Julk ict tulosten_esittely111020
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
0 j'aime•473 vues
JulkICT-strategian valmisteluun liittyvän verkkokyselyn tulokset
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (18)
Similaire à Julk ict tulosten_esittely111020
Similaire à Julk ict tulosten_esittely111020 (20)
Julk ict tulosten_esittely111020
- 1. Janne Jauhiainen Tuomo Lähdeniemi JULKICT-STRATEGIAN VALMISTELU Verkkohaastattelun tulosten esittely ja keskustelu jatkotoimenpiteistä 26.10.2011 1
- 2. Projektin tavoite ja toteuma Valtion ja kuntien yhteisen ICT-toiminnan kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavan JulkICT-toiminnon ydintehtävän ja yhteisen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen vision kirkastamiseksi toteutettiin hallinnon ja sidosryhmien kesken verkkohaastattelu yhteisen toiminnan luomista uusista mahdollisuuksista. Kutsutut Osallistumisia Kommentit Arvioinnit Yhteenveto Valtionhallinnon, kuntie Priorisointi ja käytännön n, ICT-yritysten ja 321 887 2096 muutokseen sitoutuminen muiden sidosryhmien haastavaa. Palvelutarjonta keskeinen tavoite. edustajat
- 3. Yhteenveto • Kansalaisten ja sisäisten asiakkaiden palvelukehitys sekä asiointi- ja palveluprosessien sähköistäminen korostuu keskustelussa • Johtaminen ja ohjaus aivan keskeistä erityisesti julkisen sektorin ICT-tilaajien ja käyttäjien näkökulmasta • Tietoturva ristiriitainen teema joka kaipaa kokonaisnäkemystä • Palvelutoimittajat painottavat työn puitteiden muutoksia ja esimerkiksi liikkuvuuden lisääntymistä enemmän, tilaajat ja käyttäjät pitävät tehokkuuden lisääntymistä, säästöjä ja toimivaa infraa hieman tärkeämpinä. 26.10.2011 3
- 4. Yhteenveto • Keskeisimpinä muutettavina seikkoina julkisen hallinnon ICT:n nykytilassa siiloutunut ja päällekkäinen rakenne, suppeakäyttöiset ja keskenään keskustelemattomat järjestelmät sekä palveluprosessien muokkaaminen ICT:n ehdoilla. • Erityisesti perusjärjestelmät ja palvelukomponentit tulisi ohjatusti ja koordinoidusti yhdistää. Substanssijärjestelmiä kehitetään hallinnonalojen tarpeista mutta merkittävästi enemmän avoimiin rajapintoihin perustuen. • Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja koordinointi ICT-ohjauksessa ja hankkeiden johtaminen vaativat riittävät resurssit. • Eri tahojen selvityksistä ja valmistelusta tulisi päästä rajalliseen määrään suoraan käytäntöön vietäviä uudistuksia, joiden toteuttaminen ja onnistuminen johdetaan hallitusti. 26.10.2011 4
- 5. JulkICT-visioelementtejä Kansalaisten proaktiiviset sähköiset palvelut Tietoturvan hallittu kokonaisnäkemys, toimivat tunnistamis- ja varmenneratkaisut eri kanaviin Tehokas, rutiinit ihmisiltä minimoinut hallintotyö joka mahdollistaa kattavat etätyön ja liikkuvan työn ratkaisut Tehostunut kansallinen julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen innovaatiojärjestelmä Kehittämistoiminta, josta on purettu päällekkäisyydet ja samaan tulokseen tähtäävät toisiaan tuntemattomat aliresursoidut hankkeet Kansalaisten laajat sähköiset vaikutusmahdollisuudet valtakunnan tasolla ja lähiympäristössään 26.10.2011 5
- 6. Haasteellisuudesta Meillä selvitettiin koulukuljetushakemusten sähköistämistä. Päädyimme johtopäätöksen, jonka mukaan prosessia ei voi välttämättä juurikaan sähköistää: Kaikkien palvelua käyttävien vanhempien käytössä tulisi olla dokumenttiskanneri, jonka avulla toimitettavat liitetiedot ja muut selvitykset voitaisiin toimittaa. Toisin sanoen sähköistämisellä ei voitettaisi juuri mitään, sillä tietyt dokumentit tulee joka tapauksessa toimittaa meille allekirjoitettuna. Muiden viranomaisten lausuntoja ei myöskään pystytä lähettämään suojattua yhteyttä pitkin koulukuljetusta varten, joten kirjeposti kulkee meillä vielä pitkään. 26.10.2011 6
- 7. Yhteisen ICT:n uudet mahdollisuudet Mitä mahdollisuuksia julkisen hallinnon yhteisen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen avulla voidaan luoda vuoteen 2016 mennessä? 26.10.2011 7
- 8. Puhutuimmat ja tärkeimmät teemat Yhteisen tieto- ja viestintätekniikan luomissa mahdollisuuksissa puhutaan eniten kansalaisiin, yhteentoimivuutee n sekä tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvistä asioista. Tärkeimmiksi mahdollisuuksiksi keskustelussa arvioidaan johtamiseen, sähköiseen asiointiin sekä tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvät asiat. .
