Muutoksen tekijät

BCMYX Z
BCMYX Z

BCMYX Z

..

BCMYX Z

BCMYX Z
BCMYX Z

BCMYX Z

BCMYX Z

Erkki Laukkanen

MUUTOKSEN TEKIJÄT

SAK:n järjestötutkimus 2000

perusraportti

Muutoksen tekijät - 3

SISÄLLYS

Tiivistelmä .............................................................................................................................. 6
1. Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn ........................................................................ 14
Otoshenkilöt ............................................................................................................................... 14
Vanhoja ja uusia näkökulmia ................................................................................................ 15
Tutkimusmenetelmistä ............................................................................................................. 17
2. Keitä me olemme? .......................................................................................................... 18
Suurten ikäluokkien vahva asema ........................................................................................ 18
Ammatillinen koulutus ammattikoulusta ............................................................................ 20
Vajaa puolet asuu suurkaupungeissa ................................................................................... 22
3. Jäsenyyden kiinnikkeet ja toimintaan osallistuminen ............................................ 25
SAK:laiset pitävät itseään ensisijaisesti työntekijöinä .................................................... 25
Sukupolven mittaisia jäsenyyksiä ......................................................................................... 27
Työttömyysturvan ja etujen vuoksi ...................................................................................... 29
Joka neljännellä on kokemusta luottamustehtävistä ....................................................... 31
Viidennes osallistunut ay-liikkeen järjestämään koulutukseen .................................... 32
Tiedonsaanti motivoi osallistumaan .................................................................................... 34
Yhteisöllisyydestä ammattiosaston tehtävä ....................................................................... 36
4. Liitto, SAK ja yhteiskunta ............................................................................................ 38
Valtaosa asioista tulisi sopia liittotasolla ........................................................................... 38
Tärkein tehtävä on taistella työttömyyttä vastaan ........................................................... 40
Puolueiden ryhmittelyä SAK:n tärkeimpien tehtävien mukaan .................................... 42
Kolme neljästä äänesti vuoden 1999 eduskuntavaaleissa .............................................. 44
Liiton lehti ja ammattiosaston tiedote ykkösmediat työelämäasioissa ....................... 45
Työttömyyskassapalvelut tärkein jäsenpalvelu ................................................................. 46
5. Työttömyys ...................................................................................................................... 48
Työttömyysaste on laskenut erityisesti nuorten joukossa .............................................. 48
Joka kolmas työtön on pitkäaikaistyötön ........................................................................... 50
Kaksi kolmesta työttömästä saa ansiosidonnaista päivärahaa ...................................... 52
Työllistämistuki tärkein toimenpide ..................................................................................... 53

4 - Muutoksen tekijät

6. Työsuhde .......................................................................................................................... 55
Kolme neljästä tekee vakituista kokopäivätyötä ............................................................... 55
Epätyypilliset työsuhteet lisääntyneet nopeasti ................................................................ 56
Työajan lyhentäminen tärkeintä 3-vuorotyössä ............................................................... 59
Aitoa etätyötä tehdään vähän ................................................................................................ 60
Kaksi päivää työnantajan järjestämässä ammatillisessa koulutuksessa ...................... 62
Lähes puolet käyttää työssään ATK-tekniikkaan perustuvia laitteita ......................... 64
Suuren paineen alla työskentely yleistä .............................................................................. 65
7. Vaikutusmahdollisuudet ................................................................................................ 66
Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikentyneet ..................................................... 66
Luottamusmies kahdella kolmesta työpaikasta ................................................................. 69
Joka toinen tekee töitä alle 30 hengen työpaikalla .......................................................... 72
Myös kiinnostus työnantajan asioihin heikentynyt ......................................................... 73
8. Työpaikka ........................................................................................................................ 74
Joka kuudennella ei yhteisiä tavoitteita johdon kanssa ................................................. 74
Johdon asenteissa toivomisen varaa .................................................................................... 75
Työpaikan pysyvyys on pysynyt tärkeimpänä tavoitteena ............................................ 76
9. Tulot ja velat ................................................................................................................... 78
Tulot jakautuvat tasaisemmin kuin palkansaajilla keskimäärin ................................... 78
Mieslisä on 18 prosenttia kuukausiansioista ..................................................................... 79
Kuukausiansiot kasvavat koulutusasteen noustessa ........................................................ 81
Kotitalouksien velat 120 000 markkaa ................................................................................ 82
Kirjallisuus ........................................................................................................................... 83
LIITE 1: Aineisto ................................................................................................................. 84
LIITE 2: Liitetaulukot ......................................................................................................... 85
Viitteet ................................................................................................................................ 101
Kyselylomake ..................................................................................................................... 104


TIIVISTELMÄ

SAK on vuodesta 1984 lähtien kartoit- la, on yksi SAK:laisen edunvalvonnan ydinky-
tanut noin viiden vuoden välein jäsen- symyksiä. Toinen kysymys liittyy epätyypillis-
liittojensa jäsenten mielipiteitä am- ten, erityisesti määräaikaisten, työsuhteiden
mattiyhdistysliikkeen toiminnasta, kasvuun. Toisaalta nämä kysymykset eivät kos-
vaikutusmahdollisuuksista, työstä ja ke vain SAK:ta, vaan koko ay-liikettä ja kaik-
työelämään liittyvistä odotuksista. kia palkansaajia.
Ajan saatossa kyselylomakkeen kysy- Koko maan työvoimasta SAK:laiset erottuvat
mykset ovat muuttuneet ja täsmenty- keski-ikänsä ja ammatillisen koulutuksensa
neet, mutta vertailun vuoksi osa kysy- osalta. SAK:laisten keski-ikä on 43 vuotta, mikä
myksistä on pyritty pitämään alkupe- on pari vuotta maan keskiarvoa korkeampi.
räisessä muodossaan. Tämä julkaisu Joka toisen SAK:laisen peruskoulutus on kan-
sisältää siten paitsi tätä päivää että sa- tai kansalaiskoulu, ja yli 40 prosentilta
viime vuosia ja jopa vuosikymmeniä puuttuu ammatillinen tutkinto. Joka toisella on
kuvaavia tietoja työelämästä kuitenkin keskiasteen tutkinto - tässä ovat mu-
SAK:laisilla aloilla. kana myös ammatillista tutkintoa vailla olevat
1990-luvun loppupuoli on ollut la- ylioppilaat - ja 14 prosentilla on korkea-asteen
masta toipumisen aikaa. Työllisyys on tutkinto. Koko Suomen työvoimasta korkea-as-
lisääntynyt ja työttömyys on vastaa- teen tutkinnon suorittaneita on yli kaksinker-
vasti vähentynyt. Silti lama on jättä- tainen osuus.
nyt jälkiä, jotka edelleen leimaavat SAK:laisten koulutus on kuitenkin pikku hil-
SAK:laisten elämää ja arvostuksia. jaa parantunut, ja seuraavien 5-10 vuoden ai-
Työttömyys SAK:ssa on edelleen suur- kana sen voi ennakoida muuttuvan nopeammin
ta, pitkäkestoista ja toistuvaa, ja työssä kuin tähän saakka. Syynä tähän ovat 1945-50
olevien työsuhteet ovat entistä useam- syntyneet suuret ikäluokat, joista jaksolla 2005-
min määrä- tai osa-aikaisia. Työtahti 2010 suuri osa tulee siirtymään työelämästä
työpaikoilla on kova ja turvattomuu- erilaisille eläkemuodoille. Samalla työelämästä
den tunne vaivaa. Siten SAK:laisten siirtyy pois suuri osa ihmisiä, jotka ovat tehneet
arviot työelämästä ovat usein ongel- koko työikänsä työtä ilman ammatillista tutkin-
mallisia, eivätkä aina anna yhtä hyvää toa. Tämän siirtymän seurauksena SAK:laisten
kuvaa työpaikkatason sosiaalisista keskimääräinen koulutustasokin nousee varsin
suhteista kuin maassa keskimäärin.1 lähelle sitä mitä se on maan työvoimassa kes-
Jo pitemmän aikaa työelämän mur- kimäärin.
roksessa on korostunut kaksi piirrettä: Tähän suureen muutokseen, jota Työvoima
pienten työpaikkojen osuus ja epätyy- 2017 -julkaisussa on kuvattu, on liitoissa syy-
pillisten työsuhteiden osuus on kasva- tä alkaa varautua erilaisin kehittämistoimin jo
nut. Nyt puolet SAK:laisista työsken- tänään. Yksi lisälähde muutoksen luonnetta
telee työpaikoilla, joissa on alle 30 koskevaan keskusteluun on keskusteluun Jyrki
työntekijää. Se miten ay-liike järjestää Helinin (2000) toimintaympäristökuvaus, jossa
toimintansa näillä pienillä työpaikoil- on hyödynnetty eri hallinnonaloilla tehtyä tut-


kimustyötä. Esimerkkinä ilmiöön tarttuvasta • Myös ay-toimintaan osallistumista
alakohtaisesta pohdiskelusta voi mainita Vies- koskevat luvut ovat hyvin lähellä
tintäalan ammattiliiton ja Graafisen Teollisuu- edellisessä mittauksessa vuonna
den Liiton Työehtosopimus 2000 –raportin. 1995 saatuja lukuja. Miesten osal-
listumisaktiivisuus on säilynyt lähes
Jäsenkiinnittyminen ja arvostukset vuoden 1995 tasolla, mutta naisten
Viimeisten viiden vuoden aikana jäsenkiinnit- osallistumisaktiivisuus on laskenut
tymistä kuvaavissa luvuissa on tapahtunut vain 37 prosentista 30 prosenttiin.
pieniä muutoksia. Ammattiliittoon liittymisen
tapoja on edelleen kaksi ylitse muiden: liiton jä- • Ay-toimintaan osallistumisen tär-
seneksi on joko hakeuduttu oma-aloitteisesti tai kein syy on tarve tietää paremmin
joku, esimerkiksi luottamusmies, on ehdottanut työntekijöiden oikeuksista. Näin ko-
jäsenyyttä. Nämä kaksi tapaa kuvaavat kolmea kee lähes puolet jäsenistöstä, kuten
neljäsosaa niistä tavoista, joilla liittoon ensim- koki myös vuonna 1995.
mäisen kerran liityttiin. Tärkeimmät syyt am-
mattiliiton jäsenyydelle ovat ansiosidonnainen • Viimeisten viiden vuoden aikana
työttömyysturva ja palkansaajan etujen ajami- luottamustehtävissä olleiden osuus
nen järjestäytymällä. Yhdessä ne kattavat 80 on supistunut 28:sta 26:een pro-
prosenttia vastaajien valitsemista syistä, kuten senttiin. Luottamustehtävässä toimii
kattoivat myös viisi vuotta sitten. edelleen noin 90 000 henkilöä, jois-
ta 13 000 on pääluottamusmiehiä.
Tilanne nyt ja muutokset edellisestä Useampia luottamustehtäviä oli 22
mittauksesta. 000 jäsenellä, eli kahdella prosentil-
la jäsenistöstä.
• Jäsenistön samaistuminen työntekijöihin ei
ole ajan kuluessa muuttunut. Vuonna 1984 • Ammattiosaston asema nähdään nyt
kaikkiaan 93 prosenttia piti itseään työteh- lähes samalla tavalla kuin viisi
täviensä kannalta työntekijänä, ja osuus on vuotta sitten. Kolme neljäsosaa vas-
nyt täsmälleen sama. tanneista on sitä mieltä, että am-
mattiosaston yksi keskeisin tehtävä
• 61 prosenttia vastaajista samaistuu työväen- etujen valvomisen ohella on yh-
luokkaan, 18 prosenttia keskiluokkaan, 15 teenkuuluvuutta lisäävän toimin-
prosenttia ei mihinkään luokkaan ja 8 pro- nan järjestäminen.
senttia ei osaa sanoa. Kun jaksolla 1984-
1990 jäsenistön luokkasamaistuminen hä- • Itse sopimisen suosio on jonkin ver-
märtyi siten, että työväenluokan osuutta na- ran kasvanut sitten vuoden 1995.
kersi ”ei mikään luokka”, jaksolla 1990-2000 Esimerkiksi palkankorotuksista ha-
tämä kehitys on katkennut. luaisi vallitsevissa kasvun oloissa
sopia itse joka viides vastaaja, kun
• Ay-koulutuksen laajuus on likimain samal- viisi vuotta sitten vastaava prosent-
la tasolla kuin viisi vuotta sitten. Viimeisten tiosuus oli 16.
kahden vuoden aikana ay-koulutuksessa on
ollut viisi prosenttia vastaajista, eli koko • Lähes kolmella neljäsosalla jäsenis-
SAK:n kentässä noin 54 000 jäsentä. töstä kokemukset ay-liikkeestä ovat


