1. HANKESUUNNITELMA vuosille 2012 - 2013
Huom! Katso hankesuunnitelman täyttöohje Hakuoppaasta tai internetistä osoitteesta:
http://global.finland.fi/jarjestoille/
uusi hanke
X jatkohanke, merkitse UM:n hankekoodi 34701601, alkamisvuosi 2008
hankkeen taustalla muita yhteistyövaiheita, vuosina_______
hankkeen valmisteluun on saatu UM:n hankevalmistelumatkatukea, vuonna________
Järjestö:
1. Hankkeen perustiedot
1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
1.2 Hankkeen nimi suomeksi Luonnonkatastrofien riskienhallintakapasiteetin
vahvistaminen Guatemalan maya-yhteisöissä
1.3 Hankkeen nimi englanniksi Strengthening the capacity of Mayan communities in
natural disaster risk management in Guatemala
1.4 Hankkeen nimi mahdollisella muulla Capacidades instaladas para la gestión de riesgos
kielellä naturales en comunidades mayas en Guatemala
1.5 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, Maa: Guatemala; maakunta: Chimaltenango;
kylä/kunta) kunnat: Tecpán & San Andrés Itzapa
1.6 Yhteistyökumppanin nimi Asociación Maya de Estudiantes Universitarios
(AMEU)
1.7 Yhteistyökumppanin yhteystiedot Asociación Maya de Estudiantes Universitarios
(AMEU)
6 calle 4-17 zona 1
Edificio Tikal, Ala Sur, Oficina 403.
Ciudad de Guatemala C.A.
GUATEMALA
s-posti: ameu2006@yahoo.es
1.8 Yhteistyökumppanin hankkeesta
vastuulliset henkilöt sekä heidän Marvin Adolfo Guamuch Quelex, AMEU:n hallituksen
yhteystietonsa, jos eri kuin puheenjohtaja
yhteistyökumppanin yhteystiedot Obisbo Pablo Puac Puac, AMEU:n johtaja
1.9 Yhteistyökumppanin ja/tai hankkeen www.ameu.org.gt
mahdollisten kotisivujen osoite
1.10 Hankkeen suunnitellut aloitus- ja tammikuu 2012 – joulukuu 2013
päättymisajankohdat
1

2. Vastaa seuraavaan kysymykseen sekä täytä budjettitiivistelmä (1.13) vasta, kun olet vastannut
muihin kysymyksiin.
1.11 Hankkeen perusidean tiivistelmä. Kirjoita tähän lyhyesti (max. 700 merkkiä) ongelma, johon
hankkeella pyritään vaikuttamaan, hankkeen välitön tavoite, sekä konkreettiset toimenpiteet, jotka
sen saavuttamiseksi on tarkoitus tehdä.
Guatemala sijaitsee Keski-Amerikan kannaksella, jolle ovat ominaisia erilaiset luonnonkatastrofit,
kuten tulivuorenpurkaukset, hirmumyrskyt ja tulvat. Usein ihmisten toimet, kuten metsien hakkuut,
pahentavat luonnonkatastrifien vaikutuksia.
Hankkeen välittömänä tavoitteena on parantaa mayayhteisöjen kykyä ennaltaehkäistä
luonnonkatastrofien haittavaikutuksia Tecpán Guatemalan ja San Andrés Itzapan kunnissa
Chimaltenangon maakunnassa Guatemalassa.
Hankkeen tavoite saavutetaan kouluttamalla ihmisiä. Koska ihmisten toimet usein pahentavat
katastrofien vaikutuksia, on hankkeessa mukana myös luonnonsuojelullisia elementtejä, kuten
puiden istutusta.
Hankkeen tavoite saavutetaan seuraavilla toimenpiteillä:
- Koulutetaan maya-yhteisöjen johtajia luonnonkatastrofien ennaltaehkäisyyn ja
katastrofitilanteeseen liittyvissä asioissa. Koulutusten aikana tehdään myös mm. alueiden
riskikartoitukset
- Myönnetään stipendejä yliopisto-opiskelijoille. Opiskelija osallistuvat myös koulutuksiin ja
tarjoavat akateemista tietoa luonnonkatastrofiehin liittyen.
- Perustetaan taimitarhoja.
- Toteutetaan puidenistutusprojekteja yhteistyössä paikallisten koulujen kanssa
1.12 Jos kysymyksessä on jatkohanke, kerro tässä hankkeen tähänastisten vaiheiden keskeiset
tulokset.
Tämä hanke on jatkoa vuosina 2008–2010 toteutetulle hankkeelle ”Luonnonkatastrofien riskialttiuden
vähentäminen ja kriisivalmiuksien kehittäminen Guatemalan maaseudun mayayhteisöissä”. Hanke
toteutettiin Alta Verapazin ja Quichén maakunnissa. (Uusi hanke on tarkoitus toteuttaa eri
maakunnissa)
Hankkeen keskeisinä tuloksina olivat:
- Hankkeen ensimmäisenä vuonna toteutettiin hankealueille kriisisuunnitelmat. Hankkeen
loppuessa kunnat ja yhteisöt käyttivät tehtyjä kriisisuunnitelmia ja toimivat niiden mukaan.
- 750 mayayhteisöjen edustajaa (sekä miehiä että naisia) koulutettiin luonnonkatastrofien
ennaltaehkäisyyn liittyvissä teemoissa.
- Stipendejä saaneista opiskelijoista syntyi monitieteinen katastrofien vaikutusten
ennaltaehkäisyyn keskittynyt verkosto. Yhteensä 42 opiskelijaa sai stipendin hankkeen aikana.
- Biodiversiteetti parantui ja eroosio vähentyi taimitarhojen ja puiden istutuksen myötä. Tämä
2

3. osa hankkeesta lisättiin hankkeeseen sen toisena toimintavuotena, tehtyjen kriisisuunnitelmien
perusteella. Hankkeen lopussa oli toiminnassa yhteensä 7 taimitarhaa. Taimitarhat tuotivat
myös hedelmiä ihmisten käyttöön.
Tämän lisäksi hankkeen toiminnon lisäsivät mayayhteisöjen ja kuntien hallinnon välistä yhteistyötä
luonnonkatastrofien ennaltaehkäisyssä. Eri toimijoiden välille solmittiin yhteistyösopimuksia.
Koulutuksien osallistujien, opiskelijoiden ja kouluttajien välille syntyi verkosto, joka helpottaa
yhteydenpitoa ja tiedonsaantia jatkossa.
AMEU toteutti hankkeen päättyessä itsearvioinnin, jossa käsiteltiin hankkeen hyvin ja huonommin
menneitä asioita sekä oppeja seuraavaa hanketta varten. Raportti on tämän hakemuksen liitteenä
(espanjaksi).
1.13 Budjettitiivistelmä
vuosi 2012 2013
Järjestön omarahoitus 8700 9120
Haettava hanketuki 49150 51465
Kulut yhteensä 57850 60585
1.14 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus. Jos hanke saa muuta rahoitusta, mainitse rahoituksen
määrä ja lähde.
Määrä Lähde
Hankkeen ulkopuolista rahoitusta ei ole. Kunnat ja koulut tarjoavat tilat koulutuksia varten.
2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus
2.1 Millä perusteella yhteistyökumppani on valittu?
SYL:lla on tehnyt yhteistyötä AMEU:n kanssa 1990-luvulta lähtien. SYL:n edustaja tapasi AMEU:n
edustajia ensimmäisen kerran vuonna 1992 Keski-Amerikan vierailun aikana ja siitä lähtien järjestöt
ovat olleet tiiviissä yhteydenpidossa. Yhteistyössä AMEU:n kanssa on toteutettu Ulkoasiainministeriön
rahoittamia kehitysyhteistyöhankkeita jo 15 vuotta, vuodesta 1996 lähtien.
AMEU on osoittautunut luotettavaksi ja osaavaksi kumppaniksi kehitysyhteistyöhankkeiden
toteuttamisessa. AMEU:lla on sekä hankkeissa tarvittavaa sisällöllistä asiantuntemusta että runsaasti
3

