SlideShare une entreprise Scribd logo

Toimala99

•
•
Tommi Pelkonen
Tommi Pelkonen

Uusmediatoimiala 1999 - perusraportti, Uusmediaryhmä

Internet
1  sur  64
Télécharger pour lire hors ligne
3 UUSMEDIA toimiala SUOMESSA 1999 NINA KUOKKANEN•TIINA TOIVOLA•TEEMU VÄÄNÄNEN
4 UUSMEDIATOIMIALA SUOMESSA 1999 © 1999 TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS MEDIASTUDIOVERKKO http://www.uiah.fi/koulutuskeskus/ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU LTT-TUTKIMUS OY UUSMEDIARYHMÄ http://www.hkkk.fi/img/ UUMEDIATUTKIMUSTEN VERKKO-OSOITTEET: http://www.uiah.fi/mediastudioverkko/ GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Jouni Karvonen SIVUNVALMISTUS: Mediatehdas, Helsinki PAINOPAIKKA: G-Print, Helsinki
Sisällysluettelo Johdanto ..........................................................................................................6 Tiivistelmä ........................................................................................................7 Summary..........................................................................................................9 1. Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimus...................................................11 2. Uusmediatoimiala lukuina ..............................................................................18 3. Uusmediayritykset ja niiden alueellinen jakauma ............................................32 4. Uusmediayritys ja asiakkaat ...........................................................................38 5. Uusmediatoimialan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet.................44 6. Johtopäätökset...............................................................................................51 Lähdeluettelo..................................................................................................54 Liitteet............................................................................................................55 5
Johdanto U usmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toimialan ominaispiirteitä ja alan kehittymistä Suomessa. Tutkimus perustui Uusmediaryhmän aikaisempiin tutkimuksiin Uusmediateollisuus Suomessa 1997 ja Uusmediateollisuuden asiakkaat 1997. Tutkimus jatkaa uusmedian kehittymisen seuraamista riippumattomasta näkökulmasta. Uuden tutkimuksen taustalla olivat toimialalla tapahtuneet muutokset. Alan kasvun ohella yritykset ovat selkeämmin erikoistuneet tiettyihin uusmedialiiketoimintoihin. Myös yritysten toiminnan luonne on muuttunut uuden median vakiinnuttaessa paikkansa muiden medioiden rinnalla. Toimialan kilpailua värittävät informaatioteknologia-, tele- ja viestintätoimialojen yritykset, jotka ovat voimakkaasti kehittäneet uusmediaosaamistaan. Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksen toimeksiantajana oli Taideteollisen korkeakoulun Mediastudioverkko. Mediastudioverkko on hanke, joka vastaa sekä uusmediayritysten että uutta mediaa liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten tarpeisiin. Lisäksi Mediastudioverkko toteuttaa koulutusta tukevaa tutkimus- ja selvitystyötä, sekä kehittää toimintaa tukevia yrityspalveluita. Sen tavoitteena on erityisesti uusmediayritysten toimialatuntemuksen kohottaminen ja eri toimijoiden verkottuminen. Tutkimuksen toteuttaja, Uusmediaryhmä (Interactive Media Group), on Helsingin kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan LTT-Tutkimus Oy:n itsenäinen yksikkö. Uusmediaryhmän toiminta-ajatuksena on vuorovaikutteisen median tutkiminen ja riippumattoman uusmediatoimialaa koskevan tutkimustyön tekeminen. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi Teemu Väänänen, tutkijoina toimivat Nina Kuokkanen ja Tiina Toivola. Tutkimustyössä avustivat Joni Helomaa ja Tommi Pelkonen. Kiitämme kaikkia tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneita henkilöitä. Erityisesti haluamme kiittää kyselyihin vastanneita yrityksiä ja organisaatioita. Toivomme, että tutkimustulokset edesauttavat alan kehittymistä ja suuntautumista jatkossa. Juha Nieminen Tiina Toivola Nina Kuokkanen PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TUTKIJA TUTKIJA TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU LTT-TUTKIMUS OY LTT-TUTKIMUS OY MEDIASTUDIOHANKE UUSMEDIARYHMÄ UUSMEDIARYHMÄ Erkki Kujanpää Teemu Väänänen JOHTAJA JOHTAJA TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU LTT-TUTKIMUS OY KOULUTUSKESKUS UUSMEDIARYHMÄ 6
7 Tutkimuksen taustaa Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa uusmediatoimialaan kuuluva yritystoiminta ja sen kasvunäkymät. Tutkimusta edelsivät Uusmediaryhmän aikaisemmin tekemät tutkimukset Uusmediateollisuus Suomessa 1997 ja Uusmediateollisuuden asiakkaat 1997. Erityisenä näkökulmana tässä tutkimuksessa oli yhtäältä selvittää toiminnan alueellinen jakauma ja toisaalta kuvata miten toimialan kehitystä oli muovannut informaatioteknologia-, tele- ja viestintätoimialojen lähentyminen eli konvergenssi. Tutkimuksen tekijänä toimi ja siitä vastasi Helsingin kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan LTT-Tutkimus Oy:n Uusmediaryhmä ja se tehtiin joulukuun 1998 ja helmikuun 1999 välisenä aikana. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi Teemu Väänänen. Tutkimuksen toteuttivat Tiina Toivola ja Nina Kuokkanen. Tutkimuksessa avustivat Tommi Pelkonen ja Joni Helomaa. Kartoituksessa olivat apuna myös Mediastudioverkon jäsenet: Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus, Tampereen hypermedialaboratorio, Turku - Varsinais-Suomen osaamiskeskus, Forssa, Kuopio Teknia ja Jyväskylän tietotekniikan tutkimusinstituutti. Tutkimuskysymykset Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen uusmediatoimiala on Suomessa vuonna 1999. Käytännössä tämä tarkoitti vastaamista seuraaviin kysymyksiin: q Mitkä yritykset uusmediatoimialalla toimivat ja miten ne ovat jakautuneet alueellisesti? q Kuinka laajaa uusmedialiiketoiminta on? q Miten uusmediatoimiala on muuttunut vuoden 1997 toimialatutkimuksesta? q Mitkä ovat toimialan vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhkatekijät uusmediayritysten näkökulmasta? q Miten asiakasorganisaatiot ovat kehittäneet omia uusmediapalveluitaan ja minkälaisia osaamiskapeikkoja asiakasorganisaatioissa tällä hetkellä on? Tutkimuksen erityisenä tavoitteena on tarkastella sitä, miten uusmediatuotanto on jakautunut maantieteellisesti. Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa alueellisia erityispiirteitä sekä selvittää mahdollisia alueellisia kasvukeskuksia. Toimialan määritelmä Tutkimuksessa määritellään uusmediatoimialaan (New Media Industry) kuuluvaksi ne yritykset ja yritysten sisäiset yksiköt, jotka toimivat joko osittain tai kokonaan seuraavilla digitaalisen median teknologiaan perustuvilla alueilla: 1. WWW-palveluiden suunnittelu ja toteutus 2. Multimediaratkaisujen ja -tuotteiden suunnittelu ja toteutus 3. WWW-palveluiden ja sisältöjen tarjoaminen 4. Internet-perusteinen mainonta ja markkinointi 5. Edellisiin liittyvä koulutus ja konsultointi osana yrityksen muuta toimintaa Tutkimuksen toteutus Toimialatutkimukseen otettiin mukaan yritykset, joiden liiketoiminnan voitiin rekisterilähteiden tai yritysten omien kotisivujen perusteella olettaa kuuluvan uusmediatoimialaan. Näitä mahdollisia yrityksiä identifioitiin yhteensä 355 kappaletta. Löydetyille yrityksille lähetettiin sähköpostitse lyhyt kysely, jolla selvitettiin yritysten perustiedot. Tämän lisäksi tietoja kysyttiin puhelimitse. Perustiedot saatiin yhteensä 182:lta yritykseltä. Joukossa voidaan olettaa olevan vielä pieni joukko alalle kuulumattomia yrityksiä. Toisaalta on myös todennäköistä, että tutkimuksen perusjoukko ei ole ollut täydellinen vaan sieltä puuttuu joukko yrityksiä. Nämä seikat huomioiden arvioitiin, että uusmediatoimialalla toimii Suomessa noin 330 yritystä. Yrityksistä valittiin toimialakyselyyn 92 yritystä. Toimialakyselyyn sisällytettiin kultakin alueelta suurimmat yritykset mitattuna yrityksen Tiivistelmä
8 liikevaihdon ja henkilöstön määrällä. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 72 yritystä. Toimialakysely toteutettiin soveltuvin osin myös 20:lle uusmediatoimialan suurille asiakasyrityksille. Toimialakyselyn tueksi tehtiin 12 uusmediayrityksen strukturoitua teemahaastattelua Tutkimuksen keskeiset havainnot q Uusmediatoimiala elää jatkuvaa muutosta q Tietoteknisten ja mediaan liittyvien toimialojen lähentyminen voimistui vuonna 1998 q Uusmediatoimialan koko ja työllistävä vaikutus on jo merkittävä q Yritystoiminta on laajentunut pääkaupunkiseudun ulkopuolelle q Uusmediayritysten kannattavuus on parantunut q Toimialan työntekijät ovat lähinnä akateemisia Haasteet yrityksien kehittämisessä q Ammattitaidosta on tulossa uusmediatoimialan keskeinen kilpailutekijä q Hallittu kasvu on keskeinen toiminnan kehittämisen haaste q Toimialojen lähentyminen synnyttää mahdollisuuksia uusmediayrityksille q Kannattavuutta parannetaan tuotantoprosesseja kehittämällä tai luomalla ohjelmistotuotteita q Asiakassegmentointi on yksi mahdollinen erilaistumiskeino q Uusmediayrityksen ja sen asiakkaan näkemyserot ovat huomattavat q Kansainvälistyminen on yksi uusmediayritysten kasvuvaihtoehdoista q Pääomasijoittajia tarvitaan kehittämään toimintaa q Uusmediatoimialan pelisäännöistä tulisi sopia q Haasteet julkiselle vallalle q Koulutettujen osaajien puute on keskeisin toimialan kasvun este q Tietoteknisten toimialojen lähentyminen on huomioitava koulutusta suunniteltaessa qToiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen on vajavaista AVAINSANAT: Uusmedia, multimedia, lähentyminen, konvergenssi, tietotekniikka, media, viestintä, kansainvälistyminen