- 9. Yksimielisyys ja erimielisyys teemojen tärkeydestä
- 10. Puhutuimmat ja tärkeimmät teemat/ ICT:n tilaajat ja käyttäjät
- 11. Yksimielisyys ja erimielisyys teemojen tärkeydestä / ICT:n tilaajat ja käyttäjät
- 12. Puhutuimmat ja tärkeimmät teemat/ ICT:n tuottajat ja ylläpitäjät
- 13. Yksimielisyys ja erimielisyys teemojen tärkeydestä / ICT:n tuottajat ja ylläpitäjät
- 14. Aiheet teemaluokittain Mitä uusia mahdollisuuksia, kuinka mahdollisuudet voidaan hyödyntää? 26.10.2011 14
- 15. Kansalaiset Puhutuin teema, palveluita kansalle • Kansalaisten sähköisen asioinnin / sähköisten palveluiden merkittävä lisääminen on yleisin puheenaihe. Tavoitetaso määritellään yleensä ”mahdollisimman kattavaksi” virallisten asioiden hoitamiseksi sähköisessä kanavassa. Kansalaisten mahdollisuus käyttää palveluita ajasta ja paikasta riippumatta. • Kansalaisten mahdollisuudet hallita ja hankkia itseään koskevaa tai muuten omalta kannaltaan relevanttia tietoa julkisen sektorin tietovarannoista myös osa tavoitekuvaa. • ICT:n kehityskulkujen tulisi lähteä kansalaisten palvelutarpeista ja niiden täyttämisestä. 26.10.2011 15
- 16. Kommentit ” Kansalaisten sähköisen asioinnin ” Julkishallinnon suhtautuminen on ” Tieto paremmin lisääminen merkittävästi. Onnistuu muuttunut: ennen oli alainen, sitten sen jälkeen kun yhteinen saataville. Kansalaiset kansalainen ja suuntana tulisi olla palvelualusta on luotu kansalaisasiakas. He haluavat samaa saavat helpommin ja autentikointeineen. Kansalaisten nopeammin haluamaansa sähköinen identiteetti on kuin yksityisen puolen palveluista: toteutettava siten, että se hyvää asiointikokemusta. Kilpailua ei ja tarvitsemaansa tietoa. halutaan ottaa käyttöön. Toisin julkisissa palvekuissa ole, yleensä.” Samalla vaikuttamista sanoen ratkaisu tulee olla ilmainen voidaan laajentaa ja automaattisesti kaikkien kansalaisten saatavilla. kattamaan suurempi Varmenneratkaisut (mobiili- ja kansalaisten joukko, vaikka muut) tulee tehdä houkutteleviksi ja nykyinen julkishallinnon edustuksellinen organisaatioiden välinen kissan demokratia vastaa hännän veto sekä erilliset päätöksenteosta.” puuhastelut tulee lopettaa.” 26.10.2011 16
- 17. Johtaminen Tärkeimmäksi nouseva, vähemmän puhuttu teema • Johtamisen merkitystä korostetaan erityisesti julkisella sektorilla, palveluiden tilaajien ja käyttäjien piirissä. Sähköinen palvelutuotanto korostuu suurena toimintakulttuurin muutoksena, joka edellyttää vahvaa muutosjohtajuutta ja vastuiden selkeyttä. Sekä organisaatiotason ohjauksessa että yksilöiden ja ryhmien johtamisessa. • Tietojohtaminen on merkittävä kehitysalue, johon kohdistuu paljon odotuksia mahdollisuuksista kehittää palveluita ja hallintoa. Merkittävää erimielisyyttä on siitä, kuinka pitkälle näitä mahdollisuuksia on vielä voitu hyödyntää, ja useat osallistujat katsovatkin huomion nyt kohdistuvan liikaa välineisiin ja kanaviin, vaikka sisällöt ja tavoitteetkin on vielä puutteellisesti määritelty. • Johtamisen fokus on tiedon ja tietopohjaisten prosessien lisäksi poikkihallinnollisen yhteistyön lisäämisessä yleensä sekä uudenlaisen johtamis- ja työkulttuurin syntymisessä. 26.10.2011 17
