Contenu connexe Similaire à Mielenterveyspalvelujärjestelmä muutoksessa (20) Plus de Satakunnan sairaanhoitopiiri (20) Mielenterveyspalvelujärjestelmä muutoksessa2. Mielenterveys on yhä tärkeämpi osa
kansanterveyttä
Mielenterveys- ja päihdeongelmien suhteellinen
osuus tautitaakasta on kasvamassa
Monet mielenterveyteen vaikuttavat riskitekijät
kasvussa: työttömyys, muuttoliike, elämäntyylin
yksilöityminen, alkoholin käyttö, syrjäytyminen
Mielenterveyden merkitys on kasvanut
tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä
15.5.2013 2 | © Mielenterveysseura
4. Mielenterveysongelmat ovat yhä suurempi
uhka hyvinvoinnille
New disability grants due to mental ill-health
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Austria
Belgium
Denm
ark
Finland
G
erm
any
Netherlands
Sweden
UK
%
1995
2000
2005
2008
Data source: OECD
15.5.2013
Uudet mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet
4 | © Mielenterveysseura
5. Mielenterveyden merkitys julkisen talouden
kestävyysvajeelle
• Julkisen talouden kestävyyden kannalta työurien pituus on keskeistä
• Suomalaisten työurien pituuteen voidaan vaikuttaa ennen kaikkea
vaikuttamalla mielenterveyteen
• Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset ovat 3-4 % BKT:sta
(6-7 miljardia euroa)
– masennustilat 1,4 miljardia
– psykoosit 1,4 miljardia
– alkoholin välittömät kustannukset 1,3 miljardia
15.5.2013 5 | © Mielenterveysseura
6. Suomalaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut
haasteiden edessä
• Suomalaisten mielenterveys polkee paikallaan
• Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien merkittävä ylikuolleisuus
• Palveluiden saatavuus on heikko
• Resurssit ohjautuvat laitoshoitoon
• Asiakkaan ääntä ei kuulla: sosiaalista kuntoutusta ja arjen tukea ei
riittävästi tarjolla
19.4.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen uudistajana 6 | © Mielenterveysseura
7. Mielenterveyspalvelut muutoksessa
• Psykiatrian sairaalahoidon purkaminen
• Asumispalveluista asumisen tukeen
• Peruspalvelujen kasvava rooli
• Voittoa tavoittelevien tuottajien tulo palvelukenttään
• Palvelujen integraatio
• Ihmisoikeuksien kunnioittamisen kasvava merkitys
• Palveluiden käyttäjien uusi rooli
• Painopisteen siirtyminen korjaavasta ehkäisevään
15.5.2013
Onko psykiatrista sairaalahoitoa jo purettu liikaa?
Ohjautuvat resurssit oikeudenmukaisesti ja optimaalisesti?
7 | © Mielenterveysseura
9. Psykiatrian erikoisalan hoitojaksot,
hoitopäivät ja avohoitokäynnit 2001–2011*
15.5.2013 9
* Erikoissairaanhoidon avohoidon tietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen, mutta vertailukelpoisia luvut ovat
vuodesta 2006 alkaen.
Lähde: THL 2013
10. Psykiatrian asumispalvelujen ja alle 65-vuotiaiden
muun palveluasumisen asiakkaat 2000−2010 kunkin
vuoden lopussa
15.5.2013
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Asiakkaidenlukumäärä
Psykiatrian
asumispalvelut
Muu
palveluasuminen
(alle 65 vuotta)
Lähde: THL, Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut
10
12. Psykiatrian laitoshoito Suomessa
• Tilanne 2011:
– 4000 psykiatrian sairaansijaa
• 0.8 sairaaansijaa/ 1000 asukasta (sisältää 0.08 oikeuspsykiatrian sairaansijaa)
– 7000 asiakaspaikkaa asumispalveluissa
– 20 psykiatrista sairaalaa
• Tavoite 2015 (Mieli-suunnitelma):
– 3500 psykiatrian sairaansijaa
– asumispalveluiden vähentämiselle ei asetettu tavoitetta
– sijainti yleissairaalan yhteydessä
15.5.2013 12 | © Mielenterveysseura
13. Psykiatrisen sairaalahoidon vähentämisen
ongelmia
• Sairaalahoidon korvautuminen laitosmaisilla asumispalveluilla
• Asumispalveluiden laadun varmistus ja ohjaus
– kuntoutujia ei riittävästi osallisteta asumispalveluiden suunnitteluun ja
arviointiin
– Taloudelliset kannustimet ohjaavat yksityisiä palveluntuottajia väärin
• Oikeuspsykiatrisen hoidon jatkuva laitossidonnaisuus
– Oikeuspsykiatrian avo- ja asumispalvelut puuttuvat suurelta osin
15.5.2013 13 | © Mielenterveysseura
23. Onko psykiatrista sairaalahoitoa purettu
liikaa?