4. kokemusta ulkomaisista rahoittajista.
SYL haluaa tukea erityisesti järjestöjä, jotka toteuttavat koulutushankkeita. AMEU:n tavoitteena on
parantaa mayojen asemaa Guatemalan yhteiskunnassa. Tässä yhtenä tärkeänä osana on heidän
kouluttaminen. Esimerkiksi AMEU on tukenut jo lähes 20 vuoden ajan eri puolilla maata
mayaopiskelijoita stipendien avulla.
2.2 Onko yhteistyökumppanin kanssa tehty aiemmin yhteistyötä, jos niin milloin ja millaista?
Ulkoasiainministeriön tuella on toteutettu seuraavat hankkeet:
– Stipendiaattihankkeessa (1996–2000) tuettiin vähävaraisten guatemalalaisten mayojen
korkeakouluopintoja paikallisessa yliopistossa.
– Mayayliopistohankkeen (2001–2003) tavoitteena oli pitkällä aikavälillä saada perustettua Popol
Wuj -niminen yliopisto, jonka opetuslähtökohdat olisivat mayakulttuurissa. Hankkeen tarkoituksena
oli tarjota mayanuorille korkeakouluopetusta ensimmäistä kertaa heidän omalla kielellään ja
heidän oman kulttuuritaustansa huomioon ottaen.
– Seminaarihankkeessa (2004–2005) edistettiin mayojen oman kulttuuri-identiteetin tuntemusta ja
vahvistettiin osallistujien valmiuksia vaikuttamistyön tekemiseksi. Hankkeen tausta-ajatuksena oli
antaa osallistujille lisää valmiuksia Popol Wuj -yliopiston perustamisen puolesta toimimiseksi.
Järjestettyjen seminaarien teemat olivat: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, naisten asema,
mayakulttuuri ja globalisaatio.
– Vuonna 2006 SYL tuki AMEU:n järjestämän kaksipäiväisen alkuperäiskansojen kansainvälisen
korkeakoulutuskonferenssin toteuttamista.
– Vuosina 2008–2010 toteutettiin luonnonkatastrofien riskialttiuden vähentämiseen ja
kriisivalmiuksien kehittämiseen keskittynyt hanke maaseudun mayayhteisöissä.
2.3 Lisätietoja yhteistyökumppanista.
AMEU on alun perin San Carlosin yliopiston (Guatemalan ainoa valtiollinen yliopisto)
mayaopiskelijoiden perustama järjestö. Järjestö perustettiin vuonna 1990 ja se keskittyi ensimmäisinä
toimintavuosina mayayliopisto-opiskelijoihin ja heidän asemansa parantamiseen, mutta vuosien myötä
se on kasvanut laajemmaksi, yhteiskunnan eri tasoilla toimivaksi mayojen etuja puolustavaksi
järjestöksi. AMEU on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on
koota Guatemalan mayat etsimään vaihtoehtoja taloudelliselle, poliittiselle, kulttuuriselle ja
ympäristöön liittyvälle kehitykselle. AMEU:lla on maassa laaja yhteistyöverkosto erilaisten järjestöjen
ja mayayhteisöjen kanssa. Toiminnassaan AMEU haluaa edistää erityisesti mayakulttuurin, -
identiteetin ja -arvojen tutkimusta ja analysointia. AMEU on myös Guatemalan maya-organisaatioiden
neuvoston jäsen (Consejo de Organizaciones mayas de Guatemala).
Nykyään AMEU:lla on n. 200 jäsentä, osa heistä on kannatusjäseniä ja osa toimii aktiivisemmin
järjestön hyväksi. Palkattua henkilökuntaa on neljä henkilöä. Tällä hetkellä (vuonna 2011) AMEU:lla
on pieniä hankkeita kolmen kansainvälisen järjestön / valtiollisen kehitysaputoimijan kanssa (Save
Children, Catolic Relief Services ja saksalainen Deutsche Gesellschaft für Internationale
Zusammenarbeit, GIZ). Hankkeet keskittyvät nuorten ja lasten oppimateriaalien kehittämiseen, lasten
hyväksikäytön vähentämiseen liittyvän materiaalin tuottamiseen ja paikallisneuvostojen
uudistamiseen.
4

5. 2.4 Millainen on yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa (työvoima, taloudellinen
panos, muu)?
AMEU vastaa hankkeen toimeenpanosta, seurannasta ja paikallisesta hallinnoinnista, työtekijöiden
ohjauksesta, kouluttajien rekrytoimisesta sekä yhteistyöstä paikallisten ympäristö- ja
luonnonkatastrofiaiheisiin perehtyneiden tahojen kanssa.
AMEU tarjoaa hankkeen toteuttamiseen vaadittavat laitteet, kuten tietokoneet ja tulostimet.
2.5 Mitkä muut tahot osallistuvat yhteistyöhön? Mikä on heidän roolinsa ja panoksensa hankkeessa
(esim. suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)?
Hankkeen kohdekuntien hallinnolliset elimet ja mayayhteisöt
Rooli: toimivat yhteyistyötahona ja auttavat hankkeesta tiedottamisessa sekä hankkeen toteuttamisen
kannalta tärkeiden henkilöiden tavoittamisessa. Hankkeen aikana/loppuessa ottavat vastuun hankkeen
toiminnoista. Hallinnollisiin elimiin ja mayayhteisöihin kuuluvat seuraavat tahot:
- Las Oficinas Forestales Municipales (kuntien metsätoimistot, hallinnointiin liittyvä elin)
Tecpánin ja San Andrés Itzapan kunnissa
Rooli: auttavat taimitarhojen perustamisessa/laajentamisessa tarjoamalla teknistä tietotaitoaan
taimien ja siemenien valinnassa, istutuksessa ja kasvatuksessa.
– COLRED (Consejos Locales para la Reducción de Desastres) Paikallisneuvostot katastrofien
vähentämiseksi).
- COCODES (los Consejos Comunitarios de Desarrollo), yhteisöjen kehitysneuvosto
COCODES toteuttaa yhteisöjen kehityshankkeita. Osa COCODESin jäsenistä osallistuu myös
koulutuksiin.
– Alcaldía Indígena, alkuperäisyhteisöjä edustava elin, jolla ei ole poliittista valtaa.
Muut kuntatason toimijat
– PROMUDEL (Programa Municipios Para el Desarrollo Local) eli kuntien paikallisen kehityksen
ohjelma
Rooli: Osallistuu hankkeessa toteuttaviin koulutuksiin yhteänä kouluttajana ja vastaa hanketta
varten valittujen kuntien luonnonkatastrofeihin liittyvien riskien arvioinnista.
– Escuelas Abiertas (Avoimet koulut)
Rooli: auttaa koulutusten järjestämisessä (tilat, ihmisten kutsuminen yms.).
Valtiolliset toimijat
– CONALFA (Comité Nacional de Alfabetización, kansallinen lukutaitoisuuden edistämisen komitea)
Rooli: Komitealla on mayayhteiöjen johtotason henkilöiden yhteystiedot ja heidän avulla luodaan
yhteyksiä kuntien mayayhteisöjen johtajiin ja voidaan välittää tietoa koulutuksista ja muista
tapahtumista.
– CONAP (El Consejo Nacional de Áreas Protegidas), valtiollinen luonnonsuojelualueneuvosto
Rooli: Neuvostolla on laaja siementiedosto ja listaus suojelluista alueista, näin heiltä saa tietoa
taimien ja siementen valinnasta ja sopivista metsänistutuspaikoista.
– CONRED (Coordinadora Nacional para la Reducción de Desastres), valtiollinen
luonnonkatastrofien ja kriisiavun koordinaatiokeskus
Rooli: tarjoaa AMEU:lle institutionaalista tukea sekä tietoa luonnonkatastrofeihin liittyen. Toimii
mahdollisena kouluttajana koulutuksissa.
– INSIVUMEH (El Instituto Nacional de Sismología, Vulcanología, Meteorología e Hidrología)
valtiollinen seismologian, tulivuorten tutkimuksen, meteorologian ja hydrologian laitos
5

6. Rooli: tuottaa tutkimustietoa eri alueiden haavoittuvuudesta, jota voidaan hyödyntää hankkeessa.
– MAGA, (Ministerio de Agricultura, Alimentación y Ganadería, maa- ja karjatalouden, sekä
ravitsemuksen ministeriö)
Tarjoavat mahdollisesti teknisiä laitteita taimitarhoja varten.
– MINEDUC (Ministerio de Educación, Opetusministeriö)
Rooli: auttaa ala-asteiden oppilaille tarkoitettujen metsänistutuspäivien järjestämisessä.
Käytännössä MINEDUC:ia edustaa paikalliset koulut, jotka osallistuvat metsänistutuspäiviin.
– SEGEPLAN (Secretaria de Planificación de la Presidencia, valtiollinen kehitysvirasto)
Rooli: Osallistuu mahdollisesti koulutuksiin yhtenä kouluttajana.
– Universidad de San Carlos (Guatemalan (ainoa) valtiollinen yliopisto)
Rooli: tarjoaa tutkimustietoa luonnonkatastrofien ehkäisystä sekä katastrofiherkistä alueista.
3. Hankkeen tausta ja kestävyys
3.1 Miten hankkeen idea sai alkunsa? Onko se esimerkiksi osa jotain suurempaa
hankekokonaisuutta?
Tämä hanke on jatkohanke vuosina 2008–2010 toteutetulle hankkeelle.
Alun perin idea luonnonkatastrofien riskien vähentämishankkeesta sai alkunsa erään maya-opiskelijan
pro gradu -tutkielman pohjalta. Tutkielma käsitteli perinteisten maya -johtajien, maan hallinnan ja
luonnonresurssien suhdetta. Tutkielman johdosta AMEU sisällytti osaksi strategiaansa
ympäristöriskien hallinnan. SYL:n ja AMEU:n vuosina 2008–2010 toteuttama hanke pyrki
vähentämään luonnonkatastrofien riskialttiutta. Tämän uuden hankkeen tarkoitus on jatkaa edellisen
hankkeen toimintoja uusilla hankealueilla ja hyödyntää edellisen hankkeen oppeja entistä paremman
hankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Sekä AMEU että SYL näkivät hyvänä hankkeen jatkamisen. Hankkeen ensimmäisestä vaiheesta oli
opittu paljon, saatu hyviä käytäntöjä ja tietoja sekä myös analysoitu esiin tulleita ongelmia, joita
halutaan hyödyntää myös tässä jatkohankkeessa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana myös
teeman merkittävyys mayayhteisöille oli tullut hyvin esille ja hyödynsaajat olivat osallistuneet
hankkeeseen aktiivisesti. Esimerkiksi alueen kunnat olivat ottaneet vastuulleen taimitarhojen
toiminnan jatkumisen.
3.2 Kerro lyhyesti hankkeen toimintaympäristöstä.
Guatemala sijaitsee Keski-Amerikan kannaksella, neljän mannerlaatan kohtauspisteessä. Tämä tekee
alueesta erittäin herkän esimerkiksi maanjäristyksille ja tulivuorenpurkauksille (Guatemalassa on 32
tulivuorta, joista 3 aktiivista. Vuonna 2010 yksi tulivuorista purkautui kolmen päivän ajan syösten
11 350 000m2 tuhkaa/laavaa). Aluetta ravistelevat vuosittaiset, Karibian alueelle tyypilliset,
hirmumyrskyt ja rankkasateet. Guatemala kärsii myös metsien hakkuista. Metsien hakkuut
yhdistettynä rankkasateisiin aiheuttavat eroosiota ja maanvyörymiä, joka on todella suuri
turvallisuusriski hankealueen asukkaille. Hakkuut aiheuttavat osaltaan pohjavesien häviämistä. Tämä
on erityisesti ongelma kaupunkien läheisyydessä, missä kulutetaan muutenkin paljon vettä.
Guatemala on yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista. Maailmanpankin mukaan n. 75%
Guatemalan asukkaista elää köyhyydessä ja lähes 58 % äärimmäisessä köyhyydessä. Erityisesti
maaseudulla asuvat, huonosti koulutetut ja/tai alkuperäisväestöön kuuluvat ihmiset kärsivät
6