9 Summary Background T he target of the research New Media Industries in Finland in 1999 was to survey the business activities related to the new media industry and to define the industry’s expansion potential. The research was preceded by the New Media Group’s earlier researches New Media Industry in Finland 1997 and The Customers of the New Media Industry 1997. The particular viewpoint in this research was firstly to analyse the regional distribution of activities and secondly, to describe how the industry’s development had been modified by the convergence of information technology and telecommunication and communication industries. The research was ordered by the Media Studio Network Project and was carried out during November 1998 to February 1999 by the New Media Group of LTT-Tutkimus Oy, operating in the Helsinki School of Economics and Business Administration. The person responsible for leading the research was Teemu Väänänen and the research was carried out by Tiina Toivola and Nina Kuokkanen assisted by Tommi Pelkonen and Joni Helomaa. At the survey stage also the resources provided by the members of the Media Studio Network were utilised: Training Centre of the University of Art and Design Helsinki, Oy DataCity Center Ab Turku, Centre of Adult Professional Education in Forssa, Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy , Jyväskylä University’s Information Technology Research Institute, Kuopio University’s Education and Development Centre, Kuopio Technology Centre Teknia Oy and Tampere University ’s Hypermedia Laboratory. Research problems The target of the research was to investigate the state of the new media industry in Finland in 1999. Practically this involved answering to the following questions: q Which are the companies operating in the new media industry and how are they regionally distributed? q How extensive is the new media industry? q How has the new media industry changed since the industry research in 1997? q What are the industry’s strengths and weaknesses, and opportunities and threats from the point of view of new media businesses? q How have the customer organisations developed their own new media services and what are the present competence bottlenecks? A particular objective was to investigate the geographic distribution of new media production with the aim of specifying the regional characteristics and possible regional growth centres. Definition of the industry The new media industry is defined in the research to comprise of such companies and company internal units that operate either partly or completely within the following areas focused on digital media technology: 1. Design and implementation of WWW services 2. Design and implementation of multimedia solutions and products 3. Providing WWW services and contents 4. Internet based advertising and marketing 5. Training and consultation related to the above as part of the company’s other activities Implementation of the research The companies whose business activities, according to registers and the companies’ own internet sites, could be assumed to be focused on the new media industry, were included in the industry research. 355 potential companies were identified. These companies were sent a short inquiry by e-mail in order to collect basic company information. Information was also asked by telephone. Basic information was recorded for 182 companies in total. This group can be assumed to include a small number of companies that do not actually operate within the industry, and on the other hand, it is likely that the research population is not perfectly comprehensive, but still lacks a few businesses. Keeping these aspects in mind, it was assumed that the number of companies
10 operating in the new media industry in Finland is about 330. 92 of the companies were selected for the industry inquiry. The largest companies in each region, defined on the basis of the company’s turnover and number of employees, were included. 72 of the companies replied to the inquiry by the requested deadline. The inquiry was also performed as far as applicable for the new media industry’s major customer companies. To support the inquiry, structured thematic interviews were made for 12 new media companies. Major observations q The new media industry is continuously changing q The convergence of information technology and media related industries increased in 1998 q The new media industry’s extension and influence on employment is already now substantial q Business activities have expanded outside the capital city area q Profitability of new media businesses has improved q Most employees in the industry have academic education Challenges for company development q Expertise is becoming a central competitive factor in the new media industry q Controlled growth is the central challenge for the development of activities q Industrial convergence creates opportunities for new media businesses q Profitability improves by developing production processes and creating software products q Customer segmentation is one of the possible methods for differentiation q There are significant differences in views between a new media company and its customer q Internationalisation is one of the opportunities for growth for new media companies q More capital investors are required to develop the activities q The rules for the new media industry should be defined Challenges for the government q Lack of trained specialists is the major barrier for the growth of the industry q The convergence of the information technology industries should be considered when planning education q Integrated development of activities is inadequate KEY WORDS: New media, multimedia, convergence, information technology, media, communication, internationalisation
11 Tutkimuksen tausta U usmediatoimiala Suomessa 1999 - tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa uusmediatoimialaan kuuluva yritystoiminta ja sen kasvunäkymät. Tutkimusta edelsivät Uusmediaryhmän aikaisemmin tekemät tutkimukset Uusmediateollisuus Suomessa 19971 ja Uusmediateollisuuden asiakkaat 19972. Vuoden 1997 tutkimuksen jälkeen alan liiketoiminta on kehittynyt ja monipuolistunut. Erityisenä näkökulmana tässä tutkimuksessa olikin yhtäältä selvittää toiminnan alueellinen jakauma ja toisaalta kuvata miten toimialan kehitystä oli muovannut informaatioteknologia-, tele- ja viestintätoimialojen lähentyminen eli konvergenssi. Tutkimuksen tekijänä toimi ja siitä vastasi Helsingin kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan LTT-Tutkimus Oy:n Uusmediaryhmä ja se tehtiin lokakuun 1998 ja tammikuun 1999 välisenä aikana. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi Teemu Väänänen. Tutkimuksen toteuttivat Tiina Toivola ja Nina Kuokkanen. Tutkimuksessa avustivat Tommi Pelkonen ja Joni Helomaa. Yritysten alueellisessa kartoituksessa apuna olivat Mediastudioverkon jäsenet: Culminatum Ltd Oy, Taideteollinen korkeakoulu koulutuskeskus, Oy DataCity Center Ab Turku, Forssan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ja Lounais- Hämeen Yrityskeskus Oy, Forssa, Jyväskylän yliopisto / Tietotekniikan tutkimusinstituutti, Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus ja Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorio ja Tampereen teknologiakeskus sekä Hermia. Uusmediatoimialan määritelmä Uusmediatoimialaan (New Media Industry) kuuluvat ne yritykset ja yritysten sisäiset yksiköt, jotka toimivat joko osittain tai kokonaan seuraavilla digitaalisen median teknologiaan perustuvilla alueilla: 1. WWW-palveluiden suunnittelu ja toteutus q WWW-sivujen suunnittelu ja toteutus q Intranet/Extranet -ratkaisujen suunnittelu ja toteutus q Elektronisen kaupan järjestelmien suunnittelu ja toteutus q Verkkomainonnan suunnittelu ja toteutus q Hakupalveluiden, uutisten, sääpalveluiden yms. suunnittelu ja toteutus Yrityksiä, jotka toimivat kokonaan tai osittain tässä luokassa ovat mm. Interaktiivinen Satama Oy, Nedecon Oy, Partner Group Oy, Terranova Visuals Oy, Tietovalta Oy ja Yomi Media Oy. 2. Multimediaratkaisujen ja -tuotteiden suunnittelu ja toteutus q CD-ROM-tuotannot q Tietokioskit q Pelit q 3D-suunnittelu Yrityksiä, jotka toimivat kokonaan tai osittain tässä luokassa ovat mm. Everscreen Mediateam Oy, Sansibar Oy ja To The Point Oy. On myös huomioitava, että useat tämän luokan yritykset ovat mukana WWW-palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. 3. WWW-palveluiden ja sisältöjen tarjoaminen q Hakupalvelut, uutiset, sääpalvelut q Virtuaaliyhteisöt q Elektroniset kauppapaikat Tässä luokassa toimivia suomalaisia yrityksiä (ja niiden tarjoamia verkkopalveluita) ovat mm. Infosto Oy (Autovista ja Keltainen Pörssi), UUSMEDIATOIMIALA SUOMESSA 1999 -TUTKIMUS 1 Ruokonen & Väänänen, 1997 2 Lemettinen & Väänänen, 1997 1
12 Interaktiivinen Satama Oy (Duuni Net), Sonera Oyj (Inet keskuskatu, Telia Oy (Sirkus.com). 4. Internet-perusteinen mainonta ja markkinointi q WWW-mainostilan myynti q Suoramarkkinointi Internetissä q Tässä luokassa toimivia suomalaisia yrityksiä ovat mm. DoubleClick Finland Oy, Netbooking Oy ja Netpool Oy. 5. Edellisiin liittyvä koulutus ja konsultointi osana yrityksen muuta toimintaa Kuvio 1 yllä havainnollistaa toimialan määritelmää. Määritelmään kuuluvat WWW- palveluiden sekä multimediatuotteiden suunnittelu ja toteutus. Näiden rinnalle on vuoden 1997 jälkeen kehittynyt kaksi uutta liiketoiminta- aluetta, Internet-perusteinen mainonta ja markkinointi sekä WWW-palveluiden ja sisältöjen tarjoaminen. Uusmediatoimialan määritelmää muutettiin, koska yritysten toiminta muuttui Vuonna 1997 uusmediatoimiala oli kooltaan ja toiminnalliselta laajuudeltaan nykyistä pienempi. Vuoden 1997 tutkimuksessa toimialaan kuuluvat yritykset määriteltiin seuraavalla tavalla: ”Uusmediateollisuuden sisältötuotantoyrityksillä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, jotka toimivat joko kokonaan tai osana muuta toimintaansa digitaaliseen mediaan (mm. multimedia ja CD-ROM) ja/tai tietoverkkoihin (mm. Internet) liittyen sisällöntuottamisessa sekä siihen kiinteästi liittyvässä myymisessä, välittämisessä, konsultoinnissa, koulutuksessa, jakelussa, operaattorina, kustantajana tai muussa vastaavassa toiminnassa.” Määritelmä ei siten sisällä perinteistä julkaisutoimintaa, videotuotantoa, elokuva-, TV- tai radiotoimintaa. Määritelmään eivät myöskään kuulu ns. perinteiset tietotekniikkayritykset, ohjelmistotalot tai tietoliikennealan yritykset.” WWW-palvelujen tarjoaminen Hakupalvelut, uutiset, sääpalvelut yms. Virtuaaliyhteisöt Elektroniset kauppapaikat WWW- palveluiden suunnittelu ja toteutus WWW-sivustot Intranet/Extranet - järjestelmät Sähköisen kaupankäynnin järjestelmät Internet- perusteiset mainonta- ja markkinointipalvelut Suoramarkkinointi Internetin välityksellä WWW-mainostilan myynti Multimedia- tuotteiden ja -palveluiden suunnittelu ja toteutus CD-ROM Tietokioskit 3D-suunnittelu Tietokonepelit 1 Uusmediatoimialan liiketoiminnot K O U L U T U S J A K O N S U LT O I N T I
