2. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Vapaus ja sääntely rahamarkkinoilla
Vapauden ja säännöstelyn tasapainon kannalta Suomen
rahamarkkinoiden historia on kiinnostava
Suomen rahoitusmarkkinat olivat tiukasti säännöstellyt
1980-luvun lopulle asti
– Säännöstely muokkasi Suomen talouselämää monin tavoin
– 1980-luvun lopussa säännöstely purkautui osana Suomen talouden
kansainvälistymistä
– Säännöstelyn loppua seurasi talouden ylikuumeneminen sekä v. 1991
talous- ja pankkikriisi
Vuonna 2008 puhjennut kansainvälinen finanssikriisi on
käynnistänyt uudenlaista pankkisektorin sääntelyä
(”sääntelytsunami”)
Millainen oli Suomen säännösteltyjen rahamarkkinoiden
järjestelmä 1940-luvulta 1980-luvulle? Miten se toimi?
12.1.2017 Juha Tarkka 2
3. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Säännöstelyn alku Suomen
rahoitusmarkkinoilla
1930-luvun lama sääntelyn käännekohta
– Ennen lamaa rahamarkkinat Suomessa hyvin vapaat, korot korkeat
– Lamakauden aikana eduskunnassa vaadittiin lainakorkojen
säännöstelemistä niiden alentamiseksi
– Pankkien välinen talletuskorkosopimus solmittiin 1931
– Ulkomaiset pääomanliikkeet jäivät vielä vapaiksi tässä vaiheessa
Sodan aikana 1939-1944 rakennettiin
rahoitusmarkkinoille kattava säännöstelyjärjestelmä
– Kattava valuutansäännöstely
– Ulkomaalaisten osakeomistusten rajoittaminen
– Lainakorkoja rajoittava sopimus
– Obligaatioiden emissiokontrolli
– Säännöstelyn alaisten talletusten ja obligaatiosijoitusten
verohelpotukset
– Pankkien luotonantoa suuntaavat Suomen Pankin määräykset
12.1.2017 Juha Tarkka 3
4. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
”Onko maallamme malttia vaurastua?”
Sodan jälkeinen kasvupolitiikka
nojautui rahoitusmarkkinoiden
säännöstelyyn, jota jatkettiin:
Teollistamiskomitea 1951 vaati
pääomanmuodostuksen
lisäämistä ja korkokannan
pitämistä tasolla, joka ei vaikeuta
maamme teollistamisen
edistymistä
Pääministeri Urho Kekkonen
julkaisi 1952 tärkeän pamfletin,
jossa esitti valtion rahoittaman
teollistamispolitiikan aloittamista
Suomessa
12.1.2017 Juha Tarkka 4
5. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Suomen rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn
rakenne 1940-luvulta 1980-luvulle
12.1.2017 Juha Tarkka 5
Säännelty
rahoitusjärjestelmä,
hallinnollisesti
määrätyt korot
Säästäjät
Valtion
ylijäämät
Teollisuus
Asunto-
rakentaminen
Obligaatioiden
emissiokontrolli
Säänneltyjen
talletuskorkojen
verovapaus
Ulkomaisten
pääomanliikkeiden
säännöstely
Säännöstelyä tukevat elementit
6. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Säännöstelyn tavoitteet
Teollisuuden ja asuntoinvestointien korkokustannusten
pitäminen mahdollisimman pienenä
Nopean taloudellisen kasvun rahoittaminen
Investointien ohjaaminen tärkeinä pidetyille aloille, kuten
metsäteollisuuden laajentamiseen ja nykyaikaisen
metalliteollisuuden perustamiseen
Kaupunkien asuntorakentamisen rahoittaminen
Ulkomaille suuntautuvien sijoitusten (”pääomapaon”)
estäminen
Kansantalouden ulkomaisen maksuvalmiuden
(valuuttavarannon) suojelu
Rahapolitiikan itsenäisyyden tavoittelu
12.1.2017 Juha Tarkka 6
8. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Säännöstelyn toiminta käytännössä
Valtion luotonannon ja työeläkejärjestelmän osuus
investointien rahoituksessa oli suuri
Investointiaste Suomessa oli säännöstelyn aikaan
hyvin korkea, talouskasvu nopeaa
Investoinnit rahoitettiin pääosin velkarahalla,
teollisuuden vakavaraisuus jäi heikoksi
Pankkitoiminnan riskit hyvin vähäiset, johti
vakavaraisuuden laiminlyöntiin
Rahapolitiikka vaikutti luotonsäännöstelyn kautta,
korkojen ohjaava merkitys pieni
Rahapolitiikan välineinä pankkien keskuspankkivelan
rajoittaminen, luottopoliittiset ohjeet pankeille
12.1.2017 Juha Tarkka 8
9. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Miksi rahoitusmarkkinoiden
säännöstelystä luovuttiin?
Säännöstellyn korkojärjestelmän mureneminen alkoi 1970-
luvun nopean inflaation aikaan (→ päiväluottomarkkinat)
1980-luvun alussa suuryritysten rahavarat kasvoivat
voimakkaasti mm. idänkaupan vuoksi (→ markkinaraha)
Säännöstelyjärjestelmää syytettiin tehottomaksi ja
epäoikeudenmukaiseksi
Yritysten kansainvälistyminen vähensi ulkomaisten
pääomanliikkeiden säännöstelyn pitävyyttä
Ulkomaiset esikuvat: pääomanliikkeiden liberalisointi oli osa
kansainvälistä ja eurooppalaista integraatiokehitystä
Pääomanliikkeiden vapautuminen teki kotimaisten
markkinoiden sääntelyn vaikeaksi ja tehottomaksi
Ratkaiseva impulssi: 1980-luvun puolivälissä haluttiin suosia
ulkomaisen pääoman tuontia valuuttavarannon tukemiseksi
12.1.2017 Juha Tarkka 9