SlideShare a Scribd company logo
1 of 24
Download to read offline
1·2010




SAK:n luottamusmieskysely 2009
Heinäkuu 2010   Lisätiedot:             Tilaukset:
                Tytti Jäppinen          SAK
                tytti.jappinen@sak.fi   Puh. 020 774 000
                Puh. 020 774 0156
                SAK, PL 157
                00531 Helsinki
SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY 2009

SISÄLLYS



TIIVISTELMÄ .................................................................................... 3 

1.       JOHDANTO ............................................................................ 5 

2.       HENKILÖSTÖN UUDELLEENJÄRJESTELYT ....................... 6 

         2.1 Työpaikkojen eroja ja yhtäläisyyksiä ................................. 6 

3.       YHTEISTYÖ JA NEUVOTTELUSUHTEET TYÖPAIKALLA ... 8 

         3.1 Yhteistyösuhteet työpaikalla ............................................. 9 

         3.2 Paikallinen sopiminen ....................................................... 9 

         3.3 Paikallisen sopimisen soveltamisongelmia ..................... 11 

         3.4 Luottamusmiehen rooli henkilöstökoulutuksessa ............ 12 

         3.5 Työpaikan suunnitelmat .................................................. 12 

4.       JOHTOPÄÄTÖKSET ............................................................ 13 



KUVIOT JA TAULUKOT

Kuvio 1.              Työpaikkojen jakautuminen henkilöstön
                      uudelleenjärjestelyjen mukaan.................................................... 6
Taulukko 1            Henkilöstön uudelleenjärjestelyt -ryhmien erityispiirteitä ............ 7
Kuvio 2.              Paikalliset sopimukset eri tarkasteluryhmissä, % työpaikoista . 10
Kuvio 3.              Tehdyt paikalliset sopimukset ja niissä esiintyneet
                      soveltamisongelmat eri tarkasteluryhmissä,% työpaikoista...... 11
Taulukko 2            Työpaikan suunnitelmat ............................................................ 13



LIITTEET:          Taulukot
                   Kyselylomake
SAK:n luottamusmieskysely 2009
SAK · Luottamusmieskysely 2009   3




Tiivistelmä

SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla
kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen vuoden aikana tapahtu-
nut. Tiedustelun teemat liittyvät työpaikkatason edunvalvontaan, kuten yh-
teistyösuhteisiin, paikalliseen sopimiseen ja luottamusmiehen rooliin työ-
paikoilla. Tähän, joulukuussa 2009 tehtyyn kyselyyn, vastasi 555 luotta-
musmiestä, jotka edustavat työpaikoillaan yli 110 000 palkansaajaa.1 Vas-
taajista 75 prosenttia oli miehiä ja 25 prosenttia naisia.

Kyselyyn     vastanneet      työpaikat     jaettiin  tehtyjen    henkilöstön
uudelleenjärjestelyjen pohjalta neljään toisensa poissulkevaan ryhmään:

       1. Työpaikkoihin, joilla henkilöstöä on lomautettu tai irtisanottu (33 %)
          eli henkilöstöä vähentäneet,
       2. Työpaikkoihin, joilla on palkattu uutta työvoimaa (31 %) eli henki-
          löstöä lisänneet,
       3. Työpaikkoihin, joilla on samanaikaisesti sekä lomautettu tai irtisa-
          nottu että palkattu uutta työvoimaa (23 %) eli henkilöstöä vaihta-
          neet ja
       4. Työpaikkoihin, joilla ei tehty mitään edellä mainituista henkilöstön
          uudelleenjärjestelyistä (13 %) eli stabiilit.

Näiden työpaikkojen eroja ja yhtäläisyyksiä ja käyttäytymistä tarkasteltiin
kyselyn teemojen mukaan.

Keskeisimmät tulokset henkilöstön uudelleenjärjestelyjen osalta olivat
seuraavat:
     Teollisuus kärsi eniten irtisanomisista tai lomautuksista. Työpaikat
     reagoivat hankalaan taloudelliseen tilanteeseen irtisanomalla tai
     lomauttamalla vakinaista kokoaikaista henkilöstöä.
     Uutta henkilöstöä palkattiin lähinnä määräaikaisiin työtehtäviin
     yksityisillä palvelualoilla.
     Samanaikaisesti sekä irtisanoneita tai lomauttaneita että uutta
     työvoimaa palkanneita työpaikkoja oli eniten metalli- ja
     rakennusalalla. Työpaikoilla käytettiin runsaasti alihankkijoita ja
     vuokratyövoimaa. Vakinaisia työntekijöitä irtisanottiin tai lomautettiin
     ja tilalle palkattiin lähinnä määräaikaista työvoimaa.
     Työpaikat, joilla ei tehty mitään henkilöstöjärjestelyjä jakautuivat
     tasaisesti sektoreittain. Suhteessa muihin, näillä työpaikoilla käytettiin
     paljon osa-aikaista työvoimaa, joka sopeutuu yrityksen toimintaan
     joustavasti eikä muita henkilöstöjärjestelyjä ole tarvetta tehdä.


1
    Kun todellinen otosjoukko oli noin 1000 henkilöä, vastausprosentiksi tuli 55,5.
4    SAK · Luottamusmieskysely 2009




Muita tuloksia:
     Henkilöstömäärältään suuremmissa työpaikoissa oli
           o      enemmän henkilöstön uudelleenjärjestelyjä
           o      enemmän paikallisia sopimuksia ja niiden
                soveltamisongelmia
           o      yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä huonompaa
           o      luottamusmiehellä suurempi rooli henkilöstökoulutuksesta
                neuvoteltaessa

     Paikallinen sopiminen ja soveltamisongelmat
          o      palkkaukseen liittyviä sopimuksia tehtiin enemmän kuin
              työaikaan liittyviä sopimuksia
          o      palkkasopimuksissa oli kuitenkin vähemmän
              soveltamisongelmia kuin työaikasopimuksissa
          o      yleisintä paikallinen sopiminen ja soveltamisongelmat
              olivat henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla ja harvinaisinta
              työpaikoilla, joissa ei ollut tehty henkilöstön
              uudelleenjärjestelyjä
          o      poikkeuksena olivat työaikasopimukset, joissa ei mitään
              järjestelyjä tehneillä työpaikoilla oli eniten
              soveltamisongelmia

     Onko työpaikkojen yhteistyösuhteilla ja paikallisella sopimisella tai
     sopimusten soveltamisongelmilla yhteyttä?
          o    eniten paikallista sopimista ja sopimusten
             soveltamisongelmia sekä huonoimmat yhteistyösuhteet oli
             henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla, vähiten paikallisia
             sopimuksia ja niiden soveltamisongelmia sekä tasaisimmat
             yhteistyösuhteet oli työpaikoilla, joilla ei tehty mitään
             henkilöstöjärjestelyjä
          o    yhteistyösuhteita heikentää myös henkilöstön suuri
             vaihtuvuus
          o    vaikutusta yhteistyösuhteisiin voi olla myös runsaalla
             määräaikaisen työvoiman, alihankkijoiden ja
             vuokratyövoiman käytöllä
          o    paikallisen sopimisen ja yhteistyösuhteiden yhteys on
             selkeämpi työaikasopimusten kuin palkkasopimusten osalta
SAK · Luottamusmieskysely 2009        5




1. Johdanto

Viime laman aikana 1990-luvun alussa henkilöstön uudelleenjärjestelyjä
tehtiin erittäin yleisesti irtisanomalla tai lomauttamalla henkilöstöä. Uusien
työntekijöiden palkkaaminen oli hyvin vähäistä. 1990-luvun puolivälissä
tapahtui kuitenkin käännekohta, kun uuden työvoiman rekrytointi kasvoi ja
irtisanomisten tai lomautusten määrä kääntyi laskuun. Samaan aikaan
kasvoi myös vaihtuvuus eli uusia henkilöitä palkattiin samalla kun
henkilöstöä irtisanottiin tai lomautettiin. Nykyiselle suhteellisen korkealle
tasolle vaihtuvuus nousi viime vuosikymmenen alussa.

Positiivisen käännekohdan jälkeen uuden työvoiman palkkaus lisääntyi ja
työntekijöiden irtisanomiset tai lomautukset pysyivät suhteellisen alhaisella
tasolla hieman yli kymmenen vuotta. Vuoden 2009 aikana tilanne kuitenkin
muuttui. Lomautukset ja irtisanomiset nousivat hyvin lähelle vuoden 1993
tasoa ja uuden työvoiman palkkaaminen laski rajusti melkein samalle
tasolle. Tätä kehitystä selittää osittain kansainvälisen taloudellisen tilanteen
huonontuminen, mikä heijastui hyvin voimakkaasti työllisyystilanteeseen.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömien määrä lisääntyi
viime vuonna 49 000 henkilöllä ja työttömyysaste kohosi vuoden aikana
keskimäärin 2 prosenttiyksikköä ollen 8,0 prosenttia tämän kyselyn
tekohetkellä joulukuussa 2009. USA:sta vuonna 2007 alkanut finanssikriisi
iski Suomeen vasta vuoden 2009 aikana. Kysynnän pysähtyminen
romahdutti viennin ja tuonnin. Tämä aiheutti ongelmia mm. teollisuudessa
ja rakennusalalla, mikä tulee esiin myös tämän kyselyn tuloksissa.

Tehdyn kyselyn perusteella henkilöstön uudelleenjärjestelyt koskivat yhä
suurempaa joukkoa työpaikoista viime vuoden aikana. Irtisanomisia tai
lomautuksia tehtiin melkein 60 prosentilla työpaikoista, mikä oli noin 30
prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisellä tarkastelujaksolla. Samoin
uutta työvoimaa oli palkattu yli puolella työpaikoista.