myönteisiä, kuten olivat myös viisi puolustaminen. Tosin näiden tehtävien merki-
vuotta sitten. Vain neljällä prosen- tys on viimeisten viiden vuoden aikana hieman
tilla kokemukset ovat olleet kieltei- laskenut. Muita tärkeinä pidettyjä tehtäviä ovat
siä, eikä kasvua ole tapahtunut. verotuksen pitäminen kohtuullisella tasolla,
suuri- ja pienituloisten palkkaerojen tasoittami-
• Työmarkkinapoliittisissa asioissa nen sekä eläke-etujen ja sosiaaliturvan puolus-
liiton lehti ja ammattiosaston lehti taminen. Suurin osa tehtävistä kuuluu yhteis-
tai tiedote ovat säilyttäneet aseman- kuntapolitiikan piiriin, osa työpaikkapolitiikan
sa ykkösmedioina, vaikka pientä piiriin ja osa palkkapolitiikan piiriin. Politiik-
laskua vuoden 1995 tasosta onkin kalohkoilla on myös keskinäiset riippuvuussuh-
tapahtunut. teensa. Esimerkiksi työttömyyden vastaisessa
taistelussa pääpaino on yhteiskuntapolitiikalla,
Liitto, SAK ja yhteiskunta mutta osavastuun työttömyyden hoidosta vas-
Jäsenet odottavat jäsenmaksujen vastaajat sälyttävät palkkapolitiikalle.
tineeksi liitoilta ja SAK:lta turvaa. Tur- Kun tarkastellaan, miten eri puolueita kan-
vaa tarvitaan työttömyyden vastaiseen nattavat jäsenet suhtautuvat edellä mainittui-
taisteluun, työttömyysturvan puolus- hin tehtäviin, mielipiteet jakautuivat kahteen
tamiseen sekä sitä tukevaan toimin- suuntaan. Toinen suunta ryhmittyi akselin SDP
taan, kuten työttömyyskassapalvelui- - Vasemmistoliitto ympärille ja toinen keskus-
den kehittämiseen, koulutusmahdolli- tapuolueen ympärille. Ajatellen viime vuosina
suuksien lisäämiseen jne. Tältä pohjal- käytyä työmarkkinapoliittista keskustelua täs-
ta he varmasti myös arvioivat liittojen sä ei ole mitään yllättävää.
ja SAK:n onnistumista työssään. Erot kahden mielipidesuunnan välillä eivät
Yli puolet jäsenistöstä on sitä miel- liity asioiden tärkeysjärjestykseen, joka on mil-
tä, että liitot ovat onnistuneet hyvin tei kaikille ryhmille sama. Kärjessä ovat työt-
työaikaan liittyvissä tavoitteissa ja tömyyden hoitoon ja työttömyysturvaan liitty-
työsuojelun parantamisessa, vaikka vät tehtävät. Esiin nousevat erot liittyvät pi-
molemmat onnistumisprosentit ovat kemminkin tehtävien tärkeystasoon, eli siihen
laskeneet siitä, mitä ne olivat viisi miten tärkeinä asioita pidetään. Vasemmiston
vuotta sitten. Lisäksi liki puolet on sitä ympärille rakentuvassa mielipidesuunnassa lä-
mieltä, että liitot ovat onnistuneet hy- hes kaikki asiat koetaan erittäin tai melko tär-
vin myös palkkaehtojen parantamises- keiksi tehtäviksi. Suomen keskustan ympärille
sa, vaikka tältäkin osin liiton onnistu- rakentuvassa suunnassa asioihin vaikuttamista
misprosentti on laskenut. Sen sijaan ei pidetä kovin tärkeänä.
työllisyyden turvaamisessa jäsenet SAK:laisten keskuudesta löytyy poliittista ak-
katsovat ay-liikkeen onnistuneen ai- tiivisuutta. Äänestysaktiivisuus vuoden 1999
empaa paremmin. Tässä talouskasvu eduskuntavaalissa oli suurempi kuin maassa
on tarjonnut vetoapua – osin solmi- keskimäärin. Kun maan äänestysprosentti oli
tuista tulopoliittisista sopimuksista 68, SAK:laisista kertoi äänestäneensä 76 pro-
johtuen. senttia. Viisi prosenttia vastaajista ei halunnut
Jäsenistön mielestä SAK:laisen ay- vastata kysymykseen. Jos näistäkin puolet on
liikkeen ensisijainen tehtävä on edel- tosiasiassa käynyt äänestämässä, niin
leen taistelu työttömyyttä vastaan. SAK:laisten osuus vaaleissa annetuista äänistä
Toisella sijalla on työttömyysturvan on ollut 30-31 prosenttia.


Joka kolmannen vastaajan mielestä työttö- lut joskus työllistettynä työllistämistu-
myyskassapalvelut on tärkein jäsenpalvelu. ella, lähes kolmannes on ollut työvoi-
Osuus on täsmälleen sama kuin viisi vuotta sit- mapoliittisessa koulutuksessa, 15 pro-
ten. Toiseksi tärkein jäsenpalvelu oli ammatil- senttia työharjoittelussa ja 20 prosent-
linen jatko- ja täydennyskoulutus, joka ei ole tia omaehtoisessa koulutuksessa. 17
aivan yhtä tärkeä kehittämiskohde kuin viisi prosenttia työttömistä oli parhaillaan-
vuotta sitten. Sen sijaan yleissivistävän koulu- kin jossakin edellä mainituista toi-
tuksen, vakuutusturvan ja erilaisten ostoetujen menpiteistä. Se on selvästi alle maan
merkitykset ovat kasvaneet. Ostoetujen kehittä- keskiarvon, sillä tammikuussa 2000
mistä pitää tärkeimpänä palveluna vain kolme kaikista työttömistä oli toimenpiteissä
prosenttia vastaajista. 26 prosenttia. Ero johtunee ainakin
osittain siitä, että SAK:lainen työttö-
Työttömyys myys on hyvin pitkäkestoista, ja nyky-
SAK:n kyselyissä työttömyydestä on kyselty ns. ään valtaosa toimenpiteistä kohdistuu
laajan tulkinnan mukaan, ja työttömiin on las- alle puolen vuoden pituiseen työttö-
kettu myös työllistämistuella ja työvoimapoliit- myyteen.
tisessa koulutuksessa olevat henkilöt. Näin las- Tulosten mukaan toimenpiteet suo-
kettuna työttömyysaste on viimeisten viiden sivat nuoria, alle 35-vuotiaita työttö-
vuoden aikana laskenut 23 prosentista 16 pro- miä, joista neljäsosa on parhaillaan
senttiin. Koko maan laaja työttömyys oli 16 mukana jossakin työvoimapoliittises-
prosenttia vuonna 1999, eli samalla tasolla kuin sa toimenpiteessä. Vastaavasti 35-54
SAK:ssa tämän vuoden alussa. vuotiaista viidennes ja yli 54-vuotiais-
SAK:lainen työttömyys on pitkäkestoista, ta työttömistä vain kahdeksan prosent-
eikä se suinkaan ole viimeisten hyvien vuosi- tia on parhaillaan jossakin työvoima-
en aikana lyhentynyt. Vaikka talouskehitys on poliittisessa toimenpiteessä. Jos toi-
sitten vuoden 1995 kasvattanut työllisyyttä ja menpiteet määräytyisivät työttömyy-
vähentänyt työttömyyttä, keskimääräinen den keston mukaan, kuten usein on
SAK:lainen työttömyysjakso on pidentynyt 13 väitetty, toimenpiteet jakautuisivat toi-
kuukaudesta 15 kuukauteen. Vastaushetkellä sin ja suosisivat varttuneempia työttö-
koko maan keskimääräinen työttömyysjakso oli miä.
12 kuukautta. SAK:lainen työttömyys on pitkit- Ansiosidonnaista päivärahaa saa 67
tynyt kaikilla sektoreilla, mutta eniten yksityi- prosenttia työttömistä vastaajista. Sen
sillä palvelualoilla. osuus on suurin yli 54-vuotiaiden ryh-
Myös toistuvaistyöttömyys on lisääntynyt. mässä. Heistä suuri osa on ilmeisesti
Kun vuoden 1995 tutkimuksessa työttöminä ns. eläkeputkessa, jossa maksetaan an-
olleista 68 prosenttia kertoi olleensa useamman siosidonnaista päivärahaa aina 60 ikä-
kerran työttömänä edellisen viiden vuoden ai- vuoteen saakka. Vähiten ansiosidon-
kana, nyt toistuvaistyöttömyydestä kertoo 75 naista päivärahaa saavat alle 25-vuo-
prosenttia työttömistä vastaajista. Toistuvais- tiaat. Ikäryhmän työttömistä vain 40
työttömyys on kasvanut kaikilla muilla paitsi prosenttia nostaa sitä. Myös julkisella
alle 25-vuotiailla työttömillä. Suurin lisäys tois- sektorilla ansiosidonnaista päivärahaa
tuvaistyöttömyydessä on tapahtunut ikäryh- nostetaan harvemmin kuin muualla.
mässä 25-34 vuotta.
Lähes puolet SAK:laisista työttömistä on ol-


Työsuhde pumattomat järjestelyt ja työn tekeminen var-
Kolmella neljästä SAK:laisesta on ns. sinaisen työpaikan ulkopuolella eivät ole tele-
tyypillinen työsuhde, eli työsuhde pe- kommunikaation luoma ilmiö, kuten etätyökes-
rustuu vakituiseen kokopäivätyöhön. kustelussa yleisesti oletetaan. Etätyötä tehdään
Loput työsuhteista ovat ns. epätyypil- toistaiseksi eniten harvaanasutuilla alueilla.
lisiä työsuhteita, eli työsuhteet ovat Pitkien etäisyyksien vuoksi töitä tehdään myös
joko osa- tai määräaikaisia tai muita kotona.
normaalista poikkeavia järjestelyjä. Teleteknologiaan perustuvan etätyön voi
Näin määriteltynä on epätyypillisten kuitenkin ennakoida kasvavan, sillä ATK-tek-
työsuhteiden osuus viimeisten viiden niikkaan perustuvat laitteet, kuten tietokonee-
vuoden aikana noussut 14 prosentista seen yhdistetty kassa, ohjelmoitavat työstöko-
26 prosenttiin. Osuus on pari prosent- neet, atk-valvontalaitteet, mikrotietokoneet ja
tiyksikköä enemmän kuin maan keski- tietokonepäätteet, ovat yleistyneet myös
arvo. Epätyypillisten työsuhteiden kas- SAK:laisten työssä. Kun viisi vuotta sitten Atk-
vu on perustunut määräaikaisten työ- laitteiden käyttäjiä oli 38 prosenttia, nyt osuus
suhteiden kasvuun. Osa-aikatyön on 43 prosenttia. Luku on kuitenkin selvästi
osuus ei viimeisten viiden vuoden ai- vähemmän kuin maassa keskimäärin. Eniten
kana ole kasvanut. ATK-laitteita käytetään ikäryhmässä 25-34
SAK:laisten tyypillinen työaika- vuotta, jossa myös käytön lisääntyminen on ol-
muoto on säännöllinen päivätyö. Vii- lut nopeaa. Yli 50-vuotiaista laitteita käyttää
meisten 16 vuoden aikana säännöllis- vain kolmannes, eikä käyttö ole viimeisten vii-
tä päivätyötä tekevien osuus on kui- den vuoden aikana lisääntynyt.
tenkin supistunut 14 prosenttiyksik- Sivutyön tekeminen ei viimeisten viiden
köä, 71 prosentista 57 prosenttiin, vuoden aikana ole yleistynyt. Varsinaisen an-
mikä on selvästi vähemmän kuin siotyön lisäksi muuta ansiotyötä tekee kuusi
maassa keskimäärin. Vastaavasti vuo- prosenttia jäsenistöstä, eli täsmälleen saman
rotyö ja muut joustavat työaikamuodot verran kuin viisi vuotta sitten. Eniten sitä teh-
ovat lisääntyneet. 1990-luvulla li- dään yksityisillä palvelualoilla ja vähiten teol-
sääntyi ensin 3-vuorotyö ja sitten 2- lisuudessa. Puolet sivutyöstä tehdään toisen
vuorotyö. Ilta- ja yötyön osuus on työnantajan palveluksessa ja yli kolmannes
myös kasvanut, mutta paljon hitaam- yrittäjänä.
min kuin vuorotyön osuus. 3-vuorot- Työnantajan järjestämä ammatillinen koulu-
yötä tekevät kokivat työajan lyhentä- tus on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuo-
misen selvästi tärkeämmäksi tehtäväk- den aikana myös SAK:n kentässä. Nyt 30 pro-
si kuin muissa työsuhteessa työsken- senttia jäsenistä kertoo osallistuneensa viimei-
nelleet. sen vuoden aikana työnantajan järjestämään
Etätyötä varsinaisen työpaikan ul- ammatilliseen koulutukseen. Maan keskiarvo on
kopuolella tehdään SAK:laisten kes- kuitenkin vielä kaukana, eli 47 prosentissa.
kuudessa vähän. Parhaillaan sitä teki Työnantajan järjestämän ammatillisen koulu-
kaksi prosenttia vastanneista. Neljällä tuksen jakauma on myös kiusallisen vino. Puo-
prosentilla oli aiempia kokemuksia let henkilöstökoulutusta saaneista kertoo saa-
etätyöstä. Suurin osa SAK:laisesta etä- neensa koulutusta 1-2 päivää, mutta joukossa
työstä tehdään ilman sähköpostia ja on myös henkilöitä, jotka ovat osallistuneet
internetiä. Siten ajasta ja paikasta riip- varsin pitkäkestoiseen koulutukseen.