13 Tällöin yritykset olivat erikoistuneet lähinnä WWW-palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen ja/tai multimediaratkaisujen ja -tuotteiden suunnitteluun. Havaittavissa on, että uusmediayritysten liiketoiminta on edellisen tutkimuksen jälkeen muuttunut. Silloin toimineet yritykset toimivat tällä hetkellä entistä merkittävämmin myös sisällön tarjoajina ja Internet-perusteisen mainonnan toteuttajina. Lisäksi oli tarkoituksenmukaista sisällyttää määrittelyyn ne uudet yritykset ja vanhojen yritysten uudet yksiköt, joiden toiminta liittyy uusmediann. Toimialalla tapahtuneiden muutosten vuoksi Uusmediatoimiala Suomessa 1999 - tutkimuksessa toimialan määrittelyä tarkennettiin. Toimialan määrittelyssä olivat mukana myös Tatu Kuivalahti To The Point Oystä, Olli Heikkilä Partner Group Oy:stä sekä Torsti Tenhunen Sansibar Oy:stä. Yritysten toiminta ja uusmediatoimialan määritelmä elää myös jatkossa Uusmedian tai digitaalisen median määrittelyn vaikeutta kuvaa hyvin se, että yritysten toiminnan alati muuttuessa yksiselitteisen määritelmän muotoileminen on vaikeaa. Esimerkiksi Suomen kielitoimiston CD-perussanakirjan3 seuraavaan laitokseen uusmedia on alustavasti määritelty seuraavasti: ”uusmedia on tietokonevälitteinen ja vuorovaikutteinen sähköviestinnän muoto (esim. tietoverkko-, hyper- ja multimediasovellus)”. Käsitettä on kuitenkin vaikea sitoa tietokonevälitteisyyteen, sillä tulevaisuuden verkkopalvelut ovat jo lähitulevaisuudessa käytettävissä esimerkiksi uusien matkapuhelinten välityksellä. Tämä kuvaakin hyvin määrittelyn ongelmallisuutta. Toimialojen lähentyminen Toimialojen lähentyminen eli konvergenssi on havaittavissa uusmediaa lähellä olevien informaatio-, tele- ja viestintätoimialojen kohdalla. Edellämainittuja toimialoja edustavat perinteiset mediat, tietotekniikan valmistajat, ohjelmistotalot ja järjestelmätoimittajat, teleoperaattorit, liikkeenjohdon konsultointi, mainostoimistot ja AV-alan tuottajat. Konvergenssia tarkastellaan lähemmin luvussa 5. Käsitteistössä on syytä huomioida ero asiakkaiden ja loppukäyttäjien eli kuluttajien välillä. Tässä tutkimuksessa uusmediatoimialan asiakkailla tarkoitetaan ainoastaan niitä organisaatioita, jotka ostavat uusmediayrityksiltä palveluita. Loppukäyttäjiä puolestaan ovat ne yksityiset henkilöt ja organisaatiot, jotka käyttävät uusmediateollisuuden asiakkaiden tarjoamia palveluita. Yksi tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja on se, että nämä, ennen selkeät, toimijoiden väliset suhteet ovat muuttuneet ja monipuolistuneet. Tällä hetkellä jotkut uusmediayritykset toimivat verkossa myös sisällöntarjoajina. Vastaavasti tietyt asiakasorganisaatiot ovat sisäistäneet niitä toimintoja, joita ehkä aikaisemmin hankkittiin uusmediayrityksiltä. Useat asiakasyritykset ovat sisäistäneet uusmediatoimintojaan ja muutamiin yrityksiin on jo perustettu oma uusmediaan erikoistunut yksikkö. Tällöin myös yhteistyömuoto muuttuu: uusmediayritys - asiakassuhteesta tuleekin alihankintasuhde. Tutkimuksen tavoitteet ja ongelmanasettelu Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen uusmediatoimiala on Suomessa vuonna 1999. Käytännössä tämä tarkoittaa vastaamista seuraaviin kysymyksiin: q Mitkä yritykset uusmediatoimialalla toimivat ja miten ne ovat jakautuneet alueellisesti? q Kuinka laajaa uusmedialiiketoiminta on? q Miten uusmediatoimiala on muuttunut vuoden 1997 toimialatutkimuksesta? q Mitkä ovat toimialan vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhkatekijät uusmediayritysten näkökulmasta? q Miten asiakasorganisaatiot ovat kehittäneet omia uusmediapalveluitaan ja minkälaisia osaamiskapeikkoja asiakasorganisaatioissa tällä hetkellä on? 3 Kielitiedotus, lokakuu 1998
14 Tutkimuksen tavoitteita määriteltäessä huomioitiin että Uusmediateollisuus Suomessa 1997 -tutkimuksen jälkeen uusmediatoimiala on muuttunut toiminnallisesti. Tästä syystä ei ollut tarkoituksenmukaista pelkästään selvittää miten yritysten toiminta ja työllistävä vaikutus on lisääntynyt edellisestä tutkimuksesta, vaan pyrkiä kuvaamaan ketkä ovat uudet alalle tulijat ja miten nämä ovat vaikuttaneet alan kehittymiseen. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena on tarkastella sitä, miten uusmediatuotanto on jakautunut maantieteellisesti. Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa alueellisia erityispiirteitä sekä selvittää mahdollisia alueellisia kasvukeskuksia. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia asiakasyritysten ja uusmediayritysten suhteet ovat. Tätä tarkasteltiin toimialojen lähentymisen eli konvergenssin näkökulmasta. Tutkimuksen metodologia Tutkimuksen tavoitteena oli yhtäältä selvittää toimialan kasvu ja työllistävä vaikutus ja toisaalta yritysten toiminnan muuttuminen. Tästä syystä tutkimusmenetelmiksi valittiin sekä (1) toimialakysely uusmediayrityksille ja niiden asiakkaille että uusmediayritysten strukturoidut teemahaastattelut. Eri tutkimuskysymykset sekä menetelmät on kuvattu taulukossa A yllä. Alalla toimivien yritysten löytäminen Uusmediatoimialalla toimivista yrityksistä ei ollut kattavaa yritysrekisteriä. Uusmediayritysten haussa käytettiinkin Uusmediaryhmän aiempien tutkimusten perusteella koottua yritystietokantaa sekä erilaisia rekisterilähteitä ja www-sivuja. Tutkimuksessa apuna käytettyjä rekisterilähteitä olivat mm. telehallintokeskuksen ylläpitämä lista suomalaisista verkkotunnuksista (ns. domain- rekisteri), internet-operaattoreiden sivuilta löytyvät yritysluettelot, mainostoimistojen liiton rekisterit ja eri tahojen ylläpitämät linkit suomalaisista kotisivuista ja yrityksistä. Uusmediayritysten kotisivuja haettiin myös suoraan internetistä TUTKIMUS- ONGELMA TAVOITE OTOSKOKO METODI 1. Ketkä alalla toimivat? Kartoittaa Suomen uusmediatoimialalla toimivat yritykset – Haku eri rekisteri- lähteistä ja www-sivuilta 2. Kuinka laajaa uusmedia- toiminta on? Selvittää yritysten liiketoiminta sekä toiminnan laajuus (liikevaihto ja henkilöstön määrä) Kaikki löydetyt yritykset (N=355) Kysely (sähköpostitse ja puhelimitse) 3. Miten uusmedia- toimiala on muuttunut? Selvittää liikevaihdon kasvu ja muut toimialan muutokset Yritysten omat näkemykset toimialan tulevaisuudesta. 92 alueellisesti valittua uusmediayritystä 28 suurasiakasyritystä Kysymyslomake (verkossa) Kysymyslomake (verkossa) Toimialalla tapahtuneiden muutosten kvalitatiivinen selvittäminen 12 uusmediayritystä Strukturoidut teema-haastattelut Lähentymiskehityksen (konvergenssin) vaikutus toimialaan 21 yritystä viestintä- ja informaatioteknologia- toimialoilta Puhelinhaastattelut A Tutkimuksen metodologia
15 useiden eri hakukoneiden avulla. Alueellisessa kartoituksena avusti Taideteollisen korkeakoulun Mediastudioverkko. Toimialatutkimukseen otettiin mukaan yritykset, joiden liiketoiminnan voitiin rekisterilähteiden tai yritysten omien kotisivujen perusteella olettaa kuuluvan uusmediatoimialaan. Näitä mahdollisia yrityksiä identifioitiin yhteensä 355 kappaletta. Yrityksistä muodostettiin toimialatietokanta. Kaikille löydetyille yrityksille lähetettiin sähköpostitse lyhyt kysely (ks. liite 1), jolla selvitettiin yritysten perustiedot: liiketoiminta- alueet, liikevaihto, yhteystiedot, henkilöstön määrä ja ennen kaikkea se, toimiiko yritys uusmediatoimialalla. Tämän lisäksi tietoja kysyttiin puhelimitse. Erityisesti pyrittiin huomioimaan se, että kaikki löydetyt, pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevat yritykset ovat mukana. Perustiedot saatiin yhteensä 182:lta yritykseltä. Näiden joukossa voidaan olettaa olevan vielä pieni joukko alalle kuulumattomia yrityksiä. Toisaalta on myös todennäköistä, että tutkimuksen perusjoukko ei ole ollut täydellinen vaan sieltä puuttuu joukko yrityksiä. Nämä seikat huomioiden arvioimme, että uusmediatoimialalla toimii Suomessa noin 330 yritystä. Toimialan kasvun ja muutosten arviointi toimialakyselyn avulla Tietokannoissa olleista yrityksistä valittiin toimialakyselyyn 92 yritystä. Toimialakyselyllä pyrittiin mm. arvioimaan yritysten toiminnan muutosta. Toimialakyselyn yritykset valittiin siten, että kustakin läänistä oli läänin uusmediayritysten lukumäärään suhteutettuna mukana sama määrä yrityksiä. Nämä yritykset valittiin otokseen liikevaihdon ja henkilöstön määrän perusteella. Toimialakyselyyn sisällytettiin kultakin alueelta suurimmat yritykset mitattuna yrityksen liikevaihdon ja henkilöstön määrällä. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 72 yritystä. Toimialakyselyn vastausprosentti oli täten 79 %. Tutkimusmenetelmänä oli verkossa täytettävä kysymyslomake (ks. liite 2). Toimialakysely toteutettiin soveltuvin osin myös uusmediatoimialan suurasiakasyrityksille. Toimialakyselyssä pyrittiin kartoittamaan myös asiakasyritysten ja uusmediayritysten muuttuvaa rajapintaa sekä asiakasyritysten uusmediapalveluiden tarpeita. Kyselyyn valittiin mukaan 28 asiakasyritystä, joista 20 vastasi määräaikaan mennessä. Asiakkaiden kohdalla vastausprosentti oli 71%. Kysely tehtiin verkkokyselykaavakkeen avulla (ks. liite 4). Toiminnan sisällön arviointi teemahaastatteluiden avulla Toimialakyselyn tueksi tehtiin 12 uusmediayrityksen strukturoidut teemahaastattelut(ks. liite 3). Haastatelluilta kysyttiin mm. vastaajien näkemyksiä uusmediatoimialan kehityksestä, yritysten koulutustarpeista ja henkilöstön toimenkuvista. Teemahaastatteluun valittiin vain yrityksiä, jotka ovat toimineet alalla yli kaksi vuotta ja joiden liikevaihto ylitti 2 miljoonaa markkaa. Tulosten luotettavuus ja yleistettävyys Tutkimuksen perusjoukon määrittämistä vaikeutti toimialan yritysten pienuus ja suuri lukumäärä. Tästä syystä voidaan olettaa, että kaikkia alan yrityksiä ei ole löydetty. Edellisten tutkimusten pohjalta kootun tietokannan perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että tutkimuksessa on edustettuina lähes kaikki merkittävimmät uusmediayritykset. Verrattaessa toimialakyselyn tuloksia edellisen tutkimuksen tuloksiin on huomioitava, että yritykset valittiin eri kriteerein. Uusmediateollisuus 1997 -tutkimuksessa pyrittiin saamaan edustava otos toimialasta. Uusmediatoimiala 1999 -selvityksessä puolestaan tärkeää oli ylläpitää alueellinen edustavuus. Tästä syystä kultakin alueelta valittiin alueen suurimmat yritykset. Tämä on huomioitava tutkimuksen tuloksien tulkinnassa. Tämä on huomioitava myös kun toimialakyselyn tuloksia verrataan Uusmediateollisuus 1997 tutkimuksen tuloksiin. Uusmediatoimiala 1999 -tutkimuksessa toimialaselvityksen vastaajat olivat keskimäärin suurempia yrityksiä. Vertailtavuutta heikentää myös se, että toimialan muuttumisesta johtuen osa Uusmediateollisuus 1997-tutkimuksessa käytetyistä kysymyksistä oli tarkoituksenmukaista muotoilla uudestaan. Myös tästä syystä vastaukset eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia. Tutkimuksen tulosten luotettavuutta tuki toisaalta havainto, että teemahaastattelun aineisto oli yhteneväinen kyselyistä saatujen tulosten kanssa. Uusmediatoimialan asiakkaista kerätyn aineiston tulkinnassa on huomioitava, että otoksen tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan koko asiakasyrityskenttää. Kyselyssä olivat mukana lähinnä keskimääräistä suuremmat asiakasyritykset. Erilaisen otoksen ja tarkoituksen vuoksi tulokset eivät ole siis täysin vertailukelpoisia Uusmediateollisuuden asiakkaat 1997 -tutkimuksen tulosten kanssa.
