Erilaisuus arjessa

BCMYX Z
BCMYX Z

BCMYX Z

BCMYX Z

Marja Erkkilä

ERILAISUUS ARJESSA

Raportti SAK:laisista
naisista ja miehistä

SAK:n järjestötutkimus 2000

Erilaisuus arjessa - 3

SISÄLLYS

Johdanto ................................................................................................................................. 6

Yhteenveto ............................................................................................................................. 8
SAK:lainen nainen – lähellä ihmistä ........................................................................................... 8
SAK:lainen mies – koneen ääressä ............................................................................................ 10
Naisten ja miesten keskeiset erot ............................................................................................... 12
Pohdittavaa ...................................................................................................................................... 15

Keitä SAK:laiset naiset ja miehet ovat? .......................................................................... 17
Tyypillinen SAK:lainen: 45-vuotias kodinhoitajanainen tai
42-vuotias metallimies ................................................................................................................. 17
Naiset ja miehet yhtä koulutettuja ........................................................................................... 18
Joka viides nainen työtön, miehistä joka seitsemäs ........................................................... 20
Joka toisen puoliso myös SAK:lainen ..................................................................................... 22
Työn merkitys elämässä vähentynyt – silti vielä tärkeää .................................................. 22
Nuoret eivät ota kantaa politiikkaan ....................................................................................... 25
Keskiluokkaistuminen hidasta ................................................................................................... 26

Naiset ja miehet toimijoina työpaikoilla ........................................................................ 28
SAK:laiset naiset ja miehet työntekijäasemassa ..................................................................... 28
Palkkaerot taas kasvussa .............................................................................................................. 29
Joka kolmas nainen ja joka viides mies epätyypillisessä työsuhteessa ........................... 32
Työajat monimuotoistuneet ......................................................................................................... 36
Kunta työllistää naiset, teollisuus miehet ................................................................................ 37
Johdon arvostus lisää kiinnostusta työpaikan asioihin ....................................................... 38
Yhteiset tavoitteet johdon kanssa – arvostuksessa parantamisen varaa ......................... 39

4 - Erilaisuus arjessa

Työnantajan lisäkoulutukseen pääsee joka neljäs nainen ja joka kolmas mies ............. 41
Palvelujen naiset vuorovaikutustyössä – palvelujen miehet
työskentelevät usein yksin ........................................................................................................... 42
Taylorismia naisten töissä – toistotyötä ja lyhyet oppimisajat ....................................... 42
Naiset kokevat työn teon raskaana ........................................................................................... 45
Naisten vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikentyneet – miesten ennallaan . 46
Ammattiyhdistys eniten esillä miesten työpaikoilla ........................................................... 49
Luottamus lisää halukkuutta sopia itse .................................................................................. 54
Pysyvä työpaikka edelleen ykkösasia niin naisille kuin miehillekin .............................. 55
Kolmannes naisista pelkää työttömyyttä – moni mies lopettaisi työnteon .................. 56

Naiset ja miehet ammattiyhdistyksen jäseninä ............................................................. 58
Määräaikaisuus lisää työttömyysturvan arvostusta .............................................................. 58
Joka kolmas luottamushenkilö on nainen .............................................................................. 60
Ammattiyhdistyksestä haetaan tietoa ja virkistystä ............................................................ 61
Yleissivistävää ja ammatillista koulutusta odotetaan liitoilta .......................................... 64
Naiset odottavat ay-liikkeeltä palkkaerojen tasoittamista ................................................. 65

Lähteet .................................................................................................................................. 67

Liite 1: Kyselytutkimuksen otos ja vastanneiden määrät liitoittain ......................... 68

Liite 2: Liitetaulukot .......................................................................................................... 69

Liite 3: Kyselylomake ........................................................................................................ 88


JOHDANTO

Tämän raportin tiedot perustuvat Ti- on tehty vastaavat kyselytutkimukset. Kaikista
lastokeskuksen tammi-maaliskuussa aineistoista on myös tehty erilliset sukupuolen
vuonna 2000 postikyselyllä keräämään mukaiset raportit.
aineistoon. Kyselyyn liittyi yksi muis- Raportissa on myös tietoja Tilastokeskuksen
tutuskortti sekä lomakekarhu. Kyselyn vuonna 1997 keräämän työolotutkimuksen
otos oli 16 255 SAK:n jäsenliittojen jä- SAK:laisia koskevista tuloksista, koska jäsentut-
senrekistereistä satunnaisesti poimit- kimukseen ei ole lomakkeen pituudesta johtu-
tua henkilöä. Poikkeuksellisen suuri en voitu liittää kuin joitakin itse työtä ja työ-
otos johtui useiden ammattiliittojen oloja kuvaavia kysymyksiä. Työoloja kuvaavat
toiveesta saada mahdollisimman edus- mielipiteet muuttuvat yleensä niin hitaasti, että
tavat liittokohtaiset tulokset. Vastauk- vuoden 1997 lopussa kerätyn aineiston voi aja-
sia saatiin 9948, jolloin vastausprosen- tella kuvaavan vielä melko hyvin vuoden 2000
tiksi tuli 61 prosenttia. Vastaushaluk- tilannetta.
kuus oli poikkeuksellisen suurta ver- Naisten ja miesten vastaamisvarmuus poik-
rattuna postikyselyissä nykyisin saata- keaa toisistaan. Kyselytutkimuksissa on laajem-
viin tuloksiin. Aineisto edustaa hyvin minkin havaittu, että yhteiskunnallisia mielipi-
todellista jäsenrakennetta sukupuolen teitä kysyttäessä naiset vastaavat miehiä use-
ja alan mukaan. Sen sijaan alle 35- ammin ”en osaa sanoa”. Tutkija Suvi Ronkaisen
vuotiaat ovat aliedustettuna ja yli 45- mielestä miehet eivät epäröi ottaa asiantuntija-
vuotiaat hiukan yliedustettuna. Otok- vastaajan roolia toisin kuin naiset. Lomakeky-
sen ikäjakautuma ja tiedot aineiston selyyn vastaaminen edellyttää Ronkaisen mu-
keräämisestä löytyvät aineistosta teh- kaan vastaamista yksiselitteisesti ja yksiulottei-
dystä perusraportista ”Muutoksen teki- sesti. Naisten vuorovaikutus- ja puhetapa an-
jät”. Tämän raportin liitteessä 1 on esi- taa monia vastauksia. Tutkijoiden havaintojen
tetty liittokohtaiset otoskoot ja vastan- mukaan miehet vastaavat naisia useammin ”en
neiden määrät. Liitteestä selviää myös osaa sanoa” vain kun kysytään vastaajan suh-
liittoryhmittely teollisuuden, yksityis- teista läheisimpiin ihmisiin, kuten lapsiin ja
ten palvelujen ja julkisen sektorin liit- lapsenlapsiin.
toihin.
Raportoinnissa on pyritty seuraa-
maan muutosta siltä osin kuin se on
ollut mahdollista joko vuodesta 1984,
1990 tai 1995 lähtien. Näinä vuosina


SAK:laiset naiset ja miehet 2000
Naiset Miehet
Työnantaja % %
Kunta tai valtio (ml. liikelaitokset) 41 20
Teollisuus-, rakennusalan tai perustuotannon yritys 19 50
Palvelualan yritys 29 20
Muu 11 10

Koulutus
Ylioppilas 16 7
Opisto- tai korkeakoulu 16 7
Ammattikoulu 37 49
Ammattikurssi tai oppisopimus 22 22
Ei ammatillista koulutusta 23 20

Työttömänä, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai työllistämistuella 18 14

Elämän sisältö (erittäin tärkeä)
Kotielämä 80 63
Vapaa-ajan harrastus 61 63
Työ 51 43

Bruttoansiot kokopäivätyössä (mk/kk) 8559 mk 11 064 mk

Epätyypilliset työsuhteet 35 19
- määräaikaiset 25 17
- osa-aikaiset 19 5

Työaika
Säännöllinen päivätyö 56 59
Säännöllinen ilta-, yö- tai aamutyö 6 5
2-vuorotyö 20 13
3-vuorotyö 7 12
Muu työaika 11 11

Työnantajan koulutuksessa vuoden aikana 27 32

Tärkein tavoite työssä
Työpaikan pysyvyys 55 52
Hyvä palkka 18 29
Työn mielenkiintoisuus 14 10

Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle
Etujen ajaminen 33 44
Työttömyysturva 43 37
Antaa turvallisuutta elämään 17 10


YHTEENVETO

SAK:lainen nainen – na asuvia lapsia on joka toisella SAK:laisella
lähellä ihmistä naisella, ja 9 prosenttia on yksinhuoltajia.
Kolme neljästä naisesta työskentelee Poliittisista puolueista SAK:laiset naiset kan-
palvelutehtävissä. Puolet heistä yksi- nattavat yleisimmin SDP:tä. Joka kolmas nai-
tyisen työnantajan palveluksessa ja nen äänestäisi sosialidemokraatteja. Seuraavak-
toinen puoli julkisella sektorilla. Mää- si eniten kannatusta on Vasemmistoliitolla (7%)
rällisesti eniten SAK:laisia naisia on ja Suomen Keskustalla (7%). Naisista 41 pro-
kuntien palveluksessa. Yksityisistä senttia ei halua tai osaa sanoa puoluekantaan-
palveluista eniten naisia työllistävät sa. Useampi kuin joka toinen (57%) nainen kat-
liikealan sekä hotelli- ja ravintola-alan soo kuuluvansa työväenluokkaan ja 90 prosent-
työpaikat. Teollisuuden ammateissa tia on työntekijäasemassa työpaikallaan.
työskentelee joka neljäs nainen. Suu- Puolet kokopäivätyötä tekevistä naisista an-
rimpia teollisuuden naisten työllistäjiä saitsee vähemmän kuin 8000 markkaa kuukau-
ovat metalli-, elintarvike- sekä tekstii- dessa. Kokopäivätyötä tekevien naisten keski-
li- ja vaatetusteollisuus. määräiset bruttoansiot ovat 8559 markkaa. Epä-
Keskiverto SAK:lainen nainen on tyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet viime
43-vuotias kansakoulun ja ammatti- vuosina voimakkaasti. Joka kolmas nainen on
kurssin tai ammattikoulun käynyt. Ikä muussa kuin kokoaikaisessa ja vakituisessa työ-
vaikuttaa naisten koulutustasoon pal- suhteessa. Vuonna 1995 näissä epätyypillisissä
jon. Alle 25-vuotiaista naisista joka työsuhteissa oli joka viides. Eniten ovat lisään-
kolmas on ylioppilas ja joka neljäs tyneet määräaikaiset työsuhteet, joissa on joka
vähintään opistotutkinnon suorittanut. neljäs. Osa-aikatyössä on joka viides SAK:lai-
Yli 55-vuotiaista näin koulutettuja on nen nainen.
vain kolme – neljä prosenttia. Kaksi Runsas puolet naisista (56%) tekee säännöl-
kolmesta naisesta on työssä ja 18 pro- listä päivätyötä. Toiseksi yleisin työaikamuoto
senttia työttömänä. Yli 55-vuotiaista on 2-vuorotyö, jota tekee joka viides. Se on
peräti joka neljäs on työttömänä. käytössä yleisimmin yksityisillä palvelualoilla,
Naisten keskeinen elämänsisältö tu- missä naiset tekevät myös ilta-, aamu- ja yö-
lee kotielämästä; 80 prosenttia pitää työtä. Teollisuuden naiset tekevät 2-vuorotyön
sitä erittäin tärkeänä. Harrastukset lisäksi myös 3-vuorotyötä.
ovat erittäin tärkeitä 61 prosentille ja Naiset työskentelevät pienillä työpaikoilla.
työ 53 prosentille naisista. Työn mer- Joka kolmas nainen työskentelee työpaikalla,
kitys korostuu ikääntymisen myötä: jossa on alle 10 työntekijää, joka neljäs työpai-
alle 25-vuotiaista 47 prosenttia ja yli kalla, jossa on 10-29 työntekijää. Joka toinen
55-vuotiaista 56 prosenttia pitää työ- nainen on erittäin tai melko kiinnostunut työ-
tä erittäin tärkeänä. Joka toisen naisen paikkansa asioista, kuten tuottavuus, kannatta-
puoliso on SAK:lainen, tavallisimmin vuus ja erilaiset suunnitelmat. Kiinnostuneiden
teollisuustyöntekijä. Joka kymmenen- määrä on vähentynyt viidessä vuodessa kym-
nen naisen puoliso on yrittäjä. Koto- menen prosenttiyksikköä. Joka kolmas nainen


