Tekesin Tila-ohjelman tuloksia: muuttuvan asumisen hankkeita

1. Muuttuva asuminen
Tila-ohjelman tuloskatsaus

2. Tila-ohjelma
Tekesin Tila-ohjelma on edistänyt suomalaisten yritysten tiloihin liittyvää liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjel-
massa on kehitetty tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista sekä tilojen elämyksellisyyttä. Tila-ohjelma on painottunut muuttuviin
käyttäjätarpeisiin asumisen, työnteon, oppimisen, kaupan, hyvinvoinnin, viihteen ja teollisuuden tiloissa.
Ohjelman aikana Tekes on rahoittanut lukuisia asumisen teemaan liittyviä yritysten kehitysprojekteja sekä yritysten innovaatio-
toimintaa tukevia soveltavan tutkimuksen hankkeita.
Tässä katsauksessa esitellään yhteensä 17 erilaista projektia tai projektikokonaisuutta, jotka on toteutettu tai alkaneet vuosi-
na 2008−2012.
Tila-ohjelma päättyy vuoden 2012 lopussa, mutta Tekesin rahoitus ohjelman kohdetoimialoille jatkuu myös tulevina vuosina.
Yhdeksi Tekesin strategian sisällölliseksi painopisteeksi on määritelty Älykäs rakennettu elinympäristö, jossa maamme yrityksil-
lä ja tutkimuslaitoksilla on näköpiirissä merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.
Tekes kiittää projektikatsauksessa mukana olevia yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita yhteistyöstä katsauksen aikaansaamiseksi.
Katsauksen kokoamisesta ovat vastanneet Tila-ohjelman koordinaattorit Maarit Vuorela ja Hanna Koskela Ramboll Manage-
ment Consulting Oy:stä.
Sisällys
Kokonaisratkaisut
Uusi rakennuskonsepti pienasuntojen toteutukseen 4
Odotukset isännöintipalveluja kohtaan kasvavat 6
Sisustusrakentamisen prosessit hallintaan 8
Uutta tietoa elämänkaariasumisesta 10
Elämänkaariasumisen liiketoimintamallit monimuotoistuvat 12
Asumisratkaisu muuttuviin elämänvaiheisiin 13
Toimintamalleja ryhmärakennuttamiseen 14
Lähiympäristö
Vähähiilisyydestä hiilettömyyteen 16
Kaupunki-innovaatiot tukevat urbaania asumista 18
LähioTrio – elinvoimaista lähiötä rakentamassa 20
LähiöTrio – lähipalveluista uutta liiketoimintaa 22
LähiöTrio – esikaupungeille elinkaarikestävyyttä 24
Yhteistoimintamalli lähiöiden radikaaliin kehittämiseen 26
Aluekoordinaattori – kokonaisvaltaisen lähiörakentamisen moottori 28
Elämänkaari
Kokonaisvaltainen hyvinvointikeskus ikääntyneille 30
Senioriasumiseen uusia liiketoimintamalleja 32
Tehostettua palveluasumista edistämässä 34
Yksilöä arvostavia ratkaisuja senioriasumiseen 36
Esteetöntä rakentamista estetiikkaa unohtamatta 38
Viisaan ja yhteisöllisen asumisen jäljillä 40
Yhteisöllinen kehittäminen linjaa tulevaisuuden asumista 42
Tuote- ja myymäläkonseptilla helppoutta keittiökauppaan 44
Tekesin julkaisu 11/2012

3. Asumisen tulevaisuus
tehdään tässä ja nyt
Asuminen on meitä jokaista lähellä, niin paikan, palveluiden ja kokemusten näkökulmista.
Asuminen ei ole pelkkiä seiniä ja neliömetrejä, vaan laaja kokonaisuus, joka linkittyy elämi-
seen, työntekoon, viihtymiseen ja vapaa-aikaan. Jokaisella on mielipide asumisesta, oma tai
lainattu, puolesta tai vastaan.
Asumisen käsite ei ole yksiselitteinen. Rakentaja ja asukas puhuvat samasta, mutta kuitenkin
eri asiasta. Rakentajalle asuminen on asuntorakentamista ja siihen liittyviä määräyksiä. Asuk-
kaan näkökulma on laajempi, asumisen unelmista omaa elämäntapaa tukeviin ratkaisuihin.
Myös jotain yhteistä löytyy: molemmat puhuvat rahasta ja kustannuksista ja nykyisin entistä
enemmän myös energiatehokkuudesta. Uusi teknologia kiinnostaa molempia.
Asumisessa on kolme tärkeää seikkaa: tulevaisuuden asukkaat, elämistä helpottavat koko-
naisratkaisut ja nopeat kokeilut.
Tulevaisuuden asukkaita on paljon ja he todennäköisesti ovat erilaisia kuin me nykyiset. Tule-
vaisuuden asukkaalla on kyky käyttää ja omaksua teknologiaa ja uusia palveluita. Ruoka tila-
taan ehkä kotiovelle, eikä sitä haeta autolla lähimarketista. Kotiin ostetaan palveluita ja tava-
rat lainataan netin vuokrausringistä. Tee-se-itse-asukkaita on aiempaa vähemmän ja avaimet
käteen -palveluille on kysyntää.
Tulevaisuus on aina askeleen edellä, mutta aavistuksen siitä voi löytää esimerkiksi opiskeli-
ja-asunnoista. Näissä asunnoissa asuu uusi sukupolvi, joka opettelee ensiaskeleita itsenäisen
asumisen tiellä. Heillä on myös isot odotukset sähköisten ja muiden palvelujen toimivuudelle.
Elämää helpottavat kokonaisratkaisut ovat erilaisia palveluita, joita asukas elämänkaarellaan
tarvitsee. Kyse voi olla palvelujen sijainnista, helposta saatavuudesta ja palveluntarjoajan luo-
tettavuudesta. Tulevaisuuden asukas ostaa kokonaisratkaisuja, joissa ”avaimet käteen” sisältää,
ei vain talon rungon, vaan koko paketin aina perustuksista asunnon sisustukseen, pihaan ja
vuosihuoltoon asti. Samalla syntyy tilaa uusille toimijoille, jotka osaavat yhdistää useita erilai-
sia palveluita yhdelle luukulle.
Vaikka maailma tuntuu muuttuvan kovin hitaasti, myös asumisen kentältä löytyy rohkeita ja
nopeita kokeilijoita. Aina ei tarvitse rakentaa mittavaa projektia, vaan uusia ideoita voi testa-
ta nopeasti ja suhteellisen edullisesti. Jos ensimmäinen kokeilu ei onnistu, suunnitelmaa voi-
daan muokata ja kokeilu toteuttaa uudestaan. Tärkeää on kuitenkin se, ettei kokeiluja piiloteta
laboratorioiden uumeniin, vaan mukaan otetaan aitoja asukkaita ja palvelujen käyttäjiä. Heiltä
saa nopeasti palautetta, joka voi antaa ajatuksille ihan uuden suunnan.
Helsingissä 31.10.2012
Johanna Kosonen-Karvo
Tila-ohjelman päällikkö
Tekes

4. Kokonaisratkaisut
Uusi rakennuskonsepti pienasuntojen
toteutukseen
ArkOpen Oy on kehittänyt urbaanin rakennuskonseptin Galleriatalon. Konsepti
vastaa pienasuntovaltaiseen kysyntään ja siihen voidaan luontevasti liittää
asumispalveluja.
Pienasuntojen kysyntä kasvaa. Asemakaavoitus perustuu nykyisin pääsääntöisesti lamelli-, piste-
tai tornitaloihin, jotka ovat kerrostalon perustyyppejä. Lamellitalois-
Niille tarvitaan rakennustyyppi, sa on useita kytkettäviä porrashuoneyksiköitä, torni- tai pistetalossa
porrashuone on keskellä ja asunnot sen ympärillä.
jossa yhteistilat ovat hyvin
Vallitsevan lamellitalon ominaisuudet soveltuvat huonosti pien-
saavutettavissa ja asuminen asunnoille, joiden kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Lamellitalon runko-
syvyys, portaan koko ja käytävämäisyys lisääntyvät, jolloin kustan-
on yhteisöllistä. nustehokkuus ja asuntopohjat huononevat. Kaavoituksen valtatyy-
pit eivät suosi eri asukasryhmien integroitumista, jolloin erikoistunut
palvelutalojen rakentaminen yleistyy.
Galleriatalo täydentää korttelirakennetta
Galleriatalossa muuntojoustavat asunnot ryhmitellään lasikatteisen
kerrostaloaulan ympärille. Kantavat linjat ovat ulko- ja käytäväseinil-
lä, joten asuntojen leveys ja kokovalikoima on vapaa.
Hyödyt
Rakennuksen pääsuunnan on oltava likimäärin pohjois-eteläsuun-
tainen, koska asuntoja aukeaa rungon molemmille puolille. Lieväs-
palvelutalon ja tavallisen asuntokohteen välimuodoksi.
ti kolmiomainen muoto parantaa oleellisesti asuntojen valonsaan-
tia. Yksi aurinkotunti lisää valonsaantia keskimäärin 30 prosenttia. Sa-
on helppo toteuttaa hyvin saavutettavissa olevia
malla taloudellisuus paranee, kun tilankäyttö tehostuu ja sijoitetta-
asumispalveluja.
vuus asuntokaavoihin paranee.
tehokkuus, asuntovalinnaisuus, saneerattavuus
Luonteva tapa käyttää Galleriataloa kaavoituksessa on sijoittaa niitä
sekä energiatehokkuus ovat vallitsevia kerrostalon
sinne tänne kaupunkirakenteeseen paikkoihin, joissa ilmansuunnat
rakennustyyppejä parempia.
ja korttelirakenne ovat sopivia. Tällöin rakennustyypin ominaisuudet
voidaan hyödyntää parhaiten sekä omassa talossa että asumispalve-
luina koko korttelin ja lähiympäristön asukkaille.
Galleriatalon toteutus edellyttää kaavassa sopivan suuntauksen, pe-
lastusyhteyden rakennuksen molemmin puolin sekä vallitseviin ra-
kennustyyppeihin verrattuna noin kolmanneksen enemmän kerros-
Tulokset alaa. Nämä merkitsevät asemakaavan räätälöintitarvetta etukäteen
tai kaavamuutosta.
valmistuu Kalasatamaan 2013.
Galleriatalon palotekniikka on hyväksyttävissä, kun koko rakennus
asuntohotelleihin. on varustettu automaattisella sammutuksella, poistuminen on kah-
teen portaaseen ja talosta on tehokas savunpoisto.
4