16 Toimialan alueellista jakaumaa selvitettäessä on muistettava, että erityistä huomiota kiinnitettiin siihen että kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuoliset yritykset olisivat mukana tutkimuksessa. Tästä syystä tulokset voivat aliarvioida pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toiminnan laajuutta ja taloudellista merkitystä. Uusmedia ja toimialojen lähentyminen Euroopan komission (1997) mukaan lähentymistä on vaikea määritellä tyhjentävästi, mutta yleensä sillä tarkoitetaan seuraavia asioita: q erilaisten verkkojärjestelmien kykyä välittää pohjimmiltaan samantyyppisiä palveluita, tai q kuluttajille suunnattujen laitteiden, kuten puhelimen, television ja mikrotietokoneen yhdentymistä. Nykyisten nopeasti kehittyvien teknologioiden avulla eri verkkojärjestelmissä pystytään välittämään pohjimmiltaan samantyyppisiä palveluita. Lisäksi eri kuluttajille suunnattujen laitteiden, kuten mikrotietokoneen, television tai vaikkapa lähiaikoina markkinoille tulevien matkapuhelimien avulla kuluttaja pystyy käyttämään laajaa joukkoa erilaisia palveluita. Television avulla pääsee Internetiin, mikrotietokoneen välityksellä voidaan käydä normaaleja puhelinkeskusteluja, matkapuhelimien avulla voidaan selata internet-pohjaisia palveluita ja niin edelleen. Useimmat uskovat, että tämä kehitys vain kiihtyy. Nämä kehityssuunnat vaikuttavat olennaisella tavalla siihen miten eri yritykset joutuvat ajattelemaan omaa liiketoimintaansa. Toimialarajat muuttuvat ja yritykset lähentyvät toisiaan. Tätä Perinteiset mediat Tele- operaattorit Liikkeenjohdon konsultointi Mainos- toimistot AV-alan tuottajat Tietotekniikan järjestelmä- toimittajat ja ohjelmistotalot Tietotekniikan valmistajat 2 Uusmediatoimiala ja lähentymiskehys UUSMEDIAAN ERIKOISTUNEET YRITYKSET
17 lähentymistä voidaan todeta olevan ainakin seuraavilla toimialoilla: q Perinteiset mediat (esim. Sanoma Oyj, Alma Media Oyj, Yleisradio Oy) q Ohjelmistotalot ja tietotekniikan järjestelmätoimittajat (esim. Tieto-konserni) q Tietotekniikan valmistajat (esim. Nokia Oyj) q Teleoperaattorit (esim. Sonera Oyj ja Helsingin Puhelin Oyj) q Liikkeenjohdon konsultointiyritykset (esim. Andersen Consulting Oy ja PriceWaterhouseCoopers Oy ) q Mainostoimistot (esim. SEK&Grey Oy, Kauppamainos Bozell Oy) q AV-alan tuottajat (esim. Broadcasters Oy ja Woodpecker Film Oy) Tätä toimijoiden kentän dynamiikkaa voidaan analysoida sisällöntuotannon arvoketjun avulla (ks. luku 5). 3 Tutkimuksen rakenne Johtopäätökset •luku 6 Uusmediatoimialan SWOT-analyysi •luku 5 Uusmediatoimiala lukuina •luku 2 Uusmediayritysten alueellinen jakauma •luku 3 Uusmediayritys ja asiakkaat •luku4 Tutkimuksen ja toimialan määrittely •luku 1
18 Raportin rakenne Uusmediatoimiala 1999 -tutkimusraportti koostuu tiivistelmästä, kuudesta kappaleesta, lähdeluetteloista ja liitteistä. Kuvio 3 yllä havainnollistaa tutkimusraportin rakennetta. Kappaleessa yksi luodaan tutkimusongelma, käsitellään tutkimuksen toteuttamista, määritellään uusmediatoimiala ja lopuksi tarkastellaan uusmediatoimialaa osana lähentyviä eli konvergoituvia toimialoja. Kappaleessa kaksi luodaan katsaus toimialan yrityksiin, niiden liiketoimintamuotoihin, henkilöstöön, yhteistyömuotoihin, alan liikevaihtoon ja kannattavuuteen sekä yritysten k a n s a i n v ä l i s t y m i s n ä k e m y k s i i n . Uusmediatoimialan alueellista jakautumista tarkastellaan kappaleessa kolme. Kappale neljä kuvaa uusmediayrityksen asiakkaan ja uusmediayrityksen näkemyksiä asiakassuhteen kulusta. Kappale viisi käsittelee uusmediatoimialan heikkouksia, vahvuuksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Erityinen näkökulma toimialan uhkien ja mahdollisuuksien kuvauksessa on konvergenssi. Kappaleessa kuusi esitetään tutkimuksen perusteella tuotetut johtopäätökset ja luodataan toimialan lähitulevaisuutta. Tutkimuksesta on saatavilla myös verkkoversio osoitteessa UUSMEDIATOIMIALA LUKUINA 1995 1996 1997 1998 1999e 2000e 120000000 110000000 100000000 90000000 80000000 70000000 60000000 50000000 40000000 30000000 20000000 10000000 0 LIIKEVAIHTO MYYNTIKATE 4 Uusmediatoimialan kokonaisliikevaihdon kehittyminen vuosina 1995-2000 2
19 http://www.uiah.fi/mediastudio/. Uusmediayritysten lukumäärä A rvioimme, että Suomessa toimii tällä hetkellä noin 330 uusmediayritystä. Lukuun päädyttiin tutkimalla eri rekisterilähteitä ja www-sivuja (ks. tarkemmin luku 1). Yritysten lukumäärä on parin vuoden aikana noussut, sillä vuoden 1997 toimialatutkimuksessa yrityksiä arvioitiin olevan Suomessa noin 300 kappaletta. Edelliseen tutkimukseen verrattaessa on huomioitava myös se, että puolentoista vuoden aikana osa alan toimijoista oli muuttunut - joko lopettanut toimintansa, fuusioitunut tai keskittynyt muihin palveluihin tai toimintoihin. On syytä huomioida, että uusmediayritysten lukumäärä riippuu toimialan määritelmästä. Tutkimuksen ulkopuolelle on saattanut jäädä yrityksiä, joiden liikevaihdosta uusmedialiiketoiminta muodostaa osan, vaikkei kuitenkaan ole varsinainen pääliiketoiminta-alue. Tällaisia uuden median parissa toimivia yrityksiä ovat esimerkiksi useat mainostoimistot ja ohjelmistotalot. Toimialakartoituksessa saatujen vastausten perusteella 27% prosenttia yrityksistä ilmoitti erikoistuneensa johonkin muuhun liiketoimintaan kuin uusmediaan. Toimialan liikevaihto Arvioimme vuoden 1998 liikevaihdon olleen noin 700 miljoonaa markkaa. Ennakoimme kokonaisliikevaihdon vuodelle 1999 olevan noin 900 miljoonaa markkaa. Mikäli kehitys jatkuu samanlaisena ylittää toimialan liikevaihto miljardin markan rajan vuoden 2000 aikana. Tähän arvioon on päästy seuraavasti: Uusmediayritysten tämänhetkistä liikevaihtoa arvioitiin kaikille uusmediayrityksille lähetetyn sähköpostikyselyn vastausten perusteella. Liikevaihtotiedot saatiin 144 yritykseltä. Vuosien 1998 ja 1999 liikevaihtoja koskevat arviot liikevaihdon kasvusta kerrottiin kunkin yrityksen markkamääräisellä liikevaihdolla. Niiden yritysten, joilta liikevaihtotietoja ei ollut Tutkimus 1997 (n=67) Tutkimus 1999 (n=72) voitollisia 78% voitollisia 84% tappiollisia 22% tappiollisia 16% 5 Uusmediatoiminnan voitollisuus 4 Ruokonen & Väänänen, 1997
20 saatavilla, toimialan liikevaihtoa lisääväksi osuudeksi arvioitiin 40 %. Vaikka aineistosta puuttuvat yritykset edustavat lukumääräisesti yli puolta toimialan yrityksistä, oletimme niiden keskimääräisen liikevaihdon jäävän alle toimialan keskiarvon. Aineistossa ovat mukana kokemusperäiseen tietämykseen perustuen kaikki Suomen merkittävimmät ja liikevaihdoltaan ja henkilöstöltään suurimmat uusmediatoimialalla toimivat organisaatiot. Vuoden 1998 arvioiduksi liikevaihdoksi saatiin siten noin 700 Mmk. Yritysten omia kasvuarvioita pidettiin ylioptimistisina Vuoden 1997 toimialatutkimuksen4 kokemusten perusteella voidaan väittää uusmediayritysten yliarvioneen kasvuaan vuoden 1997 osalta. Siksi myös vuosien 1998 ja 1999 kasvuennusteita aliarvostettiin tarkoituksellisesti. Verrattaessa vuoden 1997 tutkimuksen yhteydessä kysyttyjä kasvulukuja toteutuneisiin lukuihin, voitiin todeta lähes poikkeuksetta yritysten näkemyksien ja toteutuneen liikevaihtokehityksen eroksi noin 25 %:n vajaus. Näinollen, tuotetun kasvuennusteen aliarvostaminen neljänneksellä on perusteltua. Korjasimme myös nykyiset kasvuennusteet ja saimme omaksi kasvuennusteeksi vuodelle 1998 noin 30 %. Mikäli uusmediatoimialan kasvuvauhti jatkuu samana, vuoden 2000 toimialan liikevaihdon kokonaismääräksi saadaan siten noin 1,15 Mrd mk. Liikevaihdon kehitys vuosina 1995 - 2000 on esitetty kuviossa 4. Myyntikate kuvaa jatkossa toiminnan laajuutta liikevaihtoa paremmin Nykyisellään liikevaihto soveltuu vielä kuvaamaan uusmediatoimialan toiminnan laajuutta. On kuitenkin huomioitava, että kun alihankinnan prosentuaalinen osuus uusmediayritysten koko tuotannosta on selkeästi kasvussa ja yritykset verkottuvat, on kauttalaskutus poistettava liikevaihdosta. Uusmediayritysten alihankintasuhteet aiheuttavat liikevaihdon osittaista kahdentumista, kun saman projektin voivat ilmoittaa liikevaihdossaan sekä alihankkija että toimeksiantaja. Tämä ristiriita poistuu vertailemalla yritysten myyntikatetta. On perusteltua, että tulevaisuudessa myös uusmediatoimialalla siirryttäisiin mainostoimistoalan käytäntöön ja yrityksen kokoa mitattaisiin liikevaihdon asemesta myyntikatteella. Liikevaihtokuviossa onkin esitetty myös toimialan myyntikatteen kuvaaja. Myyntikate on arvioitu kysymällä yrityksiltä heidän hankkimansa alihankintatyön määrää koko liikevaihdosta. Tämä on ollut vuonna 1997 12 % ja vuonna 1998 13 %. Tätä prosenttilukua käytettiin edelleen vuosien 1999 ja vuoden 2000 myyntikatteen määrän arvioinnissa. Kannattavuus Kannattavuutta selvitettiin sekä kysymällä yrityksiltä heidän omaa mielipidettään toiminnan kannattavuudesta sekä tarkastelemalla yritysten liikevaihdon ja myyntikatteen suhdetta työntekijöiden määrään. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 84% ilmoitti uusmedialiiketoimintansa voitolliseksi. Kannattamatonta liiketoiminta oli noin kuudenneksella yrityksistä. Uusmediateollisuus yli 500t 400- 500t 300t- 400t 200t- 300t alle 200t liikevaihto / työntekijä(mk) 39 Yritystenlukumäärä 40 30 30 10 25 34 37 8 6 Uusmediayritysten liikevaihto / työntekijä (n=143)
