SlideShare une entreprise Scribd logo

Talous ja Yhteiskunta 4/2012

•
•
Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos

Euroalueen kriisi

Gouvernement et associations à but non lucratif
1  sur  64
Télécharger pour lire hors ligne
LABOUR INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH Pitkänsillanranta 3 A, 6. krs 00530 Helsinki Finland p. 09–2535 7330 (Tel. +358–9–2535 7330) fax 09–2535 7332 (Fax +358–9–2535 7332) www.labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos harjoittaa kansantaloudellista tutkimusta, seuraa taloudellista kehitystä ja laatii sitä koskevia ennusteita. Laitos on perustettu vuonna 1971 Työväen taloudellisen tutkimuslai- toksen nimellä ja on toiminut nykyisellä nimellä vuodesta 1993 lähtien. Tutkimuk- sen pääalueita ovat työmarkkinat, julkinen talous, makrotalous ja talouspolitiikka. Palkansaajien tutkimuslaitosta ylläpitää kannatusyhdistys, johon kuuluvat kaikki Suomen ammatilliset keskusjärjestöt, SAK, STTK ja AKAVA sekä suuri osa näiden jäsenliitoista. P A L K A N S A A J I E N TUTKIMUSLAITOS MItella Posti Oy Itella Green Vuosikerta 22,00 € Irtonumero 7,00 € ISSN-L 1236–7206 ISSN 1236–7206 (painettu) ISSN 1795–181X (pdf)
2 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 40.vuosikerta 4 numeroa vuodessa Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6.krs) 00530 Helsinki P. 09–2535 7330 Fax:09–2535 7332 www.labour.fi Toimitus: Päätoimittaja Seija Ilmakunnas Toimittaja Heikki Taimio P. 09–2535 7349 Heikki.Taimio@labour.fi Taitto ja tilaukset: Irmeli Honka P. 09–2535 7338 Irmeli.Honka@labour.fi Toimitusneuvosto: Jaakko Haikonen Tuomas Harpf Harri Järvinen Olli Koski Marjo Ollikainen Jari Vettenranta Tilaushinnat: Vuosikerta 22,00 € Irtonumero 7,00 € Painopaikka: Kirjapaino Jaarli Oy Valokuvaus: Maarit Kytöharju Kansi: Markku Böök Kannen kuvat: Markku Böök ISSN-L 1236–7206 ISSN 1236–7206 (painettu) ISSN 1795-181X (verkkojulkaisu) Talous &Yhteiskunta Sisällys 4 / 2012 Heikki Taimio Pääkirjoitus...................................................................................................................................... 3 Heikki Taimio Päätöksiä tarvitaan:­talousliittoa on lujitettava,jotta euro ei hajoa – Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin haastattelu................ 4 Marja Riihelä,Risto Sullström,Ilpo Suoniemi & Matti Tuomala Antavatko vuosittaiset tulot harhaanjohtavan kuvan tuloerojen ja köyhyyden kasvusta?.......................................................................................................................................... 15 Ohto Kanninen Perustulo – kokeilun arvoinen idea?...................................................................................... 21 Kirjat,Ilpo Suoniemi Joseph E.Stiglitz:The Price of Inequality:How Today’s Divided Society Endangers Our Future................................................................................................................. 26 Seija Ilmakunnas Eurokriisi,finanssipolitiikan uudet säännöt ja Suomi ...................................................... 28 Kolumni Jutta Viinikainen:Hyvää tyyppiä etsimässä......................................................................... 34 Roger Wessman Euroalueen yhteisvastuu paisunut......................................................................................... 36 Kirjat,Mauri Kotamäki Sixten Korkman:Talous ja utopia............................................................................................. 42 Heikki Koskenkylä Miten estetään finanssikriisejä tulevaisuudessa?.............................................................. 44 Kirjat,Markku Lehmus Daron Acemoglu ja James A.Robinson: Why Nations Fail:The Origins of Power,Prosperity,and Poverty.................................................................................................. 52 Ilkka Korhonen Kiinan uudistukset jatkuvat....................................................................................................... 54 Kirjat,Heikki Taimio Olli Rehn:Myrskyn silmässä ja Esko Seppänen: Emumunaus....................................... 60 63TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisuja Talous & Yhteiskunta -lehti Talous & Yhteiskunta -lehteä julkaisee Palkansaajien tutkimuslaitos neljä kertaa vuodessa.Lehden tavoitteena on välittää tutkimustietoa,valottaa ajankohtaisen kehityksen taustoja sekä herättää keskustelua kansan- taloudellisista ja yhteiskunnallisista kysymyksiä. Vuosina 1972–1993 lehti ilmestyi nimellä TTT Katsaus. Lehden toimitus p.09–2535 7349 Tilaukset p.09–2535 7338 Tutkimuksia Tutkimuksia -sarjassa ilmestyvät valmiiden tutkimus- ten laajat ja perusteelliset loppuraportit.Valmistu- vista tutkimuksista lähetetään lehdistötiedotteet, joiden välityksellä tutkimustuloksia esitellään tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle. Tilaukset p.09–2535 7338 www.labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitoksen kotisivuilla on ajan- kohtaista tietoa laitoksen henkilökunnasta, tutkimuksista,talousennusteista ja seminaareista. Siellä julkaistaan myös Talous & Yhteiskunta -lehden pääkirjoitus ja sisällysluettelo,laitoksen lehdistötiedotteet sekä kuukausittain vaihtuvia kolumneja.Lisäksi laitoksen tutkijat kommentoivat kotisivuilla ajankohtaista talous- kehitystä.Laaja taloustietopaketti sisältää aikasarjoja lukuina ja kuvioina mm.tuotannosta,työmarkkinoista, inflaatiosta,ulkomaankaupasta,koroista ja julkisesta taloudesta. Raportteja Raportteja -sarjassa ilmestyy erilaisia laajemmalle yleisölle tarkoitettuja kirjoja ja selvityksiä. Tilaukset p.09–2535 7338 Työpapereita Työpapereita -sarjassa esitellään meneillään olevien tutkimushankkeiden väliraportteja sekä kansain- väliselle tutkijakunnalle suunnattuja keskustelu- aloitteita. Työpaperit julkaistaan kokonaisuudessaan verkossa laitoksen kotisivuilla. Pitkänsillanranta 3A, 6.krs 00530 Helsinki Finland p. 09-2535 7330 (Tel. +358-9-2535 7330) fax 09-2535 7332 (Fax +358-9-2535 7332) www.labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos harjoittaa kansantaloudellista tutkimusta, seuraa taloudellista kehitystä ja laatii sitä koske- via ennusteita. Laitos on perustettu vuonna 1971 Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen nimellä ja on toiminut nykyisellä nimellä vuodesta 1993 lähtien. Tutkimuksen pääalueita ovat työmarkkinat, julkinen talous, makrotalous ja talouspolitiikka. Palkansaajien tutkimuslaitosta ylläpitää kannatusyhdistys, johon kuuluvat kaikki Suomen ammatilli- set keskusjärjestöt, SAK, STTK ja AKAVA sekä suurin osa näiden jäsenliitoista. The Labour Institute for Economic Research carries out economic research, monitors economic development and publishes macroeconomic forecasts. The Institute was founded in 1971. The main areas of research are labour market issues, public sector economics, macroeconomic issues and economic policy. The Labour Institute for Economic Research is sponsored by an association whose members are the Finnish central labour confederations like the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK), Finnish Confederation of Salaried Employees (STTK) and the Confederation of Unions for Academic Professionals in Finland (AKAVA), and many of their member unions. Wage Returns to Training: Evidence from Finland Studies 110 Erkki Laukkanen L A B O U R I N S T I T U T E F O R E C O N O M I C R E S E A R C H ErkkiLaukkanenWageReturnstoTraining:EvidencefromFinlandStudies110 Hinta 13,50 e ISBN 978-952-209-077-5 ISSN 1235-7176 Pekka Korpinen TAITEESTA JA TALOUDESTA
3TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 36 54 21 K ansainväliseltä valuuttarahastolta ilmestyi viime kesänä tutkimus (WP/12/161),jonka mukaan liian suuri rahoitussektori hidastaa talouskasvua. Näin käy, jos kotitalouksille ja yrityksille myönnettyjen luottojen kanta yltää 80–100 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteen arvoon. 2000-luvulla moni maa liikkui tällä alueella,etunenässä Islanti ja Yhdysvallat runsaalla 200 prosentil- laan,tunnetuin seurauksin. Yksityisen sektorin luottokanta on Suomessa nytkin em. riskialueella, joskin tilanne oli paljon pahempi 1990-luvun pankkikriisin alla. Viime aikoina on mm. Suomen Pankki varoitellut kotitalouksien liiallisesta velkaantumisesta, joka juuri saattaakin olla ongelman ydin,kuten Yhdysvaltain subprime-kriisissä nähtiin.Yri- tykset ovat yleensä varovaisempia. Finanssisektorin ylipaisumiselle on kaksi helppoa selitystä.Globalisaation myö- tä etenkin länsimaiden teollisuudesta saatavat voitot ovat pienentyneet, joten tuottoa haetaan rahan ja velkojen pyörittämisestä, esimerkiksi työntämällä nii- tä pahaa aavistamattomille asunnonostajille. Toisaalta jo Thatcher ja Reagan yli 30 vuotta sitten aloittivat rahoitusmarkkinoiden liberalisoinnin, joka paisutti nii- tä ympäri maailman. Kotitalouksien velkaantumista halutaan meillä nyt suitsia mm.etukäteissäästä- misvaatimuksilla ja pikavippien rajoituksilla. Pankki- ja rahoitusmarkkinaveroilla sekä erilaisilla muilla sääntelytoimilla pyritään heittämään hiekkaa finanssisekto- rin rattaisiin niin meillä kuin muuallakin.Mistä oikein on kysymys? Osaksi on kyse suorasta reaktiosta finanssikriisiin. Tällöin ei kuitenkaan ole oi- vallettu finanssikapitalismin ylivallan toista talouskasvulle haitallista seurausta. Suuri finanssisektori houkuttelee isoilla palkoillaan ja palkkioillaan kyvykkyyksiä reaalitaloudesta, so. teollisuudesta ja muilta palvelualoilta. Se tahkoaa rahaa ra- halla ilman,että koko toiminnalla on välttämättä kestävää pohjaa reaalitaloudes- sa.Ja sen lobbarit taistelevat kaikkia sen koon rajoittamiseen tähtääviä toimenpi- de-ehdotuksia vastaan. Toisaalta kyse on myös nappikaupasta.Vaikka sääntelyn kiristäminen onkin oi- kea suunta, ovat esitetyt toimenpiteet toistaiseksi kovin vaatimattomia. Finans- sipiireillä on edelleen vahva vaikutusvalta poliitikkoihin varsinkin niille tärkeissä Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa.Muualla seurataan,mitä niissä tapahtuu.Eh- kei finanssikapitalismia lopulta kesytä mikään muu kuin sen itse itselleen aiheut- tama uusi massiivinen tälli. Heikki Taimio Finanssi- kapitalismi hidastaa kasvua
4 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 M itä paikkaa pelaat komission joukkueessa – Litmasta vai Hyypiää? Maalissa et sentään taida seisoa. ”Pelaan itse jalkapallokentällä hyökkääjänä ja viihdyn siinä roolissa. Mutta jos tähän kriisinhallinnan futisjoukkueeseen pitäisi it- sensä sijoittaa,niin ehkä paremminkin Niklas Moisander.” Eli toppari. ”Toppari ja peräpään lukko,joka pystyy välillä myös tekemään maa- leja tärkeissä paikoissa.”1 Aivan. Olen ihmetellyt, miten iso hyppäys oli siirtyminen melko rauhal- liselta laajentumiskomissaarin tuolilta myrskyisälle talouskomissaarin tuolille.Olet varmaan siitä yhtä mieltä,että työmäärä on paljon suurem- pi.Miten se on oikein ollut hallittavissa? Varmaan pitkä kokemus komis- siosta auttoi siinä. 1 Suomen maajoukkueen kapteeni ja toppari Niklas Moisander puski ratkaisevan 2–1-maalin Amsterdamin Ajaxin voittaessa 24.10.2012 jalkapallon Mestarien liigan ot- telussa Manchester Cityn 3–1.– Toim.huom. Heikki Taimio Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos heikki.taimio@labour.fi Päätöksiä tarvitaan:­ talousliittoa on lujitettava, jotta euro ei hajoa – Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin haastattelu Haastattelu on tehty 26.10.2012 ja päivitetty 3.12.2012. EU:n talouskomissaari Olli Rehn kaipaa euroalueen jäsenmailta enemmän sitoutumista talousliiton vahvistamiseen,sääntöjen ja markkinakurin yhdistämiseen sekä luopumista yksimielisyysperiaatteesta päätöksenteossa.
5TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 ”Laajentumiskomissaarinakin tein tie- tysti aika tiiviisti töitä. Varsinkin ensim- mäiset vuodet olivat hyvin työntäyteistä aikaa, kun käynnistimme jäsenyysneu- vottelut Turkin kanssa, ja niitä myös vie- tiin eteenpäin. Sen rinnalla vakautettiin Länsi-Balkanin tilannetta.Oli Kosovon it- senäistyminen ja Serbian nivominen eu- rooppalaiselle uralle ja tietysti Kroatian jäsenyysneuvottelut. Sitten oli loppuvaiheessa vielä Slove- nian ja Kroatian rajakiistan neuvottelu, joka ei ollut kovin näkyvä mutta oli hyvin työllistävä noin puolen vuoden projekti. Itse asiassa pyrin saamaan siihen Martti Ahtisaaren välittäjäksi, mutta kumpikin osapuoli lähti siitä, että pitää ensin so- pia tarkasti ehdot,millä neuvottelut käy- dään. Sitten valmisteluvaihe meni käy- tännössä neuvotteluksi itse ratkaisusta, joka syntyi vuonna 2009. Tänä päivänä tämä Kroatian ja Slovenian rajakiista on poissa päiväjärjestyksestä ja Kroatia liit- tyy ensi vuonna unioniin. Mutta oikeassa olet siinä,että työmää- rä ja työn vaativuus on varmasti lisään- tynyt. Minulla on oma tausta kansainvä- lisen politiikan ja kansantaloustieteen puolelta, mikä on auttanut näiden asi- oiden tulkitsemisessa. Minulla on vah- va kabinetti, ja komission talous- ja ra- ha-asiain pääosastolla on vahva joukko ekonomisteja, jotka seuraavat yleensä talouskehitystä, tekevät päätösesityksiä ja seuraavat eri jäsenvaltioiden kehitys- tä. Näillä eväillä koetetaan tehdä se mi- tä kyetään tämän kriisin voittamiseksi ja palaamiseksi kestävän kasvun ja parem- man työllisyyden uralle.” Sinulle jäi sitten vielä aikaa kaiken tämän keskellä kirjoittaa kirja ”Myrskyn silmässä” (Rehn 2012).Miksi kirjoitit sen? ”Kirjoitin sen takia, että halusin kertoa oman näkemykseni siitä, miksi kriisi syn- tyi,mitä on tehty sen voittamiseksi ja mi- tä vielä pitää tehdä sen voittamiseksi ja euron selviytymiseksi ja jopa menesty- miseksi. Tämä kirja on sekä väliraportti kriisinhallinnasta että poliittinen pam- fletti siitä,miten päästään kriisistä eteen- päin vakaammalle pohjalle.” Kirjoitin sen takia, että halusin osalta- ni vaikuttaa suomalaiseen keskusteluun Euroopan unionin suunnasta ja Suomen suhteesta euroon ja Eurooppaan. Po- pulismille ei pidä antaa periksi. Nyt tar- vitaan Suomen pitkän linjan Eurooppa- politiikan puolustusta ja vahvistamista.” Lehdistötilaisuudet ja puheet eivät siis riitä tämän viestin tuomiseen. ”Minä uskon painettuun sanaan, kun- han se on omaani. [Naurua.] Eli halusin varmistaa, että omat näkemykseni tule- vat sekä väärentämättöminä että koko- naisuutena esiin. Median kautta saa kyllä viestin nor- maalisti läpi, ei siinä ole ongelmaa, mut- ta tämä kriisi on niin iso kokonaisuus ja siihen liittyy niin monia seikkoja, että il- man että sitä tarkastelee kokonaisuutena sekä leveästi että pitkästi, siitä on vaikea saada kunnolla otetta. Sen takia halusin kirjoittaa tämän kirjan, myös jäsentääk- seni itselleni tämän kriisin ratkaisuja ja si- tä kautta tulkitakseni niitä suomalaisille.” Eurokriisi – näkyykö tunnelin päässä jo valoa? Puhuitväliraportista.SuomenPankinpää- johtaja Erkki Liikanen arvioi vastikään, et- tä nyt voidaan olla vasta puolimatkassa Kuva:Euroopan komissio. ”Nyt tarvitaan Suomen pitkän linjan Eurooppa- politiikan puolustusta ja vahvistamista.”
6 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 jopa kymmenen vuoden kriisiä.Oletko sa- maa mieltä, vai voisiko tämä ratketa yh- dessä yössä? ”Tämä ei varmasti ratkea yhdessä yös- sä. Olen tulkinnut tätä tilannetta saman- suuntaisesti kuin Erkki Liikanen – riip- puen tietysti vähän, mistä kohdasta laskenta aloitetaan. Toinen tapa miet- tiä tätä liittyy kokonaistalouden epäta- sapainoihin ja kilpailukyvyn ja tuotta- vuuden eroihin, jotka ovat tämän kriisin taustalla. Kirjassani on kaavio, jossa ovat nämä epätasapainot tällä vuosituhan- nella.Niitä on muissakin julkaisuissa...” ...ja myös tässä lehdessä niitä on käsitelty useaan otteeseen.2 ”Kyllä. Jos katsoo sitä taustaa vasten, niin olemme eläneet – olematta miten- kään liian raamatullinen – tietyissä jä- senvaltioissa seitsemän lihavaa vuotta. Sitten iski kriisi, joka tuli kyllä Atlantin toiselta puolelta, mutta se iski ankaras- ti myös Eurooppaan. Ilmeisesti vie sitten toiset laihat seitsemän tai 5-10 vuotta ennen kuin kriisi kokonaan on ohitse. Si- tä on vaikea sanoa,ja tämä riippuu hyvin paljon siitä, kuinka johdonmukaisesti ja määrätietoisesti kyetään tekemään sel- laisia poliittisia päätöksiä,jotka helpotta- vat tämän kriisin vaikutuksia ja auttavat voittamaan sen nopeammin. Kun katso- taan vuodesta 2008 tai 2009 lähtien,niin toivottavasti olemme tässä vaiheessa jo kriisin puolivälin paremmalla puolella. Tästä eteenpäin ratkaisevaa on se, kuin- ka määrätietoisesti tehdään sekä uudis- tuksia jäsenvaltioissa että tiivistetään yh- teistyötä euroalueella.” Komissiossa seurataan varmasti eritäin tarkkaan talouskehitystä kriisimaissa.On- ko jo valoa näkyvissä tunnelin toisessa päässä? Vai onko vielä ennenaikaista sa- noa,mitä se valo on? 2 Ks. teemanumero ”EMU 10 vuotta” (4/2008) sekä Kajaste (2010), Kiander (2010a, 2010b), Laine (2010), Sauramo (2011) ja Taimio (2012).Tässä nu- merossa euroalueen kriisiä käsittelevät artikkeleis- saan Ilmakunnas,Koskenkylä ja Wessman. ”Euroopan talouden näkymä on aika kaksijakoinen tällä hetkellä. Yhtäältä re- aalitaloudessa kasvu tökkii ja elämme edelleenkin taantumassa. Näillä näky- min taantuma kyetään ohittamaan ensi vuoden alkupuolella. Elpyminen ja kas- vun kääntyminen myönteiseksi viiväs- tyy verrattuna aikaisempiin ennusteisiin. Meidän lähiaikoina tulevan ennusteem- me mukaan ensi vuoden puolella pääs- tään elpymisen ja kasvun uralle ja vuoden 2014 kasvu olisi vahvempaa. Sa- maan aikaan työttömyys on hyvin korke- alla varsinkin eräissä Etelä-Euroopan jä- senvaltioissa. Eli reaalitalouden kuva on edelleenkin aika synkkä. Toisaalta rahoitusmarkkinoilla, jot- ka yleensä vaikuttavat viiveellä reaalita- louteen, on tällä hetkellä jonkin verran parempia merkkejä näköpiirissä, mutta missään tapauksessa ei ole syytä mihin- kään liialliseen tyytyväisyyteen tai tuu- lettamiseen.Tilanne on edelleenkin epä- vakaa ja hauras.Sen takia on nyt tärkeää säilyttää kurssi ja toimia euroalueella ly- hyen tähtäyksen vakauttamistoimien kautta markkinoiden rauhoittamiseksi edelleen ja samalla määrätietoisesti jat- kaa jäsenvaltioissa julkisen talouden va- kauttamista ja rakenteellisten uudistus- ten toteuttamista.” Toisaalta voidaan väittää, ettei mitään ratkaisevaa käännettä parempaan ole tapahtunut, koska kriisin perussyyt ei- vät ole poistuneet. Nykyinen kriisimaiden valtionlainojen koroissa näkyvä suvan- tovaihe perustuu vain siihen, että mark- kinat odottavat EKP:n lupaamia tukios- toja. Niiden kärsivällisyys voi pettää, jos Espanja ja Italia eivät taivu EKP:n edel- lyttämiin tukipyyntöihin. Onko tässä se vaa’ankieliasema tällä hetkellä? ”Tämä on tällä hetkellä tietysti hy- vin paljon esillä oleva kysymys, ja pallo on ennen muuta Espanjan hallituksel- la. Toisin sanoen jäsenvaltioiden perus- tama pysyvä Euroopan vakausmekanis- mi (EVM) aloitti lokakuussa, ja Euroopan keskuspankki selkiytti jälkimarkkinaoh- jelmansa (Outright Monetary Transac- tions-ohjelman) raameja ja ehtoja.Eli nyt tiedetään, minkälaisilla ehdoilla EVM ja EKP voivat toimia. Se tapahtuisi sellaisel- la työnjaolla, jossa EVM voisi esimerkiksi valmiusluottoon nojautuen valmistautua mahdollisesti tekemään ostoja valtion- velan liikkeellelaskun yhteydessä, kor- keintaan puolet siitä, ja sen rinnalla EKP toteuttaisi jälkimarkkinoilla interventioi- ta niiden periaatteiden mukaisesti, mi- tä pääjohtaja Mario Draghi alkusyksystä määritteli ja EKP:n neuvosto päätti. Espanja ei ole tehnyt hakemusta aina- kaan vielä. Jos Espanja esittää pyynnön tällaisesta valmiusluotosta ja jälkimark- kinainterventioista, komissio on osal- taan valmis toimimaan. Sen jälkeen pää- tökset ovat jäsenvaltioiden päätöksiä EVM:ssä ja EKP:n neuvoston päätöksiä tämän jälkimarkkinaohjelman osalta.” Stressitestit ja pankkiunioni Tähän asiaan liittyy myös Espanjan pank- kien vaikea tilanne. ”Kyllä. Isompi ongelma itse asiassa on se, että espanjalaisten yritysten ja koti- talouksien rahoituskustannukset ovat hyvin korkeat tällä hetkellä verrattu- na muuhun euroalueeseen, ja myös ra- hoituksen saatavuus on heikko. Eli vaik- ka Espanjan vienti vetää hyvin ja viennin volyymi on suurempi kuin mitä se on ol- lut koskaan, niin samaan aikaan yksityi- sen sektorin ja varsinkin pienten ja keski- suurten yritysten rahoituksen saatavuus ja korkea hinta ovat tällä hetkellä kasvun ”Tilanne on edelleenkin epävakaa ja hauras.”
7TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 este, joka uhkaa tukahduttaa Espanjan taloutta. Sen takia pankkiremonttioh- jelman läpivieminen määrätietoisesti ja sopimusten mukaan on hyvin tärkeää. Näyttää siltä, että siihen on markkinoilla luottamusta,koska ihan viime aikoina on tilanne jonkin verran parantunut pankki- en välisen luototuksen suhteen yleensä euroalueella – myöskin Espanjassa – ja jonkin verran näyttäisi olevan pientä hel- potusta rahoituskustannuksissa.” Kuitenkin on ollut paljon sellaisia kom- mentteja, että espanjalaisille pankeille tehdyt stressitestit3 eivät ole tuoneet todel- lista tilannetta esille.Siellä muhii jatkuvas- ti kasvava määrä ongelmaluottoja. Mikä on komission arvio Espanjan pankkisekto- rin terveydestä tällä hetkellä? ”Jospa ensin kommentoin näitä aikai- sempia stressitestejä lyhyesti, koska tä- mä liittyy pankkiunionin rakentamiseen tai niihin syihin, miksi pankkiunionia ja yhteistä pankkivalvontaa tarvitaan. Tar- koitan sitä, että silloin kun vuosina 2010 ja 2011 tehtiin nämä pankkien stressi- testit, niin varsinkin vuoden 2010 versio, joka toteutettiin ennen kuin Euroopan pankkiviranomainen EBA oli aloittanut, toteutettiin ainoastaan löyhällä yhteis- työllä ja kylläkin yhteisten periaattei- den varassa, mutta jokainen kansallinen pankkivalvoja vastasi oman maansa pankkien valvonnasta ja myös tulosten raportoinnista. Siinä kävi niin, että vaik- ka itse asiassa useimmissa jäsenvaltiois- sa nämä testit tehtiin säntillisesti ja tu- lokset raportoitiin oikein, eräissä maissa kuten Irlannissa, Espanjassa ja osittain myös Saksassa tuloksia kaunisteltiin. Tämä kertoo siitä, mitä ranskalainen tutkija Nicolas Véron4 kutsuu finanssina- tionalismiksi.Taloustieteen näkökulmas- ta on loogista, että kansallisilla pankki- valvojilla on kannustimet suojella oman 3 Viimeisimmän stressitestin tulokset julkistettiin 28.9.2012, ja ne löytyvät Espanjan keskuspankin kotisivulta www.bde.es/bde/en – Press room – Useful information – Restructuring of the banking sector. 4 Ks.esim.Véron (2008). maan pankkijärjestelmää, ja silloin hel- posti annetaan kaunisteltu kuva Anglo- Irish Bankin tai Bankian tai Landesban- kenien tilanteesta. Se on yksi syy, minkä takia on päädytty siihen, että euroalu- een yhteinen pankkivalvonta on välttä- mätön, jos halutaan saada rahaliitto toi- mimaan kunnolla. Espanjasta sen verran,että aina esiintyy näitä syväpessimistisiä arvioitsijoita,jotka arvostelevat kaikkea,varsinkin mitä euro- alueella tehdään. Mutta tässä yhteydessä tämä kritiikki ei osu maaliinsa, koska Es- panjan ohjelma on toteutettu ensinnä- kin komission ja EKP:n sekä myös EBA:n ja IMF:n yhteisessä valvonnassa. Siinä ko- missiolla ja EKP:llä on keskeinen rooli, mutta EBA:n ja myös IMF:n asiantuntijat ovat olleet tässä apuna. Sen käytännön toteutus on tämän toimialan yhdellä ar- vostetuimmista firmoista eli Oliver Wy- manilla,joka vastaa koko operaation läpi- viennistä.Tämän lisäksi pankkikohtaisten selvitysten, jotka tehdään pankki pankil- ta, laina lainalta, varat varoilta, tekijöinä ovat olleet neljä kansainvälistä tilintar- kastustoimistoa. Eli on vaikea nähdä, et- tä olisi kyetty löytämään olennaisesti pa- rempaa asiantuntemusta ja osaamista tämän operaation toteuttamiseen. Tämä eroaa aikaisemmista testeis- tä sillä, että tämä ei ole pelkästään ”top down”-testi, vaan tämä on tosiaan ”bot- tom up”-testi, jossa on kesän jälkeen käyty syyskuun loppuun mennessä kaik- ki pankit läpi laina lainalta. Meillä on täl- lä hetkellä hyvin tarkka röntgenkuva sii- tä, mikä on jokaisen yksittäisen pankin tilanne Espanjassa. Se voi tietysti muut- tua sitä kautta, että talouden yleiskuva muuttuu, ja tavallaan heikompien lai- nojen osuus kasvaa, mutta se on jo täl- lä hetkellä aika pitkälle otettu huomioon näissä arvioissa. Kokonaisarvio jäi selvästi alle sen 100 miljardin euron maksimikaton, minkä jä- senvaltiot asettivat kesällä. Perusteelli- sen selvityksen jälkeen päädyttiin noin 59 miljardiin euroon. Osa siitä tulee eri- laisilla sijoittajavastuun ja muilla toimen- piteillä.Loppusumma tulee olemaan alle 59 miljardia.” Laajempi EU:n pankkivalvontakysymys on se, kun on puhuttu 6 000 pankista, joi- ta pitäisi valvoa, ja on kiistelty siitä, mi- ten pitkälle kansalliset viranomaiset otta- vat vastuun niiden valvonnasta. Pitäisikö tällainen riippumaton valvoja olla kaikil- le, myös pienemmille pankeille? Siitähän on puhuttu, että esimerkiksi Espanjassa ja Saksassa on ollut paljon pieniä pankkeja, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin. ”Kyllä, molemmissa on säästökassoja, joissa muhi aika vakavia ongelmia, cajat Espanjassa ja Sparkassenit Saksassa.Täl- tä osin euroalueen pankkivalvonta ko- mission esityksen mukaan tulee lopulta kattamaan kaikki yli 6 000 pankkia, mut- ta ei niin, että EKP:n yhteydessä toimiva pankkivalvoja valvoisi päivittäin 6 000 pankkia. Paremminkin vertailukohta on aika samankaltainen kuin eurojärjes- telmä, jossa EKP vastaa kokonaisuuden toiminnasta, mutta kansallisilla keskus- pankeilla on hyvin merkittävä rooli se- kä päätöksenteossa että käytännön työn toteutuksessa. Eli kansallisilla pankkival- vojilla tulee olemaan hyvin keskeinen rooli euroalueen jäsenmaissa päivittäi- sessä normaalissa pankkien valvonnassa. Sen sijaan euroalueen järjestelmän kannalta tärkeät pankit tulisivat suoraan EKP:n yhteydessä toimivan pankkival- vojan seurantaan, ja tarvittaessa EKP:n yhteydessä toimiva euroalueen pank- kivalvoja voisi puuttua myös muiden pankkien valvontaan nimenomaan sen takia, että estetään tyhjien sivujen tai Pankkien stressitestien tuloksia kaunisteltiin eräissä jäsenmaissa,mutta ei enää tuoreinta Espanjan pankkien stressitestiä.
8 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 mustien aukkojen syntyminen, niin kuin kävi esimerkiksi Irlannissa ja Espanjassa. Eli tällä euroalueen pankkivalvojalla pi- tää olla alan yleisvaltuudet ja perimmäi- nen vastuu koko euroalueen pankkival- vonnasta. Mutta se käytännössä delegoi hyvin ison osan käytännön työstä kan- sallisille pankkivalvojille.” Siinä ei sitten finanssinationalismin vaa- raa ole,tai se on ainakin minimoitu? ”Se on ainakin minimoitu näillä jär- jestelyillä. Tämä on tietysti EKP:lle mer- kittävä haaste, koska he joutuvat rakentamaan uuden pankkivalvontajär- jestelmän ja hakemaan asiantuntemus- ta EKP:hen,mitä he tällä hetkellä tekevät. Sen takia EKP on itse ilmoittanut, mikä on myös komission esityksen henki, että tämä toteutetaan siirtymäkaudella. Uu- si lainsäädäntö astuu voimaan vuodes- ta 2013 lähtien. Painopiste on ensi vai- heessa näissä euroalueen systeemisesti tärkeissä pankeissa. Kokonaisuudessaan tämä uusi järjestelmä on ajettu sisään vuoden 2014 alkuun mennessä.” Talousliittoa vahvistettava,jotta rahaliitto selviää Italian pääministeri Mario Monti on to- dennut:”Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että euron hajoamista edeltävänä iltana EKP tekee kaiken tarpeellisen sen pelasta- miseksi. Kysymys on: Pitääkö meidän ede- tä siihen viimeiseen iltaan?”5 Tämä johtaa ajatukseen, jonka mm. tasavallan presi- dentti Sauli Niinistö on esittänyt6 , että lo- pulta EKP taipuu velkakirjaostoillaan tai jopa suoranaisella ”setelirahoituksellaan” pelastamaan kaikki kriisimaat. Näin ollen EKP:n vaatimus, että jäsenmaat ensin ha- kevat tukea, ei olisikaan uskottava. Voitko kommentoida tätä näköalaa? ”Ehkä sen voi todeta, että EKP:n neu- vosto on hyvin selkeästi todennut, että näiden OMT-ohjelman mukaisten vel- kakirjaostojen mahdollisesti toteutuessa ne tullaan sterilisoimaan7 muilla toimen- piteillä eli tätä kautta pyritään estämään inflaation laukkaaminen.Joskin aika mo- net ovat sitä mieltä, että tällä hetkellä Euroopassa deflaatio on suurempi vaa- ra kuin inflaatio. Ehkä toinen komment- ti tähän Mario Montin lausuntoon on se, että sekä euroalueen huippukokous että EKP:n neuvosto ovat todenneet tämän saman, että ne ovat valmiit tekemään kaikkensa, jotta euro selviytyy ja jopa menestyy. Se on ennen kaikkea poliitti- nen tahdonilmaisu, joka tietysti kertoo toiminnan suunnan erilaisissa tilanteis- sa,ja se kannattaa ottaa vakavasti.” 5 Haastattelu otsikolla ”Italian’s Job: Premier Talks Tough in Bid to Save Euro”Wall Street Journalissa 7.8.2012. 6 Esim.Yle Uutiset 14.7.2012. 7 Velkakirjaostojen sterilisointi tapahtuu pääpiir- teissään seuraavasti. EKP:n maksaa velkakirjoista pankeille lisäämällä niiden keskuspankkitalle- tuksia. Pankit kokevat tämän lisäyksen omien reserviensä kasvuksi, minkä johdosta ne ovat valmiita lisäämään antolainaustaan, joka kana- voituu niiden asiakkaiden kautta rahan määrän (= käteisen ja pankkitalletusten) kasvuksi. Koska EKP pelkää rahan määrän liiallisen kasvun purkau- tuvan inflaatioksi, joka ylittää sen (hieman alle 2 prosentin) inflaatiotavoitteen, se tarjoaa pankeille houkuttelevia ehtoja – käytännössä yhden viikon mittaista korollista talletusmahdollisuutta – lisätä reservejään eli keskuspankkitalletuksiaan, jolloin em. tapahtumaketju ei pääse liikkeelle. Velkakirja- ostot eivät sterilisoinnin takia lisääkään liikkeessä olevan rahan määrää. Menettelyn tehokkuutta on epäilty mm. siksi, että siinä pankeille tarjoutuu mahdollisuus korvata hallussaan oleva riskikäs sijoituskohde (valtionlaina) täysin riskittömällä si- joituskohteella (keskuspankkitalletuksella) ja että pankit voivat käyttää keskuspankkitalletuksiaan vakuuksina saadakseen EKP:lta lisää muita lainoja. Toinen mielenkiintoinen lausunto tulee myös Italiasta. Euronews-uutiskanavan haastattelussa viime tammikuussa ko- mission entinen (1999–2004) puheenjoh- taja Romano Prodi totesi: ”Vaikeat hetket olivat ennustettavissa. Kun loimme euron, minun vastalauseeni ekonomistina (ja keskustelin siitä Kohlin ja kaikkien valtio- johtajien kanssa) oli: kuinka meillä voi ol- la yhteinen valuutta ilman yhteisiä rahoi- tusmarkkinoiden, talouden ja politiikan pilareita? Viisas vastaus oli: toistaiseksi olemme ottaneet tämän loikan eteenpäin. Muu tulisi kyllä seuraamaan... Sitten saa- pui sen sijaan pelon Eurooppa: Kiinan pel- ko, maahanmuuttajien pelko, globalisaa- tion pelko. Näin ollen oli selvää että kriisi on tulossa. Mutta euro on niin tärkeä, niin tarkoituksenmukainen kaikille – erityises- ti Saksalle – ettei minulla ole epäilystä- kään siitä,etteikö euro ainoastaan selviäi- si,vaan siitä tulee yksi maailmantalouden rajapyykeistä.”8 Tästä voi saada jopa sel- laisen käsityksen, että 1990-luvun lopun valtiojohtajat aivan tietoisesti loivat raha- liiton,jotta se johtaisi sellaisiin vaikeuksiin, joiden ratkaisemiseksi tultaisiin kehittä- mään rahoitusmarkkinoiden, talouden ja politiikan pilareita. Se on aikamoinen sa- laliittoteoria, mutta juuri tämä skenaario näyttääkin nyt olevan toteutumassa. 8 Haastattelu otsikolla ”The Euro will be one of the landmarks for the world economy” löytyy Prodin kotisivulta osoitteesta www.romanoprodi.it koh- dasta ”Articoli”. Kannattaa ottaa vakavasti se,että euroalueen johtajat ja EKP ovat todenneet olevansa valmiit tekemään kaikkensa,jotta euro selviytyy. EKP:n yhteydessä toimiva yhteinen pankkivalvoja aloittaa ensi vuonna keskittymällä ensin euroalueen rahoitus- järjestelmälle keskeisiin pankkeihin.
9TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 ”En usko tällaiseen salaliittoteoriaan. Sen sijaan voin todeta – lukematta Pro- din koko lausuntoa – omissa nimissä- ni sen, että viimeistään näin jälkikäteen on selvää, että talous- ja rahaliitto syn- tyi ennen kaikkea rahaliittona, mutta siinä ei ollut kovin vahvaa talousliittoa. Nyt joudutaan tekemään korjaavia toi- menpiteitä ja rakentamaan uudelleen talous- ja rahaliitto. Se merkitsee ennen kaikkea talousliiton lujittamista, jolle viime vuonna läpi viety suuri sääntöuu- distus luo perustan. Sitä täydennetään nyt mm. euroalueen yhteisellä pankki- valvonnalla, joka johtaa pankkiunionin kehittymiseen. Tämä pankkiunioni aut- taa katkaisemaan sen aika myrkyllisen kytköksen, mikä on jäsenvaltioiden ja pankkien välillä.” On myös epäilty, että kuitenkin viime kä- dessä valtiot joutuvat vastuuseen pank- kijärjestelmästä, joten sitä kytköstä ei voi tällä tavalla katkaista.Siihen tarvitaan vii- mekätinenlainanantaja(”lenderoflastre- sort”),jota EKP ei nyt edusta vaikka sen pi- täisi. ”Joo, tässä on kaksi seikkaa.Yksi on se, että pankkien suora pääomittaminen, mikä nostettiin esiin mahdollisuutena euroalueen kesäkuun huippukokouk- sessa, voi toteutua erillisellä päätöksellä sitten kun euroalueen pankkivalvoja on käytännössä toiminnassa. Toinen seik- ka on se,että pankkivalvonnan tulee olla luotettavalla ja vahvalla pohjalla ennen kuin voidaan siihen suuntaan mennä. On tärkeää, että euroalueen päättäjät ovat tehneet tällaisen linjauksen. Se oli yksi tekijä siinä, minkä takia markkinat kesän kuluessa rauhoittuivat, koska siel- lä syntyi luottamus siihen, että päättäjät ainakin ymmärtävät, mitä he ovat teke- mässä, vaikkakin näiden toimenpiteiden käytännön toteutuksessa on vielä aika- moisia esteitä. Joskus luottamus syntyy pelkästään siitäkin, että nähdään jon- kun päättäjä olevan edes kartalla ja ym- märtävän, mitä pitäisi tehdä, vaikka hän ei pystykään välttämättä heti tekemään sitä. Sen takia kolmen kolmen A:n maan valtiovarainministerien lausunto näistä ”legacy asseteista”9 oli vähän yllättävä, koska se siinä tilanteessa ei välttämättä vahvistanut luottamusta siihen, että ke- säkuun päätös on voimassa ja pitää.” Yhteisömenetelmä:lisää määräenemmistöpäätöksiä Kirjassasi korostat sitä, että perimmäinen poliittinen este kriisin ratkaisemiselle on liian pitkälle viety yksimielisyyden vaati- mus EU:n päätöksenteossa. Kuinka pitkäl- le haluaisit löysätä sitä? ”No, siitähän on EU:n normaalissa pää- töksenteossa luovuttu jo vuonna 1958 tai viimeistään 1987. Tarkoitan sitä, että Eu- roopan unionin normaali päätöksenteko varsinkin 1980-luvun sisämarkkinaohjel- man ja silloin tehtyjen sääntömuutosten myötä on perustunut määräenemmistön soveltamiseen.Sisämarkkinat eivät olleet pelkästään 300 tai loppujen lopuksi 282 direktiiviä, joilla ne rakennettiin, vaan si- tä pohjusti Jacques Delorsin ja Margaret 9 Termillä viitataan Valtioneuvoston 25.9.2012 jul- kaisemaan tiedotteeseen Alankomaiden,Saksan ja Suomen valtiovarainministerien Vantaalla käymis- tä neuvotteluista,joissa he totesivat,että pankkien pääomitustarpeet, jotka johtuvat aiemmin myön- nettyihin luottoihin liittyvistä ongelmista, ovat jäsenmaiden itsensä vastuulla, ja että Euroopan pysyvä vakausmekanismi EVM voi ottaa vastuun vain perustettavan uuden pankkivalvonnan aika- na syntyvistä uusista pääomitustarpeista. Thatcherin suuri kompromissi,joka mah- dollisti määräenemmistöpäätöksenteon lainsäädäntöasioissa sisämarkkinoiden ja laajemminkin ympäristö- ja kuluttaja- suoja- ym. lainsäädännön osalta. Eli ko- mission aloiteoikeus, neuvoston mää- räenemmistösäädökset ja parlamentin mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin sekä vielä päälle Euroopan tuomioistuimen tuomiovalta on se tapa, millä EU:ssa kye- tään tekemään päätöksiä.” Siis yhteisömenetelmä. ”EU:n yhteisömenetelmä on tapa teh- dä päätöksiä suhteellisen tehokkaasti ja samalla myös niin, että kaikki ovat siinä päätöksenteossa mukana. Sen sijaan yk- simielisyyspäätökset tosiasiassa johtavat siihen, että suurimmalla, vahvimmalla tai rikkaammalla on eniten vaikutusvaltaa, vähän riippuen siitä, mistä asiasta puhu- taan.Mutta tämän kriisin hallinnan yhtey- dessäseonjohtanutsiihen,ettäpainopis- te on siirtynyt tiettyjen pääkaupunkien suuntaan. Sekä EU-instituutiot että mo- net muut jäsenvaltiot ovat jääneet vähän syrjempään, mikä ei pitkän päälle ole hy- vä EU:n kehityksen kannalta.” Mitkä ovat juuri niitä kriittisiä asioita,jois- sa pitäisi luopua yksimielisyyden vaati- muksesta? ”Itse asiassa esitimme jo keväällä 2010, että silloinen ERVV olisi tehty vähän toi- sella periaatteella, jossa olisi noudatettu paremminkin yhteisömenetelmän mu- kaisia pelisääntöjä kuin yksimielisyys- periaatetta. Tuolloin tehtiin päätös 500 miljardin euron väliaikaisesta vakaus- rahastosta. Siitä 60 miljardia euroa on EU:n budjetin takauksen varassa luo- tu rahasto, eli ERVM, Euroopan rahoitus- vakausmekanismi. Sitä on käytetty koko ajan, viimeksi pari viikkoa sitten Portu- galin maksuerästä suuri osa tuli tästä ERVM:stä. Sen sijaan ERVV tuli puhtaasti hallitusten väliseksi järjestelyksi,perustui jäsenvaltioiden lainatakauksiin ja oli hy- vin löyhä järjestely, jonka lainoituskyvyn kustannus-hyöty-suhde jäi huonoksi. Yksimielisyyden vaatimus suo eniten valtaa suurimmalle,vahvimmalle tai rikkaimmalle.
10 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 Pysyvä Euroopan vakausmekanis- mi EVM on askel eteenpäin sikäli, että se on ensinnäkin pääomitettu rahasto, ja sen lisäksi pahimmissa kriisitilanteis- sa päätöksiä voidaan tehdä samankal- taisella määräenemmistöllä kuin mitä esimerkiksi IMF tekee päätöksiä, eli 85 prosentin määräenemmistöllä. Sitä mi- nä olen välillä ihmetellyt, että suomalai- sessa ja laajemminkin eurooppalaisessa keskustelussa unohdetaan se, että IMF tekee päätöksensä 85 prosentin mää- räenemmistöllä, eikä se ole mikään on- gelma. Mutta sen sijaan kun Euroop- pa tekee omissa asioissaan päätöksiä, niin meillä pitää olla täysi yksimielisyys näissä asioissa. Se osoittaa minusta vä- hän huonoa itseluottamusta siihen, mi- ten Eurooppa kykenee hoitamaan omia asioitaan.” Euro vai hajaannus? Aika monet näkevät kokonaistilanteen – ja tämä tulee myös kirjassasi esille – si- ten, että jos taloustieteen kielellä puhu- taan,niin rahaliitto on epästabiili ratkaisu. Se voi ajautua kahteen vaihtoehtoiseen suuntaan: joko se hajoaa omien puuttei- densa takia, tai sitten se kehittyy liittoval- tioksi.Onkoasetelmanäinyksinkertainen? Se tietysti riippuu siitä,mitä ymmärretään liittovaltiolla. ”Tämä on juuri se avainkysymys.Ei eh- kä näin yksinkertainen, mutta asetelma on varmasti lähtöoletusten osalta aika pitkälle tämänsuuntainen. Ainakin sil- tä osin, että nykytilanne tai sanotaanko se tilanne, mistä lähdettiin tähän kriisiin vuonna 2010 alkuvuodesta, ei ole mis- sään tapauksessa kestävä olotila.Eli joko mennään eteenpäin tai sitten – nyt voi sanoa osittain jo että on menty, kun on tehty aika paljon tässä viimeisen kahden ja puolen tai kolmen vuoden aikana - hy- väksytään nopeamman tai hitaamman hajoamisen mahdollisuus. Keväällä 2010 vaihtoehdot olivat jo- ko euroalueen hajoaminen tai sen ta- louspoliittisen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyen sekä budjettikurin pa- rantaminen että kilpailukyvyn elvyttä- minen, uudistusten toteuttaminen. Se ei välttämättä tarkoita liittovaltiota. Esi- merkiksi komission esitykset eivät sii- hen sinänsä johda. Mutta se tarkoittaa kylläkin tiiviimpää talouspoliittista yh- teistyötä ja päätöksentekoa niissä asi- oissa, missä se rahaliiton luotettavan toiminnan kannalta on välttämätöntä. Erityisesti kansallisten budjettien tasa- painon ja suurten linjojen seurannassa – siihen on tarve, jotta jäsenvaltioiden budjetit ovat sellaisella uralla,että ne tu- kevat koko rahaliiton ja yhteisen talous- liiton menestymistä.”
11TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 Maailmassa on aika monia liittovaltioi- ta, joista tärkeimpiä ovat USA, Saksa, Ve- näjäkin, ja ehkä ei ole täysin ymmärretty sitä, että niissä kuitenkin osavaltioilla on joissakin asioissa aika pitkälle menevä it- semääräämisoikeus. Mitä jäisi tässä pi- temmälle viedyssä EU:ssa sitten kansallis- valtioille? ”Kansallisvaltioille jää hyvin paljon päätösvaltaa, ja pitääkin jäädä. Mainitse- masi esimerkit ovat eriasteisia liittovalti- oita tai valtioliittoja. Euroopan unioni ei ole liittovaltio,kun tarkastellaan liittoval- tion määritelmän kaikkein tärkeintä kri- teeriä, joka on päätösvalta toimivallasta. Sitä kuvaa saksankielinen ja saksalaisen valtiosääntöjuristerian termi ”Kompe- tenz-Kompetenz”. Jäsenvaltioilla säilyy päätösvalta unionin toimivallasta, jo- ka on kirjattu perussopimukseen ja jota voidaan tarkistaa. Loppujen lopuksi jä- senvaltioilla on valta päättää siitä, mis- sä asioissa ne siirtävät päätösvaltaa uni- onin päätöksenteon piiriin. EU:n suuri sääntöuudistus eli kuuden lain ja asetuksen paketti on esimerk- ki tiivistyvästä talouspoliittisesta yhteis- työstä. Sen tärkein tavoite on vahvistaa julkisen talouden tasapainoa ja edes- auttaa jäsenvaltioiden toimia kilpailuky- vyn vahvistamiseksi, luoda selkeät sään- nöt tälle talouspoliittiselle yhteistyölle ja myös sanktiot näiden sääntöjen toteut- tamisen varmistamiseksi. Tältä osinhan Suomessa ja muuallakin on käyty mielenkiintoista keskustelua. Minäkin olen törmännyt eri vaiheissa vä- hän erilaisiin kommentteihin tältä osin. Kun teimme tämän esityksen kaksi vuot- ta sitten, kesällä vuonna 2010 aika pian Barroson kakkoskomission aloittamisen jälkeen ja Kreikan kriisin kärjistymisen jälkeen, niin silloin Suomessakin vaadit- tiin selkeitä sääntöjä ja kovia sanktioi- ta. Nyt ne on saatu. Nyt sitten joissakin haastatteluissa minulta kysytään, onko Bryssel nyt sitten uusi Kreml, kun te ku- vittelette tietävänne kaiken, mitä talou- dessa pitää tehdä.Tekisi mieli sanoa: Ko- ettakaa päättää mitä haluatte! Ei se niin mene. Kansalliselle päätöksenteolle jää edelleen valta ja vastuu talous- ja yhteis- kuntapolitiikan suurista linjoista ja yksi- tyiskohdista. Rahaliitossa on kuitenkin syytä olettaa,että kaikki noudattavat yh- teisiä sääntöjä, jotta euro voi selviytyä ja jopa menestyä. Minun filosofiani on sel- keä:makrotaloudessa tarvitaan vakautta ja kestävyyttä, mikrotaloudessa kasvua tukevaa kannustamista yrittämiseen ja työn tekemiseen.” Kaikista pisimmälle menevä kriittinen ar- gumentti on, että tämä merkitsee budjet- tivallan perustuslainvastaista siirtämistä komissiolle. ”Kyllä,ja se on kaikista pisimmälle me- nevä. Tekee tosiaankin mieli sanoa, että koettakaa nyt päättää. Halutaanko, et- tä rahaliitto pystyy toimimaan, vai halu- taanko,että se leviää käsiin? Minun oma näkemykseni, jota olen siinä kirjassa ko- ettanut myös selostaa, on se, että olen yrittäjän poika ja uskon yrittämiseen ja työntekoon ja niiden kannattavuuteen talouden dynamiikan perustana. Ajat- telen niin, että kansantalouden vakaus on avainkysymys koko talouden menes- tymiselle, kokonaiskysynnän ja kestä- vän kasvun ja paremman työllisyyden näkökulmasta. Sen takia olen päätynyt omassa ajattelussani siihen, että taval- laan mikrotasolla pitää yhdistää yrittä- jyyden ja työn tekemisen kannustimien parantaminen, jotta saadaan talouteen tarvittavaa dynamiikkaa ja sitä kautta kestävää kasvua, parempaa työllisyyttä. Toisaalta kokonaistalouden vakaus, joka luo yrityksille paremman toimintaym- päristön ja sitä kautta myös paremmat edellytykset työpaikkojen syntymisel- le. Olematta mikään kritiikitön Saksan ihailija kaikilla elämänalueilla on kuiten- kin todettava, että viime aikoina Saksa on onnistunut tässä hyvin luomalla se- kä kansantalouteen vakautta että mik- rotalouteen yrittäjyyttä ja dynamiikkaa, mikä on näkynyt siinä, että maassa on kyetty saavuttamaan suhteellisen hy- vä työllisyystilanne myös tämän kriisin oloissa.” Rahaliiton valuviat ja virheet Palatkaamme vielä joihinkin väitettyihin euroalueen valuvikoihin ja virheisiin, joi- ta on tehty. Kirjassasi korostat mm., että talouspolitiikan valvonta, ohjaus ja sank- tiot eivät ole olleet riittäviä. Mainitset kir- jassasi useaan kertaan sen, että oli kohta- lokasta, kun Saksan ja Ranskan annettiin rikkoa vakaus- ja kasvusopimuksen ali- jäämäkiteeriä vuonna 2004. Monet muut ovat väittäneet aivan samaa. Komission neuvonantajana toiminut Heikki Oksanen väitti kuitenkin tämän lehden numerossa 2/2012 julkaistussa haastattelussaan, et- tä tämä on väärä tulkinta siitä tilantees- ta ja että kyse oli viime kädessä juridises- ta kiistasta, jonka Euroopan tuomioistuin ratkaisi niin,ettei mitään rikkomusta ollut- kaan tapahtunut. Väitteen, että se oli rik- komus, esittävät oikeastaan kaikki muut. Haluatko kommentoida tätä? Jäsenvaltioilla säilyy päätös- valta sekä unionin toimi- vallasta että oman talous- ja yhteiskuntapolitiikkansa suurista linjoista ja yksityis- kohdista. Saksa ja Ranska rikkoivat vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2004.
12 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 ”Niin, ehkä tähän ei kannata kovin sy- välle mennä. Minusta on aika selvää, et- tä kaupunkilais- tai talonpoikaisjärjellä tarkastellen ja sääntöjä lukien Saksa ja Ranska selvästi käyttivät mittavaa ääni- valtaansa yhteistyössä puheenjohtaja- maa Italian kanssa ja sivuuttivat perus- sopimuksen säädökset, eivätkä Saksan päättäjät sitä tänä päivänä kiellä. Euroo- pan tuomioistuin teki tässä nahkapää- töksen, joka johti siinä vaiheessa vaka- us- ja kasvusopimuksen uudistamiseen, mikä oli sinänsä askel eteenpäin.Nyt sitä on uudistettu uudestaan vuosina 2010 ja 2011,ja siihen on saatu myös vielä sel- keämmät säännöt ja käytännössä toimi- vat sanktiot.” On myös ihmetelty sitä,että eri jäsenvalti- oiden korot konvergoituivat melko tarkal- leen Saksan tasolle joksikin aikaa.Nyt taas on hajonta kasvanut. ”Kyllä. Tähän liittyy yksi avainkysymys talousliiton uudistamisen ja jo tehdyn suuren sääntöuudistuksen näkökulmas- ta. Haluaisin oikeastaan sen sanoa, kos- ka siitä on esiintynyt paljon ehkä vähän hämmentävääkin keskustelua Euroo- passa ja myös Suomessa. Se on ensinnäkin totta, että kun kat- soo korkokäyriä 1990-luvun lopulta lähti- en vuoteen 2012 tai 2009–2010, niin sil- loin kun euro syntyi, valtionlainojen riskit tulivat jyrkästi alas, ja Kreikka, Portugali ja Espanja saivat lainaa lähes samalla korol- la kuin Saksa. Sama sitten heijastui yksi- tyiselle sektorille,mikä vaikutti siihen,että halpojen korkojen ansiosta luottobuu- mi pääsi kehittymään ja kiinteistökupla syntymään,joka sitten rojahti sen jälkeen kun Lehman Brothers oli kaatunut. Se ai- heutti ensin suurtyöttömyyden, pankki- kriisin ja myös valtioiden velkakriisin näis- sä maissa.Kreikka on vähän eri asia,mutta varsinkin Irlannissa ja Espanjassa kaava meni pitkälle tällä tavalla. Nyt sitten 2010 tai 2009 loppuvuo- desta ja 2010 alkuvuodesta ja Deauvil- len diilin10 jälkeen loppuvuodesta korot lähtivät jyrkkään nousuun ja ovat siellä enemmän tai vähemmän pysyneet,vaik- ka ne ovat nyt viime kuukausina tulleet alaspäin eräissä kriisimaissa. Esimerkik- si Irlanti on nyt palaamassa markkinoil- le, koska sen ohjelma kantaa hedelmää. Vaikka siellä kotimainen kysyntä on taantumassa, vienti vetää ja talous kas- vaa, ja teollisuustuotanto on myös ollut kasvamaan päin. Mitä markkinakurin toimintaan tulee, minusta tämä osoittaa, että ei markkina- voimien tolkkuun pidä sokeasti luottaa. Ensin riski alihinnoiteltiin täysin,ja sitten se ilmeisesti ylihinnoiteltiin. Sen takia minusta on väärin ajatella, että rahalii- ton toiminnassa,valtionlainojen hinnoit- telussa ja julkisen talouden seurannassa voitaisiin luottaa pelkästään sääntöihin ja sanktioihin tai pelkästään markkina- kuriin. Monet niistä, jotka vaativat aikoi- naan uusia sääntöjä ja sanktioita, ovat sitä mieltä, että eiväthän nämä säännöt kuitenkaan tule toimimaan,ja pitää luot- taa markkinakuriin. Minusta sekin on lii- an yksinkertainen näkemys. On parempi ajatella niin, että säännöt pitää rakentaa sillä tavalla, että ne osal- taan täydentävät ja tukevat markkina- kurin toteutumista. Eli niitä vankistetaan sillä, että voidaan mahdollisesti käyttää sanktioita, mikä ei tietenkään ole itsetar- koitus, mutta luottamusta voi vahvistaa myös kontrollin avulla. Ja sitten samalla markkinakuri osaltaan luo painetta pit- 10 Tavatessaan 18.10.2010 Ranskan Deauvillessä liittokansleri Merkel ja presidentti Sarkozy sopi- vat mm. Euroopan pysyvän vakausmekanismin (EVM:n) perustamisesta ja sijoittajavastuun käy- töstä kriisinhallinnassa. käjänteisempään ja kestävämpään ta- loudenpitoon. Tällaisella sääntöjen ja markkinakurin yhdistelmällä päästään mielestäni pa- rempiin tuloksiin julkisen talouden kes- tävyyden ja koko kansantalouden kil- pailukyvyn ylläpitämisen kannalta kuin pelkästään luottamalla yksiniittisesti sääntöihin ja sanktioihin tai luottamalla pelkästään markkinakuriin. Kumpikaan ei ole täydellinen, emme ylipäänsä kos- kaan luo täydellistä maailmaa emmekä täydellistä järjestelmää,mutta kannattaa kuitenkin pyrkiä rakentamaan niin hyvin toimiva järjestelmä kuin mahdollista.” Kiristystoimet ja talouskasvu Euroalueen kriisinhoitoa on arvosteltu sii- tä, että budjettivajeiden kaventamiseen tähtäävä kiristyslinja (”austerity”) ruokkii lamaa ja yhteiskunnallisia levottomuuk- sia.Tähänhän on IMF:kin tuonut jo oman panoksensa: lokakuussa ilmestyneessä maailmantalouden ennusteessaan IMF (2012, 41–43) päätteli, että finanssipolitii- kan kerroin - kokonaistuotannon muutok- sen suhde sen aiheuttaneeseen verojen tai julkisten menojen tai budjettialijäämän muutokseen – on nykyoloissa suurempi kuin historiallisella aineistolla estimoitu kerroin, jota on käytetty bkt-ennusteissa. Tämä merkitsee sitä, että kiristystoimien taloutta lamauttavat vaikutukset ovat en- nakoitua suurempia, ja ne saattavat jopa pahentaa kriisimaiden velkakierrettä.11 Mitä mieltä olet tästä? 11 IMF:n mukaan finanssipolitiikan kertoimet ovat euroalueen kriisimaissa entistä suurempia lähin- nä kahdesta syystä: rahapolitiikan löystyminen ei nykyoloissa merkittävästi vaimenna bkt:n supistu- mista, ja kiristyspolitiikka syventää taantumaa sil- loin kun sitä harjoitetaan samanaikaisesti useissa maissa. Vyönkiristysten vaikutukset kriisimaiden velkataakkaan (velan ja bkt:n suhteeseen) voidaan hajottaa kahteen osaan.Kiristyspolitiikka tietenkin supistaa niiden budjettialijäämiä ja velkaantumis- ta bkt:n tason ollessa annettu.Mutta jos tämän po- litiikan seurauksena bkt putoaa tuntuvasti ja sen seurauksena samalla verokertymät supistuvat ja sosiaalimenot kasvavat voimakkaasti, niin näiden vaikutusten yhteistuloksena velkasuhde saattaa nousta entisestään.– Toim.huom. ”Säännöt pitää rakentaa sillä tavalla,että ne osaltaan täydentävät ja tukevat markkinakurin toteutumista.”
13TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 ”Oletko nähnyt artikkeliani Wall Street Journalissa?12 Kirjoitin sen heti tuoreel- taan IMF:n vuosikokouksen aikaan, kun keskustelu asiasta virisi. Korostin siinä, että komissio ei nojaa arvioitaan finans- sipolitiikan linjasta nimellistavoitteisiin, vaan rakenteelliseen alijäämään, joka on puhdistettu suhdannevaihteluista ja ta- voittelee julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Otamme huomi- oon kunkin maan taloudelliset olosuh- teet ja finanssipolitiikan liikkumavaran, kuten vakaus- ja kasvusopimus edellyt- tää. Jos esimerkiksi kasvu on heikompaa kuin oletettiin mutta finanssipolitiikas- sa on tehty sovitut sopeutumistoimet, olemme valmiita myöntämään lisäaikaa budjettisopeutuksille, kuten kuluvana vuonna on tehtykin Espanjalle ja Portu- galille ja osin eri syistä Kreikalle. Toisaal- ta ei olisi järkevää, että maat, jotka eivät enää saa rahoitusta vapailta markkinoil- ta,kuten Kreikka ja Portugali,luopuisivat sopeutusohjelmistaan. Sijoittajien luot- tamus ei sillä tavalla paranisi vaan päin- vastoin heikkenisi. Finanssipolitiikan kiristämisestä on kyllä haittaa talouskasvulle lyhyellä ai- kavälillä ja tässä kriisissä mahdollisesti enemmän kuin muulloin, kuten IMF ko- rostaa. Mutta jos vaihtoehto on markki- noilta tai muilta jäsenvaltioilta saatavan rahoituksen loppuminen kuin seinään ja sitä kautta koko kansantalouden ro- 12 ”Europe Lays the Foundations for Growth”, Wall Street Journal 13.10.2012. mahdus,asia näyttäytyy aika lailla toises- sa valossa. Ei myöskään ole selvää, että odotet- tua pahemmat taantumat ovat kaikissa tapauksissa johtuneet finanssipolitiikan kiristämisestä. Syynä näyttää joissakin tapauksissa olleen myös rahapolitiikan vaikutusten välittymisen häiriintyminen ja luottamuspulan paheneminen.Tarvit- semme sen vuoksi edelleen luottamus- ta lisäävää politiikkaa.Kunhan luottamus maiden kykyyn hoitaa julkista taloutta keskipitkällä aikavälillä on palautettu,on mahdollista ja mielekästä suorittaa va- kauttamista ”loivemmalla kulmakertoi- mella”ja enemmän asteittain. Eri maiden tilanteet vaihtelevat täs- sä suhteessa. Italian finanssipolitiikka on raiteillaan ja sitä kohtaan koetaan luottamusta. Sama koskee Belgiaa vuo- den 2012 tammikuusta lähtien. Espan- ja puolestaan on toteuttanut tiukkaa finanssipolitiikkaa ja remontoinut pank- kisektoriaan, mikä on auttanut siinä, että luottamus Espanjan talouteen ja talous- politiikkaan on vahvistunut. IMF:n kritiikkiin liittyy myös muita heikkouksia,joista osa on melko teknisiä ja joiden takia se ei ole vedenpitävä. Ko- mission tuoreeseen talousennusteeseen sisältyvä laatikko (European Commissi- on 2012, 41–46) käsittelee asiaa yksityis- kohtaisemmin.” Ehkä se keskustelu vielä elää, joten katso- taan... ”Yhtä kaikki alun perinkin kuvitel- ma siitä, että euroalueen velkakriisi olisi kyetty ratkaisemaan nopeasti ja siististi, oli mielestäni väärä. Tämä liittyy siihen, mitä pääjohtaja Liikanen on todennut, ja mistä olen osaltani puhunut ja monet muutkin puhuneet, että pohjimmiltaan tässä kriisissä on kyse melkein vuosikym- menen kuluessa kehittyneistä kokonais- talouden epätasapainoista, jotka hei- jastuivat vaihtotaseen yli- ja alijääminä, niiden syvenemisenä. Perimmältään ne olivat seurausta eri maiden tuottavuu- serojen ja työvoimakustannusten eriy- tymisestä tavalla, joka ei ollut kestäväl- lä pohjalla. Sen takia myös tämän kriisin nujertaminen ja sen jälkien korjaaminen vie aikaa. Osaltaan me pyrimme tietysti tekemään sen niin nopeasti ja vähäisil- lä yhteiskunnallisilla kustannuksilla kuin mahdollista. Kaikissa tilanteissa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti parhaiden mahdol- listen vaihtoehtojen ajaminen ei ole on- nistunut johtuen siitä, että me elämme sellaisessa poliittisessa järjestelmässä, joka sisältää hyvin monia veto-oikeuk- sia.Syyttämättä sinänsä ketään kun pan- naan 17 jäsenvaltiota,pari eurooppalais- ta instituutiota (komissio ja EKP) ja vielä IMF sekä eräitä muita toimijoita pöydän ääreen, ja kun kaikilla on periaatteessa veto-oikeus,niin se johtaa siihen,että yh- teisen päätöksenteon tontti väistämättä pienenee. Usein päädytään kansantalo- ustieteen kielellä ei niinkään yhteiskun- nallisesti ja taloudellisesti ”first best”-rat- kaisuihin vaan paremminkin sellaisiin poliittisesti mahdollisiin ”second best”- ratkaisuihin,mitä kyetään saavuttamaan. Tämä on se reaalimaailma,missä eletään, valitettavasti. Joskus tuntuu, kun EU:n, EKP:n ja IMF:n muodostaman troikan työskente- lyä miettii, että senhän ei teoriassa pitäi- si toimia, mutta käytännössä se kuiten- kin toimii, kaiketi koska kyse on – usko tai älä – pohjimmiltaan tolkuista ihmi- sistä.Tarkoitan sitä, että meillä on kolme instituutiota, komissio, EKP ja IMF, jotka kaikki ovat erittäin tarkkoja omasta itse- näisyydestään ja integriteetistään. Kun kaikilla on vielä vähän erilaiset säännöt Finanssipolitiikan kiristystoimia tarvitaan palauttamaan luottamus maiden kykyyn hoitaa julkista taloutta. Eri toimijoiden veto- oikeudet vaikeuttavat euroalueen kriisin ratkaisemista.
14 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 ja toimintaperiaatteet, niin on pieni ihme, että on kyetty niinkin hy- vin toimimaan yhdessä kuin on tähän asti kyetty toimimaan. Tämä johtuu siitä,että kriisi on niin vakava ja on pakko löytää käytännöllisiä ratkaisuja niihin ongelmiin, mitä esimerkiksi Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja ja koko euroalue tällä hetkellä kohtaavat.” Viime kesäkuun lopussa pidetyssä Brysselin huippukokouksessa sovit- tiin 120 miljardin euron kasvupaketista Euroopan unionin talouden vauhdittamiseksi.Mitä tälle paketille nyt kuuluu? Mitä muita kasvua tu- kevia toimenpiteitä on tehty tai vireillä? ”Ne päätökset ovat nyt toimeenpanovaiheessa. Euroopan Inves- tointipankki (EIB) on saanut päätöksiä aikaan,ja jäsenvaltiot ovat teh- neet päätöksiä EIB:n pääoman kasvattamisesta 10 miljardilla eurolla, joka laukaisisi 60 miljardia euroa lainoitusta. EIB on itse laskenut, et- tä se johtaisi noin 180 miljardin euron investointeihin, kun lasketaan mukaan myös sen laukaisemat yksityiset investoinnit. Tämä etenee tällä hetkellä hyvin.Käytännössä se toteutuu niin,että EIB toimii kan- sallisesti toimivien yksityisten pankkien kautta ja lisää rahoitusta yri- tyksille,ja sitä kautta tämä pääomaruiske tulee osaksi kansantaloutta ja auttaa kansantalouden pyörien pyörittämisessä. Myös muut päätökset eli rakennerahastojen varojen osittainen suuntaaminen uudelleen selkeämmin kasvua tukeviin toimenpitei- siin ovat edenneet. Päätöksiä tehdään koko ajan sekä Brysselissä että jäsenvaltioissa. Sama koskee myös projektibondeja eli hankejoukko- lainoja. Niissä yhdistetään EU:n budjetin ja EIB:n lainojen luottotakuu yksityiseen rahoitukseen. Näistä ensimmäiset hankkeet ovat lähdös- sä lähikuukausina liikkeelle.Eli tämä kasvupaketti etenee,mikä on osa kokonaisratkaisua – se ei itsessään tietysti ratkaise euroalueen kriisiä, mutta se on yksi tärkeä osa työtä,jolla pyritään vauhdittamaan inves- tointeja tilanteessa, jossa meillä selvästi on liian alhainen investointi- aste Euroopassa.” Kirjallisuus European Commission (2012), European Economic Forecast, Autumn 2012,Europe-an Economy 8/2012. http-://ec.europa.eu/economy_finance/publications/european_ economy/2012/pdf/ee-2012-7_en.pdf IMF (2012),Wolrd Economic Outlook,October,Washington,D.C.:IMF. www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2012/02 Kajaste, I. (2010), Euroalueen talouskriisi ja talouspolitiikan koordinaatio, Talous & Yhteiskunta,38:4,29–35. Kiander, J. (2010a), Euroopan epätasapainot, Talous&Yhteiskunta, 38:2, 26–32. Kiander, J. (2010b), Selviävätkö euromaat velkakriisistään? Talous&Yhteiskunta,38:4,24–28. Laine, V. (2010), Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys Euroopan unionissa,Talous&Yhteiskunta,38:2,40–48. Rehn,O.(2012),Myrskyn silmässä,Helsinki:Otava. Sauramo, P. (2011), Saako EMUssa nuijia naapureita? Talous&Yhteiskunta, 39:3,70–76. Taimio, H. (2012), Rahaliitto jatkaa rämpimistään, Talous&Yhteiskunta, 40:1,4–11. Véron, N. (2008), Europe’s Banking Challenge: Regulation without Refragmen-tation,CESifoForum,9:4,51–59.
15TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 Antavatko vuosittaiset tulot harhaanjohtavan kuvan tuloerojen ja köyhyyden kasvusta? Marja Riihelä Erikoistutkija VATT marja.riihela@vatt.fi Risto Sullström VTL risto.sullstrom@gmail.com Ilpo Suoniemi Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos ilpo.suoniemi@labour.fi Matti Tuomala Professori Tampereen yliopisto matti.tuomala@uta.fi Tuloerojen voimakas kasvu 1990-luvun laman jälkeen ei johtunut satunnaisista ja lyhytaikaisista tulomuutoksista.Tulonsaajat olivat entistä pysyvämmin rikkaita tai köyhiä. T uloerojen kehitys Suomessa muut- tui varsin dramaattisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Laman jälkeisellä kymmenvuotisjaksolla Suomen tuloero- jen kasvu oli OECD-maiden nopeinta (OECD 2008). Erityisesti 1990-luvun lop- pupuolella tapahtunut ylimpien tulojen kasvu oli poikkeuksellista Suomen ta- loushistoriassa (esim. Jäntti et al. 2010). Ylimpien tulojen osuuden voimakasta kasvua kuvaa hyvin se, että vuodesta 1993 vuoteen 2000 käytettävissä olevi- en tulojen (verojen ja tulonsiirtojen jäl- keisten tulojen) kokonaiskasvusta meni ylimmälle yhdelle prosentille liki viiden- nes (18 prosenttia). Tekijät kiittävät Palkansaajasäätiötä tulonjakotut- kimukseen saadusta rahoituksesta. Artikkelin kirjoittajat Marja Riihelä,Ilpo Suo- niemi (ylh.),Risto Sullström (alh.oik.) ja Matti Tuomala (alh.vas.) ovat havainneet Suomen tuloerojen kasvaneen myös viisivuotisjaksoja tarkasteltaessa,joskin lievemmin kuin vuosi- tasolla.
16 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 ka-, yrittäjä- ja pääomatulot määrittele- vät käsitteen tuotannontekijätulo. Kun näihin lisätään saadut tulonsiirrot, joita ovat eläkkeet, työttömyyskorvaukset ja muut sosiaaliturvaetuudet, päädytään bruttotulojen käsitteeseen. Kun siitä edelleen vähennetään maksetut välittö- mät verot ja sosiaaliturvamaksut, päädy- Lähde:Tulonjakotilaston palveluaineisto 1990–2010,Kulutustutkimukset 1966–1985,Tilastokeskus. Kuvio 1.Gini-kertoimet vuosina 1966–2010,%. 10 15 20 25 30 35 40 45 50 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Tuotannontekijätulot Bruttotulot Käytettävissä olevat tulot 1991- 1993 1966-1975 1976-1990 1994- 1999 Gini-kerroin, % 2000- Vuosittaisten tuloerojen kehitystä Suomessa 1966–2010 havainnollistavat kuviossa 1 olevat Gini-kertoimen arvot.1 Tarkastellaan kolmea tulokäsitettä. Palk- 1 Tulonjakotutkimuksissa laajasti käytetty Gini- kerroin (tässä prosenttisesti määrätty) saa arvoja nollan ja sadan välillä. Mitä suuremmat tuloerot ovat,sitä suuremman arvon kerroin saa. Lähde:Tulonjakotilaston palveluaineisto 1990–2010,Tilastokeskus.JUTTA-mikrosimulointimalli. *Veroasteetonlaskettuansiotulojenmarginaaliverojenjapääomatulojenveroasteentulo-osuuksilla painotettuna keskiarvona.Ylin 1 prosentti koostuu suurimpia tuloja saaneista ja ylimmät 95–99-pro- senttipisteet niistä neljästä prosentista tulonsaajia,joiden tulot olivat seuraavaksi suurimmat. Kuvio 2. Ylimmän 1 prosentin ja seuraavan neljän (95–99) prosentin marginaaliverot* 1980–2010. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Marginaaliveroaste,% Ylin 1 prosentti Ylimmät 95-99 prosenttipisteet tään käytettävissä oleviin tuloihin. Koti- talouksien saamat tulonsiirrot ja välitön verotus tasaavat tuotannontekijätulois- ta syntyneitä tuloeroja,mutta niiden vai- kutusten voimakkuudessa on ollut ajan mittaan eroja. Tuloerojen kasvulle on esitetty mo- nia selityksiä kuten teknologian muutos, globalisaatio työmarkkinoilla ja sosiaa- listen normien muutos sekä muutokset julkisen sektorin vero- ja tulonsiirtojär- jestelmissä. Useissa aiemmissa raporteis- samme (esim. Riihelä ym. 2005, 2010) olemme korostaneet Suomen eriyte- tyn tuloverojärjestelmän2 roolia tuon kehityksen yhtenä keskeisenä selittäjä- nä. Suomessa tuloerojen kasvun selittää suurelta osin suurituloisten tulo-osuuksi- en kasvu. Merkittävä osa tuosta kasvus- ta on johtunut pääomatulojen (tai pää- omatuloiksi muunnettujen ansiotulojen) kasvusta.Kuviosta 2 näkee selvästi,miten 2 Vuoden 1993 verouudistuksessa pääomatulojen ja ansiotulojen verotus eriytettiin,ja pääomatuloil- le määrättiin vakioveroprosentti, joka jäi huomat- tavasti alhaisemmaksi kuin suurten ansiotulojen rajaveroprosentti. Järjestelmä tarjosi hyvin kan- nattavien yritysten omistajille ison kannustimen muuntaa tulojaan keveämmin verotettaviksi pää- omatuloiksi. Samalla Suomessa omaksuttiin esi- merkiksi Ruotsista poiketen järjestelmä, joka kan- nustaa pienosakeyhtiön nettovarallisuuden (jonka perusteella pääoman osuus lasketaan) kasvatta- miseen ja näin vääristää pääoman kohdentumista (ks.Lindhe et al.2002).Vuoden 2005 uudistuksessa pörssiyhtiöiden osinkoverotus kiristyi, mutta lis- taamattomien osalta mentiin toiseen suuntaan ottamalla käyttöön sääntö: nettovarallisuudesta 9 prosenttia on enintään 90 000 euroon asti. Suomen tuloerot kasvoivat 1990-luvun laman jälkeen OECD-maiden nopeinta vauhtia.
17TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 sekä laskennalliset asuntotulot (ks. Can- berra Group 2001). Tarkasteltava aikaväli ja tulokäsite Vaikka pohjimmiltaan olemme kiinnos- tuneita yksilöistä, hyvinvointi on riippu- vainen kotitaloudesta, jossa yksilö elää. Sitä, kuinka kotitalouden tulot ovat ja- kaantuneet sen jäsenten kesken, ei tilas- toissa ole selvitetty.Tässä artikkelissa ko- titalouden tulot jaetaan ns.modifioidulla OECD:n ekvivalenttiskaalalla4 , joka ottaa huomioon sen, että kotitalouden kulu- tukseen tarvitsemat tulot ovat henkeä kohti pienemmät, jos kotitaloudessa on useampi kuin yksi aikuinen ja/tai lapsia. Toisaalta kotitalouden ajallinen seuraa- minen ei ole mahdollista, koska kotita- louden rakenne usein muuttuu: kasvaa, supistuu ja/tai hajoaa. Taloudellisen hyvinvoinnin mittaa- minen vaatisi kaikkien sen osien huo- mioon ottamista. Käytettävissä olevat tulot on useimmin käytetty tulokäsi- te kuvaamaan taloudellisen hyvinvoin- 4 Erikokoisten kotitalouksien vertailussa käytetään kulutusyksikköjä, joilla kokoerojen lisäksi pyritään ottamaan huomioon kulutuksen mittakaavaetuja. Modifioitu OECD-skaala, jota Euroopan tilastovi- rasto Eurostat käyttää, antaa kotitalouden ensim- mäiselle aikuiselle painon 1,muille yli 13-vuotiaille henkilöille painon 0,5 ja 0–13-vuotiaille lapsille painon 0,3. ylimmät marginaaliverot ovat pienenty- neet vuoden 1993 veroreformin jälkeen. Tulonjakotutkimuksissa yleensä käy- tettyjä yhden vuoden tuloihin perustu- via poikkileikkausjakaumia on arvosteltu siitä, että ne antavat epätäydellisen ku- van tuloeroista tai yleisemmin eriarvoi- suudesta. Tarvitaan pidemmän aikavä- lin tuloon perustuvia arvioita tuloeroista. Usein kuultu väite on,että pidemmän ai- kavälin (esim.5 vuoden) tuloon perustu- vat tuloerot muuttavat kuvan tuloerois- ta. Koska yksilöiden tulot vaihtelevat vuodesta toiseen, pidemmän aikavälin tuloihin perustuvien erojen katsotaan olevan selvästi pienemmät kuin yhden vuoden tuloista lasketut erot. Vuotuis- ten tuloerojen kasvua – etenkin kun se tapahtuu jakauman yläpäässä – on ollut tavallista vähätellä.3 Jos suuret tulot ovat vain satunnaisia ja lyhytaikaisia ilmiöitä, voivat yksittäisten vuosien tuloerot olla huomattavasti suurempia kuin pidem- män aikavälin tuloerot. Tässä artikkelissa ollaan kiinnostunei- ta selvittämään, ovatko pidemmän aika- välin tulot jakautuneet tasaisemmin vai epätasaisemmin kuin yhden vuoden tu- lot. Ovatko tuloerot siis tilapäisiä vai py- syviä? Pidemmän aikavälin tulon jakau- 3 Esimerkiksi Keskuskauppakamarin varatoimi- tusjohtaja Pauli K. Mattila (Helsingin Sanomat 3.3.2005) kommentoi tulonsaajien ylintä yhtä prosenttia, että ”joukko ei varmasti pysy vuodesta toiseen samana”ja että ”jo yksi iso yrityskauppa ai- heuttaa valtavan muutoksen siinä prosentissa. Se on todennäköisesti eri poppoo eri vuosina”. tuminen liittyy läheisesti taloudelliseen liikkuvuuteen, so. siirtymiin tulotasolta toiselle.Monet tutkijat ovatkin katsoneet, että ensisijainen motivaatio tuloliikku- vuustutkimukselle on selvittää,ovatko pi- demmän aikavälin tulot tasaisemmin ja- kaantuneet kuin yhden vuoden tulot. Aineisto Pidemmän ajan tuloon perustuvien ero- jen ja tuloliikkuvuuden tutkimusta on rajoittanut sopivien paneeliaineisto- jen puute – aineistojen, joissa samoja otoshenkilöitä seurataan vuodesta toi- seen. Suomessa tulonjakotilaston sisäl- tämää kahden vuoden paneelia ovat hyödyntäneet mm. Riihelä ja Sullström (2002).Aaberge et al.(2002) on vertaillut kolmen Pohjoismaan (Tanskan, Ruotsin ja Norjan) ja USA:n tuloliikkuvuutta vuo- sien 1980 ja 1990 välillä. Tilastokeskuksessa on muodostettu tulonjaon kokonaisaineisto, joka sisältää kaikista Suomen asuntokunnista tietoa tulonmuodostuksesta vuodesta 1995 lähtien. Tässä kirjoituksessa hyödyn- nämme tulonjaon kokonaisaineistosta poimittua otosaineistoa. Tutkimuksen aineisto muodostuu 10 prosentin otok- sesta kaikista Suomessa vuosina 1995– 2008 asuneista henkilöistä. Aineistosta voidaan muodostaa eripituisia, maksi- missaan 14 vuoden paneeleja vuodesta 1995 vuoteen 2008. Aineistossa ylimmät tulot on salat- tu siten, että henkilökohtaisten käytet- tävissä olevien rahatulojen perusteella ylimpään yhteen prosenttiin kuuluvien henkilöiden tulot korvataan tämän ryh- män keskiarvoilla. Yksittäiset tuloerät, joista käytettävissä olevat rahatulot muodostuvat, on myös salattu. Koska aineiston tulotiedot perustuvat rekistereihin, siitä puuttuu muutamia kansainvälisesti tulonjakotilastoihin suo- siteltuja tulomuuttujia kuten kotitalouk- sien väliset tulonsiirrot (yleensä omilta vanhemmilta tai isovanhemmilta saatu rahallinen tuki), lähdeveronalaiset tulot Tulonmuodostus Ansiotulot (työ- ja yrittäjätulot) + pääomatulot (korko-,vuokra- ja osinkotulot,myyntivoitot ja muut pääomatulot) = tuotannontekijätulot + suorat tulonsiirrot (eläkkeet,työt- tömyysetuudet,asumistuki,perhe- tuet jne.) = Bruttotulot – välittömät verot ja veronluontoi- set maksut = Käytettävissä olevat tulot Jos yksilöiden tulot vaihtelevat paljon vuodesta toiseen,niin yhden vuoden tuloerot ovat suuremmat kuin tuloerot viiden vuoden jaksolta.
18 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 nin kehitystä. Sen ulkopuolelle jäävät yhteiskunnalliset hyvinvointipalvelut, jotka muodostavat lähes yhtä suuren tulonsiirtojen lähteen kuin suorat so- siaaliset tulonsiirrot (Lindqvist 2009). Myös välilliset verot vaikuttavat käytet- tävissä olevien tulojen ostovoimaan. Li- säksi omistusasuminen on merkittävä taloudellista hyvinvointia tuottava teki- jä, joka perinteisesti on sisällytetty koti- talouden käytettävissä oleviin tuloihin, mutta on tämän tutkimuksen ulkopuo- lella. Toisaalta rahatuloihin perustuva tulokäsitteemme on yhtenäinen EU:n tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) tulokä- sitteen kanssa. Tuloerojen kehitys ja viiden vuoden tulo Kuvioissa 3 Gini-kertoimet on laskettu kumulatiivisille (5 vuoden) käytettävissä oleville reaalituloille. Käyrien ensimmäi- nen havainto edustaa yhden vuoden ja viimeinen havainto viiden vuoden tuloil- la mitattuja tuloeroja. Tuloerot kasvoivat yhden vuoden tu- loja tarkasteltaessa voimakkaasti vuo- desta 1995 lähtien vuoteen 2000 (ylem- pi katkoviiva kuviossa 3). Kun vertaa yhden vuoden tuloilla ja viiden vuo- den keskiarvotuloilla tuloeroja (alem- pi katkoviiva), havaitaan, että tuloerot ensimmäisissä paneeleissa pysyivät lä- hes samalla tasolla kuin vuositasoiset tuloerot. Vasta paneelissa 1999–2003 ja sen jälkeen havaitaan, että pidemmän aikavälin tuloerot ovat pienemmät kuin vuotuiset tuloerot. Se, että tuloerojen oletetaan tasoittuvan aikaperiodia pi- dentämällä,perustuu siihen oletukseen, että tulot vaihtelevat satunnaisesti. Jos kuitenkin tulokehitys on sellainen, et- tä suurituloisten tulot kasvavat nope- ammin kuin muiden – kuten Suomes- sa 1990-luvulla tapahtui – ajanjakson pidentäminen ei välttämättä pienennä tuloeroja. Suomessa käytettävissä ole- vien tulojen tuloerot eivät laskeneet, vaikka jakson pituutta kasvatetaan vii- deksi vuodeksi (kuvio 3). Vuoden 2000 jälkeen vuosittaiset tu- loerot ovat vuoroin kasvaneet, vuo- roin pienentyneet. Tuloerot saavuttivat huipun vuonna 2000, pienenivät vuo- situhannen vaihteen ITC-kuplan aihe- uttaman romahduksen jälkeen, kasva- en jälleen ja saavuttaen uuden huipun vuonna 2007. Finanssikriisin aiheuttama taantuma laski jälleen tuloeroja (kuvio 1).Tuloerojen vaihtelu myötäilee pitkälti pääomatuloissa (ja niiksi muunnetuissa ansiotuloissa) tapahtuneita muutoksia, mutta tuloerot ovat jääneet korkeam- malle tasolle kuin mitä ne olivat 1990-lu- vun alussa. Paneelista 1999–2003 alkaen viisi- vuotiset tuloerot pienentyivät verrattu- na vuosituloilla mitattuihin tuloeroihin. Vuosituloihin perustuvien tuloerojen kasvu näkyy myös viiden vuoden tulo- jen tarkastelussa. Jälkimmäisen kasvu­ trendi on kuitenkin loivempi. Tarkaste- lu kertoo myös sen, etteivät vuosittaiset tuloerojen vaihtelut ole merkityksellisiä, elleivät ne ole säännönmukaisesti nou- sevia tai laskevia. Tulojen koostumus ja tuloerot Tiedämme vuosittaisten tulojen perus- teella (ks. Riihelä et al. 2010), että tulo- jen koostumus muuttui huomattavasti samaan aikaan, kun tuloerot ja erityises- ti ylimpien tulojen osuudet lähtivät voi- makkaaseen kasvuun. Onko sama ke- hitys nähtävissä myös pidemmän ajan tulojen perusteella? Kuvio 4 vahvistaa, että pidemmän ajan tulojen mukaan kasvava trendi on havaittavissa pääoma- tulojen osuuden kasvussa.Kuviosta näh- dään edelleen, että tämä ilmiö koskee ylintä yhtä prosenttia. Kuvioissa 4 ja 5 prosenttipisteet on laskettu kunkin vii- den vuoden paneelin perusteella.Lisäksi suurin muutos pääomatulojen kehityk- sessä nähtiin 1995–1999 välillä. Kuviois- Tuloerojen nopeimman kasvun aikana 1990-luvulla myös 5 vuoden tuloihin perustuvat tuloerot kasvoivat nopeasti. Kuvio 3. Käytettävissä olevien tulojen tuloerot Gini-kertoimella mitattuna kumulatiivi- selle tulolle. 20 22 24 26 28 30 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Gini-kerroin,% 1995-1999 1996-2000 1997-2001 1998-2002 1999-2003 2000-2004 2001-2005 2002-2006 2003-2007 2004-2008 Lähde:Tulonjaon kokonaistilaston otos 1995–2008.
19TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 sa tämä kehitys on piiloutunut vuosien 1995–1999 keskiarvoon. Edelleen kan- nattaa huomata, että paneelien välil- lä tiettyyn tuloluokkaan kuuluvat osin vaihtuvat. Onko tuloliikkuvuus – siis tulojen vaih- telu vuodesta toiseen – samanlaista riippumatta siitä, millä tulotasoilla tulot vaihtelevat? On vaikea hyväksyä, että liikkuminen ylimmän yhden prosentin tulokynnyksen (so. tulotason, jolla pää- see ylimpään prosenttiin) molemmin puolin olisi luonteeltaan samanlaista kuin liikkuminen köyhyysrajan molem- milla puolilla. Tästä syystä köyhyyden mittaaminen ajallisena ilmiönä on han- kala kysymys. Yhteen hetkeen, esimer- kiksi vuotuiseen tuloon tai kulutukseen, perustuvat mitat eivät tietenkään jou- du kohtaamaan tätä ongelmaa. Pitkit- täisaineisto antaa mahdollisuuden arvi- oida, kuinka paljon tätä tuloliikkuvuutta tai pysyvyyttä ilmenee. Pienimpiä tuloja saavat 10 prosenttia tulonsaajista muodostavat alimman tulo- desiilin,jaylimpäändesiiliinkuuluvatpuo- lestaan suurituloisimmat 10 prosenttia (kuvio 6). Siirtymistä tuloluokasta toiseen tarkastellaan usein vertailemalla henki- lön asemaa aineiston päätepisteiden välil- lä. Se ei välttämättä tuo tietoa siitä, miten henkilö välivuosina liikkuu asemasta toi- seen.Pysyvyys tulodesiilissä on tässä mää- ritelty pysyvyytenä, jos henkilö on edelli- sen kolmen vuoden aikana ollut samassa desiilissä ainakin kahtena vuotena. Pysy- vyys ylimmässä desiilissä on suurempaa kuin alimmassa desiilissä. Tarkasteltavalla ajanjaksolla pysyvyys on kasvanut näissä kummassakin desiilissä. Alimmassa desii- lissä pysyvyys on kasvanut koko periodin ajan, mutta ylimmässä desiilissä pysyvyy- denkasvupysähtyivuonna2003jaonjää- nyt sen jälkeen tälle tasolle. Tuloliikkuvuus Tuloliikkuvuutta pidetään talouden elin- voimaisuuden merkkinä. Tätä on erityi- sesti korostanut Milton Friedman (1962). Sekä suurituloisuus että köyhyys ovat muuttuneet entistä pysyvämmiksi. Kuvio 4.Tulojen koostumus viiden vuoden paneelista. Ylin 1 prosentti 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1995-1999 1996-2000 1997-2001 1998-2002 1999-2003 2000-2004 2001-2005 2002-2006 2003-2007 2004-2008 Tulo-osuus Saadut tulonsiirrot Pääomatulo Yrittäjätulo Palkkatulo 90-99 prosenttipisteet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1995-1999 1996-2000 1997-2001 1998-2002 1999-2003 2000-2004 2001-2005 2002-2006 2003-2007 2004-2008 Tulo-osuus Alin 90 prosenttia 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1995-1999 1996-2000 1997-2001 1998-2002 1999-2003 2000-2004 2001-2005 2002-2006 2003-2007 2004-2008 Tulo-osuus Lähde:Tulonjaon kokonaistilaston otos 1995–2008. Kuvio 5. Käytettävissä olevien tulot keskimäärin eri tuloluokissa, viiden vuoden tulojen perusteella. 1. - 9. desiili 90-99 prosenttipisteet Yli 1 prosentti Kaikki 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 1995-1999 1996-2000 1997-2001 1998-2002 1999-2003 2000-2004 2001-2005 2002-2006 2003-2007 2004-2008 Euroa Lähde:Tulonjaon kokonaistilaston otos 1995–2008.
20 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 Köyhyysriskiin tuloliikkuvuus vaikuttaa ajan myötä niin, että köyhyys koettelee suurempaa väestönosaa kuin yksittäisen vuoden luvut antavat ymmärtää.Köyhyys voi siis olla sinänsä lyhytkestoista mutta koskettaa suurta osaa väestöstä. Toisaalta köyhyys voi olla kroonista,pie- nempää väestönosaa koskettava, mut- ta pysyvä ongelma. Kroonista köyhyyt- tä voidaan mitata vertaamalla paneelista laskettuja keskituloja tarkasteltavan vuo- den köyhyysrajaan. Vastaava tilapäisen köyhyyden indikaattori saadaan vähen- tämällä paneelivuosien köyhyysriskien keskiarvosta krooninen köyhyys. Vuonna 1997 aineistosta näin laskettu krooninen köyhyysriski oli 6,5 prosenttia, joka nousi 10,8 prosenttiin vuonna 2006. Näiden lu- kujen perusteella on ilmeistä,että tuolloin havaittu vuosittaisen köyhyysriskin kasvu oli seurausta kroonisen köyhyyden lisään- tymisestä. Sitä vastoin köyhyyden tilapäi- syyttä mittaavissa luvuissa (2,9 ja 3,2 pro- senttia) ei ole tätä vastaavaa muutosta. Lopuksi Kasvava trendi, joka havaitaan vuo- tuisten tuloerojen kehityksessä, pä- tee myös pidemmän aikavälin tulojen tarkastelussa (kuvio 3). 2000-luvulla tuloerojen vuosittainen vaihtelu ta- soittuu ja trendi on loivempi, kun kehi- tystä tarkastellaan viiden vuoden tulo- jen perusteella. Tulojen muutokset vuodesta toiseen (tuloliikkuvuus) eivät aina merkitse sitä, että pidemmän aikavälin tuloerot olisi- vat pienemmät kuin vuotuiset tuloerot. Juuri näin on Suomen tapauksessa.Vaik- ka henkilöiden siirtyminen tuloluokas- ta toiseen on kätevä tapa kuvata muu- toksia tulojakauman eri kohdissa, se ei aina kerro, mikä vaikutus siirtymillä on pidemmän aikavälin tuloeroihin. Tosin sitkeys pysyä ylimmissä tuloluokissa viit- taa siihen, etteivät pidemmän aikavälin tuloerot paljoakaan muutu. Verrattuna vuotuisiin tuloeroihin pi- demmän aikavälin tuloerot jopa kas- voivat 1990-luvun loppupuolella, vaik- ka useat suhteellisen tuloliikkuvuuden mittarit osoittivat suurempaa liikkuvuut- ta 1990-luvun loppupuoliskolla kuin 2000-luvulla (Suoniemi 2012). Vaikka henkilöt liikkuvat tuloluokasta toiseen, eriarvoisuuden kehitykseen vaikuttaa myös se, miten niiden tulot kehittyvät, jotka jäävät alkuperäiseen tuloluokkaan. Tuloliikkuvuus ei juurikaan tasoittanut pidemmän aikavälin tuloeroja sinä ai- kana, jolloin ylimpiä tuloja saavien tulot kasvoivat voimakkaasti. Lisäksi havait- tiin,että köyhyysriskin kasvu oli seuraus- ta kroonisen (pysyvän) köyhyyden eikä niinkään tilapäisen köyhyyden lisäänty- misestä. Kirjallisuus Aaberge, R. & Björklund, A. & Jäntti, M. & Palme, M. & Pedersen, P.J. & Smith, N. & Wennemo, T. (2002), Income Inequality and Income Mobility in the Scandinavian Countries Compared to the United States, Review of Income and Wealth,48,443–469. Canberra Group (2001), Expert Group on Household Income Statistics, Final Report and Recommendations,Ottawa. www.lisproject.org/links/canberra/ finalreport.pdf Friedman, M. (1962), Capitalism and Freedom,Chicago,IL:University of Chicago Press. Jäntti, M. & Riihelä, M. & Sullström, R. & Tuomala, M. (2010), Trends in Top Income Shares in Finland, teoksessa Atkinson, A.B. & Piketty, T. (Eds.): Top Incomes, A Global Perspective, Oxford: Oxford University Press. Lindhe T. & Södersten, J. & Öberg, A.(2002), Economic Effects of Taxing Closed Corporations under a Dual Income Tax,IFO Studien 4/2002. Lindqvist, M. (2009), Julkiset hyvinvointi- palvelut osana kotitalouksien materiaa- lista hyvinvointia, teoksessa Ahlqvist, K. & Ylitalo, M. (toim.): Kotitalouksien kulutus 1985–2006, Tulot ja Kulutus 2009, Helsinki: Tilastokeskus. OECD (2008), Growing Unequal? Income Distribution and Poverty in OECD Countries,Paris:OECD. Riihelä, M. & Sullström, R. (2002), Käytet- tävissä olevien tulojen liikkuvuus vuosi- na 1990–1999, VATT Keskustelualoitteita 270. Riihelä, M. & Sullström, R. & Tuomala, M. (2005), Trends in Top Income Shares in Finland,VATT Discussion Papers 371. Riihelä, M. & Sullström, R. & Tuomala, M. (2010), Trends in Top Income Shares in Finland in 1966–2007, VATT Research Reports 157. Suoniemi, I. (2012), Income Mobility, Income Risk and Age.Finnish Experience in 1995–2008, Labour Institute for Economic Research Discussion Papers 276. Kuvio 6.Pysyvyys alimmassa ja ylimmässä desiilissä ja ylimmässä prosentissa. 30 35 40 45 50 55 60 65 70 1998 2000 2002 2004 2006 2008 % Pysyvyys ylimmässä desiilissä Pysyvyys alimmassa desiilissä Pysyvyys ylimmässä 1 prosentissa Lähde:Tulonjaon kokonaistilaston otos 1995–2008.
21TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 P erustulo tarkoittaa kaikkien kansalais- ten saamaa vastikkeetonta ja sään- nöllistä tulonsiirtoa. Julkista sektoria ja byrokratiaa suuresti kritisoinut talo- usliberaali, vuoden 1976 talousnobelisti Milton Friedman (2002) oli jo 1960-lu- Ohto Kanninen Vanhempi tutkija Palkansaajien tutkimuslaitos ohto.kanninen@labour.fi Perustulo – kokeilun arvoinen idea? Perustulon puolesta ja sitä vastaan voidaan esittää monia argumentteja.Asiasta kaivataan perusteellisempia ja varmempia tutkimustuloksia. vulla perustulon vankka kannattaja ja merkittävä ideoija. Suomessa sitä ovat ideoineet ja ajaneet ennen kaikkea va- semmisto ja vihreät. Sitä siis perustellaan moninaisin näkökulmin. Argumentit sen puolesta yleensä kumpuavat talouden ra- Ohto Kannisen mielestä perustulon puo- lustajilla ja kannattajilla on mielenkiin- toisia näkemyksiä yhteiskunnan tilasta ja tulevaisuuden suunnasta.
22 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 kenteiden muutoksesta ja tarpeesta vas- tata siihen, byrokratian vähentämisestä ja selkeyttämisestä, eriarvoistumisen es- tämisestä, elämänlaadun parantamisesta tai taloudellisen tuottavuuden kohotta- misesta. Argumentit perustuloa vastaan perustuvat yleensä sen kustannuksiin tai työnteon kannustimien heikkenemiseen. Kahdessa melko tuoreessa pamfletis- sa käsitellään perustuloa vastakkaisista lähtökohdista. Johanna Perkiön ja Kaisu Suopankin (2012) toimittamassa ansiok- kaassa ja monipuolisessa kirjassa puo- lustetaan perustuloa erilaisin taloudel- lisin ja sosiaalisin argumentein. Tämän lisäksi siinä käsitellään perustulon poliit- tisia mahdollisuuksia.Kalevi Sorsa -sääti- ölle kirjoittamassaan kirjassa Ville Kop- ra (2007) esittää kriittisen näkökulman ja etsii vaihtoehtoisia tapoja korjata niitä ongelmia, joiden korjaamiseen perustu- loa sen kannattajat ajavat. Tässä artikkelissa ei käsitellä laajem- min mahdollisen perustulouudistuksen vaikutuksia poliittisiin valtasuhteisiin tai työmarkkinajärjestöjen asemaan vaan taloudellisia ja sosiaalisia argumentteja perustulon puolesta ja sitä vastaan. Po- liittisessa keskustelussa mielenkiintoista on Perkiön (2012) artikkelissaan mainit- sema ilmiö,että vaikka monet tahot ovat ilmaisseet jonkinasteisen kannatuksen perustulolle, niin valtaan päästyään hei- dän sitoutumisensa perustulon ajami- seen yleensä heikkenee. Kyseessä näyttää olevan yleisempikin ristiriitaisia ja ennustamattomia seura- uksia mahdollisesti tuottaviin politiik- kaehdotuksiin liittyvä ilmiö. Sitä voitai- siin kutsua vaikkapa ”kannabisilmiöksi”. The Economist -lehti1 kirjoittaa, kuinka esimerkiksi Ison-Britannian pääministe- ri David Cameron on ollut jäsenenä ko- miteassa, joka on suositellut huumeiden laillistamista ja sääntelyä, mutta valtaan päästyään hän ei ole nostanut asiaa esil- le. Vastaavasti monet Latinalaisen Ame- rikan entiset johtajat ovat vallasta pois jäätyään ruvenneet kannattamaan kan- nabiksen laillistamista. Yleisemmin otta- en on riskialtista lähteä ajamaan sellaisia poliittisia uudistuksia, joiden vaikutuk- set ovat kovin laajat ja epävarmat. Lisäk- si perustulon tapauksessa oikeiston ja vasemmiston tukemat mallit ovat hyvin erilaisia ennen kaikkea sen tason suh- teen,kuten Perkiö huomauttaa. Perkiö kirjoittaa myös, että sosiaalipo- litiikka on polkuriippuvaista: on huomat- tavasti helpompaa viilata jo olemassa olevien järjestelmien tasoja ja paramet- reja kuin tehdä radikaaleja muutoksia, jotka koskisivat koko vero- ja sosiaalipo- liittisen järjestelmän muuttamista. Syitä tälle on käsittääkseni ainakin kolme,ja ne liittyvät läheisesti toisiinsa.Ensimmäinen on yleinen tunne siitä, että muutos on huono asia. Tämä juontaa ainakin osit- tain juurensa käyttäytymistaloustietees- sä tappion karttamisena tunnetusta ilmi- östä: euron menetys kirpaisee enemmän kuin euron ansaitseminen tuottaa iloa. Jos osa väestöstä siis hyötyy ja osa kär- sii, saattaa koettu vaikutus näin herkästi summautua negatiiviseksi, vaikka rahal- lisesti olisi kyse nollasummapelistä.Tästä syystä poliittisen tuen saaminen kansalta tällaisen projektin taakse vaikeutuu. Toinen syy on se, että vaikka voimme- kin laskea melko tarkasti radikaalienkin muutosten vaikutukset julkisen talou- den palveluiden kestävyyteen olettaen, että kaikki käyttäytyvät juuri niin kuin he käyttäytyivät aiemmin, niin on mahdo- tonta arvioida suurten muutosten vai- kutusta ihmisten käyttäytymiseen.Tämä 1 Ks.www.economist.com/node/21543131. aito epävarmuus tekee suurista sosiaali- poliittisista muutoksista hankalia toteut- taa. Sen takia asiantuntijoiden on vaikea suositella tällaista politiikkaa. Kolmas syy johtuu suoraan epävar- muudesta. Epävarmuuden karttamisena kutsutaan käsitettä, jonka mukaan ihmi- set välttelevät tilanteita, joiden lopputu- lemien todennäköisyydet eivät ole tie- dossa. Aito epävarmuus tuottaa haittaa sinällään.Tämä vähentää äänestäjien in- nokkuutta lähteä radikaalien muutosten taakse. Huolimatta poliittisen päätöksenteon vaikeuksista perustulon sosiaaliset ja ta- loudelliset vaikutukset ansaitsevat kun- non keskustelun. Tähän Perkiön ja Suo- pankin sekä Kopran pamfletit tarjoavat asialliset eväät. Perustulon vaikutukset työn kannustavuuteen Pertti Honkanen (2012) kuvailee artik- kelissaan JUTTA-mikrosimulointimallilla laskettuja eri perustulomallien vaikutuk- sia veroasteisiin.Laskelmat on tehty olet- taen,että perustulouudistus ei vaikuttai- si työntekijöiden, yrittäjien ja kuluttajien käyttäytymiseen. Tämä on tietysti erit- täin vahva oletus varsinkin, kun perus- tuloa vastustetaan ja kannatetaan juuri kannustinvaikutuksiin vedoten sekä yrit- tämisen että työnteon osalta. Honkasen laskelmat toimivat kuiten- kin asiallisena ja välttämättömänä lähtö- ”On riskialtista lähteä ajamaan sellaisia poliittisia uudistuksia,joiden vaikutukset ovat kovin laajat ja epävarmat.” Koko vero- ja sosiaali- poliittisen järjestelmän muutoksesta kärsivien vastustus saa helposti suuremman painon kuin siitä hyötyvien kannatus.
23TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 kohtana keskusteltaessa perustulon vai- kutuksista.Niissä verrataan vuoden 2011 lainsäädännön mallia Vasemmistoliiton 620 euron kuukausittaisen perustulon malliin. Perustulomalli on rakennettu si- ten, että sen nettokustannus julkiselle taloudelle on nolla,so.sen vaatiman me- noerän kumoavat verokertymän kasvu ja muiden tulonsiirtojen väheneminen. Keskustelun kannalta olennainen tulos on se, että pienillä tuloilla perustulomal- li tuottaa huomattavasti matalammat ra- javeroasteet2 kuin nykyjärjestelmä. Raja kulkee noin 1 200 euron kuukausitulo- jen kohdalla. Tämä johtuu siitä, että ny- kymallissa tulojen noustessa etuudet pienenevät siten, että efektiivinen ra- javeroaste3 nousee Honkasen laskujen mukaan lähelle 70 prosenttia.Noin 1 200 eurosta ylöspäin taas perustulon rajave- roasteet ovat nykyistä korkeammat. Ylin rajaveroaste Vasemmistoliiton mallissa on 57 prosenttia. Mikrotalousteorian valtavirtauksen eli uusklassisen teorian mukaan työnteki- jän rajaveroaste on olennaisin politiikal- la päätettävissä oleva tekijä, joka vaikut- taa työntekijän kannustimiin tehdä töitä. Jos palkan tuottama hyöty on suurempi kuin työstä koituva haitta, työntekoa li- sätään ja päinvastoin.Tämän teorian pe- 2 Rajaveroasteella tarkoitetaan kullakin tulotasolla lisätulosta maksettavaa vero-osuutta. 3 Efektiivisellä rajaveroastella tarkoitetaan kullakin tulotasolla lisätulosta maksettavan veron sekä lisä- tulojen aiheuttaman etuuksien menetyksen suh- teellista määrää. rusteella voisi ennustaa, että perustu- loa nauttiessaan suurin osa työvoimasta pyrkisi vähentämään työntekoaan vä- hintäänkin hieman. Toisaalta taas kaik- kein pienituloisimpien kannattaisi lisätä työntekoaan. Lisäksi on vielä laskettava mukaan niin sanotut yleisen tasapainon vaikutuk- set: jos suurin osa vähentää työtunte- jaan, kaikkien tuntipalkkojen tulisi nous- ta,sillä työn kokonaistarjonnan laskiessa se muuttuu taloudellisesti arvokkaam- maksi. Sillä taas olisi omat vaikutuksen- sa esimerkiksi vientiteollisuuden kilpai- lukykyyn ja julkisen talouden vajeisiin. Näin laajalla uudistuksella on niin mo- nen kertaluokan vaikutuksia, että niiden ennustaminen on tavallistakin vaikeam- paa. Lisäksi yllä kuvatussa ennusteessa käsitellään maailmaa vain yksinkertaisen uusklassisen mallin avulla, jossa jätetään huomiotta monia näkökohtia – eräänä olennaisena se, että ihmisillä on tapana tehdä päätöksiä hyvin rajattuun päätök- sentekokapasiteettiin4 ja informaatioon perustuen. Se monimutkaistaa entises- tään ihmisten reagointia politiikan muu- toksiin. Kopra (2007) vastaa kannustinlouk- kuargumenttiin omassa pamfletissaan kirjoittamalla, että kannustinloukut ovat niin sanotusti staattisia, eli ne vaikutta- vat vain lyhyellä aikavälillä. ”Pidemmällä aikavälillä työ kannattaa aina paremmin”. Kopra kirjoittaa, että usein keskustelus- ta unohtuvat työn muut kuin rahalliset hyödyt, kuten pitemmän aikavälin so- siaalisen pääoman muodostuminen ja merkitys elämänlaadulle. Joka tapauk- sessa varmaa on, että koska ihminen ei ole optimointikone lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä, on puhtaalla järkeilyllä vaikea ennustaa näiden vaikutusten suuruut- ta. Perustulon voisi silti ennustaa tuovan positiivisia vaikutuksia ainakin joidenkin 4 Käyttäytymistaloustieteessä ja tietysti psykologi- assa analysoidaan ihmisten päätöksenteon poik- keavuutta rationaalisesta mallista. Poikkeuksia löytyy monia. Niistä johtuen ihmisten todellisten reaktioiden ennustaminen on vielä huomattavasti vaikeampaa kuin yksinkertaistettu uusklassinen malli antaa ymmärtää. kohdalla sitä kautta,että aktivoituessaan heillä on myös mahdollisuus kehittää taitojaan ja tuottavuuttaan. Tämä voisi osaltaan ehkäistä syrjäytymistä. Jos toisaalta pienituloisten kannustin- loukkujen poistuminen ja rajaveroastei- den tippuminen on perustulon suurin hyöty, niin tämän ongelman hoitami- nen on melko helppoa huomattavasti yksinkertaisemman poliittisen proses- sin vaativilla keinoilla.Pienille tuloillehan voitaisiin esimerkiksi määrittää korkein efektiivisen rajaveroasteen raja, vaikka- pa 30 prosenttiin. Rajan ylittyessä me- netetyt etuudet tai maksetut verot ti- litettäisiin takaisin veronpalautuksen yhteydessä. Uusklassisen teorian en- nustamat kannustinloukut pienenisivät huomattavasti. Perustulo sopeutumisena rakennemuutokseen Perkiö (2012) kirjoittaa, että sosiaalipoli- tiikan on seurattava aikansa tuotannolli- sia ja taloudellisia rakenteita ja että ny- kyjärjestelmä on yksinkertaisesti jäänyt jälkeen taloudellisista rakenteista. Tar- vitaan joustavampi järjestelmä, joka tu- kee tuotantoa modernissa taloudessa. Tämän argumentin mukaan siis tuotan- toa voitaisiin nostaa kokonaisuudessaan perustulouudistuksella, sillä tuotanto on itse asiassa muuttunut tietointensiivi- semmäksi ja vaatii uudenlaisia joustoja. Tuotantorakenteet ovat monen työnte- Perustulo hyödyttäisi pienituloisia mutta vähentäisi useimpien työntekijöiden työnteon taloudellisia kannustimia. Teoriassa perustulolla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia.
24 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 kijän työn kohdalla muuttuneet, ja luon- nollisesti järjestelmän tulee muuttua sen mukana. Työtehtävien ja niihin käytetyn ajan määritteleminen on jatkuvasti han- kalampaa yhä useammalla talouden sek- torilla.Toisaalta on muistettava,että suu- ri osa väestöstä työskentelee edelleen melko perinteisillä sektoreilla ja tuotan- totavoilla. Eikä myöskään ole ilmeistä, kuinka hyvin perustulo kykenisi lisää- mään uusien tuotantorakenteiden vaa- timia joustoja. Kopra (2007) osallistuu rakennemuu- toskeskusteluun haastamalla Osmo Soi- ninvaaran esittämän ennusteen, et- tä teollisuuden työpaikkojen määrä romahtaa. Kopran vuonna 2007 julkais- tun pamfletin kuvaajissa näkyy,että teol- lisuuden työpaikkojen katoaminen on ollut hidasta ja varmaa, mutta ei romah- duksenomaista. Sittemmin muutos on kuitenkin muuttunut romahdukseksi,sil- lä kansainvälisen finanssi- ja talouskriisin seurauksena Suomesta on vuosien 2007 ja 2011 välillä kadonnut Tilastokeskuk- sen tietojen mukaan 63 000 teollista työ- paikkaa, mikä vastaa noin 15 prosenttia teollisuuden työpaikoista. Tarvitaan jär- jestelmä, missä sekä teollisuus että pal- velut voivat menestyä, mutta alkaa olla ilmeistä, että rakennemuutos on tosiasia ja rakennemuutoksen seurauksena pal- velusektorin suhteellinen merkitys ko- rostuu jatkuvasti. Simo J. Kr. Ruottinen (2012) keskittyy artikkelissaan yrittäjien näkökulmaan. Perustulo hyödyttäisi Ruottisen mukaan epävarmimmassa asemassa olevia pien- yrittäjiä. Perustulo ”olisi yrittäjille perä- ti kaikkia muita väestöryhmiä merkit- tävämpi parannus ja askel tasa-arvon suuntaan”. Syy tähän on Ruottisen mu- kaan siinä, että yrittäjillä ei ole oikeut- ta sovitettuun työttömyysturvaan ilman ”mitään järjellisiä perusteita”. Lisäksi perustulo Ruottisen mukaan helpottaisi yrittäjien työvoiman saantia lyhyiksi ajanjaksoiksi byrokratialoukkujen poistumisen ansiosta.Ruottinen ilmeises- ti viittaa juuri pienituloiseen työvoimaan, jonka työn tarjonta luultavasti nousi- si matalampien rajaveroasteiden myötä. Toisaalta suurituloisen työvoiman saan- nin luulisi vaikeutuvan perustulon myötä nousevien rajaveroasteiden vuoksi. Ruottinen spekuloi perustulon mah- dollisilla dynaamisilla vaikutuksilla väit- tämällä, että ne helpottaisivat aluksi kannattamattomien mutta pitkällä aika- välillä tuottavien yritysten perustamis- ta. On mielenkiintoinen empiirinen ky- symys, onko todella näin, vai riittävätkö esimerkiksi nykyiset starttirahat ja laina- markkinat mahdollistamaan tämäntyyp- pisten firmojen perustamisen, kuten uusklassisen taloustieteen oppikirjamal- lissa esitetään. Ruottinen esittää myös, että perustulo voisi auttaa harmaan talouden ja veron- kierron torjumisessa. Ensisijaisesti vai- kutus kaiketi syntyisi byrokratian vähe- nemisestä, joka sujuvoittaisi asioimista viranomaisten kanssa.Toisaalta perustu- lo saattaisi aiheuttaa veronkierron kaltai- sia ongelmia esimerkiksi muuttoliikkeen takia. Kuka olisi oikeutettu perustuloon ja miten valvottaisiin sitä,ettei suomalai- sella perustulolla mennä elelemään hal- poihin etelän kohteisiin? Jouko Kajanoja (2012) yrittää hahmot- taa mahdollisen perustulouudistuksen dynaamisia vaikutuksia tarkemmin mm. käyttäytymiseen, ihmisten elämänhal- lintaan ja työmarkkinoiden jakautumi- seen. Hän kirjoittaa, että ”perustulo tu- kee mahdollisuutta hakeutua työhön ja yhteisöllisen osallistumisen muotoon, joka on itse valittu eikä pakon sanele- ma”. Jos tämä pitää paikkansa ja hinta- mekanismi työvoiman kohdentumises- sa heikkenisi, niin olisi ennustettavissa, että työn tuottavuus vastaavasti piene- nisi, mikä heikentäisi elintasoamme. Se voi olla toivottavaa, mutta vaikuttaa sil- tä, että vastaavat argumentit esimerkiksi ekologisilla perusteluilla eivät saa äänes- täjien enemmistön tukea. Yhteisöllinen tuotantotapa saattaa vaikuttaa elintasoon myös sitä kaut- ta, että erikoistuminen heikkenee. Eri- koistuminen ja työnjako ovat merkittä- viä tekijöitä nykyisen työn tuottavuuden ja elintason takana. Tuntuukin siltä, et- tä meidän on ainakin osittain valittava korkean työn tuottavuuden ja yhteisöl- lisemmän ja monipuolisemman elämän- tavan väliltä. Kajanoja myös kuvailee perustu- lon vaikutuksia siten, että palkkatyön ja muun elämän ja muiden elämänvai- heiden välinen erottelu hälvenisi. Tämä abstrakti argumentti siis asettaa Perkiön esittämän argumentin toisin päin. Sen sijaan tai lisäksi, että rakenteet seuraisi- vat jo olemassa olevia työelämän reali- teetteja, työelämä ja tuotantorakenteet sopeutuisivat uusiin sosiaalipoliittisiin rakenteisiin. Juuri näin voisi käydä, mut- ta mikä sen vaikutus tuottavuuteen olisi ja toisaalta miten ihmisten enemmistön psyyke sopeutuisi siihen, että työaika ei lopukaan toimistosta poistuttaessa? Kenttäkoe Suomeen? Kajanoja mainitsee kokeilun luonteva- na tapana tutkia ja selvittää perustu- louudistuksen mahdollisia vaikutuksia käyttäytymiseen ja siten myös työmark- kinoihin. Kokeilu pitäisi suorittaa kenttä- kokeella. Sillä tarkoitetaan luonnollisissa olosuhteissa tapahtuvaa satunnaistet- Perustulo voisi helpottaa yrittämistä ja pienituloisen työvoiman saantia. Perustulo saattaisi heikentää työn tuottavuutta ja elintasoa.
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012

