2. Asiantuntijoiden yhteisöllinen haaste
• Valmiita vastauksia ja malleja ei useimpiin haasteisiin
vielä ole olemassa, vain kiihkeää muutosta ja
kehitystä
• Kyky, halu ja tahto katsoa rakentavalla, mutta
kriittisellä tavalla menneeseen
• Yhteisöllisen keskustelun tarve
• dialogisuus, tasavertaisuus, kunnioitus,
• avoimet kysymykset, kyseenalaistaminen, keskeneräiset
ajatukset,
• ’noviisin silmät – ekspertin silmät’
3. Asiantuntijan hiljainen tieto
• Hyvin suuri osa ammatillista tietoa on ’hiljaista tietoa’
• Asiantuntijatehtävissä menestymisen avaintekijäksi muodostuu
hänen kykynsä hankkia/omaksua hiljaista tietoa.
• Hiljaisen tiedon hankinnan epäonnistuminen voi johtaa nopeaan
turhautumiseen ja työuupumukseen
• Hiljaisen tiedon käsitteen avulla mahdollista selittää joidenkin
ihmisten poikkeuksellinen menestys erilaisissa työtehtävissä
(mukaillen Sternberg&Caruso 1985)
4. Hiljaisen tiedon siirtyminen
• Olennaisina tekijöinä
• yhteisöllinen työskentely
• avoimuus
• luottamus
• tasavertainen vuorovaikutus
• tiedon yhteisöllinen rakentaminen
• rakenteellinen tuki, ei vain oma-aloitteisuuden varassa –
esim. uusien toimijoiden perehdyttäminen, säännölliset
palaverit
• työilmapiiri ratkaisevassa merkityksessä
5. Vertaisvalmennus
• Prosessi, joka perustuu luottamukseen
• Kaksi tai useampi kollega tekee yhteistyötä
• reflektoidakseen omaa käytäntöään
• yrittääkseen hankkia, laajentaa tai
jalostaa (uusia) taitoja
• vaihtaakseen ideoita, opettaakseen toisiaan
• toteuttaakseen toimintatutkimusta omassa opetuksessaan
• ratkaistakseen työssä kohdattuja ongelmia
• kehittääkseen omaa ammatillisuuttaan
• kehittääkseen yhteistä kieltä ja viitekehystä uusille ideoille
uusien tietojen ja taitojen analysoimisessa
(Bergen&Engelen 2003)
6. Yhteiset arvot
• Luottamus
• Edistämme vuoropuhelua luottamuksen vahvistamiseksi ja työyhteisön
kehittämiseksi. Sitoudumme yhteisiin toimintamalleihin toisiamme tukien ja
huomioon ottaen. Toimimme lakien, asetusten ja yhteisesti sovittujen
pelisääntöjen mukaisesti.
• Avoimuus
• Otamme aktiivisesti selvää asioista sekä viestimme vastuullisesti.
Toimimme tosiasioiden perusteella ja tahdikkaasti. Annamme ja otamme
vastaan rakentavaa palautetta.
• Asiakaslähtöisyys
• Asiakkaat ovat toimintamme perusta. Verkostoidumme suunnitelmallisesti,
ja olemme dynaamisia sekä mukautumiskykyisiä. Keskitymme
olennaiseen.
• Toisen ihmisen arvostaminen
• Kuuntelemme avoimesti toista ihmistä ja tuomme oman mielipiteemme
esille. Arvostamme toistemme osaamista ja erilaisia toimintatapoja yhteisen
tavoitteen saavuttamiseksi.
• Uudistuminen
• Olemme aktiivisia, ennakoivia ja innovatiivisia. Oppiminen on uuden tiedon
luomisen ja uudistumisemme perusedellytys.
7. Uudistuvan asiantuntijan ote 1/4
(mukaillen ks. Nissinen 2001, Bass & Avolio 1990)
• Transformationaalista johtamista voidaan kuvata neljän I:n kautta
(Bass & Avolio 1990, 220-221):
• Idealisoiva vaikutus. Johtajalla on korkea moraali ja eettiset periaatteet,
jotka toteutuvat myös käytännössä ja joiden toteutumiseen alaiset voivat
myös luottaa. Luottamuksen rakentumisessa johtajan esimerkillisellä
käyttäytymisellä on suuri merkitys.
• Luottamuksen rakentaminen:
• aikaa opiskelijoille / kollegoille / työelämäkumppaneille
• vuorovaikutuksen yksilöllisyys
• huolenpito ja kiinnostuneisuus osallistujista
• kunnioitus ansaittava käytöksen, vuorovaikutuksen ja kohtaamisen
kautta
• vahva eettinen ja moraalinen perusta
• rehellisyys, oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus
8. Uudistuvan asiantuntijan ote 2/4
(mukaillen ks. Nissinen 2001, Bass & Avolio 1990)
• Inspiroiva motivaatio. Johtaja luo haasteita ja
innostunutta sekä optimistista ilmapiiriä ympärilleen.
