Miltä näyttää miesten terveys, työllisyys ja koulutus Suomessa? Erikoistutkija Tapio Bergholm, SAK.

1. Miehet,
ö ä ätyöelämä ja tasa-arvo
Tasa-arvoaamiainen 19.3.2014Tasa arvoaamiainen 19.3.2014
Erikoistutkija Tapio Bergholm
(kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt,
Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et kumpp. aineistoista)

2. Tasa-arvon määritelmä
Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja
miesten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksiamiesten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia
yhteiskunnassa ja työelämässä. Tasa-arvo on
yhdenvertaista kohtelua ja yhtäläisten
edellytysten luomista Tasa arvon edellytyksenäedellytysten luomista. Tasa-arvon edellytyksenä
on sukupuoleen perustuvan syrjinnän
poistaminen, myös sen yhdistyessä muihin
syrjinnän muotoihin. Sukupuolten tasa-arvon
toteutumiseen kuuluu vallan ja resurssien
oikeudenmukainen jakaminen sekä naisten jaoikeudenmukainen jakaminen sekä naisten ja
miesten erilaisten toimintatapojen ja tarpeiden
yhtäläinen arvostaminen. Tasa-arvon tavoittelu
on jatkuvaa toimintaa sukupuolten tosiasiallisenon jatkuvaa toimintaa sukupuolten tosiasiallisen
tasa-arvon toteuttamiseksi.

3. Työllisyyden rakennemuutos ja sukupuoli
1200
Työllisyyden rakennemuutos ja sukupuoli
1970
800
1000
1970
1980
1990
600
2000
2010
400
0
200
0
Miehet alku Miehet
jalostus
Miehet palvelu Naiset alku Naiset
jalostus
Naiset palvelu

4. 800
MIESTEN TYÖLLISYYS TOIMIALOITTAIN
600
700
400
500
palvelu
300
jalostus
alkutuotanto
100
200
0
1970 1980 1990 2000 2010

5. 1200
NAISTEN TYÖLLISYYS TOIMIALOITTAIN
1000
600
800
palvelu
j l t
400
jalostus
alkutuotanto
200
0
1970 1980 1990 2000 2010

6. Koulutuksen
k l lsukupuoliongelma
20-30 vuotiaista nuorista noin 110 000 vailla
perusasteen jälkeistä tutkintoaperusasteen jälkeistä tutkintoa
naisia noin 40 000
miehiä noin 70 000
Miehiä valmistuu naisia enemmän vain
ammatillisesta koulutuksesta
Ylioppilas-, ammattikorkeakoulu- ja
yliopistotutkinnoissa selvä naisenemmistö

7. 30-34-vuotiaat joilla vain
k l /k l i k l
70
peruskoulu/kansalaiskoulu
(naiset=punainen, miehet=sininen)
60
40
50
%
20
30
%
10
20
0
1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

8. Syrjäytyneisyys, koulutus,
k lsukupuoli
• 15-29-vuotiaat kaikkiaan 1 005 927, joista
syrjäytyneitä 51 341 (5 %)
i i 36 % (18 470)– naisia 36 % (18 470)
– miehiä 67 % (32871)
• Vain peruskoulun suorittaneet 15-29-vuotiaat 407
942, joista syrjäytyneitä 51 300 (12,6 %)
• Lähde: Pekka Myrskylä: Hukassa – Keitä ovat
jä t t t EVA l i 19 1 2 2012syrjäytyneet nuoret, EVA analyysi no 19 1.2.2012

9. Kaavio 11. Työllisyysaste ikäluokittain vuonna 1970
90
100
60
70
80
40
50
60
1970 Naiset
20
30
1970 Miehet
0
10
Ikä 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64

10. 90,0
Työllisyysaste ikäluokittain 2010
70,0
80,0
50,0
60,0
30,0
40,0
Naiset Miehet
10,0
20,0
0,0
18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64

12. Eloonjäämiskäyrät 25-vuotiaille 65 vuoden
ikään eräissä naisten ja miesten korkean ja
alhaisen kuolleisuuden ammateissa
100 000
Lastentarhanope
t-tajat
100 000
Arkkitehdit ym.
P lii it
naiset miehet
90 000
95 000
määrä
Opettajat
Sairaanhoitajat
Myyjät
Sihteerit
90 000
95 000
Poliisit
Lääkärit ja
hammaslääkärit
Koneteknikot
Myyjät
80 000
85 000
Elossaolevienm
Sihteerit
Tarjoilijat
Vastaanoton/
vaihteen hoitajat
80 000
85 000
Ajoneuvon-
kuljettajat
Rakennus-
työntekijät
Kodinhoit. ja
henk.koht.avust.
75 000 75 000
70 000
25 30 35 40 45 50 55 60 65
Ikä
70 000
25 30 35 40 45 50 55 60 65
Ikä
Lähde: Tiina Pensola ym.

