pesquisa científica e coleções: os museus como centros de pesquisa, pesquisadores em museus

1. O PAPEL DO PESQUISADOR
EM MUSEUS
OO pprroocceessssoo mmuusseeoollóóggiiccoo::
PPEESSQQUUIISSAA CCIIEENNTTÍÍFFIICCAA
((ccoonnsseerrvvaaççããoo,, ddooccuummeennttaaççããoo,, mmuusseeooggrraaffiiaa,,
aaddmmiinniissttrraaççããoo,, mmuusseeoo--ppeeddaaggooggiiaa,, ccoommuunniiccaaççããoo))

2. MMuusseeoollooggiiaa II
 PESQUISA CIENTÍFICA
 1. Os museus como centros de pesquisa
 2. A formação de museus
3. a partir do fenômeno do colecionismo

3. Nautical Archaeology Society - UK

4. “La forma mas sencilla de exponer nuestra colección es “colocarla sobre
nuestra mesa de trabajo o dedicarle una estantería. En cuanto los
identifiquemos, los ejemplares irán acompañados de su nombre
científico y del común si lo tienen. Para ello nos ayudaremos de guías
de la naturaleza específicas que podemos comprar o tomar prestadas
de la biblioteca de nuestra localidad.”
Museo Maritimo de Asturias, en Luanco

5. No processo museológico: destacamos
a Pesquisa Científica.
 EEnnqquuaaddrraammeennttoo ddiisscciipplliinnaarr:: MMuusseeoollooggiiaa II
 Tipologias de museus:
 Arte, História, Ciências e Técnicas.
 As tipologias podem ser mistas:
 museu de história natural e ciências, zoologia, biologia
marinha, paleontologia, ciência e tecnologia, de história da
arte...
 Distinção por temáticas

6. Museo Maritimo de Asturias en Luanco - España

7. PPeessqquuiissaa CCiieennttííffiiccaa
 Os setores, departamentos ou áreas correspondem à formação
profissional, que por sua vez está relacionada com a formação
disciplinar acadêmica.
 O pesquisador é responsável pela produção científica relacionada ao
museu.
 MUSEUS-MUSEOLOGIA-PESQUISA CIENTÍFICA:
 O Departamento de Pesquisa Científica é responsável por investigar
os aspectos materiais da coleção do Museu.
 Os cientistas do departamento de cooperar com os conservadores e
curadores em estudar, preservar e conservar os objetos, e também
prosseguir com a investigação inovadora em técnicas analíticas,
conservação preventiva e metodologias de tratamento.

8. Museu do Mar em São Sebastião em São Paulo – Brasil
Setor de Biologia Marinha

9. ““Collections are ffoouunnddaattiioonnaall ttoo rreesseeaarrcchh iinn nnaattuurraall
hhiissttoorryy mmuusseeuummss..”” ((11)
 ““AAll--tthhoouugghh rreesseeaarrcchh hhaadd lloonngg bbeeeenn aa ccoorree aaccttiivviittyy ooff nnaattuurraall hhiissttoorryy
mmuusseeuummss,, tthhee ““nneeww mmuusseeuumm”” mmoovveemmeenntt ooff tthhee 1188880ss aaddvvaanncceedd aa
““ttrriippaarrttiittee ggooaall ooff pprreesseerrvvaattiioonn,, rreesseeaarrcchh,, aanndd eedduuccaattiioonn,,”” aanndd aass tthhee
ttwweennttiieetthh cceennttuurryy pprrooggrreesssseedd,, eexxhhiibbiittiioonn--cceenntteerreedd eedduuccaattiioonn
bbeeccaammee aann iinnccrreeaassiinnggllyy pprroommiinneenntt aaccttiivviittyy..””((2)
 TThhee MMuusseeuumm ooff VVeerrtteebbrraattee ZZoooollooggyy ((MMVVZZ) aatt tthhee UUnniivveerrssiittyy ooff
CCaalliiffoorrnniiaa,, BBeerrkkeelleeyy,, eessttaabblliisshheedd iinn 1199088 aass aa rreesseeaarrcchh iinnssttiittuuttiioonn,, iiss
aann eexxcceeppttiioonn ttoo tthhiiss ttrreenndd..
 RRaatthheerr tthhaann ddeeddiiccaattiinngg ttiimmee aanndd mmoonneeyy ttoo ppuubblliicc eexxhhiibbiittss,, iitt eennddeedd
iittss eexxhhiibbiittiioonn pprrooggrraamm iinn 11991111 ttoo ddeevvoottee tthhee mmaajjoorriittyy ooff iittss rreessoouurrcceess
ttoo rreesseeaarrcchh..

