3. Teknologiateollisuus – merkittävin
elinkeino Suomessa
• 55 % Suomen koko viennistä.
• 80 % Suomen koko
elinkeinoelämän
t&k-investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät
suoraan lähes 290 000
ihmistä, välillinen
työllistämisvaikutus mukaan
lukien 720 000 henkilöä eli 30
% Suomen koko työvoimasta.
• Teknologiateollisuus ry:llä on
noin 1 600 jäsenyritystä.
25.11.2013
3
4. Teknologiateollisuus on viiden
toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
• tietoliikennelaitteet, instrumentit,
sähkökoneet
• liikevaihto (2012): 16,3 mrd euroa
• henkilöstö (30.9.2013): 46 000
Metallien jalostus
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• liikevaihto (2012): 10,2 mrd euroa
• henkilöstö (30.9.2013): 16 000
Kone- ja metallituoteteollisuus
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• liikevaihto (2012): 27,9 mrd euroa
• henkilöstö (30.9.2013): 129 000
Tietotekniikka-ala
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• liikevaihto (2012): 7,5 mrd euroa
• henkilöstö (30.9.2013): 54 000
Suunnittelu ja konsultointi
• teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
• liikevaihto (2012): 5,2 mrd euroa
• henkilöstö (30.9.2013): 43 000
25.11.2013
4
5. Teknologiateollisuuden tavaravienti
Suomesta alueittain 2012
Tavaravienti yhteensä 26,5 mrd. euroa*
Länsi-Eurooppa
12,0 mrd. €
45,2 %
Pohjois-Amerikka
2,2 mrd. €
8,2 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
5,3 mrd. €
20,2 %
Lähi-itä
0,6 mrd. €
2,3 %
Keski- ja Etelä-Amerikka
1,5 mrd. €
5,5 %
Afrikka
0,8 mrd. €
3,0 %
Aasia
4,1 mrd. €
15,6 %
*) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 12 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
25.11.2013
5
8. Euromaiden elpyminen on vaisua
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi
Viimeisin tieto lokakuu 2013.
Lähde: Markit
25.11.2013
8
9. Kehittyvissä maissa kasvu on hieman nopeutunut
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi
Viimeisin tieto lokakuu 2013.
Lähde: Markit
25.11.2013
9
10. Tuotanto Suomessa laahaa alamaissa
Teollisuustuotannon määrä EU-maissa 10 %,
mutta Suomessa 19 % jäljessä vuoden 2008 alun tilanteesta
110
2008=100
105
USA
100
95
EU28-maat
90
Japani
85
80
Suomi
75
70
65
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/2013 tai 9/2013.
Lähde: Eurostat, Tilastokeskus, Federal Reserve (USA), Statistics Bereau and
Statistics Center (Japan)
25.11.2013
10
11. Suomen teollisuustuotanto on pudonnut 4. eniten
EU-maissa
125
2008=100
120
Puola
115
Viro
110
Belgia
105
Itävalta
100
Saksa
95
Ruotsi
90
Suomi
85
Italia
80
Espanja
75
70
2008
2009
2010
2011
2012
Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/2013.
Lähde: Eurostat
2013
25.11.2013
11
12. Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia
Aasiaan
Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2010
%
50
45
40
Aasia
35
30
Pohjois-Amerikka
25
20
15
Eurooppa
10
5
0
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet.
Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA
25.11.2013
12
14. Julkisen sektorin ylivelkaantuminen on saatava kuriin
Ongelmaa ei voida ratkaista ilman yritysten kilpailukyvyn parantamista ja
vahvaa talouskasvua sekä julkisten menojen leikkaamista
Julkinen velka* / bkt, %
210
200
190
180
170
160
150
140
130
120
110
100
90
80
70
60
50
40
30
20
Kreikka
Italia
Irlanti
Portugali
USA
Belgia
Saksa
Espanja
Suomi
Ruotsi
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011 2012e 2013e 2014e
*) Julkinen sektori kattaa kaikki julkisen sektorin instituutiot.
