Contenu connexe
Similaire à Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa
Similaire à Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa (20)
Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa
- 3. Hyvinvointivaltio = täystyöllisyyden ja jatkuvan
talouskasvun yhteiskunta
Palkkatyön kulta-aika 1970-1990’
Tulopoliittiset kokonaisratkaisut (TUPO), korporaatiot,
konsensus, hajauttaminen jne.
Säännölliset ja vakaat työurat, elinikäiset työpaikat, 8-
16 –työpaikat
”Suomessa ei
TYÖ IDENTITEETIN PERUSTANA!!!! valmistaa
kannata
mitään hevosta
pienempää”
- Tauno Matomäki -
© Timo Aro 2012
- 4. ”Hyperkilpailun aika” (Juha Siltala), hyvinvointivaltiosta
kilpailuvaltioon
Useita ammatti-identiteettejä työuran aikana, jatkuva muutokseen
varautuminen
Joustavat, muuttuvat ja poukkoilevat työmarkkinat, 8-24 –työpaikat
”joustotyömarkkinat”
Työn yksilöllistyminen, persoona ja sosiaaliset taidot korostuneessa
asemassa:
Hyvä persoona = aktiivinen, rohkea, reipas, ilmaisutaitoinen, ”höpöttäjätyyppi”
Huono persoona = ujo, hiljainen, perehtynyt, perinpohjainen
© Timo Aro 2012
- 6. Aktiivisen työvoimapolitiikan toisella puolella 2012… 1 (2)
Sosiaaliryhmien väliset terveys- ja kuolleisuuserot ovat Suomessa suuret. Pitkäaikaissairaudet
ovat alimmissa sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempiä kuin ylimmissä
sosiaaliryhmissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012)
OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa eniten vuosina 1995–
2005…mutta Suomi on yhä OECD-vertailussa pienten tuloerojen maa ja selvästi alle
keskiarvon. Suomi oli seitsemännellä tilalla 30 maan joukossa (OECD 2011)
Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien
(Tilastokeskus)
Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat
kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi 2008). Arviolta jopa 15 -25 %
nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino 2007).
Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut koko väestön osalta vuoteen 1990
verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi
sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008)
© Timo Aro 2012
- 7. Aktiivisen työvoimapolitiikan toisella puolella 2012… 2 (2)
Työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin 250 000 henkilöä vuonna 2010. Yksi kuudesta haluaisi palata
työelämään. 2000-luvulla on jäänyt 25 000-30 000 henkilöä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä.
Joka päivä keskimäärin 5 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi
Puolet työttömistä ei palaa takaisin työelämään. Työttömälle annettu koulutus nostaa
mahdollisuutta palata työelämään kaksinkertaiseksi. Suurin työttömyysriski on nuorilla miehillä,
yksinäisillä miehillä ja yksinhuoltajaäitien pojilla (Myrskylä 2010).
Riskiyhteiskunnan loukku: 7 % ei siirry peruskoulusta toiselle asteelle, 10 % keskeyttää ammatillisen
toisen asteen koulutuksen ja 18 % ikäluokasta ei suorita toisen asteen tutkintoa (Lähde: Allianssi).
30-vuotiaana joka viides mies ja joka kymmenes nainen on vain perusasteen koulutuksen
varassa (Nuorten yhteiskuntatakuu 2012; Myrskylä 2012)
Työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella on noin 51 000 alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista,
keskimäärin 5 % ikäluokasta. Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista noin puolet on työttömiä tai
työvoiman ulkopuolella. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttaja-taustaisia:
maahanmuuttajamiesten työttömyys- ja ulko-puolisuusriski on kolminkertainen kantaväestön
kouluttamattomiin nuoriin verrattuna
© Timo Aro 2012
- 8. 320.000
150 000 henkilöä pitkäaikaistyöttömiä, rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä, toimenpiteeltä
työttömäksi jääviä ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyviä + 170 000 henkilöä työvoiman
ulkopuolella
© Timo Aro 2012
- 9. Aloitus- Projektit Starttiraha
paikkojen
Ammatti
lisääminen
startti Oppisopi-
mus
Nuorten
Kuntoutta- yhteiskunta
Ammatilli-
va työtoi- Palkkatuet takuu
nen työvoi-
minta
makoulutus
Työhönval
Työkokeilu Valmenta- Etsivä työ mennus
ja -harjoittelu va työvoi-
makoulutus
© Timo Aro 2012
- 11. vuotta suomalaisten työuran keskipituus tällä hetkellä.