10. http://mvz.berkeley.edu/PPDDFFss//ssuunnddeerrllaanndd..ppddff
 AAss rreesseeaarrcchh aatt tthhee MMVVZZ tthhrriivveedd,, tthhee lliiffee sscciieenncceess
uunnddeerrwweenntt aa ttrraannssffoorrmmaattiivvee ppeerriioodd iinn wwhhiicchh tthhee ssttaattuuss ooff
mmuusseeuumm ccoolllleeccttiioonnss oonn uunniivveerrssiittyy ccaammppuusseess wwaass
ssccrruuttiinniizzeedd bbyy aaddmmiinniissttrraattoorrss aanndd aaccaaddeemmiiccss wwhhoo hhaadd ttoo
aaccccoommmmooddaattee ggrroowwiinngg ssttuuddeenntt ppooppuullaattiioonnss..
 IInn ssppiittee ooff tthhiiss,, tthhee MMVVZZ ggrreeww iittss ccoolllleeccttiioonnss aanndd
rreesseeaarrcchh pprrooggrraamm bbyy iinnccoorrppoorraattiinngg nneeww tteecchhnniiqquueess aanndd
aapppprrooaacchheess ttoo ssttuuddyyiinngg ccoolllleeccttiioonnss..
 TThhee MMVVZZ tthheerreeffoorree ooffffeerrss aa uunniiqquuee wwiinnddooww iinnttoo
ccoolllleeccttiioonnss--bbaasseedd rreesseeaarrcchh dduurriinngg tthhee ttwweennttiieetthh cceennttuurryy..””

11. (Cyprinidae Family) Photographer: Dave Strauss Collection: UCMP
ID: 0000 0000 0413 004411 ((201133--044--011) CCooppyyrriigghhtt © 201133
UUnniivveerrssiittyy ooff CCaalliiffoorrnniiaa MMuusseeuumm ooff PPaalleeoonnttoollooggyy

12. PPeessqquuiissaa cciieennttííffiiccaa eemm mmuusseeuuss
 A pesquisa científica pode ser destacada tanto no aspecto das
coleções, como na especialidade do estudo transversal de um objeto
(relacionado com coleções em outros museus- research collections
in conservation), assim como nos aspectos relacionados ao edifício
 (montagem de laboratórios, desenho arquitetônico sustentável),
entorno social, aspectos educacionais, história das exposições...
 Nesse sentido destacamos o aspecto do pesquisador científico em
relação às coleções do museu.
 Progressão de atividades e capacidade técnica dos pesquisadores
científicos nos museus modernos

13. hhttttpp::////wwwwww..yyaaddvvaasshheemm..oorrgg
 ““AAss tthhee JJeewwiisshh ppeeooppllee’’ss lliivviinngg mmeemmoorriiaall ttoo tthhee HHoollooccaauusstt,, YYaadd
VVaasshheemm ssaaffeegguuaarrddss tthhee mmeemmoorryy ooff tthhee ppaasstt aanndd iimmppaarrttss iittss
mmeeaanniinngg ffoorr ffuuttuurree ggeenneerraattiioonnss..
 EEssttaabblliisshheedd iinn 11995533,, aass tthhee wwoorrlldd cceenntteerr ffoorr ddooccuummeennttaattiioonn,,
rreesseeaarrcchh,, eedduuccaattiioonn aanndd ccoommmmeemmoorraattiioonn ooff tthhee HHoollooccaauusstt,,
YYaadd VVaasshheemm iiss ttooddaayy aa ddyynnaammiicc aanndd vviittaall ppllaaccee ooff
iinntteerrggeenneerraattiioonnaall aanndd iinntteerrnnaattiioonnaall eennccoouunntteerr..
 FFoorr oovveerr hhaallff aa cceennttuurryy,, YYaadd VVaasshheemm hhaass bbeeeenn ccoommmmiitttteedd ttoo
ffoouurr ppiillllaarrss ooff rreemmeemmbbrraannccee:: CCoommmmeemmoorraattiioonn,,
DDooccuummeennttaattiioonn,, RReesseeaarrcchh,, EEdduuccaattiioonn..””