Lähde: OECD, May 2013
25.11.2013
14
36. Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa
noin kolmannes on alihankintaa
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa, miljardia euroa
3,16
Terästuotteet, värimetallit, valut
2,42 (=25 % alan liikevaihdosta Suomessa)
5,19
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
8,85 (37 %)
5,38
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
1,48 (8 %)
1,11
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
4,19 (66 %)
0,12
4,82 (lähes 100 %)
14,96
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
0,00
21,76 (34 %)
5,00
Tuodaan ulkomailta Suomeen
10,00
15,00
20,00
25,00
Tuotetaan Suomessa
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien
tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2010
25.11.2013
36
37. Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
4844 (=30 % alan kaikista työpaikoista Suomessa)
Terästuotteet, värimetallit, valut
59230 (45 %)
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
5055 (9 %)
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
33512 (67 %)
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
43380 (lähes 100 %)
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
146021 (49%)
0
50000
100000
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien
tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2010
150000
200000
25.11.2013
37
38. Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan
näkymistä
• Teknologiateollisuuden uudet tilaukset heinäsyyskuussa pudonneet alkuvuoden 2009 tasolle.
• Alan liikevaihto Suomessa supistuu tänä vuonna jopa
10 prosenttia.
• Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä Suomessa
on vähentynyt tänä vuonna noin kolme prosenttia
vuodesta 2012 ja kaikkiaan 10 prosenttia vuodesta
2008.
• Markkinatilanne jatkuu vaikeana myös loppuvuonna.
• Suomen viennille tärkeän Euroopan elpymistä
joudutaan odottamaan.
25.11.2013
38
39. Suomen uusiutumiseen
on saatava vauhtia
- viennin kilpailukykyyn
- elinkeinoelämän
kustannuskehitykseen
- työehtosopimuksiin
25.11.2013
39
40. Suomen viennin hartioita on levennettävä
Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen, vientituloja puuttuu 20-30
miljardia euroa / vuosi
28
27
26
25
24
23
22
21
20
19
18
17
16
15
14
13
12
11
10
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin
Tarvittava
vientikehitys, jotta
julkinen sektori
kyettäisiin
rahoittamaan ilman
lisävelkaantumista
Toteutunut vienti
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2013.
Lähde: Tilastokeskus
2011
2012
2013
25.11.2013
40
41. Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä
230
Tavara- ja palveluviennin arvo (euroina) vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi
220
210
Viro
200
Puola
190
Tšekki
180
Saksa
170
Alankomaat
160
Belgia
Ruotsi
150
Suomi
140
130
120
110
100
2005,I = 100
90
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2013.
Lähde: Eurostat
2012
2013
25.11.2013
41
42. Viennin osuus bkt:sta pudonnut 7 %-yksikköä
Suomessa vuoden 2008 jälkeen
54
Tavaroiden ja palvelujen viennin osuus bruttokansantuotteesta, %
52
50
48
46
44
42
40
38
36
2008
2009
2010
Suomi
2011
Ruotsi
Lähde: Tilastokeskus, Statistiska centralbyrån
2012
2013(1-6 kk)
Saksa
25.11.2013
42
43. Julkiset menot kestämättömällä tasolla Suomessa
58
Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta, %
Merkitsee
Suomessa
10 mrd. euron
leikkauksia
julkisiin
menoihin
56
54
52
50
48
46
44
42
2008
2009
2010
Suomi
2011
Ruotsi
Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2013
2012
2013e
2014e
Saksa
25.11.2013
43
44. Viennin tasopudotuksen ja
julkisen sektorin kasvun seurauksena
valtionvelka* Suomessa kasvaa nopeasti
95
Mrd. euroa, kuukausisaldo
90
85
80
75
70
65
60
55
50
45
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
*) Vastaavasti kuntien velkamäärä oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 7,1
miljardia euroa ja vuoden 2012 lopussa noin 12,5 miljardia euroa.
Viimeisin tieto syyskuu 2013.
Lähde: Valtiokonttori
2013
25.11.2013
44
45. IMF: Suomen vaihtotase pysyy negatiivisena ainakin
vuoteen 2018 asti, ainoana euromaana
Suomen ja Saksan kehitys ovat peilikuvia toisilleen
12
11
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
-1
-2
-3
-4
-5
-6
-7
-8
-9
-10
-11
-12
Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, %
Alankomaat
Ruotsi
Saksa
Italia
Espanja
Suomi
Iso-Britannia
2000
2002
2004
2006
2008
2010
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2013.