21 Suomessa 1997 -tutkimuksessa liiketoiminnan ilmoitti kannattamattomaksi 22% yrityksistä. Voidaankin todeta toimialan kannattavuuden parantuneen jonkin verran. Haastatteluaineiston perusteella voidaan havaita, että alan kokonaiskannattavuutta ovat heikentäneet mm. alueelliset tuet, jotka ovat vääristäneet hinnoittelupolitiikkaa esimerkiksi kotisivumarkkinoilla. Aikaisemmin matalat alalletuloesteet ja alan nopea kasvuvauhti ovat houkutelleet mukaan myös yrityksiä, jotka ovat mukana kokeilumielessä tai sivutoimisesti. Kannattavuutta on vähentänyt aloittelevien yritysten kova halu saada referessitöitä ja asiakkaita. Tätä kuvaa hyvin mm. seuraava ote haastatteluaineistosta: ”Näistä markkinoista tulee enemmän ammattimaiset. Jos katsotaan vuosi taaksepäin, tää on ollut leuhuttelevien pikkupoikien kehityskenttä, mitä tiedotusvälineet hämmästyttävän idioottimaisesti seuraa. Se mitä näen, että tulee tapahtumaan, on että tappiot tulevat nousemaan esiin.” -Haastateltu uusmediayritys Liikevaihdon ja myyntikatteen suhde työntekijöiden määrään Työvoimavaltaisella toimialalla yrityksen liikevaihto/työntekijä -tunnusluku kuvaa melko hyvin yrityksen kannattavuutta. Tutkimuksen osana saimme 143 yritykseltä tiedot sekä liikevaihdosta että työntekijöiden määrästä. Tämän avulla laskimme, että keskimääräinen yritysten liikevaihto työntekijää kohden oli vuonna 1998 noin 370 000 markkaa, toimialan mediaanin ollessa noin 282 000 markkaa. Hieman yllättävää on, että kyselyssä oli runsaasti yrityksiä (39) joilla liikevaihto työntekijää kohti ylitti 500 000 markkaa ja toisaalta joukko yrityksiä, joilla liikevaihto työntekijää kohti oli alle 200 000 markkaa. Tiedot on esitetty oheisessa kuviossa 6. % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 7 Henkilöstömäärän suhde myyntikatteeseen yli 50 hlöä 25-49 hlöä 10-24 hlöä 5-9 hlöä 2-4 hlöä 1 hlö Yli 500t/hlö 400-500t/hlö 300-400t/hlö 200-300t/hlö 100-200/hlö alle 100/hlö Keskiarvo (n=42) myyntikate/hlö Yritykset kokoluokittain (%-osuus aineistosta)
22 Kannattavuuden arviointi myyntikatteen avulla Pienemmältä yritysjoukolta (42) saatiin liikevaihto- ja henkilöstötietojen lisäksi myös tiedot alihankinnan määrästä. Tämän perusteella oli mahdollista tarkastella tarkemmin yrityskohtaista kannattavuutta. Mielenkiintoisemmaksi asian tekee, kun otetaan yksittäisten yritysten koko huomioon kannattavuutta laskettaessa. Kaaviossa on jaoteltu eri kokoisten yritysten suhteellinen määrä kullakin kannattavuustasolla, kun kannattavuuden mittarina käytetään myyntikatetta/työntekijä. Kannattavimpien yritysten joukossa (luokissa yli 500 000 markkaa/työntekijä ja 400 000 - 500 000 markkaa / työntekijä) on sekä erittäin pieniä (2-4 työntekijää) mikroyrityksiä että pieniä (5-9 henkeä tai 10-24 henkeä) yrityksiä. Suurimmat yritykset (25- 49 työntekijää sekä yli 50 työntekijää) eivät ole yhtä kannattavia. Näiden yritysten myyntikate on kaikilla 100 000 - 400 000 markkaa henkeä kohti. Toisaalta selkeästi kannattamattomista yrityksistä (myyntikate/työntekijä) kaikki ovat pieniä (2-5 ja 4-9 työntekijää). Suurimpien yritysten suhteellisen heikko menestys voi olla selitettävissä sillä, että toimintaa voimakkaasti laajennettaessa joko riskirahan tai ulkomaisen emoyhtiön rahoittamana, on markkinaosuuden tavoittelu otettu tärkeämmäksi liiketoiminnan tavoitteeksi kuin tämänhetkinen kannattavuus. On myös huomattava, että uusmediatoimialan nykyisessä markkinatilanteessa yrityksen arvo ei ole riippuvainen tämänhetkisestä tuloksentekokyvystä. Vastaavasti se, että osa pienistä yrityksistä ovat lukujen valossa heikosti kannattavia voidaan selittää yritysten suhteellisen nuorella iällä sekä toiminnan osa-aikaisuudella. Osa toiminnan kannattamattomuudesta sekä suurilla että pienillä yrityksillä voi kuitenkin johtua myös toiminnan organisoinnista. Tähän viittasivat useat haastateltavat kuten oheinen lausunto osoittaa: ”Paljon on puhuttu, että on hirveetä työvoimapulaa ja kyllä se osittain pitää paikkansa, mutta harva on heittänyt esiin kysymystä, kuinka tehokkaasti henkilöt tekee työtänsä. Se ei meinaa sitä että pitäis tehdä ikävämpiä hommia tai pitempiä päiviä, vaan että se on organisoitu tehokkaammin.” -Haastateltu uusmediayritys 37,6 % 17,7 % 10,8 % 10,6 % 10,1 % 5,4 % 5,0 % 1,4 % 1,3 % 8 Uusmediatoimialan liiketoiminnan jakautuminen Ulkoinen yritysviestintä Asiakasyrityksen sisäisen viestinnän ratkaisut Verkon sisältöpalveluiden tekeminen Elektroninen kauppa Ohjelmistotuotteet Digitaalisten oppimateriaalien tuotanto Internet-yhteysoperaattoritoiminta 3D-suunnittelu Tietokonepelituotanto (n=72)
23 Uusmedian käyttökohteet Toimialakartoituksessa yrityksiä pyydettiin jakamaan liikevaihtonsa seuraaviin osa-alueisiin: q Ulkoinen yritysviestintä q Digitaalisten oppimateriaalien tuotanto q Ohjelmistotuotteet q Tietokonepelituotanto q Internet-yhteysoperaattoritoiminta (osana uusmediayritysten muuta liiketoimintaa) q WWW-palveluiden ja sisältöjen tarjoaminen q Asiakasyrityksen sisäisen viestinnän ratkaisut q Elektroninen kauppa q 3D-suunnittelu Liikevaihdon jakaumaan vastauksia saatiin noin kolmannekselta alan yrityksistä. Eri osa-alueiden prosenttiosuudet laskettiin painottamalla kunkin yrityksen liikevaihdon jakaumaa yrityksen liikevaihdon suhteella koko alan kokonaisliikevaihtoon. Uusmediayritykset rakentavat lähinnä ulkoisen yritysviestinnän sekä asiakasyritysten sisäisen viestinnän ratkaisuja. Vielä pienikokoisia, mutta kasvavia liiketoiminta-alueita ovat elektronisen kaupan ratkaisut sekä ohjelmistotuotteet. Toiminnan jakautuminen on esitetty kuviossa 8. Reilu kolmannes uusmediatoimialan liikevaihdosta muodostuu edelleen ulkoisen yritysviestinnän suunnittelusta. Tähän osa- alueeseen kuuluvat internet-mainonnan, - markkinoinnin ja -viestinnän suunnittelu. Ulkoista yritysviestintää ovat esimerkiksi yritysten yksinkertaiset verkkopalvelut tai kotisivut, bannerimainonta ja multimediaesitykset (ks. kuvio 8). Asiakasyrityksen sisäisen viestinnän ratkaisut olivat toiseksi suurin osa-alue kokonaisliikevaihdosta. Se muodostaa noin viidesosan alan liikevaihdosta. Sisäisen viestinnän suunnitteluun kuuluvat intranet- ja extranet - ratkaisut, tietokantajärjestelmien integrointi sekä räätälöidyt ohjelmistot ja edellisiin liittyvät konsultointi ja koulutus. Huomattava on, että elektronisen kaupan nykyinen osuus alan kokonaisliikevaihdosta koostuu suureksi osaksi yritysten välisten kaupankäyntijärjestelmien tuottamisesta. Kuluttajamarkkinoilla harjoitettava elektroninen kauppa on vielä lapsen kengissään eikä siihen panosteta läheskään yhtä paljon kuin yritysmarkkinoiden järjestelmiin. Yritysmarkkinoilla esimerkiksi maksujärjestelmät eivät aiheuta epävarmuutta, sillä järjestelmät ovat 9 Ostetut ja tulevaisuudessa ostettavat uusmediapalvelut 100 % 85 % 75 % 60 % 65 % 80 % 65 % 70 % 25 % 35 % 35 % 45 % 30 % 30 % 10 % 15 % 20 % 15 % yritysviestintä mainonta sisäinen viestintä sähköinen kaupankäynti myynti ja seuranta koulutus tilausjärjestelmät tuotannon seuranta muu ostettu ostetaan
24 avoimia vain tarkoin määritellylle käyttäjäjoukolle. Liiketoiminta-alueiden kohdalla on huomioitava se, ettei internet-yhteysoperointia lueta mukaan uusmediatoimialaan. Liikevaihtojakauman yhteydessä Intenet-yhteyksien myynnin ja operointitoiminnan osuus muodostuukin vain sen osuudesta uusmediayritysten varsinaisesta liiketoiminnasta. Liiketoiminnan jakauman kehittyminen Vielä vuonna 1997 merkittävä osa uusmediatoimialan liiketoiminnasta muodostui kotisivujen tekemisestä. Kotisivut tai pikemminkin yksinkertaiset yritysten verkkopalvelut ovat edelleen olennainen osa uusmediatoimialan liiketoimintaa, mutta niiden merkitys uusmediayritysten liikevaihdossa laskee. Edellisen tutkimuksen tilanteeseen verrattuna uusmediatoimialan liiketoiminta on erikoistunut ja jalostunut. Nähtävissä on, että erityisesti verkkopalveluiden tekeminen sekä elektronisen kaupan ratkaisut tulevat kasvamaan rajusti. Varsinaisten sisältöpalveluiden tarjoamisella tarkoitetaan käyttäjälle lisäarvoa tuottavien palveluiden kehittämistä ja tarjoamista suoraan kuluttajille. WWW-palveluita ovat esimerkiksi sääpalvelut, hakupalvelut, muut hyötypalvelut, pelit, kilpailut jne. Internetin käyttö on muuttumassa yhä enemmän pelkästä tiedonhausta hyötyhakuisemmaksi. Tästä johtuen erilaisten WWW-palveluiden tarjoaminen mahdollisesti nousee yhä merkittävämmäksi uusmedialiiketoiminnan osa-alueeksi. Myös elektronisen kaupan ratkaisut tulevat yleistymään monilla uusmediayritysten asiakastoimialoilla. Kysyntä kohdistuu varsinkin yritysmarkkinoiden elektronisen kaupan järjestelmiin. Internetin mahdollistaman sähköisen tiedonsiirron avulla perinteiset EDI-pohjaiset yritysten väliset kaupankäyntijärjestelmät korvataan esimerkiksi extranet-perusteisilla ratkaisuilla, jolloin ollaan tekemisissä uusmediayritysten palvelutarjonnan kanssa. 11 Uusmediayritysten toiminnan aloittaminen 50% 27% 7% 10% 6% Uutena yrityksenä Olemassaolevan yrityksen uutena yksikkönä Tytäryhtiönä Vaihtamalla toimialaa Fuusioitumalla (n=72) 10 Uusmediayritysten toimialallaoloaika 8 % 28 % 50 % 14 % alle vuoden 1-2 vuotta 3-5 vuotta yli 5 vuotta (n=72)