14. Museu ddoo HHoollooccaauussttoo eemm IIssrraaeell

15. PPeessqquuiissaa cciieennttííffiiccaa ee ccoolleeççõõeess
 NNaa eessppeecciiaalliiddaaddee ddee uummaa ccoolleeççããoo::
hhiissttoorriiooggrrááffiiccaa,, aarrttííssttiiccaa,, aarrqquueeoollóóggiiccaa,,
eettnnooggrrááffiiccaa,, bbiioollóóggiiccaa,, zzoooollóóggiiccaa,, bboottâânniiccaa
eennttrree oouuttrraass,, oo ggrraauu ddee eexxppeerrttiissee ddeeffiinnee oo
ppeessqquuiissaaddoorr ccoommoo oo eessppeecciiaalliissttaa eemm uummaa
ccoolleeççããoo eemm ppaarrttiiccuullaarr..
 OO ppeessqquuiissaaddoorr aaccuummuullaa aa ffuunnççããoo ddee
CCuurraaddoorr ((ccoo--ccuurraaddoorr oouu aaddjjuunnttoo))

16. ““UCMP has the llaarrggeesstt ppaalleeoonnttoollooggiiccaall ccoolllleeccttiioonn
ooff aannyy uunniivveerrssiittyy mmuusseeuumm iinn tthhee wwoorrlldd……

17. hhttttpp::////mmvvzz..bbeerrkkeelleeyy..eedduu
hhttttpp::////wwwwww..uuccmmpp..bbeerrkkeelleeyy..eedduu//
……These well-curated and computerized collections
include fossil and modern organisms representing
prokaryotes to vertebrates collected from all
continents.
The Museum serves the University community in
various research projects and provides support for
instruction at Berkeley and other UC campuses.
In addition, the collections are used by
paleontologists, biologists and geologists
throughout the world.”

18. http://museosvirtuales.azc.uam.mmxx//ssiisstteemmaa--ddee--mmuusseeooss--
vviirrttuuaalleess//ssiinnaappssiiss//mmuusseeooss..hhttmmll
 OO ppeessqquuiissaaddoorr cciieennttííffiiccoo ddeevvee aaddaappttaarr--ssee aaoo
aammbbiieennttee mmuusseeoollóóggiiccoo,,
 ccoonnhheecceerr ooss pprroottooccoollooss iinneerreenntteess aaoo sseeuu
ttrraabbaallhhoo,,
 ee nnaa rreellaaççããoo ccoomm ooss ddeemmaaiiss pprrooffiissssiioonnaaiiss
qquuee aattuuaamm nnoo mmuusseeuu..