Lähde: Eurostat, IMF / World Economic Outlook April 2013
2012
25.11.2013
45
46. Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen viennistä, mutta ei
pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista sektoria
650000
Työpaikkojen määrä Suomessa
600000
550000
500000
450000
400000
350000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Teollisuus
Lähde: Tilastokeskus
Julkinen sektori
25.11.2013
46
47. Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa 2008
2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää
volyymituotantoa elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta**
140
2000 = 100
135
Koko kansantalous
130
125
120
Tehdasteollisuus
115
110
105
100
95
**) Teollisuuden
nykyinen rakenne
ei enää mahdollista
vastaavaa
tuottavuuskehitystä
kuin vuosina 20002008.
Teknologiateollisuus
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee
(käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
25.11.2013
47
48. Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
200
2000 = 100
Metallien jalostus
190
180
170
Kone- ja
metallituoteteollisuus
160
150
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
140
130
120
Tietotekniikka-ala
110
100
Suunnittelu ja
konsultointi
90
80
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee
(käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
25.11.2013
48
49. Suomi ei houkuttele riittävästi yritysten investointeja
Yritysten kiinteät investoinnit eri maissa
Indeksi, 2005=100
135
Saksa
130
125
Alankomaat
120
Ruotsi
115
110
USA
105
Sveitsi
100
95
Suomi
90
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012e
Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2013
2013e
2014e
25.11.2013
49
50. Myös teknologiateollisuus tarvitsee lisää investointeja
Teknologiateollisuuden investoinnit Suomessa
4 200
Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin
3 600
3 000
2 400
1 800
1 200
600
0
2005
2006
2007
2008
Kiinteät investoinnit
2009
2010
2011
2012
2013e
Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito,
EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2013)
25.11.2013
50
51. Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2010
100 %
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %
90 %
25
34
80 %
70 %
72
67
66
63
63
60
59
54
53
46
Henkilöstöä
60 %
31
50 %
40 %
16
30 %
20 %
10 %
0%
16
17
7
4
21
19
8
8
4
9
6
13
17
15
15
10
9
15
17
13
28
22
16
10
12
8
17
42
25050-249
10-49
0-9
15
18
19
19
7
15
Suomi Tšekki Puola Ruotsi Saksa Ranska Iso- Tanska Itävalta Italia Alanko- Viro
Britannia
maat
*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: Eurostat, External Trade Statistics by Enterprise Characteristics
25.11.2013
51
52. Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa
vientiään ulkomaille
Erikokoisten yritysten osuus maan koko tavaraviennistä, %
100
90
80
70
Suuri yritys
60
Keskisuuri
yritys
50
Pieni yritys
40
Mikroyritys
30
20
10
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
-Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
-Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
-Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
-Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
25.11.2013
52
53. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
• Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman
puhdistuksen mahdollistavat teknologiat
• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat
uudet mahdollisuudet
• Ohjelmistot ja pelit
• Lääketieteellinen teknologia ja palvelut
• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
• Autoteollisuuden murros
• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa
(anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)
25.11.2013
53
55. Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa moniin vuosiin
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa
135
2005 = 100
130
125
120
115
110
105
100
95
90
85
80
2005
2006
2007
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo)
2008
2009
2010
Teollisuuden tuottavuus
2011
2012
2013
Teollisuuden työn hinta
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2013.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
25.11.2013
55
56. Teollisuuden työn hinta Suomessa on korkea
Filippiinit
Bulgaria
Venäjä
Meksiko
Latvia
Liettua
Taiwan
Puola
Unkari
Viro
Brasilia
Slovakia
Tšekin tasavalta
Argentiina
Portugali
Malta
Etelä-Korea
Cypros
Slovenia
Singapore
Israel
Uusi Seelanti
Kreikka
Iso-Britannia
Espanja
Japani
Italia
USA
Kanada
Luxemburg
Irlanti
Australia
Itävalta
Alankomaat
Suomi
Ruotsi
Saksa
Ranska
Tanska
Belgia
Sveitsi
Norja
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Euroa/tunti, vuonna 2010
Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics
25.11.2013
56
57. Suomen kansantalouden kustannuskilpailukyky
on heikentynyt suhteessa kilpailijamaihin
Yksikkötyökustannukset (työvoimakustannukset/tuottavuus, ml. kunkin maan
efektiiviset valuuttakurssit)
120
2005,I =100
115
Suomen
kustannuskilpailukyky
heikkenee
110
105
Suomen
kustannuskilpailukyky
paranee
100
95
90
2005
2006
2007
Suhteessa Saksaan
Suhteessa Italiaan
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Suhteessa Espanjaan
Suhteessa Alankomaihin
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen
valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden
yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2013.