5. Kokonaisratkaisut
Kuvan etualalla mallinnus
ArkOpen
Galleriatalosta SATOn
kehityskortteliin Kalasataman
pilottikohteessa.
Galleriatalon periaate ja
ArkOpen
sovellus pilottikohteessa,
joissa pitkän sivun
pienasunnot ovat yhdis-
tettävissä ja muuntojoustavia.
Kustannus- ja energiatehokkuus
saavutettavissa
Galleriatalo on lähtökohdiltaan jonkin verran lamellitaloa energia-
tehokkaampi, mutta ulkovaipan pienempi määrä tarjoaa paremmat
edellytykset kehittää energiataloutta edelleen.
Galleriatalon kustannusrakenne poikkeaa selvästi lamellitalos-
ta: asuntojen normaalilla keskikoolla se on hiukan lamellitaloa kor-
keampi, mutta tulee sitä edullisemmaksi mitä enemmän asuntojen
keskikoko pienenee. Galleriatalon oleelliset kustannusedut liittyvät
ulkovaipan taloudellisuuteen, porrashuoneiden ja hissien vähäiseen
määrään sekä rungon sopivuuteen pienten asuntojen tuottamisessa.
ArkOpenin kehityshankkeen pääyhteistyökumppanina toimi SATO
Oyj, jolle Helsingin kaupunginhallitus varasi vuonna 2009 tontin Ka-
lasataman Sörnäistenniemestä.
5

6. Kokonaisratkaisut
Odotukset isännöintipalveluja kohtaan
kasvavat
Realco Oy on kehittänyt käyttäjälähtöisen isännöintituote Talo-ohjelman, joka tuo
yhteen niin isännöintitoimiston, taloyhtiön hallituksen kuin taloyhtiön asukkaat ja
osakkaat. Kyseessä on kokonaisvaltainen palvelu, jossa taloyhtiön juoksevasta
hallinnosta huolehtimisen ohella tuetaan taloyhtiön omia tulevaisuuden
kehityshankkeita.
Tulevaisuuden asumiseen
liittyvät tarpeet edellyttävät
isännöitsijöiltä entistä
laajempien kehityshankkeiden Isännöintipalvelut käsittävät taloyhtiön talouden ja hallinnon hoita-
miseen, rakennusten ja tilojen ylläpitoon sekä taloyhtiön kehittämi-
koordinointia ja toteutusta. seen liittyviä tehtäviä. Käytännössä jälkimmäiseen kokonaisuuteen
ei riitä resursseja, vaan peruspalvelu kohdistuu taloushallintoon ja
kiinteistöjen ylläpitoon.
Isännöintipalvelut on suhteellisen nuori toimiala, jossa ammattimai-
rikkovia ratkaisuja ei isännöintialalla ole juuri esiintynyt, vaikka niil-
le olisi tarvetta.
Hyödyt
Uutta lisäarvoa koko toimijaketjulle
asiantuntijapalvelu voidaan kohdistaa yhdessä
sovittuihin kohteisiin.
Tulevaisuudessa isännöitsijältä odotetaan muun muassa entistä ak-
tiivisempaa ja innostavampaa roolia taloyhtiön kehittämisideoiden
kehittämisessä tulee kuulluksi.
edistämiseksi. Tähän tarpeeseen Realco on kehittänyt Talo-ohjel-
man, taloyhtiön pitkän aikavälin kehitystyökalun, jolla isännöintipal-
velujen sisältöä linjataan taloyhtiökohtaisesti. Sen avulla kuvataan
taloyhtiön kehittämisen suunta ja painopisteet.
Taloyhtiöiden pitkän tähtäimen suunnitelmat keskittyvät kiinteis-
Tulokset tönhallintaan: parvekekunnostuksesta, katon korjaamisesta tai muis-
-
taloyhtiön kehittämistä tulevaisuudessa. ty sitä kysymystä, miten taloyhtiö voisi paremmin palvella asukkai-
taan ja osakkaitaan.
muutosten kuvaukset, imagon kuvauksen ja arvot
sekä kehittämisen päälinjat.
6

7. Kokonaisratkaisut
Talo-ohjelma avaa uudenlaisen
Tekes
vaikutusmahdollisuuden
taloyhtiön asukkaille ja
osakkeenomistajille.
Talo-ohjelma määrittelee taloyhtiön Realco on toteuttanut tulevaisuuskyselyn 14 pääkaupunkiseudul-
-
tulevaisuuden suunnan si ja tervetulleeksi välineeksi taloyhtiöiden johtamiseen. Asukkaille ja
osakkeenomistajille tarjottuun vaikutusmahdollisuuteen on tarttu-
Talo-ohjelmassa kunkin taloyhtiön strateginen tavoite määritellään nut positiivisen moni eli noin puolet potentiaalisista vastaajista, mi-
sen omista, asukkaiden ja osakkeenomistajien linjaamista lähtökoh- kä kannustaa toimintatavan jatkamiseen.
dista. Näin toimenpiteistä tulee suunniteltuja, eivätkä kustannukset
yllätä yhtiötä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi talon tekniikkaan tai Valmis Talo-ohjelma on jo osassa pilottikohteissa käytössä.
kiinteistöön kohdistuva uudistus, korttelikohtainen kaavoitushanke,
lapsiperheiden asumisen tukeminen tai energiatehokkuuden ja ym-
päristöystävällisyyden parantaminen.
Taloyhtiön tulevaisuuden tahtotila saadaan selville asukkaille ja
osakkeenomistajille toteutettavalla tulevaisuuskyselyllä, jossa kartoi-
tetaan ne kehityskohteet, jotka vastaajat kokevat itselleen tärkeim-
miksi. Kyselyssä vastaajia pyydetään nimeämään ne tekijät, jotka ta-
loyhtiössä on hoidettu hyvin ja mitkä puolestaan pitäisi jatkossa hoi-
taa paremmin. Vastaukset voivat liittyä esimerkiksi asukkaiden yh-
teishenkeen, asumisen rauhallisuuteen ja turvallisuuteen, esteettö-
myyteen, taloyhtiön sisäiseen viestintään, pysäköinnin ja pihaliiken-
teen toimivuuteen tai ympäristöasioiden huomioimiseen arjessa.
Tulevaisuuskyselyn pohjalta laaditaan yhtiökohtaiset raportit, jotka
isännöitsijä käy läpi taloyhtiön hallituksen kanssa. Isännöintitoimis-
to laatii myös Talo-ohjelman suunnitelman, joka tuodaan hallituksen
tuella yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.
7

8. Kokonaisratkaisut
Sisustusrakentamisen prosessit hallintaan
Basso Building Systems Oy on kehittänyt menetelmän sisustusrakentamisen
prosessin parempaan hallintaan. Tarkoituksena on minimoida rakentamisessa
syntyvää hukkaa sekä parantaa sisustusrakentamisen laatua.
Pientalorakentajat ja rakennut-
tajat kohtaavat rakennuspro- Rakennusprojekteissa on usein mukana pitkä alihankintaketju, jossa
käsitys siitä, mitä on sovittu ja millä laadulla, vaihtelee suuresti. Ra-
jektin aikana niin pieniä kuin kennuttajasta saattaa tuntua, että kenelläkään ei ole kokonaisvas-
tuuta hankkeen sujuvasta etenemisestä.
suuria vastoinkäymisiä.
Viranomaisvalvonnan rooli rakentamisessa on keskeinen, mutta
Virheitä voi syntyä suunnittelussa, kääntöpuolena on rakentamiskustannuksien nousu. Rakennuspro-
sessin hallintaan ei ole kiinnitetty huomiota, ja huono laatu ja suora-
materiaalien hallinnassa ja naiset virheet jäävät usein rakennuttajan vastuulle.
asentamisessa, tavarantoimi- Suomessa kivitalon rakentaminen kestää keskimäärin 1,5−2 vuot-
ta. Vertailukohtana Euroopassa on muutamia palveluntarjoajia, jotka
tuksissa tai eri toimijoiden onnistuvat toteuttamaan saman kolmessa kuukaudessa. Aikaero se-
littyy kokonaisvaltaisella ja järjestelmällisellä toimintatavalla.
yhteistyön koordinoinnissa.
Basson kehittämän sisustusrakentamisen prosessin konseptoinnin
ansiosta kivitalon rakentaminen ja rakennuttaminen selkeytyy ja
helpottuu. Menetelmän avulla sisustusrakentamisen eri vaiheet ja
tehtävät, kuten kattojen, seinien tai lattioiden pinnoitukset, porras-
ratkaisut, säilytystilat tai kalusteasennukset onnistuvat ilman yllättä-
viä viivästyksiä ja kustannusten ylitystä.
Hukka – pientalorakentajan painajainen
Hyödyt
Suomessa ei ole aiemmin ollut tarjolla kokonaisvaltaista konseptia
sisustusrakentamisen prosessin hallintaan. Rakentamisen prosessi
on monimutkainen kokonaisuus, jossa eri työvaiheet etenevät toi-
rakentamisen eri vaiheissa on tehtävä.
siaan seuraten tai rinnakkain. Suunnittelutyön merkitys on proses-
sissa keskeinen ja tässä vaiheessa esiintyvät epätarkkuudet aiheutta-
vat ongelmia rakentamisen edetessä.
Huono prosessin hallinta aiheuttaa kustannuksia. Ongelmat määri-
Tulokset tellään usein hukaksi, joka sisustusrakentamisessa aiheutuu eri työ-
vaiheiden aiheuttamasta kitkasta tai materiaalia koskevasta hukasta.
kokonaisvaltaista palvelua, jota voidaan tarjota Rakentamishankkeissa syntyvä hukka on suuruusluokaltaan kansan-
nyt kustannustehokkaammin, laadukkaammin ja taloudellisesti merkittävä.
lyhyemmällä aikajänteellä.
hinnoilla, jolloin yllättäviä kustannuksia ja viivästyksiä
ei synny.
8

