SAK Pirkanmaa -lehden viimeinen numero ilmestyi joulukuussa 2011. Pirkanmaalaisen ammattiyhdistysliikkeen mielipidelehteä tehtiin talkootyönä 23 vuoden ajan. Viimeisestä numerosta löytyy lehden perustajiin kuuluneen Olli Niemen tiivis katsaus lehden historiaan. Muita aiheita ovat mm. raamisopimus, Tampereen kirjatyöntekijäin kirjallisuuskerho, Vallataan Wall Street -liike ja harmaa talous.

1. Pirkanmaa
5/2011

2. Etu keskittäjälle:
Autovakuutus
vuodeksi
puoleen hintaan!
Keskitä nyt vakuutuksesi Pohjolaan.
Uutena etuasiakkaana saat auto-
vakuutuksen vuodeksi puoleen hintaan.
Lisätietoja saat osoitteesta op.fi tai
soittamalla numeroon 010 254 6021.
Autovakuutusedun saa uusi Pohjolan etuasiakas liikennevakuutuksen yhteydessä.
Olet Pohjolan etuasiakas, kun sinulla on vakuutuksia kolmesta eri tuoteryhmästä,
esimerkiksi koti-, auto- ja liikennevakuutus. Tarjous on voimassa 28.2.2012 saakka.
Yhdessä hyvä tulee.

3. Pääkirjoitus
Pirkanmaalaisen
ammattiyhdistysliikkeen
mielipidelehti
23. vuosikerta
(ilmestynyt 1989–1994
SAK Tampere nimellä)
Onni Niemi
Julkaisija:
Hämeen ay-viestintä ry
Päätoimittaja:
NÄKEMIIN, kiitos
Onni Niemi
0400 971 460
Toimitussihteeri:
Jose Ahonen
S
050 431 0077 AK:lainen ammattiyhdistysliike on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen edun­
valvontajärjestö, jonka kaikki saavutukset on painettu paperille. Työehtosopimus­
ten lisäksi on paljon painettuna työlainsäädäntöön ja työsuojeluun liittyvää, jossa
Taitto ja kuvitus: on SAK:lainen sormenjälki.
Lassi Kojola Suurin osa on asioita, joita ei mitata rahalla. Tässä ammattiyhdistysliike eroaa
Mari Sydänmaanlakka m
­ onista muista tämän päivän yhteiskunnallisista toimijoista.
Mediapaja/Etappi ry Siellä, missä työ arvotetaan vain rahalla, ei todellisuudessa arvosteta työtä ja
mediapaja@etappi.info ihmisiä.
050 431 0077 Työn uudelleen määrittelyllä alkaa olla kiire, sillä eihän Suomessa ole syntynyt
a
­ inakaan pariinkymmeneen vuoteen ”liukuhihnatyöhön” tyytyvää ihmisyksilöä.
Lopuksi: Olemme pirkanmaalaisen ammattiyhdistysliikkeen mielipidelehti, jonka
Tilaukset ja ammattiosastot ovat voineet tahtonsa mukaan aktiivijäsenistölleen tilata.
osoitteenmuutokset: Ylevä tavoitteemme on edistää yhteisöllisyyden ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkimi­
Rautatienkatu 10 sen eetosta.
33100 TRE Oheinen testi todistaa, että aivan turha meitä olisi 23 vuoden talkootyöstä
020 774 0371 moittiakaan.
salme.hautakorpi@sak.fi
ISSN 1238-8262
KIRJAPAINO HÄMEEN
OFFSET-TIIMI OY
Kansikuva:
Viliina Leppänen

4. Taas yksi
lehtikuolema
Teuvo Pernu
Aluetoiminnan päällikkö
S
inulla, lukija, on nyt käsissäsi viimeinen SAK Pirkan­ arjen sankaritekoja SAK:laisen tiedon välityksen saralla.
maa –lehti. Euro on kova konsultti ja talouden näkymät­ Nyt puhaltavat uudet sähköisen tiedonvälityksen tuu­
l
­ehtemme teossa ovat synkät. Tämän realiteetin­edessä­ let. Sosiaalinen media naamakirjoineen, kotisivuineen ja
vaihtoehdot ovat vähissä joten vuodesta 1989 alkaen blogeineen saavat kansalaisten huomion printatun lehden
i
­lmestyneen julkaisumme tie päättyy tähän. r
­ innalla ja osin jopa sen korvaamalla.
Lehteä julkaiseva Hämeen ay-viestintä ry haluaa kiittää SAK kehittää omaa sähköistä tiedonvälitystään niin
uskollisia tilaajiamme, ilmoittajia (varsinkin Vakuutusyhtiö keskus­ oimistosta kuin myös alueelta. SAK:n Tampereen
t
Turvaa ja Tampereen Seudun Osuuspankkia) sekä uurasta­ toimipisteen kotisivujen kautta saat ajankohtaista alueella
neita kirjoittajiamme. Erityinen kiitos ja hatun nosto kuu­ tapahtuvaa tietoa osoitteesta www.sak.fi/tampere.
luu lehden tekoon osallistuneille tovereille yli kahdenkym­
menen vuoden panoksesta. Ne teot kuuluvat sarjassamme Tapaamisiin sähköisissä välineissä!
Työurat pitenevät
parhaiten puuttumalla
työkyvyttömyyteen
Matti Tukiainen
Työ- ja elinkeinojohtaja
T
yökyvyttömyyden ehkäisy on ehdottomasti tärkein välttämättä­ole helppoja.
toimenpide, kun halutaan pidentää työuria. Vuosit­ On mentävä työyhteisötasolle ja parannettava johtamista
tain eläkkeelle jää yli 60 000 ihmistä. Heistä kolman­ sekä lisättävä työpaikan motivaatiotekijöitä. On tehostetta­
nes eli reilut 20 000 joutuu lopettamaan työuransa kesken va ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa ja saatettava myös
työkyvyttömyyden takia, muistutti SAK:n työ- ja elinkeino­ työttömät sen piiriin. Myös koulutuksella on keskeinen
johtaja Matti Tukiainen puhuessaan SAK:n Salon paikallis­ merkitys. Jokaisella nuorella ja työikäisellä on oltava mah­
järjestön 80-vuotispäivillä. dollisuus hankkia koulutus ja myös päivittää koulutustaan
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuo­ työuran aikana.
tiaana. Melko nuoriakin työkyvyttömiä on siis paljon, ja Uhkaavan talouskriisin myötä keskusteluun on noussut
siksi eläkeiän alarajan korottaminen ei edelleenkään ole työurien pidentämisen lisäksi taas myös työeläkkeiden ra­
tehokas keino pidentää työuria. Silloin juopa todellisen ja hoitus. Rahoitus on turvattava siten, että nuorillekin voi­
tavoitellun eläkkeelle jäämisiän välillä vain kasvaisi entises­ daan luvata riittävä eläketurva. Siksi SAK on sitä mieltä,
tään, Tukiainen totesi. että eläkemaksujen nostosta tulisi päättää mahdollisimman
Millä keinoin työkykyä sitten voidaan edistää? Tukiai­ nopeasti.
nen myöntää, että edessä on iso savotta eivätkä ratkaisut­
4 Pirkanmaa