Jos eläketaso halutaan säilyttää nykyisellään 2020-luvulla, niin työurien pituus pitäisi
kasvaa nykyisestä noin 4 vuotta.
© Timo Aro 2012
- 12. 18-vuotiaan työvuosien Työvuosien
odotusarvo odotearvo
2010/Koulutusaste
Perusaste/miehet 25,87
Perusaste/naiset 23,13
Keskiaste/miehet 32,69
Keskiaste/naiset 33,36
Alempi korkea-aste/miehet 35,93 Esim. keskiasteen
Alempi korkea-aste/naiset 36,72 tutkinto nostaa
miesten
Ylempi korkea-aste/miehet 38,35
työvuosiodotetta
Ylempi korkea-aste/naiset 36,76 kuudella ja
naisten yhdeksällä
vuodella!
© Timo Aro 2012
- 13. Aktiivisen työvoimapolitiikan jatkuva nuorallatanssi
TYÖN TARJONTA:”TYÖLINJA” TYÖN KYSYNTÄ:”TEMPPUTYÖLLISTÄMINEN”
TYÖVOIMAN TARJONTA
(työvoiman kysynnän ja tarjonnan taspaino)
(työvoimareservit käyttöön)
Eläkeiän nosto, työurien Julkisten
TYÖVOIMAN KYSYNTÄ
pidentäminen työvoimapalveluiden
kehittäminen
Kaikki työvoimapotentiaali
käyttöön Alueellisen liikkuvuuden
(vajaakuntoiset jne.) edistäminen (tuet ja
avustukset)
Koulutusaikojen
lyhentäminen, työurien Ammatillisen
aikaistaminen liikkuvuuden
kehittäminen (koulutus)
Ulkomainen työvoima, Kokeilut (nuorisotakuu,
ulkomainen tilapäistyövoima pitkäaikaistyöttömyyden
kuntakokeilu jne.)
Lähde: mukaillen Jensen 1989; Silvennoinen 2002 © Timo Aro 2012
- 15. EU-maiden työllisyysaste (15-64 v.%) vuonna 2011
Kreikka 55,6
Unkari 55,8 Suomen
Italia 56,9
Malta 57,6 työllisyysaste
Espanja 57,7 7:nneksi korkein EU-
Romania 58,5
Bulgaria 58,5 maista, mutta 4-5 %-
Irlanti 59,2 yksikköä alhaisempi
Slovakia 59,5
Puola 59,7
kuin Tanskassa ja
Liettua 60,7 Ruotsissa!
Latvia 61,8
Belgia 61,9 Suurin ero Suomen ja
Ranska 63,8
EA17 64,2 Ruotsin välillä on 55
Portugali 64,2 vuotta täyttäneiden
EU27 64,3
Slovenia 64,4
työllisyysasteessa:
Luxemburg 64,6 Ruotsi 70 % ja Suomi
Viro 65,1
Tsekki 65,7
56 %!