Kyselyyn vastanneiden luottamusmiesten työpaikat on tässä raportissa
jaettu neljään eri ryhmään työvoiman määrällisen joustavuuden mukaan.
Näiden vastaajaryhmien eroja ja yhtäläisyyksiä sekä käyttäytymistä
tarkastellaan kyselyn teemojen mukaisesti.
6      SAK · Luottamusmieskysely 2009




2. Henkilöstön uudelleenjärjestelyt

Henkilöstön uudelleenjärjestelyjen pohjalta kyselyyn vastanneet työpaikat
on jaettu tarkasteltaviksi neljään ryhmään työvoiman määrällisen
joustavuuden mukaan. Nämä toisensa poissulkevat ryhmät ovat:

     1. Työpaikat, joilla henkilöstöä on lomautettu tai irtisanottu eli henki-
        löstöä vähentäneet,
     2. Työpaikat, joilla on palkattu uutta työvoimaa eli henkilöstöä lisän-
        neet,
     3. Työpaikat, joilla on samanaikaisesti sekä lomautettu tai irtisanottu
        että palkattu uutta työvoimaa eli henkilöstöä vaihtaneet ja
     4. Työpaikat, joilla ei ole tehty mitään edellä mainituista henkilöstön
        uudelleenjärjestelyistä eli stabiilit.



Kuvio 1.        Työpaikkojen jakautuminen henkilöstön
                uudelleenjärjestelyjen mukaan




2.1 Työpaikkojen eroja ja yhtäläisyyksiä

Henkilöstön uudelleenjärjestelyjen pohjalta eri ryhmiin jaotellut työpaikat
muistuttavat ominaisuuksiltaan toisiaan, mutta erojakin löytyy. Alla olevaan
taulukkoon on kerätty näiden työpaikkojen erityispiirteitä.
SAK · Luottamusmieskysely 2009                    7




Taulukko 1         Henkilöstön uudelleenjärjestelyt -ryhmien erityispiirteitä


                         Henkilöstöä          Henkilöstöä          Henkilöstöä
                                                                                          Stabiilit
                         vähentäneet           lisänneet           vaihtaneet
                                                                                          (13 %)
                           (33 %)                (31 %)              (23 %)
Tyypillisin
sektori (osuus             teollisuus       yksit. palvelu-          teollisuus
                                                                                          ei eroja
ryhmän työpai-               (80 %)          alat (38 %)               (52 %)
koista)

Työpaikkojen
                         30 - 99 henk        yli 100 henk         30 - 99 henk            alle 30
keskimääräinen
    2                                                                                      henk
koko

Vakinaisia
kokoaikaisia                  87 %                75 %                 78 %                75 %
työntekijöitä

Osa-aikaisia/            osa-aikaisia            määrä-           määräaikaisia            osa-
Määräaikaisia               26 %                 aikaisia            55 %                aikaisia
                                                  55 %                                    42 %

Vuokratyö-                    15 %                15 %                 22 %                11 %
voimaa

Alihankkijoita                38 %                38 %                 52 %                26 %


Viime vuonna teollisuuden työpaikat kärsivät eniten irtisanomisista tai
lomautuksista.        Henkilöstöä     vähentäneessä        tarkasteluryhmässä
teollisuuden työpaikkojen osuus oli peräti 80 prosenttia. Julkisen sektorin
työpaikkoja tarkasteluryhmässä oli vain 2 prosenttia. Tämä kuvaa hyvin
sitä, että julkisella sektorilla muutokset tapahtuvat viiveellä. Julkisen alan
organisaatioissa käytiin kuitenkin jo läpi säästö- ja kulukuuria.

Vertailtaessa vastauksia työpaikkojen koon mukaan olivat suuremmat
työpaikat tehneet viime vuonna selkeästi enemmän henkilöstön
uudelleenjärjestelyjä kuin pienet työpaikat. Suuret, yli 100 hengen työpaikat
rekrytoivat enemmän työvoimaa kuin pienemmät työpaikat. Vastaavasti yli
puolella alle 30 hengen työpaikoilla ei tehty mitään henkilöstön
uudelleenjärjestelyjä.




2
 Yritykset on jaettu seuraaviin kokoluokkiin henkilöstömäärän mukaan: 1–5 henkilöä, 6–9 henkilöä,
10–19 henkilöä, 20–29 henkilöä, 30–99 henkilöä, 100–250 henkilöä, yli 250 henkilöä
8     SAK · Luottamusmieskysely 2009




Henkilöstöä     vähentäneillä    työpaikoilla vakinaisten    kokoaikaisten
työntekijöiden osuus oli reilusti korkeampi kuin Suomessa keskimäärin
(75,9 % Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan). Muissa kolmessa
tarkasteluryhmässä vakinaisten kokoaikaisten työntekijöiden osuus oli
lähellä koko maan keskimääräistä lukua. Vastaavasti määrä- tai osa-
aikaista työvoimaa käytettiin henkilöstöä vähentäneillä työpaikoilla vähiten
muihin tarkateluryhmiin verrattuna.

Yli puolella henkilöstöä lisänneistä ja henkilöstöä vaihtaneista työpaikoista
käytettiin määräaikaista työvoimaa. Stabiileilla työpaikoilla taas oli
suhteellisesti eniten osa-aikaista työvoimaa muihin tarkasteluryhmiin
verrattuna.

Vuokratyövoiman käyttö oli melko vähäistä kaikissa tarkasteltavissa
ryhmissä, kun taas alihankkijoiden käyttö oli selvästi yleisempää.
Alihankkijoita käytettiin keskimäärin noin 38 prosentilla työpaikoista.
Yleisintä sekä vuokratyövoima että alihankkijoiden käyttö oli henkilöstöä
vaihtaneilla työpaikoilla. Selityksenä voidaan osittain pitää sitä, että tämän
tarkasteluryhmän työpaikoista suurin osa toimi teollisella sektorilla, mm.
metalliteollisuudessa ja rakennusalalla, joissa sekä vuokratyövoiman että
alihankkijoiden käyttö on suhteellisen yleistä.

Tarkasteluryhmien välillä oli suuria eroja henkilöstön koulutuksen suhteen.
Reilu enemmistö työpaikoista oli järjestänyt koulutusta henkilöstöä
lisänneillä (74 %) ja henkilöstöä vaihtaneilla (68 %) työpaikoilla. Myös
henkilöstöä vähentäneistä työpaikoista melkein puolet (45 %) järjesti
henkilöstölle koulutusta. Sen sijaan stabiilit työpaikat olivat passiivisia myös
koulutuksen suhteen: henkilöstöä koulutti vain reilut 20 prosenttia
työpaikoista. Toimintaympäristön muutos vaikuttaa siis selkeästi myös
työpaikkojen käyttäytymiseen. Vaikka koulutuksen sisällöstä ei ole
tarkempaa tietoa, voidaan todeta, että muutoksiin on osittain reagoitu
kouluttautumalla joko uusiin tai vanhoihin tehtäviin.


3. Yhteistyö ja neuvottelusuhteet työpaikalla

Toimivat yhteistyösuhteet työpaikalla sekä johdon ja henkilöstön että eri
henkilöstöryhmien välillä ovat tärkeä osa työpaikan viihtyvyyttä. Se, miten
paljon henkilöstö voi vaikuttaa työympäristön toimintaan, heijastuu myös
henkilösuhteisiin työpaikalla.

Työympäristöä muokkaavat myös paikalliset sopimukset, jotka ovat vuosien
varrella lisääntyneet ja ovat nykyään jo melko olennainen osa työpaikkojen
arkea. Onnistuessaan paikallinen sopiminen voi vaikuttaa myönteisesti
luottamuksen lisääntymiseen johdon ja henkilöstön välillä. Käänteinen
vaikutus työpaikan ilmapiiriin voi olla paikallisessa sopimisessa
mahdollisesti esiin tulevilla soveltamisongelmilla.
SAK · Luottamusmieskysely 2009        9




3.1 Yhteistyösuhteet työpaikalla

Johdon ja henkilöstön välinen yhteistyö on huonontunut selkeästi vuoden
2009 aikana ja on nyt melkein 1990-luvun laman alkuvuosien tasolla.
Taloudellinen tilanne ajoi yritykset ahtaalle ja henkilösuhteet työpaikoilla
kiristyivät. Varsinkin keväällä 2009 yhteistoimintaneuvotteluja käytiin
yrityksissä paljon, mikä aina vaikuttaa myös työpaikan ilmapiiriin.

Viime vuonna yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä huononi keskimäärin
24 prosentilla vastanneista työpaikoista. Eniten yhteistyö heikentyi
henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla, joista 36 prosentilla yhteistyö heikentyi
ja 50 prosentilla yhteistyö pysyi ennallaan. Muiden kolmen
tarkasteluryhmän osalta 68 prosentissa työpaikoista yhteistyösuhteet olivat
pysyneet ennallaan. Yllättävää oli, että osuus oli yhtä korkea myös
henkilöstöä vähentäneillä työpaikoilla.

Yleisesti kaikissa tarkasteluryhmissä pienemmillä alle 30 hengen
työpaikoilla yhteistyö oli pysynyt ennallaan, mutta yhteistyö huononi sitä
mukaa kun henkilöstömäärä työpaikoilla kasvoi. Esimerkiksi henkilöstöä
vaihtaneilla työpaikoilla yhteistyö oli selkeästi aikaisempaa huonompaa yli
250 hengen työpaikoilla.

Hankala taloudellinen tilanne ei heikentänyt eri henkilöstöryhmien
yhteenkuuluvaisuuden tunnetta työpaikoilla, vaan yhteistyösuhteet pysyivät
ennallaan yli 70 prosentilla työpaikoista. Yhteistyö oli huonontunut vain
henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla eikä sielläkään kovin paljoa. Yhteistyön
huonontuminen eri henkilöstöryhmien välillä oli selkeintä teollisuuden ja
yksityisten palvelualojen 10–30 hengen työpaikoilla.


3.2 Paikallinen sopiminen

Paikallisten sopimusten tekeminen työpaikoilla on vuosien varrella
kasvanut. Viime vuonna paikallisia sopimuksia tehtiin keskimäärin 44
prosentilla työpaikoista. Yli puolet paikallisista sopimuksista tehtiin
henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Vähiten sopimuksia tehtiin stabiileilla
työpaikoilla.