5. Ay-uutisia maailmalta
Ay-liike:
G20-ryhmän
edistettävä työllisyyttä
tukevaa talouskasvua
K
ansainvälinen ay-liike vaatii­ kasvupolitiikka sisältää myös osaamisen rahoituksen järjestämiseksi.
maailman­ suurimpia talous­ kehittämisohjelmia, ay-järjestöt esittävät. Ay-järjestöjen neljän kohdan­oh­
mahteja asettamaan työllisyys­ Toisena kohtana kannan­ jelmassa viimeisenä ovat ehdotukset
tavoitteet politiikkansa­ keskiöön. otossa patistellaan­maailman rahoitus­ ektorin toimivuuden kohen­
s
Vaatimus­ sisältyy kansainvälisten ay-­ johtajia­ vahvistamaan­ kollektiivisia tamiseksi. Liian suuriksi paisuneet
järjestöjen yhteiseen­kannanottoon, jonka­ työehtosopimus­järjestelmiä, kehittämään­ rahoitus­ lan ryhmittymät on pilkottava
a
ne julkistivat­ torstaina­ ja perjantaina­ vähimmäispalkkaa koskevia­sopimuksia ja rahalaitosten välisille varainsiirroille­
Ranskassa­ järjestettävän­ G20-maaryhmän ja lain­ äädäntöä sekä lisäämään­pieni­
s on säädettävä kansainvälinen vero,
kokouksen aattona. tuloisten taloudellista tukea­. Tärkeätä­ kannan­otossa ehdotetaan.
Kannanotossa ryhmän maita keho­ on myös lujittaa työmarkkinoista Maailman ay-liikkeen johtajat tapaa­
tetaan laatimaan ja toteuttamaan työ­ huolehtivia­ instituutioita. vat G20-kokouksen yhteydessä useita
valtaisia perusrakenneohjelmia sekä Kolmanneksi ay-järjestöt peräävät G20-maiden johtajia.
auttamaan­ympäristölle suotuisten työ­ G20:lta konkreettisia toimia sosiaali­
paikkojen syntyä. Työllisyyttä tukeva turvan parantamiseksi ja siinä tarvittavan
Unkarin valtapuolue sotii
palkansaajia ja ay-oikeuksia
vastaan
U
nkarin ay-liikkeen mielen­ p
­ ienenisivät, vaikka työmäärä nousisi.
osoitus hallituksen ajamaa Työntekijöiden­yksityisyyden suojaa
työlainsäädännön uudistusta kavennettaisiin ja lomat lyhenisivät.
vastaan kokosi lauantaina järjestäjien Unkarin kuusi ammatillista keskus­
a
­ rvion mukaan yli 50 000 osanottajaa. järjestöä on esittänyt yhteisen vetoo­
B
­ udapestin tapahtuma oli osa ay-jär­ muksen EU:lle ja Kansainväliselle työ­
jestöjen torstaina aloittamaa kampan­ järjestölle ILO:lle, jotta ne käyttäisivät
jaa, jota on tarkoitus jatkaa siihen asti, keinojaan Unkarin valtapuolueen epä­
kunnes lakihanke on torjuttu. demokraattisen uudistushankkeen py­
Hallituksen esitys on harvinaisen­ säyttämiseksi. Runsas vuosi sitten val­
kova hyökkäys palkansaajien oikeuk­ Ay-liikkeen mielenosoitus Budapestissä Unkarin taan nousseella puolueella Fideszillä
sia ja ay-liikkeen asemaa vastaan. parlamenttitalon edessä. Kuva: MSZOSZ on parlamentissa kahden kolmasosan
Ammatillinen keskusjärjestö Liga enemmistö.
on luonnehtinut ehdotuksia "orjan­ Parlamentissa syksyn aikana käsi­
omistajan käsikirjaksi". Toinen keskus­ teltävä laaja kokonaisuus heikentäisi­
järjestö Mszosz kysyy lentolehtises­ merkittävästi irtisanomissuojaa ja ay-­
sään, olemmeko tulevaisuudessa orjia vai järjestöjen asemaa työmarkkinoilla ja
vapaita. oikeusprosesseissa. Palkansaajien tulot
­
Pirkanmaa 5

6. Kattava raami tuo
ennustettavuutta
A
llekirjoitettu raamisopimus tuo työmarkkinoille epäva­ onnistumista­ Tätä yhteistyötä meidän on syytä vaalia, vaik­
.
kaina aikoina tarvittavaa ennustettavuutta. Ennätyksel­ ka ymmärrettävästi olemme aina välillä eri mieltäkin asioista,
linen 94 prosentin kattavuus ja tilanteeseen mitoitetut muistuttaa Lyly.
palkankorotukset tukevat suomalaisen työn mahdollisuuksia
menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Raamisopimus
- Kun Euroopassa ja koko maailmassa talous tuntuu olevan
koko ajan veitsenterällä, on todella merkittävää, että Suomes­ - Sopimuksessa sovittiin kahden seuraavan vuoden palkankoro­
sa meillä on työmarkkinamalli, jolla voidaan luoda vakautta ja tuksista sekä laadullisista parannuksista työelämään.
ennustettavuutta omaan talouteemme, sanoo SAK:n puheen­ - Ensimmäisenä vuonna palkankorotusten ja laatuparannus­
johtaja Lauri Lyly. ten kustannusvaikutus on yhteensä 2,4 prosenttia ja seuraava­
Lylyn mielestä keskeistä on, että raamisopimuksella saadaan na vuonna 1,9 prosenttia.
aikaan asioita, joilla työelämää pystytään uudistamaan liitto­ - Lisäksi työntekijöille maksetaan 150 euron kertakorvaus
kierroksia laajemmin. Työntekijöi-den ja ammattiyhdistysliik­ ensimmäisenä sopi-musvuonna.
keen vaikutusvalta yhteiskunnan kehittämisessä ja työelämän - Sopimuksen kattavuus on historiallisen suuri: noin 1,7
lainsäädännön valmistelussa vahvistuu. Se on tärkeä asia, kun miljoonaa eli 94 prosenttia palkansaajista.
ollaan heikomman puolella ja edistetään yhdenvertaisuutta ja
ihmisarvoista työelämää. Osoitteesta www.sak.fi/sopimuskierros löytyvät raamisopimuk­
Pienen kansantalouden voima piilee sen kyvyssä löytää yh­ sen keskeiset kohdat, sopimuksessa mukana olevat SAK:laiset
teisiä ratkaisuja. alat ja muuta raamisopimukseen liittyvää aineistoa.
- Se vaatii luonnollisesti keskinäisen yhteistyön
6 Pirkanmaa