- 18. Kommentit ” Uuden toimintakulttuurin ” Mielestäni sisältö ei ole ” Valtionhallinnon (koko ensisijaistunut teknologiaan julkishallinnon?) johtaminen on luominen. Suunnitteilla pääsääntöisesti vanhakantaista. nähden ainakaan julkisella oleva sähköinen Sukupolven vaihdos työelämässä puolella. Teknologiasta ei ole tulee edellyttämään työnantajilta palvelutuotanto/hallinto apuvälineeksi, ellei sitä ole perustavaa laatua olevia merkitsee välttämättä uudistuksia. Asemajohtamisesta sisältöjä ja tuotteistettuja vuorovaikutukseen - uuden toimintakulttuurin palveluprosesseja ymmärtäen suunnitelmakeskeisyydestä tuloskeskeisyyteen - alistamisesta luomista, jossa rakennettu. Häntä (teknologia) innostamiseen. Tässä muutosjohtajuus näyttelee heiluttaa usein koiraa, mutta ei välttämättömässä muutoksessa ICT koira siitä välitä. Mitä nyt voi mahdollistaa osallistamisen, erityisen suurta roolia ja on joustavuuden ja tuloksellisuuden asiakkaat joskus valittaa...” kulttuurin syntymisen - samalla kriittinen välineellisellä tasolla - lisäksi menestystekijä.” tarvitaan aitoa johtajuutta kaikilla tasoilla.” 26.10.2011 18
- 19. Sähköinen asiointi, palvelut ja prosessit Laajennetaanko nykyisten palveluiden asiointikanavia vai luodaanko uusia palveluita? • Sähköisen asioinnin, sähköisten palveluiden ja prosessien osalta osallistujien puhetavat ja painotukset ovat sangen moninaiset. Valtaosa katsoo, että ainakin asiointi tulisi siirtää sähköiseen kanavaan, osa puhuu pelkästään tästä. • Osa osallistujista korostaa ensisijaisena sähköiseen tuotantoon siirtymistä, jossa palvelu mietitään kokonaan uusiksi hyödyntäen sähköisten toimintamallien mahdollisuudet ja proaktiivinen toiminta. • Epäselvät tai pirstaloituneet vastuualueet hankaloittavat saumattomien palveluketjujen kehittämistä. 26.10.2011 19
- 20. Kommentit ” Saumattomat palveluketjut ovat ” Julkisen hallinnon palvelut on ” Asiakasnäkökulma on keskeinen mahdollisia. Tieto- ja määritettävä mahdollisimman kaikissa julkisissa palveluissa viestintätekniikan hyödyntämisellä lakisääteisissäkin asiakasnäkökulma konkreettisina. Seuraavassa vaiheessa ja hallinnollinen taakka on voidaan nykyiset irralliset palvelut ja määritetään palveluiden tietosisältö. huomioitava. Jos palvelut palvelukokonaisuudet kytkeä Tämän jälkeen on sähköistetään tuhansiksi erillisiksi selkeämmin yhteen. Vaikka kunnat ja asioinneiksi käyttö on silti vaikeaa määritettävä/selvitettävä missä tieto ja oikean palvelun löytyminen valtio ovat palveluiden syntyy, mihin se varastoidaan ja vaikeaa. Tarvitaan järjestämisvastuussa voi niiden miten se on tehokkaasti palvelukokonaisuuksia jotka tuottamisesta vastata kolmas sektori ohjautuvat asiakaan hyödynnettävissä sekä myös mitä asiointitarpeen perusteella tai tai yksityiset toimijat. Ihmisille ja tiedolle tapahtuu kun se on täyttänyt muun pakottavan syyn perusteella. yrityksille palvelut näyttäytyvät palvelutarpeet. On rakennettava Asiointi voidaan hoitaa myös kokonaisuutena ja ovat helposti proaktiivisesti ilman että asiakkaan tarpeen mukaan uusia, loogisia on tehtävä aloitetta. Asiakkaan saatavissa. Tässä siis yhdistyy tietovarantoja, joiden tiedot ovat pitäisi itse voida koostaa omat sähköinen asiointi ja se, että palvelunsa mitä kulloinkin keskenään yhteensopivia. ” tarvitsee.” taustajärjestelmät toimivat.” 26.10.2011 20