7. köyhyydestä. Yli 90 % alkuperäisasukkaista elää köyhyydessä. Hankemaakunta Chimaltenango
sijaitsee yhdellä Guatemalan köyhimmistä alueista, jossa 88 % alkuperäisasukkaista elää
äärimmäisessä köyhyydessä. Myös alueen koulutustaso on alhainen; 15-24 –vuotiasita 12,2 % on
edelleen lukutaidottomia. Luku on kuitenkin pienempi kuin aikuisväestön joukossa, joista neljäsosa on
lukutaidottomia. Alkuperäisväestön keskuudessa lukutaidottomuus on suurempaa: 19,6 % nuorista on
lukutaidottomia (vastaava luku ei-alkuperäisväestöön kuuluvilla nuoriilla on 7,8%). Vertailtaessa
kaupukien ja maaseudun eroja maaseudun lukutaidottomuus on korkeamaa: maaseudulla 18,8 % on
lukutaidottomia, kun taas kaupungeissa vastaava luku on 5,5 %. Naisista 15,2 % ja miehistä 8,6 % on
lukutaidottomia. Alkuperäisasukkaiden joukossa ero on vielä suurempi, alkuperäisasukasnaisten
lukutaidottomuus on peräti 31,9 % ja miestenkin 14,2 %.
Guatemalassa maataloudella on yhä merkittävä rooli ja hankealueella 60 % asukkaista saa elantonsa
maataloudesta. Toinen merkittävä tulonansaitsemisala on vaatetusala ja tekstiiliteollisuus.
Guatemala on kulttuurisesti monimuotoinen maa, jossa asuu useita eri alkuperäiskulttuurien edustajia.
Tästä kertoo se, että maassa puhutaan yhteensä 22 eri alkuperäiskieltä. Hankealueella n. 32 %
väestöstä puhuu Kaqchikelia ja läheskään kaikki eivät osaa espanjaa. Tämä vaikeuttaa usein
alkuperäisasukkaiden elämää/toimintaa, koska virallisissa yhteyksissä käytetään pääasiallisesti
espanjaa. Toisaalta espanjankielen vahva asema on heikentänyt alkuperäisväestön kielten asemaa ja
osa kielistä uhkaa hävitä. Mayojen maailmankatsomuksen mukaan ihminen ja luonto palautuu aina
tasapainoon. Tämä vaikuttaa heidän tapaansa ajatella esimerkiksi luonnonmuutoksiin ja niiden
vakavuuteen.
Alkuperäsasukkaisen mahdollisuudet osallitua päätöksen tekoon ovat heikot Guatemalassa, koska
päättävissä asemissa on vain mestizoja (alkuperäisasukkaiden ja espanjalaisten jälkeläisiä).
Guatemalassa on kuitenkin joitain julkisia instituutioita, jotka pyrkivät vaikuttamaan heidän asemaan.
Näistä esimerkkejä ovat: Fondo de Desarrollo Indígena Guatemalteco (FODIGUA, Guatemalan
alkuperäisasukkaiden kehitysrahasto), la Comisión contra la Discriminación y el Racismo en
Guatemala (CODISRA, diskriminaation ja rasismin castainen komissio Guatemalassa).
Guatemalassa on paikallisen virallisen (poliittisen) hallinnon rinnalla perinteisiä mayayhteisöjen omia
hallintoelimiä, kuten alcaldía indígena. Näillä hällintoelimillä ei ole poliittista valtaa, mutta
mayayhteisöissä niiden merkitys yhteisöjen hallinnossa on suuri ja he tekevät paljon yhteistyötä
poliittisen hallinnon kanssa.
Tietoja hankealueista:
Kunnan nimi: Tecpán
Kieli/alkuperäisväestö: Maya Kaqchiquel
Pinta-ala: 201 Km2
Asukasluku: 59,900, joista 90% on kaqchikel-mayoja ja 10% mestitsejä.
Korkeus merenpinnasta: 2,286 m
Kunnan nimi: San Andrés Itzapa
Kieli/alkuperäisväestö: Maya kaqachikel ja tzutujil
Pinta-ala: 90 Km2
Asukkaat: 31.956, jossa 47 % on mayoja ja 53 % mestitsejä.
Korkeus merenpinnasta: 1,850 m
7

8. Hanke toteutetaan Tecpánin ja San Andrés Itzapan kunnan alueella, Chimaltenangon maakunnassa.
Alueet on valittu seuraavista syistä:
1. Kunnat ovat ns. “punaisia alueita” eli suhteessa kaikkein herkimpiä luonnonkatastrofeille.
Erityisesti talvella sateiden aikana alue kärsii suuresti maanvyörymistä
2. Alueiden metsien häviämisaste on suuri, joka johtuu suureksi osaksi alueella olevien
kaupunkien kasvusta. Tämä on johtanut lähteiden kuivumiseen ja pohjavesien vähenemiseen.
Metsien häviäminen on lisännyt myös eroosiota.
3. Mayojen maailmankatsomus. Mayojen maailmankatsomuksen mukaan luonnon ja ihmisen
välillä vallitseee tasapaino, joka heilahtaessaan palautuu aina takaisin. Tämän
maailmankatsomuksen yhdistäminen teoriaan on tärkeää, jotta mayat saavat ajankohtaista
tietoa asioista.
4. Hankealueen Maya-yhteisöillä on jo valmiiksi hyvät yhteydet toisiinsa.Tämä auttaa AMEU:ta ja
yhteisöjä yhteydenpidossa
5. Hankealueet sijaitsevat tarpeeksi lähellä pääkaupunkia ja AMEU:n keskustoimistoa (tämä
opittiin edellisestä hankkeesta, hankealueille päästävyys on tärkeää käytännön toteuttamisen
kannalta)
3.3 Millainen on hankkeen toimialan yleinen kehitystaso kohdealueella? Miten paikallinen hallinto
tällä alalla ja näissä asioissa toimii? Miten paikallinen hallinto osallistuu hankkeen toteutukseen tai
rajoittaa sitä?
Chimaltenangon maakunta on yksi Guatemalan köyhimmistä ja alkuperäisväestörikkaimmista alueista.
Alue sijaitsee myös erittäin luonnonkatastrofiriskiherkällä alueella. Alue kärsii myös suuresta metsien
hävittämisasteesta ja eroosio-ongelmat ovat suuria. (ks. 3.2)
Guatemalassa tiedostetaan luonnonkatastrofien riskitekijät ja niitä ehkäiseviä toimijoita on sekä
valtiollisella että paikallisella tasolla. Valtion tasolla INSUMEH (ks. 2.5) vastaa luonnonkatastrofeihin
liittyvän tieteellisen tutkimuksen tuottamisesta, kuten geologisista muutoksista (esim. maanjäristykset
ja tulivuorenpurkaukset). La Direccón General de Bosqués (valtion metsätoimisto) puolestaan vastaa
metsien hoidosta ja suojelemisesta ja CONAP (ks. 2.5) on yleinen luonnonsuojeluun erikoistunut
neuvosto. Eri valtiollisista toimijoista huolimatta luonnonkatastrofiriskien minimoimiseksi eri toimijoiden
välillä ei ole yhtenäisyyttä ja korruptio on ongelma, joka estää tehokasta ja järjestelmällistä toimintaa.
Paikallisella tasolla on useita eri toimijoita, jotka toimivat luonnonkatastrofiriskien vähentämiseksi.
Esimerkiksi yhteisötasolla toimii yhteisöjen kehitysneuvostot (COCODES), Alcaldiat ja erilaiset naisten
ja nuorten järjestön luonnonkatastrofeihin liittyen. Kunta- ja maakuntatasolla on myös omat toimijansa,
kuten COLRED (ks. 2.5.). Kunnissa on myös omat metsätoimistot, jotka esimerkiksi pitävät yllä
taimitarhoja.
Paikallisen virallisen, poliittisen hallinnon (vrt. mayojen perinteiset toimijat, kuten alcaldiat.) rooli
hankkeessa tulee olemaan merkittävä.Se tarjoaa maa-alan ja materiaalia taimitarhojen perustamista
varten ja tukee hankkeen teknistä toteuttamista tarjoten metsätoimistojensa henkilökunnan
asiantuntemusta esim. taimitarhojen käyttöön. Paikallishallinto auttaa myös eri toimijoiden
yhteensaattamisessa ja tuo poliittista kestävyyttä hankkeelle. Myös maya-yhteisöjen hallintoelimillä on
hankkeessa iso rooli, koska he ovat osaltaan hyödynsaajia ja osaltaan vastuussa hankkeen aikana
saatujen tuloksien ja koulutuksien oppien siirtämisestä omien yhteisöjensä jäsenille.
8