Johtajat tukevat myös merkitysten tietoiseksi saattamista.
• Inspiroiva motivointitapa:
• auttaa verkostotoimijoita löytämään omasta toiminnastaan uutta
sisältöä, uusia piirteitä, uusia haasteita
• yhteisöllisyys kasvaa yhteisistä tavoitteista ja yhteisistä
kokemuksista
• luottamus tulevaisuuteen, optimismi
• yhteinen osaamistavoitteiden visiointi luo sitoutumista
• osaamistavoitteet ja toiminnan tavoitteet korkealla
• oma toiminnallinen esimerkki innostaa
• jatkuva positiivinen kannustus
• innovatiiviset kannustimet käyttöön
9. Uudistuvan asiantuntijan ote 3/4
(mukaillen ks. Nissinen 2001, Bass & Avolio 1990)
• Intellektuaalinen stimulaatio. Johtaja haastaa alaisensa
arvioimaan totuttuja tapoja ideoimaan ja kehittämään uusia,
entistä parempia toimintamalleja.
• Älyllinen haastaminen ja virittäminen:
• innovatiivisuuden ja luovuuden tukeminen ja siihen rohkaiseminen
• uudet ratkaisumahdollisuudet, uudet näkökulmat, vanhan kyseenalaistaminen
• virheet osana toimintaa ja oppimisen lähde
• yhteinen ideointi, yhteinen ongelmanratkaisu
• erimielisyys sallitaan, ryhmäprosessi haasteena
• taitavuus vastavuoroisessa ja kehityssuuntautuneessa palautteen
antamisessa
• Kaikki ottavat palautetta vastaan
10. Uudistuvan asiantuntijan ote 4/4
(mukaillen ks. Nissinen 2001, Bass & Avolio 1990)
• Individualismin korostaminen. Johtaja mahdollistaa työyhteisön ja
siihen kuuluvien yksilöiden kehittymisen luomalla oppimis- ja
kasvumahdollisuuksia.
• Toimijoiden yksilöllinen kohtaaminen:
• myönteinen ihmiskäsitys
• aito kiinnostus toimijoista myös yksilöinä eikä vain verkoston
osasena
• yksilölliset kehittymistarpeet havaitaan
• hyväksytään yksilölliset erot ja pyritään toimimaan sen mukaisesti
• kuuntelemisen taito
• vuorovaikutuksen yksilöllisyys
11. Kontrolloivan asiantuntijuuden heikkoudet
• luottamuspula:
• tiukka valvonta
• delegoinnin ja vastuun antamisen vaikeus
• toiminnan fokus virheiden etsiminen ja ’rankaisu’
• jos kontrolli korostuu, toimijoiden oma-aloitteisuus katoaa,
passiivisuus lisääntyy
• toimijat eivät uskalla kokeilla uutta
• tehokkuus ja toiminta/oppiminen muuttuu näennäiseksi
12. Passiivisen asiantuntijuuden heikkoudet
• Asiantuntija on ’omissa oloissaan’, etäinen
• asioihin puututaan pakon edessä
• virheitä/epäkohtia pääsee syntymään
• toimijoille ei anneta vastuuta/toimintavaltuuksia
ratkaisuihin
• asiantuntijan luottamus rakenteisiin ja rutiineihin toiminnan ohjauksessa
• asiantuntija ei halua ottaa kantaa, ei ole helposti tavattavissa
• asiantuntija ei vastaa sähköposteihin, puheluihin
• vastuun välttely, ongelmatilanteista pakeneminen
• päätöksenteko vaikeaa ja myöhässä aikatauluista
13. Uudistuvan asiantuntijuuden tulokset
• Tehokkuus
• asetettujen osaamistavoitteiden saavuttaminen ja ylittäminen
• sujuva ja rakentava yhteistyö
• poikkeuksellinen laatu tekemisessä ja asenteissa
• vahva kehittymis- ja kehittämispyrkimys
• menestyksen ilmapiiri näkyy ulospäin
14. Uudistuvan asiantuntijuuden tulokset
• Tyytyväisyys
• laaja-alaista
• kohdistuu asiantuntijaan ja ammattikorkeakoulun tehokkuuteen ja
menestykseen
• toimijoiden vahva kokemus siitä, että he ovat itse tehneet niitä asioita,
jotka tuottivat menestystä
• verkostoasiantuntija fasilitaattori, joka mahdollistaa menestyksen
15. Uudistuvan asiantuntijuuden tulokset
• Sisäinen yrittäjyys
• yhteinen vahva yrittämisenhalu
• sitoutuminen työskentelyyn, asiantuntijaan ja tavoitteisiin johtaa oman
työpanoksen lisäämiseen – oppimisen flow
• kannustus yhä parempiin saavutuksiin eli otetaan menestyksestä uutta
virtaa
• verkostoasiantuntijoiden oma työtyytyväisyys ja jaksaminen työssä
16. Asiantuntijuuden haasteita yksilötasolla
• Kiteytyy kolmeen seikkaan:
• tavoitteiden luominen, tavoitteiden kommunikointi, luottamuksen
rakentaminen
• Näiden ytimessä:
• itsetuntemus, omaan asiantuntijuuspotentiaaliin tarttuminen ja tämän
potentiaalin kehittäminen toiminnan kautta (Bennis 1999.)