Vaikutusmahdollisuudet Luottamusmiesjärjestelmän katta-
Runsas 40 prosenttia jäsenistöstä työskentelee vuus on heikentynyt tasaisesti tarkas-
yli puolet ajasta suuren paineen alla. Tosin ha- telujaksolla 1984-2000. Vuonna 1984
jontaa on: kun 9 prosenttia ilmoittaa työsken- luottamusmies tai vastaava oli 83 pro-
televänsä koko ajan suuren paineen alla, 17 sentilla työpaikoista, nyt vain 66 pro-
prosenttia ilmoittaa, ettei työpaineita ole lain- sentilla. Luottamusmiehen tai vastaa-
kaan. Myös toistotyön osuus on huomattavan van olemassaolo työpaikalla on suo-
korkea. Joka toinen vastaaja joutuu toistamaan raan verrannollinen työpaikan kokoon.
yhtä ja samaa työvaihetta. Olisikohan tässä yksi Ongelmallisia tapauksia ovat ns. mik-
syy siihen, että työelämä ei kiinnosta niin suu- royritykset, joissa työntekijöitä on vä-
resti kuin yleisesti toivotaan. hemmän kuin kymmenen. Mikroyri-
Työtehtävien hallintaa vaikeuttaa myös se, tyksissä luottamusmies on vain run-
että vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koske- saalla kolmanneksella työpaikoista.
viin asioihin ovat heikentyneet . Kun viisi vuot- Ammattiliittojen jäsenet eivät enää
ta siiten 52 prosenttia ilmoitti voivansa vaikut- muodosta työpaikoille yhtenäistä,
taa paljon omaa työtänsä koskeviin asioihin, luottamusmiehiä varauksetta tukevaa
nyt vastaava osuus on 49 prosenttia. Tosin vuo- joukkoa. Vielä vuoden 1984 jäsentut-
den 1995 mittauksessa tulos oli poikkeukselli- kimuksessa 30 prosenttia vastaajista
sen hyvä verrattuna aiempiin mittauksiin. Vai- arvioi, että liiton jäsenet ovat hyvin
kutusmahdollisuuksien voikin nähdä kasvaneen yhtenäisiä ja toimintavalmiita, mutta
vuodesta 1984 vuoteen 1995, mutta kääntyneen vastaava osuus on nyt vain 16 pro-
sittemmin laskuun. senttia. Eniten on kuitenkin kasvanut
Muutenkin tilanne työpaikkatasolla näyttää niiden jäsenten joukko, jotka eivät
varsin ongelmalliselta. Vaikutusmahdollisuudet osaa sanoa, miten yhtenäisen ja toi-
ovat viimeisten viiden vuoden aikana heiken- mintavalmiin joukon liiton jäsenet
tyneet kaikissa kysytyissä asioissa, ml. asiat, työpaikalla muodostavat.
joihin perinteisesti on voinut vaikuttaa paljon. Valtaosa jäsenistöstä keskustelee
Tällaisia asioita ovat työmenetelmiin, työtahtiin ay-asioista vähintään muutaman ker-
ja työjärjestykseen liittyvät vaikutusmahdolli- ran kuukaudessa työtovereiden, kol-
suudet. Näistä asioista työtahtiin vaikuttamis- mannes perheenjäsenten, viidennes
mahdollisuudet ovat kärsineet eniten. Tulos on luottamusmiehen ja 15 prosenttia työ-
samansuuntainen tilastokeskuksen julkaisemi- suojeluvaltuutetun kanssa. Jopa esi-
en tietojen kanssa. Niiden mukaan työn pakko- miehen kanssa ay-asioista keskustelu
tahtisuus on lisääntynyt. on yhtä yleistä kuin luottamusmiehen
Vaikka vaikutusmahdollisuudet moniin työn kanssa. Sitäkin harvinaisempaa on
organisointiin liittyviin asioihin koetaan puut- keskustelu ammattiosaston toimikun-
teellisiksi, työtä koskevat pulmat on yleensä nan jäsenten kanssa. Liiton toimihen-
tapana saattaa työn suunnittelijoiden tai esi- kilöiden kanssa keskustelevat kuukau-
miesten tietoon. Vain seitsemän prosenttia vas- sittain lähinnä ay-aktiivit.
taajista kertoi, ettei asioista eteenpäin infor-
mointi ole tapana, 62 prosenttia informoi jos- Työpaikka
kus ja 30 prosenttia usein. Tämä asetelma ei ole Yritysrakenteen muutos on jatkunut
muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana 1990-luvulla, ja kehitys on suosinut
juuri lainkaan. pieniä työpaikkoja. Alle 30 henkilön


työpaikoilla töitä tekevien osuus on Työntekijöiden arviot siitä, miten työpaikan
kasvanut. Nyt 49 prosenttia tekee töi- johto suhtautuu alaisiinsa, ovat viimeisten vii-
tä niissä, kun vastaava osuus vuonna den vuoden aikana muuttuneet hyvin vähän.
1990 oli 45 prosenttia. Vastaavasti 30 Valtaosa vastaajista arvioi työpaikan johdon
henkilöä suurempien työpaikkojen luottavan alaisiinsa - tosin hieman vähemmän
määrä on supistunut. Kaikkein voi- kuin viisi vuotta sitten - vaikka tehokkuuden
makkaimmin kasvu on painottunut ns. nähdäänkin edelleen ajavan kaiken edelle. Mui-
mikroyrityksiin, joissa työntekijöitä on den asioiden suhteen näkemykset jakautuvat
vähemmän kuin 10. Ay-liikkeen toi- siten, että tilanteiden voi arvioida runsaastikin
minnan kannalta tämä kehityssuunta vaihtelevan työpaikkojen välillä. Yhtä hallitse-
on ongelmallinen, sillä yhteistoiminta- vaa kulttuuria ei siis ole olemassa tässä asias-
lain ja sen määrittämän yhteistoimin- sa.
tamenettelyn raja kulkee juuri 30 hen- Kun vastaajia pyydettiin yhdeksän vaihtoeh-
gessä. Sitä pienemmillä työpaikoilla don joukosta valitsemaan asia, jota eniten ta-
yhteistyötä säädellään yleisemmin voittelee työssään, ehdoton ykkönen oli työpai-
säännöksin. kan pysyvyys ja varmuus. Se oli joka toisen
Eräänlaisen sivullisuuden kasvu nä- vastaajan tärkein asia. Ennen vuotta 1995 työ-
kyy myös siten, että yhä pienempi osa paikan pysyvyys ei ollut kovinkaan tärkeä ta-
jäsenistöstä on kiinnostunut työnanta- voite. Vielä vuonna 1990 tärkein tavoite oli
jansa asioista, kuten tuottavuudesta, hyvä palkka. Tässä suhteessa tilanne on siis
kannattavuudesta, tilinpäätöksistä ja olennaisesti muuttanut.
suunnitelmista. Kun viisi vuotta sitten Tyypillinen SAK:lainen ei ole kovin huolis-
62 prosenttia ilmoitti olevansa kiin- saan tulevaisuudestaan, vaikka neljäsosa pel-
nostunut työnantajansa asioista, vas- kääkin ettei ole tarpeeksi kyvykäs tulevaisuu-
taava osuus on nyt 55 prosenttia. Ei den työmarkkinoilla, ja vielä hieman suurempi
lainkaan kiinnostuneiden joukko ei ole osa pelkää jäävänsä työttömäksi. Nämä uhka-
vastaavasti kasvanut. Kasvussa on kuvat korostuvat naisilla, iäkkäillä, heikosti
vain jonkin verran kiinnostuneiden koulutetuilla ja suurten työpaikkojen työnteki-
joukko. Heitä on nyt yli kolmasosa jä- jöillä. Nämäkin huolet liittynevät siis suurelta
senistöstä. osin työpaikkarakenteen muutokseen, jossa
Työpaikan johdon ja vastaajien suuria työpaikkoja pilkotaan, yhtiöitetään ja
asenteissa ei kuitenkaan ole tapahtu- hankintoja suunnataan talon ulkopuolelle.
nut muutoksia viimeisten viiden vuo-
den aikana. Edelleen 27 prosenttia vas- Tulot ja velat
taajista kokee, että työpaikan johdol- SAK:laisen palkansaajan keskikuukausiansio oli
la ja vastaajalla on yhteiset toiminnan 9750 markkaa, ja kokopäivätyötä tekevän pal-
tavoitteet, 56 prosenttia kokee ne osit- kansaajan keskikuukausiansio 10100 markkaa.
tain samoiksi ja 15 prosenttia on sitä Kaikista SAK:laisten ansiotuloista suurituloisin
mieltä, että työpaikan johdolla ja vas- vakituista kokopäivätyötä tekevä viidennes saa
taajalla ei ole lainkaan yhteisiä tavoit- 28 prosenttia, ja pienituloisin viidennes saa 14
teita. Myös sektoreiden väliset erot prosenttia. Tulosten mukaan SAK:laisten pal-
ovat säilyneet. Yksituumaisuus on kansaajien tulot jakautuvat selvästi tasaisem-
edelleen suurinta yksityisillä palvelu- min kuin maassa keskimäärin.
aloilla ja heikointa teollisuudessa. Sukupuolten väliset palkkaerot riippuvat sii-


tä, mitä taustamuuttujia tarkastelussa otetaan keskivelka vuonna 1995 oli 138 000
huomioon. Jos vertaillaan vain keskipalkkoja, markkaa, niin nyt se on 120 000 mark-
ja mitään taustamuuttujista ei oteta huomioon, kaa. Valtaosin tämä on seurausta sii-
sukupuolten väliset palkkaerot ovat noin nel- tä, että kokonaan velattomien kotita-
jänneksen verran miesten eduksi. Naisten pal- louksien määrä on kasvanut 38 pro-
kat ovat 73 prosenttia miesten palkoista. Vaki- sentista 41 prosenttiin. Suurivelkaisia
tuista kokopäivätyötä tekevien naisten palkat kotitalouksia, joilla velkaa on yli 300
ovat 78 prosenttia vakituista kokopäivätyötä 000 markkaa on nyt jopa enemmän
tekevien miesten palkoista. kuin viisi vuotta sitten. Ryhmän koko
Mutta kun kaikki käytettävissä olevat taus- on nyt yhdeksän prosenttia. Kun kes-
tamuuttujat vakioidaan, naisten kuukausiansiot kivelka lasketaan vain velallisista,
ovat 85 prosenttia miesten palkoista. Vakioin- huomataan että heidän keskivelkansa
nilla tarkoitetaan sellaista tarkastelutapaa, jossa on viimeisten viiden vuoden aikana
koulutus, ikä, jäsenyyden kesto, liittoala jne. noussut 140 000 markasta 160 000
ovat samat kaikille miehille ja naisille, eli omi- markkaan.
naisuuksien erot eivät selitä palkkaeroa.
Kun SAK:lainen nuori aloittaa työnsä, hänen
kuukausiansionsa on noin 8000 markkaa kuu-
kaudessa. Sen jälkeen hänen kuukausiansionsa
nousee iän myötä kolmanneksen aina ikäryh-
mään 45-54 vuotta, jolloin hänen ansionsa ovat
keskimäärin 10400 markkaa. Tämän jälkeen
hänen kuukausiansionsa ei enää kasva, vaan
supistuu hiukan. Elinkaaritulojen kehitys riip-
puu luonnollisesti henkilön koulutusasteesta, eli
siitä kuinka pitkäkestoinen hänen koulutuksen-
sa on ollut.
Ylemmän korkea-asteen koulutuksen saanei-
den palkat ovat keskimäärin 28 prosenttia suu-
remmat kuin perusasteen suorittaneilla, joilla
koulutusta on korkeintaan yhdeksän vuotta. Si-
ten yliopisto- tai korkeakoulututkinnon tai sii-
hen rinnastettavan opintomäärän suorittamises-
ta palkitaan lähes 30 prosenttia korkeammalla
kuukausiansiolla yli koko työuran. Alemman
korkea-asteen koulutus, johon lasketaan mm.
kaikki opistotason koulutus, nostaa palkkatasoa
yhdeksän prosenttia yli vertailuryhmän palkka-
tason. Hyöty keskiasteen koulutuksesta, jonka
suurin ryhmä on ammattikoulun suorittaneet,
on jo huomattavasti pienempi, vain neljä pro-
senttia.
Kotitalouksien velat ovat viimeisten viiden
vuoden aikana vähentyneet 13 prosentilla. Kun