25 Mitä asiakkaat ostavat uusmediayrityksiltä? Uusmediayritysten tuotteet ja palvelut ovat yhä läheisemmin yhteydessä asiakasyritysten liiketoimintaprosesseihin. Kotisivutuotannoista siirrytään entistä monimutkaisempiin ratkaisuihin. Asiakkaat ostavat uusmediayrityksiltä palveluita ja tuotteita tehostaakseen toimintaansa. Uusmedialta vaaditaan todellisia hyötyjä. Kuvio 9 havainnollistaa ostettuja uusmediatuotantoja asiakasyritysten näkökulmasta. Vastaajia pyydettiin nimeämään ne käyttökohteet, joihin uusmediayritysten tuottamia palveluita on asiakasyrityksissä käytetty. Tulokset eivät siten kerro käyttöalueiden keskinäisistä suuruuksista vaan käytön yleisyydestä. Kaikki vastanneet asiakasyritykset olivat ostaneet uusmediaa yritysviestintään ja noin kolme neljäsosaa yrityksistä oli käyttänyt uusmediapalveluita mainontaan. Kolmanneksi yleisintä oli sisäisen viestinnän sekä sähköisen kaupankäynnin palveluiden ostaminen. Näitä palveluita ilmoitti ostaneensa noin kaksi kolmasosaa yrityksistä. Sähköinen kaupankäynti on uusmediapalveluna yhä yleisempää. On kuitenkin oletettavaa, ettei se rahallisesti ole vielä kolmanneksi suurin uusmedian osa-alue. Edellisten lisäksi asiakasyritykset olivat hyödyntäneet uusmediaa sijoittajasuhteissa ja rekrytoinnissa sekä promootioissa ja kilpailuissa. Kyselyssä asiakasyrityksiltä tiedusteltiin myös tulevia uusmediapalveluiden ostokohteita. Vastauksista näkyi, että yleisimpien uusmediapalveluiden, yritysviestinnän ja mainonnan, suhteellinen osuus ostoista vähenee. Sen sijaan panostukset intranet- ja extranet- ratkaisuihin (sisäinen viestintä), sähköiseen kaupankäyntiin ja liiketoimintaprosessien kehittämiseen (myynnin ja tuotannon seuranta) tulevat asiakasyritysten omien arvioiden mukaan lisääntymään jonkin verran. Myös koulutuspalveluiden ostaminen on yhä yleisempää. 12 Uusmediatoimialan työllistämisvaikutukset 1997-2000e (työntekijää) Täyspäiväiset Osa-aikaiset 930 301 1997 1998 1999e 2000e 1378 457 1769 2190 618 535 Lähde: mukaillen Pelkonen, Tommi & Vänanen, Teemu. 1999. LTT-Tutkimus Oy. Julkaisuja B153. HesePrint, Helsinki. s. 57. 5 Pelkonen & Väänänen, 1999
26 Liiketoiminnan aloittaminen Suurin osa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä on ollut alalla yli kolme vuotta. Yli viisi vuotta toimineita yrityksiä oli noin kuudennes. Noin kolmasosa yrityksistä on suhteellisen nuoria - ne ovat olleet alalla vasta yhdestä kahteen vuotta (ks. kuvio 10). Tutkimus vahvistaa vuoden 1997 tutkimuksen tulosta, jonka mukaan voidaan todeta, että uusmediatoimiala muodostui vuosien 1995 ja 1996 aikana. Edelliseen tutkimukseen verrattuna uusia toimijoita on tullut lisää ja alan yritysten lukumäärän voidaan edelleen olettaa kasvavan jonkin verran. Päätelmissä on kuitenkin oltava varauksellinen, koska Uusmediateollisuus 1997 - tutkimuksen kohderyhmä oli nykyistä selvitystä laajempi. Vaikka alalletuloesteet ovat nousseet hieman edelliseen tutkimukseen verrattuna, muutamat toimialalle tulleet uudet yritykset ovat kivunneet nopeasti toimialan suurimpien yritysten joukkoon. Tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei toimiala siis ole vielä vakiintunut, vaan edelleen kehityksensä alkuvaiheissa. Kilpailun voidaan kuitenkin olettaa kiristyvän voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Tätä kuvaa hyvin myös oheinen lausunto: ”Mä luulen, että pelikenttä on niin täynnä yrityksiä jo tällä hetkellä, että kyllä tää toimiala tulee muotoutumaan nyt kentällä toimivien yritysten päälle, ei täällä hirveesti oo tilaa uusille tulijoille tai sitten niiden täytyy tulla todella raskaalla ulkopuolisella rahoituksella.” -Haastateltu uusmediayritys Yrityksen perustamistapa Yrityksiltä kysyttiin myös miten he olivat aloittaneet toimintansa (ks. kuvio 11). Yli puolet otoksen yrityksistä on aloittanut liiketoimintansa täysin uutena yrityksenä. Neljännes on aloittanut toimintansa uutena yksikkönä jo olemassa olevan yrityksen yhteydessä. Muita uusmedialiiketoiminnan aloittamismuotoja olivat toimialan vaihtaminen, tytäryhtiön perustaminen sekä liiketoimintojen yhdistäminen jonkin toisen yrityksen kanssa. Verrattaessa tuloksia Uusmediateollisuus Suomessa 1997 -tutkimukseen voidaan todeta, että uusien yritysten osuus on kasvanut hieman. Uudeksi yksiköksi perustettujen toimijoiden suhteellinen osuus on puolestaan pienentynyt edellisestä tutkimuksesta. Uusmediayritysten erikoistuminen Neljä viidestä uusmediayrityksestä ilmoitti olevansa erikoistunut johonkin tiettyyn asiakassegmenttiin, toimialaan tai uusmediapalveluun. Yritysten erikoistumisella ei ollut alueellisia eroavaisuuksia. Erikoistumattomia 13 Uusmediayritysten rekrytointikanavat 10 % 6 % 29 % 7 % 53 % 27 % 74 % 23 % 14 % 0 % 0 % 11 % 9 % 17 % 20 % Lehti-ilmoitukset [ Internet [ Henk.koht.suhteet [ Messut [ Muut[ Tärkein II tärkein III tärkein (n=72) Lähde: mukaillen Pelkonen, Tommi & Vänanen, Teemu. 1999. LTT-Tutkimus Oy. Julkaisuja B153. HesePrint, Helsinki. s. 60.
27 yrityksiä löytyi joka puolelta Suomea sekä suurilta että pieniltä paikkakunnilta. Noin neljännes uusmediayrityksistä ilmoitti erikoistuneensa suuryritysasiakkaisiin. Tiettyyn toimialaan erikoistuneita oli noin viidennes. Muita merkittäviä erikoistumisalueita olivat pk- yrityssektori, internet-, intranet- ja extranet- palveluiden tuotanto, koulutus, elektronisen kaupankäynnin ratkaisut sekä business-to- business-asiakkaat. Saattaa kuitenkin olla, että yritysten ilmoittamat erikoistumisalueet ovat ennemminkin liiketoiminnallisia tavoitetiloja kuin todellisia erikoistumisalueita. Tätä kuvaavat myös seuraavat lausunnot: ”Pohjoisen Suomen suppea asiakaskaarti ei tee erikoistumisesta helppoa. Toisaalta koko Suomen mittainen markkinointi ei tunnu järkevältä tässä vaiheessa. Erikoistumista on kuitenkin havaittavissa.” - Uusmediayritys ”Joukosta erottuvat laadukkaat ja kokonaisvaltaisia palveluja tarjoavat yritykset. Toisaalta menestyjiin kuuluvat jatkossa myös ne pienemmät ja laadukkaat uusmediatoimialan yritykset, joilla on vahva erikoisosaaminen tietyllä alueella.” - Uusmediayritys ”Yritykset joutuvat erikoistumaan pakon edessä.” - Uusmediayritys ”Ehkä suurimmat väliinputoajat ovat keskisuuret alan yritykset, jotka eivät ole profiloituneet johonkin tiettyyn asiaan. Pienille, hyvin kapean alan yrityksille, jotka toimii lähinnä alihankkijoina isommille, löytyy varmaan töitä koko ajan. Ne ovat yleensä sen kokoluokan yrityksiä, että pystyvät joustavammin säätelemän tuotantoaan.” - Uusmediayritys Uusmediayritysten henkilöstö 5 Uusmediatoimialalla toimivien työntekijöiden määrä on kasvamassa voimakkaasti. Noin 60% kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti palkkaavansa lisää henkilöstöä lähitulevaisuudessa. Näistä lähes kymmenesosa ilmoitti rekrytoivansa paljon uutta henkilöstöä. Vuonna 1998 uusmediatoimialalla arvellaan työskennelleen noin 1800 työntekijää. Vuoden 1999 henkilöstön määräksi arvioidaan 2300 työntekijää ja vuoden 2000 henkilöstömääräksi 2800 henkeä. Oheisessa kuvassa henkilöstön määrän kehitys sekä jakautuminen osa-aikaisiin sekä täyspäiväisiin työntekijöihin on kuvattu vuosina 1995 - 2000. Uusmediatoimialan työvoimatarvetta arvioitiin seuraavasti: Ensimmäiseksi arvioitiin kokonaishenkilöstömäärää vuonna 1998 lisäämällä 20 prosenttia Uusmediaryhmän aineistoissa olevaan uusmediayritysten palveluksessa olevaan 14 Uusmediayritysten henkilöstön koulutustaustat tasoittain ja aloittain 21 % 27 % 13 % 18 % 9 % 8 % 4 % Akateeminen loppututkinto Akateemisen opinnot kesken Ammattikorkeakoulututkinto/kesken Opistotutkinto/kesken Ammattitutkinto/erikoistutkinto Lukio/peruskoulu Muu 33 % 18 % 10 % 21 % 14 % 4 % Tekninen Graafinen/design Viestintä Kaupallinen Itseoppinut Muu (n=72) Lähde: mukaillen Pelkonen, Tommi & Vänanen, Teemu. 1999.LTT-Tutkimus Oy. Julkaisuja B153. HesePrint, Helsinki. s. 52. 6 & 7 Pelkonen & Väänänen, 1999
28 1500:aan. Tämä lisäys perustuu siihen tosiasiaan, että suurin osa kokonaisaineistosta puuttuvista yrityksistä on hyvin nuoria ja pieniä, usein yhden tai kahden hengen yrityksiä. Näin saatiin toimialan tuotantoyritysten henkilöstömääräksi vuonna 1998 1800 työntekijää. Henkilöstötarvetta vuosina 1999 ja 2000 arvioitiin tämän jälkeen perustuen toimialan kasvuennusteeseen. Kasvutavoitteiden lisäksi huomioitiin yritysten pyrkimys toiminnan kannattavuuteen. Alan ollessa hyvin työvoimavaltainen, henkilöstön tuottavuudella voidaan olettaa olevan suora vaikutus kannattavuuteen. Liikevaihdon kasvun on oletettu olevan hyvin suoraan verrannollinen henkilöstömäärän kasvuun alalla. Arvioitaessa rekrytointitarvetta nämä seikat pyrittiin huomioimaan seuraavasti: Ensin arvioitiin yritysten pyrkivän noin kymmenen prosentin kannattavuusparannukseen vuosittain. Tämä arvio perustui teemahaastatteluiden yhteydessä esiintulleisiin seikkoihin. Näin ollen tunnusluvun liikevaihto/henkilö voidaan olettaa parantuvan noin 5-10 % vuodessa, eli vuonna 1999 olevan noin 397t markkaa ja 2000 417t markkaa per henkilö, mikäli alan yleinen kehitys jatkuisi ennustetun mukaisena. Tämän jälkeen laskettiin vuosien 1999 ja 2000 henkilöstön lisäystarpeet jakamalla kasvuennusteet tunnusluvulla liikevaihto /työntekijä. Vuoden 1999 uusmediatoimialan tuotantoyritysten henkilömääräksi saatiin siten noin 2300 työntekijää ja vuoden 2000 henkilöstömääräksi noin 2800 ihmistä. Vuotuiset rekrytointimäärät olisivat näin ollen noin 500 työntekijää vuosittain (1999: + 25 % ja 2000: +22%) Tutkimuksen yhteydessä havaittiin, että hieman yli neljännes uusmediayritysten henkilöstöstä työskentelee osa-aikaisessa työsuhteessa. Tämä huomioitiin kokonaisarviossa ja esitetään myös kuviossa 12. Arvion luotettavuutta tarkasteltiin lisäksi vertaamalla sitä tarkempaan kyselytutkimukseen (n=73) osallistuneiden yritysten antamiin tietoihin. Nämä yritykset suunnittelivat palkkaavansa vuonna 1999 yhteensä 524 työntekijää lisää (noin +50 %). Tähän arvioon on kuitenkin suhtauduttava varauksella, uusmediayrityksillä on ollut taipumus olla ylioptimistisia tulevaisuutensa suhteen. 15 Uusmediayritysten henkilöstön tehtäväkenttien jakautuminen 13% 9% 18% 15% 12% 15% 18% AsiakassuhteetProjektijohto TietojärjestelmätOhjelmointi Graafinen suunnittelu Sisältösuunnittelu M uut (n=72) 8 Helomaa, 1999 Lähde: mukaillen Pelkonen, Tommi & Vänanen, Teemu. 1999. LTT-Tutkimus Oy. Julkaisuja B153. HesePrint, Helsinki. s. 38.