katsoo, että johto arvostaa työntekijöitä ja pi- itse sopimishalua (28%) kuin yli 55-
tää työpaikan viihtyvyyttä tärkeänä. Joka kuu- vuotiailla (11%). Etujen heikennyksis-
des nainen puolestaan arvioi, etteivät omat ta- tä ei haluta sopia itse. Niin naiset kuin
voitteet kohtaa johdon tavoitteiden kanssa. miehetkin haluaisivat niistä neuvotel-
Naisista 27 prosenttia on päässyt vuoden ai- tavan liittotasolla.
kana työnantajan järjestämään koulutukseen. Naiset odottavat työltä pysyvyyttä
Harvempi kuin joka toinen (46%) nainen voi ja varmuutta. 55 prosenttia naisista ar-
vaikuttaa omaan työhönsä erittäin tai melko vottaa tämän tärkeimmäksi tavoitteek-
paljon. Vuonna 1995 hieman useampi, 52 pro- si työssään. Hyvää palkkaa pitää tär-
senttia vastanneista, oli samaa mieltä. Naisten keimpänä 18 prosenttia ja työn mie-
työlle ominaista on runsas vuorovaikutus tois- lenkiintoisuutta 14 prosenttia. Arvos-
ten ihmisten kanssa. 72 prosenttia on työssään tukset ovat samat kuin viisi vuotta sit-
lähes koko ajan tekemisissä muiden ihmisten ten. Työn sisältö korostuu palvelualo-
kanssa. Toistotyötä tekee vähintään kolme nel- jen ja julkisen sektorin naisilla. Yliop-
jäsosaa työajasta 39 prosenttia naisista, teolli- pilaskoulutuksen saaneet naiset pitävät
suudessa joka toinen. Toistotyötä tekevät ylei- työn sisältöä tärkeämpänä kuin palk-
simmin nuoret ja yli 55-vuotiaat naiset. Naisista kaa.
lähes joka kolmas työskentelee niin suuren pai- Naisten arviot omasta tulevaisuu-
neen alaisena vähintään kolme neljäsosaa työ- destaan työmarkkinoilla eivät ole kai-
ajasta, ettei ehdi puhua tai ajatella mitään muu- kilta osin myönteisiä. Joka kolmas nai-
ta kuin työtä. Mahdollisuus vaikuttaa työtah- nen pelkää työttömäksi jäämistä ja ter-
tiin on vähentynyt naisilla viimeisen viiden veytensä menettämistä sekä epäilee
vuoden aikana: 47 prosenttia naisista voi vai- omien kykyjen riittävyyttä. Vain run-
kuttaa paljon tai melko paljon työtahtiinsa. sas kolmannes (38%) ei ole huolissaan
Vuonna 1995 vastaava luku oli vielä 57 pro- tulevaisuudestaan. Yli kolmannes
senttia. (37%) kokee tarvitsevansa lisäkoulu-
Ammattiyhdistyksen läsnäolo naisten työpai- tusta nykyisessä työssään, ja lähes
kalla on vähentynyt työpaikkojen pienenemisen puolet (43%) voisi ajatella toista kou-
myötä. Naisista 62 prosenttia tietää, että työpai- lutusta itselleen. Kaikesta huolimatta
kalla tai alalla on heitä edustava luottamusmies. naisilla on halua pysyä työssä: vain 16
Viidessä vuodessa tässä asiassa on tapahtunut prosenttia voisi ajatella lopettavansa
vähennystä kymmenen prosenttiyksikköä. Yk- työn teon. Yli 55-vuotiaistakin vain 38
sityisten palvelualojen naisista enää 48 prosen- prosenttia ajattelee työn lopettamista.
tilla on luottamusmies. Joka toinen nainen pi- Vakituisessa työsuhteessa olevien
tää parhaana palkankorotuksista sopimisen naisten tärkeimmät syyt kuulua am-
paikkana liittotasoa. Toisaalta lähes yhtä moni mattiliittoon ovat ansiosidonnainen
soisi korotuksista sovittavan työpaikkatasolla. työttömyysturva (38%) ja etujen ajami-
Harva nainen (17%) haluaisi sopia itse palkan- nen (37%). Määräaikaisessa työsuhtees-
korotuksesta. Alle 25-vuotiailla on enemmän sa olevat naiset painottavat enemmän


työttömyysturvaa. Kaikkiaan työttö- työpaikan neuvottelu- ja osallistumismahdol-
myysturvan asettaa ensisijaiseksi 43 lisuuksien parantamisessa. Vain joka neljäs ar-
prosenttia naisista ja hyvän etujen vioi liiton onnistuneen taistelussa osa- ja mää-
ajamisen joka kolmas. Lähes joka vii- räaikaistamista vastaan. SAK:laiset naiset pi-
des pitää tärkeimpänä perusteena jäse- tävät sitä yhtenä niistä erittäin tärkeistä asi-
nyyden antamaa turvallisuutta. Tätä oista, jotka ovat SAK:laisen ay-liikkeen tehtä-
korostavat erityisesti yli 45-vuotiaat ja välistassa. Muita naisille tärkeitä tehtäviä ovat
julkisella sektorilla työskentelevät. riittävän työttömyysturvan ja sosiaaliturvan
Alle 45-vuotiailla naisilla ykkössyy on ajaminen, verotuksen pitäminen kohtuullisel-
työttömyysturva ja sitä vanhemmilla la tasolla sekä naisten ja miesten välisten palk-
etujen ajaminen. kaerojen tasoittaminen.
Joka kolmas ammattiyhdistysliik-
keen luottamushenkilö on nainen. SAK:lainen mies – koneen ääressä
Naisten osuus luottamushenkilöistä on Kaksi kolmesta miehestä saa toimentulonsa
viimeisen viiden vuoden aikana vä- teollisuuden ja rakentamisen ammateista. Mää-
hentynyt julkisella sektorilla ja lisään- rällisesti suurimmat miesten työllistäjät teolli-
tynyt muilla aloilla. Varsinaisista luot- suudessa ovat metalli-, rakennus-, puu- ja pa-
tamusmiehistä naisia on 30 prosenttia. periteollisuus. Joka neljäs mies työskentelee
Naispuoliset luottamusmiehet ovat li- yksityisten palvelujen ammateissa. Yleisiä mies-
sääntyneet teollisuudessa, mutta vä- ten töitä palvelualoilla ovat erilaiset kuljetus-,
hentyneet yksityisillä palvelualoilla ja myynti- ja varastotyöt. Yksi kymmenestä mie-
julkisella sektorilla. Naisten osallistu- hestä työskentelee julkisen sektorin – pääasias-
minen ay-liikkeen tilaisuuksiin on vä- sa kuntien – palveluksessa. Tyypillisiä miesten
hentynyt: 30 prosenttia on osallistunut töitä julkisella sektorilla ovat kuljetukseen ja
vuoden aikana vähintään yhteen tilai- kunnossapitoon liittyvät tehtävät.
suuteen, kun vuonna 1995 osallistu- Keskiverto SAK:lainen mies on 42-vuotias
neita oli 37 prosenttia. Naisten aktii- perus- tai kansakoulun sekä ammattikoulun
visuuden vähentymiseen vaikuttavat käynyt. Seitsemän prosenttia on suorittanut yli-
epätyypillisten työsuhteiden lisäänty- oppilastutkinnon ja yhtä moni opisto- tai sitä
minen sekä oman työn kuormittavuus. korkeamman koulutuksen. Kolme neljästä mie-
Naiset arvioivat omien ammattiliit- hestä on työssä ja 14 prosenttia työttömänä.
tojensa onnistuneen edunvalvonnassa Harrastukset ja kotielämä ovat miehille yhtä
tyydyttävästi. Useampi kuin joka toi- tärkeitä elämän sisällön tuojia. Työ tulee kol-
nen on sitä mieltä, että liitto on onnis- mannelle sijalle. Työtä erittäin tärkeänä pitävi-
tunut erittäin tai melko hyvin työttö- en miesten osuus on vähentynyt viidessä vuo-
myyskassapalvelujen hoitamisessa, dessa 51:stä 43:een prosenttiin. Tärkeintä työ on
työsuojelussa ja työaikatavoitteissa. 45-54 -vuotiaille (48 prosenttia pitää erittäin
Joka kolmas katsoo liiton onnistuneen tärkeänä). Yli 55-vuotiaista enää 39 prosenttia
hyvin työllisyyden turvaamisessa ja arvioi samoin. Kolme neljästä miehestä elää


parisuhteessa, ja joka toisen vaimo on myös mies työskentelee pienellä, alle 10
SAK:lainen. Miehistä 45 prosentilla on kotona työntekijän työpaikalla. Pienet työpai-
asuvia lapsia ja kolme prosenttia on yksinhuol- kat ovat lisääntyneet viimeisen viiden-
tajia. toista vuoden aikana selvästi. Miehis-
Poliittisista puolueista sosialidemokraattien tä 56 prosenttia on erittäin tai melko
kannatus on suurinta: joka kolmas mies kannat- kiinnostunut työpaikkansa tuottavuu-
taa SDP:tä kuten viisi vuotta aikaisemminkin. desta, suunnitelmista ja muista asiois-
Vasemmistoliittoa kannattaa kymmenen pro- ta. Joka neljäs mies arvioi, että omat
senttia ja Suomen Keskustaa kahdeksan pro- ja johdon tavoitteet ovat yhteiset.
senttia miehistä. Miehistä runsas kolmannes ei Teollisuuden miehet työskentelevät
halua tai ei osaa sanoa poliittista kantaansa. muita työntekijöitä useammin tehok-
Kaksi kolmesta miehestä katsoo kuuluvansa kuutta korostavilla työpaikoilla. Kak-
työväenluokkaan ja 93 prosenttia pitää itseään si kolmesta miehestä katsoo, että työn-
työntekijänä. antaja asettaa tehokkuuden kaiken
Joka toinen SAK:lainen mies ansaitsee koko- muun edelle.
päivätyöstä yli 10 000 markkaa. Miesten keski- Työnantajan järjestämään koulu-
määräiset bruttoansiot kokopäivätyössä ovat tukseen pääsy on lisääntynyt miehillä
11 064 markkaa. Suurimmat ansiot ovat teolli- kymmenen prosenttiyksikköä viimei-
suudessa ja pienimmät julkisella sektorilla. Vii- sen kymmenen vuoden aikana. Joka
dessä vuodessa epätyypillisten työsuhteiden kolmas mies on vuoden aikana ollut
määrä on miehillä kaksinkertaistunut; joka vii- koulutuksessa. Joka toinen mies voi
des mies on muussa kuin kokopäiväisessä va- omasta mielestään vaikuttaa paljon
kituisessa työsuhteessa. Lisäys johtuu määräai- omaa työtään koskeviin järjestelyihin.
kaisten työsuhteiden kasvusta. Miehistä 17 pro- Toistotyötä, jossa joutuu toistamaan
senttia on määräaikaisessa työsuhteessa ja vii- samaa työvaihetta vähintään kolme
si prosenttia osa-aikatyössä. Yleisintä määräai- neljäsosaa työajasta, tekee 29 prosent-
kaisuus on julkisella sektorilla, jossa joka nel- tia miehistä. Toistotyö liittyy miehillä
jäs mies on määräaikainen. ikään: alle 25-vuotiaista miehistä 41
Yli puolet miehistä (59%) on säännöllisessä prosenttia tekee tällaista työtä, yli 55-
päivätyössä. Yleisintä normaali päivätyö on vuotiaista vain 23 prosenttia.
julkisella sektorilla ja teollisuudessa. Joka nel- Ammattiyhdistys näkyy hyvin
jäs mies tekee 2- tai 3-vuorotyötä, se on ylei- miesten työpaikoilla. 70 prosentilla
sintä teollisuudessa. Yksityisillä palvelualoilla miehistä on luottamusmies. Luotta-
vain 43 prosenttia miehistä tekee säännöllistä musmiehen kädenjälki näkyy etujen
päivätyötä. Tähän vaikuttaa mm. se, että mie- ajamisessa ja asioista tiedottamisessa.
hille tyypillisissä kuljetustehtävissä työajat ovat Palkankorotuksista sopiminen jakaa
erittäin monimuotoiset. miesten mielipiteet. Joka toinen mies
Joka neljäs mies on työssä suurella, yli 200 pitää palkankorotuksista sopimista
työntekijän työpaikalla. Toisaalta joka viides työpaikalla toivottavana, ja yhtä moni