7. Reijo Paananen SAK:n
viestintäpäälliköksi
S
AK:n uudeksi viestintäpäällikök­ Entinen viestintäpäällikkö Riitta toimii tällä hetkellä SAK:n kansain­
si on 7.11. valittu Reijo Paananen. Juntunen siirtyy SAK:n kehittämis­ välisten asioiden asiantuntijana. Kan­
Hän toimi aikaisemmin SAK:n osastolle tutkimusasiantuntijaksi. sainvälisten asioiden päällikön tehtävänä­
EU-asian­untijana ja sitä ennen järjestö­
t Lisäksi SAK:n hallitus valitsi Katja on yhteydenpito kansainvälisiin organi­
päällikkönä. Paananen aloittaa tehtäväs­ Lehto-Komulaisen kansainvälisten asi­ saatioihin sekä kansainvälisten asioiden
sään heti. oiden päälliköksi 1.4.2012 alkaen. Hän käytännön organisointi.
Yrittäjäjärjestön
ristiretki
Molemmissa älynväläyksissä on halut­ ovat vailla koulutusta tai työkokemus­
tu käyttää hyväksi taloudellista epävar­ ta? Itse olen kuullut useaan otteeseen, et­
muutta. Ja molemmissa tapauksissa opit tä yrittäjät haluavat ammattitaitoista ja
on kopioitu tai sovellettu eurooppalais­ osaavaa työvoimaa, jolla on vielä halu ke­
ten työnantajien linjauksista. Kuka siis hittää itseään jatkossakin. Nyt, kun juuri
väittää, ettei eurooppalainen yhteistyö olemme saamassa nuorisotakuun myötä
olisi ajatuksia herättävää! kaikille nuorille koulutus- tai harjoitte­
Yrittäjäjärjestön (taas uusiman) lupaikan, heidät pitäisikin kiskaista pois
r
­ istiretken takana on tuoda sivistymättö­ näiden mahdollisuuksien ääreltä ja lait­
mään Suomeen opinkappale, jonka mu­ taa töihin palkalla, jolla todennäköisesti
kaan työntekijöiden järjestäytyminen on ei pystyisi edes elämään. Saati sitten ra­
Reijo Paananen paha asia, kun taas työnantajat hyödyn­ kentamaan tulevaisuutta ja kehittämään
Viestintäpäällikkö tävät jopa kansainvälistä organisoitumis­ itseään.
taan. Samaa on nähty työlain­äädännön
s Euroopan unionissa on kuultu jäsen­
heikennyksinä ja työtaisteluiden tosi­ maiden viimeaikaisten toimien johdosta
M
uistan Ahon-Viinasen porvari­ asiallisena estämisenä jo monissa EU- vaatimuksia, että komissio puuttuu aina­
hallituksen 1990-luvun alusta. maissa. Näiden ajatusten esittäjät viis kin räikeimpiin työntekijöiden oikeuk­
Muistan oikein hyvin, kun sen veisaavat siitä, että Suomi on sitoutunut sien heikennyksiin. Ne kun ovat ihmis­
hallituksen työministeri Ilkka Kanerva kansainvälisissä sopimuksissa sekä EU- oikeuksia. Positiivista on myös, että työ­
”keksi” ajatuksen nuorten palkka-alesta. lainsäädännön kautta siihen, että ketään markkinajärjestöjen vuoropuhelu Euroo­
Tuolloisen suurtyöttömyyden aikaan nuo­ ei aseteta erilaiseen asemaan esimerkiksi pan tasolla toimii edelleen. Tuoreimpa­
rille löytyisi hänen mukaansa työpaikkoja etnisen taustan, vammaisuuden, iän tai na esimerkkinä on juuri käynnistyvä pro­
tuosta vaan, kunhan työehtosopimusten sukupuolen perusteella. Samalla he um­ sessi, jossa työnantaja- ja palkansaajajär­
palkkamääräyksistä ”joustettaisiin” vaati­ mistavat silmänsä siltä, että työehtosopi­ jestöt yrittävät löytää sovun vuosikausia
mattomat 30 prosenttia. muksissa on sovittu palkkausjärjestelmis­ hiertäneisiin kiistoihin työajoista. Joulu­
Tuoreessa tajunnassani on Suomen tä, jotka jo ottavat huomioon työn vaa­ kuun 8. päivä alkavien neuvotteluiden
Yrittäjien marraskuinen idea vapauttaa tivuuden ja työntekijän ammattitaidon. takaraja on yhdeksän kuukauden päässä
nuoret - alkuun ainakin kouluttamatto­ Tällaisen ajattelun voisi vielä ymmär­ Tuo aika ei kulu vain uutta odotellessa,
mat - työehtosopimusten ikeestä ja eri­ tää ideologisena kamppailuna, kaipuuna vaan neuvottelijoiden on tehtävä tosis­
tyisesti palkkamääräyksistä. Heidän mu­ levittää omaa uskoaan vähät välittäen sii­ saan töitä, jotta monia vaikeita kohtia si­
kaansa työpaikkoja löytyy, kunhan vain tä, soveltuuko se kohdejoukolle. Sen si­ sältävästä kokonaisuudesta voidaan pääs­
päästään eroon yhdessä sovituista mää­ jaan on vaikeampi ymmärtää, miksi yrit­ tä sopuun. Tärkeää on kuitenkin yrittää
räyksistä ja siirrytään mielivaltaiseen täjien etujärjestö haluaa entisestään hei­ ja neuvotella. Se on vastuullinen ja kestä­
palkanmuodostukseen. kentää sellaisten nuorten asemaa, jotka vään kehitykseen tähtäävä toimintatapa.
Pirkanmaa 7

8. TYöN PuOLESTA
Jari Heikkilä
Pääluottamusmies, M-Real Tako
Kuva: Anna Rantalainen
T
ätä kirjoittaessa Tampereen vuoden 2012 budjettia ei Miksi työpaikkojen tulo halutaan estää? Kuka tästä
vielä ole käsitelty valtuustossa, mutta pormestari on hyötyy?
budjettiesityksen tehnyt. Tampereella on suunnitteilla Esimerkkejä on lisääkin. Olisi kansihanke eli Tampereen
isoja työllistäviä hankkeita. On kuitenkin perin kummallis­ areena, aseman lähellä oleva tornihotellihanke, ratikkahan­
ta, että varsinkin vasemmisto vastustaa niitä. Ja vieläpä usean ke ynnä muuta. Euroopan ollaan ennustettavan menevän
hankkeen vastustuksen keulahahmo on vasemmistolainen. vähintäänkin taantumaan. Silloin kunnan ja valtion rooli
Täysin käsittämätöntä. työllistävien hankkeiden puolestapuhujana vahvistuu.
Minusta työssä käyminen on elämänhallinnan lähtökoh­ Siis tukekaamme työllistäviä hankkeita. Niillä turvataan
ta, on sitten palkkatyössä tai yrittäjä. Vasemmistolaisuuteen tulevaisuutta. Meidän pitää jatkossakin pystyä turvaamaan
on aina kuulunut rehellinen työnteko. Tietenkin, valitetta­ kaupungin tarjoamat tai vähän maksavat palvelut.
vasti nykyään kaikille ei riitä työtä. Tampereenkin työttö­
myysprosentti on yli kymmenen prosenttia. Eniten huoles­
tuttaa nuorisotyöttömyys. Nuoret eivät pääse kunnolla elä­ Joitain lukuja budjetista
män alkuun kun ei ole töitä.
Otetaan esimerkiksi Tampereen tunnelihanke. Tunne­
lin myötä alueelle tulee monen sadan miljoonan rakennus­ Tampereen kaupungin vuoden 2012 talousarvioesityksen
hankkeet. Niitä tehdään arviolta noin 15 vuotta. Ne tulevat menojen loppusumma on 1 475 miljoonaa euroa.
työllistämään satoja ihmisiä. Alueelle tulee vakituisia työ­ Eniten rahaa menee terveyttä ja toimintakykyä edistäviin
paikkoja, ihan varmasti. Näsijärven ranta muuttuu paljon palveluihin 428 miljoonaa euroa, ikäihmisten palveluihin
siistimmäksi, paremmaksi ja on meidän ihmisten käytössä. 174 miljoonaa euroa, lasten ja nuorten kasvun tukemiseen
No, onhan se niin, että Ranta­Tampellan alueelle tulevat 329 miljoonaa euroa. Yhteensä 931 miljoonaa euroa eli yli
asunnot varmasti maksaa niin paljon, ettei niitä työläinen 63 prosenttia kaikista menoista. Paljon rahaa, aika iso osa
pysty ostamaan. Mutta mitä sitten. Ei minun rahat riitä kaikista menoista.
nytkään asunnon ostoon kaupungin keskustasta. Mutta Tilakeskuksen talonrakennusinvestointeja budjetissa on
me päästään nauttimaan Näsijärven raikkaasta pohjoistuu­ 50,3 miljoonaa euroa. Niistä suurimmat ovat; Koukkunie­
lesta rannanläheisessä kahvilassa. men perusparannus ja kehittäminen, Sampolan koulun pe­
Otetaan toiseksi esimerkiksi Lahdesjärven alue. Sinne on ruskorjaus, Tampereen ammattiopiston A­talon laajennus
kaupungin rahoilla tehty teitä ja kunnallistekniikkaa, mutta sekä Hervannan lukio.
alueesta suuri osa on edelleen tyhjänä. Pitää siis olla myös jatkossa tuloja. Pitää olla vetovoimai­
Ei ole minusta ollenkaan järkevää kun valitusten vuok­ nen kaupunki, jossa on hyvä asua ja käydä töissä.
si aluetta ei päästä kehittämään. Olen kuullut arvioita, et­ Huolehtikaamme siitä, että Tampere kasvaa ja kehittyy
tä Lahdesjärven alueelle tulisi jopa tuhat työpaikkaa, sitten aina vain paremmaksi paikaksi asua.
kun se on valmis.
8 Pirkanmaa