Palkkaukseen liittyviä sopimuksia on luottamusmieskyselyn historian
aikana vuodesta 1995 lähtien tehty joka vuosi hieman enemmän kuin
työaikasopimuksia. Vuonna 2009 paikallisia työaikasopimuksia tehtiin
keskimäärin 30 prosentilla ja palkkaukseen liittyviä sopimuksia keskimäärin
32 prosentilla työpaikoista. Tarkasteluryhmistä ainoastaan henkilöstöä
vaihtaneilla työpaikoilla tehtiin viime vuonna enemmän työaikasopimuksia
kuin palkkaukseen liittyviä sopimuksia.
10    SAK · Luottamusmieskysely 2009




Kuvio 2.       Paikalliset sopimukset eri tarkasteluryhmissä, % työpaikoista




Paikallisten sopimusten teko oli yleisintä suurilla yli 250 henkilön
työpaikoilla. Ainoastaan henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla paikallisia
sopimuksia tehtiin runsaasti jo pienemmilläkin työpaikoilla: yli puolella
vähintään 30 hengen työpaikoista.

Sektoreittain tarkasteltuna paikallisessa sopimisessa ei ollut suuria eroja.
Paikallisten sopimusten teko oli yleisintä teollisuuden stabiileilla ja
henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Henkilöstöä lisänneistä työpaikoista
eniten paikallisia sopimuksia tehtiin julkisella sektorilla.
SAK · Luottamusmieskysely 2009       11




3.3 Paikallisen sopimisen soveltamisongelmia

Soveltamisongelmia paikallisissa sopimuksissa esiintyi keskimäärin 28
prosentilla työpaikoista. Soveltamisongelmat yleistyivät jo 100 hengen
työpaikoilla, vaikka paikalliset sopimukset olivat yleisempiä vasta suurilla yli
250 hengen työpaikoilla. Merkittävin osa soveltamisongelmista esiintyi
henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla, missä myös tehtiin eniten paikallisia
sopimuksia.


Kuvio 3.       Tehdyt paikalliset sopimukset ja niissä esiintyneet sovelta-
               misongelmat eri tarkasteluryhmissä, % työpaikoista




Vaikka palkkaukseen liittyvät paikalliset sopimukset olivat työpaikoilla
yleisempiä kuin työaikaan liittyvät sopimukset, niissä esiintyi hieman
vähemmän soveltamisongelmia kuin työaikasopimuksissa. Eniten
palkkasopimuksiin liittyviä soveltamisongelmia esiintyi henkilöstöä
vaihtaneilla työpaikoilla.

Stabiileilla työpaikoilla tehtiin vähiten paikallisia sopimuksia, mutta tehtyjen
työaikasopimusten osalta soveltamisongelmia esiintyi eniten muihin
työpaikkoihin verrattuna. Ongelmia oli yli kolmasosalla stabiileista
työpaikoista.
12    SAK · Luottamusmieskysely 2009




Sekä palkka- että työaikasopimusten kohdalla soveltamisongelmia esiintyi
useimmiten teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Teollisuudessa
soveltamisongelmat olivat yleisimpiä henkilöstöä vähentäneillä ja
henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Henkilöstöä lisänneillä ja stabiileilla
työpaikoilla soveltamisongelmista yli puolet esiintyi julkisella sektorilla.


3.4 Luottamusmiehen rooli henkilöstökoulutuksessa

Ensimmäistä kertaa luottamusmieskyselyssä kysyttiin, minkälainen rooli
luottamusmiehellä on työpaikan henkilöstökoulutuksesta neuvoteltaessa.
Neuvotteluja henkilöstökoulutuksesta käytiin luottamusmiesten kanssa
melko vähän, keskimäärin vain noin 36 prosentilla työpaikoista ja stabiileilla
työpaikoilla vielä vähemmän. Eniten neuvotteluja käytiin henkilöstöä
lisänneillä ja henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla.

Henkilöstömääriltään suuremmissa työpaikoissa luottamusmiehen rooli
neuvotteluissa kasvoi. Vähintään 100 hengen työpaikoilla jopa yli 65
prosentilla neuvoteltiin luottamusmiehen kanssa henkilöstökoulutuksesta.

Neuvottelu luottamusmiehen kanssa oli yleisintä teollisuudessa henkilöstöä
vähentäneillä ja henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Henkilöstöä lisänneillä
työpaikoilla neuvotteluja käytiin eniten julkisella sektorilla. Stabiileilla
työpaikoilla sektorijakauma oli tasainen.


3.5 Työpaikan suunnitelmat

Tasa-arvosuunnitelmaa ja tasa-arvolain mukaista palkkakartoitusta
edellytetään yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 30. Henkilöstö- ja
koulutussuunnitelma taas on yhteistoimintalain mukaan oltava vähintään 20
hengen      työpaikoilla.     Työturvallisuuslaki  edellyttää      työsuojelun
toimintaohjelmaa ja työterveyshuoltolain mukaan työpaikoilla on oltava
työterveyshuoltolain toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys.

Taulukkoon 2 on koottu työpaikkatason suunnitelmien esiintyminen
tarkasteluryhmittäin. Henkilöstöä lisänneillä työpaikoilla on tehty eniten
suunnitelmia muihin työpaikkoihin verrattuna, mikä kertoo myös näiden
työpaikkojen johdon ja henkilöstön välisen yhteistyön hyvästä laadusta.
Henkilöstöä lisänneillä työpaikoilla myös käytetään eniten tulospalkkio- ja
voittopalkkiojärjestelmiä, vaikka voittopalkkiojärjestelmien osuus onkin
melko vähäinen.
SAK · Luottamusmieskysely 2009        13




Taulukko 2             Työpaikan suunnitelmat, % työpaikoista


                   Henkilöstöä   Henkilöstöä    Henkilöstöä   Stabiilit Yhteensä
                   vähentäneet    lisänneet     vaihtaneet

Tasa-
arvosuunnitelma        51 %          64 %          53 %        42 %      55 %

Tasa-arvolain
mukainen palk-         33 %          34 %          31 %        21 %      32 %
kakartoitus

Henkilöstö- ja
koulutussuunni-        40 %          61 %          51 %        51 %      51 %
telma

Työsuojelun
toimintaohjelma        76 %          87 %          82 %        74 %      81 %

Työterveyshuol-
lon toiminta-          88 %          94 %          84 %        83 %      89 %
suunnitelma

Työterveyshuol-
lon työpaikka-         81 %          83 %          78 %        75 %      80 %
selvitys

Tulospalkkio-          34 %          44 %          39 %        20 %      36 %
järjestelmä

Voittopalkkio-         7%            12 %          10 %        7%        9%
järjestelmä




4. Johtopäätökset

Henkilöstöä vähentäneet työpaikat kuuluvat ehkä perinteisimpään
työpaikkojen luokkaan, jossa henkilöstöstä suurin osa on vakinaisia
kokoaikaisia työntekijöitä ja määrä- tai osa-aikaista työvoimaa käytetään
suhteellisen vähän muihin työpaikkoihin verrattuna. Hankalaan
taloudelliseen tilanteeseen henkilöstöä vähentäneet työpaikat reagoivat
irtisanomalla tai lomauttamalla vakinaista henkilöstöä.

Johdon ja henkilöstön välisissä yhteistyösuhteissa ei henkilöstöä
vähentäneillä     työpaikoilla    ollut     tapahtunut     suuria     muutoksia
tarkastelujakson aikana, mikä on yllättävää, koska yhteistoimintaneuvottelut
luovat aina jännitteitä työpaikalle. Ilmeisesti henkilöstö on kuitenkin voinut
vaikuttaa henkilöstöjärjestelyihin riittävällä tavalla. Tämä viittaa siihen, että
näissä työpaikoissa ay-liike on edelleen vahva.
14    SAK · Luottamusmieskysely 2009




Henkilöstöä vaihtaneet työpaikat taas ovat luottamusmiehen kannalta hyvin
vaikeasti hallittavissa. Työpaikat sijoittuivat lähinnä teollisuuteen metalli- ja
rakennusalalle, mikä selittää osittain sitä, että sekä alihankkijoita että
vuokratyöntekijöitä käytettiin selkeästi eniten muihin työpaikkoihin
verrattuna. Vakinaisia työntekijöitä irtisanottiin tai lomautettiin ja tilalle
palkattiin lähinnä määräaikaista työvoimaa.

Suuri henkilöstön vaihtuvuus työpaikalla heijastuu myös yhteistyösuhteisiin.
Yhteistyö sekä johdon ja henkilöstön että työpaikan eri henkilöstöryhmien
välillä oli henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla huonointa muihin
työpaikkoihin verrattuna. Työnantajan strategiana saattaa olla hyvin
järjestäytyneen    vakituisen     kokoaikaisen    työvoiman    vaihtaminen
määräaikaisiin työntekijöihin ja vuokratyövoimaan, mikä lisää haastetta ay-
liikkeelle.

Henkilöstöä lisänneet työpaikat vaikuttavat työntekijöiden näkökulmasta
tavoiteltavilta. Tämä näkyy siinä, että yhteistyösuhteet johdon ja
henkilöstön välillä ovat hyvät ja työpaikkatason suunnitelmien määrä on
korkea. Tämän kyselyn pohjalta näihin työpaikkoihin kuitenkin palkattiin
lähinnä määräaikaisia työntekijöitä, mikä kuvastaa sitä, että henkilöstä
sopeutettiin kysynnän mukaan.

Stabiilit työpaikat eivät välttämättä ole työntekijöiden kannalta tavoiteltavia.
Kaikki työpaikat joutuvat reagoimaan ympäristöstä tuleviin muutoksiin
jollain tavalla. Tämän kyselyn valossa näyttää siltä, että työaikajoustot tai
muut järjestelyt työpaikalla voivat korvata henkilöstön uudelleenjärjestelyt.

Työaikajoustoja käytettiin runsaasti stabiileilla työpaikoilla, mikä johtuu siitä,
että melkein puolella näistä työpaikoista käytettiin osa-aikaisia työntekijöitä.
Eniten osa-aikaisia työntekijöitä työskenteli yksityisillä palvelualoilla.

Stabiileilla työpaikoilla tehtiin paikallisia sekä työaikaan että palkkaukseen
liittyviä sopimuksia melko vähän. Poikkeuksellisesti sopimusten
soveltamisongelmia esiintyi kuitenkin työaikasopimusten osalta eniten
muihin työpaikkoihin verrattuna. Työaikasopimuksissa oli ongelmia mm.
kiinteän työajan sijoittamisessa työpäivään, liukuvan työajan käytössä ja
työaikajoustoissa, mitkä kuvaavat hyvin osa-aikaisia työntekijöitä runsaasti
käyttävien työpaikkojen ongelmia.