9. Kokonaisratkaisut
Bassotalon kehittämän
Basso Building Systems
sisustusrakentamisen prosessin
konseptoinnin ansiosta
kivitalon rakentaminen ja
rakennuttaminen selkeytyy ja
helpottuu.
Kehitysprojektin myötä Bassotalon omaa alihankintaketjua on ly-
Kokonaisvaltainen prosessinhallinta hennetty, mikä on edellyttänyt yrityksen henkilöstöresurssien lisää-
ja vastuu mistä. Hyvien käytäntöjen vakiointi on tuonut järjestelmällisyyttä
myös yrityksen yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden toiminta-
tapoihin.
Basson menetelmässä sisustusrakentamisen prosessin aikataulu pu-
retaan osiin. Kaikille vaiheille määritellään keskeiset tehtävät ja ai-
ka-ikkunat. Tämä auttaa kuluttajaa hahmottamaan, mitä valintoja
ja päätöksiä on missäkin vaiheessa tehtävä. Tietyn aikaikkunan sul-
keuduttua vaiheen tehtäviin ja valintoihin ei voida enää palata
– ellei asiakas ole valmis aikataulun venymiseen.
Kuluttaja-asiakkaan materiaalivalintoihin liittyvien päätöksenteon
aikaikkunoiden oikea-aikaista hallintaa on kehitetty ottamalla huo-
mioon vaiheiden yhteensopivuus. Basson kokemuksen mukaan si-
sustusrakentamisen päätösten aikataulutus on käännettävä päälael-
leen. Virheet ja hukka vältetään tehokkaimmin tekemällä loppuvai-
heen päätökset ensin.
Basson menetelmä muuttaa sisustusrakentamisen perinteisiä toi-
mintatapoja poistamalla esimerkiksi vakiintuneet ja ei-toimivat joh-
tosuhteet työmaalla pitkine alihankintaketjuineen ja epäselvine
urakkarajoineen.
9

10. Kokonaisratkaisut
Uutta tietoa elämänkaariasumisesta
Aalto-yliopiston tutkimusprojektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa
elämänkaariasumisen toteutukseen liittyvistä vaatimuksista ympäristön, fyysisten
tilojen sekä palvelujen näkökulmista. Kehitystyön keskiössä on löytää ne keinot,
joiden avulla uusia elämänkaariasumista korostavia konsepteja voidaan kehittää.
Elämänkaariasumisessa
eri-ikäisten ja toimintavalmiuk-
siltaan erilaisten ihmisten
tarpeet otetaan huomioon siten,
että asukkaalla on edellytykset
toimia ja asua samassa
asuinympäristössä läpi
Aalto-yliopiston tutkimusprojektissa tarkastellaan muun muassa
elämänsä. kiinteistönomistajien ja asuinalueilla olevien toimijoiden roolia uu-
sien elämänkaarikonseptien kehittämisessä. Asuinalueilla olevia toi-
mijoita ovat esimerkiksi kaupat, kirjasto, liikunta- ja kulttuuripalvelu-
ja tarjoavat organisaatiot sekä muut palveluntarjoajat.
Fyysisten tilojen näkökulmasta projektissa keskitytään asuinraken-
nukseen ja asuntoon kohdistuviin elämänkaariasumisesta aiheutu-
viin vaatimuksiin. Näitä vaatimuksia ovat muun muassa esteettö-
myys sekä muuntojoustavuus eli asunnon joustaminen elämänti-
lanteen mukaan.
Asuinympäristön näkökulmasta on tavoitteena tunnistaa asuinym-
päristöön linkittyviä tekijöitä, jotka tukevat elämänkaariasumista.
Yritykset jalostavat liiketoimintaa yhdessä
Elinkaariasumiseen liittyvien uusien palvelujen ja liiketoimintamal-
Tavoitteet
lien kehittäminen tehdään yritysyhteistyössä. Tämä tarkoittaa, että
projektissa mukana olevat yritykset paneutuvat yhdessä toistensa lii-
kehittämisessä keskitytään erityisesti esteettömyyteen,
ketoiminnan jalostamiseen.
muuntojoustavuuteen sekä yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä
tukeviin ratkaisuihin.
Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Rakennuttajatoimisto HTJ
Oy, Suomen Asumisoikeus Oy, G4S, Vantaan kaupunki sekä Asunto-
tunnistamalla muuttoliikkeen taustalla oleva syyt ja
säätiö, joiden yhteisenä tavoitteena on asuinalueiden viihtyvyyden,
kannustamalla ympäristöä elinkaariasumista tukeviin
asuntotyyppien sekä elämänkaariasumista tukevien palvelujen ke-
valintoihin.
hittäminen.
10

11. Kokonaisratkaisut
Elämänkaariasumisen
tutkiminen on haastavaa,
sillä toisiinsa vaikuttavia
tekijöitä on paljon.
Tutkimusprojektissa
elämänkaariasumista
lähestytään viiden
aihealueen kautta.
Asuinympäristön laadun mittarit
Aalto-yliopisto on hankkinut eväitä elämänkaariasumisen kehittä-
miseen kartoittamalla asuinympäristön laatutekijöitä. Tutkimukses-
sa on paneuduttu eri väestöryhmien (lapset, nuoret, nuoret aikuiset,
lapsiperheet, lapsettomat aikuiset, ikääntyvät) asumiseen kohdistu-
viin tarpeisiin ja kulutustottumuksiin. Tuloksena on löydetty viisi ele-
menttiä, joista asuinalueen laatu muodostuu.
1. Kontekstuaalisuus: alueen toimintamahdollisuudet,
asuinympäristön terveellisyys ja siisteys, asuinalueeseen
kiintyminen
2. Arkkitehtuuri ja suunnittelu: esteettinen miellyttävyys, alueen
tiheys ja koko, liikenneyhteydet, viheralueet ja puistot,
ulkoiset yhteydet
3. Asukasystävällisyys: lapsiystävällisyys
4. Sosiaalisuus: yksityisyys, sosiaalinen vuorovaikutus,
suvaitsevaisuus
5. Toiminnallisuus: koulupalvelut, sosiaalipalvelut, kulttuuri- ja
vapaa-ajan palvelut, julkinen liikenne, kaupalliset palvelut
11

12. Kokonaisratkaisut
Elämänkaariasumisen liiketoimintamallit
monimuotoistuvat
Rakennuttajatoimisto HTJ Oy kehittää uutta elämänkaariasumisen konseptia
asuntokohteiden rakennuttamiseen ja erityisesti uudistuotantoon. Ihmisen
elinkaaren aikana tapahtuvia muutoksia tarkastellaan asuntojen ja
asuinrakennusten esteettömyyden, muuntojoustavuuden, yhteisöllisyyden sekä
alueellisten palvelujen saatavuuden näkökulmasta.
HTJ hyödyntää konseptinsa kehittämisessä Aalto-yliopiston Elämän- Yhteistilat tuovat
kaariasumisen palvelullistuminen -tutkimusprojektin johtopäätök- iäkkäille ihmisille lisää
siä. Kehitysprojektissa tarkastellaan, mitä elinkaariasuminen edel- mahdollisuuksia asua
kotona mahdollisimman
lyttää rakennuttamisprosessilta. Erityisesti paneudutaan siihen vai-
pitkään.
heeseen, jossa rakentamiseen liittyvät suunnitelmat ja toimintaoh-
jeet laaditaan ja muutetaan yrityksen toimintamalleiksi käytännön
toteutuksessa.
Konseptin käyttäjälähtöisyys varmistetaan ottamalla asukkaat mu-
kaan suunnitteluun sekä hyödyntämällä Aalto-yliopiston tutkimus-
projektissa esiin tulleet asumiskokemuksiin liittyvät huomiot. Kehi-
tystyön myötä HTJ syventää osaamistaan asuntorakennuttamisessa,
jossa se haluaa olla houkutteleva kumppani sekä yksityisille että jul-
kisille kiinteistönomistajille.
Joustavilla asuntoratkaisuilla taataan
pitkäaikainen viihtyminen
Elämänkaariasumisessa asuntoratkaisuja ei voida tyypitellä kaava-
maisesti huoneluvun ja koon mukaan. Esimerkiksi yksiöt eivät ole
asuntotyyppinä toivottuja, mutta ne tuovat mahdollisuuksia asumi-
sen joustoon. Yksiö sivuasuntona soveltuu esimerkiksi opiskelunsa
aloittavalle nuorelle, isovanhemmille tai lastenhoitajalle. Sivuasun-
to on joko yhdistettävissä varsinaiseen asuntoon tai erotettavissa si-
tä. Sisäänkäyntien määrä ja luonne vaikuttavat asuntojen yhdistet-
tävyyteen ja mahdollisuuteen erottaa pieni asunto suuresta asun-
nosta.
Elämänkaariasumisessa yhteistilojen merkitys on suuri. Yhteistilat
voivat tarjota esimerkiksi säilytystilaa harrastustarvikkeille. Eläkeläis-
ten ja vanhusten kohdalla yhteistilojen määrä ja laatu vaikuttavat ko-
tona asumisen mahdollisuuteen ja pitkäaikaisuuteen.
Vapaa-ajan lisääntyminen ja tietotekniikan kehitys puolestaan lisää-
vät työaikaisten yhteistilojen käyttöä. Nuorille perheille yhteistilat
tuovat mahdollisuuden pienpäiväkotien sijoittamiseen. Samoin ti-
lat ovat sovellettavissa dementiaa sairastavien vanhusten päivätoi-
mintaa varten. Täten yhteistiloilta vaaditaan suurta joustavuutta ja
monikäyttöisyyttä.
12