Recommandé

Talous ja Yhteiskunta 1/2010
Talous ja Yhteiskunta 1/2010Talous ja Yhteiskunta 1/2010
Talous ja Yhteiskunta 1/2010Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2010
Talous ja Yhteiskunta 4/2010Talous ja Yhteiskunta 4/2010
Talous ja Yhteiskunta 4/2010Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Talous ja Yhteiskunta 3/2011Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Talous ja Yhteiskunta 3/2011Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2012
Talous ja Yhteiskunta 1/2012Talous ja Yhteiskunta 1/2012
Talous ja Yhteiskunta 1/2012Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2009
Talous ja Yhteiskunta 1/2009Talous ja Yhteiskunta 1/2009
Talous ja Yhteiskunta 1/2009Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 3/2016
Talous & Yhteiskunta 3/2016Talous & Yhteiskunta 3/2016
Talous & Yhteiskunta 3/2016Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2010
Talous ja Yhteiskunta 3/2010Talous ja Yhteiskunta 3/2010
Talous ja Yhteiskunta 3/2010Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2009
Talous ja Yhteiskunta 2/2009Talous ja Yhteiskunta 2/2009
Talous ja Yhteiskunta 2/2009Palkansaajien tutkimuslaitos
 

Recommandé

Talous ja Yhteiskunta 1/2010
Talous ja Yhteiskunta 1/2010Talous ja Yhteiskunta 1/2010
Talous ja Yhteiskunta 1/2010Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2010
Talous ja Yhteiskunta 4/2010Talous ja Yhteiskunta 4/2010
Talous ja Yhteiskunta 4/2010Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Talous ja Yhteiskunta 3/2011Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Talous ja Yhteiskunta 3/2011Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2012
Talous ja Yhteiskunta 1/2012Talous ja Yhteiskunta 1/2012
Talous ja Yhteiskunta 1/2012Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2009
Talous ja Yhteiskunta 1/2009Talous ja Yhteiskunta 1/2009
Talous ja Yhteiskunta 1/2009Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 3/2016
Talous & Yhteiskunta 3/2016Talous & Yhteiskunta 3/2016
Talous & Yhteiskunta 3/2016Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2010
Talous ja Yhteiskunta 3/2010Talous ja Yhteiskunta 3/2010
Talous ja Yhteiskunta 3/2010Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2009
Talous ja Yhteiskunta 2/2009Talous ja Yhteiskunta 2/2009
Talous ja Yhteiskunta 2/2009Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2011
Talous ja Yhteiskunta 4/2011Talous ja Yhteiskunta 4/2011
Talous ja Yhteiskunta 4/2011Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2009
Talous ja Yhteiskunta 4/2009Talous ja Yhteiskunta 4/2009
Talous ja Yhteiskunta 4/2009Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2011
Talous ja Yhteiskunta 1/2011Talous ja Yhteiskunta 1/2011
Talous ja Yhteiskunta 1/2011Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2011
Talous ja Yhteiskunta 2/2011Talous ja Yhteiskunta 2/2011
Talous ja Yhteiskunta 2/2011Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2012
Talous ja Yhteiskunta 2/2012Talous ja Yhteiskunta 2/2012
Talous ja Yhteiskunta 2/2012Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2010
Talous ja Yhteiskunta 2/2010Talous ja Yhteiskunta 2/2010
Talous ja Yhteiskunta 2/2010Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2012
Talous ja Yhteiskunta 3/2012Talous ja Yhteiskunta 3/2012
Talous ja Yhteiskunta 3/2012Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 2/2016
Talous & Yhteiskunta 2/2016Talous & Yhteiskunta 2/2016
Talous & Yhteiskunta 2/2016Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2009
Talous ja Yhteiskunta 3/2009Talous ja Yhteiskunta 3/2009
Talous ja Yhteiskunta 3/2009Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 19...
Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 19...Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 19...
Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 19...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2013
Talous ja Yhteiskunta 1/2013Talous ja Yhteiskunta 1/2013
Talous ja Yhteiskunta 1/2013Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Aml laws implications
Aml laws implicationsAml laws implications
Aml laws implicationsMohammad Ibrahim Fheili
 
Machu picchu tours for inquisitive travelers
Machu picchu tours for inquisitive travelersMachu picchu tours for inquisitive travelers
Machu picchu tours for inquisitive travelersGarrick333
 
Western formal wear
Western formal wearWestern formal wear
Western formal wearAditi Joshi
 
主日投影片
主日投影片主日投影片
主日投影片gaanchurch
 
Gestion de proyectos de investigación
Gestion de proyectos de investigaciónGestion de proyectos de investigación
Gestion de proyectos de investigaciónMarcial Ferro Rodriguez
 
High Quality of Real Eastern Human Hair
High Quality of Real Eastern Human HairHigh Quality of Real Eastern Human Hair
High Quality of Real Eastern Human HairEastern Hair
 
Group Discussion Week 13
Group Discussion Week 13Group Discussion Week 13
Group Discussion Week 13guest9ae504
 

Contenu connexe

Tendances

Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 19...
Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 19...Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 19...
Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 19...Palkansaajien tutkimuslaitos
 

Tendances (15)

Talous ja Yhteiskunta 4/2011
Talous ja Yhteiskunta 4/2011Talous ja Yhteiskunta 4/2011
Talous ja Yhteiskunta 4/2011
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2009
Talous ja Yhteiskunta 4/2009Talous ja Yhteiskunta 4/2009
Talous ja Yhteiskunta 4/2009
 
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2011
Talous ja Yhteiskunta 1/2011Talous ja Yhteiskunta 1/2011
Talous ja Yhteiskunta 1/2011
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2011
Talous ja Yhteiskunta 2/2011Talous ja Yhteiskunta 2/2011
Talous ja Yhteiskunta 2/2011
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2012
Talous ja Yhteiskunta 2/2012Talous ja Yhteiskunta 2/2012
Talous ja Yhteiskunta 2/2012
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2010
Talous ja Yhteiskunta 2/2010Talous ja Yhteiskunta 2/2010
Talous ja Yhteiskunta 2/2010
 
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2012
Talous ja Yhteiskunta 3/2012Talous ja Yhteiskunta 3/2012
Talous ja Yhteiskunta 3/2012
 
Talous & Yhteiskunta 2/2016
Talous & Yhteiskunta 2/2016Talous & Yhteiskunta 2/2016
Talous & Yhteiskunta 2/2016
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2009
Talous ja Yhteiskunta 3/2009Talous ja Yhteiskunta 3/2009
Talous ja Yhteiskunta 3/2009
 
Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 19...
Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 19...Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 19...
Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 19...
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2013
Talous ja Yhteiskunta 1/2013Talous ja Yhteiskunta 1/2013
Talous ja Yhteiskunta 1/2013
 

En vedette

Machu picchu tours for inquisitive travelers
Machu picchu tours for inquisitive travelersMachu picchu tours for inquisitive travelers
Machu picchu tours for inquisitive travelersGarrick333
 
Western formal wear
Western formal wearWestern formal wear
Western formal wearAditi Joshi
 
主日投影片
主日投影片主日投影片
主日投影片gaanchurch
 
High Quality of Real Eastern Human Hair
High Quality of Real Eastern Human HairHigh Quality of Real Eastern Human Hair
High Quality of Real Eastern Human HairEastern Hair
 
Group Discussion Week 13
Group Discussion Week 13Group Discussion Week 13
Group Discussion Week 13guest9ae504
 
Careers for a computer information systems major presentation view
Careers for a computer information systems major presentation viewCareers for a computer information systems major presentation view
Careers for a computer information systems major presentation viewmkil3rd
 
Ростислав Яворский, Высшая Школа Экономики, «Как использовать анализ сетевых ...
Ростислав Яворский, Высшая Школа Экономики, «Как использовать анализ сетевых ...Ростислав Яворский, Высшая Школа Экономики, «Как использовать анализ сетевых ...
Ростислав Яворский, Высшая Школа Экономики, «Как использовать анализ сетевых ...Mail.ru Group
 
Дмитрий Бугайченко, Одноклассники. SNA Hackathon 2016
Дмитрий Бугайченко, Одноклассники. SNA Hackathon 2016Дмитрий Бугайченко, Одноклассники. SNA Hackathon 2016
Дмитрий Бугайченко, Одноклассники. SNA Hackathon 2016Mail.ru Group
 

En vedette (12)

Aml laws implications
Aml laws implicationsAml laws implications
Aml laws implications
 
Machu picchu tours for inquisitive travelers
Machu picchu tours for inquisitive travelersMachu picchu tours for inquisitive travelers
Machu picchu tours for inquisitive travelers
 
Western formal wear
Western formal wearWestern formal wear
Western formal wear
 
主日投影片
主日投影片主日投影片
主日投影片
 
Gestion de proyectos de investigación
Gestion de proyectos de investigaciónGestion de proyectos de investigación
Gestion de proyectos de investigación
 
High Quality of Real Eastern Human Hair
High Quality of Real Eastern Human HairHigh Quality of Real Eastern Human Hair
High Quality of Real Eastern Human Hair
 
Group Discussion Week 13
Group Discussion Week 13Group Discussion Week 13
Group Discussion Week 13
 
Careers for a computer information systems major presentation view
Careers for a computer information systems major presentation viewCareers for a computer information systems major presentation view
Careers for a computer information systems major presentation view
 
Benefits of Data
Benefits of DataBenefits of Data
Benefits of Data
 
Benefits of Data a Business View
Benefits of Data a Business ViewBenefits of Data a Business View
Benefits of Data a Business View
 
Ростислав Яворский, Высшая Школа Экономики, «Как использовать анализ сетевых ...
Ростислав Яворский, Высшая Школа Экономики, «Как использовать анализ сетевых ...Ростислав Яворский, Высшая Школа Экономики, «Как использовать анализ сетевых ...
Ростислав Яворский, Высшая Школа Экономики, «Как использовать анализ сетевых ...
 