pitää parempana, että niistä sovitaan ammin määräaikaisissa työsuhteissa, alle 35-
liittotasolla. Alle 25-vuotiaat miehet vuotiaista miehistä runsas puolet pitää tärkeim-
uskovat omaan neuvotteluvoimaansa: pänä syynä liittoon kuulumiselle työttömyystur-
heistä peräti 38 prosenttia voisi sopia vaa. Yli 45-vuotiaat puolestaan pitävät ensisijai-
palkankorotuksista itse, kun taas yli sena hyvää etujen ajamista.
55-vuotiaista vain 14 prosenttia olisi Kaksi kolmesta ammattiyhdistysliikkeen
halukas sopimaan itse. luottamushenkilöstä on miehiä, varsinaisista
Miehet odottavat työltään pysy- luottamusmiehistä 70 prosenttia. Joka neljäs
vyyttä ja varmuutta. Joka toinen mies mies osallistuu ammattiyhdistyksensä kokouk-
pitää tätä tärkeimpänä asiana. Vielä siin ja virkistystilaisuuksiin. 37 prosenttia on
kymmenen vuotta sitten joka toinen osallistunut johonkin ammattiyhdistyksen tilai-
mies asetti hyvän palkan tärkeimmäl- suuteen viimeisen vuoden aikana.
le sijalle. 2000-luvulle tultaessa hyvä Miehet arvioivat oman ammattiliittonsa pär-
palkka on tärkein 29 prosentille mie- jänneen etujen ajamisessa keskimäärin melko
histä. Teollisuuden miehet, joilla on hyvin. Vähintään joka toinen mies arvioi liiton
SAK:laisista parhaimmat palkat, arvos- onnistuneen hyvin työaika-, työsuojelu- ja
tavat palkkaa enemmän kuin muut. palkka-asioiden hoidossa. Sen sijaan työpaik-
Omat tulevaisuuden näkymät ovat katason neuvottelu- ja vaikuttamisasioissa alle
miehillä melko valoisat. Joka toinen puolet katsoo liiton onnistuneen hyvin. Miehet
mies ei ole huolissaan tulevaisuudes- pitävät erittäin tärkeinä SAK:laisen ammattiyh-
taan työmarkkinoilla. Joka viides voisi distysliikkeen tehtävinä työttömyysturvan ja
ajatella perustavansa oman yrityksen muun sosiaaliturvan puolustamista, taistelua
ja 38 prosenttia voisi harkita toista työttömyyttä vastaan sekä verotuksen pitämistä
koulutusta itselleen. Toisaalta joka nel- kohtuullisella tasolla. Myös lapsiperheiden asiat
jäs mies pelkää joutuvansa työttömäk- ja taistelu osa- ja määräaikaistamista vastaan
si ja lähes yhtä moni voisi ajatella lo- ovat tärkeyslistan kärkipäässä.
pettavansa työn teon. Yli 55-vuotiaista
miehistä peräti 60 prosenttia ajattelee Naisten ja miesten keskeiset erot
näin. * Segregaatio
Miesten tärkein syy ammattiliittoon Työmarkkinoiden sukupuolen mukainen jako
kuulumiselle on se, että järjestäytymäl- on Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan
lä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa SAK:laisissa ammateissa jyrkempi kuin muilla
palkansaajien etuja. Näin ajattelee 44 palkansaajilla. Vain 12 prosenttia SAK:laisista
prosenttia miehistä. 37 prosenttia pitää ja 18 prosenttia kaikista palkansaajista (muka-
tärkeimpänä syynä jäsenyyteen ansio- na SAK:laiset) on tehtävissä, joita tekevät sekä
sidonnaista työttömyysturvaa. Ikä ja naiset että miehet. Enemmistö työskentelee sel-
siihen liittyvät vaihtelut työmarkkina- keissä naisten tai miesten töissä. Tämän kahtia-
asemassa vaikuttavat jäsenyyden syi- jaon seurauksena naisten ja miesten asema työ-
hin. Koska nuoret ovat ikääntyviä use- elämässä on erilainen. Naisten ja miesten työn


luonne ja sen myötä mm. työolosuhteet, pal- teollisuudessa, missä palkat ovat kor-
kat, työsuhteet, työajat ja koulutusmahdolli- keimmat ja erilaiset tulokseen liittyvät
suudet poikkeavat toisistaan. palkitsemistavat yleistyvät. Naisille
tyypillisissä palvelutehtävissä tuotta-
* Koulutus vuutta ei voida mitata samalla tavalla
Naiset ja miehet poikkeavat toisistaan koulutus- kuin miesten teollisuusammateissa.
profiililtaan. Naiset ovat miehiä useammin yli-
oppilas- ja opistotutkinnon suorittaneita. Mies- * Epätyypilliset työsuhteet
ten koulutus painottuu perus- ja ammattikou- Naisista yli kolmasosa, mutta miehis-
luun. Ero korostuu nuorissa ikäluokissa. Miehet tä vain viidennes työskentelee muus-
pääsevät naisia useammin työnantajan järjes- sa kuin kokoaikaisessa ja vakituisessa
tämään koulutukseen. Naiset kokevat olevansa työsuhteessa. Määräaikaisuus on yleis-
keskiluokkaa ja toimihenkilöitä hiukan useam- tynyt sekä naisilla että miehillä, mut-
min kuin miehet. ta se kohdistuu kaikilla aloilla enem-
män naisiin kuin miehiin. Osa-aikatyö
* Työttömyys on lisääntynyt naisilla ja pysynyt en-
Naiset ovat miehiä useammin työttöminä kai- nallaan miehillä. Työsuhteiden erilai-
kissa ikäryhmissä. Miehet ovat naisia useammin suuteen vaikuttaa naisten ja miesten
pitkäaikaistyöttömiä. työskentely eri aloilla. Osa-aikatyö on
yleistä yksityisillä palvelualoilla ja
* Elämän sisältö määräaikaiset työsuhteet julkisella
Naisille koti ja työ ovat tärkeämpiä kuin mie- sektorilla.
hille. Ero työn tärkeydessä kasvaa iän myötä:
naisilla työn merkitys elämässä on vahvaa * Työpaikan koko ja
ikääntyneenäkin, miesten kiinnostus työhön luottamusmiehet
vähenee yli 55-vuotiaana. Naiset työskentelevät pienemmillä työ-
paikoilla kuin miehet. Kolmannes nai-
* Palkat sista ja viidennes miehistä työskente-
Naiset ansaitsevat kokopäivätyössä 77 prosent- lee alle 10 työntekijän työpaikalla. Yli
tia miesten ansioista. Työuran huipulla viisi- 200 hengen työpaikalla työskentelee
kymppisenä keskiverto nainen ei yllä edes nuor- joka neljäs mies, mutta vain 16 pro-
ten miesten alkupalkkaan. Vastaavasti opisto- senttia naisista. Työpaikan koko vai-
tai sitä korkeampi koulutuskaan ei tuota naisille kuttaa ammattiyhdistyksen näkymi-
yhtä suurta palkkaa kuin vailla ammatillista seen. Pienillä työpaikoilla luottamus-
koulutusta olevilla miehillä on. Suurin syy tä- miehiä on vähemmän kuin suurilla.
hän on naisten ja miesten työskentely eri aloil- Naisista 62 prosenttia ja miehistä 70
la. Koulutetuimmat naiset työskentelevät julki- prosenttia työskentelee työpaikalla,
sella sektorilla, missä palkat ovat muita aloja jossa on varmuudella luottamusmies.
matalammat. Miesten enemmistö työskentelee


* Työn luonne ja vaikutus- Miehistä 49 prosenttia ja naisista 38 prosent-
mahdollisuudet tia ei ole huolissaan tulevaisuudestaan. Naiset
Naisilla on työssään kaikilla aloilla, pelkäävät työttömyyttä ja omien kykyjen riit-
myös teollisuudessa, enemmän vuoro- tämättömyyttä enemmän kuin miehet. Sen si-
vaikutusta muiden ihmisten kanssa jaan useampi mies kuin nainen voisi ajatella
kuin miehillä. Naisten työhön liittyy työn teon lopettamista. Erityisen suuri ero on
yhden ja saman työvaiheen toistamis- yli 55-vuotiailla: miehistä 60 prosenttia, mutta
ta yhä uudelleen selvästi enemmän naisista vain 38 prosenttia voisi ajatella työn
kuin miesten työhön. Suurimmat erot teon lopettamista.
ovat teollisuustyöntekijöillä, joista 47
prosenttia naisista ja 27 prosenttia * Ammattiliiton jäsenyys
miehistä tekee tällaista toistotyötä vä- Naiset pitävät tärkeimpänä jäsenyyden perus-
hintään kolme neljäsosaa työajasta. teena työttömyysturvaa (43%), kun taas miehet
Naiset kokevat työssään miehiä enem- arvostavat hyvää etujen ajamista (44%). Naisille
män painetta. Naisista 30 prosenttia ja myös peruste ”antaa turvallisuutta elämään” on
miehistä 21 prosenttia työskentelee merkittävämpi (17% mielestä tärkein) kuin mie-
niin suuren paineen alaisena vähin- hille (vain 10% mielestä tärkein). Naiset ovat
tään kolme neljäsosaa työajasta, ettei liittyneet miehiä useammin oma-aloitteisesti
ehdi puhua tai ajatella mitään muuta ammattiliittoon, kun taas miehillä myös luot-
kuin työtä. Miehet voivat vaikuttaa tamusmiehen esitys on ollut merkittävä tekijä
työhönsä enemmän kuin naiset. Vuon- liittymisessä.
na 1995 vaikutusmahdollisuudet olivat
yhtä hyvät, mutta naisten vaikutus- * Luottamushenkilöt ja
mahdollisuudet ovat heikentyneet osallistuminen ay-toimintaan
miesten pysyessä ennallaan. Miesten osuus ammattiyhdistysliikkeen luotta-
mustehtävien haltijoista on suurempi kuin hei-
* Työn tavoitteet dän osuutensa jäsenistä. Naisten aliedustus
Miehet pitävät hyvää palkkaa tärkeäm- luottamustehtävissä on viiden vuoden aikana
pänä tavoitteena kuin naiset. Miehis- hiukan kasvanut. Kaksi kolmesta luottamushen-
tä 29 prosenttia ja naisista 18 prosent- kilöstä on miehiä. Varsinaisista luottamusmie-
tia asettaa palkan ykköstavoitteeksi. histä 70 prosenttia on miehiä. Naispuolisten
Naiset arvostavat hiukan miehiä enem- luottamusmiesten osuus on kasvanut teollisuu-
män työpaikan pysyvyyttä, työn mie- dessa, mutta vähentynyt muilla aloilla. Naisten
lenkiintoisuutta ja hyviä työtovereita. osallistuminen ay-liikkeen tilaisuuksiin on vä-
hentynyt. Naisista 30 prosenttia ja miehistä 37
* Ajatukset omasta tulevaisuudesta prosenttia on vuoden aikana osallistunut johon-
työmarkkinoilla kin ay-tilaisuuteen. Naiset perustelevat osallis-
Miehet suhtautuvat omaan tulevaisuu- tumistaan miehiä useammin sillä, että tilaisuuk-
teensa luottavaisemmin kuin naiset. sissa saa tietoa oikeuksistaan. Osallistumisen