Kypros 68,1
Suomi 69
Britannia 69,5
Itävalta 72,1
Saksa 72,5
Tanska 73,1
Ruotsi 74,1
Alankomaat 74,9
Lähde:50
Eurostat 53 56 59 62 65 68 71 © Timo Aro 2012 77
74
- 16. EU-maiden työttömyysaste (%) maaliskuun lopussa 2012 (kausitasoitettu)
Espanja 24,1
Kreikka * ** 21,7
Portugali 15,3
Irlanti 14,5
Latvia* ** 14,3
Slovakia 13,9
Liettua* 13,9
Bulgaria 12,6
Viro* 11,4
Unkari 11,2
EA 17 (euroalue) 10,9 Suomen
EU 27 (jäsenmaiden keskiarvo) 10,2
Puola 10,1 työttömyysaste
Ranska 10
Kypros 10 9:nneksi alhaisin
Italia
Slovenia 8,5
9,8 EU-maiden
Britannia* ** 8,3 joukossa
Tanska 8,1
Romania 7,5 maaliskuun
Suomi
Ruotsi
7,5
7,3
lopussa 2012
Belgia 7,3
Malta 6,8
Tšekki 6,7
Saksa 5,6
Luxemburg 5,2
Alankomaat 5
Itävalta 4
Lähde: Eurostat 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Timo Aro 24 25
© 23 2012
- 17. EU-maiden alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%) maaliskuun lopussa 2012 (kausitasoitettu)
Kreikka* 52,7
Espanja 51,1
Portugali 36,1
Italia 35,9
Liettua* 34,3
Slovakia 33,9 Erot valtavan
Bulgaria 32,8
Irlanti 30,3 suuria
Kypros 28,8
Latvia* 27,3 jäsenmaiden
Puola
Viro* 24,9
26,7 välillä: Saksan ja
Unkari 24,8 Itävallan alle 10
Romania* 24,8
Ruotsi 22,8 %:sta Espanjan ja
EU27
Britannia**
22,6
22,5
Kreikan yli 50
EA17 22,1
Suomen nuorten %:iin
Ranska 21,8
Suomi 19,4 työttömyysaste
Alankomaat 19,3
Tsekki 19 10:nneksi alhaisin
Luxemburg 17,4
Belgia 17,1
EU-maiden
Slovenia 16,5 joukossa
Tanska 15,1
Malta 13,6
Itävalta 8,6
Saksa 7,9
Lähde: 5 8
Eurostat 11 14 17 20 23 26 29 32 35 38 41 44 47 © 50 Aro53
Timo 2012
- 20. Tanskan reformipolitiikka:
Alue- ja kuntareformi:
kuntakoon alarajaksi määriteltiin 20 000 asukasta,
271 kuntaa 98 kuntaa,
13 maakuntalääniä lakkautettiin tilalle 5 suuraluetta,
toimijat vahvat peruskunnat ja valtio, ei väliportaan hallintoa
Työvoimapoliittinen reformi:
työvoimapolitiikkaa ohjataan ns. Flexicurity –periaatteen mukaan (joustavuus ja turvallisuus) eli
työntekijöitä on helppo niin palkata kuin irtisanoa,
työvoimatoimistot ”kunnallistettu” uusiin suurkuntiin (valtio rahoittaa, kunnat tekee), esimerkiksi
käsitettä ”pitkäaikaistyötön” ei tunneta,
ansiosidonnainen turva 90 % tuloista maksimimäärään asti (2250 €), mutta verotaso korkea (38 %),
opiskelijat oikeutettuja ansiosidonnaisen sosiaaliturvaan, jos valmistuneet vähintään 18 kk
koulutuksesta eli opiskelu rinnastetaan työhön
© Timo Aro 2012
- 21. Tanskan aktiivinen työvoimapolitiikka:
Aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoima periaatteessa sama kuin Suomessa, mutta käytännössä
tavoitteena lisätä työvoiman määrää ja tehdä työnteko kannattavaksi.
”Työ ensin” –periaate ohjaa kokonaisuutta. Sanktiot tiukat, jos kieltäytyy aktiivitoimenpiteistä.
Viranomaisohjaus tiukkaa ja säänneltyä:
ensimmäisenä työttömyyspäivänä rekisteröidyttävä sähköisesti,
kolmen viikon sisällä tehtävä CV-netti,
neljän viikon jälkeen tehdään työnhakusuunnitelma,
joka kolmas kuukausi ilmoittauduttava kunnalliseen työvoimatoimistoon,
yhdeksän kuukauden jälkeen alkavat pakolliset aktiivitoimenpiteet ja tämän jälkeen jokaisen kuuden
kuukauden passiivivaiheen jälkeen uusi aktiivitoimenpide
Nuorilla 18-19 -vuotiailla aktiivitoimenpiteet pakollisia kahden viikon työttömyyden jälkeen ja 20-30 -
vuotiailla aktiivitoimenpiteet alkavat 13 työttömyysviikon jälkeen. Alle 25-vuotiailla ansiosidonnaisen
pituus vain 6 kk.
