Training staff for RDM support- Case Helsinki University Library
Bibliometrisen tiedon käyttö tutkimuksen arvioinnissa
1. Bibliometrisen tiedon käyttö
tutkimuksen arvioinnissa
HYKS-erityisvastuualueen tutkimustoimikunnan seminaari
30.1.2014
Mari Elisa Kuusniemi, informaatikko
Meilahden kampuskirjasto Terkko
www.helsinki.fi/yliopisto
12.2.2014
1
2. Bibliometriikalla tarkoitetaan...
... tutkimuksen arviointia tutkimuksessa tuotettujen
julkaisujen perusteella.
Bibliometriikassa tarkastellaan
• lähdeluetteloita => viittaukset
• kirjoittajia (author) ja yhteistekijöitä(co-authors)
• tekijöiden affiliaatioita (~julkaisussa ilmoitettu
kotiorganisaatio)
Bibliometriikka on näistä tiedoista johdettua
tilastotiedettä.
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
12.2.2014
2
4. Bibliometrikkaa käytetään apuna
tutkimuksen arvioinnissa
• Organisaatioiden tutkimuksen tason
seuraamisessa
• Tutkimusrahoituksen jakamisessa (esim.
Suomen Akatemia, OKM, STM)
• Vakanssien täytössä (esim. kaikissa
Aalto-yliopiston tutkimusvakansseissa)
• ym.
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
12.2.2014
4
5. Bibliometrisen tiedon lähteitä
• Lähdemateriaali: Julkaisuluettelot
• Viittaustietokannat, jotka seuraavat
lähdeviittauksia:
• Web of Science, perinteinen, suositeltava
• Scopus, uudempi tulokas, joskus hyödyllinen
• Google Scholar, huono
luotettavuus, viittaukset voivat tulla esim.
blogi-kirjoituksista.
• Lehtien Impact Factorit Journal Citation
Reports- tietokannasta
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
12.2.2014
5
6. Bibliometriikka toimii jos,
• tarkasteltava aineisto on riittävän suuri.
• vertailun kohteet ovat samalta
erikoisalalta.
• aikaikkuna on rajattu oikein (ei suosita
pelkkää ikää, tai käytettävissä ollutta
aikaa)
• lähtöaineisto on eheä ja saatu
luotettavasta lähteestä.
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
12.2.2014
6
9. Miten rahoittajat taklaavat
ongelmia?
• Rahoitushaku avataan kapeahkoille aiheille, eli
jaetaan hakijat omiin ”sarjoihin”, joiden sisällä
vertailu onnistuu.
• Teetetään suuritöiset bibliometriset vaiheet hakijoilla
=> johtaa helposti virheisiin aineistossa.
• Hakijoiden tai hakijaryhmien tunnistaminen jätetään
hakijoille
• saman tai lähes saman nimisten henkilöiden ongelma
• tutkimusryhmien rajojen määrittelyn ongelmat
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
12.2.2014
9
10. Esimerkki hyvästä
käytännöstä
• Hakijoita pyydetään tuottamaan julkaisuluettelot
netissä Researcher ID palvelussa.
• Palvelusta löytyvät kaikki ne julkaisut, jotka löytyvät
Web of Science tietokannasta.
• Researcher ID -palvelu on integroitu Web of
Science- tietokantaan
+ tärkeimmät bibliometriset analyysit henkilöille tai
ryhmille saadaan tehtyä muutamalla napin
painalluksessa.
+ virhelähteet pienet
-
kotimaiset julkaisut jäävät ulkopuolelle
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
12.2.2014
10
11. Kysymyksiä?
Kiitoksia!
Mari Elisa Kuusniemi, Science Information Specialist
mari.elisa.kuusniemi@helsinki.fi
Helsingin yliopiston kirjasto, Meilahden kampuskirjasto Terkko
Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
12.2.2014
11