- 21. Tehokkuus, vaikuttavuus, tulo ksellisuus ja tuottavuus Perinteinen diskurssi säästöistä ja palvelun laadusta mukana • Keskustelu tuottavuustavoitteiden korvaamisesta vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja tehokkuuden johtamisella on varsin paljon esillä. Osa osallistujista tyytyy toteamaan ICT:n avulla olevan saavutettavissa tuottavuus- tai tehokkuushyötyjä. Vahvasti sijaa saa myös keskustelu toiminnan tehostamisesta parantamalla palveluja. Tässä nähdään yleisesti olevan saavutettavissa varsin paljon nopeita voittoja organisoimalla systemaattisesti uudelleen rutiinitoimintoja ja keskittämällä ihmistyöaika olennaiseen. • Myös yhteisen standardoinnin toteuttaminen perusinfrassa on usein esillä tapana säästää kustannuksia laadun heikkenemättä. 26.10.2011 21
- 22. Kommentit ” Uusien prosessien luomisen ” Hallinnosta yhteiskunnan ”Tuottavuus” keskittyy usein kulujen kautta nostaa tuottavuutta. palveluiksi. Hyvillä ja leikkaamiseen ja säästöihin ... Avain on 2016 Uusien prosessien myötä mennessä löydetty tavoista tuottaa tehokkailla prosesseilla vaikuttavampia toimintaa ja palveluja. voidaan asiakastyytyväisyyttä kansalaiset saadaan Esimakua näistä toimintatavoista on saatu & tuottavuutta nostaa. Esim. tähän asti täysin digitoiduista verotus” asennoitumaan julkiseen pankkipalveluista ja esimerkiksi täysin sektoriin entistä automatisoiduista vakuutusyhtiöiden ” Kun tietojärjestelmät eri korvauskäsittelyistä. Kun kuitenkin merkittävin organisaatioiden välillä positiivisemmin. Rakenteita osa viranomaisten työstä on hakemus-, lupa- tai tukevat yhteisiä prosesseja keventämällä luodaan myös päätöksentekoa tahi muuta niin kokonaisuuden tehokkuus uskoa siihen, että julkisenkin informaatiokeskeistä työtä, miksipä viranomainen ei olisi järjestänyt prosessejaan paranee merkittävästi. sektorin palveluita kannattaa vastaavalla tavalla… Resurssit tulee Asiointi ei ole enää paikasta ylläpitää.” voimallisesti siirtää perustietotekniikan ja - kiinni.” palveluiden tuottamisesta tasosta kohti virastojen toiminnallisia tarpeita.” 26.10.2011 22
- 23. Yhteensopivuus ja – toimivuus, yhteistyö Paljon puhuttu “perusteema” • Yleisimpiä osallistujien ensimmäisiä ajatuksia yhteisen ICT-toiminnon tavoitetilasta liittyy nykyään hajanaisten järjestelmien ja palveluprosessien yhteentoimivuuteen ja yhteensopivuuteen. Tämä sekä lisää toiminnan tehokkuutta että edistää toisena kärkitavoitteena pidettyä poikkihallinnollista yhteistyötä merkittävästi. • Moni osallistuja näkee keskeisenä ongelmana liiallisen tavoitehakuisuuden kokonaan yhteisiin järjestelmiin; monimutkaisuus tekee hankkeesta mahdottoman eikä tavoitetilakaan vastaisi enää kaikkien osallisten tarpeita. Tärkeämpänä pidetään standardien, avointen rajapintojen sekä yhteisten komponenttien ja moduulien käyttöönottoa ja voimakasta yleistämistä käytön kautta etemällä. 26.10.2011 23
- 24. Kommentit ” Tietojärjestelmien ” Aina ei voida yhteentoimivuutta ” Enemmän koordinaatioita yhteentoimivuuden parantaminen. Tietojärjestelmien saavuttaa johtuen toimintojen substanssijärjestelmien yhteentoimivuudessa on kaikkien eroista. Yhteentoimivuus ei saa kehitykseen tietämät ongelmat. olla päämäärä joka hidastaa kohdealuearkkitehtuurien Ratkaisumalleissa ollaan osin harhateillä. Pyritään (SITRA=>KPK) yksittäisen viranomaisen toimintaa oikeasta sovittamisesta. laajan ostokartellin avulla ja kehitystä. Yhteentoimivuus on Tietohallinnot kiinteämpään muodostamaan niin suuri arvioitava tapauskohtaisesti.” yhteistyöhön, samaan tilauspotentiaali, että a) kaikille kuvitellaan näin saatavan ”Yhteiset tietomallit, jotka ovat laatikkoon suunnittelemaan samanlaiset tietojärjestelmät ja b) avoimia ja rajapinnat kaikille substanssin tarvitsemia ja saadaan mittakaavaedut hinnassa haluamia tietojohtamisen ja c) poistetaan tai vähennetään avoimet. Nämä pitää vaatia rajapintaongelmia, kun kaikilla on kaikissa julkisissa IT- työkaluja.” sama järjestelmä. - Ratkaisun järjestelmähankinnoissa” avain on viranomaisen suorittama tai valvoma standardointi ja regulointi…” 26.10.2011 24