57
25.11.2013
Lähde: Euroopan keskuspankki
58. Työllisyys- ja kasvusopimuksen vaikutus Suomen
kustannuskilpailukykyyn jää pieneksi
Suomen suhteelliset yksikkötyökustannukset Saksaan nähden
1,30
1,25
1,20
1,15
1,10
Suomi
1,05
Suomi uusi
Saksa
1,00
0,95
0,90
Lähde: EK
21.8.2013
58
59. Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta
myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo/työntekijä vuonna 2012
Jalostusarvo = työvoimakustannukset+vuokrat+poistot+liikevoitto
150 000 €
140 000 €
130 000 €
120 000 €
110 000 €
100 000 €
Työvoimakustannusten
osuus
jalostusarvosta:
-keskiarvo 79 %
90 000 €
80 000 €
70 000 €
60 000 €
50 000 €
40 000 €
30 000 €
20 000 €
10 000 €
0€
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
(pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 24 %:ssa yrityksistä vuonna 2012.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 27.9.2013
25.11.2013
59
65. Teknologiateollisuus ry:n strategia 2014-2015
Vaikuttavin
suunnannäyttäjä
TeknologiaSuomi nousuun!
Kilpailukyky ja uudistuminen
Työmarkkinoiden uudistaminen
•
•
•
•
•
Toimintaympäristö kilpailukykyiseksi
Osaamisesta kasvua ja työllisyyttä
Innovaatioista eväitä kansainväliseen liiketoimintaan
Digitalisaatiolla tehokkuutta ja uutta
liiketoimintaa
•
•
Kustannuskilpailukyvyn
palauttaminen vientisektorivetoisesti
Yrityskohtaisuuden lisääminen
Työrauha pitäväksi
Kasvun ja menestyksen rakentaja
66. Jäsenyritysten segmentointi
”Segmentointimalli” käytettäväksi palvelutarjooman kehittämiseen
Kansainväliset
Suomessa
Vahvat
suomalaiset
Kansainvälistyvät
suomalaiset
Pienet paikalliset
Suomessa olevat
yksiköt ovat osa
kansainvälistä yritystä,
jonka pääkonttori
sijaitsee muualla kuin
Suomessa, ulkomainen
omistus > 50 %
Yrityksen pääkonttori
ja/tai ”juuret”
Suomessa, mutta
toiminta on hyvin
kansainvälistä ja
osaamisalue laaja
Suomalainen yritys,
jolla on kansainvälistä
liiketoimintaa ja/ tai
kyky ja resurssit kasvaa
kansainvälisesti
Yritys toimii kotimaassa
ja usein paikallisella
tasolla. Toiminta on
yleensä keskittynyttä
tiettyyn osaamisalueeseen
Osuu jäsenkunnasta
14 % (200 kpl), 17 %
henkilöstöstä
Osuus jäsenkunnasta
1 % (11 kpl), 30 %
henkilöstöstä
Osuus jäsenkunnasta
24 % (345 kpl), 35 %
henkilöstöstä
Osuus jäsenkunnasta
60 % (860 kpl), 17 %
henkilöstöstä
Tyypillinen yrityskoko
160 hlöä
Tyypillinen yrityskoko
5 200 hlöä (kotim.)
Tyypillinen yrityskoko
190 hlöä
Tyypillinen yrityskoko
35 hlöä
Esim.
ABB, AGCO, Fujitsu,
IBM, Logica, Microsoft,
Norilsk Nickel, STX
Esim.