9. 3.4 Miten hanketta on suunniteltu?
Tämä hanke on jatkohanke vuosina 2008–2010 toteutetulle hankkeelle.
Joulukuussa 2010 kaksi suomalaista SYL:n / KENKKU:n (Kehitysyhteistyöasianneuvottelukunta)
edustajaa oli Guatemalassa seuranta- ja evaluointimatkalla. Matkan aikana keskusteltiin paljon
mahdollisuudesta jatkohankkeeseen ja edellisen hankkeen opituista asioista. Vuosien 2010–2011
vaihteessa AMEU toteutti itsearvion vuosien 2008–2010 hankkeen onnistumisista, haasteista ja
opeista. Hankeseurantamatkalla käytyjen keskustelujen ja AMEU:n itse arvion pohjalta AMEU alkoi
työstää hanke-ehdotusta, jonka se esitteli SYL:lle tammikuussa 2011. Tästä lähtien hanketta on
suunniteltu yhdessä sähköpostien ja SKYPE:n välityksellä. Hankesuunnittelu on ollut tiivistä
välimatkasta huolimatta.
Hankkeelle ei haettu jatkoa vuodesta 2011 lähtien, koska vuonna 2010 SYL uudisti omaa
kehitysyhteistyöstrategiaansa. Ennen strategian valmistumista SYL ei halunnut hakea uusia
hankkeita.
3.5 Mitkä ovat ne hyödynsaajien kannalta keskeiset ongelmat, joihin hankkeella pyritään
vaikuttamaan?
Hyödynsaajien kannalta keskeinen ongelma on suuret luonnonkatastrofiriskit heidän elinaluillaan ja
tiedon puute siitä, miten riskejä voidaan välttää. Nämä riskitekijät muodostuvat seuraavista asioista:
1. Maanvyörymille ja tulville herkät alueet, erityisesti talviaikaan. Useat asumukset sijaitsevat
vuorten rinteillä tai jokien reunoilla, jotka ovat erityisen riskiherkkiä alueita.
2. Metsien ja pohjavesien häviäminen. Vuosittain Guatemalassa häviää 73,148 hehtaaria
metsää.
3. Vähäiset luonnonkatastrofien riskienhallintamekanismit. Suuri osa luonnonkatastrofeista
johtuvista kuolemista johtuu siitä, että asumuksia rakennetaan riskialueille. Myös teiden
rakentamisessa ei oteta huomioon riskiherkkiä alueita.
4. Luonnonkatastrofiriskeistä kertovan opetusmateriaalin ja opetusmetodien puute, erityisesti
alkuperäiskulttuurien parissa (kieli, sosiaalikulttuuriset tekijät)
5. Pitkän aikavälin riskinhallinta-aloitteiden ja visioiden puute. Valtiolla ei ole koherenttia
luonnonkatastrofiriskeihin liittyvää politiikkaa ja tämä on johtanut siihen, että katastrofien
kohdalla keskitytään enemmän jälki- kuin ennaltaehkäisyyn.
6. Huono yhteydenpito yhteisöjen johtajien, paikallishallinnon ja väestön välillä koskien riskien
hallintaa. Myös ammatti- ja akateeminen tieto riskienhallinnasta on keskittynyt maan
pääkaupunkiin (enemmän töitä, paremmat palkat).
3.6 Millaiset riskit voivat vaikuttaa hankkeen onnistumiseen? Miten näiden riskien toteutumista
pyritään ennaltaehkäisemään?
Hankkeen pitkän aikavälin onnistumiseen vaikuttavia riskejä voi vähentää kouluttamalla ihmisiä
varautumaan luonnonkatastrofeihin ja lisäämällä tietoa eri tahoista, jotka auttavat katastrofin
sattuessa. Katastrofin sattuessa oikeaa toimintaa voi edistää esim. simulaatioharjoituksilla
katastrofista. Tämä voidaan toteuttaa yhteistyössä AMEU:n, yhteisöjen ja muiden tahojen kanssa.
Pitkällä aikavälillä luonnonkatastrofiherkkyyttä vähentävien toimien toimeenpano, esimerkiksi
9

10. metsitykset maanvyörymäalueilla, on tärkeää. Myös talojen/asumusten rakentamista riskiherkille
alueille, kuten vuorien rinteille tai jokien varsille, on vältettävä.
Hankkeen toimenpanoon vaikuttavat riskit, joihin hankkeen puitteissa voidaan vaikuttaa:
- Paikallishallinto vaihtuu vaalien seurauksena ja politiikka muuttuu
Ennaltaehkäisy: Yhteydenpito hallintoelimiin vaalikauden aikana, jotta saadaan tietoa
paikallishallinnon suhtautumisesta ympäristöasioihin. Ennen vaaleja on tärkeää lisätä
ehdokkaiden tietoisuutta luonnonkatastrofeihin liittyvistä asioista. Tiivis yhteydenpito
hallintovirkamiehiin.
- Sopivan opiskelualan ja -taustan omaavia opiskelijoita on vaikea löytää.
Ennaltaehkäisy: Stipendeistä ja niiden ehdoista tiedotetaan selkeästi ja hyvissä ajoin eri
yliopistoissa.
- Kouluttajien alkuperäiskielien kielitaito on puutteellinen. Tämä johtaa huonoon käännökseen
koulutusten aikana ja sitä kautta opiskelijoiden motivaation vähenemiseen.
Ennaltaehkäisy: Kouluttajat on valittava niin, että myös heidän kielitaitonsa testataan.
Stipendiaatteja käytetään koulutusten aikana käännösapuna.
- Koulujen henkilökunnalla on negatiivinen suhtautuminen metsitysprojektien toteuttamiseen,
johon oppilaat osallistuvat.
Ennaltaehkäisy: Neuvottelut koulujen kanssa ja opettajien tiedonlisääminen aiheen
tärkeydestä.
- Pula tarvittavista siemenistä taimitarhoja varten
Ennaltaehkäisy: siemeniä täytyy hankkia hyvissä ajoin etukäteen saatavuuden
varmistamiseksi.
- Paikallishallinto ei allokoi määrärahoja luonnonkatastrofien hallintaprojekteihin, vaan enemmän
omien intressiensä mukaan tai allokoivat määrärahoja niille yhteisöille, jotka ovat äänestäneet
heitä
Ennaltaehkäisy: tätä on vaikeaa ennaltaehkäistä. Yhteistyö paikallisviranomaisten kanssa ja
toiminnan läpinäkyvyys on tärkeää.
Hankkeen toimenpanoon vaikuttavat riskit, joihin hankkeen puitteissa ei voi vaikuttaa:
- Ilmasto-ongelmat; hallat ja jää voivat vaikuttaa osaan taimitarhojen kasveista korkeilla aluilla.
Ilman kylmenemiseen ei voida vaikuttaa, mutta kasveja voidaan yrittää suojella esim. harsoin.
- Myrskyt, tulivuorenpurkaukset ja maanvyörymät voivat katkaista teitä ja sähköjä. Tämä voi
vaikuttaa esim. koulutusten aikatauluihin myöhästyttämällä niitä.
- Taimia ja puita tuhoavat hyönteiset ja eläimet
- Lakot: Guatemalassa järjestetään usein lakkoja eri aiheista. Tämä voi vaikuttaa koulutuksiin
osallistujien osallistumisasteeseen. Esim. tiet voivat olla lakkojen takia katkaistu.
3.7 Luoko hanke jonkin uuden rakenteen tai toimintatavan, vai tuetaanko sen avulla jo olemassa
olevaa? Selvitä.
Hankkeen puitteissa ei luoda uutta toimintatapaa, vaan hankkeessa jatketaan jo edellisessä
hankkeessa toimineita käytäntöjä. Hanke ei myöskään luo uusia rakenteita, vaan vahvistaa jo
olemassa olevia rakenteita. Näistä rakenteista on tärkeimpiä COCODES:n ja COLRED:n
vahvistaminen. (ks. 2.4). Nämä tahot ovat sekä hankkeen yhteistyökumppaneita että hyödynsaajia,
kun niiden jäsenet voivat osallistua hankkeen aikana järjestettäviin koulutuksiin. Ajatuksena on, että
kouluttamalla näitä paikallistason toimijoita he voivat jakaa tietonsa yhteisöjensä jäsenten kanssa ja
10

11. kehittää toimintaansa. Hankkeen aikana tuetaan myös luonnonvarojen säilyttämistä ja
paikallishallinnon toimia luonnonkatastrofiriskien ehkäisemisessä.
Uutena asiana edelliseen hankkeeseen on, että tässä hankkeessa halutaan osallistaa koulujen
oppilaat puidenistutuksiin. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta luonnonkatastrofiriskeistä ja niiden
ennaltaehkäisystä jo varhaisessa vaiheessa.
3.8 Miten ja milloin vastuu hankkeesta siirretään paikalliselle hallinnolle, paikalliselle järjestölle tai
hyödynsaajille itselleen?
Hanke toteutetaan Guatemalassa yhteistyössä AMEU:n ja muiden toimijoiden kanssa. Vastuu
hankkeen toteuttamisesta on AMEU:lla heti alusta lähtien. Hankkeen loppuessa toimintoja ei voida
jatkaa AMEU:n puolesta sellaisina kuin ne ovat hankkeen aikana. Hankkeen jatkuvuus varmistetaan
siirtämällä vastuut eri toimijoille ja kouluttamalla ihmisiä niin, että he hyötyvät tiedosta myös hankkeen
jälkeen.
Hankkeen aikana sen toimintoja ja vastuita pyritään siirtämään erityisesti paikallishallinnolle (sekä
poliittinen että perinteinen). Yhtenä tavoitteena on, että paikallishallinnot ottaisivat ympäristöasiat
entistä paremmin huomioon politiikassaan ja toiminnassaan. Tavoitteena on myös se, että vastuu
taimitarhoista ja puiden istutuksista siirtyy kuntien taimitarhoille. Tähän päästään neuvottelemalla
kuntien kanssa heti hankkeen alussa taimitarhojen siirtämisestä heidän vastuulleen ja teknisen tuen
jatkamisesta hankkeen jälkeen. Tästä on hyviä kokemuksia edellisestä hankkeesta: kunnat ovat
ottaneet asiasta vastuun kaikissa hankekunnissa. Hankkeen aikana tehdään yhteistyötä myös muiden
paikallisten järjestöjen/toimijoiden kanssa. Tarkoituksena on esimerkiksi neuvotella paikalliset naisten
ryhmät huolehtimaan taimitarhojen käytännön hoitamisesta.
Koulutuksiin osallistuvat yhteisöjohtajat välittävät koulutuksissa saaneita oppeja ja tietoja omissa
yhteisöissään. Näin yhteisöt saavat tarpeellista tietoa luonnonkatastrofiriskeihin varautumiseen. Myös
stipendejä saavat opiskelijat vievät omalta osaltaan yliopistoissa saatuja tietoja eteenpäin. Opiskelijat
pyritään valitsemaan alkuperäisyhteisöistä. Näin he voivat tarjota yhteisöilleen teknistä tukea
luonnonkatastrofeihin ja niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyn osalta.
4. Hyödynsaajat
4.1 Keitä ovat hankkeen välittömät hyödynsaajat? Paljonko heitä on (arvio)?
Kahden hankevuoden aikana hankkeen välittöminä hyödynsaajina ovat 200 yhteisöjohtajaa, 15
stipendiaattia ja 200 lasta Tecpán Guatemalan kunnan 35 kylästä ja 15 pienemmästä yhteisöstä sekä
San Andrés Itzapan kunnan 9 kylästä ja lukuisista pienemmistä yhteisöistä. Tämän lisäksi
hyödynsaajina ovat taimitarhoja hoitavat ihmiset. Seuraavassa hyödynsaajat on jaoteltu toiminnoittain.
Koulutukset
Koulutuksissa koulutetaan hankkeen molempina toimintavuosina 100 yhteisöjohtajaa.
Yhteisöjohtajat ovat mayayhteisöjen hallinnon, kuten kehitysneuvostojen (COCODES) ja alcaldíojen
edustajia. Iältään he ovat 25–50 -vuotiaita, sekä naisia että miehiä. Hankkeessa koulutetaan
nimenomaan yhteisöjohtajia, koska heillä on paremmat mahdollisuudet levittää tietoa eteenpäin
omissa yhteisöissään ja heillä on asemansa takia paremmat mahdollisuudet tehdä yhteistyötä
paikallisten viranomaisten kanssa.
11