29 Varovaisestikin arvioituna tämän havainnon voidaan kuitenkin todeta tukevan arviota rekrytoitavien kokonaismäärästä. Olennaista on myös huomata, että uusmediatoimialan yritysten on oletettu käyttävän kasvavissa määrin joustavia työsopimuksia ja paljon ns. freelance-työntekijöitä. Yleisestä käsityksestä poiketen tutkituissa yrityksissä ei osa- aikaisten työntekijöiden prosentuaalinen osuus kaikista työntekijöistä ole kasvanut merkittävästi, eikä sen odoteta kasvavan merkittävästi vuonna 1999. Voidaankin todeta että uudet työtavat, kuten etätyö, eivät ole lainkaan tyypillisiä uusmediayrityksille. Henkilöstön rekrytointi 6 Uusmediayritysten tärkein rekrytointikanava on henkilökohtaiset suhteet..Toiseksi tärkein kanava oli Internet. Muina rekrytointitapoina yritykset mainitsivat perinteisen lehti-ilmoittelun, koulutus- ja oppilaitoksista tapahtuvan suoran rekrytoinnin, kilpailijat, työnvälitystoimistot, ”puskaradion” sekä suorat yhteydenotot työnhakijoilta. Kuviossa 13 on esitelty uusmediayritysten mainitsemat kolme tärkeintä rekrytointikanavaa. Haastatteluiden perusteella tuli ilmi että työvoiman vaihtuvuus on vielä melko vähäistä, kuten seuraavasta lausunnosta käy ilmi: ”Meiltä on lähtenyt muutama kaveri pois ja tilalle tullut muutama parempi. No hard feelings, täällä tapahtuu koko ajan muutosta. Me ollaan aika neutraalilta pohjalta yritetty 16 Väite: yrityksellämme ei ole juuri lainkaan yhteistyötä muiden alan yritysten kanssa ei kuvaa yrityksemme yhteistyösuhteita 52% kuvaa yrityksemme yhteistyösuhteita jossain määrin 35% kuvaa yrityksemme yhteistyösuhteita hyvin 13% (n=72) s ei kuvaa yrityksemme yhteistyö- suhteita s kuvaa yrityksemme yhteistyö- suhteita jossain määrin s kuvaa yrityksemme yhteistyö- suhteita hyvin Yhteistyö on satunnaista/ projektiluontoista Yhteistyö on alihankintaa Yhteistyö on partnerisuhteita, jossa jaetaan liiketoiminnan riskit Liiketoiminta perustuu aktiiviseen verkostoitumiseen 15% 24% 40% 38% 39% 29% 18% 15% 46% 47% 42% 47% 17 Uusmediayritysten yhteistyösuhteet (n=72)
30 rekrytoida ihmisiä ja pysytelty poissa kaikkein verisimmistä kahinoista.” -Haastateltu uusmediayritys Henkilöstön koulutustausta 7 Tutkimuksen yhteydessä selvitettiin nykyisin toimialalla toimivien työntekijöiden koulutustaustoja (ks. kuvio 14). Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstöstä melkein puolet on koulutustaustaltaan akateemisesti koulutettuja tai heillä on jo suoritettuja korkeakouluopintoja. Alan yhtenä ominaispiirteenä on kuitenkin suuri määrä vielä opintojaan suorittavia henkilöitä. Akateemisesti kouluttautuneista työntekijöistä tämä osuus on yllättävänkin korkea - yli neljännes koko uusmediatoimialan henkilöstöstä. Tarkasteltaessa alan henkilöstön koulutustaustoja voidaan todeta teknisen koulutuksen saaneita olevan noin kolmannes henkilöstöstä. Graafinen ja kaupallinenkin koulutustausta edustavat kumpikin noin viidennestä. Viestintään erikoistuneita on alalla noin kymmenesosa. Merkittävää on huomata kuitenkin suuri itseoppineiden määrä, 14 prosenttia koko kohdejoukosta. Tämä selittynee uusmediatoimialan nuoruudella - useat alalla toimivat ovat hankkineet taitonsa omin voimin, kun koulutusjärjestelmä ei kenties ole kyennyt tuottamaan tarvittavia ammattitaitoja. Koulutusjärjestelmän toimivuudesta todettiin mm seuraavaa: ”Kyllä tämä bisneksenä alkaa jo osoittaa sellasta kantavuutta varsinkin ulkomailla, että ei olisi mitenkään huono yhdistelmä lisätä koulutusta siitä, miten verkossa voidaan tehdä bisnestä. Lähinnä ne on kaupallisen tajun omaavia ihmisiä, joille me sitten opetetaan nämä internetin lainalaisuudet. Sillä puolella toivoisi Kauppikselta ja Hankenilta aktiivisuutta vielä enemmän. Mutta se on pitkä prosessi kun henkilön valmistuminen kestää 5-6 vuotta, vaikka tänään aloitettaisiin.” -Uusmediayritys Henkilöstön työtehtävät Henkilöstön jakautumista eri työtehtävittäin havainnollistaa kuvio 15. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että yrityksiä pyydettiin nimeämään yhdelle työntekijälleen vain yksi työalue. Hyvin harvoin uusmediayrityksen todellinen tilanne on kuitenkaan tämä - sama työntekijä voi toimia monessa eri tehtävälohkossa. Teknisen toteutuksen työtehtävät (tietojärjestelmät ja ohjelmointi) edustavat noin kolmannesta työntekijämäärästä. Tuotannollinen suunnittelu (projektijohto ja sisältösuunnittelu) edustaa hieman yli viidennestä ja graafinen suunnittelu hieman alle viidennestä kokonaisuudesta. Asiakassuhteisiin erikoistuneita työntekijöitä voidaan arvioida olevan myöskin hieman alle viidennes työntekijöistä ja muissa tehtävissä ja tukitoiminnoissa uusmediayritysten työntekijöistä toimii noin kymmenesosa työntekijöistä. 18 Alihankinnan osuus vuosina 1997 ja 1998 alle10% 10-19% 20-30% yli 30% 59% 46% 18% 30% 15% 13% 8% 11% 1997 (n=104) 1998 (n=72)
31 Vaadittu osaaminen8 Työtehtäväkenttä havainnollistaa myös uusmediayrityksessä tarvittavaa osaamista. Osaaminen voidaankin jakaa neljään osa- alueeseen: tekniseen, viestinnälliseen, johtamis- ja liiketoiminnalliseen osaamiseen. Näitä osaamiskenttiä pyrittiin arvioimaan lähinnä teemahaastatteluihin perustuen. Tekniseen osaamiseen liittyvät taidot ovat oleellisia uusmediayritysten ratkaisujen monimutkaistuessa - yhä useammin tarvitaan syvällisiä verkko-ohjelmointitaitoja, Internet- teknologian ja tietokantojen vahvaa tuntemusta sekä tietojärjestelmien integrointiin liittyviä taitoja. Viestinnällisen osaamisen alueella uusmediayritykset kokivat erityisen tärkeiksi multimedian suunnitteluun, muokkaukseen ja käyttöön liittyvät taidot. Lisäksi varsinkin multimediatuotantojen kohdalla tuotannosta vastaavalla henkilöllä tulee olla vahvat kerronnalliset taidot, joita käytetään tuotantojen käsikirjoitusvaiheessa sekä lisäksi itse tuotteen tai ratkaisun sisällönsuunnittelussa tai tuotannossa. Liiketoiminnallisen osaamisen tärkeys uusmediayrityksissä korostuu nimenomaan tuotteiden ja palveluiden myynti- ja markkinointitaitona. Uusmediayritykset kokivat erityisesti myynti- ja markkinointitaitonsa puutteellisiksi. Johtamisosaamiseen liittyvät puutteet voivat hidastaa yrityksen kasvua. Teemahaastatteluissa yritykset kokivat toiminnan suunnittelun kannalta tärkeiksi strategiset johtamistaidot. Lisäksi yritykset korostivat sosiaalisten johtamistaitojen merkitystä niin yrityksen kuin projektijohtamisenkin yhteydessä. Yrityksen ja tuotantotiimin johtaminen vaativat kumpikin hyviä vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja sekä yrityksen sisällä että asiakasrajapinnassa. Uusmediayritysten välinen yhteistyö Yhteistyösuhteita tutkittiin sekä kysymällä yhteistyösuhteista, että arvioimalla alihankinnan määrää suhteessa yrityksen koko liikevaihtoon. Kyselyn tuloksena yli puolella tutkimukseen osallistuneista yrityksistä on yhteistyötä muiden uusmediayritysten kanssa. Yllättävä havainto on kuitenkin se, että 48% vastaajista ilmoitti, että väite ”yrityksellämme ei ole juuri lainkaan yhteistyötä muiden alan yritysten kanssa” kuvaa hyvin tai jossain määrin yrityksen yhteistyösuhteita (ks. kuvio 16). Verrattuna Uusmediateollisuus Suomessa 1997 -tutkimuksen tuloksiin muutos on suuri - vuonna 1997 vain 7% yrityksistä ilmoitti ettei heillä ole juurikaan yhteistyötä muiden alan yritysten kanssa. Hyvin usein yhteistyö on muodoltaan satunnaista tai projektiluontoista. Reilulla kolmanneksella eli 39%:lla yrityksistä oli lähinnä satunnaista yhteistyötä muiden uusmediayritysten kanssa. Luku on hieman noussut edellisestä tutkimuksesta, jossa satunnaista yhteistyötä oli 31% yrityksistä. Kolmasosa yrityksistä, jotka ilmoittivat yhteistyön olevan satunnaista, ilmoittivat yhteistyön myös olevan lähinnä alihankintaa (ks. kuvio 17). Alihankinta yhteistyön muotona Yhteistyön astetta voi 19 Uusmedia- yritysten kansainväliset suhteet Ei kuvaa lainkaan 48% Kuvaa jossain määrin 22% Kuvaa tilannetta hyvin 30% (n=72) Väite: Yrityksellämme on kansainvälisiä yhteistyöpartnereita
32 tarkastella myös alihankinnan laajuuden avulla. Suurin osa alihankinnasta on alle 10% kokonaistuotannosta (ks. kuvio 18). Vastaavasti tuotantojen, joiden osuus ylittää 30% kokonaistuotannosta on kasvanut. Uusmediayritykset ovat alihankkineet tuotannostaan mm. graafisen suunnittelun ja toteutuksen, ohjelmoinnin, av-toteutukseen ja ohjelmointiin sekä tuotteistukseen liittyviä palveluita. Kysyttäessä uusmediayrityksiltä toimialan verkostoitumisesta yritykset arvioivat uusmediayritysten väliset yhteistyöverkostot jokseenkin puutteellisiksi. Yhteistyön tehostaminen uusmediayritysten välillä tehostaisi toimialaa koskevan tiedon kulkua ja ajatusten vaihtoa, ja siten yhdistäisi alueellisesti ympäri Suomea toimivat yritykset. Tilanne näkyy myös tutkimuksen tuloksissa, sillä vain kuudennes yrityksistä koki liiketoimintansa perustuvan aktiiviseen verkostoitumiseen. Lähes samankaltainen tilanne oli liiketoiminnan riskien UUSMEDIAYRITYKSET JA NIIDEN ALUEELLINEN JAKAUMA 20 Uusmediayritysten sijainti toimi- paikkojen suhteen 1997 ja 1999 64 % 10 % 5 % 3 % 18 % 51 % 9 % 5 % 4 % 3 % 2 % 26 % Pääkaupunkiseutu Tampere Turku Jyväskylä Muut paikkakunnat yhteensä Pääkaupunkiseutu Tampere Turku Jyväskylä Rovaniemi Oulu Muut paikkakunnat yhteensä Tutkimus 1997 Tutkimus1999 (n=101) (n=314) 3