Cargotec, KONE,
Konecranes, Metso,
Nokia, Outokumpu,
Rautaruukki, Tieto,
W ärtsilä
Esim.
Basware, Ensto,
F-Secure, Hollming,
Polar, Ponsse, Suunto
Esim.
Hakaniemen Metalli,
Hellmanin Konepaja
25.11.2013
66
67. Teknologiateollisuus edistää
yrittäjyyttä
• Yritysympäristö kilpailukykyiseksi
– kehittää PK-yritysten
toimintaedellytyksiä
– tukee kansainvälistymistä
– vaikuttaa tekniseen
lainsäädäntöön
– vaikuttaa kauppa- ja
teollisuuspolitiikkaan
– edistää kilpailukykyistä
verotusjärjestelmää
• Toimiala- ja asiantuntijaryhmät
– hoitavat eri toimialojen
erityiskysymyksiä
25.11.2013
67
68. Teknologiateollisuus lisää vetovoimaa
• Jakaa opettajille, vanhemmille
ja nuorille tietoa ammateista ja
koulutusmahdollisuuksista.
• Edistää yritysten ja
oppilaitosten yhteistyötä.
• Luo myönteistä mielikuvaa.
25.11.2013
68
69. Teknologiateollisuus palvelee
• Uudistaa työelämää ja tarjoaa
työmarkkinapalveluja
–
–
–
–
–
työsuhdeneuvonta
koulutus ja valmennus
työehtosopimustoiminta
tuottavuuden parantaminen
EU-vaikuttaminen.
• Julkaisee ammattikirjallisuutta ja
tilastoja talouden kehityksestä
sekä järjestää seminaareja.
• Tarjoaa liikejuridiikkapalveluja.
25.11.2013
69
70. Hallituksen nimittämät työryhmät
• Energiatyöryhmä
Toimitusjohtaja Heikki Lehtonen
Componenta Oyj
• Innovaatiotyöryhmä
Head of Research Lauri Oksanen
Nokia Siemens Networks Oy
• Kilpailukykytyöryhmä
Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hornborg
Etteplan Oyj
• Koulutus- ja työvoimatyöryhmä
Henkilöstöjohtaja Päivi Castrén
Wärtsilä Oyj Abp
• Kuljetustyöryhmä
Laivaus- ja asennuspäällikkö Veikko Neva
Cargotec Finland Oy
• Rahoitustyöryhmä
Head of Corporate Finance Petri Castrén
Nokia Siemens Networks Oy
• Tietotekniikka ja tuottavuus
-työryhmä
Toimitusjohtaja Jarmo Hyvönen, Fastems Oy Ab
• Työnantajapoliittinen työryhmä
Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, Rautaruukki Oyj
• Työturvallisuustyöryhmä
Manager, Global Occupational Health & Safety
Jukka Rikkinen, Metso Oyj
• Uudistuva valmistus –työryhmä
Toimitusjohtaja Liisa Leino, Leinovalu Oy
• Viestintätyöryhmä
Vice President, Marketing & Communications
Mira Iso-Markku, Tieto Finland Oy
• Ympäristötyöryhmä
Director, Sustainability in Operations
Markus Terho, Nokia Oyj
• Yrittäjävaliokunta
Toimitusjohtaja Pertti Lemettinen, Levypyörä Oy
25.11.2013
70
72. Toimialayhdistykset
Autokoriteollisuus ry
Kaapeliteollisuusyhdistys ry
Kaivannaisteollisuus ry
LVI-talotekniikkateollisuus ry
Meriteollisuus ry
Metallinjalostajat ry
Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat
Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys ry
Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto, SKOL ry
Terveysteknologian Liitto ry
Valutuoteteollisuusyhdistys ry
25.11.2013
72
73. Aluetoiminta ja piiriyhdistysyhteistyö
• Helsingin Metalliteollisuuden Piiriyhdistys ry
• Hämeen Teknologiateollisuus ry
• Keski-Savon Teknologiateollisuus ry
• Keski-Suomen Teknologiateollisuus ry
• Mikkelin seudun Teknologiateollisuus ry
Oulu
• Pirkanmaan Teknologiateollisuus ry
• Pohjanmaan Teknologiateollisuus ry
Seinäjoki
Kuopio
Tampere
Turku
Helsinki
• Pohjois-Karjalan Teknologiateollisuus ry
• Pohjois-Savon Teknologiateollisuus ry
• Pohjois-Suomen Teknologiateollisuus ry
• Satakunnan Teknologiateollisuus ry
• Varsinais-Suomen Teknologiateollisuus ry
25.11.2013
73
75. Kone- ja metallituoteteollisuus
• Henkilöstöstä 55 %
työskentelee Suomessa.