© Timo Aro 2012
- 23. Ruotsin aktiivinen työmarkkinapolitiikka:
Ruotsissa on tehty vuoden 2006 jälkeen isoja reformeja, joiden avulla on haluttu lisätä ensisijaisesti työvoiman
tarjontaa. Reformeja tehty työttömyys- ja sairausvakuutukseen (=molempien em. ehtoja kiristetty ja työn
vastaanottovelvoitetta tiukennettu) sekä työmarkkinapolitiikkaan (veroalennukset ansiotulovähennykseen, EU:n
ulkopuolelta rekrytoidun työvoiman tarveharkinnasta luopuminen).
Aktiivisen työmarkkinapolitiikan tavoitteena vahvistaa a) työn tarjontaa ja b) luoda tehokkaat työmarkkinat
(mm. aktiivinen työnetsintä, työmarkkinoilta ”eksyneiden” palauttaminen jne.)
Työmarkkinaohjelmat keskiössä, resursseja työllisyyteen huomattavasti Suomea enemmän
Ohjelmiin osallistuvat sidotaan ensisijaisesti erilaisiin työllisyystakuisiin (70 % osallistujista). Toimenpiteitä ohjattu erityisesti
yli vuoden työttömänä olleille henkilöille, nuorille, pitkäaikaisella sairauslomalla oleville, sairausajan palkkaa saaville,
pakolaisille jne.
Ruotsin idea on lisätä kaikin tavoin työvoiman määrää, jonka taas uskotaan lisäävän talouskasvua
Ruotsissa työikäisten määrä kasvaa noin 5 prosentilla 2010-luvulla toisin kuin Suomessa (-4 prosenttia). Ruotsin suhteellista
asemaa parantaa edelleen korkeampi työllisyysaste eri ikäluokissa, edullisempi ikärakenne, enemmän siirtolaisia, pidemmät
työurat, vähäisempi rakennetyöttömyys ja ennen muuta määrätietoinen työmarkkinapolitiikka
Ruotsissa talous- ja tuotannonkasvu = pitää tehdä enemmän työtä tai nopeammin eli lapioida esimerkiksi ojaa pidempään ja
nopeammin tai palkata paljon uusia ojankaivajia kaivamaan innolla pitkää päivää
Suomessa työvoiman määrä supistuu eli talouskasvu perustuu vain tuottavuuden kasvuun
Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark,
Germany, Sweden and Finland; Reijo Vuorento 2012; Juhani Vartiainen
© Timo Aro 2012
- 25. Talous- ja työmarkkinauudistuksen rooli Saksan
menestyksessä?
1. Työmarkkinoiden joustavuus
2. Maltillinen palkkakehitys
3.Työvoimapoliittiset uudistukset
4. Vahva teollinen perusta
Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany,
Sweden and Finland © Timo Aro 2012
- 26. Lähtökohta:
Saksa oli yhdistymisen jälkeen 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella vaikeuksissa: työttömyys kasvoi nopeasti ja työttömyys oli
pitkäaikaista ja koski erityisesti iäkkäämpiä ihmisiä. Työttömyysturva perustui työttömän statuksen säilyttämiseen työttömyyden
aikana, aktiivinen työvoimapolitiikka ylläpiti statusta, työvoimapolitiikan keskeiset keinot liittyivät julkiseen tukityöllistämiseen ja
pitkäkestoisiin koulutusohjelmiin
Työvoimapolitiikka oli kallista ja tulokset heikkoja, työttömyysturvajärjestelmä ja aktiivinen työvoimapolitiikka eivät tukeneet
työllistymistä -->järjestelmään haluttiin perusteellinen muutos (ns. Hartz-reformit).