- 25. Organisaatiot ja rakenteet Rakenne toiminnan mukaan • Yhteisiin prosesseihin siirtyminen edellyttää organisaatioilta yhteistyön lisäksi myös kykyä todelliseen rakenteelliseen uusiutumiseen. Valtio- ja kuntasektorin yhteistyö sekä kuntien rakennekysymykset tällä hetkellä olennaisia kysymyksiä myös ICT- näkökulmasta. • Prosessien organisaatioriippumattomuus on vahvasti esillä kaikissa toimintaa käsittelevissä teemoissa. • Toimiva ICT-ratkaisu muokkaa rakenteita; hallinnon rakenteiden asiakaslähtöisyys edistyy kun toimintaa ei ole tarvetta organisoida toimijarakenteen mukaan vaan toimintojen ja prosessien. 26.10.2011 25
- 26. Kommentit ”Hallinnon rakenteita on huomattavasti ” Suurin haaste mielestäni löytyy kevennetty Julkinen hallinto siirtyy entistä ” Laadittava julkisen hallinnon yhteinen hallintokulttuurista. On totuttu ministeriö- ja keskusvirastotasolla enemmän prosessiorganisaatioksi. Hallinto on tehtäväluokitus ja muut rakenteet ja hallinnoimaan, tuottamaan ohjeita määrittänyt tarjoamansa ja tuottamansa kytkettävä hallinnon konsernit ja määräyksiä, joita tuottavalla palvelut sekä niiden prosessit. Prosessien prosesseineen siihen. Muuten oikean portaalla on ollut ja on edelleen määrittämisessä asetetaan tavoitetila siten, kuinka prosessi on mahdollista toteuttaa tiedon saatavuutta ei voida taata. vaikea toteuttaa, kun ei ole selvää Edellyttää laadukasta tietoarkkitehtuuria kuvaa mihin pyritään. tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Parhaaseen tulokseen ei kukaan pääse heti, vaan ja tiedonohjausta.” Pitäisi ymmärtää, että nyt olemme prosessin toteuttamisen kehittymisessä edetään sellaisessa vaiheessa, jossa on vaiheittain; on olemassa eri portaat, jotka johdettava edestäpäin. IT-ratkaisut ”…Jo kuntakentän sisällä järjestelmissä on kuvaavat samalla myös prosessin kypsyysastetta. on toteutettava keskitetysti, jonka mieletön sillisalaatti, ja rajapintoja Hallinto ja organisaatio rakennetaan em. jälkeen ei tulisi sallia muita "alusta olematon määrä. Valtion pitäisi tässä olla tms. ratkaisuja… // … auttaa prosessien pohjalta. Tavoitetilassa voi olla, että valtionhallinto on todellinen konserni (yksi vastuullinen, ja jykevällä otteella. Tämä keskusvirastoja ym. toteuttamaan it-pohjaista toimintamallia.” toimija), jolla on selvät yhteiset rajapinnat vaatisi lainsäädännön muuttamista.” kuntahallinnon kanssa. Kaiken yläpuolella ovat julkisen hallinnon yhteiset palvelut, joita johdetaan selvästi yhdestä paikasta (yksi toimija).” 26.10.2011 26
- 27. Työn muutos Hallinnon sisäisen työn ja koko yhteiskunnan muutos pohjaa myös tietojohtamiseen • Myös työn tekemisen muutosten kautta visioidaan yhteisellä ICT:llä saatavia hyötyjä; hallinnon sisäinen työ muuttuu saumattomaksi ja nopeaksi kun toimivat ratkaisut ja prosessit saadaan käyttöön. Tämä lisää oman tehtävän hallintaa ja tyytyväisyyttä työhön. • Toimintakulttuurien nähdään johtamisessa ja työn tekemisessä muuttuvan merkittävästi kun tieto saadaan vapaaksi käyttövoimaksi työyhteisöissä • Uudet työmenetelmät ja -välineet edellyttävät myös riittävästi koulutusta ja aikaa muutokselle 26.10.2011 27