esteistä naiset mainitsevat miehiä useammin Työntekijöiden erilaisuus on eduksi
perhesyyt ja että töiden jälkeen ei jaksa osal- työorganisaatioiden kehittymiselle ja
listua. Miehet puolestaan ilmoittavat naisia use- kilpailukyvylle. Eri sukupuolta olevat,
ammin esteeksi sen, että ay-toiminta on liian eri ikäiset sekä erilaisen koulutus- ja
puoluepoliittista: 13 prosenttia miehistä ja kuu- kokemustaustan ihmiset täydentävät
si prosenttia naisista on tätä mieltä. toisiaan ja luovat uutta. Onko tämä
riittävä houkutin työnantajille kehittää
* Ammattiliiton onnistuminen ja työorganisaatioitaan monimuotoisem-
ay-liikkeen tehtävät miksi?
Miehet ovat naisia tyytyväisempiä siihen, mi- Työmarkkinoiden kahtiajako ylläpi-
ten oma ammattiliitto on onnistunut etujen aja- tää sukupuolten välisiä palkkaeroja.
misessa. Suurimmat erot ovat onnistumisessa Työn vaativuuden arvioinnilla voidaan
työaika-asioissa, työttömyyskassapalveluissa, lisätä palkkauksen oikeudenmukai-
työsuojeluasioissa sekä taistelussa osa- ja mää- suutta yksittäisen työpaikan sisällä,
räaikaistamista vastaan. Näissä naiset eivät mutta ei eri työpaikkojen eikä alojen
anna liitoilleen yhtä hyviä arvosanoja kuin välillä. Tulopoliittisilla sopimuksilla on
miehet. Naiset odottavat ay-liikkeeltä toimia harjoitettu solidaarista palkkapolitiik-
naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseksi, kaa nais- ja matalapalkkaerien sekä
julkisten palvelujen turvaamiseksi sekä koulu- markkapainotteisten korotusten avul-
tusmahdollisuuksien parantamiseksi. la. Nämä toimet ovat hillinneet palk-
kaerojen kasvua, mutta eivät poista
Pohdittavaa niitä. Onko edellä mainittujen lisäksi
Keinot kahtiajaon ja palkkaerojen vielä muita keinoja lisätä tasa-arvoa
kaventamiseen? työelämässä ja erityisesti palkkaukses-
Työmarkkinoiden kahtiajako on edelleen vah- sa, kun jako naisten ja miesten töihin
vaa. Käsitys naisille ja miehille sopivista amma- näyttää säilyvän?
teista elää kulttuurissamme. Jotkut perinteiset
miesammatit ovat naisvaltaistuneet, mutta nais- Marginaalityövoiman tulevaisuus?
ten ammatteihin ei hakeudu miehiä. Myös nais- Palkansaajista SAK:laiset ja heistä eri-
alojen matalapalkkaisuus vaikuttanee miesten tyisesti naiset, ovat muita yleisemmin
vähäiseen kiinnostukseen hakeutua niihin. Toi- marginaalityövoimaa, johon määrälli-
saalta miesten ammattien paremmat palkat ei- set joustot kohdistuvat. Voimistuuko
vät tunnu houkuttavan naisia näiden, usein tek- jako ydin- ja marginaalityövoimaan
nisten, alojen koulutukseen. Kahtiajaon murta- edelleen tulevaisuudessa, ja ketkä ovat
miseksi on ollut useita projekteja, joissa tyttö- marginaalityövoimaa, kun koulutusta-
jä on houkuteltu matemaattisten ja luonnontie- so kaikilla palkansaajilla nousee? Nyt
teellisten aineiden opiskeluun ja tätä kautta ha- näyttää siltä, että rutiininomaisia pät-
keutumaan teknisiin ammatteihin. Miehiä kai- kätöitä tekevät SAK:laiset nuoret nai-
vataan puolestaan kasvatus- ja hoitotehtäviin. set, vaikka heillä usein on ylioppilas-


ja opistokoulutus. Onko yhteiskunnal- Kädentaitojen arvostus?
la varaa jättää käyttämättä heidän Viralliset koulutustavoitteet lähtevät oletukses-
koulutuksensa ja osaamisensa? ta, että ikäluokasta 70 prosenttia suorittaa vä-
Vakinaiset, kokopäiväiset työsuhteet hintään ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon.
antavat työnantajalle osaavaa ja sitou- Ovatko tavoitteet epäsuhteessa työpaikoilla teh-
tunutta työvoimaa, joka on pitkällä täviin töihin? Tutkimukset osoittavat, että jo
aikavälillä tuottavampaa kuin pätkä- nyt ammattikorkeakouluista valmistuvat naiset
töitä tekevä henkilöstö. Määräaikaises- sijoittuvat usein sellaisiin suoritustason töihin,
sa työsuhteessa olevan henkilöstön joiden vaatimuksiin heidän koulutuksensa ei
motivaatiota ja voimavaroja kuluttaa täysin vastaa. Vaikka yhteiskunnassa tietotyö
huoli tulevaisuudesta ja toimeentulos- lisääntyy, valtaosa ammattitöistä, kuten esimer-
ta. Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa kiksi talonrakennuksesta, autonkuljetuksesta,
työsuhteissa työ on usein yksinkertais- lasten hoidosta, ruuan valmistuksesta tai hius-
ta, nopeasti opittavaa ja helposti kor- ten leikkuusta, säilyy. Miten lisätään näiden
vattavissa toisella tekijällä. Nämä mar- ammattien arvostusta ja nuorten halukkuutta
ginaalityön piirteet sopivat huonosti hakeutua niihin valmistaviin kouluihin?
siihen ajattelumalliin, jossa todetaan
tyytyväisten työntekijöiden tekevän Naiset ay-liikkeen haasteena!
parhaan taloudellisen tuloksen. Monet SAK:laisten naisten asema on keskimäärin hei-
tutkimustulokset osoittavat henkilös- kentynyt: pätkätyöt ovat lisääntyneet, palkka-
tön tyytyväisyyden johtamiseen hei- erot kasvaneet ja työhön vaikutusmahdollisuu-
jastuvan lopulta tulokseen. Monipuo- det vähentyneet. Samaan aikaan luottamusmie-
linen työ ja hyvät vaikutusmahdolli- het yhä pienenevillä naisten työpaikoilla ovat
suudet näkyvät sitoutumisena työnan- vähentyneet samoin kuin naisten osuus ay-
tajan tavoitteisiin. Vakituinen ja sitou- luottamushenkilöistä. Pystyykö SAK:lainen ay-
tunut työvoima tuottaa innovaatioita liike vastaamaan naisjäsentensä yhä lisäänty-
ja laatua. Milloin Suomessa yleistyvät neisiin ongelmiin? Miten hoidetaan pienten
yritysstrategiat, joissa kilpaillaan täs- työpaikkojen edunvalvonta? Vahvistuuko ay-
tä sitoutuneesta työvoimasta? Kuinka liikkeen vakuutuslaitosluonne naisten silmissä,
kauan yritykset jatkavat kilpailua tuo- vai onnistuuko ay-liike kannustamaan ja tuke-
tanto- ja työvoimakustannuksilla, kun maan naisia toimijoina omassa edunvalvonnas-
se edellyttää marginaalityövoiman saan?
käyttöä? Pakottaako vähenevä työvoi-
man tarjonta työorganisaatioita huo-
lehtimaan henkilöstön tyytyväisyydes-
tä ja painottumaan ydintyövoimaan,
vai korvaavatko maahanmuuttajat ny-
kyisen suomalaisen marginaalityövoi-
man?


KEITÄ SAK:LAISET NAISET JA MIEHET OVAT?

Tyypillinen SAK:lainen: 45-vuotias edelleen teollisuuden liittoihin. Joka
kodinhoitajanainen tai 42-vuotias neljäs mies on järjestäytynyt johonkin
metallimies palvelualan liittoon ja 12 prosenttia
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa työmarkki- julkisen sektorin liittoon. Viiden vuo-
noiden kahtiajako on OECD-maiden huipputa- den aikana miestyöntekijöillä on ta-
soa. Yhtenä syynä tähän on se, että palveluja pahtunut pientä siirtymää julkiselta
tuotetaan julkisilla varoilla monia muita maita sektorilta yksityisiin palveluihin. Muu-
enemmän. SAK:laisilla aloilla kahtiajako on toin aloittainen jakautuma on pysynyt
suurempaa kuin muilla palkansaajaryhmillä. ennallaan. Sen sijaan kymmenessä
Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan vuodessa teollisuuden työntekijät (sekä
SAK:laisista naisista 77 prosenttia on työtehtä- naiset että miehet) ovat vähentyneet ja
vissä, joissa samankaltaisten tehtävien tekijät yksityisten palvelualojen työntekijät
samalla työpaikalla ovat kaikki tai enimmäk- lisääntyneet. Miesten määrä julkisella
seen naisia. Vastaavasti 82 prosenttia sektorilla on myös vähentynyt, mutta
SAK:laisista miehistä tekee töitä, joissa on naisten määrä pysynyt ennallaan. Liit-
enimmäkseen miehiä. teessä on esimerkkejä eri liittojen nais-
Työmarkkinoiden segregoituminen väheni ja miesvaltaisista ammateista. (Liite-
jossain määrin 1970- ja 1980-luvuilla. Muutos taulukko 1)
johtui siitä, että jotkin miesammatit vaihtuivat SAK:laisista ammattiliitoista nais-
naisvaltaisemmiksi. Sen sijaan naisammattien valtaisia (yli 60% naisia) ovat Tekstii-
miehistyminen on ollut harvinaista (Sirpa Ko- li- ja vaatetustyöväen liitto, uusi pal-
lehmaisen tutkimuksen mukaan). Miehet ja nai- velualojen ammattiliitto PAM ja Kun-
set valitsevat yhä edelleen sukupuolelleen tyy- ta-alan ammattiliitto. Tasainen suku-
pillisen koulutuksen ja ammatin. Riitta Lavik- puoli jakauma (40-60%) on Viestintä-
ka on teollisuuden ammatteja tutkiessaan ha- alan ammattiliitossa, Valtion ja erityis-
vainnut, että sukupuoleen liittyvät jaot tuote- palvelujen ammattiliitto VAL:ssa, Suo-
taan työpaikoilla yhä uudelleen ja uudelleen, men Merimies-Unionissa, Kemianlii-
vaikka osaaminen, työn sisällöt, työorganisaa- tossa ja Postiliitossa. Miesvaltaisista
tiot ja teknologia muuttuvat. liitoista suurimmat ovat Metallityövä-
Valtaosa kuntien työntekijöistä on naisia. en Liitto, Rakennusliitto, Auto- ja Kul-
SAK:n suurin jäsenliitto on Kunta-alan ammat- jetusalan Työntekijäliitto AKT, Puu- ja
tiliitto KTV, jonka jäsenistä 72 prosenttia on erityisalojen liitto, Paperiliitto sekä
naisia. SAK:laisista naisista 37 prosenttia on Sähköalojen ammattiliitto.
jäsenenä julkisen sektorin ammattiliitoissa. Tutkimukseen vastanneiden naisten
Yhtä moni kuuluu johonkin yksityisten palve- keski-ikä on 43 vuotta ja miesten 42
lualojen liittoon. Teollisuuden ammattiliittoihin vuotta. Yksityisten palvelualojen työn-
kuuluu vain joka neljäs nainen. Aloittainen ja- tekijät, sekä naiset että miehet, ovat
kautuma on sama kuin viisi vuotta sitten. keskimäärin hiukan nuorempia kuin
SAK:laisista miehistä kaksi kolmesta kuuluu teollisuuden ja julkisen sektorin


Naisten ja miesten jakautuminen eri toimialoille liiton mukaan
vuosina 1990, 1995 ja 2000 (%)

SAK:laiset sukupuolen, iän ja toimialan mukaan vuonna 2000 (%)
Teollisuus Yks. palvelut Julkinen Kaikki
Ikä N M N M N M N M
15 - 24 4 5 9 6 3 3 6 5
25 - 34 20 21 23 23 15 17 19 21
35 - 44 23 28 25 28 28 27 26 28
45 - 54 34 33 28 29 37 35 32 32
55 - 60 19 13 15 14 17 18 17 14
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100
N 1177 3440 1663 1267 1685 662 4526 5369

työntekijät. Palvelualojen vastaajista Naiset ja miehet yhtä koulutettuja
naisten keski-ikä on 41 ja miesten 42 Suomalaiset palkansaajanaiset ovat keskimäärin
vuotta. Teollisuuden naiset ovat iäl- korkeammin koulutettuja kuin miehet.
tään keskimäärin 44- ja miehet 42- SAK:laisissa ammateissa työskentelevät naiset
vuotiaita. Julkisen sektorin työntekijät ovat SAK:laisia miehiä yleisemmin suorittaneet
ovat vanhimpia, naiset 45-vuotiaita ja ylioppilastutkinnon. Sen sijaan naisilla on ollut
miehet 44-vuotiaita. Vastaajien erilai- miehiä harvemmin ammatillista koulutusta.
nen ikäjakautuma eri aloilla vaikuttaa Vuonna 1984 kaikista SAK:laisista vailla amma-
jonkin verran vastauksiin. tillista koulutusta oli 42 prosenttia ja vuonna
2000 enää 21 prosenttia. Tänä aikana naiset ovat


SAK:laisten peruskoulutus sukupuolen mukaan
vuosina 1984, 1995 ja 2000 (%)