12. Stipendiaatit
Stipendiohjelmassa hyödynsaajina on 15 opiskelijaa. Stipendiaateiksi valitaan sekä miehiä että naisia.
Stipendiaattien valinnassa suositaan yliopisto-opiskelijoita, jotka opiskelevat ympäristöön liittyvää
tutkintoa Guatemalan yksityisissä ja valtion omistamissa yliopistoissa. Myös hankkeen kohdealueelta
pyritään valitsemaan stipendiaatteja mahdollisuuksien mukaan. Stipendit myönnetään kahdeksi
vuodeksi.
Taimitarhat
Taimitarhojen suorina hyödynsaajina ovat ihmiset, jotka hoitavat niitä. Taimitarhojen hoitamiseen
osallistuvat kuntien metsätoimistot (2 kpl) ja koulutuksiin osallistuvat ihmiset. Hankkeen aikana myös
muut paikalliset toimijat, kuten naisryhmät, osallistuvat mahdollisesti taimitarhojen hoitamiseen.
Puiden istutukset
Puiden istutuksessa suorina hyödynsaajina ovat hankkeen molempina vuosina noin 100 13–15-
vuotiasta koululaista. He ovat alakoulun kuudennen luokan oppilaita. Tecpán Guatemalan kunnassa
mukana ovat 25 de julion koulu ja Iximchen koulu. San Andres Itzapan kunnassa mukana ovat Miguel
García Granadosin koulu ja San Vicente de Paúlin koulu. Koululaisten lisäksi hankkeen tässä
toiminnossa ovat mukana edellä mainittujen koulujen johtajat ja opettajat.
4.2 Keitä ovat hankkeen välilliset hyödynsaajat?
- Alueen kunnat
- 12 koulutuksiin palkattavaa kouluttajaa
- AMEU:n henkilökunta
- n. 75 stipendiaattien perheenjäsentä
- Koulutuksiin osallistuvien 200 henkilön perheenjäsenet, 1000 perheenjäsentä.
- Istutuksissa mukana olevien 200 lapsen sisarukset ja vanhemmat, n. 1000 perheenjäsentä
- Paikallinen väestö
- SYL, erityisesti kehitysyhteistyöasioiden neuvottelukunta (KENKKU)
Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
4.3 Miten hyödynsaajat itse osallistuvat hankkeeseen?
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
12

13. 4.4 Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen.
Suorat hyödynsaajat
Yhteisöjohtajat: osallistuvat koulutuksiin ja saavat tietoa siitä kuinka tulee toimia kriisitilanteissa. He
saavat tietoa myös siitä, miten ehkäistä luonnonkatastrofiriskien vaikutuksia. Koulutusten aikana he
verkostoituvat muiden toimijoiden kanssa. He myös auttavat taimitarhojen hoitamisessa ja muiden
taimitarhoja hoitavien tahojen rekrytoinnissa (naisryhmät)
Stipendiaatit: Stipendiaatit osallistuvat koulutuksiin, auttavat kouluttajia koulutusten järjestämisessä ja
osallistuvat AMEU:n muihin toimintoihin. Koulutuksissa he toimivat muun muassa kääntäjinä
kaqchikelin kielelle. AMEU:n toiveena/tavoitteena on, että opiskelijat voisivat hankkeen aikana tehdä
opinnäytetyönsä hankkeen teemoihin liittyen
Kuntien metsätoimistot: antavat teknistä tukea taimitarhojen toteuttamiseen ja ottavat vastuun niiden
huolehtimisesta hankkeen aikana.
Paikalliset naisryhmät: osallistuvat mahdollisesti taimitarhojen hoitamiseen. Tämä hyödynsaajaryhmä
varmistuu hankkeen aikana.
Oppilaat: Osallistuvat taimien istutukseen touko-kesäkuussa. Istutuksia ennen he oppivat koulussa
kuinka heidän tekemänsä työ estää eroosion etenemistä ja suojelee yhteisöjä luonnonkatastrofien
haitoilta.
Epäsuorat hyödynsaajat
Alueen kunnat: Hankealueiden kunnat osallistuvat hankkeen toimeenpanoon antaen sille poliittisen
tukensa ja maata taimitarhojen laajentamiseen.
Kouluttajat: Valmistelevat koulutukset ja vastaavat koulutusten asiasisällöstä
AMEUn henkilökunta: vastaa hankkeen suunnittelusta, toimeenpanosta ja arvioinnista. He valitsevat
kouluttajat ja stipendiaatit, sopivat yhteistyöstä eri tahojen kanssa ja valmistelevat arviointityökalut.
Hankkeen aikana myös heidän kapasiteettiaan vahvistetaan koulutuksien avulla.
Koulutuksiin osallistujien, koululaisten ja stipendiaattien perheenjäsenet sekä paikallinen väestö: eivät
osallistu hankkeen varsinaiseen toteuttamiseen. Osa paikallisesta väestöstä, esim. naisryhmät, voivat
osallistua taimitarhojen hoitamiseen.
SYL:n kehitysyhteistyöasioiden neuvottelukunta (KENKKU) vastaa hankkeen Suomen pään
hallinnoinnista ja seurannasta yhdessä kehitysyhteistyökoordinaattorin kanssa.
13

14. 5. Hankkeen tavoite, toteutussuunnitelma, seuranta ja tiedotus
Tavoitteet
5.1 Mikä on hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoite?
Vähentää luonnonkatastrofien haittavaikutuksia Guatemalassa.
5.2 Mikä on hankkeen välitön tavoite?
(Alueellisesti ja hyödynsaajien osalta rajattu)
Parantaa mayayhteisöjen kykyä ennaltaehkäistä luonnonkatastrofien haittavaikutuksia Tecpán
Guatemalan ja San Andrés Itzapan kunnissa Chimaltenangon maakunnassa Guatemalassa.
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
(myös pienempää hanketukea hakevat voivat halutessaan vastata tähän)
5.3 Mitkä ovat hankkeella tavoiteltavat tulokset?
Tulokset:
1. Mayayhteisöjen johtajat tietävät kuinka ennaltaehkäistä luonnonkatastrofiriskejä ja toimia katastrofin
sattuessa
2.Ympäristötieteiden ja muiden hankkeen kannalta relevanttien alojen opiskelijoita on tuettu stipendein
3. Uusia taimitarhoja on perustettu
4. On toteutettu neljä puidenistutuspäivää ennalta valituilla alueilla
Toteutus
5.4 Millaisilla toimenpiteillä hankkeen tuloksiin ja välittömään tavoitteeseen pyritään? Mikäli
mahdollista, merkitse tähän myös toimenpiteiden karkea (vuositason) toteutusaikataulu.
Tulos 1: Mayayhteisöjen johtajat tietävät kuinka ennaltaehkäistä luonnonkatastrofiriskejä ja toimia
katastrofin sattuessa
Tämä tulos saavutetaan järjestämällä yhteisöjohtajille koulutuksia luonnonkatastrofien
ennaltaehkäisemiseen ja katastrofeihin liittyviin toimenpiteisiin. Koulutuksia järjestetään kumpanakin
hankevuonna.
Koulutuksia on vuodessa yhteensä 12 (kahtena vuotena yhteensä 24), joista puolet toteutetaan
Tecpán Guatemalan kunnassa ja puolet San Andrés Itzapan kunnassa (6 koulutusta / kunta / vuosi).
Koulutukset järjestetään kahden kuukauden välein. Odotuksena on että yhdessä kunnassa saadaan
koulutettua 50 henkilöä vuodessa. Koulutettavat osallistuvat kaikkiin kuuteen koulutukseen.
Jokaisessa koulutuksessa on mukana palkattujen kouluttajien ja AMEUn henkilökunnan lisäksi kaksi
stipendiaattia. Materiaaleina koulutuksissa käytetään luonnonkatastrofien haittavaikutuksien
ehkäisemiseen liittyviä monisteita ja muuta AMEU:n tarjoamaa materiaalia. Koulutukset ovat päivän
mittaisia ja alkavat kello 8 aamulla jatkuen iltapäivään kello 17 asti. Koulutukset ovat osallistujille
14