- 28. Kommentit ” Tehokkaampaa ” Johtajat uudelleen koulutukseen ja ” Työhyvinvoinnin edistäminen. työskentelyä, resurssien asennemuutokseen! Jokaisen johtajan Uudenaikaisilla yhteisillä tieto- vapautumista muuhun ” pitäisi osata hyödyntää ICT:tä, mutta ja viestintäratkaisulla ” Työnteon tehostaminen muistaa myös henkilöstön merkitys” vaikutetaan suoraan myös julkishallinnossa. Tämä ” Etätyö on myös todellinen työtyytyväisyyteen monella eri voidaan saavuttaa mahdollisuus, ja sen asema tavalla. Poistetaan mm järjestelmiä yhdistämällä ja tunnustetaan. Sitä tekee jo moni rutiinitehtäviä tehokkaammalla yhtenäistämällä julkisen sektorin toimija jo nyt. Tämä tiedon hallinnalla. Ihmiset toimintaprosesseja. Se ei kokee että työtavat ovat ajan paranee tarjoamalla hyviä malleja mukaiset. Toisaalta joku tapahdu ilman kunnollista, selkeää/yksiselitteistä ICT:n käyttöön, rohkaisemalla saattaa kokea uudet sähköiset kehittämisen ja palvelujen osallistumaan ja tarkentamalla työryhmätoimintatavat tuottamisen päätöksenteko- toimenkuvia ja seurantaa näiden haasteellisiksi, jolloin riittävä ja hallinnointimallia. Nyt mahdollisuuksien käyttöön.” koulutus on tarpeen henkilöiden työkyvyn säilyttämiseksi.” tilanne on tältä osin erittäin epämääräinen.” 26.10.2011 28
- 29. Tietoturva Ristiriitainen teema; kokonaisnäkemyksen puute haittaa palvelukehitystä • Tietoturvasta ei itsenäisenä keskustella erityisen paljon. Osalla osallistujista on vankkaa erityisosaamista alueesta, mutta suuren joukon keskustelu hajaantuu. • Suhtautuminen tietoturvaratkaisuihin on hieman ristiriitainen, osa katsoo ylitarkkojen ja tarpeettomien rajoitusten ehkäisevän hyödyllistä palvelukehitystä turhaan, osa kokee tietoturvan heikkouksien luovan jatkuvia riskejä toimintaan. Kokonaisnäkemyksen puutetta kritisoidaan. • Liikkuvuus, etätyö ja erilaiset päätelaitteet luovat joka tapauksessa uusia haasteita tietoturvaratkaisuille. Käyttäjien jatkuva koulutus on olennainen osa tietoturvaa. 26.10.2011 29
- 30. Kommentit ” Tietoturvaratkaisuiden olla ” Ministeriöiden tietoturva riittäviä mutta ei ylimitoitettuja. ” Tietoturva on muutakin kuin yhteiselle tasolle. Jotta teknistä tietoturvaa Tietoturvallisuuden totettamisessa tulee ottaa uusi ministeriöiden toimintaa Tietoturvaa on pidetty suljetun näkökulma ja hakea uusia voidaan yhtenäistää ja ottaa erityisammattikunnan ratkaisuita nimenomaan yhteiset palvelut käyttöön, erikoisosaamisen vastuulla, käytettävyyden kautta. Aihe on kunnes sen vuosina 2011 - 2016 haastava ja se vaatii syvää on ministeriöiden tietoturvaa osaamista. Tällä hetkellä kehitettävä samalle tasolle. ymmärrettiin olevan kaikkien näyttää siltä että organisaation toimijoiden asia. kaikkien on syytä pyrkiä Suurimmat tieturvariskit tietoturvaratkaisut tehdään "varman päälle", koska asioita ei korotetulle tasolle.” kävelevät virastojen käytävillä. riittävästi tunneta. Väittäisin Koulutuspanoksia on siis että tämä on kaikkein haastavin suunnattava henkilöstöön ja ja osaamista vaativin osa-alue yhteistyötahoihin.” yhteisten palveluiden kehittämisessä.” 26.10.2011 30
