Myyräekinokokki ja luonnontuotteiden turvallisuus. Mitkä ovat Echinococcus multilocularis -heisimadon uhkat, riskit ja vaarat luonnontuotealalle Suomessa. Keruutuotetarkastajan erikoisammattitutkinnon opinnäytetyön esittely Otavassa 9.5.2011.
2. MYYRÄEKINOKOKKI JA
LUONNONTUOTTEIDEN
TURVALLISUUS
MITKÄ OVAT ECHINOCOCCUS
MULTILOCULARIS -HEISIMADON UHKAT,
RISKIT JA VAARAT
LUONNONTUOTEALALLE SUOMESSA
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
3. Tärkeimmät teemat
• ekinokokki
– myyräekinokokki eli Echinococcusmultilocularis
– hirviekinokokki eli Echinococcusgranulosus
• ekinokokin elämänkierto
• ekinokokkoosi
• tartunnan lähteet
• levinneisyys
• torjunta
• myyräekinokokki ja luonnontuotteet
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
4. Yleistä ekinokokista
• heisimato
• Taeniidae –heimo
• lapamatojen pieniä sukulaisia
• pituus 2-5 mm
• 3-4 jaoketta
• päässä 4 imukuppia ja 28-40 koukkua
• infektiivinen toukkavaihe tartuttaa
pääisännän, joka levittää munia ulosteessa
• zoonoottinen eli tarttuu eläimestä ihmiseen
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
6. Ekinokokkien jaottelu
• myyräekinokokki eli
Echinococcusmultilocularis
– Alveolaarinen ekinokokkoosi eli AE (sairaus)
• hirviekinokokki eli E. granulosus
– Kystinenekinokokkoosi eli CE (sairaus)
• myös muita ekinokokkeja löytyy
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
10. Ekinokokkoosi
• kun väli-isäntä syö ekinokokin munan, se
kuoriutuu ohutsuolessa ja tunkeutuu
verenkiertoon ja kudoksiin (kudosmato)
• yleensä immuunipuolustus tuhoaa
• aiheuttaa vaarallisen maksasairauden, jossa
maksaan muodostuu kystiä eli rakkuloita
• itämisaika pitkä, useita vuosia
• löytyy yleensä satunnaislöydöksenä
• hoito vaikeaa ja kallista
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
11. Kuva jyrsijästä, jolla alveolaarinen ekinokokkoosi
Lähde: Maijala ym. 2001. Riskinarviointi Echinococcusmultiloculariksen
leviämisestä Suomeen ja Suomessa. EELA. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos.
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
12. Alveolaarinen ekinokokkoosi AE
• aiheuttajana E. multilocularis
• kysta yleensä maksassa
• epäsäännölliset onkalot
• taudin kehittyminen kestää yleensä vuosia
• tuhoaa maksakudosta
• lähettää etäpesäkkeitä
• hoitona kystan poisto antibioottisuojassa
• kuolleisuus 10-20% 10 vuoden aikana
• ei tavattu Suomessa
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
13. Kystinenekinokokkoosi CE
• aiheuttajana E. granulosus eli hirviekinokokki
• Suomessa 1998-2002 3 tapausta
• tartunnat todennäköisesti saatu ulkomailla
• tartunnan saaneiden määrää ei tiedetä
• yleensä sattumalöydös
• hoidettavissa
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
14. Ekinokokkoosin diagnostiikka
• anamneesi
– lapsuus ja nuoruus endeemisellä alueella
– altistavat ammatit eläinlääkäri ja maanviljelijä
• vasta-aineet ELISA-menetelmällä
– tulos titterinä (normaali <400, potilailla useita
tuhansia)
• kudosnäytteestä tehtävä PCR-testi
• ei näy ulosteen parasiittitutkimuksessa, koska on
kudostauti
• ennen näytteenottoa konsultoitava
parasiittitauteihin erikoistunutta lääkäriä
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
18. Myyräekinokokin levinneisyys Suomen
lähialueilla
• tavataan yleisesti Keski-Euroopassa
• lähimmät alueet
– Viro (2003)
– Liettua (2001-2003)
– Latvia (2002)
– Venäjä Vienan meren itäpuolella (Pietari?)