• Ei
• Uudistus on kuitenkin puolitiessä, ja hoitojärjestelmässä on paljon
kehitettävää
• Avopalvelu on usein vaikuttavampaa kun laitoshoito
• Ongelmat ovat tavallisia ja palvelu tulee tuottaa matalakynnyksisenä
lähipalveluna
• Resurssien siirtämistä avohoitoon tulee jatkaa
15.5.2013 23 | © Mielenterveysseura
27. Psykiatristen potilaiden kuolinsyyt
• Tautikuoleman riski on 2-3 kertaa suurempi kuin muilla suomalaisilla
– ei edistymistä viimeisen 25 vuoden aikana
– tautikuolemat selittävät suurimman osan ylikuolleisuudesta
15.5.2013 27 | © Mielenterveysseura
28. Sepelvaltimotaudin hoito psykiatrisilla
potilailla Suomessa 1998-2008
• sepelvaltimotaudin leikkaushoidon saatavuus on heikko psykiatristen
potilaiden joukossa
• erityisen heikko saatavuus on psykoosipotilaiden joukossa
• 164 999 mielenterveyspotilasta, joista 67 659 psykoosipotilasta
• psykoosipotilailla saman verran sairaalahoitoja sepelvaltimotaudin
takia kuin muulla väestöllä
• psykoosipotilailla revaskularisaatioita noin puolet vähemmän kuin
muulla väestöllä
• esteitä näyttää olevan sekä hoitoon pääsyssä että hyvälaatuisen
hoidon saamisessa
15.5.2013
Manderbacka ym. 2012
28 | © Mielenterveysseura
29. The effect of severe mental disorders on the rates of coronary revascularisation and coronary
heart disease (CHD) mortality (A) and coronary hospitalisation (B) (each point represents 10-
year age band across the age groups 40+ years, logarithmic scale).
Manderbacka K et al. BMJ Open 2012;2:e000831
©2012 by British Medical Journal Publishing Group
15.5.2013 29 | © Mielenterveysseura
30. Ohjautuvatko resurssit
oikeudenmukaisesti?
Suomen tulevaisuus rakentuu suomalaisten
mielenterveydelle. Yhteiskunnallinen kehitys on
tehnyt mielenterveydestä yhä tärkeämmän
pääoman – informaatioyhteiskunnassa
menestyminen on suurelta osin kiinni
mielenterveydestä. Työn muutos on tehnyt
mielestämme tärkeimmän työvälineemme.
15.5.2013 30 | © Mielenterveysseura
31. Joka neljäs sairauslomapäivä liittyy
mielenterveyden ongelmiin
Lähde: Kela15.5.2013
Vuosittain yli neljä
miljoonaa
mielenterveysperusteista
sairauspäivää
31 | © Mielenterveysseura
32. Mielenterveyspalveluiden
rahoitus
• Mielenterveyden häiriöt muodostavat noin 25 % suomalaisten sairaustaakasta
• 45 % työkyvyttömyyseläkkeen saajlla on mielenterveyden häiriö
• Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset ovat 3-4 % BKT:sta
MUTTA....
•Mielenterveyden häiriöiden osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista on
vain 11-13 %.
15.5.2013 32 | © Mielenterveysseura
33. Rakenteellisia ongelmia kuntien
mielenterveystyössä
• Valtaosa rahoituksesta käytetään laitoshoitoihin vaikka avohoito on
usein tuloksellisempaa
• Panostukset ehkäisevään mielenterveystyöhön ovat usein
vaatimattomia, vaikka on näyttöä sen tuloksellisuudesta
• Terveyden edistämisessä painottuvat edelleen fyysisen terveyden
edistämiseen. Nyt mielenterveyden edistäminen on nostettava
kansanterveystyön kärkeen.
15.5.2013 33 | © Mielenterveysseura
35. 35
Mieli-suunnitelman päätavoitteet
• Asiakkaan aseman vahvistaminen
• Edistävän ja ehkäisevän työn priorisointi
• Avo- ja peruspalvelujen painottaminen
• Palvelut ”yhden oven” periaatteella
• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistäminen
Lisätietoa: www.thl.fi/mielijapaihde
15.5.2013 35 | © Mielenterveysseura
36. Modernit mielenterveyspalvelut
• Pyrkimys integroituun hoitojärjestelmään
• Tuottaa vaikuttavaa moniammatillista avohoitoa, potilaan sosiaalista
verkostoa säilyttäen
• Hoidon painopiste tulee olla peruspalveluissa ("yhden oven
periaate"), joita tuetaan erikoissairaanhoidosta
• Osastohoitoa pyritään edelleen vähentämään
• Psykiatrian osastohoito toteutetaan yleissairaalan yhteydessä
kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamiseksi ja stigman vähentämiseksi
• Potilaan asemaa vahvistetaan, minimoidaan pakon käyttö ja lisätään
kokemusasiantuntijoiden käyttöä palveluissa
15.5.2013 36 | © Mielenterveysseura
38. 15.5.2013
…mutta löytyykö tahtoa uudistaa
palvelujärjestelmää?