19. Ceramics Research CCeenntteerr –– AASSUU AArrtt MMuusseeuumm
(Arizona State University)

20. PPeessqquuiissaa ddee CCaammppoo ee GGaabbiinneettee
 AAoo ppeessqquuiissaaddoorr ““ddee ggaabbiinneettee”” éé eexxiiggiiddaa uummaa ééttiiccaa,,
hhoonneessttiiddaaddee ee iinntteeggrriiddaaddee nnaa ppeessqquuiissaa,, oouu uumm ccóóddiiggoo ddee bbooaass
pprrááttiiccaass;; ccoonndduuttaass ààss qquuaaiiss ooss ppeessqquuiissaaddoorreess ssããoo oobbrriiggaaddooss aa
ccoonnhheecceerr ee aaddeerriirr..
OOss ccóóddiiggooss ssããoo aaddoottaaddooss ppoorr ttooddaass aass uunniivveerrssiiddaaddeess
eeuurrooppééiiaass,, ee cceerrttaammeennttee iissssoo eennvvoollvvee oo mmuunnddoo ddooss mmuusseeuuss,,
qquuee ddeesseennvvoollvvee ““ppeerr ssee”” uummaa ppoollííttiiccaa ddee ééttiiccaa..
OOss ffuunnddaammeennttooss ddoo ttrraabbaallhhoo ddee ppeessqquuiissaa eemm mmuusseeuuss
ccoonnssiiddeerraamm qquuee ooss ppaaddrrõõeess pprrooffiissssiioonnaaiiss ddee mmaannuutteennççããoo ee
rreessuullttaaddooss ddee aallttaa qquuaalliiddaaddee ddeevveemm sseerr iinncceennttiivvaaddooss,,
ppuubblliiccaaddooss,, ddiivvuullggaaddooss,, eemm ttooddooss ooss mmeeiiooss
eessppeecciiaalliizzaaddooss ssoobb ddiivveerrssaass ffoorrmmaass ee ccoomm ttrraannssppaarrêênncciiaa ddaass
ffoonntteess ddee ffiinnaanncciiaammeennttoo..

21. The World's Largest NNaattiivvee AAmmeerriiccaann MMuusseeuumm
MMiissssiioonn SSttaatteemmeenntt
 ““TThhee MMaasshhaannttuucckkeett PPeeqquuoott MMuusseeuumm && RReesseeaarrcchh
CCeenntteerr,, ppaarrtt ooff tthhee ggoovveerrnnmmeenntt ooff tthhee
MMaasshhaannttuucckkeett PPeeqquuoott TTrriibbaall NNaattiioonn,, iiss aa nnoonn--pprrooffiitt
eedduuccaattiioonnaall iinnssttiittuuttiioonn tthhaatt sseeeekkss ttoo ffuurrtthheerr
kknnoowwlleeddggee aanndd uunnddeerrssttaannddiinngg ooff tthhee rriicchhnneessss aanndd
ddiivveerrssiittyy ooff tthhee iinnddiiggeennoouuss ccuullttuurreess aanndd ssoocciieettiieess ooff
tthhee UUnniitteedd SSttaatteess aanndd CCaannaaddaa..
 TToo aaccccoommpplliisshh tthhiiss mmiissssiioonn,, tthhee MMaasshhaannttuucckkeett
PPeeqquuoott MMuusseeuumm && RReesseeaarrcchh CCeenntteerr wwiillll ccoonndduucctt
aanndd ssuuppppoorrtt rreesseeaarrcchh aanndd tthhee ddeevveellooppmmeenntt ooff
eetthhnnooggrraapphhiicc,, aarrcchhiivvaall,, lliibbrraarryy,, aanndd aarrcchheeoollooggiiccaall
ccoolllleeccttiioonnss……

22. and provide pprrooggrraammss aanndd eexxhhiibbiittss tthhaatt
eennccoouurraaggee iinntteerraaccttiioonn wwiitthh aanndd aammoonngg
iinnddiiggeennoouuss ppeeoopplleess,, tthhee ggeenneerraall ppuubblliicc,, aanndd
tthhee sscchhoollaarrllyy ccoommmmuunniittyy..””

23. MMuusseeoollooggiiaa:: ddeemmooccrraattiizzaannddoo aass
iinnffoorrmmaaççõõeess
 DDeessssee mmooddoo,, ddeevveemm ccoonnssiiddeerraarr--ssee aass
nneecceessssiiddaaddeess ddooss jjoovveennss ppeessqquuiissaaddoorreess,,
ggaarraannttiinnddoo oo aacceessssoo ààss ffoonntteess ddee
iinnffoorrmmaaççããoo ee oorriieennttaaççããoo iinnccoonnddiicciioonnaall ppaarraa
aa ffoorrmmaaççããoo cciieennttííffiiccaa,,
 IInncclluussiivvee ppaarraa aa ffoorrmmaaççããoo eemm MMuusseeoollooggiiaa,,
uuttiilliizzaannddoo mmeettooddoollooggiiaa ee ttééccnniiccaass ddee
ttrraabbaallhhoo;; cciittaaççõõeess ddee aauuttoorreess ee ffoonntteess
oorriiggiinnaaiiss..