– Huippuvuoret
– Tanska
– Ruotsi (2010)
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
19. Ruotsin myyräekinokokki-havainto
• Fennoskandian 1. myyräekinokokkihavainto
• näyte tutkittiin helmikuun 2011 alussa
• näyte oli saatu ketusta Uddevallan alueelta
Bohusin läänistä lounaisesta Ruotsista
joulukuussa 2010
• näytteen tutki SVA
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
20. Myyräekinokokin levinneisyyden
tutkiminen
• tutkittiin aikaisemmin etsimällä ekinokokkimatoja
kuolleiden eläinten suolistosta > hidasta ja
hankalaa, suuri infektioriski
• nykyään käytetään koproantigeenin osoitusta
ulosteesta
• kettu on tärkein tutkittava
• Suomessa tutkitaan vuosittain
– myyriä ja jyrsijöitä
– kettuja
– supikoiria
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
22. Myyräekinokokin tartunnan lähteet
(WHO 2001)
1. Käsittelemällä pääisännästä
• turkista
• ulosteesta
• kontaminoituneesta elintarvikkeesta tai mullasta
2. Elintarvikkeet, jotka ovat epäsuorasti altistuneet
munille
• tuuli, linnut, hyönteiset, kärpäset
3. Juomavedestä
4. Hengitysilman välityksellä (epätodennäköinen)
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
23. Myyräekinokokin munien tuhoaminen
• munat ovat hyvin kestäviä – säilyvät normaalioloissa tartuttavina
vuosia
– +4°C vedessä 16 kk
– -70°C-80°C 96-48 h (riippuu materiaalista)
• tärkeimmät tuhoamiskeinot ovat kuivatus ja korkeat lämpötilat
• tuhoutuvat 5 min. lämpötilassa +60°C- +80°C lämpötilassa
• tuhoutuvat välittömästi +100°C
• herkkä kuivatukselle
– 27% kosteus 2 päivää lämpötilassa +25°C
– 15% kosteus 2 tuntia lämpötilassa +43°C
– 85-95% kosteus 3 tuntia lämpötilassa +45°C
• desinfektio natriumhypokloriitti (NaOCl) vähintään 3,75% liuos
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
24. Myyräekinokokin torjuminen
1. Väli-isäntien (lampaat, porot, hirvet, naudat, siat) raakoja
teurasjätteitä ei pidä antaa koirille eikä jättää petoeläinten
saataville
2. Kasviksien peseminen ennen ravinnoksi valmistamista
3. Koirien säännöllinen madotuspratsikvantelilla
(Droncit, Drontalcomp)
4. Estetään koirien pääsy
laidunmaille, kasvimaille, leikkikentille
5. Hyvä käsihygienia
6. Hygienia lemmikkien hoidossa, silityksessä jne.
7. Pratsikvantelisyötit ketuille ja supikoirille
8. Kettu- ja supikannan vähentäminen
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
25. Myyräekinokokin torjuminen 2
• erityinen huomio lapsiin
– käsihygienia
– leikkipaikat
– lemmikit
• kirjallisuudesta löytyi viitteitä siihen, että
tartunta usein saatu mahdollisesti jo
lapsuudessa
• tartunnan lähdettä ja ajankohtaa on
mahdotonta määrittää
Matleena Pulkkinen 9.5.2011
26. Voiko myyräekinokokin saada
luonnontuotteista?
• myyräekinokokin voi saada, jos nämä ovat
kontaminoituneet E. multiloculariksen munilla
• Evirakehoittaa huuhtelemaan huolellisesti kaikki
ulkomailta tuodut kasvikset tai nauttimaan ne
kypsennettyinä
• Keski-Euroopassa endeemisillä alueilla (Sveitsi)
kehoitetaan myös huuhtelemaan tai
kypsentämään kaikki kasvikset
• Mielestäni suurin riski elintarvikkeissa liittyy
pellolla viljeltäviin yrtteihin, marjoihin ja
salaatteihin, jotka nautitaan kypsentämättä
27. Löytyikö kirjallisuudesta viitteitä marjojen,
sienien ja yrttien vaarallisuudesta?