• Myynnistä 70–80 % EU:n
sisämarkkinoille ja lähialueille.
• Nopeasti kehittyvien talouksien
kasvu ja kaupungistuminen
edelleen kasvun moottorina.
• Yritysten läsnäolo näillä alueilla
vahvistuu entisestään.
• Kilpailukyvyn parantaminen
edellyttää
t&k-investointien lisäämistä ja
tuotannon automaatiotason
nostoa.
• Uusia osaajia tarvitaan kaikilla
koulutustasoilla.
Investointituotteita: koneita, metallituotteita, kulkuneuvoja
25.11.2013
75
76. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus
• Panostus tutkimukseen ja
tuotekehitykseen vahvaa
– useilla alueilla yli 10 %
liikevaihdosta.
• Viennin osuus myynnistä yli 80 %.
• Kuluttajatuotteiden markkinat
kasvavat erityisesti nopeasti
kehittyvissä talouksissa.
• Kilpailukykyinen toiminta
Suomessa edellyttää
– yliopistotason osaajien
saatavuutta
– suomalaisten yliopistojen
tutkimuksen tason nostamista
– tutkimuksen tehokasta
hyödyntämistä liiketoiminnaksi.
Tietoliikennelaitteita, sähkökoneita
ja instrumentteja
25.11.2013
76
77. Metallien jalostus
• Maailmantalouden kasvualueet
pitävät metallien ja niihin
perustuvien ratkaisujen
kysynnän vahvana.
• Viennin osuus myynnistä 80 %.
• Kilpailukykyinen toiminta
Suomessa edellyttää
– osaajien saatavuuden ja
osaamisen tason varmistamista
– huippututkimuksen ylläpitämistä
– kohtuuhintaista energiaa
– toimintaympäristön kilpailukykyä
EU:ssa erityisesti ilmasto- ja
ympäristöpolitiikassa
– toimintavarmaa ja
kohtuuhintaista logistiikkaa.
Terästuotteita, värimetalleja,
metalleihin perustuvia ratkaisuja, valuja
25.11.2013
77
78. Tietotekniikka-ala
• Kehittyvien talouksien kasvu,
osaajien saatavuus ja alhaiset
työvoimakustannukset vetävät
koko alaa pois Suomesta.
• 2000-luvun alun vastoinkäymiset
ovat murentaneet alan vetovoimaa.
• Suomalaisen tietotekniikka-alan
asiakkaat ovat pääosin
suomalaisia.
• Alan kasvu Suomessa edellyttää
– alan yrityksiltä uutta
asiakaslähtöisyyttä
– nykyisten asiakkaiden
kouluttamista
– uusia asiakkaita
– alan yrityskoon kasvattamista
– voimakasta kansainvälistymistä
Ohjelmistoja ja tietotekniikan palveluita
25.11.2013
78
79. Suunnittelu ja konsultointi
• Alan yritykset toimivat
asiantuntijoina ja suunnittelijoina
teollisuuden, rakentamisen ja
yhteiskunnan kehittämisessä ja
investoinneissa
• Kilpailukyky Euroopassa on hyvä,
globaalit markkinat edellyttävät
uusia toimintamalleja
• Suunnittelu- ja konsulttipalvelut
ovat tärkeä osa teollisuuden
yritysverkostoja
• Yli 60 prosentilla alalla
työskentelevistä on yliopisto- tai
korkeakoulututkinto
• Alan kilpailukykyinen toiminta
edellyttää
– asiantuntijaosaamisen ylläpitoa ja
parantamista
– kansainvälistä osaamista ja
verkottumista
– investointeja ja innovatiivisia
ratkaisuja
– hankinnoissa painotetaan osaamista
ja laatua
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalveluja
25.11.2013
79