9. SAKKOJEN MuuNTORANGAISTuS
PALAuTETTAVA PIKAISESTI
(Alla olevan vetoomuksen olen lähettänyt oikeusministeri kaan ole aina oikea ratkaisu. Turun Sanomien pääkirjoitus
Henrikssonille sähköpostitse 10.10.2011) 24.6.2011:" Ainakin myymälävarkauksien määrä on reip­
paassa kasvussa. Viime vuonna kirjattiin 54 000 myymä­
S
astamalan seudulla ilmestyvässä Alueviestissä nro lävarkautta, mikä oli viitisentuhatta enemmän kuin pari
38/2011 oli ilahduttava uutinen: oikeusministeri Anna­ vuotta sitten." K­kauppiasliiton hallituksen puheenjoh­
Maja Henriksson haluaa sakon muuntorangaistuksen taja Esa Kiiskinen vuosikokouspuheessaan huhtikuussa
uuteen tarkasteluun, ja Oikeusministeriössä istuu työryhmä 2011: "sakkojen muuntaminen vankeudeksi on palautetta­
miettimässä yhteiskuntaseuraamusten kehittämistä. Hyvä! va. Hänen mukaansa K­kauppiaat ovat kärsineet kohtuut­
Muuntorangaistuksen (maksamattomien sakkojen tomasti varkausrikoksista sen jälkeen, kun tästä luovut­
muuntaminen vankeustuomioksi) poisto v. 2008 aiheutti tiin." Kaupan Liiton työmarkkinajohtaja Tapio Mäke­
selkeän kasvun näpistysten ja lievien varkauksien määrissä. läinen 23.9.2011: "Varkaushävikki ja sen torjuntatoimet
Näistä kiinnijääneille määrätään vain sakkotuomioita. Mi­ aiheuttavat yli 600 miljoonan kustannukset vuosittain."
käli tuomitulla ei ole varaa ­ tai halua ­ maksaa sakkoa, hä­ Yritykset joutuvat lisäämään varkaushävikin kustannukset
nelle ei käytännössä tule rikoksistaan seuraamusta. PAMin tuotteiden hintoihin, eli maksumieheksi joutuu tavallinen
liittokokouksessa marraskuussa 2010 pidin yleiskeskuste­ kuluttaja.
lussa puheenvuoron, jossa haastoin kaupan alan etujärjes­ Työntekijöiden edustajana toivon, että muuntorangais­
töt toimimaan valtiovallan suuntaan muuntorangaistuksen tus saataisiin pian palautettua, vaikkapa hieman lievem­
palauttamiseksi. mässä muodossa kuin ehdoton vankeus; valvottu yhdys­
Kyse on palvelualojen työntekijöiden työolojen turvaa­ kuntapalvelu ja (pakko)hoitotoimenpiteet esim. päihde­
misesta. Jo pelkkien näpistelijöiden valvonta ja häiriötilan­ ongelmaisille erittäin varteenotettava vaihtoehto. Näin
teiden kohtaaminen sekä rikosilmoitusten teko kuormit­ saataisiin näpistely­, varkaus­ ja ryöstökierteitä katkaistua
tavat palvelualojen muutenkin työntäyteisiä päiviä. Kun ja turvattua palvelualojen ihmisten työskentelyolosuhteita.
isostakaan näpistysten määrästä ei tekijä käytännössä saa Yksimielisyyttä muuntorangaistuksen palauttamiseksi löy­
mitään seuraamusta, on pikkurikollisen helppo livetä kas­ tyy niin työntekijäpuolelta kuin työnantajilta sekä useilta
sojen ryöstämisen puolelle. Varoiksi ottavat kuitenkin poliitikoilta. Toivonkin pikaisia toimia oikeusministeriltä!
puukon tai muun aseen, jolla uhkaavat työntekijää rahoja
anastaessaan. Työntekijälle saattaa jäädä vuosiksi pelkotila,
ja pahimmassa tilanteessa hän ei pysty enää asiakaspalvelu­
työhön. Uhkaavat ja jopa vaaralliset tilanteet vain lisäänty­ Kari Peltovirta, Sastamala
vät, kun kunnon seuraamuksia ei tule. alueluottamusmies, kaupan ala
Alueviesti 38/2011: "sakko voitaisiin muuntaa mm. PAMin edustajiston jäsen
yhteiskuntapalveluksi esimerkiksi hoitomääräyksellä vah­ SAK:n valtuuston varajäsen
vistettuna." Pelkkä ehdoton vankilatuomio ei minusta­ kari.peltovirta@pamina003.fi
Pirkanmaa 9

10. Tero Rönni
EHDOTTOMASTI
NÄHTÄVÄ!
O
len todella valikoiva televisionkatsoja ja eteeni tulee hyvässä­yhteisymmärryksessä. Tässähän kyseessä oli selvä
harvoin ohjelmia, joita voin suositella toisille. Toi­ lahjonta, jonka pani alulle Ronald Reagan.
sin kävi 23.10, kun tv2 lähetti dokumenttiohjelman Vuoden 2008 romahduksen pani liikkeelle Lehman
”Sisäpiirin homma”. Tämä ohjelma pitäisi näyttää kaikille Brothers pankin nurin meno. Kyseinen pankki vei sijoitta­
kansanedustajille ja lukion viimeisen luokan opiskelijoille jiltaan 40mrd dollaria, joista pesä nyt palauttaa 40 miljoo­
se pitäisi vuosiksi sisällyttää pakolliseen opinto-ohjelmaan. naa, eli yhden tuhannesosan. Kyseinen romahdus toi tulles­
Kyseisessä ohjelmassa esiteltiin Islannin ja USA:n talou­ saan 30 miljoonaa työtöntä, joiden inhimillistä kärsimystä
den romahdus 2008. Kokonaisuus oli järkyttävä ja se voi ei voi edes laskea.
toistua missä vaan, mikäli emme suostu suitsimaan sijoitta­ Tätä samaa rataa kulkee USA:n talous edelleen, ei si­
jia ja oikeastaan koko pankkisektoria. tä Obaman hallinto ole pystynyt tai halunnut muuttaa.
Suomessakin on vuosia höllennetty valvontaa ja annet­ Vallassa ovat samat taloustieteilijät, jotka vetävät miljoo­
tu sijoittajien painua piiloon. Tämä pitää muuttaa. Har­ nia pankkien tai yritysten hallinnosta, johtavat yliopisto­
maata taloutta ei pidä suosia ja mikäli et suostu julkisuu­ jen opetusta ja syöttävät tätä totuutta eteenpäin. Näistä
teen, painu muualle! Uskon, että kotimaassakin rahaa riit­ syistä en arvosta pätkääkään Obamaa tai oikeastaan ketään
tää, onhan meillä eläkeyhtiöilläkin melkoinen sijoituspotti. USA:n hallinnossa olevaa. Heidän ei pidä arvostella tai
Islannin saarella asuu 320 000 asukasta, eli kokoluo­ opettaa ketään Euroopan maata, hoitaisivat oman pesänsä
kaltaan noin Tampere ympäristökuntineen. Maan talous ensiksi.
oli pitkään kunnossa ja yhteiskunnan palvelut pelasivat hy­ Tätä amerikkalaista ihanuutta ei pidä ihannoida, sillä
vin. Tämä ei kuitenkaan riittänyt kaikille ja niinpä tiukat menossa on ensimmäinen sukupolvi, joka on köyhempi ja
pankkien sääntelyt purettiin 2000 – luvun alusta lähtien. vähemmän oppinut kuin vanhempansa. Meillä sentään ol­
Pankit yksityistettiin ja sääntely purettiin. Seuraavien vii­ laan menossa aivan toiseen suuntaan.
den vuoden aikana pankit ottivat lainaa 120 mrd dollaria Erityisesti kokoomuksen piirissä ihannoidaan tätä ame­
jakaen sen tietenkin erilaisille pelureille. Näistä meilläkin rikkalaista yhteiskuntaa, johon kuuluu edellä kerrotun ra­
on muutamia muistoja, kun meinasivat ostaa Finnairin ym. han lisäksi ay-liikkeen toiminnan täydellinen rajoittami­
Pian tuli kylmät, maan bkt on 13 mrd dollaria ja pankkien nen tai jopa kieltäminen. Tätäkö suomalaisetkin haluavat?
tappiot 100 mrd dollaria. Ei tarvitse ihmetellä, jos ihmiset Ainakin monessa kohtaa siltä näyttää, kun heidän ihaile­
ovat kiukkuisia. mastaan presidenttiehdokas Sauli Niinistöstä on kyse. Nii­
Koko homman teki mahdolliseksi se, että puutteellinen nistö selkeästi ilmoitti tv:n ohjelmassa, että hän voi soittaa
rahoitusvalvonta ei toiminut, tai he jotka asiasta ymmär­ USA::ssa erittäin monelle keskeisessä asemassa olevalle. Ei
sivät, ostettiin rahalla hiljaiseksi palkkaamalla pankkeihin kuitenkaan Obamalle.
töihin. Käykää ihmiset katsomassa ohjelma Areenasta, tai
USA:ssa koko kupla rakennettiin jo 1980-luvun alus­ miettikää edes, haluatteko edelleen edistää tällaista veron­
ta lähtien, kun lähes kaikesta pankkien ja rahoituksen maksajien riistämistä?
sääntelystä luovuttiin asteittain poliitikkojen ja sijoittajien
10 Pirkanmaa