13. Kokonaisratkaisut
Asumisratkaisu muuttuviin
elämänvaiheisiin
Suomen Asumisoikeus Oy kehittää asumisen palveluja asukkaan
elämänkaarinäkökulmasta. Projektin tavoitteena on löytää keinoja
uusien palvelujen kytkemiseksi asumiseen ja kehittää uusia,
elämänkaariasumista tukevia palvelusisältöjä yrityksen nykyiseen
asumiskonseptiin.
Kehitysprojektissa parannetaan ny- Näin Asokodit voi tukea asukkaan asumista elämänkaaren aikana ja
kyisten palvelujen saavutettavuut- olla mukana asukkaan elämäntilanteen kehittymisessä.
ta ja saatavuutta. Uusien palvelujen
kehittäminen tehdään yhteistyössä -
kumppaneiden kanssa. Kehitystyössä den, kysyntä kasvaa huomattavasti. Asokotien näkökulmasta palve-
hyödynnetään Aalto-yliopiston Elä- lut ovat keino erottautua muista asumista tarjoavista yrityksistä ja ta-
mänkaariasumisen palvelullistumi- pa olla yhdessä asukkaan kanssa tiiviissä yhteistyösuhteessa.
nen -tutkimusprojektin tuloksia.
Uusien palvelumallien kehittäminen antaa Asokodeille mahdolli-
Kehitettävät ratkaisut kytkeytyvät pit- suuden uudistaa perinteisiä asumissektorin toimintamalleja ja laa-
kälti sähköisen asiakasrajapinnan uu- jentaa asumiskonseptinsa kykyä palvella asukkaita heidän erilaisis-
distamiseen, joka vaatii niin teknis- sa tarpeissaan. Lisäksi projekti luo ja vahvistaa yrityksen toimintata-
tä kehittämistä, mutta ennen kaik- poja uusien palvelujen kehittämisessä ja palvelulähtöisessä asumis-
kea palveluiden tuotteistamista ja va- liiketoiminnassa.
kiointia. Sähköisen asiakasrajapinnan
kehittämisen avulla asiakas voi jo hy-
vin alustavassa vaiheessa asuntoa va-
littaessa rajata Asokodin tarjonnasta
hänelle sopivimmat asunnot sekä ra-
kentaa itselleen niin alueen kuin Aso-
kotien palvelutarjonnasta itselleen
sopivan palvelukokonaisuuden.
Näin helpotetaan asukkaan tekemää valintaa asuinpaikkansa suh-
teen sekä tuetaan elämänkaariasumista dynaamisen ja monipuoli-
sen palveluvalikoiman avulla.
Asuminen palvelulähtöisenä
liiketoimintana
-
lit, jolloin saadaan selville kohteiden soveltuvuus erilaisille asiakas-
segmenteille. Lisäksi projektissa laaditaan Asokotien palvelustrate-
gia, jonka avulla määritetään mitkä palvelut tuotetaan kaikkiin koh-
teisiin ja mitkä palvelut ovat kohdekohtaisia sekä ketkä ovat keskei-
set palveluntuottajat.
Samalla määritetään myös Asokotien palveluvalikoima, joiden avul-
la asukas voi määrittää asunnon varustelun, sisustuksen ja palvelut.
13

14. Kokonaisratkaisut
Toimintamalleja ryhmärakennuttamiseen
Saraco D&M Oy kehittää uusia, kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja uudisasunnon
hankkimiseksi. Kehittämisprojektin myötä yrityksellä on liiketoimintamalli ja
tuotteistettu palveluprosessi uuden omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asunnon
hankkimiseksi.
Uudisasuntojen rakennutta-
miseen kaivataan uudenlaisia
toimintamalleja. Uudisasunto-
kauppa on keskittynyttä, eikä
kohtuuhintaisia uudisasuntoja Asukkaat ja kunnat tarvitsevat uudenlaisia asuntorakennuttamisen
palveluyrityksiä, jotka monipuolistavat tarjontaa ja lisäävät asunto-
hallintamuodosta riippumatta rakentamisen kilpailua.
tule markkinoille riittävästi. Ryhmärakennuttaminen on vaihtoehto uuden omistusasunnon
hankkimiseksi tavanomaisen asuntokaupan rinnalla. Ryhmäraken-
nuttamisessa asukkaiden perustama asunto-osakeyhtiö rakennut-
taa asunnot osakkaiden asunnoiksi. Rakennushankkeille tyypillisen
monimutkaisuuden vuoksi ryhmärakennuttajat ja asunto-osakeyh-
tiöt tarvitsevat avukseen rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisia ja
oikeudellista asiantuntemusta.
Tavoitteet
liiketoimintamalleja.
voidaan tehdä entistä loppukäyttäjälähtöisempää ja
kustannuksiltaan läpinäkyvää.
Ryhmärakennuttamishankkeen prosessi
14

15. Kokonaisratkaisut
Ryhmärakennuttanen kiinnostaa, mutta uudet
toimintamallit askarruttavat.
Ryhmärakennuttamisessa asunnon hankintakustannukset muodos- Saracon kehittämisprojektilla ryhmärakennuttamiseen luodaan mo-
tuvat todellisten kustannusten perusteella, ei markkinahintaperus- nistettavissa olevat toimintamallit ja ohjeet. Toimintamallien täs-
teisesti. Ryhmärakennuttamisessa hankkeen suunnittelua ohjataan mentymisen myötä ryhmärakennuttamiseen liittyviä epäluuloja voi-
asukaslähtöisesti. Ryhmärakennuttajat voivat muun muassa vaikut- daan poistaa ja hankkeiden toteutusedellytyksiä parantaa.
taa rakennushankkeen elinkaari- ja ylläpitokustannuksiin jo suunnit-
teluvaiheessa.
Ryhmärakennuttaminen kiinnostaa ja
askarruttaa
Ryhmärakennuttamista kohtaan esiintyy yhä enemmän kiinnostus-
ta, mutta uudet toimintamallit askarruttavat. Uudisasunnon kaup-
paa sääntelevä asuntokauppalaki ei nykyisellään ota huomioon ryh-
märakennuttamista vaihtoehtoisena asunnon hankintatapana. Ku-
luttajien oikeuksien turvaamiseksi pelisääntöjen määrittelylle on kui-
tenkin selkeä tarve.
15

16. Lähiympäristö
Vähähiilisyydestä hiilettömyyteen
Sitran, SRV:n ja VVO Kodit Oy:n Low2No-yhteisprojekti on malliesimerkki
hiilineutraalista kestävästä kehityksestä. Sen ideana on rakentaa Helsingin
Jätkäsaareen Low2No-periaatetta noudattava kortteli, jossa yhdistyy asuminen ja
yritystoiminta. VVO Kotien kehitysprojekti käsitti korttelin suunnitteluvaiheen.
Low2No (”from low carbon
to no carbon”) on suunnittelun
ja rakentamisen toimintatapa,
joka tukee kestävää
rakennettua ympäristöä ja luo Kehitysprojektissa tarkasteltiin vähähiilisyyden kautta asteittain hii-
edellytyksiä ekologiselle energiapihi ja hiiliniukka suunnittelu ja rakentaminen, johon sisäl-
tyi hiilidioksidipäästöjen ajantasainen seuranta sekä energian käy-
kaupunkielämälle. tön jatkuva vähentäminen.
Jätkäsaaren monikäyttökortteli näyttää
mallia
Kehitysprojektissa luotu toimintamalli konkretisoituu Jätkäsaaressa
sijaitsevassa monikäyttökorttelissa, joka tullaan rakentamaan Low-
2No-periaatetta noudattaen. SRV ja VVO rakennuttavat kortteliin
noin 240 asuntoa sekä toimistotiloja. Asunnoista runsas puolet tulee
olemaan omistusasuntoja, joista osa Hitas-rahoitteisia. Kortteliin on
Hyödyt
suunniteltu perinteisen ruokakaupan lisäksi lähiruokaa tarjoavia liik-
keitä, yleistä saunaa ja ekopesulaa.
ja luo mahdollisuuksia ympäristöä säästäviin
kulutustottumuksiin.
Korttelin energiaratkaisu toteutetaan kaukolämpöjärjestelmää
hyödyntäen. Ratkaisun osana on syntynyt yhteistyökuvio Helsin-
gin Energian kanssa vihreän kaukolämpötuotteen lanseeraamisek-
si markkinoille. Energiaratkaisuina tulevat olemaan korttelia varten
kehitettävä kivihiiletön kaukolämpö päälämmitysratkaisuna, kauko-
Tulokset jäähdytys tilojen jäähdytykseen ja aurinkosähkö osana korttelin säh-
köistystä.
monikäyttöisen, asumista ja yritystoimintaa
yhdistävän korttelin hallinnon ja toiminnan
järjestämiseksi.
elämäntapojen ja kulutuskäyttäytymisen
kytkennöistä vähähiilisyyteen ja saatiin hyviä ideoita
keskustamaisen kaupunkiasumisen kehittämiseen.
16

17. Lähiympäristö
Jätkäsaaren monikäyttökortteli
Helsingin kaupunki
rakennetaan Low2No-
periaatetta noudattaen.
Helsingin Energia tuo korttelin lämmitykseen uuden kaukolämpö-
tuotteen, jonka avulla nopeutetaan uusiutuvien ja biopolttoainei- tarkoitus rakentaa Jätkäsaaren kortteliin. Konseptin lähtökohtana on
den osuuden kasvattamista kaukolämmön tuotannossa. slow living -ajattelu ja tavoitteena on kehittää uusi malli pienehköil-
le kerrostaloasunnoille.
Kortteliin suunnitellaan myös älykäs energiaverkko ja lähes reaaliai-
kainen sähkön mittaus, joiden avulla optimoidaan lämmön ja säh- Low2No-projektilla on jo saatu paljon aikaan, mutta haasteeksi on
kön käyttöä ja vähennetään päästöjä. Kortteli suunnitellaan siten, et- noussut löytää kansainvälisen konsulttiryhmän ratkaisumalleista
tä päästään mahdollisimman lähelle vuonna 2021 voimaan tulevaa kustannustasoltaan hyväksyttävä suunnitelma, joka vastaisi suoma-
EU:n energiatehokkuusdirektiivin nollaenergiatasoa. laisen asuntomarkkinan vakiintunutta laatutasoa sekä täyttäisi pai-
kallisten rakentamismääräysten minimivaatimukset.
Taloudellisia haasteita ratkaistavana
-
den kehittämisosioiden toteutumiseen. Alkuperäinen arvio korttelin
Rakentajat ja rakennuttajat ovat kiinnostuneita älykkäistä ratkaisuis- rakennusluvan hakemiselle (11/2010) siirtyy vuodelle 2013.
ta muun muassa mahdollisuutena tehostaa rakennusten energian-
kulutusta ja saavuttaa rakennusmääräysten tiukentuvia vaatimuksia.
Haasteena on kuitenkin löytää taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
Jätkäsaaren kohteeseen.
Tähänastisten selvitysten perusteella suunnittelun lähtökohdaksi tu-
lee ottaa huomattavasti hankekorttelia laajempi liiketoimintakoko-
naisuus, mikä myös edellyttää laajemman osallistujapohjan kytke-
mistä mukaan tarkemman suunnittelun käynnistyessä.
-
-
17