1 KATSAUS AINEISTOON JA SEN KÄSITTELYYN

Käsissäsi on SAK:n jäsentutkimuksen makkeessa oli 68 kysymystä, joista valtaosa
perusraportti. Perusraportin lisäksi jä- monikohtaisia. (Kyselylomake liitteenä).
sentutkimusaineistosta tuotetaan erik-
seen sukupuolta käsittelevä julkaisu, Otoshenkilöt
luottamusmiestoimintaa koskeva jul- Vastaajat muodostavat liittojen koon mukaan
kaisu, nuorisotoimintaa koskeva jul- edustavan joukon ja vastaukset kuvaavat siten
kaisu ja mahdollisesti eräitä muita sel- tilannetta koko SAK:n jäsenistössä. On kuiten-
vityksiä. Kaikki julkaisut perustuvat kin syytä huomata, että liittojen jäseninä on
samaan aineistoon, joka koottiin loma- muitakin, kuin vastaushetkellä palkkatyössä
tiedustelulla vuoden 2000 tammikuus- olevia. Kun palkkatyössä oli 71 prosenttia ja
sa. Aineiston kokoamisen vaiheet, kato äitiyslomalla, hoitovapaalla, pitkällä sairaslo-
ja lopullisen otoksen edustavuus on malla tai muulla palkattomalla vapaalla neljä
kuvattu liitteessä 1. prosenttia, niin kaikista vastaajista 75 prosent-
Kyselylomake, jolla tiedot kerättiin, tia oli työsuhteessa.
on kehitelty vuosikymmenien aikana Muita kuin palkkatyössä olevia oli 29 pro-
siten, että se antaisi SAK:n ja sen liit- senttia vastaajista. Suurin osa heistä - kaikki-
tojen käyttöön mahdollisimman laaja- aan 16 prosenttia - oli vastaushetkellä työttö-
alaisen kuvan jäsenistön työstä, työt- mänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapo-
tömyydestä, vapaa-ajasta ja arvostuk- liittisessa koulutuksessa. Lomautettuna oli kaksi
sista. Erityispainoa on annettu sille, prosenttia ja eläkkeellä kolme prosenttia. Siten
miten SAK:n ja sen liittojen tulisi eri työvoimaan, johon lasketaan sekä työssä että
tasoilla tapahtuvaa edunvalvontaansa työttömänä olevat, kuului 87 prosenttia vastaa-
kehittää. Pelkästään perusraportin lo- jista. Loput 13 prosenttia vastaajista ei kuulu

Otoshenkilöiden asema vastaushetkellä sektorin mukaan (%)
Olen… Julkinen Yksityiset Teollisuus KAIKKI
sektori palvelut
työssä 73 69 72 71
äitiyslomalla, hoitovapaalla,
pitkällä sairaslomalla 3 6 5 4
muulla palkattomalla vapaalla 0 0 1 0
lomautettuna osa-aikaisesti tai
määräaikaisesti 2 1 0 1
opiskelemassa 2 5 3 3
eläkkeellä 3 3 2 3
työttömänä, työssä työllistämistuella tai
työvoimapoliittisessa koulutuksessa 15 16 17 16
lomautettuna toistaiseksi 2 0 0 1
KAIKKI YHTEENSÄ 100 100 100 100


työvoimaan, eikä heitä ole myöskään huomioitu toreiden välillä ovat pienempiä kuin
niissä tulostuksissa, jotka on tarkoitettu vain aikaisemmin, ja vastaavasti erot sekto-
työvoimaan kuuluville. reiden sisällä ovat suurempia kuin ai-
kaisemmin. Siksi sektorijakoa on täs-
Vanhoja ja uusia näkökulmia sä julkaisussa käytetty vähemmän ja
Perinteisesti kysymyksiä on usein tarkastelu tapauskohtaisesti harkiten vain siellä,
sektorin mukaan. Sektorit on muodostettu missä sektorijako ohjaa päätelmiä oi-
SAK:n liitoista siten, että kunta-alalle ja valtion keaan suuntaan. On haluttu välttää
virastoihin pääosin järjestäytyneet liitot muo- sitä, että liitot mekaanisesti tulkitsisi-
dostavat julkisen sektorin ja palvelualan yrityk- vat oman sektorinsa tiedon omaa liit-
siin järjestäytyneet liitot muodostavat sektorin, toaan koskevaksi tiedoksi. Tämä muu-
jota kutsutaan yksityisiksi palvelualoiksi. Teol- tos on korvattu liittokohtaisella tiedol-
lisuuden, perustuotannon tai rakennusalan yri- la, jotka tosin on esitetty vain liitetau-
tyksiin pääosin järjestäytyneet liitot muodosta- lukossa liitteessä 2. Tekstin puolella
vat teollisuussektorin.2 niihin vain viitataan. Tulkinta on jä-
Sektorijako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, tetty kokonaan alan ammattilaisille eli
mikä näkyy mm. siinä, että osa yhden sektorin liitoille itselleen.
liittojen työnantajista kuuluu toisen sektorin Myös sukupuolijakoa vastauksia
ydinalueelle. Siten julkisen sektorin työpaikko- luokittelevana muuttujana on käytet-
jen työnantajista 17 prosenttia, yksityisten pal- ty vähemmän kuin vuonna 1995, jol-
velualojen työpaikkojen työnantajista 32 pro- loin edellinen jäsentutkimus tehtiin.
senttia ja teollisuuden työpaikkojen työnanta- Näin siksi, että aineistosta kirjoitetaan
jista 26 prosenttia kuuluu sektorin ydinalueen erillinen julkaisu, jossa asioita tarkas-
ulkopuolelle. (Liittojen ja jäsenistön jakautumi- tellaan sukupuolen mukaan. Sukupuo-
nen sektorin mukaan on esitetty liitetaulukos- lijako on kuitenkin otettu huomioon
sa LT 1). siellä, missä se osana perusraporttia on
Ajan saatossa sektorimuuttuja on muutenkin tuntunut luontevalta. Samoin on me-
menettänyt merkitystään asiantiloja luokittele- netelty vastaajien luottamustoimien
vana tekijänä. Ammatti- ja toimialarakenteen osalta, josta kirjoitetaan erillinen luot-
muutos on pitänyt huolen siitä, että erot sek- tamusmiesraportti. Sukupuolten osal-

SAK:laisten työnantajat sektorin mukaan (%)
TYÖNANTAJA Julkinen Yksityiset Teollisuus KAIKKI
sektori palvelut
Kunta tai kuntayhtymä 71 6 3 20
Valtion virasto tai laitos 12 3 2 5
Valtion tai Kunnan liikelaitos 3 7 2 4
Teollisuuden, perustuotannon tai
rakennusalan yritys 2 4 74 36
Palvelualan yritys 4 68 7 24
Säätiö, yhdistys jne. 4 3 1 2
Työllistän itse itseni 0 0 0 0
Muu työnantaja 4 9 11 9


listumista ja luottamushenkilöiden toi- tulisi tehdä hieman eri tavalla, esimerkiksi jon-
minnan laajuutta kuvaavat perusasiat kin toisen luokittelevan asian mukaan.
on eräin osin käyty läpi yhdessä eri Tärkein vertailukohde on vuosi 1995, koska
raporttien kirjoittajien kanssa. viimeaikaisesta kehityksestä ei muita tietoja
Koulutuksen merkitys asioita luo- juuri ole. Kahden viimeisen mittauksen lukuja
kittelevana tekijänä on kasvanut. verrattaessa on kuitenkin muistettava, että vii-
Peruskoulutusta ja ammatillista kou- den viimeisen vuoden aikana SAK:n liittojen ja
lutusta koskevan tiedon avulla on mm. sektoreiden jäsenrakenne on muuttunut. Työs-
muodostettu uusi luokitteleva muut- sä olevien osuus on kasvanut seitsemän pro-
tuja: koulutusaste. Koulutusasteen senttiyksikköä ja työttömien vastaavasti supis-
käyttöön liittyy se etu, että SAK:n tunut. Lisäksi äitiyslomalla, hoitovapaalla tai
liittojen jäsenten koulutusta voi aiem- pitkällä sairaslomalla olevien osuus on kasva-
paa paremmin verrata Suomen viralli- nut prosentilla ja toistaiseksi lomautettujen
sen tilaston tietoihin - esimerkiksi osuus on vastaavasti supistunut. Nämä muutok-
koko Suomen työvoiman koulutusas- set näkyvät varmasti omalla painollaan, kun
teeseen. vastaajat kuvailevat suhtautumistaan työhön ja
Yksi tärkeä osa jäsentutkimusta on erilaisiin asiantiloihin, joissa työttömillä ja
ajassa tapahtuneiden muutosten arvi- työssä olevilla voi olettaa olevan erilaisia pai-
ointi. Tätä tarkoitusta varten kysymys- notuksia.
lomakkeessa on koko joukko kysymyk- Erityisesti tämä koskee julkista sektoria ja
siä, joita on toistettu useammassa jä- yksityisiä palvelualoja, missä työssä olevien ja
sentutkimuksessa. Vanhimmat vertai- työttömien jäsenten määrät ovat olennaisesti
lutiedot tulevat vuosilta 1984 ja 1990, muuttuneet. Julkisella sektorilla työssä olevien
ja ovat saatavissa vain paperilla. Sik- osuus on kasvanut 11 ja yksityisillä palvelu-
si näitä kysymyksiä koskevat tiedot on aloilla 10 prosenttiyksiköllä. Teollisuudessa jä-
tulostettu mahdollisimman vertailukel- senrakenne ei tältä osin ole juuri muuttunut
poisella tavalla, vaikka nyt käytettä- siitä, mitä se oli vuonna 1995. Siten työssä ole-
vissä olevan tiedon mukaan tulostus vien osuudet ovat kullakin sektorilla likimain

Muutos otoshenkilöiden asemassa vuodesta 1995 sektorin mukaan (%-yksikköä)
Olen… Julkinen Yksityiset Teollisuus KAIKKI
sektori palvelut
Työssä 11 9 0 7
äitiyslomalla, hoitovapaalla,
pitkällä sairaslomalla 1 0 1 1
muulla palkattomalla vapaalla 0 0 0 0
lomautettuna osa-aikaisesti tai
määräaikaisesti 0 -1 0 0
opiskelemassa -1 1 0 0
eläkkeellä -1 1 1 0
työttömänä, työssä työllistämistuella tai
työvoimapoliittisessa koulutuksessa -9 -10 -2 -7
lomautettuna toistaiseksi -1 0 0 -1


yhtä suuret, mikä myös varmasti tasoittaa nä- säksi on turvauduttu myös korrelaatio-,
kemyseroja sektoreiden välillä. regressio-, ryhmittely- ja faktoriana-
lyysiin. Niiden avulla voi tarkastella
Tutkimusmenetelmistä useampaa kysymystä ja niiden välisiä
Siitä miten asioita on lomakkeella kysytty, seu- suhteita samanaikaisesti. Niiden avulla
raa myös varsin vahvoja rajoitteita sille, miten on myös mahdollista sulkea pois eräi-
asioita voi tutkia, ja mihin tutkimusmenetelmiin tä taustamuuttujia, jotka vääntävät tu-
kannattaa turvautua. Asiaa voi havainnollistaa losta suuntaan tai toiseen.
Pertti Tötön (2000) esittämällä nelikentällä, jos- Tasapaino näiden kahden vaatimuk-
sa yhtenä kysymysluokkana ovat kuvaileva ja sen välille on rakennettu siten, että
selittävä, ja toisena kysymysluokkana laadulli- menetelmiä koskevat kuvaukset on kir-
nen ja määrällinen. Näitä vaihtoehtoja varioi- joitettu loppuviitteisiin. Tekstin puolel-
malla vastattavaksi tulee neljä kysymystä: le on jätetty vain tuloksen tulkintaan
mitä? - miten paljon? - miten? ja miksi? liittyvä ohje. Siten tarkkaavainen lu-
kija, joka pohtii mielessään, miten tä-
Kysymysten nelikenttä hän tulokseen on oikein päädytty, saa
Kysymys Kuvaileva Selittävä kaiken olennaisen tiedon loppuviitteis-
Laadullinen MITÄ? MITEN? tä. Näin menetellen tulokset ovat pe-
Määrällinen MITEN PALJON? MIKSI? rusteltavissa ja niiden takana voi sei-
soa sekä tilastollisin että asiakohtaisin
Jäsentutkimuksen lomakkeen kysymyksistä perustein. Tilastollisesti tuloksia voi-
valtaosa on kuvailevia, joissa tiedustellaan, daankin pitää erittäin luotettavina.
mitä mieltä vastaajat asioista ovat, ja miten Kun otoskoko on 9948 vastaajaa, mo-
paljon he jotakin asiaa arvostavat. Selittäviä net liittokohtaisetkin tulokset ovat ti-
kysymyksiä, joissa tiedustellaan, miten tähän lastollisesti merkitseviä muutaman
on päädytty ja miksi jokin asia on niin tärkeä, prosentin riskitasolla. Koko SAK:ta
kysytään hyvin vähän. Tämä on ollut jäsentut- koskevan tuloksen riskitaso on alle
3
kimuksen perinne, ja vaikka kysymyslomaket- prosentin.
ta on vuosien saatossa kehitelty, sen yksinker- Myös tulosten esitystapa on pyritty
taisuus on haluttu säilyttää. Valitusta tavasta pitämään yksinkertaisina. Kustakin ky-
kysyä seuraa kuitenkin se, että aineistosta nou- symyksestä on laadittu sivun mittainen
sevat havainnot jäävät väkisinkin hieman irral- tiivistelmä, ja tärkeimmistä kysymyk-
lisiksi, ja tuloksia ei voi oikein liittää niihin sistä on kirjoitettu useampia sivuja.
suurin linjoihin, joista alan teoreettinen kirjal- Tiivistelmänomaisella tyylillä on ta-
lisuus kertoo. Siten jäsentutkimusta voidaan voiteltu sitä, taulukkoproosa tyyliin
luonnehtia SAK:n jäsenkuntaa kuvailevaksi em- “kuten taulukosta se ja se näkyy” voi-
piiriseksi, jäsenten kokemuksista kertovaksi tut- taisiin rajata minimiin. Kun kukin sivu
kimukseksi. muodostaa oman kokonaisuutensa,
Sana jäsentutkimus on velvoittanut kahdella niin siitä pitäisi kaiken olennaisen nä-
tavalla. Ensinnäkin tulosten pitäisi olla siinä kyä kerralla. Kirjallisuusviitteet ja sel-
muodossa, että tavallinen jäsen voi ne ymmär- ventävät huomautukset on kirjoitettu
tää. Toisaalta kysymys on kuitenkin tutkimuk- loppuviitteiksi.
sesta, jonka informaatio tulisi mahdollisimman
hyvin hyödyntää. Siksi ristiintaulukoinnin li-