Esteitä:
• Valtarakenteet
• Ammattiryhmien edunvalvonta
• Kunnallispolitiikka
• Sektoroitunut rahoitusjärjestelmä
38 | © Mielenterveysseura
40. WHO:n maailmanlaajuinen mielenterveyden
toimintasuunnitelma 2013-2020
Tavoitteet
1. Mielenterveysjärjestelmän ohjauksen kehittäminen
- ajan tasalla oleva lainsäädäntö
- mielenterveyskuntoutujien osallisuus palveluihin
1. Yhteisöpohjaiset, integroidut mielenterveyspalvelut
• resurssien siirto sairaaloista avopalveluihin
• koulutuksen kehittäminen vastaamaan uuden järjestelmän tarpeita
1. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö
• lasten ja nuorten mielenterveysosaamisen vahvistaminen
• Itsemurhien ehkäisy
1. Tietojärjestelmien vahvistaminen
15.5.2013 40 | © Mielenterveysseura
41. WHO:n maailmanlaajuinen mielenterveyden
toimintasuunnitelma 2013-2020
Periaatteet
1. Universaali ja yhtäläinen palvelujen saatavuus
2. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen
3. Tutkimusnäyttöön perustuvat palvelut
4. Elämänkaariperusteisuus
- mielenterveystyön tulisi kattaa kaikki elämänkaaren vaiheet
1. Sektoreita ylittävä toiminta
- opetussektorin, työelämän, oikeussektorin, asumisen ja yritysten osallistaminen
mielenterveystyöhön
1. Mielenterveyskuntoutujien voimaantuminen
-kuntoutujien osallisuus päätöksentekoon, suunnitteluun, palvelutuotantoon, arviointiin
15.5.2013 41 | © Mielenterveysseura
42. Mielenterveyspalvelujen uudistuminen
• Mielenterveyspolitiikassa on selvä visio: asiakkaiden tulisi saada
hoitoa ja kuntoutusta omassa ympäristössään, perustuen heidän
henkilökohtaisiin tarpeisiin, voimavaroihin ja tavoitteisiin.
• Mielenterveyspalvelujen tavoite on siirtynyt kohti osallisuuden
vahvistamista, tarjoamalla yhteisöpohjaista hoitoa, asumista ja
toimintaa
• Mielenterveyspalvelut valtavirtaistetaan muihin sosiaali- ja
terveyspalveluihin
• Potilasturvallisuuteen ja kustannustehokkuuteen kiinnitetään
enemmän huomiota
15.5.2013 42 | © Mielenterveysseura
43. Asiakaslähtöisyys käytännössä
• Kuntoutujille ja omaisille on tarjolla ilmaiseksi koulutusta ja neuvonta
mielenterveyden häiriöistä ja niiden hoidosta
• Kuntoutujat ja omaiset osallistuvat palveluiden suunnitteluun,
tuotantoon ja arviointiin
• Kuntoutujat ja omaiset osallistuvat henkilöstökoulutukseen
• Kuntoutujat voimaannutetaan laatimaan hoitosuunnitelmiaan
15.5.2013 43 | © Mielenterveysseura
44. Kokemusasiantuntijat palveluissa
• Kokemusasiantuntijoiden käyttö on sosiaalinen innovaatio joka tulee
muuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluja
• Kokemusasiantuntijoiden käyttö luo osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja
vähentää stigmaa
• Kokemusasiantuntijoiden käytön vakiinnuttaminen palveluiden osaksi
vaatii vielä paljon työtä
• Kokemusasiantuntijuus on parasta mitä suomalaisille
mielenterveyspalveluille on tapahtunut pitkään aikaan
19.4.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen uudistajana 44 | © Mielenterveysseura
Notes de l'éditeur Turvayhdistys mielenvikaisia varten The effect of severe mental disorders on the rates of coronary revascularisation and coronary heart disease (CHD) mortality (A) and coronary hospitalisation (B) (each point represents 10-year age band across the age groups 40+ years, logarithmic scale). SMD, severe mental disorders. (josta mielialahäiriöden 1 miljardi) (josta mielialahäiriöden 1 miljardi)