• mielestäni tätä ei ole tarpeeksi tutkittu
• kirjallisuudesta löytyi viittauksia muutamaan tutkimukseen, jossa oli
tutkittu AE sairastuneiden elintapoja ja verrattu niitä
• Kern ym. (2001): 40 saksalaista potilasta
• Kreidl ym. (1998): 21 itävaltalaista potilasta
• molemmissa tutkimuksissa korostuivat
– lemmikkien - koirien ja kissojen osuus
– maatalouteen liittyvät työt
– maalaisympäristö
• luonnontuotteiden käyttöön liittyviä kysymyksiä
• viittaus Sveitsissä eläintarhassa AE sairastuneeseen apinaan, jonka
tartunnan lähteeksi epäiltiin endeemiseltä alueelta tuotua rehua
28. Kern ym. 2004 tutkimus
• tutkivat 40 saksalaista AE sairastunutta
• vertailuryhmä
• haastattelemalla selvittivät elintapoja
• suurimmat riskit liittyvät ulkona liikkuvaan
lemmikkikoiraan ja –kissaan
• pesemättömien mansikoiden syöminen
• heinän pureskelu (chewinggrass)
• näiden riski saattaa liittyä saastuneisiin
kasvinosiin tai likaisiin (multaisiin) käsiin
• metsäalueet ovat peltoja harvemmin saastuneita
30. Kreidl ym. (1998) tutkimus
• tutkivat 21 itävaltalaista AE sairastunutta
• eivät löytäneet vahvistusta väitteelle, jonka
mukaan matalalla kasvavien marjojen tai sienten
syöminen lisäisi riskiä saada E. multilocularis -
tartunta
• tärkeimpiä riskitekijöitä lemmikkikissat, metsästys
ja työskentely heinän kanssa
• selvitettiin puutarhamarjojen (mansikka),
metsämarjojen (mustikka ja karpalo), sienien sekä
viljeltyjen yrttien ja luonnonyrttien mahdollista
riskiä, mutta sitä ei löytynyt
33. Myyräekinokokin tarttumisriskin pienentäminen
Tutkijat(Kern ym. 2004) suosittelivat riskialueella
asuville seuraavia toimenpiteitä pienentääkseen
E. multilocularis-loisentarttumista
– suojakäsineiden pitäminen käsiteltäessä
maata, kasveja tai puuta
– käsien peseminen ennen ruokailua varsinkin
maatöiden jälkeen
– hengityssuojan käyttö pölyisissä töissä
– koirien ja kissojen säännöllistä madotusta (1 krt/kk)
– pellon tai puutarhan tuotteiden puhdistus
34. Myyräekinokokki ja luonnontuotteet
• ei tavata vielä Suomessa
– normaalit hygieniaohjeet
• Suomeen tuotavat kypsentämättömät raaka-
aineet
– teollisuuden raaka-aineet
– suoraan kuluttajille myytävät tuoretuotteet
– pakasteet
37. Toimintaohjeet käsiteltäessä E.
multilocularis–riskin omaavia raaka-aineita
• huolellinen huuhtelu
• kypsennys > 100°C heti, 60-80°C 5 min.
• kuivatus
• pastörointi 60-80°C 5 min.
• iskukuumennus (UHT) heti
• sivuvirrat
– hyödyntäminen
– kompostointi + kuumennus
• pakkausmateriaalin käsittely
38. Avoimia kysymyksiä
• luonnontuotteiden mahdollista riskiä ei ole tutkittu
• pystytäänkö materiaalin puhtautta edes tutkimaan
• koirankakkakeskustelu saa kokonaan uusia
ulottuvuuksia
• lehtipuhaltimet
• hygieniaopastus tarpeen
• toimintatavat matkustettaessa
– eläinten silittäminen
– ruokailutavat (syö vain kuumennettua ruokaa)
• lasten suojaaminen