11. Ensin oli suo ja kuokka
- sitten tuli Jussi
M
uutama muistinvarainen sana tämän lehden alku­ s
­ iihen saakka tosi arvokkaana.
ajoista tähän päivään saakka: SAK:n Tampereen Tämän jälkeen olemme kilpailuttaneet vain painamisen
Paikallisjärjestöllä oli perinteinen tapa julkaista jälkikäsittelyineen, ja lehden talous nousi uudistuksessa ta­
ennen vappua mainoslehti, jolla kerättiin rahaa työn juh­ voitellulle tasolle eli lehti tuli omillaan toimeen. Tässä vai­
lan järjestämiseksi. heessa perustettiin julkaisijaksi Hämeen ay-viestintä ry.
Aika oli ajanut siitä jo ohi, kun 80-luvun alussa tulin Seuraava vaihe kehityksessä oli, että pääsimme SAK:n
sihteeriksi. Kirjapainotausta mahdollisti, että aloin tehdä tiloissa isompaan huoneeseen, kun taitettavia lehtiä oli
A4-kokoista muutaman kerran vuodessa ilmestyvää tiedo­ tullut muitakin mm. Tammer-Posti: muutama muukin
tuslehteä ”SAKin sanomia”. ammattiosastolehti ja julkaisemamme Kanta-Häme ja
Päästyämme 80-luvun loppupuolella mukaan SAK:n Päijät-Häme, joita teimme SAK:n piirijaon uudistamiseen
paikallisjärjestötyön kehittämisprojektiin päätimme vaati­ saakka.
mattomasti uusia samalla kertaa sisällön, ulkoasun ja myös Näin laaja toiminta oli mahdollista, kun saimme työllis­
talouden. tämistuella palkattua osaavaa työvoimaa. TaPJ ei tosin kel­
Koenumero julkaistiin sitten SAK:n myöntämällä apu­ vannut viranomaisille suorittamaan työn valvontaa. Hom­
rahalla ja lehti painettiin Kansan Lehden rotaatiolla. man ottikin piirisihteeri Seppo Jokela, kun työllistetty pys­
Seuraava muutos oli taiton siirtäminen pois kirjapainol­ tyi palvelemaan myös ”talon töissä”. Julkaistiin vuosittain
ta Postin ammattiosaston tietokoneella ja taitto-ohjelma mm. luottamustehtävissä toimiville tärkeitä yhteystietoja
Venturalla tehtäväksi. Arto Brand taittoi sillä osaston omaa sisältäviä kalentereita.
lehteä Tammer-Postia. Ensimmäisenä hommassa olin itse, kun Kivipaino su­
Sitten TaPJ satsasi omiin laitteisiin ja investointi oli vaitsi lopettaa riiston, kuten asian ystävällisesti muotoilin.
mittava, mutta saatiin tietokone ja taitto-ohjelma sekä iso Seuraavaksi kouluttautui Kari Isoniemi, joka moneen ot­
näyttö ja laser-tulostin, joilla lehti voitiin tehdä. Siihen ai­ teeseen vastasikin lehtien taitosta. Lisäksi mukana oli alan
kaan TaPJ:llä oli toimisto Ay-keskuksessa SAK:n toimiston miehiä, kuten Jussi Kestilä ja Jouko Varjotie.
tiloissa. Vielä pitää suurena muutoksena mainita pdf-tiedosto­
muodon tulo markkinoille. Päättyi loputon levykeralli tal­
lenteiden kiikuttamiseksi kirjapainon tietokoneelle. Nyt
Tässä vaiheessa tulee Jussi mukaan senkin tekee sähköposti napin painalluksella.
Viimeiset vuodet lehden taitto on suoritettu Etapin Me­
Olin nimittäin töissä Uudessa Kivipainossa, ja tekninen diapajalla. Työttömät ovat saaneet niistä oivia työnäyttei­
johtaja Jussi Avellan oli Graafisen Yhtymän kanssa käynyt tä pyrkiessään takaisin työelämään. Tänäkin vuonna on jo
Japanissa tutustumassa alan kehitykseen. Hänen arvionsa useampi työllistynyt.
oli lyhyesti: ”Muistin hinta tulee kehityksen myötä romah­ Tähän päättyy lehden tarinan suppea esitys, ja mitä jat­
tamaan, ja se tarkoittaa, että alalle pääsee vähällä rahalla kossa tapahtuu, niin siitä ilmeisesti päättää Hämeen ay-
kuka tahansa”. Ja niinhän siinä kävikin. viestinnän seuraava vuosikokous.
Meidän kannalta varsinainen läpimurto oli edullisen
A4-kokoisen tasoskannerin tulo markkinoille. Jo parin en­ Onni Niemi
simmäisen numeron kuvien tekeminen kuoletti hankin­ perustajajäsen
tahinnan. Kuvien teettäminen kirjapainossa oli pysynyt
Pirkanmaa 11

12. Hae SAK:n
kulttuuriapurahaa!
V uoden 2012 kulttuuriapurahojen hakuaika alkoi 1.11.2011. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen
ammatti­ hdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakulomake ja tarkat ohjeet löyty­
y
vät Kansan Sivistys­ahaston verkkosivuilta huomisesta lähtien. Täytä hakemus netissä, tulosta ja alle­
r
kirjoita se. Lähetä hakemus liitteineen 31.12.2011 mennessä omaan ammattiliittoosi. Apurahat myöntää
­
SAK:n kulttuurirahasto, joka on Kansan Sivistys­ahaston erikoisrahasto. Jos ammattiliitollasi on oma rahas­
r
to kansan Sivistysrahaston yhteydessä, käsitellään hakemuksesi myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri ha­
kemusta. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n verkkopalvelussa viimeistään 15.2.2011 sekä Palkka­
työläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti­ Lisätietoja an­
.
tavat Pirjo Vainio, puh. 040 527 8805, pirjo.vainio@sak.fi, ja Merja Lehmussaari, puh. 040 504 2152,­­
merja.lehmussaari@sak.fi­ .
Apurahojen käsittelyaikataulu
- Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät KSR:n verkkosivuilta 1.11.2011 alkaen.
- Apurahojen hakuaika päättyy 31.12.2011. Hakemukset toimitetaan omaan ammattiliittoon (viimeisen päi­
vän postileima).
- Ammattiliitot toimittavat hakemukset liitoista SAK:hon 3.2.2012 mennessä.
- Rahaston hoitokunta kokoontuu ja päättää apurahojen jaosta 14.2.2012.
- Saajien nimet julkaistaan SAK:n nettisivuilla viimeistään 15.2.2012.
12 Pirkanmaa