24. Ancient model sailing boat, placed iinn ttoommbb ssoo ddeecceeaasseedd
ccoouulldd ssaaiill tthhee NNiillee..
SSuuttrroo EEggyyppttiiaann CCoolllleeccttiioonn –– SSaann FFrraanncciissccoo SSttaattee UUnniivveerrssiittyy

25. CCóóddiiggoo ddee ÉÉttiiccaa
 A segurança e armazenamento de dados primários,
longe de considerar-se como de uso exclusivo do
pesquisador, devem ser amplamente divulgados.
 Claro está que falamos de um contexto no qual os
plágios, enganos, falsificações de resultados,
cópias, ausência de citações, são elementos
considerados como infrações disciplinares graves,
incluindo a propriedade intelectual.
 O museu espera que o pesquisador seja o mais
aberto possível, em discutir e trabalhar em equipe
com outros pesquisadores e profissionais dos
museus, e que tenha em mente que o seu trabalho
deve ser dedicado ao público.

26. Natural Science Museum aatt tthhee BBuullggaarriiaann SScciieennssee
AAccaaddeemmyy

27. DDiiffuussããoo ddoo ccoonnhheecciimmeennttoo cciieennttííffiiccoo
 AA ddiivvuullggaaççããoo ddee ddaaddooss qquuee ggeerraamm ppaatteenntteess oouu
ddeessccoobbeerrttaass oorriiggiinnaaiiss,,ddeevveemm sseerr rreeggiissttrraaddooss ppeellaa
ssuuppeerrvviissããoo cciieennttííffiiccaa;; oo mmuusseeuu rreeccoonnhheeccee aa
ddooccuummeennttaaççããoo ddooss rreessuullttaaddooss ee aarrmmaazzeennaammeennttoo ddee
ddaaddooss..
 CCoonnssiiddeerraa--ssee iinnaaddeeqquuaaddaa aa rreettiirraaddaa ddee oobbjjeettooss ddee uummaa
eexxppoossiiççããoo ppeerrmmaanneennttee sseemm aauuttoorriizzaaççããoo ssuuppeerriioorr,,
mmeessmmoo ssoobb oo pprreetteexxttoo ddee eessttuuddáá--llooss;; oo mmeessmmoo ddee aapplliiccaa
ààss rreesseerrvvaass ttééccnniiccaass oouu ààss eexxppoossiiççõõeess tteemmppoorráárriiaass..
 OO ppeessqquuiissaaddoorr ddeevvee sseegguuiirr aass nnoorrmmaass mmuusseeoollóóggiiccaass ddee
pprreesseerrvvaaççããoo,, ddooccuummeennttaaççããoo,, sseegguurraannççaa,, eennttrree oouuttrraass
aattiittuuddeess pprreevviissttaass nnooss eessttaattuuttooss ddoo mmuusseeuu..

28. Lupine ((LLuuppiinnuuss sseerriiccaattuuss))
TThhee IImmppoorrttaannccee ooff NNaattuurraall HHiissttoorryy CCoolllleeccttiioonnss
GGaarryy CC.. WWiilllliiaammss,, CCaalliiffoorrnniiaa AAccaaddeemmyy ooff SScciieenncceess,, 2200 JJuunnee 22001144
hhttttpp::////rreesseeaarrcchhaarrcchhiivvee..ccaallaaccaaddeemmyy..oorrgg//rreesseeaarrcchh//iizzgg//NNaattuurraall%%2200HHiissttoorryy%%2200CCoolllleeccttiioonnss..hhttmmll

