mom 3, hyväksymispäätös raukeaa mikäli:”sähkön tuottajan
omaisuutta on ulosmitattu, hän on joutunut selvitystilaan tai hänet on haettu
konkurssiin taikka tuomioistuin on tehnyt päätöksen häneen kohdistuvan
velkajärjestely- tai saneerausmenettelyn aloittamisesta”
• 20101396 §21: “Energiamarkkinaviraston on siirrettävä hyväksymispäätös
toiselle sähkön tuottajalle, jos päätöksessä mainitun voimalaitoksen hallinta
siirtyy toiselle sähkön tuottajalle ja sähkön tuotantoon on edelleen
toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Siirtämistä varten sähkön tuottajan
on kirjallisesti ilmoitettava Energiamarkkinavirastolle voimalaitoksen hallinnan
siirtymisestä sekä toimitettava tarpeelliset tiedot siirron saajasta ja tämän
suostumuksesta siirtoon. Siirron saaja vastaa hallinnassaan olevan
voimalaitoksen osalta sähkön tuottajalle tässä laissa säädetyistä velvollisuuksista
ja on oikeutettu syöttötariffiin saatuaan tiedon hyväksymispäätöksen siirtämisestä”