2 KEITÄ ME OLEMME?

Suurten ikäluokkien vahva ryhmässä, 55-64-vuotiaiden joukossa, on myös
asema pari prosenttia eläkkeelle siirtyneitä, mutta jä-
Jäsentutkimuksen otoksessa on yli 45- senyytensä säilyttäneitä henkilöitä. Muuten
vuotiaita selvästi enemmän kuin koko otoshenkilöiden asema on likimain sama kuin
maan työvoimassa. Vastaavasti alle mitä työvoimalla tarkoitetaan: se sisältää työl-
25-vuotiaita on selvästi vähemmän. liset ja työttömät palkansaajat. Suurin erotta-
Erot maan keskiarvoon eivät kuiten- va tekijä on se, että SAK:ssa ei ole yrittäjäjäse-
kaan ole niin suuria kuin otos antaa niä.
ymmärtää. Tämä johtuu siitä, että alle Vuoden 2000 tammikuussa SAK:laisten otok-
35-vuotiaat ovat vastanneet muita sesta laskettu keski-ikä oli 43 vuotta. Vuodes-
laiskemmin ja yli 45-vuotiaat muita ta 1995 keski-ikä on kasvanut vajaalla 2 vuo-
ahkerammin. Näin on ollut myös aiem- della. Seuraavien kymmenen vuoden aikana,
min, ja tulosten vertailtavuuden säilyt- kun suuret ikäluokat suurelta osin siirtyvät pois
tämiseksi otosta ei ole korjattu tältä työelämästä, ikärakenne muuttuu tavalla, jon-
osin. Muuten otos on kyllä edustava. ka seurauksena keski-ikä voi jopa laskea. Tämä
Nuorin otoshenkilö on 17-vuotias ja tosin riippuu siitä, missä määrin tilalle tulee
vanhin 61-vuotias. Vanhimmassa ikä- nuoria jäseniä.


Joka toinen ponnistaa kasvanut 25 prosenttiyksikköä (17 pro-
kansakoulupohjalta sentista 42 prosenttiin) ja ylioppilas-
SAK:laisten peruskoulutus on parantunut sitä tutkinnon suorittaneiden osuus 7 pro-
mukaa kun vanhemmat ikäluokat ovat siirty- senttiyksikköä (4 prosentista 11 pro-
neet pois työelämästä. Silti edelleen 47 prosen- senttiin).
tilla SAK:laisista peruskoulutus lepää kansakou- Ikäryhmittäisen tarkastelun perus-
4
lun varassa. Perus- tai keskikoulu on 42 pro- teella voi ennakoida, että seuraavien 5-
sentilla ja ylioppilastodistus on 11 prosentilla 10 vuoden aikana peruskoulutusta ku-
jäsenistä. Naisista ylioppilastutkinnon on suo- vaava jakauma tulee olennaisesti
rittanut 16 prosenttia ja miehistä 7 prosenttia. muuttumaan. Yli 54-vuotiaista lähes
Muuten naisten ja miesten peruskoulutus on 90 prosentilla peruskoulutusta on kan-
hyvin samankaltainen. sakoulu tai vähemmän. Vuoteen 2005
Ajan vaikutus SAK:laisten peruskoulutukses- mennessä valtaosa heistä tulee siirty-
sa on ollut varsin suoraviivainen. Jaksolla 1984 mään pois työelämästä. Pelkästään
– 2000 kansakoulun tai supistetun kansakoulun tämä muutos parantaa tilastollista kes-
käyneiden osuus on supistunut 32 prosenttiyk- kiarvoa enemmän kuin edellisten vii-
sikköä (79 prosentista 47 prosenttiin). Vastaa- den vuoden aikana tapahtui.
vasti perus- tai keskikoulun käyneiden osuus on


Ammatillinen koulutus muutokset muissa koulutusmuodoissa ovat ol-
ammattikoulusta leet parin prosenttiyksikön luokkaa. Lyhytkes-
Tyypillinen SAK:lainen on hankkinut toisen ammattikurssin suorittaneiden osuus on
ammatillisen koulutuksensa ammatti- laskenut ja opistotason suorittaneiden osuuden
koulusta. Vuonna 2000 ammattikoulun kasvu on pysähtynyt. Huolestuttavana voidaan
suorittaneita oli 43 prosenttia pitää myös sitä, että täysin vailla ammatillista
SAK:laisista. Lisäksi 19 prosenttia oli koulutusta olevien osuuden supistuminen on
käynyt vähintään neljän viikon pitui- selvästi hidastunut siitä, mitä se oli vielä 1990-
sen ammattikurssin, neljä prosenttia luvun alussa.
oppisopimuskoulutuksen, yhdeksän Ammatillista koulutusta kuvaavan jakauman
prosenttia oli suorittanut opiston ja voi ennakoida olennaisesti muuttuvan seuraa-
kaksi prosenttia yliopiston tai korkea- vien 5-10 vuoden aikana olennaisesti, kun van-
koulun. Täysin vailla ammatillista himmat ja samalla heikoimmin koulutetut ikä-
koulutusta oli edelleen 21 prosenttia, ryhmät poistuvat työvoimasta ja tilalle tulee
eli joka viides SAK:lainen. He ovat siis hyvin koulutettuja nuoria. Yli 44-vuotiaista
oppineet ammattinsa työtä tekemällä. vain 36 prosentilla on ammatillinen perustut-
Viimeisten viiden vuoden aikana kinto tai enemmän, kun alle 35-vuotiaista näin
ammattikoulun käyneiden osuus on on 78 prosentilla vastaajista. (Tulokset liiton
kasvanut 5 prosenttiyksikköä, mutta mukaan liitetaulukossa LT 2).


Korkea-asteen koulutus joka perusasteen verran, eli tasan yhdeksän
seitsemännellä vuotta.
Peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen Keskiasteen koulutus on 48 prosen-
avulla on mahdollista arvioida myös sitä, mi- tilla SAK:laisista, mikä on viisi pro-
ten SAK:laiset jakautuvat koulutusasteen mu- senttiyksikköä enemmän kuin maan
kaan. 5 Muunnos koulutusasteeksi on tarpeen, työvoimassa keskimäärin. Heidän kou-
jos haluaa vertailla SAK:laisten koulutusta lutuksensa kesto on 10-12 vuotta, ja
maan väestön tai työvoiman koulutustasoon. sisältää valtaosin ammattikouluopin-
Alla SAK:laisten koulutusta on vertailtu maan toja, mutta myös ylioppilaskoulutuk-
työvoiman koulutustasoon siksi, että lähes kaik- sen, jos ylioppilastutkinnon lisäksi ei
ki vastaajat kuuluvat työvoimaan, eli työllisiin ole ammatillista tutkintoa esimeriksi
ja työttömiin. opistosta. Korkea-asteen koulutus on
Tulosten mukaan 38 prosentilla SAK:laisista 14 prosentilla SAK:laisista, mikä on 16
on vain perusasteen tutkinto, mikä on 11 pro- prosenttiyksikköä vähemmän kuin
senttiyksikköä enemmän kuin maan työvoimas- maan työvoimassa keskimäärin. Alem-
sa keskimäärin. Näiltä ihmisiltä puuttuu koko- man korkea-asteen tutkintoja
naan ammatillinen tutkinto, ja peruskoulutus- SAK:laisilla on 12 prosenttia, ja ylem-
ta on korkeintaan yhdeksän vuotta. Perusaste män korkea-asteen tutkintoja kaksi
jakautuu siten, että 28 prosentilla SAK:laisista prosenttia, eli neljäsosa siitä, mitä niitä
6
on koulutusta alemman perusasteen verran, eli on maan työvoimassa keskimäärin.
alle yhdeksän vuotta, ja 10 prosentilla ylemmän


Vajaa puolet asuu SAK:laisten osuus ei ole kasvanut – ei edes
suurkaupungeissa 1990-luvun lopulla, vaikka yleinen muuttolii-
Vielä vuoden 1984 jälkeenkin virta ke kohti Helsingin seutua on ollut lähes yhtä
haja-asutusalueilta kohti maakunta- voimakas kuin 1970-luvun alussa. Helsingin
keskuksia ja suuria kaupunkeja on jat- seudulla on koko tarkasteluajanjakson ajan asu-
kunut hitaasti mutta varmasti. Erityi- nut 11 prosenttia SAK:laisista. Samalla aikavä-
sesti maakuntakeskuksissa ja keskisuu- lillä pääkaupunkiseudun työvoiman osuus koko
rissa kaupungeissa asuvien osuus on maan työvoimasta on kuitenkin kasvanut 19
7
tasaisesti kasvanut. 45 prosenttia prosentista 21 prosenttiin.
SAK:laisista asuu maakuntakeskuksis- Seuraavien viiden vuoden aikana maakunta-
sa tai muissa suurissa kaupungeissa, keskeisyyden voi ennustaa kasvavan, kun haja-
kolmannes kirkonkylissä, kuntakeskuk- asutusalueella yliedustettuina olevat vanhim-
sissa ja haja-asutusalueilla ja viidennes mat ikäryhmät siirtyvät pois työelämästä. Pää-
15-20 000 asukkaan asutuskeskuksissa. kaupunkiseudulla asuvien jäsenten osuus ei
Pääkaupunkiseudulla asuvien kuitenkaan näyttäisi olevan kasvussa.


Yhtä suurta perhettä vuotta sitten. Akavassa heitä on viisi
Kolme neljästä vastaajasta on naimisissa tai prosenttia, kuten oli myös viisi vuotta
avoliitossa. 65 prosentilla puoliso on palkka- sitten. Vain epäselvyys puolison kes-
työssä, kuudella prosentilla yrittäjä, 12 prosen- kusjärjestöstä on kasvanut. Joka viides
tilla työtön, kolmella prosentilla opiskelija ja 14 alle 35-vuotias vastaaja ei tiedä puo-
prosentilla kotona. Verrattuna tilanteeseen vii- lisonsa keskusjärjestöä.
si vuotta sitten, työttömien puolisoiden osuus Alle 18-vuotiaita kotona asuvia lap-
on laskenut viisi prosenttiyksikköä. sia oli 44 prosentilla ja yli 18-vuotiaita
SAK:laiset ovat edelleenkin yhtä suurta per- kotona asuvia lapsia 18 prosentilla
hettä, sillä yli puolet SAK:laisten puolisoista on vastaajista. Molemmat prosenttiosuu-
itsekin jonkin SAK:n liiton jäsen. Mutta suun- det ovat kasvaneet neljä prosenttiyk-
ta näyttäisi olevan sellainen, että seuraavassa sikköä viiden vuoden takaisesta tilan-
kyselyssä osuus on jo alle puolet. Muutokset teesta. Yksinhuoltajien osuus on kas-
viimeisten viiden vuoden aikana eivät tosin pal- vanut viidestä prosentista kuuteen
jasta, missä keskusjärjestöissä puolisoiden prosenttiin. Nyt naisista yhdeksän ja
osuus vastaavasti kasvaa. STTK:ssa SAK:laisia miehistä kolme prosenttia on yksin-
puolisoista on nyt 11 prosenttia, kuten oli viisi huoltajia.


