2. Tietoyhteiskunta?
Yhteiskunta,
jossa käytetään paljon ns. tietotekniikan välineitä?
vai jossa päätöksenteko ja ammattikäytännöt perustuvat
– arvojen, tarpeiden sekä voimavarojen ohella –
pätevin menetelmin hankittuun tietoon?
Tieto
= hyvin perusteltu tosi uskomus.
ei ole sama kuin data tai informaatio.
sana kokenut inflaation se jälkeen, kun kieleemme tuli
“tietokone” (computer eikä “knowledge machine”)
4. Maapallon keskilämpötilan kehitys?
1.0
Instrumental data (AD 1902 to 1999)
Reconstruction (AD 1000 to 1980)
Reconstruction (40 year smoothed)
1998 instrumental value
Northern Hemisphere anomaly (°C)
0.5
relative to 1961 to 1990
0.0
−0.5
−1.0
1000 1200 1400 1600 1800 2000
Year
Figure 5: Millennial Northern Hemisphere (NH) temperature reconstruction (blue – tree rings, corals, ice cores, and historical records) and instru-
mental data (red) from AD 1000 to 1999. Smoother version of NH series (black), and two standard error limits (gray shaded) are shown. [Based on
Figure 2.20]
Näinkö on mennyt 1000 v? Kuinka jatkuu?
10. Sanomalehdet ja PISA-menestys
“Aktiivinen sanomalehtien lukeminen näkyy myös
kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa ...
Sanomalehteä useita kertoja viikossa lukevat
suomalaisnuoret menestyivät vuoden 2009 vertailussa
kaikilla osa-alueilla paremmin kuin harvemmin ja ei
koskaan sanomalehteä lukevat nuoret.
Lukutaidossa aktiivilukijoiden ja kaikkein passiivisimpien
lukijoiden koepistemäärien ero oli niin suuri, että se
vastaa lähes 1,5 kouluvuoden edistystä.”
HS 1.2.2012.
11. Makkara lisää diabetesriskiä?
Paljon makkaraa ja muita prosessoituja lihatuotteita
syövillä naisilla on muita suurempi riski sairastua
aikuisiän diabetekseen, kertoo ranskalaistutkimus.
Ranskalaisten tulokset perustuvat 66 000 terveen naisen
ruokavalio- ja terveystietoihin, jotka kerättiin vuosina
1993–2007. Keskimäärin 16-vuotisen seurannan aikana
1 400 naista sairastui aikuistyypin diabetekseen.
Naisilla, jotka söivät prosessoitua lihaa vähintään viidesti
viikossa, oli tutkimuksen mukaan noin kolmanneksen
suurempi riski sairastua aikuisiän diabetekseen kuin
naisilla, joille liha maistui harvemmin kuin kerran
viikossa.
HS 22.2.2012
12. Mitä yhteistä?
huomisen sää ja ilmastonmuutos?
pörssikurssien ja työttömyyden kehitys?
vaihtoehtoisten kuntarakenteiden vaikutukset kuntien
talouteen ja asukkaiden hyvinvointiin?
puolueiden kannatusosuudet?
sanomalehtien lukeminen ja lukutaito?
makkaransyönnin terveysvaikutukset?
13. Mitä yhteistä?
Vastaukset näihin kysymyksiin
eivät eksakteja vaan epävarmoja – sisältävät aina
jonkinsuuruisen virhemarginaalin
perustuvat kokeellisesti tai epäkokeellisesti hankittuun
numeeriseen havaintoaineistoon eli dataan,
haetaan tilastollisten menetelmien avulla,
ovat päteviä vain, jos datan hankinnassa on sovellettu
asianmukaisia metodisia periaatteita kuten
edustavuus ja vertailukelpoisuus
vaativat usein mutkikkaiden tilastollisten mallien
rakentamista ja sovittamista havaintoihin.
14. Mitä tilastotiede on?
Oppiaine ja tieteenala, jonka kohteena ovat
sattuman ja vaihtelun hallinta,
informaation suodattaminen datasta,
ja jonka soveltaminen on monin tavoin läsnä
jokapäiväisessä elämässämme.
15. Tieto- ja informaatiotekniikka?
Maailma (ml. Internet) on pullollaan dataa.
Ns. informaatio- tai tietotekniikan välineet tuottavat,
tallentavat, muokkaavat, siirtävät jne. dataa aina entistä
runsaammin, pikkupiirteisemmin ja tehokkaammin.
Täsmällisempää olisikin puhua datatekniikasta.
Jotta kaiken datan sisältämä informaatio saataisiin
suodatetuksi ja sen pohjalta saataisiin tarkkaa ja
käyttökelpoista tietoa, tarvitaan todellista
informaatioteknologiaa = tilastotiedettä!
16. Missä tilastotiedettä tarvitaan?
Tekniikka ja tuotantoelämä
• IT-ala: signaalin- ja kuvankäsittely
• teollisuuden ja laboratorioiden laadunvalvonta
Biologia
• genetiikka, bioinformatiikka
• ekologia, ympäristöntutkimus,
• maatalous- ja metsäntutkimus
Lääketiede ja terveydenhuolto
• sairauksien syiden etsiminen
• tautien ehkäisyn ja hoitojen vaikuttavuuden arviointi
• lääkkeiden tuotekehitys
Talous-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet
Julkishallinto, yritykset, järjestöt, jne.
MISSÄ EI TARVITA?