Дмитрий Бугайченко, Одноклассники. SNA Hackathon 2016
Дмитрий Бугайченко, Одноклассники. SNA Hackathon 2016Дмитрий Бугайченко, Одноклассники. SNA Hackathon 2016
Дмитрий Бугайченко, Одноклассники. SNA Hackathon 2016
 

Similaire à Talous ja Yhteiskunta 4/2012

Similaire à Talous ja Yhteiskunta 4/2012 (20)

Ty12009
Ty12009Ty12009
Ty12009
 
Ty22012
Ty22012Ty22012
Ty22012
 
Ty32012
Ty32012Ty32012
Ty32012
 
Ty22010
Ty22010Ty22010
Ty22010
 
Ty32009
Ty32009Ty32009
Ty32009
 
Ty42009
Ty42009Ty42009
Ty42009
 
Ty12010
Ty12010Ty12010
Ty12010
 
Ty32010
Ty32010Ty32010
Ty32010
 
Ty42010
Ty42010Ty42010
Ty42010
 
Ty22009
Ty22009Ty22009
Ty22009
 
Ty12012
Ty12012Ty12012
Ty12012
 
Ty32011
Ty32011Ty32011
Ty32011
 
Ty42011
Ty42011Ty42011
Ty42011
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2014
Talous ja Yhteiskunta 1/2014Talous ja Yhteiskunta 1/2014
Talous ja Yhteiskunta 1/2014
 
Ty12014
Ty12014Ty12014
Ty12014
 
Ty42014
Ty42014Ty42014
Ty42014
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2014
Talous ja Yhteiskunta 4/2014Talous ja Yhteiskunta 4/2014
Talous ja Yhteiskunta 4/2014
 
Ty12011
Ty12011Ty12011
Ty12011
 
Ty12013
Ty12013Ty12013
Ty12013
 
Ty32013
Ty32013Ty32013
Ty32013
 

Plus de Palkansaajien tutkimuslaitos

The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesThe long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminEnsi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaTalous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaSuomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainSopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenMakeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenVAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenPalkansaajien tutkimuslaitos
 

Plus de Palkansaajien tutkimuslaitos (20)

Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019
 
Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019
 
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesThe long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
 
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminEnsi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
 
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaTalous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
 
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaSuomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
 
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
 
Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019
 
Occupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine WorkersOccupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine Workers
 
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
 
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
 
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotusTulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
 
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainSopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
 
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenMakeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
 
Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019
 
Opintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajatOpintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajat
 
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
 
Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018
 
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenVAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
 