15. ilmaisia ja niiden aikana tarjotaan myös päivän ateriat.
Hankkeen aikana solmitaan yhteistyösopimuksia yhteisöjen hallintoelimien kanssa. Sopimusten
tarkoituksena on taata, että yhteisöt, erityisesti koulutuksiin osallistuvat yhteisöjohtajat, ottavat vastuun
tiedon siirrosta omiin yhteisöihinsä koulutusten jälkeen ja toimeenpanevat koulutuksissa saamiansa
oppeja käytäntöön. Tiedonsiirron varmistamiseksi ja vahvistamiseksi AMEU osallistuu yhteisöjen
kuukausittaisiin kokouksiin tarjoten tukeaan luonnonkatastrofien ennaltaehkäisevään toimintaan.
Ensimmäisen vuoden aikana palkataan 6 asiantuntijaa suunnittelemaan 6 koulutuskertaa ja
toteuttamaan ne. Kouluttajat ovat oman alansa asiantuntijoita, jotka tulevat esim. INSUMEH:stä ja
MAGA:sta. Heidät valitaan sitä varten tehdyn kriteeristön avulla. Kouluttajat haastatellaan ennen
valintaa.
Koulutusten teemat liittyvät alueen ympäristösuunnitteluun, kriisisuunnitelmiin ja riskianalyyseihin,
riskialueiden kartoitukseen, mayafilosofiaan, luonnonilmiöiden tulkintaan ja luonnonkatastrofien
simulaatioihin. Teemojen moninaisuuden vuoksi jokaiselle koulutuskerralle palkataan oma
asiantuntija, joka suunnittelee koulutuksen sisällön. Jokainen asiantuntija pitää vuodessa kaksi
koulutusta omasta aiheestaan, toisen Tecpán Guatemalassa ja toisen San Andrés Itzapassa.
Koulutusten teemat:
Teema 1: Ympäristösuunnittelu
Teemaan sisältyy yhteisöjen sijainnin hahmottaminen suhteessa luonnonkatastrofiherkkiin alueisiin,
yhteisöjen haavoittuvuuden kartoittaminen ja oletukset ympäristön tulevasta kehityksestä. Teeman
toteutuksessa on mukana SEGEPLAN:n työntekijät.
Teema 2: Riskienhallintasuunnitelmat ja riskianalyysit
Riskianalyysien teko on alueilla tärkeää, jotta investointeja tehtäisiin pidemmän aikavälin
suunnitelmalla. Kriisisuunnitelmia tehdään yhteistyössä PROMUDEL:n kanssa.
Teema 3: Riskialueiden kartoitus
Kartoitetaan ne alueet, jotka ovat erityisen haavoittuvaisia luonnonkatastrofin sattuessa. Tässä
mukana voivat olla esimerkiksi INSIVUMEH, MAGA tai CONAP.
Teema 4: Mayafilosofia
Mayafilosofia kunnioittaa ympäristön monimuotoisuutta ja sen suojelua. Teemassa toteutetaan
mayojen omasta kulttuurista lähtevää ympäristökasvatusta. Mayakulttuurin omia hengellisiä oppaita
on mukana koulutuksissa.
Teema 5: Luonnonilmiöiden tulkinta
Tutustutaan luonnon antamiin merkkeihin katastrofien lähenemisestä ja niiden tulkintaan.
Koulutuksissa on mukana mayakulttuurin hengellisiä oppaita.
Teema 6: Simulaatiot
Koulutuksessa tehdään simulaatiot siitä, mitä kunkin aluetta uhkaavan luonnonkatastrofin sattuessa
tulisi toimia. Esimerkkeinä simulaatioista voi olla toiminta maanjäristysten yhteydessä tai väestön
evakuointi tulva-alueelta. Mukana koulutuksessa on CONRED.
Koulutusten tavoitteena on, että osallistujat saavat tärkeää tietoja luonnonkatastrofien
ennaltaehkäisemisestä ja myös toimimisesta katastrofin sattuessa. Heidän tulee oppia koulutusten
aikana mm. seuraavat asiat: eri tyyppisten katastrofien tunteminen, tietää minne kannattaa rakentaa
taloja ja minne ei, osata simuloida katastrofitilanne ja toimia oikein katastrofin sattuessa (mm.
evakuointi, turvapaikat, yhteydenpito)
15

16. Tulos 2: Ympäristötieteiden ja muiden hankkeen kannalta relevanttien alojen opiskelijoita on tuettu
stipendein
Tämän toiminnon tavoitteena on tukea luonnontieteiden ja muiden hankkeen kannalta relevanttien
alojen opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia stipendein. Mahdollisuuksien mukaan opiskelijoita
valitaan hankealueilta, kuitenkin valintakriteerit täyttäen.
Opiskelijat osallistuvat koulutustilaisuuksiin ja taimitarhojen perustamiseen. Tavoitteena on, että he
kirjoittavat loppututkielmansa aiheeseen liittyvistä teemoista. Opiskelijoiden osallistamisella
yhteisöjohtajien koulutukseen halutaan edistää uusimman tieteellisen tiedon ja perinnetiedon
yhdistämistä sekä luoda hyviä yhteistyöverkostoja hankkeen hyödynsaajien välille.
Stipendiaattien valintaan perustetaan erillinen valintatoimikunta, joka muodostuu yhdestä
hengellisestä oppaasta, kahdesta AMEU:n hallituksen jäsenestä ja hankkeen koordinaattorista.
Stipendit myönnetään kahdeksi vuodeksi kerralla. Tammi-helmikuussa stipendiaattiehdokkaat hakevat
stipendejä sähköisesti. Hakemuksien perusteella valitaan ehdokkaat haastatteluihin. Heitä
haastatellaan maaliskuussa ja lopulliset valinnat ja niistä tiedottaminen hoidetaan maaliskuun lopulla.
Stipendit myönnetään yhteensä 15 opiskelijalle.
Stipendien saajien opintoja seurataan, jotta nähdään täyttävätkö he heille asetetut odotukset ja voiko
stipendin myöntää myös toiselle vuodelle. Opintosuoritusten lisäksi seurataan stipendiaattien
osallistumista koulutustilaisuuksiin.
Tulos 3: Uusia taimitarhoja on perustettu
Hankkeen ensimmäisenä vuotena perustetaan kaksi taimitarhaa, yksi kummankin hankekunnan
alueelle. Taimitarhat perustetaan kuntien/yhteisöjen maille jo olemassa olevien taimitarhojen
läheisyyteen. Taimitarhojen tavoitteena on kasvattaa puita, joita voidaan istuttaa taimien kasvaessa
taimitarhojen ulkopuolelle ja näin ehkäistä eroosiota ja maanvyörymiä. Istutettavia puulajeja on mm.
sitruuna-, avokado-, persikka- ja omenapuut.
AMEU vastaa taimitarhojen perustamisesta apunaan kunnallisten metsätoimistojen työntekijät ja
stipendiaatit. Perustamisvaiheen jälkeen vastuu siirtyy vähitellen metsätoimistojen työntekijöille ja
paikallisille ihmisille. Ideana on, että hankkeen loppuessa metsätoimistojen työntekijät antavat teknistä
asiantuntija-apua taimitarhoille ja paikalliset huolehtivat taimien hoidosta. Tässä koulutuksiin
osallistuvilla yhteisöjen edustajilla on tärkeä rooli, koska he osallistuvat osaltaan taimien hoitoon ja
voivat tarvittaessa siirtää vastuuta muilla yhteisöjen jäsenille, kuten paikallisille naisryhmille.
Taimitarhoissa työskentelevät saavat puiden tuotot (hedelmät) itselleen, joka myös motivoi heitä
pitämään taimitarhoista huolta. Tästä on hyviä kokemuksia vuoden 2008–2010 hankkeesta. Myös
taimitarhojen vastuunsiirrosta sovitaan eri toimijoiden kanssa sopimuksin.
Taimitarhoja varten ostetaan välineitä ja siemeniä hankkeen kumpanakin vuonna. Laitteiden
hankinnasta neuvotellaan MAGA:n (Ministerio de Agricultura, Alimentación y Ganadería) kanssa.
Tulos 4: On toteutettu neljä puidenistutuspäivää ennalta valituilla alueilla.
Puiden istutusten tavoitteena on vähentää eroosio- ja maanvyörymäherkkiä alueita sekä kasvattaa
paikallisten asukkaiden, erityisesti koululaisten tietoisuutta aiheeseen liittyvistä teemoista.
16