13. Onko sukupuoli aina suurin
t l ?tasa-arvo-ongelma?
Terveyseroissa sukupuolen mukaan tarkasteltunaTerveyseroissa sukupuolen mukaan tarkasteltuna
kehitys myönteistä = miesten ja naisten elinajat
lähestyvät toisiaan
S ik t t h it it iSamaan aikaan terveyserot parhaiten ansaitsevien
ja heikoimmin ansaitsevien välillä on kasvanut niin
miesten kuin naisten joukossa vuosina 1988-2007j
(Tarkiainen et al.JECH 2012)
Naiset ylin tulokymmenes / alin tulokymmenes
3 9 6 83,9 – 6,8
Miehet ylin tulokymmenes / alin tulokymmenes
7 4 12 57,4 – 12,5

14. Koulutus-, terveys- ja
työllisyysvajeista huolimattatyöllisyysvajeista huolimatta
Monilla miehilläMonilla miehillä
menee hyviny

15. Väestöllinen tasa-arvo
dedistyy!
0
-40000
-20000
-100000
-80000
-60000
-140000
-120000
200000
-180000
-160000
-200000
1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

16. Suomen väestö 1980
45000
50000
35000
40000
25000
30000
Miehet
15000
20000
Miehet
Naiset
5000
10000
0
0
3
6
9
12
15
18
21
24
27
30
33
36
39
42
45
48
51
54
57
60
63
66
69
72
75
78
81
84
87
90
93
96
99

17. Suomen väestö 2010
40000
45000
Suomen väestö 2010
30000
35000
20000
25000
Miehet
15000
20000
Naiset
5000
10000
0
0
3
6
9
12
15
18
21
24
27
30
33
36
39
42
45
48
51
54
57
60
63
66
69
72
75
78
81
84
87
90
93
96
99

18. Isyysvapaiden käyttö lisääntynyt ripeästisyysvapa de äyttö l sää ty yt peäst
Isien osuus vanhempainpäivärahapäivistä vuosinaIsien osuus vanhempainpäivärahapäivistä vuosina
2002-2012 5 %:sta 9 %:iin.
Vuonna 2012 vanhempainpäivärahaa sai 60 500 isää.
Yht ä 1 452 200 h i äi ä h äi ääYhteensä 1 452 200 vanhempainpäivärahapäivää.
Vuonna 2002 44 600 isälle yhteensä 718 400 päivää.
Vuonna 2002 isät olivat vapaalla keskimäärin 16Vuonna 2002 isät olivat vapaalla keskimäärin 16
päivää ja vuonna 2012 keskimäärin 24 päivää.
Korvattujen päivien määrä on kaksinkertaistunut
vuodesta 2002 vuoteen 2012.
Lakimuutos 2013 alkaen ei vielä ole vauhdittanut
muutostamuutosta

19. Vanhempainrahapäivien
k l ksukupuolijako
2010 2011 2012
Muutos 2010‐12
naiset 15 491 660 15 368 043 15 175 199 ‐316 461
miehet 1 175 937 1 392 336 1 452 163 276 226miehet 1 175 937 1 392 336 1 452 163 276 226
7,59 % 9,06 % 9,57 % 1,98 %

20. Työllisten työtunnit (1000 tuntia)
2500000
3000000
Miehet Naiset
2000000
2500000
1500000
1000000
500000
0
1990 1995 2000 2005 2010

21. Työllisyystodennäköisyyden muutosyöll syystode ä ö syyde uutos
Lähde:
Järnefelt, Noora ja Nurminen, Markku (2013) Työllisen ajan
odotteet Suomessa 2000-luvulla. Julkaisussa Järnefelt N,
Kautto M, Nurminen M ja Salonen J (2013): Työurien
pituuden kehitys 2000-luvulla. Eläketurvakeskuksen
raportteja 01/2013, s. 45 – 61.
Aineisto: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, vuositiedot ja
Kuolemansyytilasto, vuositiedot. Työllisyystodennäköisyydet
laskettu Davisin menetelmällä.

22. Iäkkäiden miesten työllisyys parantunutä ä de este työll syys pa a tu ut
Työllisyystodenäköisyyden muutos vuodesta 2000
0.25
0.30
vuoteen 2010 yksivuotisikäryhmittäin (2000 = 0.0)
0.15
0.20
yyden muutos
0 05
0.10
syystodennäköis
Naiset
Miehet
0 05
0.00
0.05
Työllis
‐0.05
15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65

23. Matalapalkkaisten osuus ikäryhmittäin
vuonna 2011
90,0
100,0
vuonna 2011
70,0
80,0
Naiset 2000€ ja alle
Naiset 1800€ ja alle
50,0
60,0
Miehet 2000€ ja alle
Miehet 1800€ ja alle
30,0
40,0
10,0
20,0
0,0
-20 20 - 29 30 - 39 40 - 49 50 - 59 60 - 69

24. Matalapalkkaisten lukumäärä ikäryhmittäin
70 000
vuonna 2011
Naiset 2000€ ja alle
50 000
60 000
Naiset 1800€ ja alle
40 000
Miehet 2000€ ja alle
Miehet 1800€ ja alle
20 000
30 000
10 000
0
-20 20 - 29 30 - 39 40 - 49 50 - 59 60 - 69