Kotielämä ja harrastukset jonka jälkeen vapaa-ajan arvostus pysyy enti-
mielessä sellään. Harrastukset kiehtovat hieman enem-
SAK:laisille tärkeät asiat ovat täsmäl- män miehiä kuin naisia.
leen samat kuin viisi vuotta sitten. Ai- Kolmantena tulee työ, jota erittäin tärkeänä
noastaan työ on menettänyt jonkin pitää joka toinen vastaaja. Työn arvostus kas-
verran merkitystään. Kotielämä on vaa aina ikäryhmään 44-54 vuotta, mutta sen
edelleen SAK:laisten tärkein asia. Seit- jälkeen se laskee. Työ on naisille tärkeämpää
semän kymmenestä pitää kotielämää kuin miehille. Peräti 53 prosenttia naisista ja 43
erittäin tärkeänä asiana omassa elä- prosenttia pitää työtä erittäin tärkeänä asiana
mässään. Kotielämän arvostus nousee elämässään.
aina ikäryhmään 35-44 vuotta, jonka Oma vapaa-aika kodin ulkopuolella on sel-
jälkeen sen arvostus laskee. västi vähemmän tärkeä kuin edellä mainitut
Toiseksi tärkein asia on jokin har- asiat, mutta erittäin tärkeänä sitä pitää joka
rastus vapaa-aikana. Erittäin tärkeänä neljäs vastaaja. Vapaa-ajan arvostus laskee aina
sitä pitää kuusi jäsentä kymmenestä. ikäryhmään 44-54 vuotta, ja pysyy sen jälkeen
Vapaa-ajan harrastuksen arvostus las- entisellään. Sukupuolten välillä ei eroja ole.
kee aina ikäryhmään 44-54 vuotta,


3 JÄSENYYDEN KIINNIKKEET JA TOIMINTAAN
OSALLISTUMINEN

SAK:laiset pitävät itseään asteen noustessa, sillä korkean asteen
ensisijaisesti työntekijöinä tutkinnon suorittaneista 16 prosenttia
SAK:n jäsenistö kokee kuuluvansa työntekijöi- pitää itseään toimihenkilönä ja kuusi
hin, eikä asenne ole ajan kuluessa muuttunut. prosenttia johtavassa asemassa oleva-
Kun vuonna 1984 kaikkiaan 93 prosenttia jä- na.
senistöstä piti itseään työtehtäviensä kannalta Sukupuolten ja ikäryhmien välillä
työntekijöinä, niin vastaavat osuus vuonna on eräitä eroja nähtävissä, vaikka ne
1990 oli 91 prosenttia ja nyt 93 prosenttia. Nyt eivät olekaan suuria. Naiset samaistu-
viisi prosenttia pitää itseään ensisijaisesti toi- vat miehiä useammin toimihenkilöi-
mihenkilönä, kaksi prosenttia johtavassa ase- hin, koska naisista suuri osa työsken-
massa olevana ja kaksi prosenttia ei osaa sanoa. teleekin toimihenkilövaltaisilla aloilla.
Eniten toimihenkilönä itseään ensisijaisesti Alle 25-vuotiaat nuoret puolestaan sa-
pitäviä löytyy julkiselta sektorilta (9 % sekto- maistuvat työntekijöihin jopa vahvem-
rin jäsenistöstä) ja vähiten teollisuudesta (2 pro- min kuin 55-64-vuotiaat, eikä asiasta
senttia teollisuuden jäsenistöstä). Johtavassa ole ilmeisesti lainkaan epäselvyyttä,
asemassa katsoo olevansa neljä prosenttia yk- sillä vain yksi sadasta alle 25-vuoti-
sityisen sektorin jäsenistöstä ja kolme prosent- aasta on turvautunut en osaa sanoa –
tia julkisen sektorin jäsenistöstä. Näiden luku- vaihtoehtoon.
jen voi kuitenkin ennustaa kasvavan koulutus-


Samaistumiskohde on nuorten heikompi samaistuminen työväenluok-
työväenluokka kaan on osittain näköharhaa, sillä kantaa otta-
Kun vastaajilta kysyttiin, mihin luok- neista alle 25-vuotiaista työväenluokkaan
kaan he samaistuvat, jaksolla 1984- samaistuu yhtä suuri osuus kuin kaikista kantaa ot-
1990 ”ei mikään luokka” oli hienoises- taneista. Varsin luonnollista on, että nuoret eivät
sa nousussa. Jaksolla 1990-2000 tämä usein osaa sanoa, mihin luokkaan he kuuluvat.
kehitys on kuitenkin katkennut. Nyt 61 Hankitulla koulutuksella on kuitenkin jonkin
prosenttia samaistuu työväenluokkaan, verran merkitystä. Mitä parempi vastaajan am-
18 prosenttia keskiluokkaan, 15 pro- matillinen peruskoulutus on, sitä harvemmin
senttia ei mihinkään luokkaan ja 8 hän samaistuu työväenluokkaan, ja vastaavas-
prosenttia vastaajista ei osaa sanoa. ti sitä useammin hän samaistuu keskiluokkaan
Olennaisia eroja luokkasamaistumi- tai ei mihinkään luokkaan. Esimerkiksi opisto-
sessa sukupuolen mukaan ei ole. Nai- tason tutkinnon suorittaneista vain reilu kol-
set samaistuvat hieman miehiä useam- mannes ja yliopisto- tai korkeakoulututkinnon
min keskiluokkaan, eivätkä he ota yhtä suorittaneista vain viidennes samaistuu työ-
selvästi kantaa kuin miehet. Myös väenluokkaan.


Sukupolven mittaisia jäsenyyksiä oleellisia muutoksia. Miehet tosin ovat
Vuonna 2000 peräti 40 prosenttia jäsenistöstä kuuluneet ammattiliittoon hieman nai-
on ollut liiton jäsen yli 20 vuotta. Pisimpiä jä- sia kauemmin, vaikka miesten ja nais-
senyydet ovat teollisuudessa ja lyhimpiä yksi- ten keski-iät ovat likimain samat.
tyisillä palvelualoilla. Jaksolla 1984-2000 kes- Tämä pieni ero johtunee siitä, että
kimääräinen liittoon kuulumisaika on kasvanut naisten työuraa liittyy yleensä enem-
11 vuodesta 15 vuoteen, eli neljä vuotta. Val- män mm. perheen perustamiseen liit-
taosa liittoon kuulumisajan kasvusta tapahtui tyviä katkoksia kuin miehillä.
jo vuoteen 1995 mennessä. Vuoden 1995 jäl- Jatkossa liittojäsenyyden keskipi-
keen liittoon kuulumisaika on kasvanut enää tuuden voi ennakoida lyhenevän, kun
8
vuodella. vanhimmat ihmiset, joille erittäin pit-
Muutos seuraa suoraan väestön ikääntymi- kä liittojäsenyys on tyypillistä, siirty-
sestä, sillä vastaavalla ajanjaksolla jäsenten vät pois työvoimasta. Kun tilalle tulee
keski-ikä on kasvanut 39 vuodesta 43 vuoteen. nuoria ja erittäin pitkäkestoiset työ-
Näin pitääkin olla, sillä järjestäytymisasteessa suhteet vähenevät, keskimääräisen jä-
ei tarkasteluajanjakson aikana ole tapahtunut senyydenkin pituus tulee laskemaan.


Liiton jäseneksi hakeudutaan niitäkin on. Naiset ovat jonkin verran miehiä
Tyypillisiä ammattiliittoon liittymisen enemmän hakeutuneet jäseniksi oma-aloittei-
tapoja on ollut kaksi: liiton jäseneksi sesti sekä työtovereiden tai perheen ja ystävi-
on joko hakeuduttu oma-aloitteisesti en vaikutuksesta. Miesten ratkaisuun ovat vai-
tai joku, esimerkiksi luottamusmies, on kuttaneet enemmän luottamusmies ja muut
ehdottanut jäsenyyttä. Tällä tavoin luottamushenkilöt. Muiden tapojen, kuten työn-
liittoon liittyy ensimmäistä kertaa kol- antajan, perheen tai ystävän kannustus, ovat
me neljäsosaa jäsenistä. Oma-aloittei- harvemmin johtaneet liiton jäsenyyteen.
nen liittoon hakeutuminen korostuu Liittymistavat vaihtelevat myös iän mukaan.
yksityisillä palvelualoilla ja julkisella Nuorille ovat olleet tärkeitä perheen ja ystävi-
sektorilla. Vastaavasti luottamusmie- en kannustus sekä liiton oppilasjäsenyys. Per-
hen ohjaava toiminta korostuu teolli- heen ja ystävien kannustuksen vuoksi liiton jä-
suudessa. Myös sillä, että työtoveri on seneksi on liittynyt 13 prosenttia ja liiton op-
maininnut asiasta, on ollut merkitys- pilasjäsenyyden kautta yhdeksän prosenttia alle
tä. 25-vuotiaista jäsenistä. Yli 35-vuotiaiden ryh-
Sukupuolen väliset erot liittoon liit- mässä luottamusmies on vaikuttanut joka kol-
tymistavoissa ovat aika pienet, mutta mannen jäsenyyden syntyyn.


Työttömyysturvan ja etujen vuoksi kitys on jonkin verran kasvanut ja etu-
Syitä ammattiliittoon kuulumiselle on kysytty jen ajamisen merkitys on laskenut.
vuodesta 1984 lähtien. Vuosien varrella vaih- Syynä tähän voivat olla lamakoke-
toehdot ovat hieman täsmentyneet, mutta tär- mukset ja työttömyys, joka
keimmiksi koetut syyt ovat koko ajan olleet vas- SAK:laisilla aloilla on edelleen varsin
tausvaihtoehtoina. Niitä vertailemalla voi tode- suuri ongelma. Ajatus siitä, että kuka
ta, että tärkeimmät syyt ammattiliittoon kuulu- tahansa meistä voi jäädä työttömäksi,
miselle ovat tarkasteluajanjakson aikana muut- on nostanut työttömyysturvan merki-
tuneet varsin vähän. Ne ovat koko ajan olleet tystä.
ammattiliiton jäsenyyteen liittyvä työttömyys- Tärkeänä muutoksena voidaan pitää
turva ja tarve ajaa tehokkaasti palkka- ja työ- myös sitä, että käytännön sanelema
suhde-etuja. Koko ajan 70-80 prosenttia vastaa- pakko ei ole enää syy liittyä ammatti-
jista on rankannut nämä tärkeimmiksi syiksi liiton jäseneksi. Vuonna 2000 vain
liittoon kuulumiselle. yksi jäsen sadasta näkee ammattiliiton
Vuoden 2000 kyselyssä tärkeimmäksi am- jäsenyytensä syyksi käytännön pakon,
mattiliittoon kuulumisen syyksi nousi työttö- kun vuonna 1984 peräti 13 prosenttia
myysturva. 40 prosenttia vastaajista pitää sitä ilmoitti sen syyksi liittoon kuulumisel-
tärkeimpänä syynä. Etujen ajamista piti tär- le. Sen sijaan eräät muut syyt, joita
keimpänä syynä miltei yhtä suuri osa, eli 38 seuraavassa tarkastellaan, ovat lisän-
prosenttia vastaajista. Viiden vuoden takaiseen neet merkitystään.
tilanteeseen verrattuna työttömyysturvan mer-


Muita tärkeitä syitä verran oli niitä, jotka halusivat omalta osaltaan
liittojäsenyydelle olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteis-
Vuosina 1995 ja 2000 syitä liittoon kunnassa.
kuulumiselle kysyttiin täsmälleen sa- Nuorille halu varmistaa ansiosidonnainen
malla tavalla kuin aiemmin. Joka vii- työttömyysturva on ehdoton ykkönen. Yli puo-
des vastaaja ilmoitti muita tärkeitä let alle 25-vuotiaista ilmoittaa sen tärkeimmäksi
syitä liittoon kuulumiselle. Huomatta- syyksi liittoon kuulumiselle. Sitä vanhemmille
vin näistä syistä oli se, että liittoon jäsenille ehdoton ykkössyy liiton jäsenyyteen
kuuluminen toi turvallisuutta elämään. on tarve puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja.
Tätä mieltä oli 13 prosenttia vastaajis- Ymmärrettävästi myös nuorten kiinnostus tukea
ta. Tämän seikan merkityksen kasvu ay-liikkeen yleisiä tavoitteita yhteiskunnassa on
liittynee niihin rajuihin muutoksiin, pienempi kuin varttuneemmilla työntekijöillä.
joihin 1990-luvulla saatiin tottua, ja Sukupuolten väliset painotuserot muistutta-
joita varten liittojäsenyydestä haetaan vat osittain nuorten ja varttuneiden välisiä pai-
turvaa. notuseroja. Naisten ja nuorten liittojäsenyydes-
Asetelmat työpaikkatasolla ja yh- sä korostuu halu varmistaa ansiosidonnainen
teiskunnassa yleisesti eivät näyttäisi työttömyysturva, ja miesten ja varttuneiden
olevan niitä kaikkein tärkeimpiä syitä liittojäsenyydessä korostuu palkansaajien etu-
liittoon kuulumiselle, sillä halu osallis- jen ajaminen. Se että liittoon kuuluminen an-
tua työpaikan työolojen kehittämiseen taa turvallisuutta elämään painottuu sekä nais-
on ollut liittojäsenyyden syynä vain ten että varttuneiden keskuudessa. (Liiton mu-
neljällä prosentilla vastaajista. Saman kaan liitetaulukossa LT 3).

Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle 1995 ja 2000 (%)
Olen ammattiliiton jäsen, koska… 1995 2000 alle 25 yli 54 Naiset Miehet
Järjestäytymällä voidaan tehokkaasti
puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja 41 38 29 47 33 43
haluan varmistaa ansiosidonnaisen
työttömyysturvan itselleni 39 40 53 26 43 37
kuuluminen liittoon antaa
turvallisuutta elämään 11 13 12 16 17 10
haluan omalta osaltani olla tukemassa
ay-liikkeen tavoitteita koko yhteiskunnassa 4 3 1 5 3 4
useat työtoverinikin kuuluvat liittoon 0 1 1 1 0 1
Käytännössä on pakko olla ammattiliiton
jäsen tullakseen hyväksytyksi 2 1 0 2 1 1
haluan osallistua työpaikkani
työolojen kehittämiseen 3 4 4 3 3 4
YHTEENSÄ 100 100 100 100 100 100


Joka neljännellä on kokemusta luottamushenkilöä, kuten varaluotta-
luottamustehtävistä musmiehet sekä yhteistoimintaelimis-
Viimeisten viiden vuoden aikana luottamusteh- sä, ammattiosastossa, paikallisjärjes-
tävissä olleiden osuus on supistunut 28:sta tössä, hallintoneuvostossa jne. toimi-
26:een prosenttiin. Absoluuttisena lukuna se vat henkilöt. Useampia luottamusteh-
tarkoittaa noin 13 000 henkilön vähennystä. täviä oli 22 000 jäsenellä, eli kahdella
Luottamustehtäväkokemus lepää kuitenkin prosentilla jäsenistöstä. Luottamusmies
edelleen varsin leveillä harteilla, sillä kokemus- on mukana usein myös yhteistoimin-
ta niistä oli 280 000 jäsenellä. Parhaillaan luot- taelimen tai paikallisjärjestön toimin-
tamustehtävässä oli noin 90 000 henkilöä nassa.
(8 prosenttia vastanneista), minkä lisäksi aiem- Miehet ovat luottamustehtävissä
min luottamustehtävässä oli ollut 180 000 jäsen- selvästi yliedustettuna. Kun naisista
tä (17 prosenttia vastanneista). Vastaushetkel- luottamustehtäviä oli 7 prosentilla,
lä luottamustehtävässä olleiden keski-ikä oli 45 miehistä luottamustehtäviä oli 14 pro-
vuotta, joka on kaksi vuotta yli jäsenistön sentilla. Ero on miesten eduksi kaikis-
keski-iän. Kaksi kolmasosaa luottamustehtävis- sa kysytyissä luottamustehtävissä,
sä toimivista oli miehiä. pääluottamusmiehistä työsuojeluval-
SAK:n kentässä on tämän tiedustelun mu- tuutettuihin. Miehistä kolmella ja nai-
kaan noin 13 000 pääluottamusmiestä, 18 000 sista prosentilla oli useampia luotta-
muuta luottamusmiestä, 30 000 työsuojeluval- mustehtäviä.
tuutettua ja -asiamiestä sekä 54 000 muuta


Viidennes osallistunut ay- Koulutustapahtumia on huomattavasti enem-
liikkeen järjestämään män, koska moni on osallistunut useampaan
koulutukseen koulutukseen.
Ay-liikkeen opistoissa ay-koulutusta Osallistumisaktiivisuus vaihtelee hieman su-
on viimeisten kahden vuoden aikana kupuolen ja ikäryhmän mukaan. Miehistä ay-
hankkinut kolme prosenttia ja muual- koulutukseen on osallistunut 21 prosenttia ja
la neljä prosenttia jäsenistöstä. Kun naisista 19 prosenttia. Ero saattaa olla kaven-
päällekkäinen koulutus poistetaan, vii- tumassa, sillä viimeisten kahden vuoden aika-
meisten kahden vuoden aikana ay- na miehet ja naiset ovat osallistuneet yhtä ak-
koulutusta on hankkinut viisi prosent- tiivisesti ay-liikkeen opistoissa järjestämään
tia vastaajista, eli noin 54 000 jäsen- koulutukseen, ja muualla järjestettyyn ay-kou-
tä. Luvut kasvavat moninkertaisiksi, lutukseen naiset ovat osallistuneet enemmän
kun tarkasteluväliä pidennetään. Vii- kuin miehet. Osallistumisaktiivisuus kasvaa
meisten kahden vuoden aikana tai ai- hyvin suoraviivaisesti aina ikäryhmään 44-54
emmin on ay-liikkeen järjestämään vuotta, joista 28 prosenttia on osallistunut ay-
koulutukseen osallistunut kaikkiaan 21 koulutukseen. Alle 34-vuotiaista koulutukseen
prosenttia jäsenistöstä, joista 41 pro- on osallistunut yhdeksän prosenttia ja 34-44-
senttia oli osallistunut sekä ay-opis- vuotiaista 18 prosenttia. Erot ikäryhmien välillä
toissa että muualla järjestettyyn ay- ovat säilyneet myös viimeisten kahden vuoden
koulutukseen. Siten nykyisistä jäsenis- aikana ay-liikkeen opistoissa annetussa koulu-
tä ay-koulutukseen on osallistunut tuksessa. Muualla annetussa koulutuksessa
noin 215 000 ihmistä, joista noin 54 nuorten osuus on kasvanut. (Liiton mukaan lii-
000 viimeisten kahden vuoden aikana.9 tetaulukossa LT 4).


Joka neljäs osallistunut listuminen ammattiosaston, työhuone-
ammattiosaston kokouksiin kunnan, työpaikkaosaston tai vastaa-
Myös ay-toimintaan osallistumista selvittävät van toimintaan on vähentynyt. Ay-
luvut ovat hyvin lähellä edellisessä mittaukses- liikkeen tiedostus- ja virkistystilai-
sa vuonna 1995 saatuja lukuja. Viimeisten 12 suuksissa naiset ovat käyneet lähes
kuukauden aikana joka neljäs on osallistunut yhtä ahkerasti kuin viisi vuotta sitten.
vähintään kerran ay-liikkeen virkistystilaisuuk- Suurimmat erot osallistumisessa
siin, lähes joka neljäs ammattiosaston kokouk- löytyvät ikäryhmien väliltä. Osallistu-
siin ja 16 prosenttia ay-liikkeen tiedotustilai- misaktiivisuus on korkeimmillaan ikä-
suuksiin. Johonkin edellä mainituista kolmes- ryhmässä 45-54 vuotta, josta 57 pro-
ta on osallistunut 34 prosenttia vastaajista, senttia on osallistunut johonkin toi-
mikä on neljä prosenttiyksikköä vähemmän mintaan. Heikointa osallistuminen on
kuin viisi vuotta sitten. ollut alle 25-vuotiailla, joista vain joka
Miesten osallistumisaktiivisuus on kolme viides on osallistunut johonkin toimin-
prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 1995, taan. Virkistystilaisuuksiin heistä on
nyt 37 prosenttia miehistä on osallistunut jo- osallistunut 13 prosenttia, tiedotusti-
honkin toimintaan. Naisten osallistumisaktiivi- laisuuksiin 5 prosenttia ja ammatti-
suus on laskenut 37 prosentista 30 prosenttiin. osaston kokouksiin 8 prosenttia. (Lii-
Muutos selittyy pääosin sillä, että naisten osal- ton mukaan liitetaulukossa LT 5)


Tiedonsaanti motivoi etuihin. Näiden kahden syyn painoarvo on sel-
osallistumaan västi laskenut viimeisten 10-15 vuoden aikana.
Ay-toimintaan osallistumisen tärkein Huomattavin pudotus on koskee kuitenkin työ-
syy on tarve tietää paremmin työnte- tovereiden ohjausta. Vuoden 1984 jäsentutki-
kijöiden oikeuksista. Näin kokee lähes muksessa joka kymmenes vastaaja ilmoitti tär-
puolet jäsenistöstä. Tulos oli saman- keimmäksi osallistumisen syyksi työtovereiden
suuntainen myös edellisessä mittauk- kehotuksen. Nyt tätä mieltä oli vain kolme pro-
sessa vuonna 1995, mutta ei vielä senttia jäsenistöstä.
1984, jolloin asiaa kysyttiin ensimmäi- Erot ikäryhmien välillä ovat pienet. Nuorem-
sen kerran. Toimintaan osallistumis- mat painottavat hieman enemmän tarvetta tie-
motiivit ovat siis 1990-luvulla muut- tää paremmin työntekijöiden oikeuksista ja
tuneet. mahdollisuutta tutustua uusiin ihmisiin. Van-
Nyt runsas viidennes kokee tärkeim- hemmat painottavat enemmän yhteistoimintaa
mäksi osallistumisen syyksi sen, että eli sitä, että tuloksia saavutetaan vain yhteis-
yhteistoiminnalla saa tuloksia. Vajaa toiminnalla.
viidennes haluaa vaikuttaa yhteisiin


Työajat ja väsymys töiden jälkeen vain parin prosentin luokkaa, ja joka
rajoittavat osallistumista viides vastaaja ei löytänyt tarjotuista
Ay-toimintaan osallistumista estäviä syitä on vaihtoehdoista sitä tärkeintä syytä tai
paljon, eikä yhtä suurta selittäjää ole olemas- ei osannut sanoa, mikä osallistumista
sa. Merkittävimpinä osallistumista rajoittavina rajoittaa.
syinä nähdään työajat sekä se, että työajan jäl- Yleistä kiinnostuksen puutetta
keen ei jaksa osallistua. Näihin syihin vetoaa 32 esiintyy keskimääräistä enemmän alle
prosenttia vastaajista. Luku on yhdeksän pro- 34-vuotiailla, joista joka kymmenes
senttiyksikköä enemmän kuin vuonna 1984, katsoo tämän vaikeuttavan osallistu-
jolloin suurin osallistumista rajoittava tekijä oli mista. Nuoret eivät kuitenkaan koe toi-
liika puoluepoliittisuus. mintaa liian puoluepoliittiseksi tai si-
Muita tärkeitä osallistumista rajoittavia syi- säänpäin lämpiäväksi. Nämä näkemyk-
tä ovat pitkät matkat ja toiminnan liiallinen set rajoittavat lähinnä yli 35-vuotiai-
puoluepoliittisuus, joka edelleen rajoittaa joka den osallistumista, joita toiminta si-
kymmenennen osallistumista toimintaan. Jäljel- nänsä kyllä kiinnostaa. (Liiton mukaan
le jäävien muiden yksittäisten syiden osuus on liitetaulukossa LT 6)


Yhteisöllisyydestä hoidetaan ilman ammattiosastoja. Lisäksi 23
ammattiosaston tehtävä prosenttia jäsenistöstä on sitä mieltä, ettei am-
Ammattiosaston asema nähdään nyt mattiosastoa välttämättä tarvita, sillä tehokkaa-
lähes samalla tavalla kuin viisi vuotta seen etujen valvomiseen riittää, että työpaikalla
sitten. Kolme neljäsosaa jäsenistöstä on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.
on sitä mieltä, että ammattiosaston Nuoret, alle 35-vuotiaat jäsenet, liputtavat
yksi keskeisin tehtävä etujen valvomi- muita voimakkaammin ammattiosaston toimin-
sen ohella on yhteenkuuluvuutta lisää- nan puolesta. He luottavat selvästi keskimää-
vän toiminnan järjestäminen. Lähes räistä vähemmän siihen, että kaikki jätetään
yhtä suuri yksimielisyys vallitsee sii- luottamusmiehen toiminnan varaan. Alle 35-
tä, että ammattiosaston kokoukset ovat vuotiaat eivät myöskään suostu allekirjoitta-
jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, jos- maan väitettä, jonka mukaan ammattiosastoil-
sa he evästävät luottamushenkilöitä. la ei olisi suurta merkitystä työpaikkojen toi-
Tätä varsin suurta yksituumaisuut- minnassa. Nuorilla ei kuitenkaan ole jäsenty-
ta kuitenkin varjostaa se, että 30 pro- nyttä näkemystä siitä, miten tärkeä keskustelu-
senttia jäsenistöstä ei anna ammatti- foorumi ja yhteenkuuluvuutta lisäävän toimin-
osastoille kovin suurta merkitystä työ- nan järjestäjä ammattiosasto on.
paikan asioiden hoidossa, koska asiat