13. SAK Pirkanmaa ja Mediapaja
yhdessä loppuun asti
S
AK Pirkanmaa -lehteä on taitettu Tampereen seudun haa pois”, Johanna kertoo.
Työllistämisyhdistys Etappi ry:n Mediapajalla vuodesta Johannan mielestä haasteellisinta SAK Pirkanmaa -leh­
2007. Lehden silloinen päätoimittaja Jouko Toivonen den teossa oli grafiikoiden kehittäminen revittelemättä
oli tuolloin myös Etapin toiminnanjohtaja, joten yhteistyön kuitenkaan liikaa. Lehdessä piti säilyttää tietty vakuutta­
aloittaminen Etapin ja lehden välillä oli luontevaa. vuus, niin sanottu uutistyyli.
Yhteistyön alkaessa Mediapaja oli vain kahden työnteki­ ”SAK Pirkanmaa oli vakaa ja luotettava yhteistyökump­
jän yksikkö. Pajalla työskentelivät työnohjaaja Jose Ahonen pani ”, Johanna kehuu.
ja atk-kouluttaja Tommi Mannila. SAK Pirkanmaasta tuli ”Aineiston perään ei tarvinnut kysellä, ja jutut olivat sen
Mediapajan ensimmäinen työ, ja Jose oli lehden ensim­ pituisia kuin niiden kulloinkin pitikin olla.”
mäinen mediapajalainen taittaja. SAK Pirkanmaa -lehdellä on kaikkiaan ehtinyt olla viiti­
Mediapajan työntekijämäärä lisääntyi, ja työtehtäviä­ sentoista mediapajalaista taittajaa. Mediapajan työntekijät
kin kertyi enemmän, mutta yhteistyö SAK Pirkanmaan ovat myös kirjoittaneet juttuja ja valokuvanneet lehteen.
kanssa jatkui. Kun Jouko Toivonen kuoli, Onni Nie­ Näiden vuosien varrella SAK Pirkanmaa on tarjonnut hy­
mestä tuli lehden päätoimittaja ja Jose Ahosesta tehtiin vää kokemusta pajan työntekijöille ja kartuttanut heidän
toimitussihteeri. työnäytekansiotaan.
Lehden teko alkaa aina niin, että päätoimittaja lähettää ”Työntekijän portfolion uskottavuuden kannalta on tär­
Mediapajalle taittosuunnitelman. Sen jälkeen Mediapajan keää, että Mediapajan töinä on oikeita julkaisuja. SAK Pir­
sähköpostilaatikkoon alkaa tipahdella juttuja kirjoittajilta kanmaa on ollut hyvä juttu imagon kannalta, mutta se on
ja päätoimittajalta. antanut lehden tekijöille myös näkökulmaa ammattiyhdis­
”Minä ja taittajat yritämme selvittää, mikä juttu kuu­ tysliikkeen toimintaan”, Jose sanoo.
luu mihinkin. Sitten taittaja tekee raakataiton ja an­ Lehden toimituskunta on suhtautunut hyvin suopeasti
namme päätoimittajalle väliaikatietoja. Kerromme, mi­ lehden visuaalisiin muutoksiin. Mediapajan taittajat ovat
tä juttuja vielä puuttuu – ja yleensä puuttuu Lepistön aika vapaasti saaneet kehittää ulkoasua. Uudelle taittajal­
Joonaksen juttu, se tulee aina viimeisenä”, Jose kertoo le on aina haaste saada lehti toisaalta näyttämään riittävän
lehdentekoprosessista. paljon lehden linjan mukaiselta ja toisaalta tuoda siihen
”Juttuja taitetaan ja kuvia käsitellään. Lehti alkaa saada myös omaa kädenjälkeä. Tässä on Josen mielestä kuitenkin
muotoa. Onska tulee katsomaan, korjaillaan juttuja, hio­ kohtuullisesti onnistuttu.
taan, vaihdetaan juttuja, tehdään painovalmis PDF, joka Nyt SAK Pirkanmaa -lehden ja Mediapajan yhteinen
lähetettään painoon. Painosta tulee vedokset, tsekataan ne. tie alkaa kuitenkin olla kuljettu loppuun. Tämä lehti jää
Jos on kaikki kunnossa, lehti painetaan.” viimeiseksi.
”Se on harmi, mutta ymmärrettävää”, Jose kommentoi.
Monella painetulla lehdellä on alkanut Internetin myötä
Yli tusina mediapajalaista taittajaa olla hankaluutta pysyä hengissä.
”Lehdellä on komea historia. Olemme ylpeitä, että Me­
Yksi lehden entisistä mediapajalaisista taittajista on Johan­ diapaja on saanut olla mukana tekemässä sitä.”
na Kantanen. Hän oli lehden teossa mukana kolmen leh­
den verran vuonna 2009. Johannalla oli jo paljon taitto­ Sari Harsu
kokemusta, joten työ sujui rutiinilla. Hän kuitenkin oppi Mediapajan sisällöntuottaja
työn myötä tekemään joitakin asioita aiempaa helpommin.
”Järjestelmällisenä ihmisenä karsin taitosta kaikkea tur­
Pirkanmaa 13

14. TKY:N Kirjallisuuskerhoa
läpi elämän
Kerhon perustajajäsen Jussi Kestilä
T
ampereen Kirjatyöntekijäin yhdistyksen Kirjallisuus­ Erjalta. Näitä­katsellessa voi hyvin sanoa, ettemme yhtään­
kerho täytti 45 vuotta. Se on pitkä ikä monipuolisel­ häpeä ns. ­ ikeille taiteilijoille. Taiteilu on sydämessä ja se
o
le kulttuurikerholle. Juhlimme sitä oikein kunnolla kyllä näkyy.
hienossa, historiallisessa Finlaysonin alueella sijaitsevassa Työ­
väenmuseo Werstaan Galleria Bertelissä lokakuun 15 päivä. TKY:n Kirjallisuuskerho
Juhlatilaisuus aloitettiin, perinteitä kunnioittaen, kuva­
taidenäyttelyn avajaisilla. Näyttely oli Työväenmuseo Wers­ Kerhostamme on ollut aiemminkin juttuja tässä lehdes­
taan Komuutissa nähtävillä koko lokakuun ajan ja sinne oli sä, mutta valaisen vielä hieman meidän toimintaamme.
saatu kerättyä, tilan pienuudesta huolimatta, kattava an­ K
­ erhomme on perustettu 1966, kuuleman mukaan Aamu­
nos kerholaistemme tekemää taidetta. Esillä oli veistoksia,
­ lehden lehtilatomossa, radikaalien nuorten miesten voi­
maalauksia ja valokuvia Kestilän Jussilta, Hildénin Jussilta­ , min. Tästä kerhosta vakiintui, monien hauskojen kommer­
Janssonin­Jarmolta, Kuivalahden Pekalta ja Heleniuksen venkkien kautta, Tampereen Kirjatyöntekijäin yhdistyksen

15. alakerho, joka järjesti vuosittain useita kulttuuri­ itoisia
p ansiosta olemme julkaisseet seitsemän teosta. Näistä teos­ ;
illanistujaisia. Musta Kaarti muistelee (1974) lienee historiallisesti ar­
Olemme järjestäneet useita kuvataidenäyttelyitä. Arvok­ vokkain, sillä siihen, sekä kakkososaan (1991), on kerätty
kaimpina ovat olleet ehkä näyttelyt kirjastotalon Emil-sa­ tamperelaisten kirjapainoveteraanien muistelmia. Kirjat
lissa ja Tampereen nykytaiteen museossa. Ehkä arvokkain on toimitettu, kirjoitettu sekä taitettu kerholaistemme voi­
saavutus on maalauksia, veistoksia ja valokuvia sisältä­ min. Ja tässä vielä selvennykseksi, että aikoinaan kirjaili­
vä näyttely, joka kiersi pitkään Neuvosto­iiton ystävyys­
l jataitureita kutsuttiin mustaksi kaartiksi. Tähän kohtaan
kaupungeissamme Ukrainaa myöten­ Musiikillisia iltamia
. voi vielä mainita, että tilaisuuksissamme on vieraillut myös
on vietetty, aiheina esimerkiksi Helismaa, Vysotski. Junnu lukuisia kirjailijoita ja taiteilijoita kuten Ossi­Somma, Jussi
Vainio sekä Kaseva-yhtyeen perustajan ja sielun Asko Rai­ Rusko, Veikko Sinisalo, Kalevi Kalemaa ja Leena Lander ja
vion musiikin merkeissä. monia muita.
Matkan varrella on ollut myös kirjoituskilpailuja, ­oiden
j Tärkeänä osana kerhomme­historiassa­on ollut
15 Pirkanmaa
Pirkanmaa 15