29. AA RREESSPPOONNSSAABBIILLIIDDAADDEE DDOO PPEESSQQUUIISSAADDOORR
 OO aammbbiieennttee mmuusseeoollóóggiiccoo ddeemmaannddaa aa aapplliiccaaççããoo ddooss pprroottooccoollooss
ddee ccoonnsseerrvvaaççããoo pprreevveennttiivvaa,, oo mmaannuusseeiioo ddee oobbjjeettooss ccoomm lluuvvaass
ee mmáássccaarraass pprrootteettoorraass,, aaddeeqquuaaddaa pprrootteeççããoo,, aarrmmaazzeennaaggeemm ee
ttrraannssppoorrttee
 AA llooccaalliizzaaççããoo ddoo oobbjjeettoo ddeevvee sseerr ccoonnhheecciiddaa ee aauuttoorriizzaaddaa,,
eessppeecciiaallmmeennttee qquuaannddoo rreettiirraaddaa ddoo mmuusseeuu,, ppaarraa ttrraattaammeennttoo
ddee rreessttaauurraaççããoo oouu ccoommoo eemmpprrééssttiimmoo ppaarraa eexxppoossiiççõõeess eexxttrraa--
mmuurrooss..
 EEssttuuddooss aaccaaddêêmmiiccooss,, rreeuunniiõõeess iinntteerrnnaacciioonnaaiiss ddee eexxppeerrttooss,,
rreeccoommeennddaaççõõeess iinntteerrnnaacciioonnaaiiss,, aass lleeggiissllaaççõõeess nnaacciioonnaaiiss,,
aaddaappttaaççããoo ccuurrrriiccuullaarr ddooss eessttuuddooss ddee mmuusseeoollooggiiaa,, ssuurrtteemm
eeffeeiittooss ppaarraa aa eevvoolluuççããoo ddoo mmuunnddoo mmuusseeoollóóggiiccoo,, tteeóórriiccoo ee
pprrááttiiccoo..

30. The Metropolitan Museum of Art – New York (1979)
African Art Exhibition, including in art museums...
A perspectiva de Susan Vogel

31. Guia científica – informação básica ssoobbrree ooss oobbjjeettooss::
eellaabboorraaddaa ppeelloo((ss)) ppeessqquuiissaaddoorr((eess)) ppaarraa aa oorrggaanniizzaaççããoo ddee eexxppoossiiççõõeess..
 Tema
 Titulo
 Pesquisador-equipe (Supervisor responsável)
 Data
 Apresentação da pesquisa
 Justificativa- sumário
 texto completo
 Síntese(s)
 Relação de objetos
 Localização –
 Catalogação/ número de Inventário
 Sugestões para a exposição(sugestão para a distribuição espacial)
 Outros dados
 Citação em catálogos de exposições :
 Exposições anteriores e citações em bibliografia, meios impressos, mídia..
 Observações. Outros dados.
 Total de páginas, assinatura.

32. PPeessqquuiissaaddoorr ddee GGaabbiinneettee

33. Os pesquisadores ppooddeemm ddeeddiiccaarr--ssee
 Ao trabalho de campo
 Aquisição de materiais
 Catalogação
 Fichas temáticas
 Redação da guia científica
 Difusão em diversos níveis
 Supervisão de montagem de exposições

34. Excavación, Restauración y Publicación de las Tumbas de
Djehuty y Hery en Luxor, Egipto


35. rreeffeerreenncceess
C.K.Cooke.”The History of Museums in Bulawayo, 1902-1985,” Heritage of
Zimbabwe 6 (1986)
Black, J. (1992) The Grand Tour in the Eighteenth Century, Sandpiper.
Bock, Teresa C. de A. (2014) Museus e Museologia: formas antigas e novas
ações. in : Cadernos de Museologia do IMSP (1993) ISBN 978-85-914169-1-2 Brasil.
Chapman, William Ryan (1985) “Arranging Ethnology: A.H.L.F.Pitt Rivers and
the Typological Tradition”, in George W. Stocking, jr., ed., Objects and
Others: Essays on Museums and Material Culture. History of Antropology,
vol. 3 (Madison: University of Wisconsin Press).
Heliodoro Márquez Rosales y Fernando A. Carredano. (2001)
La perversion en las técnicas e protección del Patrimonio arqueológico. In.
Patrimonio Cultural y Derecho. N. 5. Madrid
Karen Rader and Victoria Cain. (2008) “From Natural History to Science: Display
and the Trans-formation of American Museums of Science and Nature,”
Museum and Society 6, no. 2

36.  Kohlstedt, Sally Gregory. (1988) Museum on Campus A
Tradition of Inquiry and Teaching,” in The American
Development of Biology, ed. Ronald Rainger, Keith Benson,
and Jane Maienschein. Philadelphia: University of
Pennsylvania Press.
 Lorente, Jesús Pedro. (2012). Manual de História de la
Museologia. Manuales de Museística, Patrimonio y Turismo
Cultural. Ed Trea, Madrid.
 Maroevic, I. Introduction to Museology. (1988) The European
Approach. Munich: Verlag Dr. Christian Mueller-Straten,
p.15-48.
 Otis T. Mason. (1891) “The Natural History of Folklore,
“Journal of American Folklore 4, n. 13, 99.