Ay-liikkeen näkyvyydessä varsin pieniä. Toiseksi tulee toiminta
työpaikkatasolla on parantamisen työolojen parantamisessa ja kolman-
varaa neksi toiminta ay-liikkeen palkkaus-
Ay-liike näkyy vähintään jossain määrin 77 asioissa. Niissä ay-liikkeen ja/tai luot-
prosentilla työpaikoista. Lopuilla 23 prosentil- tamushenkilön toiminta on ollut vä-
la työpaikoista ay-liike ei joko ole esiintynyt hintään jossain määrin näkyvää 70
lainkaan tai sitten vastaaja ei osannut sanoa. prosentilla työpaikoista. Vastaavasti
Kun tarkastelu rajataan työpaikkoihin, joilla on heikoiten on onnistuttu jäsenhankin-
luottamusmies, tulos paranee olennaisesti. Vain nassa, joka on ollut edes jossain mää-
yhdeksän prosenttia vastaajista kertoo, että ay- rin näkyvää 61 prosentilla työpaikois-
liike ei toimi lainkaan hänen työpaikallaan. ta. Tämä ei tarkoita, että 39 prosentil-
Seuraavassa tarkastellaan toiminnan näkyvyyt- la työpaikoista, joilla on luottamus-
tä järjestäytyneillä työpaikoilla. mies, ei jäsenhankintaa olisi ollut lain-
Selvästi eniten näkyvyyttä on saanut ay-liik- kaan. Se vain ei ole vastaajien mielestä
keen tiedottaminen, joka 80 prosentin mielestä ollut niin näkyvää toimintaa, kuin sen
on ollut vähintään jossain määrin näkyvää. olisi pitänyt olla. (Liiton mukaan liite-
Muiden kysyttyjen asioiden välillä erot ovat taulukossa LT 7)


4 LIITTO, SAK JA YHTEISKUNTA

Valtaosa asioista tulisi sopia Mutta myös työaikoihin liittyvistä heikennyk-
liittotasolla sistä haluaisi itse sopia useampi jäsen kuin viisi
Jäsenistön enemmistön mielestä pal- vuotta sitten. Sopimistahoon liittyvä kannan
kankorotuksista ja etuuksiin liittyvis- määrittely tuotti eniten hankaluuksia palkan-
tä heikennyksistä tulisi sopia liitto- alennuksista ja lomarahojen heikennyksistä so-
tasolla. Mutta lähes puolet jäsenistös- vittaessa. Runsaat kymmenen prosenttia jäse-
tä on sitä mieltä, että työaikoihin liit- nistöstä ei osannut sanoa, millä tasolla näistä
tyvistä parannuksista voitaisiin yhtä asioista tulisi sopia.
hyvin sopia myös työpaikkatasolla, ja Nuoret, alle 35-vuotiaat, olisivat muita ha-
38 prosenttia jäsenistöstä sopisi työ- lukkaampia sopimaan itse palkankorotuksista ja
paikkatasolla ylityökorvauksista. ylityökorvauksista. Ikääntyneemmillä, yli 45-
Itse sopimisen suosio on jonkin ver- vuotiailla, arvio näissä asioissa on kuitenkin
ran kasvanut sitten vuoden 1995. Esi- aivan toinen: heidän mielestään nämä asiat tu-
merkiksi palkankorotuksista haluaisi lisi sopia liittojen välillä. Työpaikkatason sopi-
vallitsevissa kasvun oloissa sopia itse misen suhteen ikäryhmien väliset näkemyserot
joka viides vastaaja, kun viisi vuotta ovat muutamien prosenttiyksikköjen luokkaa.
sitten vastaava prosenttiosuus oli 16. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 8)


Liitot onnistuneet parhaiten parantamisessa. Nyt vain 35 prosent-
kassapalveluissa, työaika-asioissa ja tia on sitä mieltä, että liitot ovat on-
työsuojelussa nistuneet hyvin työpaikan neuvottelu-
Yli puolet jäsenistöstä on sitä mieltä, että liitot ja toimintaoikeuksien parantamisessa.
ovat onnistuneet hyvin työaikaan liittyvissä Vastaava onnistumisprosentti viisi
tavoitteissa ja työsuojelun parantamisessa, vuotta sitten oli 41. Nyt 60 prosenttia
vaikka molemmat onnistumisprosentit ovat las- katsoo liiton onnistuneen hyvin työ-
keneet siitä, mitä ne olivat viisi vuotta sitten. suojelussa, 65 prosenttia työttömyys-
Lisäksi liki puolet on sitä mieltä että liitot ovat kassapalveluissa ja 58 prosenttia työ-
onnistuneet hyvin myös palkkaehtojen paran- aikaa koskevissa tavoitteissaan. Viisi
tamisessa, vaikka tältäkin osin liiton onnistu- vuotta sitten nämä prosentit olivat sel-
misprosentti on laskenut. Ainoa asia, jossa on- västi paremmat.
nistumisprosentti on kasvanut on työllisyyden Sukupuolten välisiä eroja ei juuri
turvaaminen. Tosin työllisyystilannekin on pa- ole, ja ikäryhmienkin välillä erot ovat
rantunut. varsin pienet. Liiton toiminta palkkaeh-
Suurempia onnistumista koskevia muutoksia tojen parantamiseksi saa hieman keski-
on tapahtunut työpaikkojen neuvottelu- ja toi- määräistä enemmän kritiikkiä 35-44-
mintaoikeuksien, työsuojelun, työttömyyskas- vuotiailta, jotka tosin muissakin asiois-
sapalvelujen ja työaikaa koskevien tavoitteiden sa ovat hieman muita kriittisempiä.


Tärkein tehtävä on taistella Näitä tuloksia tulkitessa kannattaa olla va-
työttömyyttä vastaan rovainen, sillä eräät runsaasti esillä olleet asi-
SAK:laisen ay-liikkeen tärkein tehtävä at näyttävät varsin harvan mielestä mahtuvan
on edelleen taistelu työttömyyttä vas- kolme tärkeimmän joukkoon. Silti ne koetaan
taan. Toisena tulee työttömyysturvan tärkeiksi, kun asiaa erikseen kysytään. Esimer-
puolustaminen. Tosin ykköstehtävien kiksi vain kahden prosentin mielestä SAK:n tär-
paino on viimeisten viiden vuoden ai- kein tehtävä on parantaa jäsenten koulutus-
kana hieman laskenut. Muita tärkeinä mahdollisuuksia, mutta silti joka toinen pitää
pidettyjä tehtäviä ovat verotuksen pi- asiaa erittäin tärkeänä SAK:laisen ay-liikkeen
täminen kohtuullisella tasolla, suuri- tehtävälistassa.
ja pienituloisten palkkaerojen tasoitta- Miehet pitävät naisia tärkeämpänä sitä, että
minen sekä eläke-etujen ja sosiaalitur- jäsenille mahdollistetaan mahdollisimman kor-
van puolustaminen. Taistelu osa- ja kea palkka. Toisaalta naiset pitävät miehiä tär-
määräaikaistamista vastaan on tullut keämpänä sitä, että sukupuolten välisiä tuloero-
viiden viimeisen vuoden aikana entistä ja tasoitetaan. Alle 25-vuotiaille nuorille työt-
tärkeämmäksi asiaksi. Sen sijaan työ- tömyysturvan puolustaminen ei ole niin tärkeä-
ajan lyhentäminen, josta SAK:lta on tä kuin sitä vanhemmille. Toisaalta taas alle 25-
odotettu paljon, kuten Julkunen ja vuotiaat näkevät muita tärkeämpänä työympä-
Nätti (1997) kirjassaan keskustelua ku- ristön, työolojen ja työsuojelun parantamisen.
vailevat, ei nouse tärkeiden asioiden (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 9)
joukkoon.

SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimmät tehtävät* (%)
TEHTÄVÄT TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ 1995 2000 Muutos
%-yks
1. Taistella työttömyyttä vastaan 23 20 -3
2. Puolustaa työttömyysturvaa 16 13 -3
3. Pitää verotus kohtuullisella tasolla 10 10 0
4. Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja 9 9 0
5. Puolustaa eläke-etuja ja sosiaaliturvaa 8 10 +2
6. Puolustaa lapsiperheiden toimeentuloa ja palveluita 7 6 -1
7. Varmistaa mahdollisimman korkea palkka jäsenille 6 6 0
8. Taistella osa- ja määräaikaistamista vastaan 6 8 +2
9. Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja 5 5 0
10. Parantaa työympäristöä, työoloja ja työsuojelua 3 4 +1
11. Lyhentää työaikaa 1 2 +1
12. Kehittää jäsenten työn sisältöä 1 1 0
13. Parantaa jäsenten koulutusmahdollisuuksia 2 2 0
14. Lisätä osallistumismahdoll. oman työn kehittämisessä 1 1 0
15. Puolustaa kunnan ja valtion palveluita 2 2 0
YHTEENSÄ 100 100 0
*(3 tärkeintä tehtävää yhteenlaskettuna, %)


Tehtävien ryhmittelyä Toista politiikkalohkoa kutsutaan
politiikkalohkoiksi tässä työpaikkapolitiikaksi, koska se
Kun edellä esitellyt 15 työmarkkina- ja yhteis- sisältää tehtäviä, joista täytyisi voida
kuntapoliittista tehtävää ryhmitellään vastaus- sopia työpaikkatasolla. Tällaisia tehtä-
ten perusteella siten, että samaan ryhmään kuu- viä ovat työympäristön, työn sisällön
luvat toisiaan lähellä olevat asiat, päädytään ja koulutusmahdollisuuksien paranta-
kolmeen asiaryhmään. Asiaryhmiä voi myös minen sekä omaan työhön liittyvien
kutsua politiikkalohkoiksi – ovathan ne asioi- osallistumismahdollisuuksien kehittä-
ta, joita SAK:n toivotaan omalla toiminnallaan minen. Jossain määrin koulutusmah-
10
edistävän. dollisuuksien parantaminen on myös
Suurin osa tehtävistä on luonteeltaan yhteis- yhteiskuntapoliittinen tehtävä. Taistelu
kuntapoliittisia, eikä SAK ole ainoa taho, jon- osa- ja määräaikaistamista vastaan
ka tehtävälistalla ne ovat. Kysytyistä 12 tehtä- nähdään jakautuvan sekä yhteiskunta-
västä kuusi on sellaista, jotka varsin selkeästi että työpaikkapolitiikan tontille.
kuuluvat yhteiskuntapolitiikan piiriin. Tyypil- Kolmannen politiikkalohkon muo-
lisiä esimerkkejä ovat taistelu työttömyyttä vas- dostaa palkkapolitiikka. Ensisijaisesti
taan, työttömyysturvan puolustaminen ja pal- palkkapolitiikan piiriin jää palkkaero-
kansaajien verotus, jotka perinteisesti ovat kuu- jen tasoittaminen, ja toissijaisesti mah-
luneet SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen piiriin. dollisimman korkean palkan tavoitte-
Jossain määrin vastuu työttömyyden vastaisesta lu. Jonkin verran palkkapolitiikalla on
taistelusta ja työttömyysturvan puolustamisesta vastuuta myös työttömyyteen liittyvis-
kuuluu myös palkkapolitiikalle. tä asioista.

Tehtävien ryhmittely politiikkalohkoihin*
TEHTÄVÄT TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ Yhteiskunta- Työpaikka- Palkka-
politiikka politiikka politiikka
Taistella työttömyyttä vastaan ++ 0 +
Puolustaa työttömyysturvaa ++ 0 +
Pitää verotus kohtuullisella tasolla ++ 0 0
Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja + 0 ++
Puolustaa eläke-etuja ja sosiaaliturvaa ++ 0 0
Puolustaa lapsiperheiden toimeentuloa ja palveluita ++ 0 0
Varmistaa mahdollisimman korkea palkka jäsenille 0 0 +
Taistella osa- ja määräaikaistamista vastaan + + 0
Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja + 0 ++
Parantaa työympäristöä, työoloja ja työsuojelua 0 ++ 0
Lyhentää työaikaa 0 + 0
Kehittää jäsenten työn sisältöä 0 ++ 0
Parantaa jäsenten koulutusmahdollisuuksia + ++ 0
Lisätä osallistumismahdollisuuksia oman työn kehittämisessä 0 ++ 0
Puolustaa kunnan ja valtion palveluita ++ 0 0
++ = kuuluu selkeästi tähän politiikkalohkoon
+ = kuuluu jonkin verran tähän politiikkalohkoon
0 = ei kuulu tähän politiikkalohkoon


Muutoksen tekijät

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

Tendances

Tendances (20)

En vedette

En vedette (8)

Similaire à Muutoksen tekijät

Similaire à Muutoksen tekijät (20)

Plus de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Plus de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Muutoksen tekijät