18. Lähiympäristö
Kaupunki-innovaatiot tukevat urbaania
asumista
CityInnoNets-projektissa tutkittiin arvoverkostojen muodostamista ja niiden
hyödyntämistä kaupunki-innovaatioiden leviämisessä. Kaupunki-innovaatio voi
liittyä asumiseen, liikkumiseen, palvelujen tarjontaan tai muihin arjen toimintoihin
ja osallistumiseen.
Kaupunki-innovaatio tarkoittaa
laajasti käyttöönotettavaa
kaupunkiympäristön
uudistusta tai parannusta, Asumiseen liittyviä kaupunki-innovaatioita ovat esimerkiksi rintama-
miestalot ja BES-elementtirakentaminen, joilla vastattiin omien ai-
joka edistää elämänlaatua kakausiensa asuinrakentamisen haasteisiin. Kaupunki-innovaatioita
ovat myös julkisen liikenteen reittiopaspalvelut sekä erilaiset ekolo-
ja rakennetun ympäristön gisen rakentamisen hankkeet.
kestävää kehitystä. Kaupunki-innovaatioille on leimallista, että ne juurrutetaan yhteisiksi
toimintatavoiksi alueellisesti käyttäjien, kuntien, asukkaiden, yritys-
ten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Verkostomainen toimintatapa
avaintekijänä
CityInnoNets-projektissa oli mukana yrityksiä ja organisaatioita asu-
misen, rakentamisen, palvelujen ja liikenteen toimialoilta, joita olivat
muun muassa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Dia-
konissalaitoksen Hoiva Oy, S-Asunnot, Neapo, Seulo, Hoas, ARA ja
Asuntosäätiö.
Hyödyt
Tutkimusprojektin keskiössä olivat skaalattavat kaupunki-innovaa-
nykyistä nopeampaa toteutusta sekä uusien käytäntöjen
tiot, niiden toteutuksessa käytetyt arvoverkostot sekä näiden ver-
leviämistä tehokkaammin erilaisille alueille.
kostojen johtaminen. Näitä teemoja tutkittiin projektiin osallistunei-
den organisaatioiden yhteisen innovaatiopilotin avulla.
Verkoston tavoitteena oli yhdistää voimansa Helsingissä suunnitteil-
la olevaan korttelitoteutukseen, missä asumiseen ja rakentamiseen
Tulokset
yhteiskunnallisella sekä verkosto- että yritystasolla.
18

19. Lähiympäristö
CityInnoNets-projektin
teoreettinen viitekehys
(muokattu Rautvuori, 2010).
Verkostojohtaminen
innovaatioiden leviäminen ja skaalautuvuus
Asukkaat/
käyttäjät
Julkinen Toimijat Yritykset/
Verkoston uudistaminen
sektori organisaatiot
Kaupunki-
innovaatioverkostot
Resurssit Toiminnot
Arvonmuodostus
liittyvät kaupunki-innovaatiot toteutetaan ottamalla huomioon eri- työn konsepti. Tämä tarkoittaa katkeamatonta ja jatkuvaa palvelu-
tyisesti yhteisöllisyyden ja elinkaariasumisen edellytykset. ketjua syrjäytymisvaarassa oleville tai jopa jo syrjäytyneille vanhuk-
ikääntyvä väestö, joille tuotetaan tarvittavia palveluja käyttäjälähtöi-
asumisen rahoitusmuoto, uudenlainen kortteliasumisen arkkiteh- sesti ja kustannustehokkaasti.
tuuri sekä yhteisöllisyyttä tukeva palvelualusta.
Arvoverkostossa näitä palveluja oli kehittämässä useita yleishyödyl-
- lisiä organisaatioita, kuten Hoiva Oy ja Helsinki Missio, julkisten ja yk-
kostoa, joka tukee korttelin yhteisöllisyyttä ja elinkaariasumista. sityisten hyvinvointipalvelujen tarjoajia, kuten terveyskeskus ja so-
siaalivirasto sekä muita toimijoita, jotka arjessa kohtaavat vanhus-
väestöä.
Verkostomainen toimintatapa kaikille
yhteiseksi
Verkostoitumisen prosessista voidaan erottaa toiminnan kolme
osaa: verkoston kehittäminen, innovaation kehittäminen ja skaalat-
tavuuden mahdollistaminen. Näihin kolmeen osa-alueeseen koh-
distuva arviointi mahdollistaa edistymisen seurannan ja lisää mah-
dollisuutta päästä tavoitteisiin.
CityInnoNets-projektin avulla yritykset ovat saaneet toimintamallin
verkostojohtamiseen. Kullekin hankkeeseen osallistuneelle organi-
saatiolle on toteutettu case-tutkimus, joka on liittynyt arvoverkostoi-
hin, verkostojohtamiseen ja innovaation skaalattavuuteen.
Esimerkiksi Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lle toteutettiin Etsivä van-
hustyö -casetutkimus, jossa luotiin etsivän ja yhteisöllisen vanhus-
19

20. Lähiympäristö
LähioTrio
– elinvoimaista lähiötä rakentamassa
Tulevaisuuden elinvoimaiset lähiöt (ELÄVÄ) -tutkimusprojektin tavoitteena on luoda
elinvoimaisen lähiön kehityskonsepti, joka ottaa huomioon asukkaiden, kiinteistöjen
omistajien, rakennusliikkeiden, palveluiden tarjoajien sekä kaupan alan toimijoiden
arvonäkökulmat. Kehitysprojekti vastaa tulevaisuuden asumisen sekä alan
toimintalogiikan kehittämisen haasteisiin.
Lähiökehityshankkeiden
käynnistäminen takkuaa.
Korjaus- ja täydennysrakenta- -
tysstrategioita sekä arvioidaan niitä ympäristö- ja arvovaikutusten
misessa on vallalla pysähty- näkökulmista. Tavoitteena on innovoida uusia palvelu- ja liiketoi-
mintamalleja lähiöiden elinvoiman tukemiseksi. Niissä otetaan huo-
neisyyden tila. mioon muun muassa erilaisia alueimagoon ja joukkoliikenneyhteyk-
siin liittyviä tekijöitä, jotka tuovat asukkaalle lisäarvoa.
Tämä pätee niin käyttäjiin,
omistajiin, rakentajiin kuin teknillinen yliopisto. Yhteistyökumppaneina ovat Härkämäkiseura ry,
Kesko Oyj, Skanska Oy ja Helsingin, Turun ja Tampereen kaupungit.
kaavoittajiin.
-
kä tekee niihin kohdistuvan uudistamistarpeen ilmeiseksi. Lähiöiden
houkuttavuutta asuinalueina voidaan kehittää palveluratkaisuilla,
joiden suunnittelusta vastaavat niin käyttäjät, palveluntarjoajat kuin
suunnittelijat yhdessä. Nykyiset lähiöt voivat toimia viihtyisinä asuin-
paikkoina, ympäristön kannalta kestävinä kaupunkialueina sekä ta-
loudellisesti kannattavina liiketoiminta-alustoina.
Lähiöiden haasteena on niiden kehityshankkeiden käynnistämi-
seen liittyvien vaiheiden sekavuus. Lähiössä yksittäisellä tilaajalla, ku-
ten kiinteistön omistajalla, on harvoin resursseja suurimittakaavai-
seen tai kokonaisvaltaiseen korjausprojektiin. Rakennusliikkeiden on
haasteellista löytää kannattavaa liiketoimintamallia, mikäli toteutus
perustuu yksittäisiin pieniin osaprojekteihin.
Tavoitteet
Sirpaleinen, ennalta arvaamaton lähiökehitys vaikeuttaa kaupun-
kehittämiseen. kien kaavoitusta sekä palvelusuunnittelua. Asukkaan näkökulmas-
ta korjaustoimenpiteet ovat kalliita ja takuita lähiöiden paremmasta
lähiöiden elinvoiman tukemiseen. tulevaisuudesta esimerkiksi palvelutarjonnan suhteen ei ole. Kun lä-
hiöitä ei uudisteta, niiden houkuttelevuus laskee ja hintalappu uu-
sidosryhmien, kuten kaupunkisuunnittelijoiden, distamiselle kasvaa, mikä saattaa puolestaan johtaa negatiiviseen
palveluntuottajien ja rakennusliikkeiden välille. taantumisen kierteeseen.
20

21. Lähiympäristö
Esimerkki toiminnallisen
konseptin kuvauksesta.
Aalto-yliopisto
Moninaisia kehittämismalleja Tutkimuksen työkaluina käytetään erityisesti tilatarpeen muutosten
arviointiin kehitettyä parametrista tietomallia ja hybridi-elinkaarilas-
ympäristönäkökulmaa unohtamatta kentamallia rakentamis- ja käyttövaiheiden hiilikuormien analysoin-
tiin.
ELÄVÄ-projektissa lähiöiden kehittämistä tarkastellaan sekä aluekon-
septien että toiminnallisten konseptien kautta. Aluekonsepti tarkoit- Ympäristövaikutuksissa keskitytään erityisesti kasvihuonekaasuihin.
taa kontekstiin sovellettavaa toimintojen kokoonpanoa sekä niiden Näitä tarkastellaan kulutuspohjaisella elinkaarimallilla sekä rakenta-
yhteistoimintaperiaatetta kohdealueella. Toiminnallinen konsepti misen vaikutuksiin keskittyvällä mallilla. Näin saadaan kokonaiskuva
merkitsee puolestaan yksittäisen toimijan toimintamallia toimialan kohteena olevan asuinalueen nykyisistä kasvihuonekaasupäästöis-
sisällä. tä ottamalla huomioon alueen asukkaiden kulutuksen aiheuttamat
päästöt.
Esimerkiksi hyvinvointipalvelut voivat toimia jaetussa vastaanottoti-
lassa, jossa vuorottelevat esimerkiksi kiertävä lääkäri, terveydenhoi-
taja, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Vastaanottotila voi liittyä esi-
merkiksi korttelikohtaiseen monitoimitilaan tai päivittäistavarakaup-
paan.
Tutkimusprojektissa toiminnallisten konseptien ja aluekonseptien
yhteisvaikutusten arviointi on rajattu tilan ja kuljettamisen tarpee-
seen. Tilan tarve arvioidaan pelkistämällä aluekonseptit toimintojen
määrän ja niiden vaatimaan tilan tarpeeseen.
Aluekonseptin toiminnallisen verkon tiheyden avulla arvioidaan
muun muassa henkilöliikenteen tarve, joka on teoreettinen mini-
mi, minkä aluekonsepti mahdollistaa. Esimerkiksi verkkokauppa voi
toimia periaatteella, jossa parin korttelin välein sijoitettuihin, muu-
taman neliön kokoisiin vastaanottopisteisiin voidaan toimittaa mi-
tä tahansa ostoksia. Tämä voi eliminoida yksityisautolla tapahtuvan
asiointiliikenteen tarpeen, mutta kasvattaa samalla varastoraken-
nusten tilantarvetta ja tavarankuljetuksia.
21