Hartz-reformit:
Sarja muutoksia työttömyysturvajärjestelmään ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan 2002-2005 (neljä erillistä lakia). Työvoiman
tarjontaan vaikutettiin leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja kestoa sekä tehostettiin aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työvoiman
kysyntää lisättiin työmarkkinasääntelyn purkamisella.
Työnhakijoita aktivoitiin kiristämällä oikeutta työttömyyskorvauksiin, lisättiin työnhakijoiden vastuuta työnetsinnästä (vastuut
määriteltiin erikseen), vähennettiin mahdollisuuksia kieltäytyä työtarjouksista
Työttömyyskorvaus ansiosidonnainen 60-67 % nettotuloista ja kesto 6-18 kk riippuen iästä ja työhistoriasta
Uudet tukijärjestelmät: itsensä työllistäville Ich –AG (Minä-Yhtiö, muistuttaa starttirahaa), ansioista riippumaton korvaus 345 € +
asumistuki, palkkatuet työnantajille ja pienituloisille (minityöt alle 400 € ja midityöt 400-800 €, joista ei tarvitse maksaa
sosiaaliturvamaksuja
Reformit siirsivät aktiivisen työvoimapolitiikan painopistettä työvoiman tarjontaan ja työvoimamenot
suhteessa BKT:hen vähenivät. Työllisyysaste nousi ja reformit paransivat toimenpiteiden vaikuttavuutta
Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and
Finland
© Timo Aro 2012
- 28. Suomen ”hybridi malli”?
1. Työvoiman kysynnän lisääminen ”takuujärjestelmiä” kehittämällä eli työttömyyden
pitkittyminen laukaisee erilaisia toimenpiteitä, joilla työhön pääsyä ja paluuta edistetään:
pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu(t), nuorten yhteiskuntatakuu, muutosturva, tukityöllistäminen yms.
2. Työvoiman tarjonnan lisääminen tekemällä työnteko entistä houkuttelevammaksi
Työlinjan valinta (periaatteena Ruotsin tavoin se, että työttömyys vähenee ainoastaan lisäämällä työvoiman tarjontaa. Kun
työvoiman määrä kasvaa, talous kasvaa)
Korostaa työnhakijoiden tarpeiden tunnistamista ja toimenpiteiden kohdentamista hakijoiden profiloinnin avulla
Työvoimapotentiaali käyttöön porrastamalla työttömyysturvaa (=kiristäminen)
Työttömyysputken poistaminen
Työurien pidentäminen (eläkeiän nostaminen, opintojen nopeuttaminen)
Maahanmuuton lisääminen (ammattilaiset ja tilapäistyövoima)
Kaikki tarjontaa lisäävät keinot poliittisesti äärimmäisen epäsuosittuja!!!!
…mutta ehkä olennaisia hyvinvointimallimme rahoittamisen kannalta!!!!
© Timo Aro 2012
- 29. Aktiivisen työvoimapolitiikan jatkuva nuorallatanssi
”TYÖLINJA” ”TEMPPUTYÖLLISTÄMINEN”
TYÖVOIMAN TARJONTA
(työvoiman kysynnän ja tarjonnan taspaino)
(työvoimareservit käyttöön)
Eläkeiän nosto, työurien Julkisten
TYÖVOIMAN KYSYNTÄ
pidentäminen työvoimapalveluiden
kehittäminen
Kaikki työvoimapotentiaali
käyttöön Alueellisen liikkuvuuden
(vajaakuntoiset jne.) edistäminen (tuet ja
avustukset)
Koulutusaikojen
lyhentäminen, työurien Ammatillisen
aikaistaminen liikkuvuuden
kehittäminen (koulutus)
Ulkomainen työvoima, Kokeilut (nuorisotakuu,
ulkomainen tilapäistyövoima pitkäaikaistyöttömyyden
kuntakokeilu jne.)
Lähde: mukaillen Jensen 1989; Silvennoinen 2002 © Timo Aro 2012
