SAK:n julkaisusarja SAK esittää kuuden kohdan toimintaohjelmaa, jonka toteuttamiseen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tulisi sitoutua.

1. SAK:n kuuden kohdan ohjelma
pätkätyöntekijöiden aseman
parantamiseksi
Kesäkuu 2008

2. SAK · Pätkätyöohjelma 1
Johdanto
Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet viime vuosina yhä tyypillisemmiksi Suomessa.
Esimerkiksi vuokratyö on nopeasti kasvava pätkätyön muoto. Määräaikaisuuksia käyte-
tään eniten julkisella sektorilla ja osa-aikaisuutta yksityisissä palveluissa. Nykyaikaan
kuuluu sekin, että opiskelua ja työtä yhdistetään yhä enemmän: joka seitsemäs työllinen
on samanaikaisesti kirjoilla jossakin oppilaitoksessa. Jako vakinaisiin ja pirstoutuviin
työsuhteisiin on totta myös Suomessa. Lisäksi Suomessa on pakkoyrittäjyyttä.
Suomen työelämässä on aiempaa enemmän maahanmuuttajia. Monet heistä joutuvat te-
kemään pätkätöitä. Lisäksi monen maahanmuuttajan palkka ja muut työehdot jäävät alle
lain ja sopimusten vähimmäisehtojen.
Monilla aloilla voi lähivuosina olla pulaa työvoimasta. Kilpailussa osaavasta työvoi-
masta pärjäävät ne työnantajat, jotka tarjoavat pysyviä ja kokoaikaisia työsuhteita.
Pätkätyöntekijöiden asemaan on 1990-luvun jälkeen saatu aikaan monia SAK:n ajamia
parannuksia. Muun muassa työeläkkeen kertyminen koko työhistoriasta ja pätkätyönte-
kijöiden sairausajan palkka ovat merkittävästi parantaneet pätkätyöntekijöitten toimeen-
tuloa. Työsopimuslakia on uudistettu myös pätkätyöntekijöiden eduksi. Lisäksi pätkä-
työhön liittyviä epäkohtia on korjattu sopimusteitse työehtosopimusten avulla.
Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä edelleen on tarvetta parantaa pätkätyöntekijöiden asemaa
sekä edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa erimuotoisissa työsuhteissa työskente-
levien välillä.
Seuraavana askeleena pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi SAK esittää kuuden
kohdan toimintaohjelmaa, jonka toteuttamiseen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen
tulisi sitoutua. Ohjelman toteuttamisesta pitäisi tehdä linjallisia päätöksiä jo syksyllä
2008, ja niiden kolmikantainen valmistelu tulisi käynnistää mahdollisimman pian.
Tässä raportissa kuvataan ensin palkansaajien työsuhteita viime vuosina, ja esitetään sit-
ten kuusi parannusehdotusta pätkätyöläisten asemaan.

3. 2 SAK · Pätkätyöohjelma
Työsuhteet Suomessa viime vuosina
Epätyypilliset työsuhteet yleistyivät huomattavasti laman jälkeen. Määräaikaisten työ-
suhteiden huippu koettiin vuonna 1997, jolloin määräaikaisuuksia oli noin 18 prosenttia
kaikista työsuhteista. Epätyypilliset työsuhteet ovat merkittävästi yleisempiä naisten
kuin miesten keskuudessa. Eniten määräaikaisuuksia on julkisissa ja yksityisissä palve-
luissa.
Viime vuosina määräaikaisten työsuhteiden osuus on hitaasti alentunut ja osa-aikaisten
kasvanut. Kaikesta huolimatta jatkuva kokoaikatyö on pysynyt koko ajan suomalaisten
työmarkkinoiden perustana. Uusista (alle 1 vuotta) työsuhteista valtaosa on kuitenkin
määrä- tai osa-aikaisia.
Lähde: Tilastokeskus
Epätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä naisten kuin miesten kohdalla.