17. Tilastotiede on matemaattinen tiede
Vaihtelun ja sattuman kuvaamisessa, mallittamisessa sekä
havaintoaineiston analyysissä ja sen pohjalta tehtävässä
tilastollisessa päättelyssä tarvitaan matematiikkaa:
todennäköisyyslaskentaa, satunnaismuuttujien ja
todennäköisyysjakaumien teoriaa,
matemaattista analyysiä l. differentiaali- ja
integraalilaskentaa,
vektori- ja matriisialgebraa, kompleksianalyysiä, . . .
18. Tilastotiede on muutakin
Tilastotiede on vahvasti sovelluslähtöinen.
Tarpeellisten matematiikan välineiden lisäksi tilastotieteen
piiriin kuuluvat ainakin
tutkimuksen suunnittelun ja havaintoaineiston hankinnan
yleiset periaatteet ja menetelmät, kuten koesuunnittelu
ja otantamenetelmät
tilastollisen analyysin tulosten esitys: informatiivisten
taulukoiden ja kuvioiden laadinta – yhteys
havaintopsykologiaan ja kognitiotieteeseen.
tilastollisen päättelyn filosofia.
19. Puolueiden kannatusarviot
Kysymys: Kuinka suuri osa äänestäjäkunnasta antaisi
tällä hetkellä äänensä kullekin puolueelle?
Havaintoaineiston hankinta: Poimitaan satunnaisotos
äänioikeutetuista ja haastatellaan puhelimitse.
Aineiston analyysi: Lasketaan kutakin puoluetta k
kannattavien määrä haastateltujen joukossa,
kannatusosuuden pk piste-estimaatti pk ja ns.
virhemarginaali eli tavallisesti 95% luottamusväli
pk ± 2 × pk (1 − pk )/n
Tulkinta ja päätelmät: Onko näyttöä kannatusosuuksien
muutoksista edelliseen gallupiin tai vaaleihin verrattuna?
Vastausten luoitettavuus?
20. Karpalo-puolukkamehu ja virtsatietulehdus?
Kysymys: Vähentääkö karpalo-puolukkamehun
nauttiminen virtsatieinfektioiden uusiutumista?
Aineisto: Oulun YTHS:n ja OYS:n työterveyshuollon
potilaista värvätyt naiset satunnaistettiin (miksi?)
koeryhmään (mehua 50 ml/d, n = 50) ja
vertailuryhmään (n = 50).
Analyysi: 6 kk aikana 16% koe- ja 36% vertailuryhmän
naisista sai uuden infektion; ero 20%-yksikköä, 95%
luottamusväli 3–36 %-yks., P-arvo 0.023.
Tulkinta: Tutkimus antoi – sittemmin vahvistunutta –
näyttöä siitä, että karpalo-puolukkamehulla voidaan
vähentää virtsatieinfektion uusiutumista.
Lähde: Kontiokari ym. BMJ 2001; 322: 1-5
21. HS:n Nuorten postista 20.2.2012 poimittua
Ylioppilas Antti Remsun (19 v) kirjoitus “Tutkimuksista ja
niiden tuloksista pitäisi kirjoittaa kansantajuisesti”:
Monet lukevat sanomalehdistä, kuinka esimerkiksi
“uusi tutkimus osoittaa, että uusi lisäaine X on tai ei ole
terveydelle haitallinen”. Lehdissä ei useinkaan kerrota,
miten tulokseen on päädytty.
Toivoisin, että tutkimusten tekoa, kriittistä analyysiä ja
ylipäätään omilla aivoilla ajattelemista opetettaisiin
enemmän kouluissa, mieluiten jo peruskoulussa.
Sisältänee myös tilastolukutaidon opettamisen?
22. Tilastolukutaito
ISI:n (International Statistical Institute) maailmankongressin
(Helsinki, 1999) lehdistötiedote
“Tilastojen lukutaidon tarve kasvaa.
Tilastojen lukutaitoa on parannettava niin päättäjien
kuin tavallisen kansan keskuudessakin.
Numerotaito on Unescon lukutaidottomuuskampanjan
heikoin lenkki, jonka merkitys korostuu jatkuvasti.”
Kuinka koululaitoksemme huolehtii tilastolukutaidosta?
23. Tilastolukutaito
Kansalaisille tilastojen lukutaito on kahdella tavalla tärkeätä.
Tilastojen lukutaito on olennainen osa arkielämän
ymmärtämistä, edellytys yksityiselämän järkeville
päätöksille ja apuväline hallinnon demokraattisen
kontrollin toteuttamiselle.
Työelämän kansainvälistyminen ja teknistyminen vaatii
työntekijöiltä yhä kehittyneempää tilastojen lukutaitoa ja
tilastollisen ajattelun hallintaa.
Sille joka hallitsee tilastoajattelua, työmarkkinat
tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia.
24. Lopuksi: Erään tilastotieteilijän CV
matematiikan ja tilastotieteen opintoja, HY
tutkija, Suomen Syöpärekisteri
va. professori, lääketieteellinen tdk, KuY ja TaY
biostatistikko, lääket. tdk, OY
asiantuntijatehtäviä:
• terveydenhuollon menetelmien arviointi (THL),
• Maailman terveysjärjestön (WHO) ja kv. syövän-
tutkimuskeskuksen kouluttajana:
Ranska, Jordania, Thaimaa, Intia
OY:n matemaattisten tieteiden laitoksen varajohtaja . . .
Elämä tilastotietelijänä on vaihtelevaa!