37.  Pearce, Susan (2008) “William Bullock: Collection and Exhibitions at
the Egyptian Hall, 1816-25’. Journal of the History of Collections,
20, n.1, 17-36.
 Réau.L. (1908) L’organisation des musées-Revue de synthése
historique. t.17. p.146-170 et 273-291
 Sunderland, Mary E.Collections-Based Research at Berkeley’s
Museum of Vertebrate Zoology (MVZ) at the University of California,
Berkeley
 (citações 1 e 2)
 Vogel, Susan. (1991) Always True to the Object, in Our Fashion. In
Exhibiting Cultures, Chapter 12. Part 3. Museum practices.p.191-
204. Smithsonian Institution Press.

38. http://www.nauticalarchaeologysociety.org/
http://www.fundacaomar.org.br
http://www.excavacionegipto.com/diario/2002/diario02.jsp.htm
http://asuartmuseum.asu.edu/ceramicsresearchcenter/
http://www.pequotmuseum.org/default.aspx
http://www.sfsu.edu/~puboff/HiddenTreasures/histcul.html
http://bulgariatravel.org/es/destino/341/prirodonauchen_muzej_ban
http://icom.museum/fileadmin/user_upload/pdf/Key_Concepts_of_Museology/http://departamento.us.es/dpreyarq/web/yacimientos.html

39. VViissiittaass ttééccnniiccaass rreellaacciioonnaaddaass
 MMuusseeuu ee UUnniivveerrssiiddaaddee ddee BBeerrkkeelleeyy,, SSããoo FFrraanncciissccoo,, 11998822
 MMuusseeuu ee UUnniivveerrssiiddaaddee EEssttaadduuaall ddee SSããoo FFrraanncciissccoo,,
SSuuttrroo EEggyyppttiiaann CCoolllleeccttiioonn,, 11998822
 AAqquuáárriioo,, PPllaanneettáárriioo ee MMuusseeuu ddee HHiissttóórriiaa NNaattuurraall ddee SSããoo
FFrraanncciissccoo,, GGoollddeenn GGaattee PPaarrkk ((AAccaaddeemmiiaa ddee CCiiêênncciiaass)),, 11998822
 AAqquuaarriiuumm ZZoooo LLaa CCiittee ddee llaa MMeerr –– SSaaiinntt HHiillllaaiirree –– TTrroouuvviillllee
ssuurr mmeerr,, 11998866
 YYaadd VVaasshheemm,, IIssrraaeell,, 11999966

40. Profa. Dra. Teresa Cristina de Andrade Bock
Aluna do 1. Módulo da Especialização em Museologia, IMSP, “Pequenos
Museus”, organizado pela Profa. Valdisa Rússio Guarnieri (1980)
Mestre em Museologia -. Escuela Nacional ENCRyM – México – 1982
Bolsista do Instituto Nacional de Antropologia e História INAH- Secretaria de
Educación Pública –SEP – México DF.
Curso de “Desarrollo Comunitário”.
 The Golda Meir International Training Centre. Monte Carmel. Haifa, Israel,
1996. Bolsa de Estudos MASHAV.
Coordenadora e Docente – Instituto de Museologia de São Paulo, IMSP
(1990-1993 e 2001)
 (Email: brasilmaniaes@gmail.com)

41. "Anima et pprroottèèggee ll''eesspprriitt ddee rreecchheerrcchhee,, eett ccoonnttrriibbuuee aauu
pprrooggrrèèss ddee llaa sscciieennccee eett ddee sseess aapppplliiccaattiioonnss..""
((AAccaaddéémmiiee ddeess sscciieenncceess))
FFrraannccee