4. SAK · Pätkätyöohjelma 3
Miesten ja naisten työsuhteet vuonna 2007

5. 4 SAK · Pätkätyöohjelma
1. Työttömyys- ja muutosturvaa parannettava
Pätkätyöntekijöiden pääsyä muutosturvan ja työttömyysturvan piiriin on parannettava.
Myös määräaikaisten työntekijöiden tulisi päästä käyttämään työnhakuvapaata. Määrä-
aikaisten tulisi päästä nykyistä paremmin muutosturvan piiriin, vaikka työhistoria olisi
kertynyt useamman työnantajan palveluksessa.
Työttömyysturvan piiriin pääseminen on pätkätöissä usein vaikeaa. Siksi työttömyys-
turvan työssäoloehtoa on lyhennettävä nykyisestä 10 kuukaudesta esimerkiksi 6 kuu-
kauteen. Sovitellun työttömyysturvan enimmäisaika on poistettava ja sovitellun päivä-
rahan piiriin pääsyä helpotettava.
Nykyisin työttömyysturvan ulkopuolelle on suljettu työntekijät, joille ei ole tarjolla työ-
tä toiminnan keskeytyksen ajaksi, vaan heidät on lomautettu. Sellaisia työntekijöitä ovat
muun muassa tuhannet koulunkäyntiavustajat. Työttömyysturvalakia on tarpeen muut-
taa siten, että työnteon keskeytykset rinnastetaan työttömyyspäivärahaan oikeuttavaan
lomautukseen.
Pätkätyöntekijöiden toimeentulo tulisi varmistaa helpottamalla pääsyä ansioturvan pii-
riin. Se vähentää eri etuusjärjestelmien yhteensovitusongelmia ja byrokratiaa. Ansiotur-
van parantaminen on myös tehokas tapa vähentää köyhyyttä. Pätkätyöntekijöiden prio-
risoiminen ansioturvaa kehitettäessä edistää myös sukupolvien ja sukupuolten välistä
oikeudenmukaisuutta.
2. Osa-aikaisen koulutuksen ja osa-aikatyön pa-
rempi yhteensovittaminen
Työnantajien koulutuspanostukset kohdentuvat etupäässä korkeasti koulutettuihin
ylempiin toimihenkilöihin. Työntekijätason tehtävissä toimivien ja vähemmän koulutus-
ta saaneiden osaamisesta huolehtiminen jää vuodesta toiseen yksilön omalle vastuulle.
Myös pätkätyöläisyys vaikeuttaa ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Määräai-
kaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevät pääsevät vakituisessa kokoaika-
työssä työskenteleviä työtovereitaan harvemmin koulutukseen.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksessa yhdeksi keskeiseksi teemaksi
on otettava pätkätyöntekijöiden mahdollisuudet koulutukseen ja osaamisen parantami-
seen. Ensimmäiseksi on syytä uudistaa aikuiskoulutustukea. Tuen on jatkossa mahdol-
listettava nykyistä joustavammin osa-aikainen, työn ohessa tapahtuva opiskelu. Samalla

6. SAK · Pätkätyöohjelma 5
tukea olisi uudistettava niin, että lyhyetkin poissaolot työstä opintojen takia onnistuvat
joustavasti ilman kohtuuttomia ansionmenetyksiä.
3. Lisätyötä osa-aikaisille ja vuokratyöntekijöille
Vuokratyöntekijöille ja osa-aikaisille työntekijöille on saatu vakituisia kokoaikaisia työ-
suhteita ns. poolimallin avulla. Se tarkoittaa sitä, että he tekevät työtä eri aikoina eri yri-
tyksille, mutta heillä on vain yksi muodollinen työnantaja. Työmarkkinajärjestöjen on
yhdessä poistettava esteitä, jotta poolimallin kaltaiset, ammatillista koulutusta ja työjak-
soja vuorottelevat kokoaikaista työsuhdetta tukevat mallit voivat toteutua laajemmin.
Myös vuokratyössä uusia malleja voidaan käyttää hyväksi, jotta päästään käytännössä
eroon vuokratyössä vallitsevista pätkätyön muodoista.
Työsopimuslain lisätyöoikeutta koskevan säännöksen toimivuus olisi pikaisesti selvitet-
tävä kolmikantaisesti ja pyrittävä löytämään yhdessä keinot, jolla lisätyön tarjoamisen
ajatus täyttyisi käytännössä paremmin. Selvityksen tulisi myös esittää parannuksia nii-
hin epäkohtiin, joita lisätyön tarjoamisen osalta tällä hetkellä on.
Työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tarkastellut vuok-
ratyöhön liittyviä työsopimuslain soveltamisongelmia. Yhteinen johtopäätös oli, että
vuokratyötä koskevat samat säännöt kuin muitakin työsuhdemalleja.
Tästä syystä on kiinnitettävä erityistä huomiota määräaikaisten työsopimusten suureen
määrään vuokratyössä. On selvää, että osa määräaikaisista työsuhteista voisi olla vaki-
tuisia eikä perusteita kaikille määräajoille ole. Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen on
yhdessä seurattava määräaikaisten työsuhteiden perusteiden täyttymistä vuokratyössä,
jotta yhdenvertaisuus muiden työsuhteiden kanssa toteutuu. Jos vuokratyön käyttö pe-
rustuu tulevaisuudessakin lähes yksinomaan määräaikaisin työsuhteisiin, on hallituksen
ryhdyttävä hallitusohjelman mukaisesti toimiin, joilla pätkätöitä vähennetään myös
vuokratyössä.
4. Lapsiystävällisempään työelämään ja yhteis-
kuntaan
Nykyajan lapsiperheet ovat entistä tiukemmalla työn ja perhe-elämän puristuksessa.
Suomessa kuitenkin syntyvyys on pysynyt eurooppalaisittain verrattuna korkealla tasol-
la, koska työn ja perheen yhdistäminen on meillä mahdollista. Työelämässä tarvitaan
kuitenkin entistä parempia joustoja perhe-elämän hyväksi.