SAK:laisten ammatillinen koulutus sukupuolen mukaan
vuosina 1984, 1995 ja 2000 (%)


saavuttaneet miehiä ammatillisen kou- naisten työttömyys oli suurinta myös vuonna
lutuksen tasossa. Suurin lisäys on am- 1995. Miesten työttömyys on yleisintä julkisel-
mattikoulun käyneiden naisten määräs- la sektorilla. Viisi vuotta sitten miesten työt-
sä. Naisista joka kuudes on suorittanut tömyys oli suurinta teollisuudessa.
opisto- tai sitä korkeamman tutkinnon, Pahin työttömyystilanne on yli 55-vuotiail-
miehistä vain joka neljästoista. la SAK:laisilla naisilla, joista joka neljäs on työ-
Yleinen koulutustason nousu näkyy tön. Myös miesten työttömyys on yleisintä
nuorten kohdalla. Joka kolmas alle 35- ikääntyvillä. Viisi vuotta sitten alle 25-vuoti-
vuotias SAK:lainen nainen on ylioppi- aat ja yli 55-vuotiaat olivat suurimmat työttö-
las, miehistä joka kymmenes. Yksityi- mien ryhmät. Talouden kohennuttua nuorten
sillä palvelualoilla ylioppilastutkinnon työttömyys on vähentynyt.
suorittaneita on enemmän kuin muil- Työttömistä naisista vajaa puolet (49%) on
la aloilla. Eniten ammatillisen koulu- ollut ilman työtä alle puoli vuotta ja joka vii-
tuksen saaneita on julkisella sektoril- des (21%) puolesta vuodesta vuoteen. Yli kaksi
la. Paras ammatillisen koulutuksen vuotta työttömänä on ollut 16 prosenttia työt-
taso on 25-34 -vuotiailla naisilla ja tömistä naisista. Miehistä 52 prosenttia on ol-
miehillä, joista 80 prosentilla on am- lut työttömänä alle puoli vuotta ja 13 prosent-
mattikoulu- tai sitä korkeampi tutkin- tia puolesta vuodesta vuoteen. Joka viidennel-
to. (Liitetaulukot 2-5) lä (20%) työttömällä miehellä työttömyys on
kestänyt yli kaksi vuotta.
Työttömät naiset ovat olleet miehiä aktiivi-
Joka viides nainen työtön, sempia osallistumaan työllistämistöihin ja työ-
miehistä joka seitsemäs voimapoliittiseen koulutukseen. Naisista 53
Kyselyyn vastanneista 16 prosenttia, prosenttia ja miehistä 44 prosenttia on ollut
naisista 18 prosenttia ja miehistä 14 työllistettynä työllistämistuella. Työvoimapo-
prosenttia, oli työttömänä, työssä työl- liittisessa koulutuksessa naisista on ollut 40
listämistuella tai työvoimapoliittisessa prosenttia ja miehistä 35 prosenttia.
koulutuksessa. Eniten työttömiä Työllistämistyöt ja yleinen työvoimakoulu-
SAK:laisia naisia on teollisuudessa ja tus kohdistuvat usein juuri SAK:laisiin naisiin.
yksityisillä palvelualoilla. Näillä aloilla Toimihenkilönaiset saavat usein räätälöityä

SAK:laisten asema sukupuolen mukaan vuosina 1995 ja 2000 (alle 60-vuotiaat, %)
Naiset Miehet
1995 2000 1995 2000
Työssä 62 67 66 75
Äitiys-, hoito- yms. vapaalla 7 8 1 2
Lomaut. osa- tai määräaikaisesti 1 1 1 1
Lomautettuna toistaiseksi 1 0 3 2
Työttömänä, työssä työllistämis-
tuella tai työvoimapol. koulutuksessa 24 18 22 14
Opiskelemassa 3 4 3 2
Eläkkeellä 2 2 4 4
Yhteensä 100 100 100 100
N 1850 4276 2064 5168


SAK:laisten työttömien määrä sukupuolen mukaan aloittain tammi-
maaliskuussa 2000 (mukana myös työvoimapoliittisessa koulutuksessa
ja työllistämistuella työssä olevat %)

SAK:laisten työttömien määrä sukupuolen ja iän mukaan (%)


työvoimapoliittista koulutusta, joka naisista on yhdeksän ja miehistä kolme pro-
lisää yleistä koulutusta paremmin py- senttia.
syvän työpaikan saantimahdollisuuk-
sia. Myös vähän koulutetuille tulisi Työn merkitys elämässä vähentynyt –
tarjota koulutusta yksilöllisten tarpei- silti vielä tärkeää
den mukaan. Kotielämä on edelleen keskeisin elämän sisältö
SAK:laisille naisille. Miehillä harrastukset kil-
pailevat tasavahvoina kotielämän kanssa. Nai-
Joka toisen puoliso myös sille harrastukset ovat toiseksi merkittävin elä-
SAK:lainen män sisällön tuoja, mutta selvästi vähemmän
SAK:laisista naisista 77 prosenttia ja tärkeä kuin miehille. Tilastokeskuksen työolo-
miehistä 73 prosenttia on naimisissa tutkimuksen mukaan naiset tekevät valtaosan
tai avoliitossa. Edelleen tavallinen ti- päivittäisistä kotitöistä, jolloin harrastuksille ei
lanne on, että molemmat puolisot jää aikaa. Toisaalta miehet tekevät lähes kaik-
työskentelevät SAK:laisissa ammateis- ki kodin korjaustyöt, joita moni mies voi pitää
sa. Naisista 54 prosentilla (57% v. harrastuksenakin.
1995) ja miehistä 48 prosentilla (53% Joka toinen (48%) SAK:lainen pitää työtä
v. 1995) on SAK:lainen puoliso. Joka erittäin tärkeänä elämässään. Vuonna 1995 vie-
viidennen miehen vaimo kuuluu toimi- lä yli puolet (54%) piti työtä erittäin tärkeänä.
henkilöjärjestöihin. Naisten puolisoista Kaikkiaan työn arvostus on edelleen korkealla:
12 prosenttia on järjestäytynyt 90 prosenttia SAK:laisista pitää työtä erittäin tai
STTK:laiseen tai akavalaiseen liittoon. melko tärkeänä elämässään. Kummallakin suku-
Viiden vuoden takaiseen tilanteeseen puolella työtä erittäin tärkeänä pitävien osuus
ei ole tullut muutosta. Sen sijaan nii- on laskenut, miesten enemmän kuin naisten.
den osuus, joiden puoliso on järjestäy- Naiset pitävät työtä edelleen tärkeämpänä kuin
tynyt, mutta vastaaja ei tiedä mihin, miehet. Työn merkitys on suurinta 45-54 -vuo-
on kasvanut. tiailla. Naisten ja miesten ero työn arvostukses-
SAK:laisten naisten puolisot työs- sa suurenee iän myötä. Yli puolelle naisista työ
kentelevät tyypillisimmillään teolli- on erittäin tärkeää vielä yli 55-vuotiaana. Sa-
suudessa, kun taas miesten vaimot man ikäisistä miehistä vain 39 prosenttia pitää
ovat usein kunnan palveluksessa. Joka työtä erittäin tärkeänä. Työttömät pitävät työ-
kymmenennellä naisella puoliso on tä hiukan tärkeämpänä (52% erittäin tärkeä)
yrittäjä. Sen sijaan SAK:laisten mies- kuin työssäkäyvät.
ten puolisoista vain kolme prosenttia Naisille kotielämä on tärkeintä kaikissa ikä-
toimii yrittäjänä. ryhmissä. Miehillä kotikeskeisyys on tärkeintä
Naisista 48 prosentilla ja miehistä yli 35-vuotiaana. Nuorilla miehillä harrastuk-
45 prosentilla on kotona asuvia lapsia. set vievät voiton kodista. Kotona asuvat lapset
Yli puolella naimisissa tai avoliitossa lisäävät kotielämän tärkeyttä sekä naisilla että
olevista naisista (55%) ja miehistä miehillä. Naisista, joilla on kotona asuvia lap-
(59%) on kotona lapsia. Naimattomis- sia, 85 prosenttia pitää kotielämää erittäin tär-
ta naisista 31 prosentilla ja miehistä keänä. Naisista, joilla ei ole kotona lapsia, 75
kahdeksalla prosentilla on kotona asu- prosenttia vastaa samoin. Lapset lisäävät mie-
via lapsia. Määrät ovat samat kuin viisi hillä kodin merkitystä enemmän kuin naisilla.
vuotta aikaisemmin. Yksinhuoltajia Miehistä, joilla on kotona lapsia, 74 prosent-


tia pitää kotielämää erittäin tärkeänä. Miehis- käyttävät paljon aikaa lasten kanssa
tä, joilla ei ole lapsia kotona, vastaava prosent- olemiseen ja heidän kuljetuksiinsa hoi-
ti on 53. Työolotutkimuksen mukaan miehet toon ja harrastuksiin.

SAK:laisten keskeinen elämänsisältö sukupuolen mukaan
(pitää erittäin tärkeänä %)

kotielämä jokin vapaa-ajan harrastus työ vapaa-aika kodin
ulkopuolella yleensä

Työn merkitys SAK:laisten elämässä sukupuolen ja iän mukaan
(pitää erittäin tärkeänä %)


Kotitöiden jako SAK:laisissa perheissä

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus 1997


Nuoret eivät ota kantaa politiikkaan Naiset eivät ole yleensä halukkaita
Naiset ovat käyneet miehiä ahkerammin ää- ilmoittamaan poliittista kantaansa sitä
nestämässä eduskuntavaaleissa vuodesta 1987 kysyttäessä. Tässä kyselyssä, joka teh-
lähtien. Vuoden 1999 vaaleissa 70 prosenttia tiin presidentinvaalien aikaan, naisten
äänioikeutetuista naisista ja 67 prosenttia mie- halukkuus ilmoittaa puoluekantansa
histä kävi äänestämässä. Sama ero äänestys- kasvoi. Naisista 41 prosenttia ei osan-
käyttäytymisessä toteutuu myös SAK:laisilla. nut tai halunnut sanoa mitä puoluet-
Naisista 78 prosenttia ja miehistä 75 prosent- ta äänestäisi, jos eduskuntavaalit oli-
tia vastasi äänestäneensä vuoden 1999 edus- sivat nyt. Vuonna 1995 vastaava luku
kuntavaaleissa. Naiset ovat miehiä aktiivisem- oli 53 prosenttia. Sen sijaan miesten
pia kaikissa ikäryhmissä. Äänestysaktiivisuus luvut eivät muuttuneet: 38 prosenttia
lisääntyy sekä naisilla että miehillä iän myö- ei halunnut tai osannut sanoa puolu-
tä. Julkisen sektorin työntekijät äänestävät etta, vuonna 1995 näin ilmoitti 39 pro-
muita useammin. senttia vastanneista. Jakaumissa ei ole

SAK:laisten äänestysaktiivisuus vuoden 1999 eduskuntavaaleissa
sukupuolen ja iän mukaan (%)
Äänesti Ei äänestänyt Ei halua vastata
Ikä Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet
15 - 24 53 44 43 46 4 10
25 - 34 64 63 30 32 6 5
35 - 44 78 74 16 21 6 5
45 - 54 84 84 10 12 6 4
55 - 60 88 85 7 12 5 3
Yhteensä 78 75 17 20 5 5

Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin mitä puoluetta äänestäisit? (%)
Naiset Miehet
1995 2000 1995 2000
Vasemmistoliitto 5,7 6,5 12,4 9,9
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 24,6 32,6 34,3 33,5
Perussuomalaiset 0,7 0,3 0,7 0,5
Vihreä liitto 3,5 5,4 2,6 2,6
Suomen Keskusta 4,8 7,1 5,0 8,3
Ruotsalainen Kansanpuolue 0,7 1,4 0,7 1,5
Suomen Kristillinen Liitto 1,1 1,5 0,8 1,0
Kansallinen Kokoomus 3,3 3,6 1,9 3,0
Muu puolue tai ryhmä 2,4 0,2 2,5 1,3
Ei osaa sanoa 25,8 18,8 20,9 17,8
Ei halua vastata 27,4 22,6 18,2 20,5
Yhteensä 100 100 100 100
N 1909 4284 2151 5166


käytetty korjauskertoimia, joten luku- Keskiluokkaistuminen hidasta
ja ei voi verrata puolueiden kannatus- SAK:laisten luokkasamaistuminen on kymme-
tutkimuksiin. nen vuoden aikana pysynyt lähes ennallaan.
Poliittisista puolueista Suomen So- Kuusi kymmenestä (61%) SAK:laisesta katsoo
sialidemokraattinen Puolue saa eniten kuuluvansa työväenluokkaan. Samaistuminen
SAK:laisten kannatusta. Seuraaviksi keskiluokkaan on sekä naisilla että miehillä li-
suosituimpia ovat Vasemmistoliitto ja sääntynyt kolme prosenttiyksikköä. Muutos
Suomen Keskusta. Vastausajankohdan keskiluokkaiseen suuntaan oli suurempaa vuo-
presidentinvaaleilla lienee vaikutusta desta 1984 vuoteen 1990 kuin viimeisen kym-
puoluekannatuksen jakautumiseen: so- menen vuoden aikana. Kaksi kolmesta miehes-
sialidemokraattien ja keskustan kanna- tä ja naisistakin joka toinen katsoo kuuluvan-
tus näyttää olevan suurempaa kuin sa työväenluokkaan. Keskivertojäsenistä use-
aikaisemmin. Vihreän liiton kannatus ampi kuin vuonna 1990 sijoittaa itsensä johon-
on nousussa naisilla. kin luokkaan. Näin siitä huolimatta, että nyky-
Alle 36-vuotiaista naisista ja mie- yhteiskunnassa voisi ajatella luokkarajojen hä-
histä puolet ei osaa sanoa tai ei halua märtyneen.
ilmoittaa poliittista kantaansa. Sitä Ammattiasema vaikuttaa luokkasamaistumi-
vanhemmista runsas kolmannes ei il- seen. Keskiluokkaan itsensä sijoittavista naisista
moita, mitä puoluetta äänestäisi. So- 17 prosenttia pitää itseään toimihenkilönä (työ-
sialidemokraatit saavat suurimman väenluokkaisista 3 prosenttia) ja 5 prosenttia
kannatuksen kaikissa ikäryhmissä. johtavassa asemassa olevana. Vastaavasti kes-
Nuoret naiset kannattavat seuraavak- kiluokkaisista miehistä 11 prosenttia pitää itse-
si eniten vihreitä ja keskustaa. Nuoret ään toimihenkilönä (työväenluokkaisista 2 pro-
miehet puolestaan keskustaa sekä Va- senttia) ja 5 prosenttia on johtavassa asemas-
semmistoliittoa ja kokoomusta, jotka sa. Myös palkkataso vaikuttaa luokkasamaistu-
saavat yhtä paljon kannatusta. Joka miseen. Työväenluokkaan kuuluvien kokopäi-
neljäs alle 36-vuotias kannattaa mui- vätyössä olevien SAK:laisten naisten keskimää-
ta kuin vasemmistopuolueita. räinen kuukausipalkka on 8485 markkaa ja kes-
Julkisen sektorin naiset ja miehet il- kiluokkaan samaistuvien viisisataa markkaa
moittavat muita vastaajia useammin suurempi, 8999 markkaa. Miehillä palkkaero on
poliittisen kantansa. Julkisella sektorilla
ja teollisuudessa suurinta on vasem-
mistopuolueiden kannatus. Kummalla-
kin alalla 43 prosenttia naisista ja 45
prosenttia miehistä kannattaa vasem-
mistopuolueita. Yksityisillä palvelu-
aloilla noin kolmannes naisista (32%) ja
miehistä (37%) on vasemmiston kan-
nattajia, 23 prosenttia kannattaa mui-
ta puolueita. (Liitetaulukot 6 ja 7)


runsas tuhat markkaa: työväenluokan koko- mesta samaistuu työväenluokkaan,
päivätoimisen miehen keskiansio on 10 924 mutta palvelualojen naisista vain puo-
markkaa ja keskiluokkaan kuuluvan 12 034 let ja miehistä 58 prosenttia. Ikä vai-
markkaa. kuttaa huomattavasti luokkasamaistu-
Myös puolison ammattiasema vaikuttaa miseen. Mitä nuorempi henkilö, sitä
luokkasamaistumiseen. Työväenluokkaisten useammin hän ei osaa määrittää omaa
naisten puolisoista 64 prosenttia on järjestäy- luokkaansa. Nuoret mieltävät itsensä
tynyt SAK:laisiin liittoihin, keskiluokkaan kuu- ikääntyviä useammin kuuluvansa kes-
luvien naisten puolisoista vain 43 prosenttia on kiluokkaan, vaikka toisaalta eivät koe
SAK:laisia. Vastaavasti työväenluokkaisten itseään toimihenkilöksi sen useammin
miesten puolisoista 52 prosenttia on SAK:laisia kuin vanhemmatkaan. (Liitetaulukko 8)
ja keskiluokkaan kuuluvien 40 prosenttia. Kaik-
kiaan SAK:laisten naisten puolisoista 54 pro-
senttia ja miesten 48 prosenttia kuuluu
SAK:laisiin liittoihin.
Eniten työväenluokkaan samaistuvia on teol-
lisuudessa ja vähiten yksityisillä palvelualoil-
la. Teollisuuden naisista ja miehistä kaksi kol-

SAK:laisten luokkasamaistuminen sukupuolen mukaan
vuosina 1984, 1990 ja 2000 (%)


NAISET JA MIEHET TOIMIJOINA TYÖPAIKOILLA

SAK:laiset naiset ja miehet muksen aineistossa vuonna 1997 SAK:laisista
työntekijäasemassa 69 prosenttia, naisista 52 prosenttia ja miehistä
Töiden ja työorganisaatioiden muutok- 84 prosenttia, luokitellaan työntekijöiksi. Jul-
sissa on monilla aloilla arveltu rajan kisen sektorin ja yksityisten palvelualojen nai-
työntekijöiden ja toimihenkilöiden vä- sista yli puolet on tämän luokituksen mukaan
lillä hämärtyvän. SAK:laisten ammat- toimihenkilöitä. Alemmiksi toimihenkilöiksi
tiliittojen jäsenet sijoittavat itsensä luokitellaan mm. myyjät ja kodinhoitajat.
kuitenkin edelleen työntekijäasemaan Julkisella sektorilla ja yksityisillä palvelu-
(92%). Miehistä 93 prosenttia on en- aloilla on toimihenkilö- ja johtavassa asemas-
simmäisestä tutkimusajankohdasta sa olevia SAK:laisia teollisuutta useammin.
(vuonna 1984) asti vuoteen 2000 mää- Vuodesta 1990 työntekijäasemassa olevat ovat
ritellyt itsensä työntekijäksi. Naisten hiukan lisääntyneet näillä aloilla. Julkisen sek-
kohdalla on kahden prosenttiyksikön torin miehet ovat muita useammin muussa kuin
siirtymä toimihenkilöihin. työntekijäasemassa. Heistä 14 prosenttia luokit-
Tilastokeskus määrittelee palkan- telee itsensä toimihenkilöksi tai johtavassa ase-
saajat sosioekonomisen aseman mu- massa olevaksi. Alle 25-vuotiaat naiset ja mie-
kaan työntekijöiksi, alemmiksi toimi- het määrittelevät itsensä työntekijöiksi useam-
henkilöiksi ja ylemmiksi toimihenki- min kuin heitä vanhemmat vastaajat. (Liitetau-
löiksi. Tilastokeskuksen työolotutki- lukko 9)

Asema työssä sukupuolen mukaan vuosina 1984 ja 2000 (%)


SAK:laisten sosioekonominen asema Tilastokeskuksen mukaan
vuonna 1997 (%)

Palkkaerot taas kasvussa SAK:laisista naisista seitsemän pro-
Naisten ja miesten väliset palkkaerot kaventui- senttia ja miehistä 23 prosenttia oli
vat Suomessa 1990-luvulla vuoteen 1996 asti. vuonna 1999 tulospalkkioiden piiris-
Tilastokeskuksen tulonjakotilastojen mukaan sä (SAK:n jäsenkysely syksy 1999).
kokopäivätoimisten työntekijöiden palkkaerot SAK:laiset naiset ja miehet ovat erilai-
alkoivat kasvaa 1990-luvun lopulla, kun esi- sista töistä johtuen myös erilaisissa
merkiksi useilla miesvaltaisilla vientialoilla tu- palkkausmuodoissa. Vuoden 1997 Ti-
lokset kasvoivat. Tulopoliittisilla ratkaisuilla on lastokeskuksen työolotutkimuksen
ollut palkkaerojen kasvua hillitsevä vaikutus. mukaan 51 prosenttia naisista ja 26
Sen sijaan tulospalkkiot voivat tulevaisuudes- prosenttia miehistä sai kiinteää kuu-
sa lisätä naisten ja miesten palkkaeroja. Tulos- kausipalkkaa. Se on yleinen palkkaus-
palkkiot ovat yleistyneet etenkin miesvaltaises- muoto naisvaltaisilla julkisten ja yk-
sa teollisuudessa. Naisille tyypillisissä yksityi- sityisten palvelujen aloilla. Sen sijaan
sen ja julkisen sektorin palvelutöissä tulokseen teollisuuden naisista ja miehistä noin
sidottu palkitseminen on harvinaisempaa. 90 prosenttia on muunlaisessa


palkkausmuodossa joko tuntipalkalla naisista ja 55 prosenttia miehistä.
tai peruspalkan ja erilaisten lisien jär- Tähän jäsentutkimukseen talvella 2000 vas-
jestelmässä. tanneiden työssäkäyvien naisten keskimääräi-
Tulonjakotilaston mukaan SAK:lais- set bruttoansiot olivat oman ilmoituksensa mu-
ten naisten ja miesten väliset palkka- kaan 8123 markkaa ja miesten 10 902 markkaa
erot ovat muita henkilöstöryhmiä pie- kuukaudessa. Naisten ansiot olivat 74 prosent-
nemmät. Erot ovat kuitenkin hiukan tia miesten ansioista. Mukana ovat myös osa-
kasvamassa. SAK:laisten naisten pal- aikatyöntekijät, joista enemmistö on naisia.
kat ovat noin 78 prosenttia miesten SAK:laisten vakinaisessa kokopäivätyössä ole-
palkoista. Suurinta palkkaerojen kas- vien keskimääräinen palkka alkuvuodesta 2000
vu on ollut akavalaisilla aloilla. Aka- oli 10 098 markkaa, naisten 8559 markkaa ja
teemisesti koulutettujen naisten enem- miesten 11 064 markkaa. Naisten ansiot ovat
mistö työskentelee julkisella sektoril- tällöin 77 prosenttia kokopäiväisten miesten
la ja miehistä valtaosa paremmin pal- palkoista. Vuoden 1995 tutkimuksessa vastaa-
katuilla yksityisillä aloilla. Lisäksi mie- va luku oli 79 prosenttia. Jäsentutkimusten an-
het ovat naisia useammin johtotehtä- tamat palkkatiedot eivät ole yhtä täsmällisiä
vissä. kuin viralliset palkkatilastot, mutta niiden
Työolotutkimuksen mukaan SAK: osoittamat palkkasuhteet ovat kuitenkin lähel-
laiset naiset ovat miehiä tyytymättö- lä todellisia. Eri alojen palkkatilastoista on vai-
mämpiä palkkaansa. Naisista 38 pro- kea koota tietoja SAK:laisten keskimääräisistä
senttia ja miehistä 43 prosenttia pitää ansioista, koska laskentaperusteet ovat eri aloil-
palkkaansa oikeudenmukaisena verrat- la ja tilastoissa erilaiset.
tuna muihin ammatteihin. Liian ma- Puolet (47%) kokopäivätoimisista naisista
talana palkkaansa pitää 60 prosenttia ansaitsee alle 8000 markkaa kuukaudessa.