17. Ammatillisesti ajastaan jäljessä oleva
asiantuntija (Ruohotie 2003)
• ei tunne oman alansa uusinta tietoa, kehityssuuntia ja
viimeisimpiä saavutuksia
• työsuoritus ei ole enää kilpailukykyinen
• ei tunne uusimpia työhönsä liittyviä välineitä
• ei pysty seuraamaan oman alansa uusinta kirjallisuutta
• ei kykene soveltamaan omia ideoitaan
asiantuntemusalueellaan
• ei pysty hyödyntämään kollegojen ohjeita ja neuvoja
• arvostus ja luotettavuus heikentynyt kollegojen silmissä
• häntä kuunnellaan yhä harvemmin tärkeissä päätöksissä
• osallistuu yhä harvemmin päätöksentekoon työssään
18. Ammatillisesti ajan tasalla oleva / uudistuva
asiantuntija (Ruohotie 2003)
• tuntee/hallitsee oman alansa ja sitä lähellä olevien alojen
uusimman tiedon, sovellutukset ja saavutukset
• tuo esille uusia ehdotuksia ongelmien ratkaisuksi
• etsii sovellutuksia uusimmalle tiedolle
• ottaa vastaan haasteellisia ja riskialttiita tehtäviä
• kykenee jatkuvasti parantamaan suoritustaan ja tulostaan
• asiantuntemusta arvostetaan kollegojen ja eksperttien
keskuudessa
• pitää yllä henkilökohtaisia kontakteja oman alansa
asiantuntijoihin
• osoittaa kriittisyyttä ongelmien ratkaisuissa, tuotekehittelyssä,
jne.
• osaa käyttää tehokkaasti hyödyksi suoritusarviointia ja työstä
saatua palautetta
19. Jaettu asiantuntijuus luovissa prosesseissa
• Asiantuntijuus toteutuu erilaisten toimijoiden ja intressien
yhteisvaikutuksena
• Jaettu asiantuntijuus edellyttää aina kykyä yhdistää erilaisia
kompetensseja ja vallan muotoja
• Jaetun asiantuntijuuden lähtökohtana usein monenlainen epävarmuus
ja epäselvyys
• (mukaillen Ståhle, Sotarauta, Pöyhönen 2004.)
20. Onnistumisen haasteet jaetussa
asiantuntijuudessa
• Toimijoille annettava tilaa ja mahdollisuuksia toimia riittävästi omista
lähtökohdistaan ja toteuttaa kehittämisprosessissa myös itselleen
tärkeitä tavoitteita
• Jaetussa asiantuntijuudessa asetettavan tavoitteen rooli moniulotteinen,
kyettävä toimimaan eri tavoitteiden välisessä maastossa
• eri toimijoiden intressien yhteensovittaminen
• (mukaillen Ståhle, Sotarauta, Pöyhönen 2004.)
21. Työilmapiiri
• Mikäli ilmapiiri ei tue avoimuutta ja
luottamuksellisuutta, suuri osa hiljaisesta tiedosta voi
jäädä piileväksi
• salailu, kyräily, omat mapit, luuleminen, suljetut ovet
• Positiivinen ilmapiiri edistää sitoutumista ja uuteen
toimintaympäristöön sisään pääsyä sekä toiminnan
jatkuvuutta
• Yhteisöllisen asiantuntijuuden rakentamisen merkitys
22. Työskentelyilmapiiri
Hyvinvointia uhkaavista
ongelmakohdista tärkeimpiä:
• ongelmista keskustelemisen
puute ja taso
• kritiikin antaminen ja
vastaanottaminen
• loukkaaminen ja
loukkaantuminen sekä
• erilaiset epäonnistumiset ja
muut vastoinkäymiset
Tärkeimpiä myönteisiä
tunnekokemuksia ja
yhteisöllisyyden tunnetta
tuottavia tekijöitä:
• arvostus,
• onnistuminen,
• välittäminen ja huolenpito
sekä
• hauskuus ja huumori.
• (Fuhrman&Ahola.)
23. Positiivinen ilmapiiri (Knowles ym 1984 mukaan)
Hyvä, positiivinen
ilmapiiri
YHTEINEN ARVOSTUS
YHTEISTYÖKYKYISYYS
INHIMILLISYYS
MUKAVUUS
MOLEMMINPUOLINEN
LUOTTAMUS
KANNUSTUS
AVOIMUUS JA
REHELLISYYS/ AITOUS