22. Lähiympäristö
LähiöTrio
– lähipalveluista uutta liiketoimintaa
Kestävät lähipalvelut alueiden hyvinvoinnin lujittamiseksi (SUSECON)
-tutkimusprojekti edistää lähialueiden kestävien palvelumallien rakentamista
ja liiketoimintapotentiaalin kartoittamista.
Lähipalveluiden kehittämisen tavoitteena on pitää asuinalueet virei-
Monimuotoiset lähipalvelut nä ja taata kaikille peruspalvelujen saatavuus. Monissa lähiöissä pal-
velut kuitenkin häviävät tai keskittyvät muun muassa isojen market-
ovat kestävän tien yhteyteen. Tällöin palveluiden tavoittaminen edellyttää autolla
liikkumista, mikä ei aina onnistu esimerkiksi ikääntyviltä.
yhdyskuntarakenteen
SUSECON-tutkimusprojektissa selvitetään todellisia palvelutarpeita, ar-
olennainen edellytys. vioidaan palveluihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä kehite-
tään ja kuvataan uusia mahdollisia toimintamalleja, joilla voidaan vai-
kuttaa alueiden hyvinvointiin ja asuntojen käyttöarvoon. Tutkimus kes-
kittyy kotitalouspalveluiden, esimerkiksi siivous-, asiointi-, remontointi-
ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Monimuotoisiin lähipalveluihin
lukeutuvat myös muut kuin vain kotona tarjottavat palvelut, esimerkiksi
kaupalliset ja terveydenhuoltopalvelut.
Palveluintegraattori – yksi ovi,
monta ratkaisua
-
opisto ja VTT. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat VVO, Vantaan
kaupunki, Karakallion Huolto Oy, Isännöintitoimisto iMasa Ky, Kau-
kajärviosuuskunta, Lännen Kiinteistöpalvelu Oy ja Jyväskylän kau-
punki. Organisaatiot ja yritykset hyödyntävät tutkimustuloksia uusi-
en palveluinnovaatioiden ja alueiden kehittämisessä, jotta asuinym-
päristöt pysyisivät vireinä ja houkuttelevina.
toimii esimerkkinä uudesta lähipalveluihin soveltuvasta liiketoimin-
ympärilleen ja markkinoi näiden toimijoiden palveluja. Tutkimus-
Tavoitteet projektissa on erityisesti keskitytty isännöintiyritysten kehittämiseen
palveluintegraattoreiksi.
palveluihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.
joilla voidaan vaikuttaa alueiden hyvinvointiin
ja asuntojen käyttöarvoon.
22

23. Lähiympäristö
Isännöintitoimiston
asiakaspalvelu
palveluintegraattorina.
Isännöintitoimiston
asiakaspalvelu
palveluintegraattorina
Asukas
Tilauksen
välitys
toimittaminen
Isännöintiyrityksen
Remontointi Siivous
oma palvelutuotanto
Asennus
Ateria Muut palvelut
ja korjaus
Isännöintipalvelujen ammatillinen kehittyminen on viime vuosiin
asti ollut suhteellisen heikkoa, joten ala tarvitsee uusia näkökulmia
ja lähestymistapoja palvelujen tuottamiseen. Haasteellisuutta toimi-
alaan tuo myös isännöitsijöiden ikärakenne; merkittävä osa isännöit-
sijöistä eläköityy lähivuosina. Nämä kaksi kehitys- ja muutoshaastet-
ta voidaan yhdistää ja isännöitsijätoimistoista kehittää monialaisia
asumisen palveluja tarjoavia yrityksiä.
-
tuottajia yhden kontaktin kautta. Uudessa mallissa asiakkaiden yh-
teenotot kanavoidaan asiakaspalveluun, josta asiakas ohjataan oi-
kealle henkilölle. Aiemmin asukkaat ja asiakkaat ovat kontaktoineet
epäsystemaattisesti milloin ketäkin palveluntarjoajaa: isännöitsijää,
kiinteistösihteeriä tai huoltoliikettä. Uudessa mallissa palvelu tehos-
tuu ja mahdolliset ongelmatilanteet ratkaistaan entistä nopeammin
ja ammattimaisemmin.
23

24. Lähiympäristö
LähiöTrio
– esikaupungeille elinkaarikestävyyttä
Elävä esikaupunki (ELOISA) -projektissa tutkitaan keinoja lisätä asuinalueiden
elinkaarikestävyyttä ja tilojen monikäyttöisyyttä. Erityisesti tarkastellaan
alueen elinkaarikestävyyden mittareita, asuntojen ja muiden tilojen joustavia
suunnitteluperiaatteita, tilojen hallinta- ja organisoitumismalleja sekä palvelujen
sijoittumistapoja.
Esikaupungit ovat kokonais-
valtaisia elinympäristöjä, joilla
-
on paljon myös muita tehtäviä lun ja osittaisen uudisrakentamisen avulla voidaan sekä vahvistaa
esikaupunkien kykyä sopeutua tuleviin muutoksiin että lisätä asuin-
kuin asuminen, kuluttaminen alueiden käyttöarvoa, jotta rakennuskannan arvo ja tuottavuus säi-
lyisivät muutoksissa.
ja perinteiset palvelut.
Tutkimuksessa tarkastellaan valittuja esikaupunkeja alueellisen toi-
Kehittämisen lähtökohtana on mijuuden ja kaupunkitilan käytön, asuinalueiden elinkaarikestävyy-
den ja joustavan tilatarjonnan näkökulmista.
asuntokannan joustokyky
Kaupunkilaisten omien toimintamahdollisuuksien lisääminen, kau-
ja käyttäjälähtöisyys. punkitilan elinkaarikestävyyden parantaminen sekä kaupunkiympä-
ristön ja -tilojen monikäyttöisyys muodostavat yhdessä kaupunki-
ympäristön ”tilallisen pääoman”. Esikaupunkien kehittämisen haas-
teena on kaupunkiympäristön muutos, joka uhkaa vaikuttaa päin-
vastaisesti ja kaventaa asukkaiden toimintamahdollisuuksia.
Ennakointimenetelmät
kehittämistyökaluna
tutkijat, päätöksentekijät ja arkkitehdit pohtivat tulevaisuuden esi-
kaupunkeihin vaikuttavia trendejä ja heikkoja signaaleja.
Klinikoissa on hahmotettu esikaupunkien kehityssuuntia sekä ke-
hitetty käytännön toteutusideoita laadittujen tulevaisuusnäkymien
pohjalta. Toteutusideat ovat liittyneet erityisesti asukkaiden omien
toimintamahdollisuuksien lisäämiseen, kaupunkiympäristön koke-
Tavoitteet muksellisuuteen sekä uudentyyppisiin tiloihin.
keskinäistä vuoropuhelua esikaupunkien kehittämiseksi. Ideoita ovat olleet esimerkiksi vertaisrahoitteinen kaupunkitaide, di-
gitaalisten palveluiden mahdollistama suora demokratia sekä työtä
ja harrastuksia yhteen tuovat tilat ja liiketoimintaideat.
24

25. Lähiympäristö
Uudenlainen, kansalaisten
Sirkka Heinonen
omasta aktiivisuudesta
nouseva kehitystoiminta
voi synnyttää uudenlaista
liiketoimintaa
kaupunkiympäristön
elävöittämiseksi.
Lähiöiden elinvoimaisuus
Alueen ja tilojen monikäyttöisyys sekä käyttäjien aktiivinen rooli
luo uusia mahdollisuuksia sekä yrityksille että kunnille. Yritykset voi-
Esikaupunkien elinvoimaisuus rakentuu tulevaisuudessa erityisesti vat tarjota esimerkiksi erilaisia verkkoalustoja ja mobiilisovelluksia,
seuraavien kolmen elementin kautta: jotka helpottaisivat asukkaiden omaehtoista organisoitumista ja yh-
teydenpitoa.
1) Elämyksellinen ja merkityksellinen ympäristö ja asuminen,
mihin liittyvät muun muassa ympäristötaide, aktiivinen Elämyksellinen ympäristö ja ympäristötaide voivat myös avata uusia
tapahtumatoiminta, kokeellinen arkkitehtuuri sekä ovia. Elämyksellinen, kokemuksellinen ja merkityksellinen ympäristö
kaupunkiluonnon uudenlainen hyödyntäminen. lisäävät paikan omaleimaisuutta ja vetovoimaa. Tämä voi esimerkik-
si helpottaa yrityksiä rekrytoimaan osaavia ja luovia työntekijöitä. Yri-
tykset voivat ideoida uudenlaiseen, kokemukselliseen kaupunkiym-
-toimintatavat, asukkaiden mahdollisuus muovata päristöön myös uudentyyppisiä työtiloja.
kaupunkitilaa, yksilölähtöinen uusyhteisöllisyys.
Tavoitteena on tukea asukkaiden yhteisöllisyyttä, ELOISA on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Aalto-yliopiston, Ku-
yhteistoimintaa ja osallistumista alueelliseen luttajatutkimuskeskuksen ja Turun yliopiston yhteisprojekti.
päätöksentekoon. Tätä voi edistää kaupungin
taloudellisella tuella, osoittamalla julkisia tiloja
asukkaiden käyttöön tai tarjoamalla esimerkiksi
digitaalisia palveluja, jotka auttavat alueen samanmielisiä
löytämään toisensa.
3) Esikaupunkien uudet käytöt ja eri toimintoja yhdistävät
hybriditilat (esimerkiksi työtä ja vapaa-aikaa, yksityistä ja
julkista yhdistävät tilat).
Hybriditilana voi toimia esimerkiksi taloyhtiön kerhotila, jossa erilai-
set harrastajat voivat toteuttaa projektejaan, opettaa toisiaan ja saat-
taa alkuun jopa kaupallista toimintaa. Tilat voivat toimia tarvittaessa
myös etätyötiloina tai tavaroiden vaihtotoreina.
Internet ja digitaaliset teknologiat tukevat kaupunkien muutosta.
Digitaaliset palvelut auttavat erityisesti ruohonjuuritason organisoi-
tumisessa, erilaisissa vertaispalveluissa, suorassa päätöksenteossa ja
asukkaiden spontaanissa kohtaamisessa.
25