Vaikuttaa siltä, että stabiilit työpaikat ovat ay-liikkeen kannalta hankalasti
tavoitettavaa kenttää. Yhteistyösuhteet työpaikalla ovat passiivisia.
Tällaisilla työpaikoilla käytetään todennäköisesti myös ns. nollasopimuksia,
joilla työntekijälle voidaan työsopimuksen mukaisesti osoittaa töitä nollasta
täysiin viikkotyötunteihin. Lisäksi ne ovat pieniä työpaikkoja, joilla ei
yleisesti ole luottamusmiehiä. Tällaisten työpaikkojen määrä on luultavasti
suurempi kuin tässä kyselyssä on havaittu.
SAK · Luottamusmieskysely 2009   15




LIITE: TAULUKOT
16   SAK · Luottamusmieskysely 2009




      Viimeisen vuoden aikana tehdyt paikalliset sopimukset
             ja niissä esiintyneet soveltamisongelmat,
                            % työpaikoista
SAK · Luottamusmieskysely 2009   17




Luottamusmiehen osallistuminen koulutukseen sektoreittain
18   SAK · Luottamusmieskysely 2009
SAK · Luottamusmieskysely 2009   19
20    SAK · Luottamusmieskysely 2009



LIITE: KYSELYLOMAKE

1.    Taustatiedot
       a   ammattiliittosi nimi on:___________________________________________
       b   sähköpostiosoitteesi on: _________________________ (vain tutkijan käyttöön)
       c   ikäsi on ____ vuotta
       d   sukupuolesi on                         1 mies      2 nainen
       e   toimit myös työsuojeluvaltuutettuna    1 kyllä     2 ei

2.    Työpaikkasi
       a   henkilöstön kokonaismäärä on _____, joista
       b   vakinaista kokoaikatyötä tekee _____ henkilöä
       c   määräaikaisessa työsuhteessa kokopäivä työtä tekee _______ henkilöä
       d   osa-aikaista työtä tekee ______ henkilöä
       e   kotimaista vuokratyövoimaa ________ henkilöä
       f   ulkomaista vuokratyövoimaa ________ henkilöä

3.    Kuinka yhteistyö työpaikallasi on kehittynyt viimeisen vuoden aikana? (b-kohtaan
      vastaat vain jos työpaikallasi on useampia henkilöstöryhmiä).
       a johdon ja henkilöstön välillä      1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut
       b henkilöstöryhmien välillä (jos on) 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut

4.    Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia
       a työajoista            1 kyllä       2 ei          3 en osaa sanoa
       b palkkauksesta         1 kyllä       2 ei          3 en osaa sanoa

5.    Jos paikallisia sopimuksia työajoista on tehty,               onko     niistä   seurannut
      soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin)
       1   ei ole seurannut
       2   on seurannut, millaisia:__________________________________________________

6.    Jos paikallisia sopimuksia palkoista on tehty,                onko     niistä   seurannut
      soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin)
       1   ei ole seurannut
       2   on seurannut, millaisia:__________________________________________________

7.    Kouluarvosanasi (4-10) paikallisen sopimisen tuloksista työpaikallasi on ____

8.    Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit omalle liitollesi
       a työaika-asioiden hoidosta:____
       b palkka-asioiden hoidosta:____

9.    Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana toteutettu seuraavia järjestelyjä?
       a   Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu       1   on      2   ei ole
       b   On otettu uutta henkilöstöä                     1   on      2   ei ole
       c   Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin      1   on      2   ei ole
       d   Henkilöstöä on koulutettu vanhoihin tehtäviin   1   on      2   ei ole

10.   Oletko itse ollut viimeisen 12 kuukauden aikana
       henkilöstökoulutuksessa, ,kyllä/ei ___päivää
       ammattiyhdistyskoulutuksessa ,kyllä/ei ___päivää
11.     Onko        luottamusmiehen           kanssa        neuvoteltu      henkilöstökoulutuksesta
       1 on        2 ei ole
12. Onko työpaikallasi voimassaoleva                         on          ei ole           en tiedä
       a    henkilöstö- ja koulutussuunnitelma                  1             2           3
       b    tasa-arvosuunnitelma                                1             2           3
       c    tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus              1             2           3
       d    työsuojelun toimintaohjelma                         1             2           3
       e    työterveyshuollon toimintasuunnitelma               1             2           3
       f   työterveyshuollon työpaikkaselvitys                  1             2           3
       g    tulospalkkiojärjestelmä                             1             2           3
       h    voittopalkkiojärjestelmä                            1             2           3

13.   Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on työpaikallasi tehty, missä seuraavissa
      palkkakartoituksen osa-alueissa olet ollut mukana? Rasti ruutuun.

      a palkkakartoituksen suunnittelu
      b palkkatietojen kerääminen
      c palkkatietojen tulosten analysointi ja johtopäätökset
      d toimenpiteiden suunnittelu
      e en ole osallistunut palkkakartoituksen tekemiseen

14. Työpaikallasi (työnantajan työtiloissa ja –kohteissa) toimivat muut ulko- ja kotimaiset
alihankkijat tällä hetkellä (pl. vuokrayritykset ja vuokratyöntekijät)?

a) Toimiiko työpaikallasi kotimaalaisia alihankkijoita                 1 kyllä    2 ei   3 en tiedä
Toimiiko työpaikallasi ulkomaalaisia alihankkijoita                    1 kyllä    2 ei   3 en tiedä

b) Työpaikallasi alihankkijoiden palveluksessa olevien
työntekijöiden arvioitu määrä yhteensä tällä hetkellä _____ henkeä

c) Alihankintana tehdyn työn määrä nyt verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen?

                  a. Kasvanut selvästi                   d. Vähentynyt jonkin verran
                  b. Kasvanut jonkin verran              e. Vähentynyt selvästi
                  c. Pysynyt ennallaan

d) Onko alihankintatyön käytössä ja alihankkijoiden palveluksessa olevien työntekijöiden työeh-
doissa ilmennyt ongelmia tai puutteita työpaikallanne?

            Yhteistoimintalain noudattamisessa                         1 kyllä    2 ei   3 en tiedä
            Tilaajavastuulakiin liittyvien selvitysten antamisessa     1 kyllä    2 ei   3 en tiedä
            Lähetettyjen työntekijöiden ulkomaisen työnantajan
            edustajan asettamisessa                                    1 kyllä    2 ei   3 en tiedä
            Työehtosopimusten noudattamisessa                          1 kyllä    2 ei   3 en tiedä
            Muissa asioissa, missä?
            _________________________________________                  1 kyllä    2 ei   3 en tiedä
            _________________________________________                  1 kyllä    2 ei   3 en tiedä


Kiitos vastauksistasi! Palautathan ne oheisessa kuoressa mahdollisimman pian!
SAK:n luottamusmieskysely 2009

More Related Content

What's hot

Palkanalennusten pysyvyys ja vaikutus työntekijöiden palkkakehitykseen
Palkanalennusten pysyvyys ja vaikutus työntekijöiden palkkakehitykseenPalkanalennusten pysyvyys ja vaikutus työntekijöiden palkkakehitykseen
Palkanalennusten pysyvyys ja vaikutus työntekijöiden palkkakehitykseenPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Hussi Työkykyjohtamisen lisäarvo yritykselle?
Hussi Työkykyjohtamisen lisäarvo yritykselle?Hussi Työkykyjohtamisen lisäarvo yritykselle?
Hussi Työkykyjohtamisen lisäarvo yritykselle?Työterveyslaitos
 
Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...
Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...
Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Harju case työhyvinvointi: Työn imu työurien pidentäjänä?
Harju case työhyvinvointi: Työn imu työurien pidentäjänä?Harju case työhyvinvointi: Työn imu työurien pidentäjänä?
Harju case työhyvinvointi: Työn imu työurien pidentäjänä?Työterveyslaitos
 

What's hot (11)

Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista
Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimistaTarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista
Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista
 
Palkanalennusten pysyvyys ja vaikutus työntekijöiden palkkakehitykseen
Palkanalennusten pysyvyys ja vaikutus työntekijöiden palkkakehitykseenPalkanalennusten pysyvyys ja vaikutus työntekijöiden palkkakehitykseen
Palkanalennusten pysyvyys ja vaikutus työntekijöiden palkkakehitykseen
 
En voi tehdä työtäni niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisin
En voi tehdä työtäni niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisinEn voi tehdä työtäni niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisin
En voi tehdä työtäni niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisin
 
Hussi Työkykyjohtamisen lisäarvo yritykselle?
Hussi Työkykyjohtamisen lisäarvo yritykselle?Hussi Työkykyjohtamisen lisäarvo yritykselle?
Hussi Työkykyjohtamisen lisäarvo yritykselle?
 
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmastoTyömarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
 
Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...
Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...
Työn mitoitus SAK:laisilla työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokak...
 
Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet
Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeetMuutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet
Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet
 
henkinen kuormitus-tyopaikoilla-sak
henkinen kuormitus-tyopaikoilla-sakhenkinen kuormitus-tyopaikoilla-sak
henkinen kuormitus-tyopaikoilla-sak
 
voisinpa tehda-tyoni-paremmin-palvelutyota-tekevien-naisten-tyoelamakokemuksia
voisinpa tehda-tyoni-paremmin-palvelutyota-tekevien-naisten-tyoelamakokemuksiavoisinpa tehda-tyoni-paremmin-palvelutyota-tekevien-naisten-tyoelamakokemuksia
voisinpa tehda-tyoni-paremmin-palvelutyota-tekevien-naisten-tyoelamakokemuksia
 
Harju case työhyvinvointi: Työn imu työurien pidentäjänä?
Harju case työhyvinvointi: Työn imu työurien pidentäjänä?Harju case työhyvinvointi: Työn imu työurien pidentäjänä?
Harju case työhyvinvointi: Työn imu työurien pidentäjänä?
 
