Eduskunnan talousvaliokunnalle 28.9.2012 esitetyt kommentit U-kirjeestä koskien esitystä direktiiviksi sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista.

1. U 42/2012
Sähköinen tunnistaminen ja
luottamuspalvelut sisämarkkinoilla
Jyrki J.J. Kasvi
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

2. Erittäin tarpeellinen ja kannatettava direktiivi
 Sähköisen tunnistamisen ja luottamuspalveluiden tarjonta on
EU:ssa hajanaista ja kehittymätöntä
 Internet ei tunne kansallisia rajoja, mutta lainsäädäntö tuntee
– Investointeja ei uskalleta tehdä, kun oikeudelliset puitteet puuttuvat
 Seurauksena EU:n digitaaliset sisämarkkinat ovat edelleen kehittymättömät
 Asia on ollut EU:ssa vireillä jo neljä vuotta!
 Itse direktiivi on U-kirjettä helppolukuisempi, etenkin
määritelmien osalta
 Direktiiviksi on poikkeuksellisen selkeä, yksiselitteinen ja kattava
 U-kirjeen käsitteiden käytössä horjuvuutta, sähköallekirjoitus tarkoittanee samaa
kuin sähköinen allekirjoitus.

3. Rajauksia
 Tunnisteet kuuluvat kansalliseen toimivaltaan
 Vastavuoroisuus voi koordinoinnin pettäessä johtaa tilanteeseen, jossa esim.
Suomessa joudutaan hyväksymään 10-20 erilaista muiden EU-maiden tunnistetta
 Tässä asiassa komissio tarvitsee toimivaltaa antaa tarkentavia säädöksiä, vaikka se
kaventaisi kansallista toimivaltaa.
 Yksityisoikeudellisiin sopimuksiin perustuvat sähköiset
luottamuspalvelut on rajattu direktiivin ulkopuolelle.
 Jääkö esimerkiksi pankkien Tupas-järjestelmä kansallisen sääntelyn varaan?
 Kuluttajan suojan näkökulmasta olisi toivottavaa, että myös näille
luottamuspalveluille saataisiin oikeudelliset puitteet EU-tasolla.
5.10.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

4. Direktiivin vaikutukset Suomessa
 Yhtenäiset käytännöt ja vastavuoroisuus avaavat EU:n digitaaliset
sisämarkkinat suomalaisille yrityksille
 Osaamisessa ja asenteissa edelleen paljon kehitettävää. Kuvitellaan, että meillä on
edelleen kansalliset kotimarkkinat
 Samalla Suomen verkkokaupan ja sähköisten palveluiden markkinat avautuvat
vastaavasti muissa EU-maissa toimiville yrityksille
 Suomi joutuu tunnustamaan muissa EU maissa käytössä olevat,
mahdollisesti suomalaisia kehittyneemmät tunnistamis- ja
luottamuspalvelut
 Voi johtaa siihen, että Suomessa vakiintuu käyttöön jokin muun EU-maan palvelu
 Vastuu sähköisestä tunnistuksesta keskittyy valtiolle
 Onko Vetuma julkinen tunnistuspalvelu, jos sen ytimessä on lähes aina pankkien
Tupas-järjestelmä?
 Sen sijaan muut luottamuspalvelut voivat olla myös yksityisten tarjoamia.
5.10.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

5. Mitä tästä suomalaisesta nettikaupasta puuttuu?
5.10.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5

6. 2 artikla 1.
 Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden itsensä toteuttamaan,
niiden puolesta toteutettuun tai niiden vastuulla tapahtuvaan
sähköiseen tunnistamiseen sekä unioniin sijoittautuneiden
luottamuspalveluiden tarjoajiin.
5.10.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6

7. 5.10.2012
Tupas usein Vetuman ytimenä
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
Joonas Mäkinen: https://confluence.csc.fi/display/oppija/Tupas-tunnistuksen+kulku
7

8. Huomioita
 Direktiivi mahdollistaa salanimen käytön sähköisessä
tunnistamisessa ja allekirjoituksessa
 Direktiivistä ei ilmene, missä tilanteissa salanimeä voidaan käyttää
 Luottamuspalveluja valvova tunnustettu riippumaton taho
 Miten määritellään ”tunnustettu”?
 Miten riippumattoman tahon toiminta resursoidaan?
 Kuva valvoo tunnustettua riippumatonta tahoa?
 Sähköisen allekirjoituksen on oltava suojattu väärentämiseltä
”kulloinkin saatavilla olevan teknologian mukaisesti”.
 Suojauksen on kestettävä myös tulevien teknologioiden mahdollistamat
hyökkäykset.
– Ettei käy kuten BMW:n avaimille tai biometrisille passeille
5.10.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8

9. U.S. Army Photo
Sukupuolten välinen digikuilu?
Kysymyksiä?
30.9.2010 www.kasvi.org 9