- 31. Liikkuvuus, laitteet ja ohjelmat, tunnistaminen Uusien ratkaisujen komponentteja • Liikkuvuuteen ja tunnistamiseen liittyvä keskustelu koskee sekä aiemmin käsiteltyjä palveluprosessien kehittämisen edellytyksiä että yleensä liittyy yhteen käsiteltäessä uusien laitteiden ja ohjelmien tuomia mahdollisuuksia. • Liikkuvuuden mahdollistavien laitteiden tietoturvakäytännöt ja tunnistautumismahdollisuudet ovat toimivan palveluiden käytön edellytys. • Ympäristönäkökulmat tulevat myös esiin toimivien etäyhteyksien ja esimerkiksi videoneuvotteluratkaisujen yhteydessä. • Laiteratkaisujen tulee pohjautua todelliseen tarpeeseen. 26.10.2011 31
- 32. Kommentit ” Mobiili mahdollistaa ” Pienempi hiilijalanjälki ” Yksinkertaiset ja standardoidut uusia toimintamalleja etäpalveluilla ja etätyöllä sovellukset ja laitteet. Sovellusten ja laitteistojen kirjavuus, Mobiili vapauttaa asioinnin Ympäristö ja ekologisuus yhteensopimattomuus, vuorottainen ja työteon ajasta ja Etäpalvelut kansalaisille ja vanhentuminen ja lyhyt elinkaari kuluttaa suhteettomasti julkisia paikasta riippumattomaksi. videoneuvottelut / mobiilit varoja. Sovellusten tulee olla Mobiilivarmenne takaa uudet työn teon muodot käyttäjälle helppoja ja palvella aidosti ennalta asetettuja ja turvallisuuden. Kännykän parantavat toimintaa ja määriteltyjä todellisia tarpeita. paikkatietojen säästävät ympäristöä” Niiden elinkaaren tulee olla pitkä ja sallia kehitys ilman kokonaisten hyödyntämissovellukset järjestelmien uusimisia. Aina tulee lisääntyvät. Älypuhelimet ensin määritellä aito tarve. Tarpeet tuovat uusia ja päämäärät ovat loogisesti aina ensisijaisia ennen hankintoja.” mahdollisuuksia.“ 26.10.2011 32
- 33. Innovaatiot ja tietovarannot Innovaatioprosessi keskeinen tehostamisalue Tietovarantojen käytön laajentaminen palveluinnovaatioiden kasvualue. • Innovaatiotoiminta nähdään merkittävänä ICT-toiminnan tehostamisalueena. ICT tuo sekä nopeutta prosessiin että uudenlaisia aineistojen ja toimijoiden yhdistämisen mahdollisuuksia, joista uudet innovaatiot voivat saada alkunsa. • Keskeinen osa uudenlaisia ICT:n mahdollistamia innovaatioita liittyy rekisterien ja muiden tietovarantojen avaamiseen ainakin osittain vapaasti käytettäviksi ja yhdisteltäviksi muuhun tietoon ja toimintaan. 26.10.2011 33
- 34. Kommentit ” Innovaatiotoiminnan ”Kansallisten tietovarastojen ” Innovaatiot ovat elinehto tehostaminen. ICT voi mahdollistaa nopeamman avaaminen vapaasti Uudet ratkaisut ovat kehityksen välttämätön ehto, prosessin innovaatioiden hyödynnettäviksi. myös hallinnon innovaatiot. käsittelyyn ja Kansallisten tietovarastojen Tieto-alalla puhutaan avaaminen edesauttaa uuden arkkitehtuureista, kaupallistamiseen. Tässäkin resursseina ovat palvjolti asiassa tarvitaan voimien liiketoiminnan syntymistä. myös osaaminen ja henkilöt: yhdistämistä eikä niinkään sitä Tämä voi johtaa vaikka pitäisi lisäksi puhua sosiaalisesta että useissa paikossa kansainvälisesti uusiin arkkitehtuurista, miten kehittellään julkishallinnon innovaatioihin.” sosiaaliset rakenteet saadaan innovaatioprosesseja erikseen tukemaan innovatiivista ja tuloksena ei synny juuri toimintaa. Varmasti se ei ole omiaan putkihallinnollisissa mitään kansallisesti ratkaisuissa.” merkittävää” 26.10.2011 34
- 35. Jos minulla olisi kaikki valta… Muuttaisin seuraavat asiat julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekniikan nykytilassa: 26.10.2011 35