Maaginen sana: käsipari - Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä
Maaginen sana: käsipari - Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstäMaaginen sana: käsipari - Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä
Maaginen sana: käsipari - Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä
 

Similar to SAK:n luottamusmieskysely 2009

Kestäväjohtaminen 30102014 savinko
Kestäväjohtaminen 30102014 savinkoKestäväjohtaminen 30102014 savinko
Kestäväjohtaminen 30102014 savinkoSuomen Ekonomit
 
Kestäväjohtaminen 21102014 savinko
Kestäväjohtaminen 21102014 savinkoKestäväjohtaminen 21102014 savinko
Kestäväjohtaminen 21102014 savinkoSuomen Ekonomit
 
Kestäväjohtaminen savinko
Kestäväjohtaminen savinkoKestäväjohtaminen savinko
Kestäväjohtaminen savinkoSuomen Ekonomit
 
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Oulu 9.9.2014
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Oulu 9.9.2014Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Oulu 9.9.2014
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Oulu 9.9.2014Suomen Ekonomit
 
Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstö...
Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstö...Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstö...
Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstö...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Jyväskylä 16.9.2014
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Jyväskylä 16.9.2014Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Jyväskylä 16.9.2014
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Jyväskylä 16.9.2014Suomen Ekonomit
 
Kannustinloukkujen purkaminen ja työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laaje...
Kannustinloukkujen purkaminen ja työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laaje...Kannustinloukkujen purkaminen ja työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laaje...
Kannustinloukkujen purkaminen ja työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laaje...Työ- ja elinkeinoministeriö
 
Lainsäädäntö pt 12.11.14
Lainsäädäntö pt 12.11.14Lainsäädäntö pt 12.11.14
Lainsäädäntö pt 12.11.14Samu Koskimies
 
Muutosliikkeessa
MuutosliikkeessaMuutosliikkeessa
MuutosliikkeessaSAK
 
Tyonantajan rekrytointituet
Tyonantajan rekrytointituetTyonantajan rekrytointituet
Tyonantajan rekrytointituetHarri Hietala
 
Tyonantajan rekrytointituet
Tyonantajan rekrytointituetTyonantajan rekrytointituet
Tyonantajan rekrytointituetHarri Hietala
 

Similar to SAK:n luottamusmieskysely 2009 (20)

SAK:n luottamusmieskysely
SAK:n luottamusmieskyselySAK:n luottamusmieskysely
SAK:n luottamusmieskysely
 
Kestäväjohtaminen 30102014 savinko
Kestäväjohtaminen 30102014 savinkoKestäväjohtaminen 30102014 savinko
Kestäväjohtaminen 30102014 savinko
 
Kestäväjohtaminen 21102014 savinko
Kestäväjohtaminen 21102014 savinkoKestäväjohtaminen 21102014 savinko
Kestäväjohtaminen 21102014 savinko
 
Kestäväjohtaminen savinko
Kestäväjohtaminen savinkoKestäväjohtaminen savinko
Kestäväjohtaminen savinko
 
SAK:n työaikapankkiohjeistus
SAK:n työaikapankkiohjeistus SAK:n työaikapankkiohjeistus
SAK:n työaikapankkiohjeistus
 
Työtä ilman turvaa – SAK vaatii työsopimusten naamioinnin lopettamista
Työtä ilman turvaa – SAK vaatii työsopimusten naamioinnin lopettamistaTyötä ilman turvaa – SAK vaatii työsopimusten naamioinnin lopettamista
Työtä ilman turvaa – SAK vaatii työsopimusten naamioinnin lopettamista
 
SAK:n työolobarometri 2009
SAK:n työolobarometri 2009SAK:n työolobarometri 2009
SAK:n työolobarometri 2009
 
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Oulu 9.9.2014
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Oulu 9.9.2014Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Oulu 9.9.2014
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Oulu 9.9.2014
 
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksiSAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
 
Erot Suomen, Ruotsin ja Tanskan työttömyysturvajärjestelmissä
Erot Suomen, Ruotsin ja Tanskan työttömyysturvajärjestelmissäErot Suomen, Ruotsin ja Tanskan työttömyysturvajärjestelmissä
Erot Suomen, Ruotsin ja Tanskan työttömyysturvajärjestelmissä
 
Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstö...
Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstö...Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstö...
Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstö...
 
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Jyväskylä 16.9.2014
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Jyväskylä 16.9.2014Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Jyväskylä 16.9.2014
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä, Jyväskylä 16.9.2014
 
Kannustinloukkujen purkaminen ja työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laaje...
Kannustinloukkujen purkaminen ja työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laaje...Kannustinloukkujen purkaminen ja työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laaje...
Kannustinloukkujen purkaminen ja työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laaje...
 
SAK:n luottamusmieskonferenssin yt-paja
SAK:n luottamusmieskonferenssin yt-pajaSAK:n luottamusmieskonferenssin yt-paja
SAK:n luottamusmieskonferenssin yt-paja
 
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymisturva
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymisturvaTyötön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymisturva
Työtön ansaitsee luottamuksen – SAK:n kannustava työllistymisturva
 
Lainsäädäntö pt 12.11.14
Lainsäädäntö pt 12.11.14Lainsäädäntö pt 12.11.14
Lainsäädäntö pt 12.11.14
 
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
 
Muutosliikkeessa
MuutosliikkeessaMuutosliikkeessa
Muutosliikkeessa
 
Tyonantajan rekrytointituet
Tyonantajan rekrytointituetTyonantajan rekrytointituet
Tyonantajan rekrytointituet
 
Tyonantajan rekrytointituet
Tyonantajan rekrytointituetTyonantajan rekrytointituet
Tyonantajan rekrytointituet
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
 
Occupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshellOccupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshell
 
Företagshälsovården i ett nötskal
Företagshälsovården i ett nötskalFöretagshälsovården i ett nötskal
Företagshälsovården i ett nötskal
 
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdfluottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
 
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cutsA catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
 
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
 
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressaTyöterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
 
Painava syy -esite
Painava syy -esitePainava syy -esite
Painava syy -esite
 
Pienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman laskuPienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman lasku
 
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
 
SAK:n vuosikertomus 2022
SAK:n vuosikertomus 2022SAK:n vuosikertomus 2022
SAK:n vuosikertomus 2022
 