Talous ja Yhteiskunta 4/2012

  • 1. LABOUR INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH Pitkänsillanranta 3 A, 6. krs 00530 Helsinki Finland p. 09–2535 7330 (Tel. +358–9–2535 7330) fax 09–2535 7332 (Fax +358–9–2535 7332) www.labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos harjoittaa kansantaloudellista tutkimusta, seuraa taloudellista kehitystä ja laatii sitä koskevia ennusteita. Laitos on perustettu vuonna 1971 Työväen taloudellisen tutkimuslai- toksen nimellä ja on toiminut nykyisellä nimellä vuodesta 1993 lähtien. Tutkimuk- sen pääalueita ovat työmarkkinat, julkinen talous, makrotalous ja talouspolitiikka. Palkansaajien tutkimuslaitosta ylläpitää kannatusyhdistys, johon kuuluvat kaikki Suomen ammatilliset keskusjärjestöt, SAK, STTK ja AKAVA sekä suuri osa näiden jäsenliitoista. P A L K A N S A A J I E N TUTKIMUSLAITOS MItella Posti Oy Itella Green Vuosikerta 22,00 € Irtonumero 7,00 € ISSN-L 1236–7206 ISSN 1236–7206 (painettu) ISSN 1795–181X (pdf)
  • 2. 2 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 40.vuosikerta 4 numeroa vuodessa Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6.krs) 00530 Helsinki P. 09–2535 7330 Fax:09–2535 7332 www.labour.fi Toimitus: Päätoimittaja Seija Ilmakunnas Toimittaja Heikki Taimio P. 09–2535 7349 Heikki.Taimio@labour.fi Taitto ja tilaukset: Irmeli Honka P. 09–2535 7338 Irmeli.Honka@labour.fi Toimitusneuvosto: Jaakko Haikonen Tuomas Harpf Harri Järvinen Olli Koski Marjo Ollikainen Jari Vettenranta Tilaushinnat: Vuosikerta 22,00 € Irtonumero 7,00 € Painopaikka: Kirjapaino Jaarli Oy Valokuvaus: Maarit Kytöharju Kansi: Markku Böök Kannen kuvat: Markku Böök ISSN-L 1236–7206 ISSN 1236–7206 (painettu) ISSN 1795-181X (verkkojulkaisu) Talous &Yhteiskunta Sisällys 4 / 2012 Heikki Taimio Pääkirjoitus...................................................................................................................................... 3 Heikki Taimio Päätöksiä tarvitaan:­talousliittoa on lujitettava,jotta euro ei hajoa – Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin haastattelu................ 4 Marja Riihelä,Risto Sullström,Ilpo Suoniemi & Matti Tuomala Antavatko vuosittaiset tulot harhaanjohtavan kuvan tuloerojen ja köyhyyden kasvusta?.......................................................................................................................................... 15 Ohto Kanninen Perustulo – kokeilun arvoinen idea?...................................................................................... 21 Kirjat,Ilpo Suoniemi Joseph E.Stiglitz:The Price of Inequality:How Today’s Divided Society Endangers Our Future................................................................................................................. 26 Seija Ilmakunnas Eurokriisi,finanssipolitiikan uudet säännöt ja Suomi ...................................................... 28 Kolumni Jutta Viinikainen:Hyvää tyyppiä etsimässä......................................................................... 34 Roger Wessman Euroalueen yhteisvastuu paisunut......................................................................................... 36 Kirjat,Mauri Kotamäki Sixten Korkman:Talous ja utopia............................................................................................. 42 Heikki Koskenkylä Miten estetään finanssikriisejä tulevaisuudessa?.............................................................. 44 Kirjat,Markku Lehmus Daron Acemoglu ja James A.Robinson: Why Nations Fail:The Origins of Power,Prosperity,and Poverty.................................................................................................. 52 Ilkka Korhonen Kiinan uudistukset jatkuvat....................................................................................................... 54 Kirjat,Heikki Taimio Olli Rehn:Myrskyn silmässä ja Esko Seppänen: Emumunaus....................................... 60 63TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisuja Talous & Yhteiskunta -lehti Talous & Yhteiskunta -lehteä julkaisee Palkansaajien tutkimuslaitos neljä kertaa vuodessa.Lehden tavoitteena on välittää tutkimustietoa,valottaa ajankohtaisen kehityksen taustoja sekä herättää keskustelua kansan- taloudellisista ja yhteiskunnallisista kysymyksiä. Vuosina 1972–1993 lehti ilmestyi nimellä TTT Katsaus. Lehden toimitus p.09–2535 7349 Tilaukset p.09–2535 7338 Tutkimuksia Tutkimuksia -sarjassa ilmestyvät valmiiden tutkimus- ten laajat ja perusteelliset loppuraportit.Valmistu- vista tutkimuksista lähetetään lehdistötiedotteet, joiden välityksellä tutkimustuloksia esitellään tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle. Tilaukset p.09–2535 7338 www.labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitoksen kotisivuilla on ajan- kohtaista tietoa laitoksen henkilökunnasta, tutkimuksista,talousennusteista ja seminaareista. Siellä julkaistaan myös Talous & Yhteiskunta -lehden pääkirjoitus ja sisällysluettelo,laitoksen lehdistötiedotteet sekä kuukausittain vaihtuvia kolumneja.Lisäksi laitoksen tutkijat kommentoivat kotisivuilla ajankohtaista talous- kehitystä.Laaja taloustietopaketti sisältää aikasarjoja lukuina ja kuvioina mm.tuotannosta,työmarkkinoista, inflaatiosta,ulkomaankaupasta,koroista ja julkisesta taloudesta. Raportteja Raportteja -sarjassa ilmestyy erilaisia laajemmalle yleisölle tarkoitettuja kirjoja ja selvityksiä. Tilaukset p.09–2535 7338 Työpapereita Työpapereita -sarjassa esitellään meneillään olevien tutkimushankkeiden väliraportteja sekä kansain- väliselle tutkijakunnalle suunnattuja keskustelu- aloitteita. Työpaperit julkaistaan kokonaisuudessaan verkossa laitoksen kotisivuilla. Pitkänsillanranta 3A, 6.krs 00530 Helsinki Finland p. 09-2535 7330 (Tel. +358-9-2535 7330) fax 09-2535 7332 (Fax +358-9-2535 7332) www.labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos harjoittaa kansantaloudellista tutkimusta, seuraa taloudellista kehitystä ja laatii sitä koske- via ennusteita. Laitos on perustettu vuonna 1971 Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen nimellä ja on toiminut nykyisellä nimellä vuodesta 1993 lähtien. Tutkimuksen pääalueita ovat työmarkkinat, julkinen talous, makrotalous ja talouspolitiikka. Palkansaajien tutkimuslaitosta ylläpitää kannatusyhdistys, johon kuuluvat kaikki Suomen ammatilli- set keskusjärjestöt, SAK, STTK ja AKAVA sekä suurin osa näiden jäsenliitoista. The Labour Institute for Economic Research carries out economic research, monitors economic development and publishes macroeconomic forecasts. The Institute was founded in 1971. The main areas of research are labour market issues, public sector economics, macroeconomic issues and economic policy. The Labour Institute for Economic Research is sponsored by an association whose members are the Finnish central labour confederations like the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK), Finnish Confederation of Salaried Employees (STTK) and the Confederation of Unions for Academic Professionals in Finland (AKAVA), and many of their member unions. Wage Returns to Training: Evidence from Finland Studies 110 Erkki Laukkanen L A B O U R I N S T I T U T E F O R E C O N O M I C R E S E A R C H ErkkiLaukkanenWageReturnstoTraining:EvidencefromFinlandStudies110 Hinta 13,50 e ISBN 978-952-209-077-5 ISSN 1235-7176 Pekka Korpinen TAITEESTA JA TALOUDESTA
  • 3. 3TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 36 54 21 K ansainväliseltä valuuttarahastolta ilmestyi viime kesänä tutkimus (WP/12/161),jonka mukaan liian suuri rahoitussektori hidastaa talouskasvua. Näin käy, jos kotitalouksille ja yrityksille myönnettyjen luottojen kanta yltää 80–100 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteen arvoon. 2000-luvulla moni maa liikkui tällä alueella,etunenässä Islanti ja Yhdysvallat runsaalla 200 prosentil- laan,tunnetuin seurauksin. Yksityisen sektorin luottokanta on Suomessa nytkin em. riskialueella, joskin tilanne oli paljon pahempi 1990-luvun pankkikriisin alla. Viime aikoina on mm. Suomen Pankki varoitellut kotitalouksien liiallisesta velkaantumisesta, joka juuri saattaakin olla ongelman ydin,kuten Yhdysvaltain subprime-kriisissä nähtiin.Yri- tykset ovat yleensä varovaisempia. Finanssisektorin ylipaisumiselle on kaksi helppoa selitystä.Globalisaation myö- tä etenkin länsimaiden teollisuudesta saatavat voitot ovat pienentyneet, joten tuottoa haetaan rahan ja velkojen pyörittämisestä, esimerkiksi työntämällä nii- tä pahaa aavistamattomille asunnonostajille. Toisaalta jo Thatcher ja Reagan yli 30 vuotta sitten aloittivat rahoitusmarkkinoiden liberalisoinnin, joka paisutti nii- tä ympäri maailman. Kotitalouksien velkaantumista halutaan meillä nyt suitsia mm.etukäteissäästä- misvaatimuksilla ja pikavippien rajoituksilla. Pankki- ja rahoitusmarkkinaveroilla sekä erilaisilla muilla sääntelytoimilla pyritään heittämään hiekkaa finanssisekto- rin rattaisiin niin meillä kuin muuallakin.Mistä oikein on kysymys? Osaksi on kyse suorasta reaktiosta finanssikriisiin. Tällöin ei kuitenkaan ole oi- vallettu finanssikapitalismin ylivallan toista talouskasvulle haitallista seurausta. Suuri finanssisektori houkuttelee isoilla palkoillaan ja palkkioillaan kyvykkyyksiä reaalitaloudesta, so. teollisuudesta ja muilta palvelualoilta. Se tahkoaa rahaa ra- halla ilman,että koko toiminnalla on välttämättä kestävää pohjaa reaalitaloudes- sa.Ja sen lobbarit taistelevat kaikkia sen koon rajoittamiseen tähtääviä toimenpi- de-ehdotuksia vastaan. Toisaalta kyse on myös nappikaupasta.Vaikka sääntelyn kiristäminen onkin oi- kea suunta, ovat esitetyt toimenpiteet toistaiseksi kovin vaatimattomia. Finans- sipiireillä on edelleen vahva vaikutusvalta poliitikkoihin varsinkin niille tärkeissä Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa.Muualla seurataan,mitä niissä tapahtuu.Eh- kei finanssikapitalismia lopulta kesytä mikään muu kuin sen itse itselleen aiheut- tama uusi massiivinen tälli. Heikki Taimio Finanssi- kapitalismi hidastaa kasvua
  • 4. 4 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 M itä paikkaa pelaat komission joukkueessa – Litmasta vai Hyypiää? Maalissa et sentään taida seisoa. ”Pelaan itse jalkapallokentällä hyökkääjänä ja viihdyn siinä roolissa. Mutta jos tähän kriisinhallinnan futisjoukkueeseen pitäisi it- sensä sijoittaa,niin ehkä paremminkin Niklas Moisander.” Eli toppari. ”Toppari ja peräpään lukko,joka pystyy välillä myös tekemään maa- leja tärkeissä paikoissa.”1 Aivan. Olen ihmetellyt, miten iso hyppäys oli siirtyminen melko rauhal- liselta laajentumiskomissaarin tuolilta myrskyisälle talouskomissaarin tuolille.Olet varmaan siitä yhtä mieltä,että työmäärä on paljon suurem- pi.Miten se on oikein ollut hallittavissa? Varmaan pitkä kokemus komis- siosta auttoi siinä. 1 Suomen maajoukkueen kapteeni ja toppari Niklas Moisander puski ratkaisevan 2–1-maalin Amsterdamin Ajaxin voittaessa 24.10.2012 jalkapallon Mestarien liigan ot- telussa Manchester Cityn 3–1.– Toim.huom. Heikki Taimio Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos heikki.taimio@labour.fi Päätöksiä tarvitaan:­ talousliittoa on lujitettava, jotta euro ei hajoa – Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin haastattelu Haastattelu on tehty 26.10.2012 ja päivitetty 3.12.2012. EU:n talouskomissaari Olli Rehn kaipaa euroalueen jäsenmailta enemmän sitoutumista talousliiton vahvistamiseen,sääntöjen ja markkinakurin yhdistämiseen sekä luopumista yksimielisyysperiaatteesta päätöksenteossa.
  • 5. 5TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 ”Laajentumiskomissaarinakin tein tie- tysti aika tiiviisti töitä. Varsinkin ensim- mäiset vuodet olivat hyvin työntäyteistä aikaa, kun käynnistimme jäsenyysneu- vottelut Turkin kanssa, ja niitä myös vie- tiin eteenpäin. Sen rinnalla vakautettiin Länsi-Balkanin tilannetta.Oli Kosovon it- senäistyminen ja Serbian nivominen eu- rooppalaiselle uralle ja tietysti Kroatian jäsenyysneuvottelut. Sitten oli loppuvaiheessa vielä Slove- nian ja Kroatian rajakiistan neuvottelu, joka ei ollut kovin näkyvä mutta oli hyvin työllistävä noin puolen vuoden projekti. Itse asiassa pyrin saamaan siihen Martti Ahtisaaren välittäjäksi, mutta kumpikin osapuoli lähti siitä, että pitää ensin so- pia tarkasti ehdot,millä neuvottelut käy- dään. Sitten valmisteluvaihe meni käy- tännössä neuvotteluksi itse ratkaisusta, joka syntyi vuonna 2009. Tänä päivänä tämä Kroatian ja Slovenian rajakiista on poissa päiväjärjestyksestä ja Kroatia liit- tyy ensi vuonna unioniin. Mutta oikeassa olet siinä,että työmää- rä ja työn vaativuus on varmasti lisään- tynyt. Minulla on oma tausta kansainvä- lisen politiikan ja kansantaloustieteen puolelta, mikä on auttanut näiden asi- oiden tulkitsemisessa. Minulla on vah- va kabinetti, ja komission talous- ja ra- ha-asiain pääosastolla on vahva joukko ekonomisteja, jotka seuraavat yleensä talouskehitystä, tekevät päätösesityksiä ja seuraavat eri jäsenvaltioiden kehitys- tä. Näillä eväillä koetetaan tehdä se mi- tä kyetään tämän kriisin voittamiseksi ja palaamiseksi kestävän kasvun ja parem- man työllisyyden uralle.” Sinulle jäi sitten vielä aikaa kaiken tämän keskellä kirjoittaa kirja ”Myrskyn silmässä” (Rehn 2012).Miksi kirjoitit sen? ”Kirjoitin sen takia, että halusin kertoa oman näkemykseni siitä, miksi kriisi syn- tyi,mitä on tehty sen voittamiseksi ja mi- tä vielä pitää tehdä sen voittamiseksi ja euron selviytymiseksi ja jopa menesty- miseksi. Tämä kirja on sekä väliraportti kriisinhallinnasta että poliittinen pam- fletti siitä,miten päästään kriisistä eteen- päin vakaammalle pohjalle.” Kirjoitin sen takia, että halusin osalta- ni vaikuttaa suomalaiseen keskusteluun Euroopan unionin suunnasta ja Suomen suhteesta euroon ja Eurooppaan. Po- pulismille ei pidä antaa periksi. Nyt tar- vitaan Suomen pitkän linjan Eurooppa- politiikan puolustusta ja vahvistamista.” Lehdistötilaisuudet ja puheet eivät siis riitä tämän viestin tuomiseen. ”Minä uskon painettuun sanaan, kun- han se on omaani. [Naurua.] Eli halusin varmistaa, että omat näkemykseni tule- vat sekä väärentämättöminä että koko- naisuutena esiin. Median kautta saa kyllä viestin nor- maalisti läpi, ei siinä ole ongelmaa, mut- ta tämä kriisi on niin iso kokonaisuus ja siihen liittyy niin monia seikkoja, että il- man että sitä tarkastelee kokonaisuutena sekä leveästi että pitkästi, siitä on vaikea saada kunnolla otetta. Sen takia halusin kirjoittaa tämän kirjan, myös jäsentääk- seni itselleni tämän kriisin ratkaisuja ja si- tä kautta tulkitakseni niitä suomalaisille.” Eurokriisi – näkyykö tunnelin päässä jo valoa? Puhuitväliraportista.SuomenPankinpää- johtaja Erkki Liikanen arvioi vastikään, et- tä nyt voidaan olla vasta puolimatkassa Kuva:Euroopan komissio. ”Nyt tarvitaan Suomen pitkän linjan Eurooppa- politiikan puolustusta ja vahvistamista.”
  • 6. 6 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 jopa kymmenen vuoden kriisiä.Oletko sa- maa mieltä, vai voisiko tämä ratketa yh- dessä yössä? ”Tämä ei varmasti ratkea yhdessä yös- sä. Olen tulkinnut tätä tilannetta saman- suuntaisesti kuin Erkki Liikanen – riip- puen tietysti vähän, mistä kohdasta laskenta aloitetaan. Toinen tapa miet- tiä tätä liittyy kokonaistalouden epäta- sapainoihin ja kilpailukyvyn ja tuotta- vuuden eroihin, jotka ovat tämän kriisin taustalla. Kirjassani on kaavio, jossa ovat nämä epätasapainot tällä vuosituhan- nella.Niitä on muissakin julkaisuissa...” ...ja myös tässä lehdessä niitä on käsitelty useaan otteeseen.2 ”Kyllä. Jos katsoo sitä taustaa vasten, niin olemme eläneet – olematta miten- kään liian raamatullinen – tietyissä jä- senvaltioissa seitsemän lihavaa vuotta. Sitten iski kriisi, joka tuli kyllä Atlantin toiselta puolelta, mutta se iski ankaras- ti myös Eurooppaan. Ilmeisesti vie sitten toiset laihat seitsemän tai 5-10 vuotta ennen kuin kriisi kokonaan on ohitse. Si- tä on vaikea sanoa,ja tämä riippuu hyvin paljon siitä, kuinka johdonmukaisesti ja määrätietoisesti kyetään tekemään sel- laisia poliittisia päätöksiä,jotka helpotta- vat tämän kriisin vaikutuksia ja auttavat voittamaan sen nopeammin. Kun katso- taan vuodesta 2008 tai 2009 lähtien,niin toivottavasti olemme tässä vaiheessa jo kriisin puolivälin paremmalla puolella. Tästä eteenpäin ratkaisevaa on se, kuin- ka määrätietoisesti tehdään sekä uudis- tuksia jäsenvaltioissa että tiivistetään yh- teistyötä euroalueella.” Komissiossa seurataan varmasti eritäin tarkkaan talouskehitystä kriisimaissa.On- ko jo valoa näkyvissä tunnelin toisessa päässä? Vai onko vielä ennenaikaista sa- noa,mitä se valo on? 2 Ks. teemanumero ”EMU 10 vuotta” (4/2008) sekä Kajaste (2010), Kiander (2010a, 2010b), Laine (2010), Sauramo (2011) ja Taimio (2012).Tässä nu- merossa euroalueen kriisiä käsittelevät artikkeleis- saan Ilmakunnas,Koskenkylä ja Wessman. ”Euroopan talouden näkymä on aika kaksijakoinen tällä hetkellä. Yhtäältä re- aalitaloudessa kasvu tökkii ja elämme edelleenkin taantumassa. Näillä näky- min taantuma kyetään ohittamaan ensi vuoden alkupuolella. Elpyminen ja kas- vun kääntyminen myönteiseksi viiväs- tyy verrattuna aikaisempiin ennusteisiin. Meidän lähiaikoina tulevan ennusteem- me mukaan ensi vuoden puolella pääs- tään elpymisen ja kasvun uralle ja vuoden 2014 kasvu olisi vahvempaa. Sa- maan aikaan työttömyys on hyvin korke- alla varsinkin eräissä Etelä-Euroopan jä- senvaltioissa. Eli reaalitalouden kuva on edelleenkin aika synkkä. Toisaalta rahoitusmarkkinoilla, jot- ka yleensä vaikuttavat viiveellä reaalita- louteen, on tällä hetkellä jonkin verran parempia merkkejä näköpiirissä, mutta missään tapauksessa ei ole syytä mihin- kään liialliseen tyytyväisyyteen tai tuu- lettamiseen.Tilanne on edelleenkin epä- vakaa ja hauras.Sen takia on nyt tärkeää säilyttää kurssi ja toimia euroalueella ly- hyen tähtäyksen vakauttamistoimien kautta markkinoiden rauhoittamiseksi edelleen ja samalla määrätietoisesti jat- kaa jäsenvaltioissa julkisen talouden va- kauttamista ja rakenteellisten uudistus- ten toteuttamista.” Toisaalta voidaan väittää, ettei mitään ratkaisevaa käännettä parempaan ole tapahtunut, koska kriisin perussyyt ei- vät ole poistuneet. Nykyinen kriisimaiden valtionlainojen koroissa näkyvä suvan- tovaihe perustuu vain siihen, että mark- kinat odottavat EKP:n lupaamia tukios- toja. Niiden kärsivällisyys voi pettää, jos Espanja ja Italia eivät taivu EKP:n edel- lyttämiin tukipyyntöihin. Onko tässä se vaa’ankieliasema tällä hetkellä? ”Tämä on tällä hetkellä tietysti hy- vin paljon esillä oleva kysymys, ja pallo on ennen muuta Espanjan hallituksel- la. Toisin sanoen jäsenvaltioiden perus- tama pysyvä Euroopan vakausmekanis- mi (EVM) aloitti lokakuussa, ja Euroopan keskuspankki selkiytti jälkimarkkinaoh- jelmansa (Outright Monetary Transac- tions-ohjelman) raameja ja ehtoja.Eli nyt tiedetään, minkälaisilla ehdoilla EVM ja EKP voivat toimia. Se tapahtuisi sellaisel- la työnjaolla, jossa EVM voisi esimerkiksi valmiusluottoon nojautuen valmistautua mahdollisesti tekemään ostoja valtion- velan liikkeellelaskun yhteydessä, kor- keintaan puolet siitä, ja sen rinnalla EKP toteuttaisi jälkimarkkinoilla interventioi- ta niiden periaatteiden mukaisesti, mi- tä pääjohtaja Mario Draghi alkusyksystä määritteli ja EKP:n neuvosto päätti. Espanja ei ole tehnyt hakemusta aina- kaan vielä. Jos Espanja esittää pyynnön tällaisesta valmiusluotosta ja jälkimark- kinainterventioista, komissio on osal- taan valmis toimimaan. Sen jälkeen pää- tökset ovat jäsenvaltioiden päätöksiä EVM:ssä ja EKP:n neuvoston päätöksiä tämän jälkimarkkinaohjelman osalta.” Stressitestit ja pankkiunioni Tähän asiaan liittyy myös Espanjan pank- kien vaikea tilanne. ”Kyllä. Isompi ongelma itse asiassa on se, että espanjalaisten yritysten ja koti- talouksien rahoituskustannukset ovat hyvin korkeat tällä hetkellä verrattu- na muuhun euroalueeseen, ja myös ra- hoituksen saatavuus on heikko. Eli vaik- ka Espanjan vienti vetää hyvin ja viennin volyymi on suurempi kuin mitä se on ol- lut koskaan, niin samaan aikaan yksityi- sen sektorin ja varsinkin pienten ja keski- suurten yritysten rahoituksen saatavuus ja korkea hinta ovat tällä hetkellä kasvun ”Tilanne on edelleenkin epävakaa ja hauras.”
  • 7. 7TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 este, joka uhkaa tukahduttaa Espanjan taloutta. Sen takia pankkiremonttioh- jelman läpivieminen määrätietoisesti ja sopimusten mukaan on hyvin tärkeää. Näyttää siltä, että siihen on markkinoilla luottamusta,koska ihan viime aikoina on tilanne jonkin verran parantunut pankki- en välisen luototuksen suhteen yleensä euroalueella – myöskin Espanjassa – ja jonkin verran näyttäisi olevan pientä hel- potusta rahoituskustannuksissa.” Kuitenkin on ollut paljon sellaisia kom- mentteja, että espanjalaisille pankeille tehdyt stressitestit3 eivät ole tuoneet todel- lista tilannetta esille.Siellä muhii jatkuvas- ti kasvava määrä ongelmaluottoja. Mikä on komission arvio Espanjan pankkisekto- rin terveydestä tällä hetkellä? ”Jospa ensin kommentoin näitä aikai- sempia stressitestejä lyhyesti, koska tä- mä liittyy pankkiunionin rakentamiseen tai niihin syihin, miksi pankkiunionia ja yhteistä pankkivalvontaa tarvitaan. Tar- koitan sitä, että silloin kun vuosina 2010 ja 2011 tehtiin nämä pankkien stressi- testit, niin varsinkin vuoden 2010 versio, joka toteutettiin ennen kuin Euroopan pankkiviranomainen EBA oli aloittanut, toteutettiin ainoastaan löyhällä yhteis- työllä ja kylläkin yhteisten periaattei- den varassa, mutta jokainen kansallinen pankkivalvoja vastasi oman maansa pankkien valvonnasta ja myös tulosten raportoinnista. Siinä kävi niin, että vaik- ka itse asiassa useimmissa jäsenvaltiois- sa nämä testit tehtiin säntillisesti ja tu- lokset raportoitiin oikein, eräissä maissa kuten Irlannissa, Espanjassa ja osittain myös Saksassa tuloksia kaunisteltiin. Tämä kertoo siitä, mitä ranskalainen tutkija Nicolas Véron4 kutsuu finanssina- tionalismiksi.Taloustieteen näkökulmas- ta on loogista, että kansallisilla pankki- valvojilla on kannustimet suojella oman 3 Viimeisimmän stressitestin tulokset julkistettiin 28.9.2012, ja ne löytyvät Espanjan keskuspankin kotisivulta www.bde.es/bde/en – Press room – Useful information – Restructuring of the banking sector. 4 Ks.esim.Véron (2008). maan pankkijärjestelmää, ja silloin hel- posti annetaan kaunisteltu kuva Anglo- Irish Bankin tai Bankian tai Landesban- kenien tilanteesta. Se on yksi syy, minkä takia on päädytty siihen, että euroalu- een yhteinen pankkivalvonta on välttä- mätön, jos halutaan saada rahaliitto toi- mimaan kunnolla. Espanjasta sen verran,että aina esiintyy näitä syväpessimistisiä arvioitsijoita,jotka arvostelevat kaikkea,varsinkin mitä euro- alueella tehdään. Mutta tässä yhteydessä tämä kritiikki ei osu maaliinsa, koska Es- panjan ohjelma on toteutettu ensinnä- kin komission ja EKP:n sekä myös EBA:n ja IMF:n yhteisessä valvonnassa. Siinä ko- missiolla ja EKP:llä on keskeinen rooli, mutta EBA:n ja myös IMF:n asiantuntijat ovat olleet tässä apuna. Sen käytännön toteutus on tämän toimialan yhdellä ar- vostetuimmista firmoista eli Oliver Wy- manilla,joka vastaa koko operaation läpi- viennistä.Tämän lisäksi pankkikohtaisten selvitysten, jotka tehdään pankki pankil- ta, laina lainalta, varat varoilta, tekijöinä ovat olleet neljä kansainvälistä tilintar- kastustoimistoa. Eli on vaikea nähdä, et- tä olisi kyetty löytämään olennaisesti pa- rempaa asiantuntemusta ja osaamista tämän operaation toteuttamiseen. Tämä eroaa aikaisemmista testeis- tä sillä, että tämä ei ole pelkästään ”top down”-testi, vaan tämä on tosiaan ”bot- tom up”-testi, jossa on kesän jälkeen käyty syyskuun loppuun mennessä kaik- ki pankit läpi laina lainalta. Meillä on täl- lä hetkellä hyvin tarkka röntgenkuva sii- tä, mikä on jokaisen yksittäisen pankin tilanne Espanjassa. Se voi tietysti muut- tua sitä kautta, että talouden yleiskuva muuttuu, ja tavallaan heikompien lai- nojen osuus kasvaa, mutta se on jo täl- lä hetkellä aika pitkälle otettu huomioon näissä arvioissa. Kokonaisarvio jäi selvästi alle sen 100 miljardin euron maksimikaton, minkä jä- senvaltiot asettivat kesällä. Perusteelli- sen selvityksen jälkeen päädyttiin noin 59 miljardiin euroon. Osa siitä tulee eri- laisilla sijoittajavastuun ja muilla toimen- piteillä.Loppusumma tulee olemaan alle 59 miljardia.” Laajempi EU:n pankkivalvontakysymys on se, kun on puhuttu 6 000 pankista, joi- ta pitäisi valvoa, ja on kiistelty siitä, mi- ten pitkälle kansalliset viranomaiset otta- vat vastuun niiden valvonnasta. Pitäisikö tällainen riippumaton valvoja olla kaikil- le, myös pienemmille pankeille? Siitähän on puhuttu, että esimerkiksi Espanjassa ja Saksassa on ollut paljon pieniä pankkeja, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin. ”Kyllä, molemmissa on säästökassoja, joissa muhi aika vakavia ongelmia, cajat Espanjassa ja Sparkassenit Saksassa.Täl- tä osin euroalueen pankkivalvonta ko- mission esityksen mukaan tulee lopulta kattamaan kaikki yli 6 000 pankkia, mut- ta ei niin, että EKP:n yhteydessä toimiva pankkivalvoja valvoisi päivittäin 6 000 pankkia. Paremminkin vertailukohta on aika samankaltainen kuin eurojärjes- telmä, jossa EKP vastaa kokonaisuuden toiminnasta, mutta kansallisilla keskus- pankeilla on hyvin merkittävä rooli se- kä päätöksenteossa että käytännön työn toteutuksessa. Eli kansallisilla pankkival- vojilla tulee olemaan hyvin keskeinen rooli euroalueen jäsenmaissa päivittäi- sessä normaalissa pankkien valvonnassa. Sen sijaan euroalueen järjestelmän kannalta tärkeät pankit tulisivat suoraan EKP:n yhteydessä toimivan pankkival- vojan seurantaan, ja tarvittaessa EKP:n yhteydessä toimiva euroalueen pank- kivalvoja voisi puuttua myös muiden pankkien valvontaan nimenomaan sen takia, että estetään tyhjien sivujen tai Pankkien stressitestien tuloksia kaunisteltiin eräissä jäsenmaissa,mutta ei enää tuoreinta Espanjan pankkien stressitestiä.
  • 8. 8 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 mustien aukkojen syntyminen, niin kuin kävi esimerkiksi Irlannissa ja Espanjassa. Eli tällä euroalueen pankkivalvojalla pi- tää olla alan yleisvaltuudet ja perimmäi- nen vastuu koko euroalueen pankkival- vonnasta. Mutta se käytännössä delegoi hyvin ison osan käytännön työstä kan- sallisille pankkivalvojille.” Siinä ei sitten finanssinationalismin vaa- raa ole,tai se on ainakin minimoitu? ”Se on ainakin minimoitu näillä jär- jestelyillä. Tämä on tietysti EKP:lle mer- kittävä haaste, koska he joutuvat rakentamaan uuden pankkivalvontajär- jestelmän ja hakemaan asiantuntemus- ta EKP:hen,mitä he tällä hetkellä tekevät. Sen takia EKP on itse ilmoittanut, mikä on myös komission esityksen henki, että tämä toteutetaan siirtymäkaudella. Uu- si lainsäädäntö astuu voimaan vuodes- ta 2013 lähtien. Painopiste on ensi vai- heessa näissä euroalueen systeemisesti tärkeissä pankeissa. Kokonaisuudessaan tämä uusi järjestelmä on ajettu sisään vuoden 2014 alkuun mennessä.” Talousliittoa vahvistettava,jotta rahaliitto selviää Italian pääministeri Mario Monti on to- dennut:”Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että euron hajoamista edeltävänä iltana EKP tekee kaiken tarpeellisen sen pelasta- miseksi. Kysymys on: Pitääkö meidän ede- tä siihen viimeiseen iltaan?”5 Tämä johtaa ajatukseen, jonka mm. tasavallan presi- dentti Sauli Niinistö on esittänyt6 , että lo- pulta EKP taipuu velkakirjaostoillaan tai jopa suoranaisella ”setelirahoituksellaan” pelastamaan kaikki kriisimaat. Näin ollen EKP:n vaatimus, että jäsenmaat ensin ha- kevat tukea, ei olisikaan uskottava. Voitko kommentoida tätä näköalaa? ”Ehkä sen voi todeta, että EKP:n neu- vosto on hyvin selkeästi todennut, että näiden OMT-ohjelman mukaisten vel- kakirjaostojen mahdollisesti toteutuessa ne tullaan sterilisoimaan7 muilla toimen- piteillä eli tätä kautta pyritään estämään inflaation laukkaaminen.Joskin aika mo- net ovat sitä mieltä, että tällä hetkellä Euroopassa deflaatio on suurempi vaa- ra kuin inflaatio. Ehkä toinen komment- ti tähän Mario Montin lausuntoon on se, että sekä euroalueen huippukokous että EKP:n neuvosto ovat todenneet tämän saman, että ne ovat valmiit tekemään kaikkensa, jotta euro selviytyy ja jopa menestyy. Se on ennen kaikkea poliitti- nen tahdonilmaisu, joka tietysti kertoo toiminnan suunnan erilaisissa tilanteis- sa,ja se kannattaa ottaa vakavasti.” 5 Haastattelu otsikolla ”Italian’s Job: Premier Talks Tough in Bid to Save Euro”Wall Street Journalissa 7.8.2012. 6 Esim.Yle Uutiset 14.7.2012. 7 Velkakirjaostojen sterilisointi tapahtuu pääpiir- teissään seuraavasti. EKP:n maksaa velkakirjoista pankeille lisäämällä niiden keskuspankkitalle- tuksia. Pankit kokevat tämän lisäyksen omien reserviensä kasvuksi, minkä johdosta ne ovat valmiita lisäämään antolainaustaan, joka kana- voituu niiden asiakkaiden kautta rahan määrän (= käteisen ja pankkitalletusten) kasvuksi. Koska EKP pelkää rahan määrän liiallisen kasvun purkau- tuvan inflaatioksi, joka ylittää sen (hieman alle 2 prosentin) inflaatiotavoitteen, se tarjoaa pankeille houkuttelevia ehtoja – käytännössä yhden viikon mittaista korollista talletusmahdollisuutta – lisätä reservejään eli keskuspankkitalletuksiaan, jolloin em. tapahtumaketju ei pääse liikkeelle. Velkakirja- ostot eivät sterilisoinnin takia lisääkään liikkeessä olevan rahan määrää. Menettelyn tehokkuutta on epäilty mm. siksi, että siinä pankeille tarjoutuu mahdollisuus korvata hallussaan oleva riskikäs sijoituskohde (valtionlaina) täysin riskittömällä si- joituskohteella (keskuspankkitalletuksella) ja että pankit voivat käyttää keskuspankkitalletuksiaan vakuuksina saadakseen EKP:lta lisää muita lainoja. Toinen mielenkiintoinen lausunto tulee myös Italiasta. Euronews-uutiskanavan haastattelussa viime tammikuussa ko- mission entinen (1999–2004) puheenjoh- taja Romano Prodi totesi: ”Vaikeat hetket olivat ennustettavissa. Kun loimme euron, minun vastalauseeni ekonomistina (ja keskustelin siitä Kohlin ja kaikkien valtio- johtajien kanssa) oli: kuinka meillä voi ol- la yhteinen valuutta ilman yhteisiä rahoi- tusmarkkinoiden, talouden ja politiikan pilareita? Viisas vastaus oli: toistaiseksi olemme ottaneet tämän loikan eteenpäin. Muu tulisi kyllä seuraamaan... Sitten saa- pui sen sijaan pelon Eurooppa: Kiinan pel- ko, maahanmuuttajien pelko, globalisaa- tion pelko. Näin ollen oli selvää että kriisi on tulossa. Mutta euro on niin tärkeä, niin tarkoituksenmukainen kaikille – erityises- ti Saksalle – ettei minulla ole epäilystä- kään siitä,etteikö euro ainoastaan selviäi- si,vaan siitä tulee yksi maailmantalouden rajapyykeistä.”8 Tästä voi saada jopa sel- laisen käsityksen, että 1990-luvun lopun valtiojohtajat aivan tietoisesti loivat raha- liiton,jotta se johtaisi sellaisiin vaikeuksiin, joiden ratkaisemiseksi tultaisiin kehittä- mään rahoitusmarkkinoiden, talouden ja politiikan pilareita. Se on aikamoinen sa- laliittoteoria, mutta juuri tämä skenaario näyttääkin nyt olevan toteutumassa. 8 Haastattelu otsikolla ”The Euro will be one of the landmarks for the world economy” löytyy Prodin kotisivulta osoitteesta www.romanoprodi.it koh- dasta ”Articoli”. Kannattaa ottaa vakavasti se,että euroalueen johtajat ja EKP ovat todenneet olevansa valmiit tekemään kaikkensa,jotta euro selviytyy. EKP:n yhteydessä toimiva yhteinen pankkivalvoja aloittaa ensi vuonna keskittymällä ensin euroalueen rahoitus- järjestelmälle keskeisiin pankkeihin.