16. Erja Helenius ja uudet veistokset
myös rauhantyö. Tätä ajatusta on levitetty erilaisissa li päätoimittaja Liljalta; ”Oletteko ajatelleet kuka tai ketkä
tilaisuuksissa­ vetoomuksissa, kannan-otoissa ja marsseilla.
, oikeastaan maksavat tämänkin kerhon toimintaa? Sehän on
Myös luonto on kutsunut ja tähänkin on löytynyt omasta jäsenistö, siis koko liiton jäsenistö...”­ Eikö tällä perusteel­
.
v
­ äestä hyviä vetäjiä ja luontokuvaajia. la mukana voi olla muitakin? Siispä tervetuloa vaan entiset
”kemialaiset”, nykyiset toverimme TEAM-liitosta.
Juhlan jälkeistä elämää Niin, vielä me porskutamme, vaikka kerholaisten kes­
ki-ikä tällä hetkellä taitaa olla 60 v. Paljon on vielä näke­
Kerhostamme voisi kertoa tuntitolkulla, tai sivukaupalla­ , mättä ja kokematta. Juhlissakin vieraillut, jo aikoinaan
monta mielenkiintoista tarinaa, mutta ehkä jätän sen nyt kerhon lauluryhmä Punapauloissa mukana ollut, Pirkko
toiseen kertaan. Kerron nyt vaan hieman juhlistamme ja Tammelin tulee varmasti juhliimme kanssamme laula­
tulevaisuudennäkymästä. Juhlat olivat todella onnistuneet, maan ja soittamaan. Tulevaisuudessa järjestämme viiden­
kuten aina tämän ”perheen” kesken. Vieraamme TEAM-lii­ nen "Kaupunkiosatarinoita"-illan, käymme ehkä Siurossa
tosta, InTiim-lehden päätoimittaja Tuomo Lilja oli ainakin
­ taiteilija Ossi Somman luona ja pidämme kirjallisuusilto­
hyvin innoissaan tästä liiton ainoasta kulttuurikerhosta. ja, kutsuttavia löytyy. Ehkä saan jutustani palautetta, mut­
Olimme myös yhtä mieltä siitä, että toimintaamme saa ta siitä vaan, Kirjallisuuskerho on hyvin tärkeä ja valovoi­
mielellään tulla mukaan nykyisen liittomme muita pirkan­ maisesti näkyvä osa Tampereen kirjatyöntekijöitä. Nähdään
maalaisia jäseniä, kuin kirjapainoväkeä, joka valitettavasti­ tilaisuuksissa!
ei tahdo liikkua missään, edes yhdistyksen järjestämissä ta­
pahtumissa. Tässä yksi vastaus keskusteluumme juhlissa tu­ Kirjallisuuskerhon pj Jaana Kivimäki

17. Vallataan Wall Street -liike
on uutta ajattelua
Kestilä, Varjotie, Toivonen, Isoniemi ja Niemi Brysselissä
M
arkkinatalous on kasvanut rahoituspääomien hul­ kus Vuoltsulle. Paikallisjärjestöstä tuli sille läheinen kump­
vattomaan kasvuun. Se on perustunut kupliin ja pani joka tuki voimakkaasti toimintaa alkuun. Kopiokone
ahneuteen sekä luonut kasinokapitalismin, jolle oli ahkerassa käytössä, kaikenlaista muutakin materiaalista
ihmisen tarpeet alistetaan. Valtioyhtiöiden ja isojen firmo­ apua annettiin.
jen johtajien palkat ovat kasvaneet mielettömän suuriksi, Euroopan hallinnon sydämessä kävimme parikin ker­
kasvattaen näin tuloeroja sellaisiin mittasuhteisiin joita ei taa Toivosen matkailuautolla. Olimme Euroopan ammat­
voi kukaan hyväksyä. tijärjestön kokouksessa Brysselissä EAY:n 8. kongressissa.
Joitakin markkinavoimien vastaisia joukkoliikkeitä on Siellä näimme ja kuulimme EU:n entisen puheenjohta­
maailmalla ollut, mm. Attac ja Maailman sosiaalifoorumi. jan Jacques Delorsin, sekä virassa olevan Jacques Santerin
Vallataan Wall Street -liike on uutta ajattelua. Aika näyttää puheenvuorot. Näimme sellaisenkin ihmeen kun Belgian
onko siitäkään mihinkään. Yleisessä saunassa kansalaiset silloinen pääministeri Jean-Luc Dehaenen tuli paikalle vin­
ovat kuitenkin ärsyyntyneitä. Saunassa jupistaan. Poliitti­ haa vauhtia tavallisen näköisellä autolla, hyppäsi autosta
nen vasemmisto on neuvoton, eikä ay-liikekään ole isom­ ulos ja juoksi kokouspaikalle. Turvamiehiä ei näkynyt. Toi­
min jyrähtänyt. sella kerralla tutustuimme Brysselissä EUn hierarkiaan. Ta­
Yhdeksänkymmentäluvun alun laman aikana Hämeen pasimme ay-johtajia, lähettiläitä ja saimme kutsun kokka­
Yhteistyötä painanut Sanan Tien kirjapaino ajautui kon­ reille jossa isäntänä oli nykyinen Suomen Pankin pääjohta­
kurssiin ja lehden julkaisu jouduttiin lopettamaan. Osal­ ja Erkki Liikanen. Kilistimme.
taan siihen vaikutti Neuvostoliiton romahdus, kirjapainon Lehden sain tehdä alusta loppuun, kirjoittaa jutut, ot­
tuotanto oli pääosaltaan Neuvostoliiton viennin varassa. taa valokuvat ja vielä taittaa lehden. Haastateltavia oli ay-
Samoihin aikoihin Kansan Lehteä julkaissut kirjapaino ja johtajista taiteilijoihin. Seppo Jokelan kanssa suunnitte­
lehti lopetti toimintansa. Näin päättyi Tampereella työvä­ limme lehteen hieman erilaista haastattelutyyliä liittojoh­
enlehtien aikakausi. Kansan lehti oli perustettu jo vuon­ tajista. Silloisen Sähköalojen Liiton puheenjohtajaa Seppo
na 1899 ja Hämeen Yhteistyö 1946, joten lehdet pääsivät Salismaa ja Tevan puheenjohtajaa Pirkko Oksaa ainakin
melko kunniakkaaseen ikään ennen lopettamistaan. SAK haastateltiin. Kristitty sosialidemokraatti Veikko Sinisalo,
Pirkanmaa-lehti edustaa ay-liikkeen arvomaailmaa, onkin kristitty kommunisti Ossi Somma ja Kalle Päätalo - hänel­
surullista että sekin lakkaa ilmestymästä. Luulisi SAK:lla le sanojensa mukaan jauhosäkki on ollut elämän varrella
olevan varoja sen ylläpitämiseksi, varsinkin sen harvan il­ arvokas - ovat jääneet mieleen humaaneina ja hienoina ih­
mestymistiheyden vuoksi. misinä sekä taiteilijoina.
Olenhan minäkin ollut sitä tekemässä yhdeksänkym­ Työpaikkana paikallisjärjestö mielenkiintoinen ja kave­
mentäluvun alussa paikallisjärjestön palkkalistoilla. Seppo reitten kesken vallitsi hyvä henki. Minkäänlaista puolue­
Jokela ja Jouko Toivonen olivat meikäläiselle pomoja. Hei­ kantaista lokeroimista en huomannut. Lokeroituminen
dän kanssaan tuli loistavasti toimeen. Onni Niemi, Ka­ jompaankumpaan vasemmistopuolueeseen rasittaa vieläkin
ri Isoniemi, Jouko Varjotie ja Arto Brand olivat kalustoa. ay-liikettä. Liian monessa ammattiosastossa valitaan ihmi­
Vielä oli Jukka Liimatainen, hän kirjoittaa lähes maailman set puoluekannatuksen perusteella.
parhaita pakinoita.
Samoihin aikoihin perustettiin työttömien toimintakes­ Jussi Kestilä
Pirkanmaa 17