SAK:n luottamusmieskysely 2009

  • 2. Heinäkuu 2010 Lisätiedot: Tilaukset: Tytti Jäppinen SAK tytti.jappinen@sak.fi Puh. 020 774 000 Puh. 020 774 0156 SAK, PL 157 00531 Helsinki
  • 3. SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY 2009 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ .................................................................................... 3  1.  JOHDANTO ............................................................................ 5  2.  HENKILÖSTÖN UUDELLEENJÄRJESTELYT ....................... 6  2.1 Työpaikkojen eroja ja yhtäläisyyksiä ................................. 6  3.  YHTEISTYÖ JA NEUVOTTELUSUHTEET TYÖPAIKALLA ... 8  3.1 Yhteistyösuhteet työpaikalla ............................................. 9  3.2 Paikallinen sopiminen ....................................................... 9  3.3 Paikallisen sopimisen soveltamisongelmia ..................... 11  3.4 Luottamusmiehen rooli henkilöstökoulutuksessa ............ 12  3.5 Työpaikan suunnitelmat .................................................. 12  4.  JOHTOPÄÄTÖKSET ............................................................ 13  KUVIOT JA TAULUKOT Kuvio 1. Työpaikkojen jakautuminen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen mukaan.................................................... 6 Taulukko 1 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt -ryhmien erityispiirteitä ............ 7 Kuvio 2. Paikalliset sopimukset eri tarkasteluryhmissä, % työpaikoista . 10 Kuvio 3. Tehdyt paikalliset sopimukset ja niissä esiintyneet soveltamisongelmat eri tarkasteluryhmissä,% työpaikoista...... 11 Taulukko 2 Työpaikan suunnitelmat ............................................................ 13 LIITTEET: Taulukot Kyselylomake
  • 5. SAK · Luottamusmieskysely 2009 3 Tiivistelmä SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen vuoden aikana tapahtu- nut. Tiedustelun teemat liittyvät työpaikkatason edunvalvontaan, kuten yh- teistyösuhteisiin, paikalliseen sopimiseen ja luottamusmiehen rooliin työ- paikoilla. Tähän, joulukuussa 2009 tehtyyn kyselyyn, vastasi 555 luotta- musmiestä, jotka edustavat työpaikoillaan yli 110 000 palkansaajaa.1 Vas- taajista 75 prosenttia oli miehiä ja 25 prosenttia naisia. Kyselyyn vastanneet työpaikat jaettiin tehtyjen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen pohjalta neljään toisensa poissulkevaan ryhmään: 1. Työpaikkoihin, joilla henkilöstöä on lomautettu tai irtisanottu (33 %) eli henkilöstöä vähentäneet, 2. Työpaikkoihin, joilla on palkattu uutta työvoimaa (31 %) eli henki- löstöä lisänneet, 3. Työpaikkoihin, joilla on samanaikaisesti sekä lomautettu tai irtisa- nottu että palkattu uutta työvoimaa (23 %) eli henkilöstöä vaihta- neet ja 4. Työpaikkoihin, joilla ei tehty mitään edellä mainituista henkilöstön uudelleenjärjestelyistä (13 %) eli stabiilit. Näiden työpaikkojen eroja ja yhtäläisyyksiä ja käyttäytymistä tarkasteltiin kyselyn teemojen mukaan. Keskeisimmät tulokset henkilöstön uudelleenjärjestelyjen osalta olivat seuraavat: Teollisuus kärsi eniten irtisanomisista tai lomautuksista. Työpaikat reagoivat hankalaan taloudelliseen tilanteeseen irtisanomalla tai lomauttamalla vakinaista kokoaikaista henkilöstöä. Uutta henkilöstöä palkattiin lähinnä määräaikaisiin työtehtäviin yksityisillä palvelualoilla. Samanaikaisesti sekä irtisanoneita tai lomauttaneita että uutta työvoimaa palkanneita työpaikkoja oli eniten metalli- ja rakennusalalla. Työpaikoilla käytettiin runsaasti alihankkijoita ja vuokratyövoimaa. Vakinaisia työntekijöitä irtisanottiin tai lomautettiin ja tilalle palkattiin lähinnä määräaikaista työvoimaa. Työpaikat, joilla ei tehty mitään henkilöstöjärjestelyjä jakautuivat tasaisesti sektoreittain. Suhteessa muihin, näillä työpaikoilla käytettiin paljon osa-aikaista työvoimaa, joka sopeutuu yrityksen toimintaan joustavasti eikä muita henkilöstöjärjestelyjä ole tarvetta tehdä. 1 Kun todellinen otosjoukko oli noin 1000 henkilöä, vastausprosentiksi tuli 55,5.
  • 6. 4 SAK · Luottamusmieskysely 2009 Muita tuloksia: Henkilöstömäärältään suuremmissa työpaikoissa oli o enemmän henkilöstön uudelleenjärjestelyjä o enemmän paikallisia sopimuksia ja niiden soveltamisongelmia o yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä huonompaa o luottamusmiehellä suurempi rooli henkilöstökoulutuksesta neuvoteltaessa Paikallinen sopiminen ja soveltamisongelmat o palkkaukseen liittyviä sopimuksia tehtiin enemmän kuin työaikaan liittyviä sopimuksia o palkkasopimuksissa oli kuitenkin vähemmän soveltamisongelmia kuin työaikasopimuksissa o yleisintä paikallinen sopiminen ja soveltamisongelmat olivat henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla ja harvinaisinta työpaikoilla, joissa ei ollut tehty henkilöstön uudelleenjärjestelyjä o poikkeuksena olivat työaikasopimukset, joissa ei mitään järjestelyjä tehneillä työpaikoilla oli eniten soveltamisongelmia Onko työpaikkojen yhteistyösuhteilla ja paikallisella sopimisella tai sopimusten soveltamisongelmilla yhteyttä? o eniten paikallista sopimista ja sopimusten soveltamisongelmia sekä huonoimmat yhteistyösuhteet oli henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla, vähiten paikallisia sopimuksia ja niiden soveltamisongelmia sekä tasaisimmat yhteistyösuhteet oli työpaikoilla, joilla ei tehty mitään henkilöstöjärjestelyjä o yhteistyösuhteita heikentää myös henkilöstön suuri vaihtuvuus o vaikutusta yhteistyösuhteisiin voi olla myös runsaalla määräaikaisen työvoiman, alihankkijoiden ja vuokratyövoiman käytöllä o paikallisen sopimisen ja yhteistyösuhteiden yhteys on selkeämpi työaikasopimusten kuin palkkasopimusten osalta
  • 7. SAK · Luottamusmieskysely 2009 5 1. Johdanto Viime laman aikana 1990-luvun alussa henkilöstön uudelleenjärjestelyjä tehtiin erittäin yleisesti irtisanomalla tai lomauttamalla henkilöstöä. Uusien työntekijöiden palkkaaminen oli hyvin vähäistä. 1990-luvun puolivälissä tapahtui kuitenkin käännekohta, kun uuden työvoiman rekrytointi kasvoi ja irtisanomisten tai lomautusten määrä kääntyi laskuun. Samaan aikaan kasvoi myös vaihtuvuus eli uusia henkilöitä palkattiin samalla kun henkilöstöä irtisanottiin tai lomautettiin. Nykyiselle suhteellisen korkealle tasolle vaihtuvuus nousi viime vuosikymmenen alussa. Positiivisen käännekohdan jälkeen uuden työvoiman palkkaus lisääntyi ja työntekijöiden irtisanomiset tai lomautukset pysyivät suhteellisen alhaisella tasolla hieman yli kymmenen vuotta. Vuoden 2009 aikana tilanne kuitenkin muuttui. Lomautukset ja irtisanomiset nousivat hyvin lähelle vuoden 1993 tasoa ja uuden työvoiman palkkaaminen laski rajusti melkein samalle tasolle. Tätä kehitystä selittää osittain kansainvälisen taloudellisen tilanteen huonontuminen, mikä heijastui hyvin voimakkaasti työllisyystilanteeseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömien määrä lisääntyi viime vuonna 49 000 henkilöllä ja työttömyysaste kohosi vuoden aikana keskimäärin 2 prosenttiyksikköä ollen 8,0 prosenttia tämän kyselyn tekohetkellä joulukuussa 2009. USA:sta vuonna 2007 alkanut finanssikriisi iski Suomeen vasta vuoden 2009 aikana. Kysynnän pysähtyminen romahdutti viennin ja tuonnin. Tämä aiheutti ongelmia mm. teollisuudessa ja rakennusalalla, mikä tulee esiin myös tämän kyselyn tuloksissa. Tehdyn kyselyn perusteella henkilöstön uudelleenjärjestelyt koskivat yhä suurempaa joukkoa työpaikoista viime vuoden aikana. Irtisanomisia tai lomautuksia tehtiin melkein 60 prosentilla työpaikoista, mikä oli noin 30 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisellä tarkastelujaksolla. Samoin uutta työvoimaa oli palkattu yli puolella työpaikoista. Kyselyyn vastanneiden luottamusmiesten työpaikat on tässä raportissa jaettu neljään eri ryhmään työvoiman määrällisen joustavuuden mukaan. Näiden vastaajaryhmien eroja ja yhtäläisyyksiä sekä käyttäytymistä tarkastellaan kyselyn teemojen mukaisesti.
  • 8. 6 SAK · Luottamusmieskysely 2009 2. Henkilöstön uudelleenjärjestelyt Henkilöstön uudelleenjärjestelyjen pohjalta kyselyyn vastanneet työpaikat on jaettu tarkasteltaviksi neljään ryhmään työvoiman määrällisen joustavuuden mukaan. Nämä toisensa poissulkevat ryhmät ovat: 1. Työpaikat, joilla henkilöstöä on lomautettu tai irtisanottu eli henki- löstöä vähentäneet, 2. Työpaikat, joilla on palkattu uutta työvoimaa eli henkilöstöä lisän- neet, 3. Työpaikat, joilla on samanaikaisesti sekä lomautettu tai irtisanottu että palkattu uutta työvoimaa eli henkilöstöä vaihtaneet ja 4. Työpaikat, joilla ei ole tehty mitään edellä mainituista henkilöstön uudelleenjärjestelyistä eli stabiilit. Kuvio 1. Työpaikkojen jakautuminen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen mukaan 2.1 Työpaikkojen eroja ja yhtäläisyyksiä Henkilöstön uudelleenjärjestelyjen pohjalta eri ryhmiin jaotellut työpaikat muistuttavat ominaisuuksiltaan toisiaan, mutta erojakin löytyy. Alla olevaan taulukkoon on kerätty näiden työpaikkojen erityispiirteitä.
  • 9. SAK · Luottamusmieskysely 2009 7 Taulukko 1 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt -ryhmien erityispiirteitä Henkilöstöä Henkilöstöä Henkilöstöä Stabiilit vähentäneet lisänneet vaihtaneet (13 %) (33 %) (31 %) (23 %) Tyypillisin sektori (osuus teollisuus yksit. palvelu- teollisuus ei eroja ryhmän työpai- (80 %) alat (38 %) (52 %) koista) Työpaikkojen 30 - 99 henk yli 100 henk 30 - 99 henk alle 30 keskimääräinen 2 henk koko Vakinaisia kokoaikaisia 87 % 75 % 78 % 75 % työntekijöitä Osa-aikaisia/ osa-aikaisia määrä- määräaikaisia osa- Määräaikaisia 26 % aikaisia 55 % aikaisia 55 % 42 % Vuokratyö- 15 % 15 % 22 % 11 % voimaa Alihankkijoita 38 % 38 % 52 % 26 % Viime vuonna teollisuuden työpaikat kärsivät eniten irtisanomisista tai lomautuksista. Henkilöstöä vähentäneessä tarkasteluryhmässä teollisuuden työpaikkojen osuus oli peräti 80 prosenttia. Julkisen sektorin työpaikkoja tarkasteluryhmässä oli vain 2 prosenttia. Tämä kuvaa hyvin sitä, että julkisella sektorilla muutokset tapahtuvat viiveellä. Julkisen alan organisaatioissa käytiin kuitenkin jo läpi säästö- ja kulukuuria. Vertailtaessa vastauksia työpaikkojen koon mukaan olivat suuremmat työpaikat tehneet viime vuonna selkeästi enemmän henkilöstön uudelleenjärjestelyjä kuin pienet työpaikat. Suuret, yli 100 hengen työpaikat rekrytoivat enemmän työvoimaa kuin pienemmät työpaikat. Vastaavasti yli puolella alle 30 hengen työpaikoilla ei tehty mitään henkilöstön uudelleenjärjestelyjä. 2 Yritykset on jaettu seuraaviin kokoluokkiin henkilöstömäärän mukaan: 1–5 henkilöä, 6–9 henkilöä, 10–19 henkilöä, 20–29 henkilöä, 30–99 henkilöä, 100–250 henkilöä, yli 250 henkilöä