Palkansaajanaisten bruttoansiot prosentteina miesten ansioista
keskusjärjestöittäin vuosina 1994-1998 (kokopäivätoimisten
veronalainen ansiotulo)

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilastot


Miehistä vain 13 prosenttia ansaitsee alle 8000 mat ansiot ja myös suurimmat keski-
markkaa. Vastaavasti puolet (51%) miehistä an- näiset palkkaerot. Alojen sisällä nais-
saitsee yli 10 000 markkaa kuukaudessa, naisis- ten ja miesten palkkaerot ovat pienem-
ta vain 12 prosenttia. mät kuin kaikkien SAK:laisten naisten
Teollisuuden naisilla ja miehillä on korkeim- ja miesten keskimääräiset erot. Tähän

Kokopäivätoimisten bruttovuosiansiot keskusjärjestöittäin sukupuolen mukaan
vuonna 1998 (mk/vuosi veronalainen ansiotulo)
Naiset % miesten ansioista Miehet Kaikki
SAK 116 085 77,9 149 083 135 409
STTK 129 689 73,6 176 144 148 364
Akava 182 466 70,7 257 905 221 455
Kaikki 135 376 76,4 177 204 157 803
Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 1998

Vakinaista kokopäivätyötä tekevien SAK:laisten bruttopalkat
mk/kk sukupuolen mukaan talvella 2000 (%)


Vakinaisessa kokopäivätyössä olevien SAK:laisten keskimääräiset bruttoansiot mk/
kk sukupuolen ja toimialan mukaan talvella 2000
Naiset% miesten palkoista Miehet
Teollisuus 8900 78 11368
Yks.palvelualat 8526 80 10652
Julkinen sektori 8371 81 10280

kk sukupuolen ja iän mukaan
Ikä Naiset% miesten palkoista Miehet
15 - 24 7716 86 8980
25 - 34 8284 78 10599
35 - 44 8601 78 11085
45 - 54 8728 76 11536
55 - 60 8632 76 11400

kk sukupuolen ja ammatillisen koulutuksen mukaan
Koulutus Naiset% miesten palkoista Miehet
Ei ammatillista koulutusta 8605 80 10748
Ammattikurssi tai oppisopimus 8343 76 10983
Ammattikoulu 8422 76 11152
Opisto tai korkeakoulu 9120 80 11455
Muu koulutus 8880 80 11091

on syynä se, että enemmistö miehistä Naiset eivät saavuta miesten palkkatasoa
työskentelee teollisuuden hyväpalk- edes korkeammalla koulutuksella. Ilman amma-
kaisissa ammateissa ja naisten enem- tillista koulutusta oleva mies ansaitsee keski-
mistö puolestaan julkisissa ja yksityi- määrin 1600 markkaa enemmän kuin opisto-
sissä palveluissa, joissa ansiot ovat tai korkeakoulututkinnon suorittanut nainen.
pienemmät kuin teollisuuden naisilla. Suurin syy tähän on naisten ja miesten työs-
SAK:laisten ansiot ovat suurimmil- kentely eri aloilla. Koulutetuimmat naiset työs-
laan 45-54 -vuotiaana. Tässä ikäryh- kentelevät julkisella sektorilla, missä palkat
mässä naisten ja miesten väliset palk- ovat muita aloja matalammat. SAK:laisissa am-
kaerot ovat myös suurimmat. Keski- mateissa koulutustason nousu ei yleensäkään
määräisten ansioiden tarkastelussa merkitse suuria palkankorotuksia; ammatillisen
keski-ikäisten naisten huippupalkat koulutuksen mukaiset erot ovat suurimmillaan
eivät tavoita nuorten miesten lähtö- 700 markkaa.
palkkoja. Naisten palkkahaitari eri ikä-
ryhmissä on kapea, pienimmän ja suu- Joka kolmas nainen ja joka viides
rimman keskipalkan ero on tuhat mies epätyypillisessä työsuhteessa
markkaa. Miesten palkkahaitari sen si- Epätyypilliset työsuhteet ovat yleistyneet Suo-
jaan on 2500 markkaa. messa ja muissa EU-maissa 1990-luvulla. Eri


tyisesti työnantajat vaativat joustavuutta työ- ikäisiä lapsia.
markkinoille. Työvoima voidaan jakaa koulutet- Epätyypillisistä työsuhteista eniten
tuun ydintyövoimaan ja rutiinitöitä tekevään ovat lisääntyneet määräaikaiset työ-
marginaalityövoimaan. Tutkija Merja Kauhanen suhteet. SAK:laisista naisista joka nel-
arvioi, että ns. toiminnallinen joustavuus, joka jäs (25%) ja miehistä joka kuudes
koskee pääasiassa ydintyövoimaa, tarkoittaa (17%) on määräaikainen. Tilastokes-
mm. henkilöstön sitoutumisen lisäämistä ja am- kuksen mukaan kaikista palkansaajis-
matillisten taitojen kehittämistä. Sen sijaan ta kyselyajankohtana määräaikaisena
määrällisillä joustoilla sopeutetaan työpanok- oli 18 prosenttia naisista ja 10 prosent-
sen käyttöä kysynnän mukaan. Määräaikaiset ja tia miehistä. Määräaikaisuus on siis
osa-aikaiset työntekijät sekä vuokratyövoima huomattavasti yleisempää SAK:laisilla
ovat sitä marginaalityövoimaa, jota käytetään työntekijöillä kuin muilla. Naiset ovat
tasaamaan kysynnän vaihteluja. SAK:laisten kaikilla SAK:laisilla aloilla miehiä use-
ammattiliittojen jäsenet ja heistä erityisesti nai- ammin määräaikaisia. Eniten määräai-
set ovat usein mainittua marginaalityövoimaa. kaisia, sekä naisia että miehiä, on jul-
SAK:laisista joka neljäs työskentelee osa-ai- kisella sektorilla. Alle 25-vuotiaista
kaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa tai naisista 51 prosenttia on määräaikai-
erikseen työhön kutsuttavana. Naisille näistä sessa työsuhteessa. Saman ikäisistä
niin sanotuista epätyypillisistä työsuhteista on miehistä määräaikaisena työskentelee
tullut tyypillisiä. Naisista 35 prosenttia ja mie- 40 prosenttia. Määräaikaiset jäävät
histä 19 prosenttia työskentelee tällaisissa töis- yleensä työnantajan järjestämän lisä-
sä. Epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen ja täydennyskoulutuksen ulkopuolelle,
on viimeisen viiden vuoden aikana ollut nope- mikä heikentää heidän työmarkkina-
aa. Vuonna 1995 naisista joka viides ja miehistä kelpoisuuttaan.
joka kymmenes työskenteli muissa kuin koko- Osa-aikaisissa työsuhteissa (alle 30
päiväisissä vakinaisissa työsuhteissa. Yleisim- tuntia viikossa) työskentelevät enim-
piä epätyypilliset työsuhteet ovat yksityisten mäkseen naiset. Naisten osa-aikaisuus
palvelualojen ja julkisen sektorin naisilla sekä on lisääntynyt yksityisillä palvelu-
alle 25-vuotiailla. aloilla ja teollisuudessa. Naisista 16
Epätyypilliset työsuhteet lisäävät vaihtoeh- prosenttia ja miehistä 3 prosenttia on
toja työmarkkinoilla ja ne sopivat joihinkin elä- osa-aikaisia. Vastaavasti kaikista pal-
mäntilanteisiin. Useimmat tekevät niitä kuiten- kansaajista kyselyajankohtana osa-ai-
kin olosuhteiden pakosta. Vuoden 1999 työvoi- kaisia oli 17 prosenttia naisista ja 8
matutkimuksen mukaan 68 prosenttia (72% prosenttia miehistä. Osa-aikaisuus on
naisista, 62% miehistä) määräaikaisista palkan- yleisempää muilla kuin SAK:laisiin
saajista ilmoitti määräaikaisuuden syyksi sen, ammattiliittoihin kuuluvilla. Tyypilli-
ettei pysyvää työtä löytynyt. Osa-aikatyönteki- nen osa-aikainen on nuori opiskelija,
jöistä 38 prosenttia (41% naisista, 31% miehis- joka ei ole järjestäytynyt mihinkään
tä) ilmoitti vastaavasti osa-aikaisuuden syyksi ammattiliittoon. Vähittäiskaupan alal-
sen, ettei kokoaikatyötä ollut tarjolla. Joka kol- la sen sijaan enemmistö naisista – oli-
mas tekee osa-aikatyötä opiskelun ohessa ja vatpa he minkä ikäisiä tahansa – tekee
kuusi prosenttia lastenhoitosyistä. Osa-aikatyö- lyhyempää työaikaa kuin 30 tuntia vii-
tä tekevistä SAK:laisista naisista 51 prosentilla kossa. Kokopäiväisten ja osa-aikais-
ja kokoaikatyötä tekevistä 47 prosentilla on ala- ten työsuhteiden lisäksi on muita


Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät SAK:laiset
(osa-aikaiset, määräaikaiset %) vuosina 1995 ja 2000


Määräaikaiset työsuhteet sukupuolen mukaan aloittain
1995 ja 2000 (%)

teollisuus yks. palvelut julkinen sektori kaikki

Osa-aikatyötä tekevät sukupuolen mukaan aloittain (%) (luvuissa
mukana myös ne, joilla jokin muu järjestely kuin kokopäiväinen tai
osa-aikainen)

teollisuus yks. palvelut julkinen sektori kaikki


työaikajärjestelyjä, esimerkiksi erik- viittaa se, että alaikäisten lasten vanhempien
seen työhön kutsuminen. Tällaisissa työajat eivät poikkea niiden työntekijöiden
työsuhteissa on SAK:laisista naisista työajoista, joilla ei ole kotona lapsia.
kolme prosenttia ja miehistä kaksi Yleisintä päivätyö on edelleen julkisella sek-
prosenttia. torilla ja harvinaisinta yksityisillä palvelualoil-
la. Teollisuudessa ja julkisella sektorilla naisil-
Työajat monimuotoistuneet la on vaihtelevammat työajat kuin miehillä. Sen
SAK:laisten työaikamuodot ovat muut- sijaan yksityisten palvelualojen miehistä enem-
tuneet viidessätoista vuodessa. Sään- mistö tekee muuta kuin säännöllistä päivätyö-
nöllisessä päivätyössä olevien naisten tä. Heistä joka viides työskentelee muissa, erik-
ja miesten määrä on vähentynyt 13 seen määrittelemättömissä työaikamuodoissa.
prosenttiyksikköä. Enää runsas puolet Näitä poikkeavia työaikoja on runsaasti esimer-
(58%) SAK:laisista on päivätyössä. kiksi kuljetusalalla.
Naisilla vuorotyö ja miehillä ilta-, yö- Etätyö on vielä harvinaista SAK:laisten pii-
tai aamutyö on tullut aikaisempaa rissä. Vain kaksi prosenttia miehistä ja runsas
yleisemmäksi. Osa-aikatyötä tekevien prosentti työssäkäyvistä naisista tekee etätyö-
työajat ovat moninaisemmat kuin ko- tä. Etätyö on määritelty kyselyssä ajasta ja pai-
koaikaisilla. Osa-aikatyötä tekevistä kasta riippumattomaksi työksi. Sen sijaan joka
naisista ja miehistä vain 39 prosenttia neljäs (24%) nainen ja joka viides (20%) mies
tekee päivätyötä. Monimuotoiset työ- on kiinnostunut etätyöstä. Kiinnostuneimpia
ajat perustuvat ensisijassa työnantajan ovat alle 25-vuotiaat naiset, joista 39 prosent-
tarpeisiin, eivätkä ne ole seurausta esi- tia voisi harkita etätyötä. Palvelualojen naisis-
merkiksi perheellisten työntekijöiden ta 28 prosenttia on kiinnostunut etätyöstä.
halusta joustaviin työaikoihin. Tähän Miehet tekevät enemmän ylitöitä kuin naiset.