26. Lähiympäristö
Yhteistoimintamalli lähiöiden radikaaliin
kehittämiseen
Aalto-yliopiston Lähiö 2072 -tutkimusprojektin keskeisin tavoite on kehittää
1970-luvulla rakennetuista lähiöistä asumisen brändejä. Projektissa luodaan
yhteistoimintamalli lähiöiden nykyisen asuinrakennuskannan kehittämiseen.
Näin korjaushankkeet voivat vastata asukkaiden tarpeisiin ja samalla kiristyviin
energiamääräyksiin.
Lähiöiden kehittämisen
yhteistoimintamalli tukee
monipuolisesti tulevaisuuden Lähiö 2072 -projektissa hyödynnetään aiemmin tehtyä laajamittais-
ta tutkimus- ja kehitystyötä lähiöistä, asumisesta ja korjausrakenta-
kiinteistöjen ylläpidon, misen palveluista. Erilliset tulokset yhdistetään ja tulkitaan uudel-
leen yhteissuunnittelun menetelmin palveluliiketoimintaa tukevaksi
korjausrakentamisen ja kokonaisuudeksi. Käyttäjien kokemuksien pitkän aikavälin tarkaste-
lu sadan vuoden jatkumossa (1972–2072) tuottaa arvokasta tietoa ja
aluekehittämisen palvelu- se auttaa kehittämään tulevaisuuden lähiöitä sosiaalisen hyvinvoin-
nin ja energiatehokkuuden näkökulmista.
liiketoimintaa.
Analysoitua tietoa hyödynnetään lähiöiden tulevaisuuden vision ra-
kentamisessa. Yhteisen vision toteutuminen edellyttää eri yhteistyö-
tahojen sitoutumista muutoshankkeeseen ja jo olemassa olevan tie-
don jakamista ja vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Keskeisenä
ajatuksena on, että mitä laajemmin eri näkökulmista tarkasteltua tie-
toa jaetaan toimijoiden välillä, sitä varmemmin yhteinen tulevaisuu-
den visio voidaan saavuttaa.
Yhteistoimintamallin rakentaminen
Tutkimusprojektissa kehitettävä yhteistoimintamalli käsittää niin
asukkaiden, yritysten kuin julkisen sektorin näkökulmien ja toimijoi-
den saattamisen yhteen ja yhdessä tekemisen.
Vuorovaikutuksen rooli on tunnustettu lähiöiden kehitystyössä jo
kauan, mutta taloudellisista syistä sen konkreettinen toteutus on va-
litettavasti jäänyt vaillinaiseksi. Tutkimusprojektin avulla luodaan toi-
mintamalli yhteisölliseen ja arvopohjaiseen lähiöiden kehittämiseen
inhimillisen toiminnan kautta.
Tavoitteet
yhteistoimintamalli olemassa olevien lähiöiden
kehittämiselle.
26

27. Lähiympäristö
Työpajatyöskentely edistää
aitoa vuorovaikutusta eri
Tero Heikkinen
toimijoiden välillä.
Lähiö 2072 -tutkimusprojektin rinnalla on kaksi yritysprojektia. Tutki- mistyössä on mukana laaja-alainen joukko asukkaista kuntapäättä-
musprojektissa ovat kiinteästi mukana ARA, Helsingin Diakonissalai- jiin ja seurakunnasta kolmannen sektorin toimijoihin.
tos, Helsingin Energia, Suomen Kuntaliitto, Vahanen-yhtiöt, Vetoa ja
Voimaa Mellunkylään -projekti sekä Wiktio Oy. Mellunkylän pilotilla laajennetaan alueen hedelmällistä yhteistyö-
tä kiinteistö- ja rakennusalan kanssa. Aalto-yliopisto kehittää mallia
Laaja yhteistyökumppaneiden joukko tukee tutkimusprojektin mo- muotoilun menetelmin yhteistoiminta-ajatusta hyödyntävissä työ-
nipuolista tiedonkeruuta ja kokemusten vaihtoa. Yritykset kehittä-
vät omaa tuote- ja palvelutarjontaansa siten, että ne vastaavat pa-
remmin lähiöasumisen haasteisiin, kuten asukkaiden hyvinvointiin
ja energiatehokkuuteen. Esimerkiksi Helsingin Energian Fiksu Kau-
kolämpö -kehitysprojektissa kehitetään kylmän ilmaston kaupungin
energiaratkaisua, jossa otetaan huomioon koko lämmitysenergia-
ketju loppukäytöstä primäärienergian hallintaan.
Tutkimusprojektissa edistetään dynaamista vuorovaikutusta asuk-
kaiden, yritysten ja julkisen sektorin kanssa erityisesti työpajatyös-
kentelyn avulla. Vuonna 2012 toteutettujen työpajojen teemoina
ovat olleet yhteisöllisyys, energiatehokkuus, lähiöiden palvelutarjon-
ta ja eri tahojen roolit ja vastuut kehittämistyössä. Työpajoissa tee-
moihin on paneuduttu muun muassa kunkin yhteistyöyrityksen nä-
kökulmasta.
Pilottikohteena Mellunkylä
Lähiö 2072 -projektin pilottikohteena on Helsingin Mellunkylä, jos-
sa on yli vuosikymmen tehty merkittävää työtä lähidemokratian ke-
hittämiseksi. Asukasrajapinta on aktiivista ja asukkaiden osallistumi-
nen säännöllistä, mikä tekee alueen esimerkilliseksi muille. Kehittä-
27

28. Lähiympäristö
Aluekoordinaattori – kokonaisvaltaisen
lähiörakentamisen moottori
Vahanen-yhtiöt kehittää olemassa olevia sekä uusia palveluja entistä
laaja-alaisempaan lähiörakentamiseen. Lähiöharmonia-projektissa Vahanen
tuotteistaa uudet aluekoordinaattori-palvelunsa ja varmistaa niiden
monistettavuuden eri alueille.
Lähiörakentaminen
on usein yksittäisiin
taloyhtiöihin kohdistuvaa
Vahasen palvelutarjonta koostuu muun muassa uudis- ja korjaus-
korjaus- ja uudisrakentamista. rakennesuunnittelusta, kiinteistöjohtamisesta, arkkitehtipalveluis-
ta, kiinteistöjen kunnossapitopalveluista, ympäristöselvityksistä sekä
talotekniikkaan liittyvistä toimenpiteistä.
Aluekoordinaattori-palvelussa Vahasen tavoitteena on toimia iso-
jen asuinalueiden kehittämisen moottorina niin korjaus- kuin täy-
-
laan muun muassa alueen energiantuotantoa sekä asumista tuke-
vaa infrastruktuuria.
Lähiöharmonia-projektissa Vahanen kartoittaa tämän hetkisen
alueellisen palvelutarjonnan sekä siihen kohdistuvat toiveet jat-
kossa. Kehitystyössä hyödynnetään Lähiö 2072 -tutkimusprojektin
tuloksia.
Alueen asukkaiden rooli on kartoituksessa ratkaiseva, jotta
tulevaisuuden tarpeet saadaan esiin. Tämän lisäksi kiinteistöihin
kohdistuvat tarkastelut kattavat muun muassa energiansäästön ja
tilojen käytön.
Aluekoordinaattori vastaa eri toimijoiden yhdistämisestä, jotta
asuinlähiöitä kehitetään parhaalla mahdollisella tavalla ja sosiaalis-
ta hyvinvointia edistäen. Aluekoordinointipalvelulle on monenlaisia
toteutustapoja. Kysyntää sille luovat alueelliset huoltoyhtiöt ja isän-
nöintitoimistot.
Tavoitteet
palvelukonseptin kehittäminen.
28

29. Lähiympäristö
Vahanen-yhtiöt toteuttaa
asukaslähtöisen
palvelukonseptin alueiden
kestävälle kehittämiselle.
Alueen asukkaiden tarpeet lähtökohtana Lähiöharmonia-ratkaisut
Aluekoordinaattorina toimiminen edellyttää laajaa ja kokonaisval- Kehitysprojektin päättyessä Vahasella on muun mussa aluekorjaus–
taista tietämystä alueesta: mitä palveluja siellä tarvitaan ja miten ja täydennysrakentamisen palvelukonseptit, joissa on määritelty nii-
aluetta halutaan kehittää. Vahasen uudet lähiöpalvelut luodaan yri- hin kuuluvat moduulit, tehtävät ja vastuualueet.
tyksen asiantuntemuksen sekä asukkaiden tarvekartoituksen poh-
jalta. Näin saadaan realistinen kuva siitä, millaisia uusia rakentami- Asukasviihtyvyyden edistämisen lisäksi alueen kokonaisvaltainen
seen liittyviä palveluja tulisi kehittää kestävän ja ympäristöystävälli- kehittäminen tuo kiinteistöjen ja huoneistojen omistajille lisäarvoa.
sen rakentamisen periaatteiden mukaisesti. -
li, jossa olemassa olevaa energiankulutusta tarkastelemalla voidaan
Alueellisen tason haltuunotto edellyttää yhteistyötapojen muutta- kartoittaa vaihtoehtoiset energiantuotantotavat ja niiden optimaali-
mista. Keskustelua on käytävä asukkaiden, palvelujen tuottajien ja nen yhdistelmä alueelle.
muiden alueella toimivien tahojen, kuten viranomaisten, kanssa.
Lähiö 2072 -työpajat ovat tuoneet esille eri toimijoiden näke-
myksiä, tarpeita ja tulevaisuuden toiveita. Alueellisten työpajo-
jen kautta on testattu uusia ryhmätyökaluja ja saatu selville kes-
keisiä eroja toimijoiden välillä esimerkiksi Turussa, Tampereella ja
Hämeenlinnassa.
29

