Tieken lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle koskien hallituksen selvitystä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja rahoituksen johdosta, erityisesti ICT2015 Kitkaton Suomi -raportissa ehdotettujen toimenpiteiden näkökulmasta.

1. TRO 1/2013 vp
Hallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon
tietojärjestelmien ja rahoituksen johdosta
Jyrki J.J. Kasvi
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

2. Vallitseva tilanne on sietämätön
 Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät kommunikoi
keskenään
 Tiedonhallinnan pettämisestä johtuvat hoitovirheet
 Tiedon puutteesta johtuva hoidon viivästyminen
 Ylimääräisen työn kustannukset
 Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät vastaa
potilaiden ja hoitohenkilöstön tarpeisiin
 Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmien kehityksen ja
ylläpidon kustannukset ja aikataulut ovat karanneet käsistä
21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2

3. Kitkaton Suomi
ja sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisointi
 Kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1)
 JulkICT tarvitsee valtuudet velvoittaa ja tarvittaessa sanktioida kunnat, ministeriöt
ym. käyttämään yhteistä arkkitehtuuria
 Jaettujen infrastruktuuripalveluiden rahoitus (esim. kirjautuminen, KanTa ym.)
 Arkkitehtuuri ei yksin riitä, jos esim. sanasto ja käytännöt eivät ole yhteensopivia
 Kiinteä ja mobiili laajakaista (polku 3)
 Etähoitoratkaisut vaativat toimivat koko maan kattavat laajakaistayhteydet
 Julkisten tietoaineistojen avaaminen (polku 4)
 Sosiaali- ja terveydenhoidon digitaalisten tietoaineistojen anonymisointi on otettava
huomioon järjestelmiä hankittaessa
 ICT 2023 tki-ohjelman 10 v . * 20 milj. € = 855 htv (polku 5)
 Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoinnin tutkimus, kehitys ja innovaatiot
puuttuvat esitetystä ohjelmasta. Konkretiaa!
21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

4. Kitkaton Suomi ja soster digitalisointi (2)
 Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6)
 Kuntien palveluiden digitalisointiin keskittyminen sivuuttaa ongelmien taustalla
vaikuttavan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun ja rahoituskanavien
monimuotoisuuden!
 Big Data (polku 10)
 Potilastietoaineistojen (esim. KanTa ja KanSa) hyödyntäminen tutkimuksessa ja
kansanterveystyössä edellyttää tutkimusta ja lainsäädäntöä.
 Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16)
 Esikaupallisten pilottien sovittaminen olemassaoleviin kokonaisjärjestelmiin ja
suhde hankintalakiin
 Järjestelmähankintojen oltava sopivan kokoisia myös pk-yrityksille
 Soster hankintatoiminnan kehittämiskeskuksen rooli ja suhde muihin toimijoihin,
esim. VNK:n ICT asiantuntijaryhmään ja Kuntien Tieraan
21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

5. Kitkaton Suomi ja soster digitalisointi (2)
 Nopea toteuttaminen (polku 20)
 (mm.) Sosiaali- ja terveysministeriön älystrategiaa odotellessa
 Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21)
 Valtioneuvoston kanslian ICT asiantuntijaryhmän välitön vuoropuhelu
substanssiosaajien kanssa.
 Hankepöhön riski vältettävä polkuja toteutettaessa!
 Moni poluista tarkoitus toteuttaa erilaisina hankkeina ja projekteina
 Rahoituksen hakeminen, hakemusten käsittely, raportointi ja valvonta syövät
helposti leijonanosan resursseista
21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5

6. Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 1
 Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi
 Jos tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt,
muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan.
– Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis! Aina kun esim. soster-lainsäädäntö,
organisointi, työmenetelmät tai toimintaprosessit muuttuvat, myös
tietojärjestelmiä on muutettava.
– Tietojärjestelmien hankkiminen on halpaa, kun sitä vertaa ylläpitoon.
 Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa
 Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari
suomalaista ohjelmataloa.
 Pienikin muutos edellyttää koko järjestelmän avaamista.
 Ratkaisuehdotuksia:
 Avoimet järjestelmien väliset ja sisäiset rajapinnat
 Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan
kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan
21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6

7. Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 2
 Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä
 Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa.
– Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka
ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu!
 Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei
halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi
– Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää
hankintaan liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi.
 Ratkaisuehdotuksia:
 Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen
– jos edes Tekes ei saa selvää, mitä hankintalaki käytännössä tarkoittaa...
 Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen
– Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi
 Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen
– 100 miljoonien hankkeissa pienikin läpimenon mahdollisuus houkuttelee
valittamaan.
21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7

8. Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 3
 Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit
 Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi!
– Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua
 Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia
– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa
 Osaamisen epätasapaino
 Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista
– It-hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa virkamiehet istuvat oman toimen ohessa.
Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta.
 Soster- ja it-osaaminen eivät aina keskustele tilaajaorganisaatiossa keskenään
 Hallintorajojen loukkaamattomuus
 JulkICT-toiminnolta on puuttunut natsat tehtävänsä hoitamiseen.
– Jo 10 vuotta JulkICT-toiminto on yrittänyt edistää ja varmistaa yhteentoimivuutta
 Tietohallintolain 4 § ja 6 § antavat valtiovarainministeriölle valtuudet toimia
– mutta niitä ei ole tiedonsiirron toteutuksen määritysten puuttuessa käytetty
21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8

9. Huomioita hallituksen selvityksestä
 Valtionavustusta saavien Kaste-hankkeiden tietotekniset osuudet
ja hankinnat edellyttävät soster-ministeriön luvan.
 Vahva ohjauskeino, joka on otettava aktiiviseen käyttöön.
 ”Avustuksilla on saavutettu paikoin pysyviä vaikutuksia toimintaan.”
 KanTa-vaatimusten mukaisuuden auditointi lakisääteiseksi
 Hyvä!
 Tietohallintolaki ei koske Kansaneläkelaitosta eli terveydenhoidon
kokonaisvaltainen tietohallinnon ohjaus ei ole mahdollista.
 Käsittämätön aukko.
 Huomio keskittyy terveydenhoidon tietojärjestelmiin
 Sosiaalipalveluiden tietojärjestelmissä vähintään yhtä suuria haasteita!
21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9

10. KanTa (ja KanSa) ovat paljon vartijoina
 Kun KanTa on syksyllä 2014 otettu valtakunnalliseen käyttöön,
kaikkien terveydenhoidon tietojärjestelmien on tuotettava
potilastietonsa KanTa-järjestelmän standardoidussa muodossa.
 KanTa käytännössä pakottaa yhteentoimivuuteen!
 Ei ihme, että KanTa yritettiin vesittää päätearkistoksi.
 KanTa-järjestelmän tuloon jo ensi vuonna ja sen kunnille ja
sairaanhoitopiireille asettamiin velvoitteisiin ei ole herätty
kaikkialla Suomessa.
 Seuranta ja auditointi
 Sosiaalipuolen vastaava KanSa-järjestelmä ei valitettavasti ole
vielä yhtä pitkällä, vaikka haasteet ovat vähintään yhtä mittavat.
 Sosiaalitoimen henkilöstön työajasta huomattava osa kuluu toisen sosiaalialan
organisaation puhelinpalvelun jonotusääntä kuunnellen…
21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10

11. U.S. Army Photo
Sukupuolten välinen digikuilu?
Kysymyksiä?
30.9.2010 www.kasvi.org 11