  • 9. 9TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 ”En usko tällaiseen salaliittoteoriaan. Sen sijaan voin todeta – lukematta Pro- din koko lausuntoa – omissa nimissä- ni sen, että viimeistään näin jälkikäteen on selvää, että talous- ja rahaliitto syn- tyi ennen kaikkea rahaliittona, mutta siinä ei ollut kovin vahvaa talousliittoa. Nyt joudutaan tekemään korjaavia toi- menpiteitä ja rakentamaan uudelleen talous- ja rahaliitto. Se merkitsee ennen kaikkea talousliiton lujittamista, jolle viime vuonna läpi viety suuri sääntöuu- distus luo perustan. Sitä täydennetään nyt mm. euroalueen yhteisellä pankki- valvonnalla, joka johtaa pankkiunionin kehittymiseen. Tämä pankkiunioni aut- taa katkaisemaan sen aika myrkyllisen kytköksen, mikä on jäsenvaltioiden ja pankkien välillä.” On myös epäilty, että kuitenkin viime kä- dessä valtiot joutuvat vastuuseen pank- kijärjestelmästä, joten sitä kytköstä ei voi tällä tavalla katkaista.Siihen tarvitaan vii- mekätinenlainanantaja(”lenderoflastre- sort”),jota EKP ei nyt edusta vaikka sen pi- täisi. ”Joo, tässä on kaksi seikkaa.Yksi on se, että pankkien suora pääomittaminen, mikä nostettiin esiin mahdollisuutena euroalueen kesäkuun huippukokouk- sessa, voi toteutua erillisellä päätöksellä sitten kun euroalueen pankkivalvoja on käytännössä toiminnassa. Toinen seik- ka on se,että pankkivalvonnan tulee olla luotettavalla ja vahvalla pohjalla ennen kuin voidaan siihen suuntaan mennä. On tärkeää, että euroalueen päättäjät ovat tehneet tällaisen linjauksen. Se oli yksi tekijä siinä, minkä takia markkinat kesän kuluessa rauhoittuivat, koska siel- lä syntyi luottamus siihen, että päättäjät ainakin ymmärtävät, mitä he ovat teke- mässä, vaikkakin näiden toimenpiteiden käytännön toteutuksessa on vielä aika- moisia esteitä. Joskus luottamus syntyy pelkästään siitäkin, että nähdään jon- kun päättäjä olevan edes kartalla ja ym- märtävän, mitä pitäisi tehdä, vaikka hän ei pystykään välttämättä heti tekemään sitä. Sen takia kolmen kolmen A:n maan valtiovarainministerien lausunto näistä ”legacy asseteista”9 oli vähän yllättävä, koska se siinä tilanteessa ei välttämättä vahvistanut luottamusta siihen, että ke- säkuun päätös on voimassa ja pitää.” Yhteisömenetelmä:lisää määräenemmistöpäätöksiä Kirjassasi korostat sitä, että perimmäinen poliittinen este kriisin ratkaisemiselle on liian pitkälle viety yksimielisyyden vaati- mus EU:n päätöksenteossa. Kuinka pitkäl- le haluaisit löysätä sitä? ”No, siitähän on EU:n normaalissa pää- töksenteossa luovuttu jo vuonna 1958 tai viimeistään 1987. Tarkoitan sitä, että Eu- roopan unionin normaali päätöksenteko varsinkin 1980-luvun sisämarkkinaohjel- man ja silloin tehtyjen sääntömuutosten myötä on perustunut määräenemmistön soveltamiseen.Sisämarkkinat eivät olleet pelkästään 300 tai loppujen lopuksi 282 direktiiviä, joilla ne rakennettiin, vaan si- tä pohjusti Jacques Delorsin ja Margaret 9 Termillä viitataan Valtioneuvoston 25.9.2012 jul- kaisemaan tiedotteeseen Alankomaiden,Saksan ja Suomen valtiovarainministerien Vantaalla käymis- tä neuvotteluista,joissa he totesivat,että pankkien pääomitustarpeet, jotka johtuvat aiemmin myön- nettyihin luottoihin liittyvistä ongelmista, ovat jäsenmaiden itsensä vastuulla, ja että Euroopan pysyvä vakausmekanismi EVM voi ottaa vastuun vain perustettavan uuden pankkivalvonnan aika- na syntyvistä uusista pääomitustarpeista. Thatcherin suuri kompromissi,joka mah- dollisti määräenemmistöpäätöksenteon lainsäädäntöasioissa sisämarkkinoiden ja laajemminkin ympäristö- ja kuluttaja- suoja- ym. lainsäädännön osalta. Eli ko- mission aloiteoikeus, neuvoston mää- räenemmistösäädökset ja parlamentin mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin sekä vielä päälle Euroopan tuomioistuimen tuomiovalta on se tapa, millä EU:ssa kye- tään tekemään päätöksiä.” Siis yhteisömenetelmä. ”EU:n yhteisömenetelmä on tapa teh- dä päätöksiä suhteellisen tehokkaasti ja samalla myös niin, että kaikki ovat siinä päätöksenteossa mukana. Sen sijaan yk- simielisyyspäätökset tosiasiassa johtavat siihen, että suurimmalla, vahvimmalla tai rikkaammalla on eniten vaikutusvaltaa, vähän riippuen siitä, mistä asiasta puhu- taan.Mutta tämän kriisin hallinnan yhtey- dessäseonjohtanutsiihen,ettäpainopis- te on siirtynyt tiettyjen pääkaupunkien suuntaan. Sekä EU-instituutiot että mo- net muut jäsenvaltiot ovat jääneet vähän syrjempään, mikä ei pitkän päälle ole hy- vä EU:n kehityksen kannalta.” Mitkä ovat juuri niitä kriittisiä asioita,jois- sa pitäisi luopua yksimielisyyden vaati- muksesta? ”Itse asiassa esitimme jo keväällä 2010, että silloinen ERVV olisi tehty vähän toi- sella periaatteella, jossa olisi noudatettu paremminkin yhteisömenetelmän mu- kaisia pelisääntöjä kuin yksimielisyys- periaatetta. Tuolloin tehtiin päätös 500 miljardin euron väliaikaisesta vakaus- rahastosta. Siitä 60 miljardia euroa on EU:n budjetin takauksen varassa luo- tu rahasto, eli ERVM, Euroopan rahoitus- vakausmekanismi. Sitä on käytetty koko ajan, viimeksi pari viikkoa sitten Portu- galin maksuerästä suuri osa tuli tästä ERVM:stä. Sen sijaan ERVV tuli puhtaasti hallitusten väliseksi järjestelyksi,perustui jäsenvaltioiden lainatakauksiin ja oli hy- vin löyhä järjestely, jonka lainoituskyvyn kustannus-hyöty-suhde jäi huonoksi. Yksimielisyyden vaatimus suo eniten valtaa suurimmalle,vahvimmalle tai rikkaimmalle.
  • 10. 10 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 Pysyvä Euroopan vakausmekanis- mi EVM on askel eteenpäin sikäli, että se on ensinnäkin pääomitettu rahasto, ja sen lisäksi pahimmissa kriisitilanteis- sa päätöksiä voidaan tehdä samankal- taisella määräenemmistöllä kuin mitä esimerkiksi IMF tekee päätöksiä, eli 85 prosentin määräenemmistöllä. Sitä mi- nä olen välillä ihmetellyt, että suomalai- sessa ja laajemminkin eurooppalaisessa keskustelussa unohdetaan se, että IMF tekee päätöksensä 85 prosentin mää- räenemmistöllä, eikä se ole mikään on- gelma. Mutta sen sijaan kun Euroop- pa tekee omissa asioissaan päätöksiä, niin meillä pitää olla täysi yksimielisyys näissä asioissa. Se osoittaa minusta vä- hän huonoa itseluottamusta siihen, mi- ten Eurooppa kykenee hoitamaan omia asioitaan.” Euro vai hajaannus? Aika monet näkevät kokonaistilanteen – ja tämä tulee myös kirjassasi esille – si- ten, että jos taloustieteen kielellä puhu- taan,niin rahaliitto on epästabiili ratkaisu. Se voi ajautua kahteen vaihtoehtoiseen suuntaan: joko se hajoaa omien puuttei- densa takia, tai sitten se kehittyy liittoval- tioksi.Onkoasetelmanäinyksinkertainen? Se tietysti riippuu siitä,mitä ymmärretään liittovaltiolla. ”Tämä on juuri se avainkysymys.Ei eh- kä näin yksinkertainen, mutta asetelma on varmasti lähtöoletusten osalta aika pitkälle tämänsuuntainen. Ainakin sil- tä osin, että nykytilanne tai sanotaanko se tilanne, mistä lähdettiin tähän kriisiin vuonna 2010 alkuvuodesta, ei ole mis- sään tapauksessa kestävä olotila.Eli joko mennään eteenpäin tai sitten – nyt voi sanoa osittain jo että on menty, kun on tehty aika paljon tässä viimeisen kahden ja puolen tai kolmen vuoden aikana - hy- väksytään nopeamman tai hitaamman hajoamisen mahdollisuus. Keväällä 2010 vaihtoehdot olivat jo- ko euroalueen hajoaminen tai sen ta- louspoliittisen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyen sekä budjettikurin pa- rantaminen että kilpailukyvyn elvyttä- minen, uudistusten toteuttaminen. Se ei välttämättä tarkoita liittovaltiota. Esi- merkiksi komission esitykset eivät sii- hen sinänsä johda. Mutta se tarkoittaa kylläkin tiiviimpää talouspoliittista yh- teistyötä ja päätöksentekoa niissä asi- oissa, missä se rahaliiton luotettavan toiminnan kannalta on välttämätöntä. Erityisesti kansallisten budjettien tasa- painon ja suurten linjojen seurannassa – siihen on tarve, jotta jäsenvaltioiden budjetit ovat sellaisella uralla,että ne tu- kevat koko rahaliiton ja yhteisen talous- liiton menestymistä.”
  • 11. 11TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 Maailmassa on aika monia liittovaltioi- ta, joista tärkeimpiä ovat USA, Saksa, Ve- näjäkin, ja ehkä ei ole täysin ymmärretty sitä, että niissä kuitenkin osavaltioilla on joissakin asioissa aika pitkälle menevä it- semääräämisoikeus. Mitä jäisi tässä pi- temmälle viedyssä EU:ssa sitten kansallis- valtioille? ”Kansallisvaltioille jää hyvin paljon päätösvaltaa, ja pitääkin jäädä. Mainitse- masi esimerkit ovat eriasteisia liittovalti- oita tai valtioliittoja. Euroopan unioni ei ole liittovaltio,kun tarkastellaan liittoval- tion määritelmän kaikkein tärkeintä kri- teeriä, joka on päätösvalta toimivallasta. Sitä kuvaa saksankielinen ja saksalaisen valtiosääntöjuristerian termi ”Kompe- tenz-Kompetenz”. Jäsenvaltioilla säilyy päätösvalta unionin toimivallasta, jo- ka on kirjattu perussopimukseen ja jota voidaan tarkistaa. Loppujen lopuksi jä- senvaltioilla on valta päättää siitä, mis- sä asioissa ne siirtävät päätösvaltaa uni- onin päätöksenteon piiriin. EU:n suuri sääntöuudistus eli kuuden lain ja asetuksen paketti on esimerk- ki tiivistyvästä talouspoliittisesta yhteis- työstä. Sen tärkein tavoite on vahvistaa julkisen talouden tasapainoa ja edes- auttaa jäsenvaltioiden toimia kilpailuky- vyn vahvistamiseksi, luoda selkeät sään- nöt tälle talouspoliittiselle yhteistyölle ja myös sanktiot näiden sääntöjen toteut- tamisen varmistamiseksi. Tältä osinhan Suomessa ja muuallakin on käyty mielenkiintoista keskustelua. Minäkin olen törmännyt eri vaiheissa vä- hän erilaisiin kommentteihin tältä osin. Kun teimme tämän esityksen kaksi vuot- ta sitten, kesällä vuonna 2010 aika pian Barroson kakkoskomission aloittamisen jälkeen ja Kreikan kriisin kärjistymisen jälkeen, niin silloin Suomessakin vaadit- tiin selkeitä sääntöjä ja kovia sanktioi- ta. Nyt ne on saatu. Nyt sitten joissakin haastatteluissa minulta kysytään, onko Bryssel nyt sitten uusi Kreml, kun te ku- vittelette tietävänne kaiken, mitä talou- dessa pitää tehdä.Tekisi mieli sanoa: Ko- ettakaa päättää mitä haluatte! Ei se niin mene. Kansalliselle päätöksenteolle jää edelleen valta ja vastuu talous- ja yhteis- kuntapolitiikan suurista linjoista ja yksi- tyiskohdista. Rahaliitossa on kuitenkin syytä olettaa,että kaikki noudattavat yh- teisiä sääntöjä, jotta euro voi selviytyä ja jopa menestyä. Minun filosofiani on sel- keä:makrotaloudessa tarvitaan vakautta ja kestävyyttä, mikrotaloudessa kasvua tukevaa kannustamista yrittämiseen ja työn tekemiseen.” Kaikista pisimmälle menevä kriittinen ar- gumentti on, että tämä merkitsee budjet- tivallan perustuslainvastaista siirtämistä komissiolle. ”Kyllä,ja se on kaikista pisimmälle me- nevä. Tekee tosiaankin mieli sanoa, että koettakaa nyt päättää. Halutaanko, et- tä rahaliitto pystyy toimimaan, vai halu- taanko,että se leviää käsiin? Minun oma näkemykseni, jota olen siinä kirjassa ko- ettanut myös selostaa, on se, että olen yrittäjän poika ja uskon yrittämiseen ja työntekoon ja niiden kannattavuuteen talouden dynamiikan perustana. Ajat- telen niin, että kansantalouden vakaus on avainkysymys koko talouden menes- tymiselle, kokonaiskysynnän ja kestä- vän kasvun ja paremman työllisyyden näkökulmasta. Sen takia olen päätynyt omassa ajattelussani siihen, että taval- laan mikrotasolla pitää yhdistää yrittä- jyyden ja työn tekemisen kannustimien parantaminen, jotta saadaan talouteen tarvittavaa dynamiikkaa ja sitä kautta kestävää kasvua, parempaa työllisyyttä. Toisaalta kokonaistalouden vakaus, joka luo yrityksille paremman toimintaym- päristön ja sitä kautta myös paremmat edellytykset työpaikkojen syntymisel- le. Olematta mikään kritiikitön Saksan ihailija kaikilla elämänalueilla on kuiten- kin todettava, että viime aikoina Saksa on onnistunut tässä hyvin luomalla se- kä kansantalouteen vakautta että mik- rotalouteen yrittäjyyttä ja dynamiikkaa, mikä on näkynyt siinä, että maassa on kyetty saavuttamaan suhteellisen hy- vä työllisyystilanne myös tämän kriisin oloissa.” Rahaliiton valuviat ja virheet Palatkaamme vielä joihinkin väitettyihin euroalueen valuvikoihin ja virheisiin, joi- ta on tehty. Kirjassasi korostat mm., että talouspolitiikan valvonta, ohjaus ja sank- tiot eivät ole olleet riittäviä. Mainitset kir- jassasi useaan kertaan sen, että oli kohta- lokasta, kun Saksan ja Ranskan annettiin rikkoa vakaus- ja kasvusopimuksen ali- jäämäkiteeriä vuonna 2004. Monet muut ovat väittäneet aivan samaa. Komission neuvonantajana toiminut Heikki Oksanen väitti kuitenkin tämän lehden numerossa 2/2012 julkaistussa haastattelussaan, et- tä tämä on väärä tulkinta siitä tilantees- ta ja että kyse oli viime kädessä juridises- ta kiistasta, jonka Euroopan tuomioistuin ratkaisi niin,ettei mitään rikkomusta ollut- kaan tapahtunut. Väitteen, että se oli rik- komus, esittävät oikeastaan kaikki muut. Haluatko kommentoida tätä? Jäsenvaltioilla säilyy päätös- valta sekä unionin toimi- vallasta että oman talous- ja yhteiskuntapolitiikkansa suurista linjoista ja yksityis- kohdista. Saksa ja Ranska rikkoivat vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2004.
  • 12. 12 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 ”Niin, ehkä tähän ei kannata kovin sy- välle mennä. Minusta on aika selvää, et- tä kaupunkilais- tai talonpoikaisjärjellä tarkastellen ja sääntöjä lukien Saksa ja Ranska selvästi käyttivät mittavaa ääni- valtaansa yhteistyössä puheenjohtaja- maa Italian kanssa ja sivuuttivat perus- sopimuksen säädökset, eivätkä Saksan päättäjät sitä tänä päivänä kiellä. Euroo- pan tuomioistuin teki tässä nahkapää- töksen, joka johti siinä vaiheessa vaka- us- ja kasvusopimuksen uudistamiseen, mikä oli sinänsä askel eteenpäin.Nyt sitä on uudistettu uudestaan vuosina 2010 ja 2011,ja siihen on saatu myös vielä sel- keämmät säännöt ja käytännössä toimi- vat sanktiot.” On myös ihmetelty sitä,että eri jäsenvalti- oiden korot konvergoituivat melko tarkal- leen Saksan tasolle joksikin aikaa.Nyt taas on hajonta kasvanut. ”Kyllä. Tähän liittyy yksi avainkysymys talousliiton uudistamisen ja jo tehdyn suuren sääntöuudistuksen näkökulmas- ta. Haluaisin oikeastaan sen sanoa, kos- ka siitä on esiintynyt paljon ehkä vähän hämmentävääkin keskustelua Euroo- passa ja myös Suomessa. Se on ensinnäkin totta, että kun kat- soo korkokäyriä 1990-luvun lopulta lähti- en vuoteen 2012 tai 2009–2010, niin sil- loin kun euro syntyi, valtionlainojen riskit tulivat jyrkästi alas, ja Kreikka, Portugali ja Espanja saivat lainaa lähes samalla korol- la kuin Saksa. Sama sitten heijastui yksi- tyiselle sektorille,mikä vaikutti siihen,että halpojen korkojen ansiosta luottobuu- mi pääsi kehittymään ja kiinteistökupla syntymään,joka sitten rojahti sen jälkeen kun Lehman Brothers oli kaatunut. Se ai- heutti ensin suurtyöttömyyden, pankki- kriisin ja myös valtioiden velkakriisin näis- sä maissa.Kreikka on vähän eri asia,mutta varsinkin Irlannissa ja Espanjassa kaava meni pitkälle tällä tavalla. Nyt sitten 2010 tai 2009 loppuvuo- desta ja 2010 alkuvuodesta ja Deauvil- len diilin10 jälkeen loppuvuodesta korot lähtivät jyrkkään nousuun ja ovat siellä enemmän tai vähemmän pysyneet,vaik- ka ne ovat nyt viime kuukausina tulleet alaspäin eräissä kriisimaissa. Esimerkik- si Irlanti on nyt palaamassa markkinoil- le, koska sen ohjelma kantaa hedelmää. Vaikka siellä kotimainen kysyntä on taantumassa, vienti vetää ja talous kas- vaa, ja teollisuustuotanto on myös ollut kasvamaan päin. Mitä markkinakurin toimintaan tulee, minusta tämä osoittaa, että ei markkina- voimien tolkkuun pidä sokeasti luottaa. Ensin riski alihinnoiteltiin täysin,ja sitten se ilmeisesti ylihinnoiteltiin. Sen takia minusta on väärin ajatella, että rahalii- ton toiminnassa,valtionlainojen hinnoit- telussa ja julkisen talouden seurannassa voitaisiin luottaa pelkästään sääntöihin ja sanktioihin tai pelkästään markkina- kuriin. Monet niistä, jotka vaativat aikoi- naan uusia sääntöjä ja sanktioita, ovat sitä mieltä, että eiväthän nämä säännöt kuitenkaan tule toimimaan,ja pitää luot- taa markkinakuriin. Minusta sekin on lii- an yksinkertainen näkemys. On parempi ajatella niin, että säännöt pitää rakentaa sillä tavalla, että ne osal- taan täydentävät ja tukevat markkina- kurin toteutumista. Eli niitä vankistetaan sillä, että voidaan mahdollisesti käyttää sanktioita, mikä ei tietenkään ole itsetar- koitus, mutta luottamusta voi vahvistaa myös kontrollin avulla. Ja sitten samalla markkinakuri osaltaan luo painetta pit- 10 Tavatessaan 18.10.2010 Ranskan Deauvillessä liittokansleri Merkel ja presidentti Sarkozy sopi- vat mm. Euroopan pysyvän vakausmekanismin (EVM:n) perustamisesta ja sijoittajavastuun käy- töstä kriisinhallinnassa. käjänteisempään ja kestävämpään ta- loudenpitoon. Tällaisella sääntöjen ja markkinakurin yhdistelmällä päästään mielestäni pa- rempiin tuloksiin julkisen talouden kes- tävyyden ja koko kansantalouden kil- pailukyvyn ylläpitämisen kannalta kuin pelkästään luottamalla yksiniittisesti sääntöihin ja sanktioihin tai luottamalla pelkästään markkinakuriin. Kumpikaan ei ole täydellinen, emme ylipäänsä kos- kaan luo täydellistä maailmaa emmekä täydellistä järjestelmää,mutta kannattaa kuitenkin pyrkiä rakentamaan niin hyvin toimiva järjestelmä kuin mahdollista.” Kiristystoimet ja talouskasvu Euroalueen kriisinhoitoa on arvosteltu sii- tä, että budjettivajeiden kaventamiseen tähtäävä kiristyslinja (”austerity”) ruokkii lamaa ja yhteiskunnallisia levottomuuk- sia.Tähänhän on IMF:kin tuonut jo oman panoksensa: lokakuussa ilmestyneessä maailmantalouden ennusteessaan IMF (2012, 41–43) päätteli, että finanssipolitii- kan kerroin - kokonaistuotannon muutok- sen suhde sen aiheuttaneeseen verojen tai julkisten menojen tai budjettialijäämän muutokseen – on nykyoloissa suurempi kuin historiallisella aineistolla estimoitu kerroin, jota on käytetty bkt-ennusteissa. Tämä merkitsee sitä, että kiristystoimien taloutta lamauttavat vaikutukset ovat en- nakoitua suurempia, ja ne saattavat jopa pahentaa kriisimaiden velkakierrettä.11 Mitä mieltä olet tästä? 11 IMF:n mukaan finanssipolitiikan kertoimet ovat euroalueen kriisimaissa entistä suurempia lähin- nä kahdesta syystä: rahapolitiikan löystyminen ei nykyoloissa merkittävästi vaimenna bkt:n supistu- mista, ja kiristyspolitiikka syventää taantumaa sil- loin kun sitä harjoitetaan samanaikaisesti useissa maissa. Vyönkiristysten vaikutukset kriisimaiden velkataakkaan (velan ja bkt:n suhteeseen) voidaan hajottaa kahteen osaan.Kiristyspolitiikka tietenkin supistaa niiden budjettialijäämiä ja velkaantumis- ta bkt:n tason ollessa annettu.Mutta jos tämän po- litiikan seurauksena bkt putoaa tuntuvasti ja sen seurauksena samalla verokertymät supistuvat ja sosiaalimenot kasvavat voimakkaasti, niin näiden vaikutusten yhteistuloksena velkasuhde saattaa nousta entisestään.– Toim.huom. ”Säännöt pitää rakentaa sillä tavalla,että ne osaltaan täydentävät ja tukevat markkinakurin toteutumista.”
  • 13. 13TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 ”Oletko nähnyt artikkeliani Wall Street Journalissa?12 Kirjoitin sen heti tuoreel- taan IMF:n vuosikokouksen aikaan, kun keskustelu asiasta virisi. Korostin siinä, että komissio ei nojaa arvioitaan finans- sipolitiikan linjasta nimellistavoitteisiin, vaan rakenteelliseen alijäämään, joka on puhdistettu suhdannevaihteluista ja ta- voittelee julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Otamme huomi- oon kunkin maan taloudelliset olosuh- teet ja finanssipolitiikan liikkumavaran, kuten vakaus- ja kasvusopimus edellyt- tää. Jos esimerkiksi kasvu on heikompaa kuin oletettiin mutta finanssipolitiikas- sa on tehty sovitut sopeutumistoimet, olemme valmiita myöntämään lisäaikaa budjettisopeutuksille, kuten kuluvana vuonna on tehtykin Espanjalle ja Portu- galille ja osin eri syistä Kreikalle. Toisaal- ta ei olisi järkevää, että maat, jotka eivät enää saa rahoitusta vapailta markkinoil- ta,kuten Kreikka ja Portugali,luopuisivat sopeutusohjelmistaan. Sijoittajien luot- tamus ei sillä tavalla paranisi vaan päin- vastoin heikkenisi. Finanssipolitiikan kiristämisestä on kyllä haittaa talouskasvulle lyhyellä ai- kavälillä ja tässä kriisissä mahdollisesti enemmän kuin muulloin, kuten IMF ko- rostaa. Mutta jos vaihtoehto on markki- noilta tai muilta jäsenvaltioilta saatavan rahoituksen loppuminen kuin seinään ja sitä kautta koko kansantalouden ro- 12 ”Europe Lays the Foundations for Growth”, Wall Street Journal 13.10.2012. mahdus,asia näyttäytyy aika lailla toises- sa valossa. Ei myöskään ole selvää, että odotet- tua pahemmat taantumat ovat kaikissa tapauksissa johtuneet finanssipolitiikan kiristämisestä. Syynä näyttää joissakin tapauksissa olleen myös rahapolitiikan vaikutusten välittymisen häiriintyminen ja luottamuspulan paheneminen.Tarvit- semme sen vuoksi edelleen luottamus- ta lisäävää politiikkaa.Kunhan luottamus maiden kykyyn hoitaa julkista taloutta keskipitkällä aikavälillä on palautettu,on mahdollista ja mielekästä suorittaa va- kauttamista ”loivemmalla kulmakertoi- mella”ja enemmän asteittain. Eri maiden tilanteet vaihtelevat täs- sä suhteessa. Italian finanssipolitiikka on raiteillaan ja sitä kohtaan koetaan luottamusta. Sama koskee Belgiaa vuo- den 2012 tammikuusta lähtien. Espan- ja puolestaan on toteuttanut tiukkaa finanssipolitiikkaa ja remontoinut pank- kisektoriaan, mikä on auttanut siinä, että luottamus Espanjan talouteen ja talous- politiikkaan on vahvistunut. IMF:n kritiikkiin liittyy myös muita heikkouksia,joista osa on melko teknisiä ja joiden takia se ei ole vedenpitävä. Ko- mission tuoreeseen talousennusteeseen sisältyvä laatikko (European Commissi- on 2012, 41–46) käsittelee asiaa yksityis- kohtaisemmin.” Ehkä se keskustelu vielä elää, joten katso- taan... ”Yhtä kaikki alun perinkin kuvitel- ma siitä, että euroalueen velkakriisi olisi kyetty ratkaisemaan nopeasti ja siististi, oli mielestäni väärä. Tämä liittyy siihen, mitä pääjohtaja Liikanen on todennut, ja mistä olen osaltani puhunut ja monet muutkin puhuneet, että pohjimmiltaan tässä kriisissä on kyse melkein vuosikym- menen kuluessa kehittyneistä kokonais- talouden epätasapainoista, jotka hei- jastuivat vaihtotaseen yli- ja alijääminä, niiden syvenemisenä. Perimmältään ne olivat seurausta eri maiden tuottavuu- serojen ja työvoimakustannusten eriy- tymisestä tavalla, joka ei ollut kestäväl- lä pohjalla. Sen takia myös tämän kriisin nujertaminen ja sen jälkien korjaaminen vie aikaa. Osaltaan me pyrimme tietysti tekemään sen niin nopeasti ja vähäisil- lä yhteiskunnallisilla kustannuksilla kuin mahdollista. Kaikissa tilanteissa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti parhaiden mahdol- listen vaihtoehtojen ajaminen ei ole on- nistunut johtuen siitä, että me elämme sellaisessa poliittisessa järjestelmässä, joka sisältää hyvin monia veto-oikeuk- sia.Syyttämättä sinänsä ketään kun pan- naan 17 jäsenvaltiota,pari eurooppalais- ta instituutiota (komissio ja EKP) ja vielä IMF sekä eräitä muita toimijoita pöydän ääreen, ja kun kaikilla on periaatteessa veto-oikeus,niin se johtaa siihen,että yh- teisen päätöksenteon tontti väistämättä pienenee. Usein päädytään kansantalo- ustieteen kielellä ei niinkään yhteiskun- nallisesti ja taloudellisesti ”first best”-rat- kaisuihin vaan paremminkin sellaisiin poliittisesti mahdollisiin ”second best”- ratkaisuihin,mitä kyetään saavuttamaan. Tämä on se reaalimaailma,missä eletään, valitettavasti. Joskus tuntuu, kun EU:n, EKP:n ja IMF:n muodostaman troikan työskente- lyä miettii, että senhän ei teoriassa pitäi- si toimia, mutta käytännössä se kuiten- kin toimii, kaiketi koska kyse on – usko tai älä – pohjimmiltaan tolkuista ihmi- sistä.Tarkoitan sitä, että meillä on kolme instituutiota, komissio, EKP ja IMF, jotka kaikki ovat erittäin tarkkoja omasta itse- näisyydestään ja integriteetistään. Kun kaikilla on vielä vähän erilaiset säännöt Finanssipolitiikan kiristystoimia tarvitaan palauttamaan luottamus maiden kykyyn hoitaa julkista taloutta. Eri toimijoiden veto- oikeudet vaikeuttavat euroalueen kriisin ratkaisemista.
  • 14. 14 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 ja toimintaperiaatteet, niin on pieni ihme, että on kyetty niinkin hy- vin toimimaan yhdessä kuin on tähän asti kyetty toimimaan. Tämä johtuu siitä,että kriisi on niin vakava ja on pakko löytää käytännöllisiä ratkaisuja niihin ongelmiin, mitä esimerkiksi Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja ja koko euroalue tällä hetkellä kohtaavat.” Viime kesäkuun lopussa pidetyssä Brysselin huippukokouksessa sovit- tiin 120 miljardin euron kasvupaketista Euroopan unionin talouden vauhdittamiseksi.Mitä tälle paketille nyt kuuluu? Mitä muita kasvua tu- kevia toimenpiteitä on tehty tai vireillä? ”Ne päätökset ovat nyt toimeenpanovaiheessa. Euroopan Inves- tointipankki (EIB) on saanut päätöksiä aikaan,ja jäsenvaltiot ovat teh- neet päätöksiä EIB:n pääoman kasvattamisesta 10 miljardilla eurolla, joka laukaisisi 60 miljardia euroa lainoitusta. EIB on itse laskenut, et- tä se johtaisi noin 180 miljardin euron investointeihin, kun lasketaan mukaan myös sen laukaisemat yksityiset investoinnit. Tämä etenee tällä hetkellä hyvin.Käytännössä se toteutuu niin,että EIB toimii kan- sallisesti toimivien yksityisten pankkien kautta ja lisää rahoitusta yri- tyksille,ja sitä kautta tämä pääomaruiske tulee osaksi kansantaloutta ja auttaa kansantalouden pyörien pyörittämisessä. Myös muut päätökset eli rakennerahastojen varojen osittainen suuntaaminen uudelleen selkeämmin kasvua tukeviin toimenpitei- siin ovat edenneet. Päätöksiä tehdään koko ajan sekä Brysselissä että jäsenvaltioissa. Sama koskee myös projektibondeja eli hankejoukko- lainoja. Niissä yhdistetään EU:n budjetin ja EIB:n lainojen luottotakuu yksityiseen rahoitukseen. Näistä ensimmäiset hankkeet ovat lähdös- sä lähikuukausina liikkeelle.Eli tämä kasvupaketti etenee,mikä on osa kokonaisratkaisua – se ei itsessään tietysti ratkaise euroalueen kriisiä, mutta se on yksi tärkeä osa työtä,jolla pyritään vauhdittamaan inves- tointeja tilanteessa, jossa meillä selvästi on liian alhainen investointi- aste Euroopassa.” Kirjallisuus European Commission (2012), European Economic Forecast, Autumn 2012,Europe-an Economy 8/2012. http-://ec.europa.eu/economy_finance/publications/european_ economy/2012/pdf/ee-2012-7_en.pdf IMF (2012),Wolrd Economic Outlook,October,Washington,D.C.:IMF. www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2012/02 Kajaste, I. (2010), Euroalueen talouskriisi ja talouspolitiikan koordinaatio, Talous & Yhteiskunta,38:4,29–35. Kiander, J. (2010a), Euroopan epätasapainot, Talous&Yhteiskunta, 38:2, 26–32. Kiander, J. (2010b), Selviävätkö euromaat velkakriisistään? Talous&Yhteiskunta,38:4,24–28. Laine, V. (2010), Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys Euroopan unionissa,Talous&Yhteiskunta,38:2,40–48. Rehn,O.(2012),Myrskyn silmässä,Helsinki:Otava. Sauramo, P. (2011), Saako EMUssa nuijia naapureita? Talous&Yhteiskunta, 39:3,70–76. Taimio, H. (2012), Rahaliitto jatkaa rämpimistään, Talous&Yhteiskunta, 40:1,4–11. Véron, N. (2008), Europe’s Banking Challenge: Regulation without Refragmen-tation,CESifoForum,9:4,51–59.
  • 15. 15TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 Antavatko vuosittaiset tulot harhaanjohtavan kuvan tuloerojen ja köyhyyden kasvusta? Marja Riihelä Erikoistutkija VATT marja.riihela@vatt.fi Risto Sullström VTL risto.sullstrom@gmail.com Ilpo Suoniemi Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos ilpo.suoniemi@labour.fi Matti Tuomala Professori Tampereen yliopisto matti.tuomala@uta.fi Tuloerojen voimakas kasvu 1990-luvun laman jälkeen ei johtunut satunnaisista ja lyhytaikaisista tulomuutoksista.Tulonsaajat olivat entistä pysyvämmin rikkaita tai köyhiä. T uloerojen kehitys Suomessa muut- tui varsin dramaattisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Laman jälkeisellä kymmenvuotisjaksolla Suomen tuloero- jen kasvu oli OECD-maiden nopeinta (OECD 2008). Erityisesti 1990-luvun lop- pupuolella tapahtunut ylimpien tulojen kasvu oli poikkeuksellista Suomen ta- loushistoriassa (esim. Jäntti et al. 2010). Ylimpien tulojen osuuden voimakasta kasvua kuvaa hyvin se, että vuodesta 1993 vuoteen 2000 käytettävissä olevi- en tulojen (verojen ja tulonsiirtojen jäl- keisten tulojen) kokonaiskasvusta meni ylimmälle yhdelle prosentille liki viiden- nes (18 prosenttia). Tekijät kiittävät Palkansaajasäätiötä tulonjakotut- kimukseen saadusta rahoituksesta. Artikkelin kirjoittajat Marja Riihelä,Ilpo Suo- niemi (ylh.),Risto Sullström (alh.oik.) ja Matti Tuomala (alh.vas.) ovat havainneet Suomen tuloerojen kasvaneen myös viisivuotisjaksoja tarkasteltaessa,joskin lievemmin kuin vuosi- tasolla.
  • 16. 16 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 ka-, yrittäjä- ja pääomatulot määrittele- vät käsitteen tuotannontekijätulo. Kun näihin lisätään saadut tulonsiirrot, joita ovat eläkkeet, työttömyyskorvaukset ja muut sosiaaliturvaetuudet, päädytään bruttotulojen käsitteeseen. Kun siitä edelleen vähennetään maksetut välittö- mät verot ja sosiaaliturvamaksut, päädy- Lähde:Tulonjakotilaston palveluaineisto 1990–2010,Kulutustutkimukset 1966–1985,Tilastokeskus. Kuvio 1.Gini-kertoimet vuosina 1966–2010,%. 10 15 20 25 30 35 40 45 50 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Tuotannontekijätulot Bruttotulot Käytettävissä olevat tulot 1991- 1993 1966-1975 1976-1990 1994- 1999 Gini-kerroin, % 2000- Vuosittaisten tuloerojen kehitystä Suomessa 1966–2010 havainnollistavat kuviossa 1 olevat Gini-kertoimen arvot.1 Tarkastellaan kolmea tulokäsitettä. Palk- 1 Tulonjakotutkimuksissa laajasti käytetty Gini- kerroin (tässä prosenttisesti määrätty) saa arvoja nollan ja sadan välillä. Mitä suuremmat tuloerot ovat,sitä suuremman arvon kerroin saa. Lähde:Tulonjakotilaston palveluaineisto 1990–2010,Tilastokeskus.JUTTA-mikrosimulointimalli. *Veroasteetonlaskettuansiotulojenmarginaaliverojenjapääomatulojenveroasteentulo-osuuksilla painotettuna keskiarvona.Ylin 1 prosentti koostuu suurimpia tuloja saaneista ja ylimmät 95–99-pro- senttipisteet niistä neljästä prosentista tulonsaajia,joiden tulot olivat seuraavaksi suurimmat. Kuvio 2. Ylimmän 1 prosentin ja seuraavan neljän (95–99) prosentin marginaaliverot* 1980–2010. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Marginaaliveroaste,% Ylin 1 prosentti Ylimmät 95-99 prosenttipisteet tään käytettävissä oleviin tuloihin. Koti- talouksien saamat tulonsiirrot ja välitön verotus tasaavat tuotannontekijätulois- ta syntyneitä tuloeroja,mutta niiden vai- kutusten voimakkuudessa on ollut ajan mittaan eroja. Tuloerojen kasvulle on esitetty mo- nia selityksiä kuten teknologian muutos, globalisaatio työmarkkinoilla ja sosiaa- listen normien muutos sekä muutokset julkisen sektorin vero- ja tulonsiirtojär- jestelmissä. Useissa aiemmissa raporteis- samme (esim. Riihelä ym. 2005, 2010) olemme korostaneet Suomen eriyte- tyn tuloverojärjestelmän2 roolia tuon kehityksen yhtenä keskeisenä selittäjä- nä. Suomessa tuloerojen kasvun selittää suurelta osin suurituloisten tulo-osuuksi- en kasvu. Merkittävä osa tuosta kasvus- ta on johtunut pääomatulojen (tai pää- omatuloiksi muunnettujen ansiotulojen) kasvusta.Kuviosta 2 näkee selvästi,miten 2 Vuoden 1993 verouudistuksessa pääomatulojen ja ansiotulojen verotus eriytettiin,ja pääomatuloil- le määrättiin vakioveroprosentti, joka jäi huomat- tavasti alhaisemmaksi kuin suurten ansiotulojen rajaveroprosentti. Järjestelmä tarjosi hyvin kan- nattavien yritysten omistajille ison kannustimen muuntaa tulojaan keveämmin verotettaviksi pää- omatuloiksi. Samalla Suomessa omaksuttiin esi- merkiksi Ruotsista poiketen järjestelmä, joka kan- nustaa pienosakeyhtiön nettovarallisuuden (jonka perusteella pääoman osuus lasketaan) kasvatta- miseen ja näin vääristää pääoman kohdentumista (ks.Lindhe et al.2002).Vuoden 2005 uudistuksessa pörssiyhtiöiden osinkoverotus kiristyi, mutta lis- taamattomien osalta mentiin toiseen suuntaan ottamalla käyttöön sääntö: nettovarallisuudesta 9 prosenttia on enintään 90 000 euroon asti. Suomen tuloerot kasvoivat 1990-luvun laman jälkeen OECD-maiden nopeinta vauhtia.