  • 10. 8 SAK · Luottamusmieskysely 2009 Henkilöstöä vähentäneillä työpaikoilla vakinaisten kokoaikaisten työntekijöiden osuus oli reilusti korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (75,9 % Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan). Muissa kolmessa tarkasteluryhmässä vakinaisten kokoaikaisten työntekijöiden osuus oli lähellä koko maan keskimääräistä lukua. Vastaavasti määrä- tai osa- aikaista työvoimaa käytettiin henkilöstöä vähentäneillä työpaikoilla vähiten muihin tarkateluryhmiin verrattuna. Yli puolella henkilöstöä lisänneistä ja henkilöstöä vaihtaneista työpaikoista käytettiin määräaikaista työvoimaa. Stabiileilla työpaikoilla taas oli suhteellisesti eniten osa-aikaista työvoimaa muihin tarkasteluryhmiin verrattuna. Vuokratyövoiman käyttö oli melko vähäistä kaikissa tarkasteltavissa ryhmissä, kun taas alihankkijoiden käyttö oli selvästi yleisempää. Alihankkijoita käytettiin keskimäärin noin 38 prosentilla työpaikoista. Yleisintä sekä vuokratyövoima että alihankkijoiden käyttö oli henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Selityksenä voidaan osittain pitää sitä, että tämän tarkasteluryhmän työpaikoista suurin osa toimi teollisella sektorilla, mm. metalliteollisuudessa ja rakennusalalla, joissa sekä vuokratyövoiman että alihankkijoiden käyttö on suhteellisen yleistä. Tarkasteluryhmien välillä oli suuria eroja henkilöstön koulutuksen suhteen. Reilu enemmistö työpaikoista oli järjestänyt koulutusta henkilöstöä lisänneillä (74 %) ja henkilöstöä vaihtaneilla (68 %) työpaikoilla. Myös henkilöstöä vähentäneistä työpaikoista melkein puolet (45 %) järjesti henkilöstölle koulutusta. Sen sijaan stabiilit työpaikat olivat passiivisia myös koulutuksen suhteen: henkilöstöä koulutti vain reilut 20 prosenttia työpaikoista. Toimintaympäristön muutos vaikuttaa siis selkeästi myös työpaikkojen käyttäytymiseen. Vaikka koulutuksen sisällöstä ei ole tarkempaa tietoa, voidaan todeta, että muutoksiin on osittain reagoitu kouluttautumalla joko uusiin tai vanhoihin tehtäviin. 3. Yhteistyö ja neuvottelusuhteet työpaikalla Toimivat yhteistyösuhteet työpaikalla sekä johdon ja henkilöstön että eri henkilöstöryhmien välillä ovat tärkeä osa työpaikan viihtyvyyttä. Se, miten paljon henkilöstö voi vaikuttaa työympäristön toimintaan, heijastuu myös henkilösuhteisiin työpaikalla. Työympäristöä muokkaavat myös paikalliset sopimukset, jotka ovat vuosien varrella lisääntyneet ja ovat nykyään jo melko olennainen osa työpaikkojen arkea. Onnistuessaan paikallinen sopiminen voi vaikuttaa myönteisesti luottamuksen lisääntymiseen johdon ja henkilöstön välillä. Käänteinen vaikutus työpaikan ilmapiiriin voi olla paikallisessa sopimisessa mahdollisesti esiin tulevilla soveltamisongelmilla.
  • 11. SAK · Luottamusmieskysely 2009 9 3.1 Yhteistyösuhteet työpaikalla Johdon ja henkilöstön välinen yhteistyö on huonontunut selkeästi vuoden 2009 aikana ja on nyt melkein 1990-luvun laman alkuvuosien tasolla. Taloudellinen tilanne ajoi yritykset ahtaalle ja henkilösuhteet työpaikoilla kiristyivät. Varsinkin keväällä 2009 yhteistoimintaneuvotteluja käytiin yrityksissä paljon, mikä aina vaikuttaa myös työpaikan ilmapiiriin. Viime vuonna yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä huononi keskimäärin 24 prosentilla vastanneista työpaikoista. Eniten yhteistyö heikentyi henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla, joista 36 prosentilla yhteistyö heikentyi ja 50 prosentilla yhteistyö pysyi ennallaan. Muiden kolmen tarkasteluryhmän osalta 68 prosentissa työpaikoista yhteistyösuhteet olivat pysyneet ennallaan. Yllättävää oli, että osuus oli yhtä korkea myös henkilöstöä vähentäneillä työpaikoilla. Yleisesti kaikissa tarkasteluryhmissä pienemmillä alle 30 hengen työpaikoilla yhteistyö oli pysynyt ennallaan, mutta yhteistyö huononi sitä mukaa kun henkilöstömäärä työpaikoilla kasvoi. Esimerkiksi henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla yhteistyö oli selkeästi aikaisempaa huonompaa yli 250 hengen työpaikoilla. Hankala taloudellinen tilanne ei heikentänyt eri henkilöstöryhmien yhteenkuuluvaisuuden tunnetta työpaikoilla, vaan yhteistyösuhteet pysyivät ennallaan yli 70 prosentilla työpaikoista. Yhteistyö oli huonontunut vain henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla eikä sielläkään kovin paljoa. Yhteistyön huonontuminen eri henkilöstöryhmien välillä oli selkeintä teollisuuden ja yksityisten palvelualojen 10–30 hengen työpaikoilla. 3.2 Paikallinen sopiminen Paikallisten sopimusten tekeminen työpaikoilla on vuosien varrella kasvanut. Viime vuonna paikallisia sopimuksia tehtiin keskimäärin 44 prosentilla työpaikoista. Yli puolet paikallisista sopimuksista tehtiin henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Vähiten sopimuksia tehtiin stabiileilla työpaikoilla. Palkkaukseen liittyviä sopimuksia on luottamusmieskyselyn historian aikana vuodesta 1995 lähtien tehty joka vuosi hieman enemmän kuin työaikasopimuksia. Vuonna 2009 paikallisia työaikasopimuksia tehtiin keskimäärin 30 prosentilla ja palkkaukseen liittyviä sopimuksia keskimäärin 32 prosentilla työpaikoista. Tarkasteluryhmistä ainoastaan henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla tehtiin viime vuonna enemmän työaikasopimuksia kuin palkkaukseen liittyviä sopimuksia.
  • 12. 10 SAK · Luottamusmieskysely 2009 Kuvio 2. Paikalliset sopimukset eri tarkasteluryhmissä, % työpaikoista Paikallisten sopimusten teko oli yleisintä suurilla yli 250 henkilön työpaikoilla. Ainoastaan henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla paikallisia sopimuksia tehtiin runsaasti jo pienemmilläkin työpaikoilla: yli puolella vähintään 30 hengen työpaikoista. Sektoreittain tarkasteltuna paikallisessa sopimisessa ei ollut suuria eroja. Paikallisten sopimusten teko oli yleisintä teollisuuden stabiileilla ja henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Henkilöstöä lisänneistä työpaikoista eniten paikallisia sopimuksia tehtiin julkisella sektorilla.
  • 13. SAK · Luottamusmieskysely 2009 11 3.3 Paikallisen sopimisen soveltamisongelmia Soveltamisongelmia paikallisissa sopimuksissa esiintyi keskimäärin 28 prosentilla työpaikoista. Soveltamisongelmat yleistyivät jo 100 hengen työpaikoilla, vaikka paikalliset sopimukset olivat yleisempiä vasta suurilla yli 250 hengen työpaikoilla. Merkittävin osa soveltamisongelmista esiintyi henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla, missä myös tehtiin eniten paikallisia sopimuksia. Kuvio 3. Tehdyt paikalliset sopimukset ja niissä esiintyneet sovelta- misongelmat eri tarkasteluryhmissä, % työpaikoista Vaikka palkkaukseen liittyvät paikalliset sopimukset olivat työpaikoilla yleisempiä kuin työaikaan liittyvät sopimukset, niissä esiintyi hieman vähemmän soveltamisongelmia kuin työaikasopimuksissa. Eniten palkkasopimuksiin liittyviä soveltamisongelmia esiintyi henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Stabiileilla työpaikoilla tehtiin vähiten paikallisia sopimuksia, mutta tehtyjen työaikasopimusten osalta soveltamisongelmia esiintyi eniten muihin työpaikkoihin verrattuna. Ongelmia oli yli kolmasosalla stabiileista työpaikoista.
  • 14. 12 SAK · Luottamusmieskysely 2009 Sekä palkka- että työaikasopimusten kohdalla soveltamisongelmia esiintyi useimmiten teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Teollisuudessa soveltamisongelmat olivat yleisimpiä henkilöstöä vähentäneillä ja henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Henkilöstöä lisänneillä ja stabiileilla työpaikoilla soveltamisongelmista yli puolet esiintyi julkisella sektorilla. 3.4 Luottamusmiehen rooli henkilöstökoulutuksessa Ensimmäistä kertaa luottamusmieskyselyssä kysyttiin, minkälainen rooli luottamusmiehellä on työpaikan henkilöstökoulutuksesta neuvoteltaessa. Neuvotteluja henkilöstökoulutuksesta käytiin luottamusmiesten kanssa melko vähän, keskimäärin vain noin 36 prosentilla työpaikoista ja stabiileilla työpaikoilla vielä vähemmän. Eniten neuvotteluja käytiin henkilöstöä lisänneillä ja henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Henkilöstömääriltään suuremmissa työpaikoissa luottamusmiehen rooli neuvotteluissa kasvoi. Vähintään 100 hengen työpaikoilla jopa yli 65 prosentilla neuvoteltiin luottamusmiehen kanssa henkilöstökoulutuksesta. Neuvottelu luottamusmiehen kanssa oli yleisintä teollisuudessa henkilöstöä vähentäneillä ja henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla. Henkilöstöä lisänneillä työpaikoilla neuvotteluja käytiin eniten julkisella sektorilla. Stabiileilla työpaikoilla sektorijakauma oli tasainen. 3.5 Työpaikan suunnitelmat Tasa-arvosuunnitelmaa ja tasa-arvolain mukaista palkkakartoitusta edellytetään yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 30. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma taas on yhteistoimintalain mukaan oltava vähintään 20 hengen työpaikoilla. Työturvallisuuslaki edellyttää työsuojelun toimintaohjelmaa ja työterveyshuoltolain mukaan työpaikoilla on oltava työterveyshuoltolain toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys. Taulukkoon 2 on koottu työpaikkatason suunnitelmien esiintyminen tarkasteluryhmittäin. Henkilöstöä lisänneillä työpaikoilla on tehty eniten suunnitelmia muihin työpaikkoihin verrattuna, mikä kertoo myös näiden työpaikkojen johdon ja henkilöstön välisen yhteistyön hyvästä laadusta. Henkilöstöä lisänneillä työpaikoilla myös käytetään eniten tulospalkkio- ja voittopalkkiojärjestelmiä, vaikka voittopalkkiojärjestelmien osuus onkin melko vähäinen.