17. Puiden istutukset toteutetaan hankkeen kumpanakin vuonna, kahtena istutuspäivänä kesäkuussa,
kummassakin hankekunnassa. Mukana istutuksessa ovat Tecpán Guatemalan kunnan koulut 25 de
julio ja Iximche sekä San Andres Itzapan kunnan koulut Miguel García Granados ja San Vicente de
Paúl. Molemmissa kunnissa mukana on 50 alakoulun kuudennen luokan 13–15-vuotiasta oppilasta /
vuosi.
Hankkeen ensimmäisen kuukauden aikana AMEU neuvottelee yhteistyösopimuksen Guatemalan
opetusministeriön (käytännössä koulujen) kanssa. Ennen puidenistutuksia opettajat käsittelevät
koulussa puidenistutuksiin ja eroosioon liittyviä teemoja, jotta oppilaat ymmärtävät asian tärkeyden jo
ennen istutuspäiviä.
Ensimmäisenä vuonna taimitarhojen taimet ovat vielä liian pieniä istutettavaksi muualle, joten
hankkeeseen on budjetoitu rahaa puiden taimille. Toisena vuotena tälle ei ole enää tarvetta, kun
taimet saadaan taimitarhoista.
AMEU:n työntekijöiden koulutus
Hankkeen tavoitteeseen tähtäävien toimintojen lisäksi hankkeen ensimmäisenä vuonna on tarkoitus
kouluttaa AMEU:n henkilökuntaa heidän toimintakapasiteettinsa vahvistamiseksi.
Koulutus pitää sisällään hallinnollisten prosessien kehittämistä sekä graafisen suunnittelun liittyvän
koulutuksen. Jälkimmäisen avulla AMEU voi pienentää materiaalien tuottamiseen liittyviä kuluja.
Toimintojen aikataulutus hankkeen ensimmäisenä vuotena:
Toiminnon kuvaus Aika (12 kuukautta)
1. Koulutukset
Teemojen viimeistely
Kouluttajien valintakriteereiden
laadinta
Kouluttajien valinta ja työsopimukset
Kutsujen lähettäminen ja
työsuunnitelman teko
Koulutusten toteuttaminen
Arviointi ja raportit
2. Taimitarhat
Tarhojen valinta
Tarvikkeiden hankinta
Taimitarhojen rakentaminen
Taimitarhojen ylläpito
Taimien siirto istutuspaikalle (2.vuosi)
3. Stipendit yliopisto-opiskelijoille
17

18. Valintakriteereiden päivittäminen
Kuluanalyysi
Stipendisopimusten teko
Arviointi ja seuranta
4. Istutuspäivät
Yhteistyösopimuksen valmistelu
koulujen hallinnon kanssa
Yhteistyösopimuksen teko
Istutuspäivien toimeenpano
Arviointi ja seuranta
5. Ameun työntekijöiden koulutus
Kouluttajien valinta
Koulutusten järjestäminen
Raportit
Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.5 Mitä hankkeen toteutuksen vastuunjaosta on kumppanin kanssa sovittu?
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.6 Kuvaa hankkeen toteutus- ja seurantaorganisaatio ja vastuunjako.
AMEU ja SYL koordinoivat yhdessä hanketta. SYL:n tehtävänä on hankkeen seuranta ja raportointi
ministeriöön Suomessa. Käytännön toimeenpano tapahtuu Guatemalassa.
AMEU: hallitus vastaa hankkeen seurannasta Guatemalassa. Hankkeen projektikoordinaattori Lilian
Aracely Icú Cuzcal on vastuussa hankkeen käytännön toteuttamisesta. Hänen kanssaan
keskustoimistolla toimivat hankkeen assistentti Marvin Guamuch Quelex ja sihteeri-kirjanpitäjä.
Hankkeen koordinaattori ja assistentti vastaavat koulutusten järjestämisestä, kouluttajien valinnasta,
stipendien mainostamisesta, yhteistyösopimusten neuvottelemisesta ja muista käytännön tehtävistä.
Sihteeri-kirjanpitäjä vastaa hankkeen kirjanpidollisista tehtävissä sekä avustaa myös hankkeen muissa
tehtävissä. Kouluttajan vastaavat asiasisällön tuottamisesta koulutuksiin ja toimivat niissä kouluttajina.
18

19. AMEU:n hallitus
SYL:n hallitus
Sihteeri Hankekoordinaattori
& SYL:n hankekoordinaattori
Kirjanpitäjä assistentti
KENKKU / Guatemalan maaryhmä
Stipendiaatit Kouluttajat
5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seuraavat hanketta ja sen varainkäyttöä sekä
osallistuvat hankkeen toteutukseen?
SYL:n hallitus vastaa hankkeen toteuttamisesta Suomessa. Käytännössä SYL:n
kehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin-Escobar vastaa suunnittelusta, toteuttamisesta ja
seurannasta yhdessä yhdessä KENKKU:n kanssa. KENKKU:ssa on lisäksi erikseen Guatemalan
maaryhmä, joka keskittyy juuri Guatemalan hankkeen seurantaan. Koordinaattori ja KENKKU
seuraavat hankkeen toimintaa jatkuvasti sähköpostin, neljännesvuosiraporttien ja vuosiraporttien
välityksellä (myös budjettiraportit). Guatemalaan tehdään kahden viikon mittainen
hankeseurantamatka vuosittain. SYL tukee AMEU:ta myös sen järjestöllisessä kehittämisessä.
5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seuraavat hanketta ja sen varojenkäyttöä?
Hankkeesta vastaavat AMEU:n henkilökunnan jäsenet ja kouluttajat seuraavat kuukausittain
talousarvion toteutumista. Jokaisen tulee raportoida toiminnastaan suunnitteluvaiheesta toteutukseen
ja lopullisiin raportteihin asti. Koordinaattorin avustaja lukee raportit. Koordinaattori ja hallituksen
puheenjohtaja antavat raporteille lopullisen hyväksynnän.
Organisaatiotasolla AMEU toteuttaa myös muita hankkeita kuin SYL:n ja AMEUn yhteistä. Hankkeita
arvioidaan suunnitteluvaiheessa, toteutuksen aikana ja niiden lopussa.
AMEU raportoi SYL:lle hankkeen edistymisestä neljännesvuosittain, sekä toimintojen että budjetin
tasolla.
5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä kerätään?
AMEU seuraan hankkeen etenemistä koko hankkeen ajan ja raportoi SYL:lle säännöllisesti sen
etenemistä neljännesvuosiraportein ja vuosiraportein. Raporteissa kerrotaan monipuolisesti
järjestetyistä toiminnoista, osallistujamääristä, onnistumisista ja haasteista. Seuraavassa esitetään
indikaattorit tavoitetasolla ja tulostasoittain.
Hankkeen välitön tavoite:
19

20. 1. Myrskyjen aiheuttamien kuoleminen määrä on laskenut nollaan vuoteen 2014 mennessä
Tecpán Guatemalan ja San Andrés Itzapan alueilla. (aikaisemmissa myrskyissä kuolleiden
määrä on kolmekymmentäviisi. Kuolemat on aiheutunut pääasiallisesti siitä, että talot on
rakennettu esim. maanvyörymä- tai tulvaherkille alueille) Lähde: Kuntien tietokannat
2. Luonnonkatastrofeista aiheutuneet taloudelliset tuhot ovat vähentyneet 10 % hankealueella
vuoteen 2014 mennessä. Lähde: Kunnan tietokannat, hankkeen loppuevaluaatio
Tulos 1:
3. Hankkeen loppuun mennessä hankealueille on tehty riskikartoitukset ja on tuotettu kirjoitettua
materiaalia eri katastrofityypeistä ja kuinka toimia katastrofin sattuessa. Lähde: AMEU:n
hankeseuranta.
4. Vuoden kuluttua koulutuksesta 90 % osallistujista käyttää koulutuksissa opittuja taitoja luonnon
katastrofien haittavaikutusten estämiseksi ja 80 % osallistujista jakaa oppimiansa tietoja
eteenpäin muihin yhteisöihin. Lähde: Loppuevaluaatio, AMEU:n henkeseuranta.
Tulos 2:
1. Ensimmäisenä vuonna viidestätoista stipendin saaneesta opiskelijasta kaksitoista opiskelijaa
jatkaa stipendiphjelmassa myös toisena vuotena. Lähteet: AMEU:n hankeseuranta ja
yliopistojen opintotietokanta.
2. 80 % stipendiaateista on kytkös yhteisöihin, jotta he voivat antaa akateemista tukea
katastrofiriskien hallinnassa. Lähde: AMEU ja stipendihakemukset
Tulos 3:
1. Istutetuista taimista 80 % selviytyy ilmaston, tuhoeläinten ja ihmisten aiheuttamista uhista
jatkoistutusvaiheeseen. Lähde: Kuntien metsätoimistot, COCODES, Alcaldiat ja AMEU.
Neljästä taimitarhasta kolme toimii hyvin hankkeen loppuessa. Lähde: Kuntien metsätoimistot
ja AMEU:n hankeseuranta
Tulos 4:
2. Kymmenelle maanvyörymille alttiille alueelle on istutettu eri puulajien puita hankkeen loppuun
mennessä. Lähde: Kunnan metsätoimistot ja AMEU:n hankeseuranta.
3. Metsänistutustuten ansioista 70 % lähteistä ei ole kuivunut vuoteen 2020 mennessä
hankealueilla. Lähde: Kuntien metsätoimistot ja AMEU:n hankeseuranta.
4. Maissin ja herneiden viljelyn menetykset ovat vähentyneet 10 % vuoteen 2016 mennessä
Tecpán Guatemalan ja San Andrés Itzapan alueilla. Lähde: AMEU:n hankeseuranta.
Edellisten lisäksi AMEU seuraa myös laadittujen yhteistyösopimusten määrää ja koulutusten
toteuttamista. Koulutusten jälkeen opiskelijat täyttävät arviointilomakkeen, jonka avulla arvioidaan
koulutuksia välittömästi. Tämän avulla koulutuksia pyritään kehittämään edelleen ja saadaan tärkeää
tilastotietoa, kuten tietoa koulutuksiin osallistuneiden sukupuolesta ja iästä.
5.10 Missä ja miten hankkeen paikalliskulujen kirjanpito ja tarkastus järjestetään?
AMEU vastaa hankkeen kulujen seurannasta ja kirjanpidosta. Vuoden 2008–2010 AMEU:n
kirjanpitojärjestelmää uudistettiin, ja sen tuloksena AMEU:lla on nykyään kunnon tietokoneohjelma,
jonka avulla kirjanpito voidaan toteuttaa reaaliaikaisesti. Jokainen kuluerä kulkee johtoportaan ja
20