  • 17. 17TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 sekä laskennalliset asuntotulot (ks. Can- berra Group 2001). Tarkasteltava aikaväli ja tulokäsite Vaikka pohjimmiltaan olemme kiinnos- tuneita yksilöistä, hyvinvointi on riippu- vainen kotitaloudesta, jossa yksilö elää. Sitä, kuinka kotitalouden tulot ovat ja- kaantuneet sen jäsenten kesken, ei tilas- toissa ole selvitetty.Tässä artikkelissa ko- titalouden tulot jaetaan ns.modifioidulla OECD:n ekvivalenttiskaalalla4 , joka ottaa huomioon sen, että kotitalouden kulu- tukseen tarvitsemat tulot ovat henkeä kohti pienemmät, jos kotitaloudessa on useampi kuin yksi aikuinen ja/tai lapsia. Toisaalta kotitalouden ajallinen seuraa- minen ei ole mahdollista, koska kotita- louden rakenne usein muuttuu: kasvaa, supistuu ja/tai hajoaa. Taloudellisen hyvinvoinnin mittaa- minen vaatisi kaikkien sen osien huo- mioon ottamista. Käytettävissä olevat tulot on useimmin käytetty tulokäsi- te kuvaamaan taloudellisen hyvinvoin- 4 Erikokoisten kotitalouksien vertailussa käytetään kulutusyksikköjä, joilla kokoerojen lisäksi pyritään ottamaan huomioon kulutuksen mittakaavaetuja. Modifioitu OECD-skaala, jota Euroopan tilastovi- rasto Eurostat käyttää, antaa kotitalouden ensim- mäiselle aikuiselle painon 1,muille yli 13-vuotiaille henkilöille painon 0,5 ja 0–13-vuotiaille lapsille painon 0,3. ylimmät marginaaliverot ovat pienenty- neet vuoden 1993 veroreformin jälkeen. Tulonjakotutkimuksissa yleensä käy- tettyjä yhden vuoden tuloihin perustu- via poikkileikkausjakaumia on arvosteltu siitä, että ne antavat epätäydellisen ku- van tuloeroista tai yleisemmin eriarvoi- suudesta. Tarvitaan pidemmän aikavä- lin tuloon perustuvia arvioita tuloeroista. Usein kuultu väite on,että pidemmän ai- kavälin (esim.5 vuoden) tuloon perustu- vat tuloerot muuttavat kuvan tuloerois- ta. Koska yksilöiden tulot vaihtelevat vuodesta toiseen, pidemmän aikavälin tuloihin perustuvien erojen katsotaan olevan selvästi pienemmät kuin yhden vuoden tuloista lasketut erot. Vuotuis- ten tuloerojen kasvua – etenkin kun se tapahtuu jakauman yläpäässä – on ollut tavallista vähätellä.3 Jos suuret tulot ovat vain satunnaisia ja lyhytaikaisia ilmiöitä, voivat yksittäisten vuosien tuloerot olla huomattavasti suurempia kuin pidem- män aikavälin tuloerot. Tässä artikkelissa ollaan kiinnostunei- ta selvittämään, ovatko pidemmän aika- välin tulot jakautuneet tasaisemmin vai epätasaisemmin kuin yhden vuoden tu- lot. Ovatko tuloerot siis tilapäisiä vai py- syviä? Pidemmän aikavälin tulon jakau- 3 Esimerkiksi Keskuskauppakamarin varatoimi- tusjohtaja Pauli K. Mattila (Helsingin Sanomat 3.3.2005) kommentoi tulonsaajien ylintä yhtä prosenttia, että ”joukko ei varmasti pysy vuodesta toiseen samana”ja että ”jo yksi iso yrityskauppa ai- heuttaa valtavan muutoksen siinä prosentissa. Se on todennäköisesti eri poppoo eri vuosina”. tuminen liittyy läheisesti taloudelliseen liikkuvuuteen, so. siirtymiin tulotasolta toiselle.Monet tutkijat ovatkin katsoneet, että ensisijainen motivaatio tuloliikku- vuustutkimukselle on selvittää,ovatko pi- demmän aikavälin tulot tasaisemmin ja- kaantuneet kuin yhden vuoden tulot. Aineisto Pidemmän ajan tuloon perustuvien ero- jen ja tuloliikkuvuuden tutkimusta on rajoittanut sopivien paneeliaineisto- jen puute – aineistojen, joissa samoja otoshenkilöitä seurataan vuodesta toi- seen. Suomessa tulonjakotilaston sisäl- tämää kahden vuoden paneelia ovat hyödyntäneet mm. Riihelä ja Sullström (2002).Aaberge et al.(2002) on vertaillut kolmen Pohjoismaan (Tanskan, Ruotsin ja Norjan) ja USA:n tuloliikkuvuutta vuo- sien 1980 ja 1990 välillä. Tilastokeskuksessa on muodostettu tulonjaon kokonaisaineisto, joka sisältää kaikista Suomen asuntokunnista tietoa tulonmuodostuksesta vuodesta 1995 lähtien. Tässä kirjoituksessa hyödyn- nämme tulonjaon kokonaisaineistosta poimittua otosaineistoa. Tutkimuksen aineisto muodostuu 10 prosentin otok- sesta kaikista Suomessa vuosina 1995– 2008 asuneista henkilöistä. Aineistosta voidaan muodostaa eripituisia, maksi- missaan 14 vuoden paneeleja vuodesta 1995 vuoteen 2008. Aineistossa ylimmät tulot on salat- tu siten, että henkilökohtaisten käytet- tävissä olevien rahatulojen perusteella ylimpään yhteen prosenttiin kuuluvien henkilöiden tulot korvataan tämän ryh- män keskiarvoilla. Yksittäiset tuloerät, joista käytettävissä olevat rahatulot muodostuvat, on myös salattu. Koska aineiston tulotiedot perustuvat rekistereihin, siitä puuttuu muutamia kansainvälisesti tulonjakotilastoihin suo- siteltuja tulomuuttujia kuten kotitalouk- sien väliset tulonsiirrot (yleensä omilta vanhemmilta tai isovanhemmilta saatu rahallinen tuki), lähdeveronalaiset tulot Tulonmuodostus Ansiotulot (työ- ja yrittäjätulot) + pääomatulot (korko-,vuokra- ja osinkotulot,myyntivoitot ja muut pääomatulot) = tuotannontekijätulot + suorat tulonsiirrot (eläkkeet,työt- tömyysetuudet,asumistuki,perhe- tuet jne.) = Bruttotulot – välittömät verot ja veronluontoi- set maksut = Käytettävissä olevat tulot Jos yksilöiden tulot vaihtelevat paljon vuodesta toiseen,niin yhden vuoden tuloerot ovat suuremmat kuin tuloerot viiden vuoden jaksolta.
  • 18. 18 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 nin kehitystä. Sen ulkopuolelle jäävät yhteiskunnalliset hyvinvointipalvelut, jotka muodostavat lähes yhtä suuren tulonsiirtojen lähteen kuin suorat so- siaaliset tulonsiirrot (Lindqvist 2009). Myös välilliset verot vaikuttavat käytet- tävissä olevien tulojen ostovoimaan. Li- säksi omistusasuminen on merkittävä taloudellista hyvinvointia tuottava teki- jä, joka perinteisesti on sisällytetty koti- talouden käytettävissä oleviin tuloihin, mutta on tämän tutkimuksen ulkopuo- lella. Toisaalta rahatuloihin perustuva tulokäsitteemme on yhtenäinen EU:n tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) tulokä- sitteen kanssa. Tuloerojen kehitys ja viiden vuoden tulo Kuvioissa 3 Gini-kertoimet on laskettu kumulatiivisille (5 vuoden) käytettävissä oleville reaalituloille. Käyrien ensimmäi- nen havainto edustaa yhden vuoden ja viimeinen havainto viiden vuoden tuloil- la mitattuja tuloeroja. Tuloerot kasvoivat yhden vuoden tu- loja tarkasteltaessa voimakkaasti vuo- desta 1995 lähtien vuoteen 2000 (ylem- pi katkoviiva kuviossa 3). Kun vertaa yhden vuoden tuloilla ja viiden vuo- den keskiarvotuloilla tuloeroja (alem- pi katkoviiva), havaitaan, että tuloerot ensimmäisissä paneeleissa pysyivät lä- hes samalla tasolla kuin vuositasoiset tuloerot. Vasta paneelissa 1999–2003 ja sen jälkeen havaitaan, että pidemmän aikavälin tuloerot ovat pienemmät kuin vuotuiset tuloerot. Se, että tuloerojen oletetaan tasoittuvan aikaperiodia pi- dentämällä,perustuu siihen oletukseen, että tulot vaihtelevat satunnaisesti. Jos kuitenkin tulokehitys on sellainen, et- tä suurituloisten tulot kasvavat nope- ammin kuin muiden – kuten Suomes- sa 1990-luvulla tapahtui – ajanjakson pidentäminen ei välttämättä pienennä tuloeroja. Suomessa käytettävissä ole- vien tulojen tuloerot eivät laskeneet, vaikka jakson pituutta kasvatetaan vii- deksi vuodeksi (kuvio 3). Vuoden 2000 jälkeen vuosittaiset tu- loerot ovat vuoroin kasvaneet, vuo- roin pienentyneet. Tuloerot saavuttivat huipun vuonna 2000, pienenivät vuo- situhannen vaihteen ITC-kuplan aihe- uttaman romahduksen jälkeen, kasva- en jälleen ja saavuttaen uuden huipun vuonna 2007. Finanssikriisin aiheuttama taantuma laski jälleen tuloeroja (kuvio 1).Tuloerojen vaihtelu myötäilee pitkälti pääomatuloissa (ja niiksi muunnetuissa ansiotuloissa) tapahtuneita muutoksia, mutta tuloerot ovat jääneet korkeam- malle tasolle kuin mitä ne olivat 1990-lu- vun alussa. Paneelista 1999–2003 alkaen viisi- vuotiset tuloerot pienentyivät verrattu- na vuosituloilla mitattuihin tuloeroihin. Vuosituloihin perustuvien tuloerojen kasvu näkyy myös viiden vuoden tulo- jen tarkastelussa. Jälkimmäisen kasvu­ trendi on kuitenkin loivempi. Tarkaste- lu kertoo myös sen, etteivät vuosittaiset tuloerojen vaihtelut ole merkityksellisiä, elleivät ne ole säännönmukaisesti nou- sevia tai laskevia. Tulojen koostumus ja tuloerot Tiedämme vuosittaisten tulojen perus- teella (ks. Riihelä et al. 2010), että tulo- jen koostumus muuttui huomattavasti samaan aikaan, kun tuloerot ja erityises- ti ylimpien tulojen osuudet lähtivät voi- makkaaseen kasvuun. Onko sama ke- hitys nähtävissä myös pidemmän ajan tulojen perusteella? Kuvio 4 vahvistaa, että pidemmän ajan tulojen mukaan kasvava trendi on havaittavissa pääoma- tulojen osuuden kasvussa.Kuviosta näh- dään edelleen, että tämä ilmiö koskee ylintä yhtä prosenttia. Kuvioissa 4 ja 5 prosenttipisteet on laskettu kunkin vii- den vuoden paneelin perusteella.Lisäksi suurin muutos pääomatulojen kehityk- sessä nähtiin 1995–1999 välillä. Kuviois- Tuloerojen nopeimman kasvun aikana 1990-luvulla myös 5 vuoden tuloihin perustuvat tuloerot kasvoivat nopeasti. Kuvio 3. Käytettävissä olevien tulojen tuloerot Gini-kertoimella mitattuna kumulatiivi- selle tulolle. 20 22 24 26 28 30 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Gini-kerroin,% 1995-1999 1996-2000 1997-2001 1998-2002 1999-2003 2000-2004 2001-2005 2002-2006 2003-2007 2004-2008 Lähde:Tulonjaon kokonaistilaston otos 1995–2008.
  • 19. 19TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 sa tämä kehitys on piiloutunut vuosien 1995–1999 keskiarvoon. Edelleen kan- nattaa huomata, että paneelien välil- lä tiettyyn tuloluokkaan kuuluvat osin vaihtuvat. Onko tuloliikkuvuus – siis tulojen vaih- telu vuodesta toiseen – samanlaista riippumatta siitä, millä tulotasoilla tulot vaihtelevat? On vaikea hyväksyä, että liikkuminen ylimmän yhden prosentin tulokynnyksen (so. tulotason, jolla pää- see ylimpään prosenttiin) molemmin puolin olisi luonteeltaan samanlaista kuin liikkuminen köyhyysrajan molem- milla puolilla. Tästä syystä köyhyyden mittaaminen ajallisena ilmiönä on han- kala kysymys. Yhteen hetkeen, esimer- kiksi vuotuiseen tuloon tai kulutukseen, perustuvat mitat eivät tietenkään jou- du kohtaamaan tätä ongelmaa. Pitkit- täisaineisto antaa mahdollisuuden arvi- oida, kuinka paljon tätä tuloliikkuvuutta tai pysyvyyttä ilmenee. Pienimpiä tuloja saavat 10 prosenttia tulonsaajista muodostavat alimman tulo- desiilin,jaylimpäändesiiliinkuuluvatpuo- lestaan suurituloisimmat 10 prosenttia (kuvio 6). Siirtymistä tuloluokasta toiseen tarkastellaan usein vertailemalla henki- lön asemaa aineiston päätepisteiden välil- lä. Se ei välttämättä tuo tietoa siitä, miten henkilö välivuosina liikkuu asemasta toi- seen.Pysyvyys tulodesiilissä on tässä mää- ritelty pysyvyytenä, jos henkilö on edelli- sen kolmen vuoden aikana ollut samassa desiilissä ainakin kahtena vuotena. Pysy- vyys ylimmässä desiilissä on suurempaa kuin alimmassa desiilissä. Tarkasteltavalla ajanjaksolla pysyvyys on kasvanut näissä kummassakin desiilissä. Alimmassa desii- lissä pysyvyys on kasvanut koko periodin ajan, mutta ylimmässä desiilissä pysyvyy- denkasvupysähtyivuonna2003jaonjää- nyt sen jälkeen tälle tasolle. Tuloliikkuvuus Tuloliikkuvuutta pidetään talouden elin- voimaisuuden merkkinä. Tätä on erityi- sesti korostanut Milton Friedman (1962). Sekä suurituloisuus että köyhyys ovat muuttuneet entistä pysyvämmiksi. Kuvio 4.Tulojen koostumus viiden vuoden paneelista. Ylin 1 prosentti 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1995-1999 1996-2000 1997-2001 1998-2002 1999-2003 2000-2004 2001-2005 2002-2006 2003-2007 2004-2008 Tulo-osuus Saadut tulonsiirrot Pääomatulo Yrittäjätulo Palkkatulo 90-99 prosenttipisteet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1995-1999 1996-2000 1997-2001 1998-2002 1999-2003 2000-2004 2001-2005 2002-2006 2003-2007 2004-2008 Tulo-osuus Alin 90 prosenttia 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1995-1999 1996-2000 1997-2001 1998-2002 1999-2003 2000-2004 2001-2005 2002-2006 2003-2007 2004-2008 Tulo-osuus Lähde:Tulonjaon kokonaistilaston otos 1995–2008. Kuvio 5. Käytettävissä olevien tulot keskimäärin eri tuloluokissa, viiden vuoden tulojen perusteella. 1. - 9. desiili 90-99 prosenttipisteet Yli 1 prosentti Kaikki 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 1995-1999 1996-2000 1997-2001 1998-2002 1999-2003 2000-2004 2001-2005 2002-2006 2003-2007 2004-2008 Euroa Lähde:Tulonjaon kokonaistilaston otos 1995–2008.
  • 20. 20 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 Köyhyysriskiin tuloliikkuvuus vaikuttaa ajan myötä niin, että köyhyys koettelee suurempaa väestönosaa kuin yksittäisen vuoden luvut antavat ymmärtää.Köyhyys voi siis olla sinänsä lyhytkestoista mutta koskettaa suurta osaa väestöstä. Toisaalta köyhyys voi olla kroonista,pie- nempää väestönosaa koskettava, mut- ta pysyvä ongelma. Kroonista köyhyyt- tä voidaan mitata vertaamalla paneelista laskettuja keskituloja tarkasteltavan vuo- den köyhyysrajaan. Vastaava tilapäisen köyhyyden indikaattori saadaan vähen- tämällä paneelivuosien köyhyysriskien keskiarvosta krooninen köyhyys. Vuonna 1997 aineistosta näin laskettu krooninen köyhyysriski oli 6,5 prosenttia, joka nousi 10,8 prosenttiin vuonna 2006. Näiden lu- kujen perusteella on ilmeistä,että tuolloin havaittu vuosittaisen köyhyysriskin kasvu oli seurausta kroonisen köyhyyden lisään- tymisestä. Sitä vastoin köyhyyden tilapäi- syyttä mittaavissa luvuissa (2,9 ja 3,2 pro- senttia) ei ole tätä vastaavaa muutosta. Lopuksi Kasvava trendi, joka havaitaan vuo- tuisten tuloerojen kehityksessä, pä- tee myös pidemmän aikavälin tulojen tarkastelussa (kuvio 3). 2000-luvulla tuloerojen vuosittainen vaihtelu ta- soittuu ja trendi on loivempi, kun kehi- tystä tarkastellaan viiden vuoden tulo- jen perusteella. Tulojen muutokset vuodesta toiseen (tuloliikkuvuus) eivät aina merkitse sitä, että pidemmän aikavälin tuloerot olisi- vat pienemmät kuin vuotuiset tuloerot. Juuri näin on Suomen tapauksessa.Vaik- ka henkilöiden siirtyminen tuloluokas- ta toiseen on kätevä tapa kuvata muu- toksia tulojakauman eri kohdissa, se ei aina kerro, mikä vaikutus siirtymillä on pidemmän aikavälin tuloeroihin. Tosin sitkeys pysyä ylimmissä tuloluokissa viit- taa siihen, etteivät pidemmän aikavälin tuloerot paljoakaan muutu. Verrattuna vuotuisiin tuloeroihin pi- demmän aikavälin tuloerot jopa kas- voivat 1990-luvun loppupuolella, vaik- ka useat suhteellisen tuloliikkuvuuden mittarit osoittivat suurempaa liikkuvuut- ta 1990-luvun loppupuoliskolla kuin 2000-luvulla (Suoniemi 2012). Vaikka henkilöt liikkuvat tuloluokasta toiseen, eriarvoisuuden kehitykseen vaikuttaa myös se, miten niiden tulot kehittyvät, jotka jäävät alkuperäiseen tuloluokkaan. Tuloliikkuvuus ei juurikaan tasoittanut pidemmän aikavälin tuloeroja sinä ai- kana, jolloin ylimpiä tuloja saavien tulot kasvoivat voimakkaasti. Lisäksi havait- tiin,että köyhyysriskin kasvu oli seuraus- ta kroonisen (pysyvän) köyhyyden eikä niinkään tilapäisen köyhyyden lisäänty- misestä. Kirjallisuus Aaberge, R. & Björklund, A. & Jäntti, M. & Palme, M. & Pedersen, P.J. & Smith, N. & Wennemo, T. (2002), Income Inequality and Income Mobility in the Scandinavian Countries Compared to the United States, Review of Income and Wealth,48,443–469. Canberra Group (2001), Expert Group on Household Income Statistics, Final Report and Recommendations,Ottawa. www.lisproject.org/links/canberra/ finalreport.pdf Friedman, M. (1962), Capitalism and Freedom,Chicago,IL:University of Chicago Press. Jäntti, M. & Riihelä, M. & Sullström, R. & Tuomala, M. (2010), Trends in Top Income Shares in Finland, teoksessa Atkinson, A.B. & Piketty, T. (Eds.): Top Incomes, A Global Perspective, Oxford: Oxford University Press. Lindhe T. & Södersten, J. & Öberg, A.(2002), Economic Effects of Taxing Closed Corporations under a Dual Income Tax,IFO Studien 4/2002. Lindqvist, M. (2009), Julkiset hyvinvointi- palvelut osana kotitalouksien materiaa- lista hyvinvointia, teoksessa Ahlqvist, K. & Ylitalo, M. (toim.): Kotitalouksien kulutus 1985–2006, Tulot ja Kulutus 2009, Helsinki: Tilastokeskus. OECD (2008), Growing Unequal? Income Distribution and Poverty in OECD Countries,Paris:OECD. Riihelä, M. & Sullström, R. (2002), Käytet- tävissä olevien tulojen liikkuvuus vuosi- na 1990–1999, VATT Keskustelualoitteita 270. Riihelä, M. & Sullström, R. & Tuomala, M. (2005), Trends in Top Income Shares in Finland,VATT Discussion Papers 371. Riihelä, M. & Sullström, R. & Tuomala, M. (2010), Trends in Top Income Shares in Finland in 1966–2007, VATT Research Reports 157. Suoniemi, I. (2012), Income Mobility, Income Risk and Age.Finnish Experience in 1995–2008, Labour Institute for Economic Research Discussion Papers 276. Kuvio 6.Pysyvyys alimmassa ja ylimmässä desiilissä ja ylimmässä prosentissa. 30 35 40 45 50 55 60 65 70 1998 2000 2002 2004 2006 2008 % Pysyvyys ylimmässä desiilissä Pysyvyys alimmassa desiilissä Pysyvyys ylimmässä 1 prosentissa Lähde:Tulonjaon kokonaistilaston otos 1995–2008.
  • 21. 21TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 P erustulo tarkoittaa kaikkien kansalais- ten saamaa vastikkeetonta ja sään- nöllistä tulonsiirtoa. Julkista sektoria ja byrokratiaa suuresti kritisoinut talo- usliberaali, vuoden 1976 talousnobelisti Milton Friedman (2002) oli jo 1960-lu- Ohto Kanninen Vanhempi tutkija Palkansaajien tutkimuslaitos ohto.kanninen@labour.fi Perustulo – kokeilun arvoinen idea? Perustulon puolesta ja sitä vastaan voidaan esittää monia argumentteja.Asiasta kaivataan perusteellisempia ja varmempia tutkimustuloksia. vulla perustulon vankka kannattaja ja merkittävä ideoija. Suomessa sitä ovat ideoineet ja ajaneet ennen kaikkea va- semmisto ja vihreät. Sitä siis perustellaan moninaisin näkökulmin. Argumentit sen puolesta yleensä kumpuavat talouden ra- Ohto Kannisen mielestä perustulon puo- lustajilla ja kannattajilla on mielenkiin- toisia näkemyksiä yhteiskunnan tilasta ja tulevaisuuden suunnasta.
  • 22. 22 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 kenteiden muutoksesta ja tarpeesta vas- tata siihen, byrokratian vähentämisestä ja selkeyttämisestä, eriarvoistumisen es- tämisestä, elämänlaadun parantamisesta tai taloudellisen tuottavuuden kohotta- misesta. Argumentit perustuloa vastaan perustuvat yleensä sen kustannuksiin tai työnteon kannustimien heikkenemiseen. Kahdessa melko tuoreessa pamfletis- sa käsitellään perustuloa vastakkaisista lähtökohdista. Johanna Perkiön ja Kaisu Suopankin (2012) toimittamassa ansiok- kaassa ja monipuolisessa kirjassa puo- lustetaan perustuloa erilaisin taloudel- lisin ja sosiaalisin argumentein. Tämän lisäksi siinä käsitellään perustulon poliit- tisia mahdollisuuksia.Kalevi Sorsa -sääti- ölle kirjoittamassaan kirjassa Ville Kop- ra (2007) esittää kriittisen näkökulman ja etsii vaihtoehtoisia tapoja korjata niitä ongelmia, joiden korjaamiseen perustu- loa sen kannattajat ajavat. Tässä artikkelissa ei käsitellä laajem- min mahdollisen perustulouudistuksen vaikutuksia poliittisiin valtasuhteisiin tai työmarkkinajärjestöjen asemaan vaan taloudellisia ja sosiaalisia argumentteja perustulon puolesta ja sitä vastaan. Po- liittisessa keskustelussa mielenkiintoista on Perkiön (2012) artikkelissaan mainit- sema ilmiö,että vaikka monet tahot ovat ilmaisseet jonkinasteisen kannatuksen perustulolle, niin valtaan päästyään hei- dän sitoutumisensa perustulon ajami- seen yleensä heikkenee. Kyseessä näyttää olevan yleisempikin ristiriitaisia ja ennustamattomia seura- uksia mahdollisesti tuottaviin politiik- kaehdotuksiin liittyvä ilmiö. Sitä voitai- siin kutsua vaikkapa ”kannabisilmiöksi”. The Economist -lehti1 kirjoittaa, kuinka esimerkiksi Ison-Britannian pääministe- ri David Cameron on ollut jäsenenä ko- miteassa, joka on suositellut huumeiden laillistamista ja sääntelyä, mutta valtaan päästyään hän ei ole nostanut asiaa esil- le. Vastaavasti monet Latinalaisen Ame- rikan entiset johtajat ovat vallasta pois jäätyään ruvenneet kannattamaan kan- nabiksen laillistamista. Yleisemmin otta- en on riskialtista lähteä ajamaan sellaisia poliittisia uudistuksia, joiden vaikutuk- set ovat kovin laajat ja epävarmat. Lisäk- si perustulon tapauksessa oikeiston ja vasemmiston tukemat mallit ovat hyvin erilaisia ennen kaikkea sen tason suh- teen,kuten Perkiö huomauttaa. Perkiö kirjoittaa myös, että sosiaalipo- litiikka on polkuriippuvaista: on huomat- tavasti helpompaa viilata jo olemassa olevien järjestelmien tasoja ja paramet- reja kuin tehdä radikaaleja muutoksia, jotka koskisivat koko vero- ja sosiaalipo- liittisen järjestelmän muuttamista. Syitä tälle on käsittääkseni ainakin kolme,ja ne liittyvät läheisesti toisiinsa.Ensimmäinen on yleinen tunne siitä, että muutos on huono asia. Tämä juontaa ainakin osit- tain juurensa käyttäytymistaloustietees- sä tappion karttamisena tunnetusta ilmi- östä: euron menetys kirpaisee enemmän kuin euron ansaitseminen tuottaa iloa. Jos osa väestöstä siis hyötyy ja osa kär- sii, saattaa koettu vaikutus näin herkästi summautua negatiiviseksi, vaikka rahal- lisesti olisi kyse nollasummapelistä.Tästä syystä poliittisen tuen saaminen kansalta tällaisen projektin taakse vaikeutuu. Toinen syy on se, että vaikka voimme- kin laskea melko tarkasti radikaalienkin muutosten vaikutukset julkisen talou- den palveluiden kestävyyteen olettaen, että kaikki käyttäytyvät juuri niin kuin he käyttäytyivät aiemmin, niin on mahdo- tonta arvioida suurten muutosten vai- kutusta ihmisten käyttäytymiseen.Tämä 1 Ks.www.economist.com/node/21543131. aito epävarmuus tekee suurista sosiaali- poliittisista muutoksista hankalia toteut- taa. Sen takia asiantuntijoiden on vaikea suositella tällaista politiikkaa. Kolmas syy johtuu suoraan epävar- muudesta. Epävarmuuden karttamisena kutsutaan käsitettä, jonka mukaan ihmi- set välttelevät tilanteita, joiden lopputu- lemien todennäköisyydet eivät ole tie- dossa. Aito epävarmuus tuottaa haittaa sinällään.Tämä vähentää äänestäjien in- nokkuutta lähteä radikaalien muutosten taakse. Huolimatta poliittisen päätöksenteon vaikeuksista perustulon sosiaaliset ja ta- loudelliset vaikutukset ansaitsevat kun- non keskustelun. Tähän Perkiön ja Suo- pankin sekä Kopran pamfletit tarjoavat asialliset eväät. Perustulon vaikutukset työn kannustavuuteen Pertti Honkanen (2012) kuvailee artik- kelissaan JUTTA-mikrosimulointimallilla laskettuja eri perustulomallien vaikutuk- sia veroasteisiin.Laskelmat on tehty olet- taen,että perustulouudistus ei vaikuttai- si työntekijöiden, yrittäjien ja kuluttajien käyttäytymiseen. Tämä on tietysti erit- täin vahva oletus varsinkin, kun perus- tuloa vastustetaan ja kannatetaan juuri kannustinvaikutuksiin vedoten sekä yrit- tämisen että työnteon osalta. Honkasen laskelmat toimivat kuiten- kin asiallisena ja välttämättömänä lähtö- ”On riskialtista lähteä ajamaan sellaisia poliittisia uudistuksia,joiden vaikutukset ovat kovin laajat ja epävarmat.” Koko vero- ja sosiaali- poliittisen järjestelmän muutoksesta kärsivien vastustus saa helposti suuremman painon kuin siitä hyötyvien kannatus.
  • 23. 23TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 kohtana keskusteltaessa perustulon vai- kutuksista.Niissä verrataan vuoden 2011 lainsäädännön mallia Vasemmistoliiton 620 euron kuukausittaisen perustulon malliin. Perustulomalli on rakennettu si- ten, että sen nettokustannus julkiselle taloudelle on nolla,so.sen vaatiman me- noerän kumoavat verokertymän kasvu ja muiden tulonsiirtojen väheneminen. Keskustelun kannalta olennainen tulos on se, että pienillä tuloilla perustulomal- li tuottaa huomattavasti matalammat ra- javeroasteet2 kuin nykyjärjestelmä. Raja kulkee noin 1 200 euron kuukausitulo- jen kohdalla. Tämä johtuu siitä, että ny- kymallissa tulojen noustessa etuudet pienenevät siten, että efektiivinen ra- javeroaste3 nousee Honkasen laskujen mukaan lähelle 70 prosenttia.Noin 1 200 eurosta ylöspäin taas perustulon rajave- roasteet ovat nykyistä korkeammat. Ylin rajaveroaste Vasemmistoliiton mallissa on 57 prosenttia. Mikrotalousteorian valtavirtauksen eli uusklassisen teorian mukaan työnteki- jän rajaveroaste on olennaisin politiikal- la päätettävissä oleva tekijä, joka vaikut- taa työntekijän kannustimiin tehdä töitä. Jos palkan tuottama hyöty on suurempi kuin työstä koituva haitta, työntekoa li- sätään ja päinvastoin.Tämän teorian pe- 2 Rajaveroasteella tarkoitetaan kullakin tulotasolla lisätulosta maksettavaa vero-osuutta. 3 Efektiivisellä rajaveroastella tarkoitetaan kullakin tulotasolla lisätulosta maksettavan veron sekä lisä- tulojen aiheuttaman etuuksien menetyksen suh- teellista määrää. rusteella voisi ennustaa, että perustu- loa nauttiessaan suurin osa työvoimasta pyrkisi vähentämään työntekoaan vä- hintäänkin hieman. Toisaalta taas kaik- kein pienituloisimpien kannattaisi lisätä työntekoaan. Lisäksi on vielä laskettava mukaan niin sanotut yleisen tasapainon vaikutuk- set: jos suurin osa vähentää työtunte- jaan, kaikkien tuntipalkkojen tulisi nous- ta,sillä työn kokonaistarjonnan laskiessa se muuttuu taloudellisesti arvokkaam- maksi. Sillä taas olisi omat vaikutuksen- sa esimerkiksi vientiteollisuuden kilpai- lukykyyn ja julkisen talouden vajeisiin. Näin laajalla uudistuksella on niin mo- nen kertaluokan vaikutuksia, että niiden ennustaminen on tavallistakin vaikeam- paa. Lisäksi yllä kuvatussa ennusteessa käsitellään maailmaa vain yksinkertaisen uusklassisen mallin avulla, jossa jätetään huomiotta monia näkökohtia – eräänä olennaisena se, että ihmisillä on tapana tehdä päätöksiä hyvin rajattuun päätök- sentekokapasiteettiin4 ja informaatioon perustuen. Se monimutkaistaa entises- tään ihmisten reagointia politiikan muu- toksiin. Kopra (2007) vastaa kannustinlouk- kuargumenttiin omassa pamfletissaan kirjoittamalla, että kannustinloukut ovat niin sanotusti staattisia, eli ne vaikutta- vat vain lyhyellä aikavälillä. ”Pidemmällä aikavälillä työ kannattaa aina paremmin”. Kopra kirjoittaa, että usein keskustelus- ta unohtuvat työn muut kuin rahalliset hyödyt, kuten pitemmän aikavälin so- siaalisen pääoman muodostuminen ja merkitys elämänlaadulle. Joka tapauk- sessa varmaa on, että koska ihminen ei ole optimointikone lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä, on puhtaalla järkeilyllä vaikea ennustaa näiden vaikutusten suuruut- ta. Perustulon voisi silti ennustaa tuovan positiivisia vaikutuksia ainakin joidenkin 4 Käyttäytymistaloustieteessä ja tietysti psykologi- assa analysoidaan ihmisten päätöksenteon poik- keavuutta rationaalisesta mallista. Poikkeuksia löytyy monia. Niistä johtuen ihmisten todellisten reaktioiden ennustaminen on vielä huomattavasti vaikeampaa kuin yksinkertaistettu uusklassinen malli antaa ymmärtää. kohdalla sitä kautta,että aktivoituessaan heillä on myös mahdollisuus kehittää taitojaan ja tuottavuuttaan. Tämä voisi osaltaan ehkäistä syrjäytymistä. Jos toisaalta pienituloisten kannustin- loukkujen poistuminen ja rajaveroastei- den tippuminen on perustulon suurin hyöty, niin tämän ongelman hoitami- nen on melko helppoa huomattavasti yksinkertaisemman poliittisen proses- sin vaativilla keinoilla.Pienille tuloillehan voitaisiin esimerkiksi määrittää korkein efektiivisen rajaveroasteen raja, vaikka- pa 30 prosenttiin. Rajan ylittyessä me- netetyt etuudet tai maksetut verot ti- litettäisiin takaisin veronpalautuksen yhteydessä. Uusklassisen teorian en- nustamat kannustinloukut pienenisivät huomattavasti. Perustulo sopeutumisena rakennemuutokseen Perkiö (2012) kirjoittaa, että sosiaalipoli- tiikan on seurattava aikansa tuotannolli- sia ja taloudellisia rakenteita ja että ny- kyjärjestelmä on yksinkertaisesti jäänyt jälkeen taloudellisista rakenteista. Tar- vitaan joustavampi järjestelmä, joka tu- kee tuotantoa modernissa taloudessa. Tämän argumentin mukaan siis tuotan- toa voitaisiin nostaa kokonaisuudessaan perustulouudistuksella, sillä tuotanto on itse asiassa muuttunut tietointensiivi- semmäksi ja vaatii uudenlaisia joustoja. Tuotantorakenteet ovat monen työnte- Perustulo hyödyttäisi pienituloisia mutta vähentäisi useimpien työntekijöiden työnteon taloudellisia kannustimia. Teoriassa perustulolla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia.
  • 24. 24 TALOUS & YHTEISKUNTA 4l 2012 kijän työn kohdalla muuttuneet, ja luon- nollisesti järjestelmän tulee muuttua sen mukana. Työtehtävien ja niihin käytetyn ajan määritteleminen on jatkuvasti han- kalampaa yhä useammalla talouden sek- torilla.Toisaalta on muistettava,että suu- ri osa väestöstä työskentelee edelleen melko perinteisillä sektoreilla ja tuotan- totavoilla. Eikä myöskään ole ilmeistä, kuinka hyvin perustulo kykenisi lisää- mään uusien tuotantorakenteiden vaa- timia joustoja. Kopra (2007) osallistuu rakennemuu- toskeskusteluun haastamalla Osmo Soi- ninvaaran esittämän ennusteen, et- tä teollisuuden työpaikkojen määrä romahtaa. Kopran vuonna 2007 julkais- tun pamfletin kuvaajissa näkyy,että teol- lisuuden työpaikkojen katoaminen on ollut hidasta ja varmaa, mutta ei romah- duksenomaista. Sittemmin muutos on kuitenkin muuttunut romahdukseksi,sil- lä kansainvälisen finanssi- ja talouskriisin seurauksena Suomesta on vuosien 2007 ja 2011 välillä kadonnut Tilastokeskuk- sen tietojen mukaan 63 000 teollista työ- paikkaa, mikä vastaa noin 15 prosenttia teollisuuden työpaikoista. Tarvitaan jär- jestelmä, missä sekä teollisuus että pal- velut voivat menestyä, mutta alkaa olla ilmeistä, että rakennemuutos on tosiasia ja rakennemuutoksen seurauksena pal- velusektorin suhteellinen merkitys ko- rostuu jatkuvasti. Simo J. Kr. Ruottinen (2012) keskittyy artikkelissaan yrittäjien näkökulmaan. Perustulo hyödyttäisi Ruottisen mukaan epävarmimmassa asemassa olevia pien- yrittäjiä. Perustulo ”olisi yrittäjille perä- ti kaikkia muita väestöryhmiä merkit- tävämpi parannus ja askel tasa-arvon suuntaan”. Syy tähän on Ruottisen mu- kaan siinä, että yrittäjillä ei ole oikeut- ta sovitettuun työttömyysturvaan ilman ”mitään järjellisiä perusteita”. Lisäksi perustulo Ruottisen mukaan helpottaisi yrittäjien työvoiman saantia lyhyiksi ajanjaksoiksi byrokratialoukkujen poistumisen ansiosta.Ruottinen ilmeises- ti viittaa juuri pienituloiseen työvoimaan, jonka työn tarjonta luultavasti nousi- si matalampien rajaveroasteiden myötä. Toisaalta suurituloisen työvoiman saan- nin luulisi vaikeutuvan perustulon myötä nousevien rajaveroasteiden vuoksi. Ruottinen spekuloi perustulon mah- dollisilla dynaamisilla vaikutuksilla väit- tämällä, että ne helpottaisivat aluksi kannattamattomien mutta pitkällä aika- välillä tuottavien yritysten perustamis- ta. On mielenkiintoinen empiirinen ky- symys, onko todella näin, vai riittävätkö esimerkiksi nykyiset starttirahat ja laina- markkinat mahdollistamaan tämäntyyp- pisten firmojen perustamisen, kuten uusklassisen taloustieteen oppikirjamal- lissa esitetään. Ruottinen esittää myös, että perustulo voisi auttaa harmaan talouden ja veron- kierron torjumisessa. Ensisijaisesti vai- kutus kaiketi syntyisi byrokratian vähe- nemisestä, joka sujuvoittaisi asioimista viranomaisten kanssa.Toisaalta perustu- lo saattaisi aiheuttaa veronkierron kaltai- sia ongelmia esimerkiksi muuttoliikkeen takia. Kuka olisi oikeutettu perustuloon ja miten valvottaisiin sitä,ettei suomalai- sella perustulolla mennä elelemään hal- poihin etelän kohteisiin? Jouko Kajanoja (2012) yrittää hahmot- taa mahdollisen perustulouudistuksen dynaamisia vaikutuksia tarkemmin mm. käyttäytymiseen, ihmisten elämänhal- lintaan ja työmarkkinoiden jakautumi- seen. Hän kirjoittaa, että ”perustulo tu- kee mahdollisuutta hakeutua työhön ja yhteisöllisen osallistumisen muotoon, joka on itse valittu eikä pakon sanele- ma”. Jos tämä pitää paikkansa ja hinta- mekanismi työvoiman kohdentumises- sa heikkenisi, niin olisi ennustettavissa, että työn tuottavuus vastaavasti piene- nisi, mikä heikentäisi elintasoamme. Se voi olla toivottavaa, mutta vaikuttaa sil- tä, että vastaavat argumentit esimerkiksi ekologisilla perusteluilla eivät saa äänes- täjien enemmistön tukea. Yhteisöllinen tuotantotapa saattaa vaikuttaa elintasoon myös sitä kaut- ta, että erikoistuminen heikkenee. Eri- koistuminen ja työnjako ovat merkittä- viä tekijöitä nykyisen työn tuottavuuden ja elintason takana. Tuntuukin siltä, et- tä meidän on ainakin osittain valittava korkean työn tuottavuuden ja yhteisöl- lisemmän ja monipuolisemman elämän- tavan väliltä. Kajanoja myös kuvailee perustu- lon vaikutuksia siten, että palkkatyön ja muun elämän ja muiden elämänvai- heiden välinen erottelu hälvenisi. Tämä abstrakti argumentti siis asettaa Perkiön esittämän argumentin toisin päin. Sen sijaan tai lisäksi, että rakenteet seuraisi- vat jo olemassa olevia työelämän reali- teetteja, työelämä ja tuotantorakenteet sopeutuisivat uusiin sosiaalipoliittisiin rakenteisiin. Juuri näin voisi käydä, mut- ta mikä sen vaikutus tuottavuuteen olisi ja toisaalta miten ihmisten enemmistön psyyke sopeutuisi siihen, että työaika ei lopukaan toimistosta poistuttaessa? Kenttäkoe Suomeen? Kajanoja mainitsee kokeilun luonteva- na tapana tutkia ja selvittää perustu- louudistuksen mahdollisia vaikutuksia käyttäytymiseen ja siten myös työmark- kinoihin. Kokeilu pitäisi suorittaa kenttä- kokeella. Sillä tarkoitetaan luonnollisissa olosuhteissa tapahtuvaa satunnaistet- Perustulo voisi helpottaa yrittämistä ja pienituloisen työvoiman saantia. Perustulo saattaisi heikentää työn tuottavuutta ja elintasoa.