Työaikamuoto sukupuolen mukaan vuosina 1984 ja 2000 (%)


Työaikamuoto sukupuolen ja alan mukaan vuonna 2000 (%)

Työolotutkimuksen mukaan ylityötä, josta saa sätyötä. Sitä tehdään usein limittäin
korvauksen, tekee ainakin joskus 67 prosenttia ilta-, aamu- tai yötyön kanssa.
SAK:laisista naisista ja 82 prosenttia miehistä.
Sen sijaan ylityötä, josta ei saa korvausta, te- Kunta työllistää naiset,
kee naisista 22 prosenttia, mutta miehistä vain teollisuus miehet
16 prosenttia. Yksityisten palvelualojen naisista Kunnat ovat edelleen SAK:laisten nais-
näitä ylitöitä tekee peräti 32 prosenttia. ten suurimpia työnantajia. Joka kol-
Varsinaisen päätyön lisäksi neljä prosenttia mas nainen on kunnan palveluksessa
naisista ja seitsemän prosenttia miehistä tekee kuten viisi vuotta aikaisemminkin.
muuta ansiotyötä. Tilanne on sama kuin vuon- Yksityisissä palvelualan yrityksissä
na 1995. Lisätyötä tekevistä naisista valtaosa, työskentelee vajaa kolmannes ja teol-
63 prosenttia, tekee sitä toisen työnantajan pal- lisuudessa viidennes naisista. Joka toi-
veluksessa. Miehistä alle puolet, 46 prosenttia, nen SAK:lainen mies saa elantonsa
tekee lisätyötä toisen palveluksessa. Lisätyötä te- teollisuuden, perustuotannon tai ra-
kevistä miehistä 22 prosenttia toimii maatalous- kennusalan yrityksestä ja joka viides
yrittäjänä ja 24 prosenttia muuna yrittäjänä. Li- palvelualan yrityksestä. Miehistä joka
sätyötä tekevistä naisista viisi prosenttia on maa- kymmenes on kuntien palveluksessa.
talousyrittäjiä ja 13 prosenttia muita yrittäjiä. Joka toinen (49%) SAK:lainen
Osa-aikaiset ja erikseen työhön kutsuttavat työskentelee työpaikalla, jossa on
tekevät lisätyötä useammin kuin kokopäivätyössä alle 30 työntekijää. Työpaikalla tar-
olevat. Lyhyttä päivää tekevistä miehistä 13 pro- koitetaan yhtä yksikköä, esimerkik-
senttia ja naisista kahdeksan prosenttia tekee lisi tehdasta, virastoa, myymälää tai


rakennustyömaata ja siellä koko henki- Johdon arvostus lisää kiinnostusta
lökunnan määrää. Pienet työpaikat ovat työpaikan asioihin
vuodesta 1984 lisääntyneet hiukan. SAK:laisten kiinnostus työpaikan asioihin, ku-
Naisten työpaikat ovat keskimäärin pie- ten tuottavuus, kannattavuus tai suunnitelmat,
nempiä kuin miesten. Lähes viidennes on vähentynyt viidessä vuodessa. Kuitenkin yli
(19%) naisista työskentelee työpaikalla, puolet (naisista 53% ja miehistä 56%) on kiin-
jossa on korkeintaan viisi henkilöä. nostunut niistä. Erittäin kiinnostuneiden mää-
Miehistä näillä pienillä työpaikoilla rä on vähentynyt 25 prosentista 20 prosenttiin.
työskentelee 13 prosenttia. Palvelualo- Kiinnostuksen vähentyminen selittyy osittain
jen naisista peräti 28 prosenttia on 1-5 määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisellä.
työntekijän työpaikoilla, mutta palvelu- Muutosta on myös työntekijöiden arvioissa sii-
alojen miehistä vain 15 prosenttia. Suu- tä, arvostaako johto työntekijöitä. Arvostavien
rilla yli 200 työntekijän työpaikoilla työnantajien osuus on hiukan vähentynyt. Joh-
työskentelee joka kuudes nainen ja joka don arvostuksella on puolestaan yhteys työn-
neljäs mies. Teollisuudessa suuret työ- tekijöiden kiinnostukseen työnantajan suunni-
yksiköt ovat vielä yleisiä: naisista 33 telmista. Niistä vastaajista, jotka arvioivat joh-
prosenttia ja miehistä 31 prosenttia on don arvostavan työntekijöitä paljon, on 66
töissä yli 200 hengen työpaikalla. prosenttia erittäin tai melko kiinnostunut

SAK:laisten työnantajat sukupuolen mukaan (%)
Naiset Miehet Kaikki
Kunta tai kuntaryhmä 34 9 20
Valtion virasto tai laitos 5 5 5
Valtion tai kunnan liikelaitos 2 6 4
Teoll. Perustuotannon tai rakennusalan yritys 19 50 36
Palvelualan yritys 29 20 24
Säätiö, yhdistys 3 1 2
Työllistää itse itsensä 0 0 0
Muu työnantaja 8 9 9
Yhteensä 100 100 100
N 4019 4847 8866

Työpaikan koko sukupuolen mukaan vuosina 1984, 1990, 1995 ja 2000 (%)
Naiset Miehet
1984 1990 1995 2000 1984 1990 1995 2000
1 - 9 hlöä 24 27 28 31 16 18 19 22
10 - 29 hlöä 22 23 23 26 21 23 22 22
30 - 99 hlöä 20 19 20 19 21 20 20 19
100 - 199 hlöä 12 11 9 8 12 11 11 11
200 - 499 hlöä 12 12 11 9 13 13 13 12
yli 500 hlöä 10 8 9 7 17 15 15 14
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100
N 4467 929 1339 3999 5786 1120 1526 4841


työpaikan asioista. Vastaavasti niistä, jotka ar- Yhteiset tavoitteet johdon
vioivat, ettei johto lainkaan arvosta työnteki- kanssa – arvostuksessa
jöitä, vain 43 prosenttia on kiinnostunut työ- parantamisen varaa
paikan suunnitelmista. (Liitetaulukko 11) SAK:laisten suhde työnantajansa ta-
Vuonna 1995 naiset olivat keskimäärin kiin- voitteisiin on pysynyt ennallaan viiden
nostuneempia työpaikan asioista kuin miehet, vuoden ajan. Joka neljäs (27%) arvioi,
mutta nyt tilanne on kääntynyt päinvastaisek- että johdolla ja itsellä on täysin yhtei-
si. Joka viides nainen on erittäin kiinnostunut set toiminnan tavoitteet. Osittain yh-
ja joka kolmas melko kiinnostunut työpaikkan- teiset tavoitteet on 57 prosentilla. Ai-
sa menestyksestä. Kiinnostuneimpia ovat palve- noastaan joka kuudes SAK:lainen ar-
luyritysten naiset ja julkisen sektorin miehet. vioi, ettei hänellä ole lainkaan yhtei-
Kiinnostus lisääntyy koulutuksen myötä. Yliop- siä tavoitteita johdon kanssa. Naisilla
pilasnaisista 29 prosenttia, mutta kansakoulun on hiukan useammin yhteiset tavoit-
käyneistä naisista vain 18 prosenttia, on erit- teet kuin miehillä. Toimialoista yksi-
täin kiinnostunut työpaikan asioista. Vastaavas- tyisellä palvelualalla tavoitteet ovat
ti vailla ammatillista koulutusta olevista naisis- sekä naisilla että miehillä lähempänä
ta vain 15 prosenttia ja opisto- tai korkeakou- työnantajan tavoitteita kuin muilla
lututkinnon suorittaneista 30 prosenttia on erit- aloilla. Pienillä työpaikoilla, joita pal-
täin kiinnostunut työpaikan asioista. Miesten velualoilla on runsaasti, tavoitteiden
kiinnostus on samalla lailla riippuvainen kou- yhteneväisyys on yleisempää kuin
lutuksesta. Alle 25-vuotiailla naisilla ja miehillä suurilla. Koulutetuilla työntekijöillä on
on vähiten kiinnostusta työpaikkansa asioihin. useammin yhteiset tavoitteet työnan-
Heistä yli puolet toimii epätyypillisissä työsuh- tajan kanssa kuin vailla ammatillista
teissa, joissa kiinnittyminen työpaikkaan on vä- koulutusta olevilla.
häisempää kuin vakinaisessa ja kokopäiväises- Työntekijöiden arviot johdon suh-
sä työsuhteessa. Esimerkiksi määräaikaisessa tautumisesta työntekijöihin ovat pysy-
työsuhteessa olevista naisista vain 13 prosent- neet ennallaan tai hiukan heikenty-
tia, mutta vakituisessa työsuhteessa olevista neet. Joka kolmas nainen ja mies ar-
naisista 23 prosenttia on erittäin kiinnostunut vioi, että työnantaja arvostaa paljon
työnantajan asioista. tai melko paljon työntekijöitä. Sen si-
jaan vain kuusi kymmenestä työnteki-
jästä arvioi, että johto luottaa alaisiin-
sa. Koulutus- ja henkilöstösuunnittelu

Kiinnostus työpaikan asioihin vuosina 1995 ja 2000 (erittäin tai melko kiinnostuneet
sukupuolen ja iän mukaan, %)
Naiset Miehet
Ikä 1995 2000 1995 2000
15 - 24 44 49 52 46
25 - 34 67 55 56 54
35 - 44 62 56 61 57
45 - 54 62 52 64 59
55 - 60 62 50 61 52
Kaikki 63 53 60 56


Suhde työpaikan johtoon: onko yhteisiä tavoitteita? (%)


ei saa työntekijöiltä hyvää arviota. Joka kol- rempi vaikutus sairauspoissaoloihin
mas (32%) SAK:lainen katsoo, että johto arvos- kuin ns. elämäntapatekijöillä kuten lii-
taa tällaista suunnittelua. Vielä harvempi (23%) kunnan puute tai tupakointi. Poissa-
ilmoittaa, että johto huolehtii hyvin kunkin oloilla on luonnollisesti suora kustan-
työntekijän kehittymismahdollisuuksista. Kuusi nusvaikutus työnantajalle.
kymmenestä arvioi, että johto asettaa tehokkuu- Tässä tutkimuksessa on viitteitä sa-
den kaiken muun edelle. Teollisuuden miehet masta ilmiöstä johtamisen ja työmoti-
näkevät tehokkuusvaatimuksia eniten ja julki- vaation välillä. Työntekijät, jotka kat-
sen sektorin miehet vähiten. (Liitetaulukko 10) sovat johdon arvostavan heitä, voivat
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vaikuttaa enemmän työhönsä kuin ne,
johdon suhtautuminen työntekijöihin vaikuttaa jotka arvioivat, ettei arvostusta ole.
työntekijöiden työkykyyn, sitoutumiseen ja tu- Samoin johdon arvostus vaikuttaa
loksellisuuteen. Tutkimuksen kohteena olivat työntekijöiden lisääntyneeseen kiin-
metalliteollisuuden ja vähittäiskaupan toimipai- nostukseen työpaikan asioista sekä li-
kat. Työkykyä ja psyykkistä hyvinvointia edis- sää yhteisiä tavoitteita johdon kanssa.
tää tulosten mukaan työn hyvä organisointi, (Liitetaulukko 11)
esimiestuki, henkilöstön vaikutus- ja kehitty-
mismahdollisuuksien lisääminen sekä kuormit- Työnantajan lisäkoulutukseen
tavien työn vaatimusten keventäminen. Henki- pääsee joka neljäs nainen ja
löstön hyvinvoinnilla työssä oli yhteyksiä yri- joka kolmas mies
tyksen menestymiseen. Huonosti menestyneis- SAK:laisista 30 prosenttia, 27 prosent-
sä toimipaikoissa henkilöstön työkyky oli use- tia naisista ja 32 prosenttia miehistä, on
ammin huono kuin hyvin menestyneissä. vuoden aikana osallistunut työnantajan
Työpaikan johtamisella, ilmapiirillä ja työn- järjestämään koulutukseen. Kymmenes-
tekijän vaikutusmahdollisuuksilla on myös sel- sä vuodessa koulutukseen päässeiden
vä yhteys sairauspoissaoloihin. Jussi Vahtera on osuus on kasvanut kahdeksan prosent-
havainnut Kunta8-tutkimuksessa, että esimer- tiyksikköä. Lisäkoulutusta saavat yleen-
kiksi huonot osallistumismahdollisuudet omaa sä eniten ne, joilla on hyvä pohjakou-
työtä koskevaan päätöksentekoon verrattuna lutus jo ennestään. Kaikista palkansaa-
hyviin osallistumismahdollisuuksiin lisää mies- jista lähes puolet (47%, Tilastokeskus,
ten sairauslomariskiä 2,5 -kertaiseksi ja naisten Työolotutkimus) oli vuonna 1997 osal-
riskiä 1,7 -kertaiseksi. Näillä tekijöillä on suu- listunut työnantajan järjestämään

Työpaikan johdon asenteet vastaajan sukupuolen mukaan vuosina 1995 ja 2000
(paljon tai melko paljon vastanneet, %)
Naiset Miehet
1995 2000 1995 2000
Arvostaa työntekijöitä 37 34 37 34
Luottaa alaisiinsa 65 63 62 60
Huolehtii kehittymismahdollisuuksista 24 24 21 22
Arvostaa koulutus- ja henkilöstö suunnittelua 38 36 31 29
Arvostaa työpaikan viihtyvyyttä 36 36 29 30
Asettaa tehokkuuden kaiken edelle 57 57 67 63


Erilaisuus arjessa

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

Tendances

Tendances (9)

En vedette

En vedette (13)

Plus de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Plus de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Erilaisuus arjessa