21. hallituksen puheenjohtajan ja rahastonhoitajan kautta.
Myös paikalliskulujen tilintarkastus toteutetaan Guatemalassa. Tästä vastaa Mibzar Castañon – CPA.
Edellisen hankkeen aikana tämä tilitoimisto on osoittautunut todella päteväksi ja tarkkaan tilit
tarkastavaksi tilitoimistoksi.
5.11 Onko hankkeelle suunniteltu väliarviointia tai evaluointia sen päätyttyä? Jos, niin miten arviointi
tai arvioinnit toteutetaan?
Hankkeen viimeisenä vuotena hankkeessa toteutetaan loppuevaluaatio ulkopuolisen evaluoijan
puolesta. Evaluaation tavoitteena on selvittää hankkeen tavoitteen ja tulosten toteutumista.
Tarkoituksena on evaluoida myös vuosien 2008–2010 tuloksia, jotta hankkeen pidemmän aikavälin
kestävyyttä voi arvioida paremmin.
Tiedotus
5.12 Selvitä, miten hankkeesta tiedotetaan. Tuo esille tiedotuksen tavoitteet, kohderyhmät,
tiedotusaineistot ja niiden jakelukanavat.
SYL:n tiedotuksen kohderyhminä ovat ylioppilaskuntien kehitysyhteistyöaktiivit ja muut jäsenet.
Tiedotuksen tavoitteena on kertoa SYL:n kehitysyhteistyötoiminnasta, lisätä opiskelijoiden tietoisuutta
ja mielenkiintoa kehitysyhteistyötä kohtaan. SYL:n kehitysyhteistyönettisivujen lisäksi tietoa jaetaan
neljästi vuodessa järjestettävissä ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden tapaamisissa. Myös
KENKKU:n jäsenet viestivät SYL:n kehitysyhteistyötoiminnasta omissa ylioppilaskunnissaan.
AMEU tiedottaa hankkeesta sekä sisäisesti että ulkoisesti. Ulkoisesti hankkeesta viestitään
yhteistyökumppaneille ja stipendeistä tiedotetaan yliopistojen opiskelijoille. Myös AMEU:n internet -
sivuilla tiedotetaan hankkeesta. Tavoitteena on tehdä hanke tunnetuksi hankealueella. Sisäisesti
hankkeesta ja sen edistymisestä tiedotetaan AMEU:n hallitukselle ja hyödynsaajille.
6. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta
(vapaaehtoinen: jos hankesuunnitelmalomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeen
kuvailemiseen, kerro tässä lisätietoja.)
7. Hankkeen budjetti ja rahoitussuunnitelma
Vuosi Vuosi
Hankkeen budjetti 2012 2013 Yhteensä
1. Henkilöstökulut (Liite 1)
Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 8320 8320 8320
Suomalaisten asuminen ja matkakulut 0 0 0
Paikallisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 23501 24392 47893
21

22. Muut henkilöstökulut 0 0 0
Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 0
Henkilöstökulut yhteensä 31821 32712 56213
2. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2)
Ostetut asiantuntijapalvelut 7311 5945 13256
Muut kulut 681 681 1362
Toimintokulut yhteensä 7992 6626 14618
3. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3)
Laite- ja materiaalihankinnat 2243 1643 3886
Rakentaminen 0 0 0
Muut hankinnat 0 0 0
Tavaralahjoitusten arvo 0 0 0
Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 2243 1643 3886
4. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4)
Käyttökulut 2286 2286 4572
Kunnossapitokulut 0 0 0
Käyttö ja kunnossapito yhteensä 2286 2286 4572
5. Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut (Liite 5)
Henkilöstökulut ja ostopalvelut 4350 4560 8910
Matka- ja majoituskulut 4976 4976 9952
Muut kulut 4082 7682 11764
Tiedotuskulut Suomessa (enint. 5% kokonaiskuluista) 0 0 0
Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut yhteensä 13408 17218 30626
TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 57750 60485 118235
6. Hallintokulut (Liite 6)
Hallinnon palkka- ja sivukulut 0 0 0
Toimistokulut 100 100 200
Suomalaisen järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut 0 0 0
Varainhankinnan kulut (ei tiedotuskuluja) 0 0 0
Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 0
Hallintokulut yhteensä 100 100 200
HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 57850 60585 118435
Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (enint. 10%) 0,17 0,165 0,169
Hankkeen rahoitussuunnitelma Vuosi Vuosi Yhteensä
1. Järjestön omarahoitus (Liite 7)
Rahallinen osuus 4350 4560 8910
Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 4350 4560 8910
Järjestön omarahoitus yhteensä 8700 9120 17820
Omarahoitus kokonaiskuluista (vähintään 15%) 15,04 15,05
2. Ulkoasiainministeriön hanketuki
Aiempi hanketuen myöntö
HAETTAVA HANKETUKI 49150 51465 100615
HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 57850 60585 118435
22

23. 8. Hankkeen kehityspoliittiset päämäärät ja läpileikkaavat teemat
8.1. Mikä on tai ovat hankkeen kehityspoliittinen päämäärä tai päämäärät? Merkitse yksi päätavoite
ja korkeintaan kolme merkittävää osatavoitetta:
Päätavoite Osatavoite
Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen
x (Perus)koulutuksen ulottaminen kaikille
Sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman parantaminen
Lapsikuolleisuuden vähentäminen
Odottavien äitien terveyden parantaminen
HIV/AIDS:in vastainen työ
Malarian ja muiden merkittävien tautien vastustaminen
x Ympäristön kestävä kehitys
x Puhtaan veden saanti
Slummien olojen kohennus
x Yksityisen sektorin toimintaedellytysten (ja taloudellisen
vuorovaikutuksen) lisääminen
Demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen
Rauhantilan ja turvallisuuden edistäminen
Oikeudenmukaisen ja sääntöperusteisen kansainvälisen kauppa- ja
rahoitusjärjestelmän kehittäminen
Kehitysmaiden velkaongelman ratkaiseminen kansallisin ja
kansainvälisin toimin
Uuden teknologian ja erityisesti informaatioteknologian hyötyjen
saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin kanssa
Ei mikään edellä mainituista. Muu, mikä?
23

24. Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen, muuten siirry
kysymykseen 8.3.
8.2 Miten hankkeen suunnittelussa on huomioitu kehitysmaan köyhyydenvähentämisohjelma
(PRSP) tai vastaava? Jos sitä ei ole huomioitu, perustele miksi:
Guatemalalla ei ole varsinaista köyhyydenvähentämisohjelmaa. Hallituksella on ohjelma ”el Programa
Mi Familia Progresa”, jonka avulla pyritään vaikuttamaan köyhyyden vähentämiseen. Tämä ohjelma
keskittyy kuitenkin enemmän perheisiin ja ei esimerkiksi ota huomioon köyhyyden historiallisia taustoja
ja sitä, että alkuperäisväestöyhteisöt ovat herkkiä ympäristön muutokselle.
Guatemalalla on oma kansallinen elin katastrofien torjuntaan (La Coordinadora Nacional para la
Reducción de Desastres, CONRED). CONRED vastaa luonnonkatastrofiriskien ehkäisystä ja riskien
huomioimisesta. CONRED ei ole operatiivinen toimija, vaan operatiivisella tasolla toiminnasta vastaa
riskienvähentämisen paikallisneuvostot (los Consejos Locales para la Reducción de Riesgos,
COLRED). COLREDien toiminnan haasteena on määrärahojen puute ja ajoittain myös poliittisten
päättäjien kiinnostuksen puute allokoida toiminnalle määrärahoja.
8.3. Kehityspolitiikan läpileikkaavat teemat
Kehityspoliittiseen ohjelmaan sisältyy joukko ns. läpileikkaavia teemoja, joiden toteutumiseen
pyritään kehityspolitiikassa kautta linjan.
Vastausohje: merkitse kohtaan "vaikutus" alla olevan taulukon mukainen merkki sen mukaan,
millaisia vaikutuksia arvioit hankkeella olevan. Perustele yhdellä virkkeellä tärkeimmät myönteiset ja
haitalliset vaikutukset
Vastausvaihtoehdot: ++ merkittävä myönteinen vaikutus
+ myönteinen vaikutus
0 ei vaikutusta
- haitallinen vaikutus
Teemat Vaikutus Perustelu/lisätiedot
Ympäristövaikutukset:
Puhtaan veden saanti ja haku x
sekä sanitaatio
24

25. Ympäristökuormitus (maa, vesi,
ilma(sto), jäte)
Luonnon monimuotoisuuden x
säilyminen
Luonnonvarojen kestävä käyttö xx
(ml. energia, kulutus, eroosio)
Sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentäminen
Työn jakaantuminen
sukupuoleen perustuen
Naisten tulonhankinta,
omistusoikeudet
Naisten osallistuminen
päätöksentekoon
Lisääntymisterveys,
lisääntymisoikeudet
Väkivallan vähentyminen
Yhtäläiset x
koulutusmahdollisuudet
Helposti syrjäytyvien ryhmien tukeminen (vammaiset, etniset tai uskonnolliset vähemmistöt,
alkuperäisväestö, lapset)
Helposti syrjäytyvät ryhmät x
yhteisön jäseninä
(asennoituminen helposti
syrjäytyviin ryhmiin)
Helposti syrjäytyvien ryhmien xx
osallistaminen
Helposti syrjäytyvien ryhmien xx
yhtäläiset oikeudet
Hyvä hallinto ja demokratian edistäminen
Korruption väheneminen
Paikallisen hyvän hallinnon x
osaamisen edistäminen
Taloushallinnon avoimuus ja
tiedonjako (toteuttajien välillä)
Kansalaisyhteiskunnan xx
tiedonsaannin paraneminen
Kansalaisyhteiskunnan x
osallistumisen lisääminen
25

26. 9. Allekirjoitukset
Paikka ja päivämäärä Paikka ja päivämäärä
Allekirjoitus Allekirjoitus
Nimen selvennys Nimen selvennys
Tehtävä Tehtävä
Liitteet:
Mahdolliset sopimukset, avustuspyynnöt ja toimiluvat
X Guatemalan kartta hankealueineen
X AMEU:n itsearviointi vuosien 2008–2010 hankkeesta
26