18. HARMAA TALOuS,
TuLEVAISuuDEN SYöPÄ!
SDP:n kansanedustaja Jukka Kärnä SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen
S
AK:n huolena on ollut jo vuosia Suomessa rehottanut käyttö alipalkkauksineen ja muine työehtojen laiminlyön­
harmaa talous. Sen vaikutuksista olemme saaneet mitä teineen vähentää verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen ker­
parhaimmilta asiantuntijoilta sekä viranomaistahoilta tymää, loukkaa työntekijöiden oikeuksia ja antaa epäoi­
useita tutkimustuloksia. Eräs parhaita, jo vuosia asiasta pu­ keudenmukaista kilpailuetua väärinkäyttöön syyllistyville
hunut ja tutkimuksia tehnyt, on Markku Hirvonen, entinen työnantajille.
verohallinnon johtaja.
Hirvonen puhui yli neljällekymmenelle SAK:laiselle Valtiovaltakin myöntää ongelman
kuntapäättäjälle Ikaalisissa järjestetyssä tilaisuudessa.
Hänen mukaansa yli vuosikymmenen esitettyjä huo­ Suomen hallitus on tehnyt vihdoinkin omaan hallitusoh­
lia on nyt alettu ottaa tosissaan. Yritysten parissa tehtyjen jelmaansa peräti 31 kohtaa harmaan talouden kitkemisek­
tutkimusten mukaan yritykset näkivät harmaan talouden si Suomesta, kertoi SDP:n kansanedustaja Jukka Kärnä
käytön antavan valtavan edun niille yrityksille, jotka eivät Kymestä.
noudata rehellistä ja lainmukaista toimintaa. Euro on kova Hirveästi olisi tekemistä. Yhteydenottoja työpaikoilta
konsultti. tulee melkein päivittäin, totesi Kärnä. Nyt kun valtioval­
takin ja sen ministerit ovat tosissaan, tulee meidän tämä
SaK on perustanut oman hankkeen homma hoitaa. Meillä on vihdoin paras ja asiantuntevin ja
harmaan talouden kitkemiseksi tutuin työministeri remmissä joka tekee hommia hartiavoi­
työelämästä min, maalaili Jukka Kärnä tarkoittaen työministeri Lauri
Ihalaista.
SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen, joka vetää alkavaa
hanketta, kertoi perustetun työryhmän tavoitteiksi seuraa­ ulkomaalaisten työehdot työpaikoilla
via laajoja asiakokonaisuuksia: retuperällä
­ Kysymys on yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudes­
ta ja yhteiskuntamoraalista Haalarikansan terveiset rakentamisen työelämästä toi tilai­
­ Kotimaisten ja ulkomaisten yritysten pitäisi kilpailla suuteen Rakennusliiton Vaasan toimitsija Raimo Pohjo­
Suomessa samoilla ehdoilla la. Hänen tekemänsä selvityksen ja saatujen yritysvastaus­
­ Työntekijöitä tulee kohdella tasavertaisesti kansallisuu­ ten mukaan ulkomaisen työvoiman käytöstä 600 vastaajas­
desta riippumatta ta jatkotoimia tapahtui 575 yrityksessä. Siis 25 tapauksessa
­ Harmaasta taloudesta hyötyvien pitäisi myös kantaa asiat olivat kunnossa. Karmeeta mutta totta!
vastuuta Mutta usko tilanteen paranemiseksi on olemassa. SAK:n
Vuoden 2010 kesäkuussa valmistuneen eduskunnan tar­ perustaman hankkeen myötä me emme jää odottamaan vi­
kastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan Suomen ranomaisten päätöksiä vaan toimimme itse oman jäsenis­
harmaan talouden kokonaismäärä vuonna 2008 oli 10–14 tömme antamalla tuella.
miljardia euroa. Laskennallisesti tämä vastasi 5,5–7,5 pro­
senttia vuoden 2008 bruttokansantuotteesta. Teuvo Pernu
Harmaaseen talouteen usein liittyvä työvoiman väärin­
18 Pirkanmaa

19. Nauttikaa veroista
P
oliitikot sanovat, että Kreikalle pitää antaa lisää rahaa, ajaa autoa ja näin maksaa kahta veroa samanaikaisesti.
siis rahapaketti. Toiset taas antaisivat maan kaatua. Mitä Pitäisikö Suomessa kieltää kävely ja raittiina olo, silloin
merkitsee jonkun maan kaatuminen? Se ei ole samaa valtio saisi enemmän veroja? Toisaalta vaikka Suomi on
kuin kompastuisi puunjuureen kävellessä metsässä. Jos maa nyt hyvän luokituksen omaava AAA maa, voisimme vielä
kaatuu, niin pankitkin kaatuvat ja seuraa muita hirvittäviä keksiä uusia veroja. Voitaisiinko kävelyä verottaa, siis kä­
asioita. Enpä usko. velevää ihmistä? Ainakin sauvakävelijöitä pitäisi verottaa.
Ennen käytettiin maksuvälineenä oravannahkoja. Silloin Veron suuruus voisi perustua pakollisiin askelmittareihin.
raha-asioiden hoito oli varmaan yksinkertaisempaa. Yksi Käveleviä ihmisiä on kuitenkin niin runsaasti, että yhdel­
lehmä vastasi sataa oravannahkaa. Miltä oravista on tun­ tä ei tarvitsisi ottaa niin paljon. Liikennesääntöjä rikkovia
tunut, kun niitä ammuttiin rahoina? Ei varmaan ehtinyt polkupyöräilijöiltä saisi myös sakottaa nykyistä enemmän.
miltään tuntua, jos osumatarkkuus oli hyvä. Ylipäätään ihmisiä voitaisiin sakottaa useammin.
Tämä taloussotku johtuu siitä, että ihmisiä ei ole tässä Verokeskustelu ajautuu joidenkin poliitikkojen toimes­
Kreikan maassa opetettu rakastamaan veroja, sekä ainaisia ta aivan väärille nimille, kun puhutaan haittaveroista. Ai­
hinnankorotuksia. Bensavero, alkoholijuomien vero, niis­ na pitää puhua hyötyveroista. Loistava nimitys on vaikka­
tä pitää nauttia. Siis veroista. Myös poliitikoista jotka ja­ pa makeisvero. Se tuo mieleen, laitetaan suu makeaksi eikä
kavat pelkkää niukkuutta tulee pitää, silloin maa ei kaadu haittaa näin ollenkaan.
ja kaikilla on hauskaa. Ihmiset osoittavat Kreikassa mieltä Verotus pitää kohdentaa oikeudenmukaisesti. Jos vero­
ja marssivat kaduilla, kun etuisuuksia leikataan. Heidät on tamme liikaa esimerkiksi rikkaita henkilöitä se ajaa heidät
koulutettu väärin. Emmehän me täälläkään näin itsestään helposti kannustusloukkoon. He eivät enää jaksa tehdä
selvien asioiden takia mieltämme osoita. Jos jokin asia ei työtä. Mitä työtä?
miellytä, sitä varten on luotu mainio vaikuttamisen väline, Jos leimataan Kreikassa asuvat ihmiset valtiota huijaa­
lehtien yleisönosastot. viksi ja veroja kiertäviksi, onko se rasismia? Minkälaisia ve­
Nuoret ihmiset muuttavat Kreikasta pois. Haluaisitko ronmaksajia meistä tuleekaan evoluution edetessä?
sinä naapuriksesi nuoren ihmisen joka ei pidä veroista ja
joka yrittää huijata valtiota? Et varmaan. Mieluiten ottaisit
alkoholin suurkuluttajan joka yrittää vielä humalapäissään Jukka Liimatainen
Pirkanmaa 19

20. Täällä
varTioin liittosi jäsen
minä saat huomat enä
tav
etuja. Katso ia
turva.fi/sak
Kotikäynti takaa oikein mitoitetun vakuutusturvan.
Jokainen ihminen tarvitsee asunnon. Se, missä kukin tuntee olevansa kotonaan, onkin jo toinen
juttu. Koska koti on pikemminkin mielentila, varmista, että voit asua turvallisin mielin. Pyytämällä
meidät kotikäynnille saat juuri oikein mitoitetut ja asiantuntevasti laaditut vakuutukset. Näin et
maksa turhasta. Asiakasomistajana saat myös lukuisia etuja. Ota yhteyttä alueesi edustajaan ja
sovi kotikäynti tai jätä yhteydenottopyyntö nettisivuillamme.
Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti ammattiliittojen kanssa yhteistyötä tekevä keskinäinen
vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi
SAK_Pirkanmaa_Koti_112011.indd 1 10.11.2011 13:32:16