  • 15. SAK · Luottamusmieskysely 2009 13 Taulukko 2 Työpaikan suunnitelmat, % työpaikoista Henkilöstöä Henkilöstöä Henkilöstöä Stabiilit Yhteensä vähentäneet lisänneet vaihtaneet Tasa- arvosuunnitelma 51 % 64 % 53 % 42 % 55 % Tasa-arvolain mukainen palk- 33 % 34 % 31 % 21 % 32 % kakartoitus Henkilöstö- ja koulutussuunni- 40 % 61 % 51 % 51 % 51 % telma Työsuojelun toimintaohjelma 76 % 87 % 82 % 74 % 81 % Työterveyshuol- lon toiminta- 88 % 94 % 84 % 83 % 89 % suunnitelma Työterveyshuol- lon työpaikka- 81 % 83 % 78 % 75 % 80 % selvitys Tulospalkkio- 34 % 44 % 39 % 20 % 36 % järjestelmä Voittopalkkio- 7% 12 % 10 % 7% 9% järjestelmä 4. Johtopäätökset Henkilöstöä vähentäneet työpaikat kuuluvat ehkä perinteisimpään työpaikkojen luokkaan, jossa henkilöstöstä suurin osa on vakinaisia kokoaikaisia työntekijöitä ja määrä- tai osa-aikaista työvoimaa käytetään suhteellisen vähän muihin työpaikkoihin verrattuna. Hankalaan taloudelliseen tilanteeseen henkilöstöä vähentäneet työpaikat reagoivat irtisanomalla tai lomauttamalla vakinaista henkilöstöä. Johdon ja henkilöstön välisissä yhteistyösuhteissa ei henkilöstöä vähentäneillä työpaikoilla ollut tapahtunut suuria muutoksia tarkastelujakson aikana, mikä on yllättävää, koska yhteistoimintaneuvottelut luovat aina jännitteitä työpaikalle. Ilmeisesti henkilöstö on kuitenkin voinut vaikuttaa henkilöstöjärjestelyihin riittävällä tavalla. Tämä viittaa siihen, että näissä työpaikoissa ay-liike on edelleen vahva.
  • 16. 14 SAK · Luottamusmieskysely 2009 Henkilöstöä vaihtaneet työpaikat taas ovat luottamusmiehen kannalta hyvin vaikeasti hallittavissa. Työpaikat sijoittuivat lähinnä teollisuuteen metalli- ja rakennusalalle, mikä selittää osittain sitä, että sekä alihankkijoita että vuokratyöntekijöitä käytettiin selkeästi eniten muihin työpaikkoihin verrattuna. Vakinaisia työntekijöitä irtisanottiin tai lomautettiin ja tilalle palkattiin lähinnä määräaikaista työvoimaa. Suuri henkilöstön vaihtuvuus työpaikalla heijastuu myös yhteistyösuhteisiin. Yhteistyö sekä johdon ja henkilöstön että työpaikan eri henkilöstöryhmien välillä oli henkilöstöä vaihtaneilla työpaikoilla huonointa muihin työpaikkoihin verrattuna. Työnantajan strategiana saattaa olla hyvin järjestäytyneen vakituisen kokoaikaisen työvoiman vaihtaminen määräaikaisiin työntekijöihin ja vuokratyövoimaan, mikä lisää haastetta ay- liikkeelle. Henkilöstöä lisänneet työpaikat vaikuttavat työntekijöiden näkökulmasta tavoiteltavilta. Tämä näkyy siinä, että yhteistyösuhteet johdon ja henkilöstön välillä ovat hyvät ja työpaikkatason suunnitelmien määrä on korkea. Tämän kyselyn pohjalta näihin työpaikkoihin kuitenkin palkattiin lähinnä määräaikaisia työntekijöitä, mikä kuvastaa sitä, että henkilöstä sopeutettiin kysynnän mukaan. Stabiilit työpaikat eivät välttämättä ole työntekijöiden kannalta tavoiteltavia. Kaikki työpaikat joutuvat reagoimaan ympäristöstä tuleviin muutoksiin jollain tavalla. Tämän kyselyn valossa näyttää siltä, että työaikajoustot tai muut järjestelyt työpaikalla voivat korvata henkilöstön uudelleenjärjestelyt. Työaikajoustoja käytettiin runsaasti stabiileilla työpaikoilla, mikä johtuu siitä, että melkein puolella näistä työpaikoista käytettiin osa-aikaisia työntekijöitä. Eniten osa-aikaisia työntekijöitä työskenteli yksityisillä palvelualoilla. Stabiileilla työpaikoilla tehtiin paikallisia sekä työaikaan että palkkaukseen liittyviä sopimuksia melko vähän. Poikkeuksellisesti sopimusten soveltamisongelmia esiintyi kuitenkin työaikasopimusten osalta eniten muihin työpaikkoihin verrattuna. Työaikasopimuksissa oli ongelmia mm. kiinteän työajan sijoittamisessa työpäivään, liukuvan työajan käytössä ja työaikajoustoissa, mitkä kuvaavat hyvin osa-aikaisia työntekijöitä runsaasti käyttävien työpaikkojen ongelmia. Vaikuttaa siltä, että stabiilit työpaikat ovat ay-liikkeen kannalta hankalasti tavoitettavaa kenttää. Yhteistyösuhteet työpaikalla ovat passiivisia. Tällaisilla työpaikoilla käytetään todennäköisesti myös ns. nollasopimuksia, joilla työntekijälle voidaan työsopimuksen mukaisesti osoittaa töitä nollasta täysiin viikkotyötunteihin. Lisäksi ne ovat pieniä työpaikkoja, joilla ei yleisesti ole luottamusmiehiä. Tällaisten työpaikkojen määrä on luultavasti suurempi kuin tässä kyselyssä on havaittu.
  • 17. SAK · Luottamusmieskysely 2009 15 LIITE: TAULUKOT
  • 18. 16 SAK · Luottamusmieskysely 2009 Viimeisen vuoden aikana tehdyt paikalliset sopimukset ja niissä esiintyneet soveltamisongelmat, % työpaikoista
  • 19. SAK · Luottamusmieskysely 2009 17 Luottamusmiehen osallistuminen koulutukseen sektoreittain
  • 20. 18 SAK · Luottamusmieskysely 2009
  • 22. 20 SAK · Luottamusmieskysely 2009 LIITE: KYSELYLOMAKE 1. Taustatiedot a ammattiliittosi nimi on:___________________________________________ b sähköpostiosoitteesi on: _________________________ (vain tutkijan käyttöön) c ikäsi on ____ vuotta d sukupuolesi on 1 mies 2 nainen e toimit myös työsuojeluvaltuutettuna 1 kyllä 2 ei 2. Työpaikkasi a henkilöstön kokonaismäärä on _____, joista b vakinaista kokoaikatyötä tekee _____ henkilöä c määräaikaisessa työsuhteessa kokopäivä työtä tekee _______ henkilöä d osa-aikaista työtä tekee ______ henkilöä e kotimaista vuokratyövoimaa ________ henkilöä f ulkomaista vuokratyövoimaa ________ henkilöä 3. Kuinka yhteistyö työpaikallasi on kehittynyt viimeisen vuoden aikana? (b-kohtaan vastaat vain jos työpaikallasi on useampia henkilöstöryhmiä). a johdon ja henkilöstön välillä 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut b henkilöstöryhmien välillä (jos on) 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut 4. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia a työajoista 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa b palkkauksesta 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa 5. Jos paikallisia sopimuksia työajoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) 1 ei ole seurannut 2 on seurannut, millaisia:__________________________________________________ 6. Jos paikallisia sopimuksia palkoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) 1 ei ole seurannut 2 on seurannut, millaisia:__________________________________________________ 7. Kouluarvosanasi (4-10) paikallisen sopimisen tuloksista työpaikallasi on ____ 8. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit omalle liitollesi a työaika-asioiden hoidosta:____ b palkka-asioiden hoidosta:____ 9. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana toteutettu seuraavia järjestelyjä? a Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu 1 on 2 ei ole b On otettu uutta henkilöstöä 1 on 2 ei ole c Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin 1 on 2 ei ole d Henkilöstöä on koulutettu vanhoihin tehtäviin 1 on 2 ei ole 10. Oletko itse ollut viimeisen 12 kuukauden aikana henkilöstökoulutuksessa, ,kyllä/ei ___päivää ammattiyhdistyskoulutuksessa ,kyllä/ei ___päivää
  • 23. 11. Onko luottamusmiehen kanssa neuvoteltu henkilöstökoulutuksesta 1 on 2 ei ole 12. Onko työpaikallasi voimassaoleva on ei ole en tiedä a henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 1 2 3 b tasa-arvosuunnitelma 1 2 3 c tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 1 2 3 d työsuojelun toimintaohjelma 1 2 3 e työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1 2 3 f työterveyshuollon työpaikkaselvitys 1 2 3 g tulospalkkiojärjestelmä 1 2 3 h voittopalkkiojärjestelmä 1 2 3 13. Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on työpaikallasi tehty, missä seuraavissa palkkakartoituksen osa-alueissa olet ollut mukana? Rasti ruutuun. a palkkakartoituksen suunnittelu b palkkatietojen kerääminen c palkkatietojen tulosten analysointi ja johtopäätökset d toimenpiteiden suunnittelu e en ole osallistunut palkkakartoituksen tekemiseen 14. Työpaikallasi (työnantajan työtiloissa ja –kohteissa) toimivat muut ulko- ja kotimaiset alihankkijat tällä hetkellä (pl. vuokrayritykset ja vuokratyöntekijät)? a) Toimiiko työpaikallasi kotimaalaisia alihankkijoita 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä Toimiiko työpaikallasi ulkomaalaisia alihankkijoita 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä b) Työpaikallasi alihankkijoiden palveluksessa olevien työntekijöiden arvioitu määrä yhteensä tällä hetkellä _____ henkeä c) Alihankintana tehdyn työn määrä nyt verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen? a. Kasvanut selvästi d. Vähentynyt jonkin verran b. Kasvanut jonkin verran e. Vähentynyt selvästi c. Pysynyt ennallaan d) Onko alihankintatyön käytössä ja alihankkijoiden palveluksessa olevien työntekijöiden työeh- doissa ilmennyt ongelmia tai puutteita työpaikallanne? Yhteistoimintalain noudattamisessa 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä Tilaajavastuulakiin liittyvien selvitysten antamisessa 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä Lähetettyjen työntekijöiden ulkomaisen työnantajan edustajan asettamisessa 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä Työehtosopimusten noudattamisessa 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä Muissa asioissa, missä? _________________________________________ 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä _________________________________________ 1 kyllä 2 ei 3 en tiedä Kiitos vastauksistasi! Palautathan ne oheisessa kuoressa mahdollisimman pian!