30. Elämänkaari
Kokonaisvaltainen hyvinvointikeskus
ikääntyneille
Lahden vanhusten asuntosäätiö on toteuttanut pääosin ikäihmisille suunnatun
toimintakeskuksen. Sen pohjana toimii vuonna 1993 valmistunut palvelukeskus
Wanha Herra sekä Asuntosäätiön toteuttaman älytalon yhteiset tilat.
Tulevaisuuden palvelutalojen
pitää taata palvelut asukkaan
toimintakyvyn mukaisesti sekä
mahdollistaa ikääntyneen
Sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukaan ikäihmisten palve-
asuminen samassa ympäris- luvalikoimaa on monipuolistettava sekä terveyttä, toimintakykyä ja
kuntoutumista tuettava. Iäkkäiden asumis- ja hoitoympäristön laa-
tössä elämän loppuun asti. dun kehittäminen edellyttää panostusta esteettömyyteen, turvalli-
suuteen ja viihtyisyyteen. Tarjolla olevat palvelukonseptit ovat kui-
tenkin polkeneet paikallaan, eikä uudenlaisia, rohkeita ja ennakko-
luulottomia avauksia ole esiintynyt.
Älytalo tukee ikääntyneitä arjessa
Tilojen ja palvelujen suunnittelun lähtökohtana oli käyttäjälähtöi-
syys. Ikäihmiset antoivat oman panoksensa hankkeeseen käyttä-
jäkyselyiden ja -haastattelujen muodossa. Hyvinvointikeskusym-
päristö on suunniteltu palvelu- ja hoitoalan ammattilaisten, muo-
toilun opiskelijoiden, tulevaisuuden tutkijoiden ja yritysten kans-
Hyödyt sa. Mukana ovat olleet muun muassa Lahden muotoiluinsti-
tuutti, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Tulevaisuuden tutkimuskes-
uudelleen. kus, Finnish Wellbeing Center Oy, Näkövammaisten keskusliitto
ja NCC.
viihtyisyys. Myös aistiympäristöön kiinnitettiin huomiota
miettimällä ratkaisuja, millä tuetaan heikentyviä aisteja. Toteutuksessa ovat olleet mukana esimerkiksi erilaiset älyratkaisut
ja niiden konseptointi, uudenlainen opastus- ja tilasuunnittelu sekä
tukipalveluiden konseptointi. Uusina palveluina palvelutaloympäris-
tössä on tarjolla muun muassa erilaisia vaihtoehtoisia terapioita. Äly-
talossa tilat toimivat teknologian kokeilualustana.
Tulokset
ympäristö, joka tukee ikääntyvien mahdollisuutta
asua kotonaan ja toimia aktiivisesti elinpiirissään.
muistisairaiden kotona asumista.
30

31. Elämänkaari
Hyvinvointikeskuksen ravintola
Lahden vanhusten asuntosäätiö
tarjoaa vuorovaikutustilan
talon asukkaiden ja
ulkopuolisten kävijöiden välille
- Kehitysprojektissa kertynyt tieto koottiin Lahden ammattikorkea-
mioon tilojen toimiminen ehyenä kokonaisuutena sekä niiden es- koulun Muotoiluinstituutin tuottamaan ”Hyvinvointipalvelut 2.0”
teettisyys, esteettömyys, energiatehokkuus ja elinkaariedullisuus. -julkaisuun, joka julkaistiin vuonna 2010.
Tällä hetkellä hyvinvointikeskus Wanha Herra on elävä toimintakes- Hyvinvointikeskuskonseptin sisällön analysointia ja uudelleentarkas-
kus, joka toimii kokoontumis-, kokous- ja ruokailutilana, juhlapaikka- telua on myös jatkossa tehtävä jatkuvasti, jotta tuleviin käyttäjätar-
na sekä päivätoiminnan pisteenä. Keskuksessa toimii muun muassa -
ravintola, fysioterapia- ja kuntoutusyksikkö, parturi-kampaamo, jal- keskuksessa älykkäitä järjestelmiä ei voi olla montaa eivätkä ne voi
ka- ja kauneushoitola, kotipalveluita ja päivätoimintaa tarjoava yri- olla päällekkäisiä: asukkaita ei voi kuormittaa liikaa teknologiasovel-
tys sekä luontaisterapian tarjoajia. Kysyntää asuntopalveluja kohtaan luksilla.
esiintyy runsaasti ja myös hyvinvointikeskuksen muut palvelut kiin-
nostavat; valtaosa näiden palvelujen käyttäjistä tulee talon ulkopuo-
lelta.
Kohti uusia avauksia
Tulevaisuudessa hyvinvointikeskus voi toimia erilaisten palvelujen li-
säksi oppimisympäristönä, hoiva-alan yrittäjien yrityspuistona, lää-
-
räiset suunnitelmat olivat rohkeita avauksia, joista vain senioriyri-
tyshautomo jäi toteuttamatta. Hautomon taustalla oli ajatus tarjota
vertaistukea muun muassa yritystoiminnan käynnistämiseen ja asia-
kashankintaan juuri eläkkeelle jääneille tai jääville hoiva-alan työte-
kijöille. Tälle toteutukselle aika ei vielä kuitenkaan ollut kypsä. Ideaa
ei silti ole unohdettu.
31

32. Elämänkaari
Senioriasumiseen uusia liiketoimintamalleja
Senioriasumisen tulevaisuuden liiketoimintamallit -tutkimusprojektissa selvitettiin
ikääntyvän ihmisen suhdetta asuinympäristöönsä: millaisia asumisen tarpeita
ikääntyvällä on ja mitä odotuksia asumiseen ja sen palveluihin kohdistuu.
Suomalaisten ikääntyvien
ihmisten asumiseen liittyvät
mieltymykset eivät poikkea
kansainvälisistä vertailuista.
Meille leimallista on kuitenkin
luonnonläheisyyden ja ulkona Tutkimuksessa perehdyttiin nykyisiin asumiskonsepteihin sekä Suo-
messa että kansainvälisesti. Tutkimuksen avulla luokiteltiin nykyiset asu-
liikkumisen suuri merkitys. miskonseptit ja hahmotettiin erilaisten konseptien asiakasryhmät. Lisäk-
si projektissa kehitettiin senioriasumisen liiketoiminnan prosessia.
Tutkimusprojektissa toteutettiin sekä kyselytutkimus että haastatte-
luja, joilla kartoitettiin asumiseen kohdistuvia tarpeita ja odotuksia.
-
työtä muun muassa työpajoissa, joissa heidän liiketoimintaansa ke-
hitettiin.
Hyödyt
Luonnonläheisyys ja ulkoilu tärkeää
tutkimus tarjosi tietoa seniorien asumisen valinnoista ja suomalaiselle
käytettävyydestä.
kun ne suunnittelevat omaa senioriasuntotuotantoaan. Tutkimusprojektissa valmistuneessa väitöskirjassa mallinnettiin suo-
malaisten seniorien push-pull-mallia asunnon valintaan liittyen.
tutkiminen auttoi ymmärtämään eri mahdollisuuksia
rakentaa ja rahoittaa senioriasuntoja. miettimään asunnon vaihtoa ja toisaalta tekijöitä, jotka vetävät uu-
dessa asunnossa puoleensa. Valintatekijöiden, markkinatilanteen ja
henkilökohtaisten vaikutteiden yhteisvaikutuksesta syntyy päätös
minne muuttaa vai muuttaako ollenkaan.
Kyselyjen ja haastattelujen pohjalta analysoitiin myös asumisen
Tulokset
preferenssejä liittyen fyysiseen tilaan ja palveluympäristöön. Suo-
kehittäminen yhdessä yritysten kanssa.
kehitettiin yhdessä johtoryhmäyritysten kanssa.
Yritykset olivat tutkimusprojektissa hyvin aktiivisesti
mukana kehittämässä omaa liiketoimintaansa.
käytettävyyden arviointiin.
32

33. Elämänkaari
Seniorien odotukset ja
Tekes
tarpeet asumiselle selvitettiin
tutkimusprojektissa.
malaisten ikääntyvien asumisen preferenssit eivät merkittävästi
poikkea kansainvälisistä tutkimuksista, kulttuurieroja korostaa lähin-
nä luonnon läheisyyden ja ulkoliikunnan suuri merkitys suomalai-
sille.
Senioriasuminen luokiteltiin yhdeksään erilaiseen tyyppiin palvelu-
ympäristön mukaan. Nämä mallit jakavat asumisen kolmeen perus-
luokkaan palveluverkoston pohjalta ja jokainen verkostotyyppi ja-
kautuu erikseen laajuuden ja palvelusuhteen mukaan. Nämä eri tyy-
pit luokiteltiin myös maksuperusteiden mukaan.
Lisäksi projektissa tutkittiin senioriasuntoja sijoittajan näkökulmas-
ta. Kotimaisia raportteja julkaistiin muun muassa senioreiden asumi-
sen preferenssien segmentoinnista, vertailtiin nykyisiä senioriasumi-
sen malleja ja selvitettiin niiden rahoitus- ja ansaintalogiikkaa. Lisäk-
si tutkittiin senioreille suunnattuja vuokra-asuntoja sijoituskohteena
tavallisiin vuokra-asuntoihin verrattuna.
-
talojen käytettävyyden arviointiin. Aiheesta julkaistiin kotimainen ra-
portti.
Tutkimusprojektin toteuttivat Tampereen teknillinen yliopisto ja Aal-
to-yliopisto.
33