7. 6 SAK · Pätkätyöohjelma
Erityisesti nuorten naisten kohdalla pätkätyösuhteet ovat yleinen ilmiö. Toisaalta moni
haluaa viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Naisten työssä käymisen tukeminen on
tärkeää sekä naisten itsensä kannalta että työllisyysasteen kohottamiseksi. Valtiovalta ja
työmarkkinajärjestöt voisivat yhdessä sopia keinoista, joilla työ- ja perhe-elämä voitai-
siin paremmin yhdistää tarvitsematta valita vain jompaakumpaa.
Vanhempainvapaata tulisi pidentää nykyisestä reilusti, jotta lapsen pitempi kotihoito
tehtäisiin kaikille taloudellisesti mahdolliseksi. Samalla tulee toimia sen hyväksi, että
vanhempainvapaita jaettaisiin nykyistä tasapuolisemmin äidin ja isän kesken. Se edel-
lyttää lapsiystävällisempiä työpaikkoja. Se edellyttää myös nuorten naisten työsuhteiden
vakinaisuutta ja parempia palkkoja. Lisäksi työnantajien ja palkansaajien on sopimuksia
tehdessään huomioitava myös pätkätyötä tekevät naiset (pienten lasten vanhemmat)
niin, että palkallisille vapaille pääsyä helpotetaan. Monissa sopimuksissa vaaditaan pit-
kiä työssäoloaikoja palkallisen äitiys- tai isyysvapaan ehtona.
Osa-aikatyöstä ja osittaisesta lastenhoidosta on tehtävä todellinen vaihtoehto kokonaan
työstä poissaolemiselle. Osittainen hoitoraha on ensi vuoden alusta nostettava 100 eu-
roon kuukaudessa, ja se tulee ulottaa maksettavaksi kaikista lapsista toisen luokan päät-
tymiseen saakka. On huomattava, että kyse ei ole osa-aikatyön pysyvästä lisäämisestä,
koska osa-aikatyön mahdollisuus kytketään lapsen ikään.
Hyvät palvelut mahdollistavat työssäkäynnin. Päivähoitopalveluja tulee joustavoittaa
siten, että niitä olisi paremmin tarjolla myös muille kuin päivätyössä kävijöille. Pienitu-
loisille tulee jatkossakin säilyttää mahdollisuus maksuttomaan päivähoitoon. Osapäivä-
hoitoa ja osapäivähoidon maksuja tulee kehittää todelliseksi vaihtoehdoksi. Koululais-
ten aamu- ja iltapäivähoito on merkittävä tuki pienten koululaisten vanhemmille, ja niitä
palveluja tulee parantaa.
5. Kuntien vähennettävä pätkätöitä
Kuntasektori on edelleen maamme merkittävin pätkätöiden teettäjä. Samaan aikaan, kun
suhdanteille alttiissa teollisuudessa työntekijöistä alle kymmenesosa on määräaikaisessa
työsuhteessa, julkisissa palveluissa lähes joka neljäs työntekijä on määräaikainen.
Tämä vuosi on kunnallisvaalivuosi. Toivottavasti kunnallinen työnantajapolitiikka ja
pyrkimykset pätkätyön vähentämiseksi saavat keskeisen osan tulevassa vaalikeskuste-
lussa. SAK kannustaa kaikkia puolueita ottamaan pätkätyön vähentämisen haasteen va-
kavasti ja sisällyttämään sen omiin vaaliohjelmiinsa. Yksi tärkeä avain pätkätyöongel-
man ratkaisemiseksi on varmasti kuntakoon suurentaminen ja siten paremman työn or-
ganisoinnin mahdollistaminen. Suuremmissa kunnissa on mahdollista esimerkiksi pe-

8. SAK · Pätkätyöohjelma 7
rustaa sijaispankkeja tai tehdä muita järjestelyjä, joilla pätkätyötä muutetaan kokopäi-
väiseksi ja vakituiseksi.
6. Pätkätyöntekijöiden verotukseen oikeudenmu-
kaisuutta
Hallitusohjelman mukaan ansiotuloverotusta kevennetään vaalikaudella 1,1 miljardilla
eurolla. Palkkaverotuksen keventämistä koskevat päätökset ovat nyt tulossa ajankohtai-
siksi kansainvälisen talouden suhdannetilanteen muuttuessa. On perusteltua painottaa
palkkaverotuksen kevennykset pieni- ja keskipalkkaisille, jotta pätkätyöntekijöiden ja
muiden pienipalkkaisten asema paranee, oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa lisääntyy
ja voidaan turvata työllisyyskehitys.
Toisin sanoen pienipalkkaisten palkansaajien verotuksen tulee keventyä jo ensi vuoden
budjetissa. Se olisi nykyiseltä hallitukselta kohtuullinen kädenojennus. Tähän asti vero-
politiikassa on tarjottu palkansaajille lähinnä välillisten verojen, kuten energiaverojen,
korotuksia ja kevennetty rikkaiden verotusta. Ensi vuonna on sopiva aika toteuttaa myös
kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen 2000 euroon. Tämä toimenpide, jo-
ka on kirjattu hallitusohjelmaankin, parantaisi kaikkein pienituloisimpien pätkätyönteki-
jöiden sekä sosiaaliturvan varassa olevien asemaa.

9. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Hakaniemenranta 1, PL 157
FI-00531 Helsinki
puh. 020 774 000
fax 020 774 0225
www.sak.fi