- 36. Julkinen sektori : tilaajat tai käyttäjät • Nykyistä selkeämmin fokus tarjottavaan kansalais- tai muuhun palveluun ja sitten siihen, miten ICT palvelua tukee eikä ensin sovellukseen ja palvelun muotoiluun sen ehdoilla. Asiakkaiden ja loppukäyttäjien osallisuus. • Tiedon ja rekisterien yhteiseen hyödyntämiseen lisää mahdollisuuksia ja paljon lisää yhteistyötä • Päällekkäisyyksien karsiminen, kuntasektorille tehokkaat palveluprosessit mahdollistavia ratkaisuja • Osaaminen ja hankkeiden johtaminen maaliin saakka vaativat lisää resursseja • Useammin avoimet rajapinnat ja yhteisiä palvelukomponentteja mieluummin kuin liian laajan yhteisen järjestelmän yrittäminen • Kehitysprojektien tarkempi ohjaus, koordinointi ja yhdensuuntaistaminen välttämätöntä 26.10.2011 36
- 37. Julkinen sektori : tuottajat tai ylläpitäjät • Selvästi yleisin näkökulma keskittämiseen; yksi voimakas vastuutaho julkisen ICT:n tavoitteita ja toteuttamistapoja määrittelemässä ja tukemassa sektorin toimintaa. Yhteistoimintaa merkittävästi nykyistä enemmän mutta ei täysin yhden mallin ratkaisuun. • Vanhojen järjestelmien ”painolastiin” varsin kriittinen näkemys, selkeää päätöstä uudesta toivotaan • Yhteentoimivuus, yhteiskäyttöisyys ja käytettävyys keskeisinä tavoitteina 26.10.2011 37
- 38. ICT-alan yritykset • ICT-ohjauksen vahvistaminen ja kehittäminen (VM, tietohallintolaki) • Eri toimijoiden yhteistyö rakenteisiin asti, päällekkäisyyksien karsiminen • Yhteisten peruskomponenttien ja käytettävien tunnistamisratkaisujen kehittäminen ja lisääminen. Peruspalvelujen keskittäminen, substanssipäätökset hallinnonaloittain (osaoptimointia välttäen). • Kansalaisille riittävät ICT-infra- ja sovellusresurssit käyttöön. Palvelukehitykseen lisää asiakasnäkökulmaa ja käytettävyyttä. 26.10.2011 38
- 39. Liitteet 26.10.2011 39
- 40. Haastattelun vaiheet ① Sähköpostikutsu ② Taustatiedot ③ Mitä mahdollisuuksia julkisen hallinnon yhteisen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen avulla voidaan luoda vuoteen 2016 mennessä? ④ Mieti eri näkökulmista! ⑤ Mitkä muiden ⑥ Miten mahdollisuudet ⑦ Tulosten esittely ja osallistujien ajatukset voidaan hyödyntää? keskustelu uusista mahdollisuuksista johtopäätöksistä ovat tärkeimpiä? 20.10. Tulokset Verkkohaastattelun aukioloaika 29.9. − 16.10.2011 26.10.2011 40
- 41. Nelikentän lukuohje Korkea merkittävyys Vahvat signaalit, Potentiaaliset asiat yhteinen näkemys Voidaanko näistä löytää uusia lähestymistapoja? Tulisi ehdottomasti ottaa huomioon Suuri hajonta suunnittelussa. Tärkeys Vähiten tärkeät asiat Heikot signaalit Osallistujat yhtä mieltä asioiden Uusia ideoita ja visionäärisiä vähäisestä tärkeydestä. ajatuksia. Kuinka otetaan huomioon suunnittelussa? Hajonta Mitä suurempi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa asioiden koettua tärkeyttä ja vaaka-akseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä. 26.10.2011 41
- 42. Yksittäisten ideoiden arviot/ kaikki 42 26.10.2011
- 43. Yksittäisten ideoiden arviot/ kuntasektori 43 26.10.2011
- 44. Yksittäisten ideoiden arviot / valtionhallinto 44 26.10.2011
- 45. Yksittäisten ideoiden arviot / ICT-alan yritys 45 26.10.2011
- 46. Yksittäisten ideoiden arviot / ICT:n tilaaja tai käyttäjä 46 26.10.2011
- 47. Yksittäisten ideoiden arviot / ICT:n tuottaja tai ylläpitäjä 47 26.10.2011