33 21 Uusmediaritysten lukumäärän, liikevaihdon ja henkilöstön suhteellinen jakauma lääneittäin ITÄ- SUOMEN LÄÄNI Osuus yrityksistä..........3.5 % Osuus liikevaihdosta .....1.7 % Osuus henkilöstöstä .....1.9 % ETELÄ- SUOMEN LÄÄNI Osuus yrityksistä ..........60,2 % Osuus liikevaihdosta .....68.6 % Osuus henkilöstöstä ......67.4 % AHVENAN- MAAN LÄÄNI Osuus yrityksistä .........0,3 Osuus liikevaihdosta .....0 % Osuus henkilöstöstä .....0 % LAPIN LÄÄNI Osuus yrityksistä ..........3.2 % Osuus liikevaihdosta ......0.3 % Osuus henkilöstöstä ......0.3 % OULUN LÄÄNI Osuus yrityksistä ...........4.1 % Osuus liikevaihdosta ......3.2 % Osuus henkilöstöstä ..........3 % LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Osuus yrityksistä...........28.7 % Osuus liikevaihdosta ......26.2 % Osuus henkilöstöstä .......27.4 %
34 jakamisen suhteen (ks. kuvio 18). Eri haastateltavien lausunnot olivat kuteinkin tässä suhteessa ristiriitaisia kuten seuraavista esimerkeistä voi päätellä: ”Mä olen hyvin skeptinen verkottumisen suhteen. Se on loistava idea, mutta toteutus on äärimmäisen vaikeeta. Pitää löytää hillittömän hyvin toimivia firmoja jotta ne voi verkottua keskenään.” -Haastateltu uusmediayritys ”Lyhyesti: Olisi yksi lohko, joka kävisi kansainvälistä kauppaa ja imuroisi töitä Suomeen. Hajauttaisi työt osaprojekteihin pienille ja joustaville eri puolella maata toimiville erikoisosaajille, kokoaisi paketin ja palauttaisi asiakkaalle. Tämän tyyppisessä alihankintaverkostossa toimiminen vapauttaisi yritykset erikoistumaan omaan osaamislohkoonsa eikä polttamaan ruutia jatkuvaan uuteen asiakashankintaan markkinointiin ja mainontaan ja muuhun varsinaiseen työtehtäviin liittymättömiin ja tehokasta työaikaa varastaviin toimintoihin.” -Haastateltu uusmediayritys Uusmediayritysten kansainvälistymisnäkymät Kansainvälistyminen on yksi uusmediatoimialan kasvun kynnyskysymyksistä lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen yhteydessä kansainvälistymistä pyrittiin arvioimaan sekä teemahaastatteluiden että kyselytutkimuksen tulosten avulla. Seuraavassa esitellään tärkeimpiä havaintoja suomalaisten uusmediayritysten omaan ja alansa kansainvälistymiseen liittyvistä näkemyksistä. Uusmediayritysten kansainväliset suhteet Vastanneista uusmediayrityksistä 30 % ilmoittaa toimivansa yhteistyössä ulkomaisten uusmediayritysten kanssa. Lähes puolet ilmoitti olevansa mukana jonkinlaisessa kansainvälisessä yhteistyössä (ks. kuvio 19). Ulkomaisia yhteistyökumppaneita on tällä hetkellä erityisesti kansainvälisten mainostoimistoketjujen uusmediayksiköillä ja muutamilla toimialan suurimmilla yrityksillä. Kansainvälistymisstrategiat Suomalaisten uusmediayritysten on odotettu tekevän merkittäviä päätöksiä kansainvälistymisestään lähitulevaisuudessa. Uusmediayrityksistä yli 60 % uskoi uusmediayritysten laajentavan toimintaansa Suomen ulkopuolelle seuraavan kahden vuoden aikana. Yhtenä tärkeimpänä kansainvälistymiskeinona uusmediayrityksille nähtiin asiakkaan mukana kansainvälistyminen. Yli 80 % yrityksistä uskoi kansainvälistymisen tapahtuvan asiakkaan liiketoimintojen mukana. ”Tällä hetkellä meillä on neljä eri kansainvälistymisstrategiaa. Yksi on oman tytäryhtiön perustaminen, toinen on osakkuusyhtiön perustaminen jonkun paikallisen kumppanin kanssa. Yksi on asiakkaan ehdoilla meneminen ja neljäntenä meillä alkaa olla tiettyjä valmiuksia, jolloin viedään enemmänkin tuotteita ja teknologiaa eikä niinkään businessosaamista ja kasvukonseptia. ” -Haastateltu uusmediayritys 22 Toimipaikan vaihto / uuden toimipisteen avaaminen (n=73) Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit 64% 70% 40% 36% 30% 60% Ei harkitse vaihtamista / uuden toimipaikan avaamista Harkitsee vaihtamista / uuden toimipaikan avaamista
35 Onko sisältöosaaminen kansainvälistymisen esteenä? Lähes 80 % yrityksistä arvioi suomalaisen teknisen osaamisen olevan joko erinomaisella tai ainakin hyvällä tasolla, kun uusmediayrityksiä pyydettiin arvioimaan omaa teknistä, sisältö- ja uusmediaosaamistaan kansainväliseen tasoon verrattuna. Kuitenkin vain 40 % yrityksistä arvioi sisältöosaamisen hyväksi tai sitä korkeammaksi. Lähes 90 % yrityksistä uskoi teknisen osaamisen olevan riittävällä tasolla Suomessa. Toisaalta sisältöosaamisen riittävyyteen ei suhtauduttu yhtä optimistisesti. Noin neljännes yrityksistä arvioi, että sisältöosaamista ei ole riittävästi Suomessa. Ovatko ulkomaiset kilpailijat uhkatekijä suomalaiselle uusmediayritykselle? Uusmediakenttää on viime vuosina värittänyt kansainvälisten toimijoiden tulo kotimarkkinallemme. Yritykset suhtautuvat kuitenkin niiden tuomaan uhkaan hyvin ristiriitaisesti. Noin neljännes uusmediayrityksistä kokee ulkomaiset toimijat uhkaksi toiminnalleen, kun taas neljännes yrityksistä pitää uhkaa pienenä tai merkityksettömänä. Alan osaamisen oletetaan kuitenkin säilyvän kotimaisissa käsissä. Kolme neljännestä toimijoista uskookin uusmedian huippuosaajien pysyvän kotimassa. ”Kansainvälistyminen on alalla trendi, joka on 23 Alueelliset kasvumahdollisuudet Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit Kaikki yhteensä resursseja ei ole riittävästi resursseja niukasti resursseja tarpeeksi resursseja runsaasti % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100(n=72) Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit Kaikki yhteensä resursseja ei ole riittävästi resursseja niukasti resursseja tarpeeksi resursseja runsaasti % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100(n=72) Väite: Toimipaikallamme on riittävästi osaavia työntekijöitä Väite: Toimipaikallamme on riittävästi kasvumahdollisuuksia 24 Osaavat työntekijät
36 enemmän puhetta kuin toimintaa. Meille se on pelkkää toimintaa. Me näemme kansainvälistymisen niin, että me halutaan tehdä töitä täällä kansainvälisille markkinoille” -Haastateltu uusmediayritys Uusmediayritysten jakautuminen alueellisesti U usmediatoimiala Suomessa 1999 - tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli tarkastella toimialan alueellisia eroja. Ohessa yritysten jakautuminen on kuvattu lääneittäin ja aluekeskusten mukaan. Yritysten jakautuminen lääneittäin Tutkimuksessa oli mukana 314 uusmediayritystä, jotka ovat jakautuneet lääneittäin alla olevien kuvioiden mukaisesti. Alueelliseen jakaumaan yritykset on sijoitettu päätoimipaikkansa mukaan. Uusmediayritysten lukumäärä oli selvästi suurin Etelä- ja Länsi-Suomessa, sillä näihin kahteen lääniin sijoittui lähes 90% alan yrityksistä. Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit Kaikki yhteensä resursseja ei ole riittävästi resursseja niukasti resursseja tarpeeksi resursseja runsaasti % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 25 Asiakkaita alueittain (n=72) 26 Koulutus alueittain Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit Kaikki yhteensä resursseja ei ole riittävästi resursseja niukasti resursseja tarpeeksi resursseja runsaasti % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100(n=72) Väite: Toimipaikallamme on riittävästi asiakkaita Väite: Toimipaikallamme on saatavilla riittävästi koulutusmahdollisuuksia
37 Yritysten jakautuminen toimipaikoittain Kaksi kolmannesta uusmediayrityksistä sijaitsi pääkaupunkiseudulla ja Tampereella yrityksistä sijaitsi 10%. Pienimuotoisia yrityskeskittymiä olivat myös Turku ja Jyväskylä, muuten yritykset olivat hajautuneet ympäri Suomea. Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksen perusteella pääkaupunkiseudulla sijaitsee edelleen valtaosa eli puolet uusmediayrityksistä. Vuodesta 1997 tilanne on muuttunut niin, että pääkaupunkiseudun osuus yritysten kokonaismäärästä on laskenut noin 15 prosenttiyksikköä. Edelliseen tutkimukseen nähden uusia kasvukeskittymiä on havaittavissa Rovaniemellä ja Oulussa. Liikevaihdon jakautuminen lääneittäin ja kunnittain Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että uusmediatoimiala on keskittynyt liikevaihdollisesti myös hyvin voimakkaasti Etelä-Suomeen. Vuodesta 1997 Etelä-Suomen painopiste tuntuu vain kasvaneen ja sen suhteellinen osuus lähentelee nykyisin noin 70 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Vastaavasti muiden läänien suhteelliset osuudet ovat pienentyneet noin kymmenen prosenttiyksikköä. Merkittävimpinä alueellisina liikevaihdon keskuksina nousevat karttakuvista esiin pääkaupunkiseutu (n. 65%), Tampereen seutu (n. 18 %) Turun seutu (n. 3 % kokonaisliikevaihdosta) . Pienempiä aluekeskuksia ovat Jyväskylän ja Oulun seudut. Henkilöstön jakautuminen lääneittäin Tarkasteltaessa toimialan henkilöstömäärän jakautumista alueellisesti havaitaan Etelä- Suomessa työskentelevien osuudeksi noin kaksi 27 Alueellinen rahoitus Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit Kaikki yhteensä resursseja ei ole riittävästi resursseja niukasti resursseja tarpeeksi resursseja runsaasti % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100(n=72) 28 Alueellinen yhteistyö (n=73) Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit kuvaa hyvin kuvaa jossain määrin ei kuvaa % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 (n=72) Väite: Toimipaikallamme on saatavilla riittävästi rahoitusta Väite: Yrityksellämme ei ole lainkaan yhteistyötä muiden alan yritysten kanssa
38 kolmasosaa. Vastaavasti Länsi-Suomen työntekijät edustavat noin kolmeakymmentä prosenttia toimialan henkilöstöstä. Tärkeimpinä aluekeskuksina ovat henkilöstön kannalta katsottuna jälleen pääkaupunkiseutu (n. 60 %), Tampere ja Turku sekä Jyväskylä. Toimipaikan valinta Uusmediayritysten toimipaikan sijainnin tärkeimpiä perusteita olivat perustajien asuinpaikka sekä emoyhtiön toimipaikka. Nämä kriteerit eivät olleet alueesta riippuvaisia. Alueellisesta sijainnista riippumatta yritykset myös katsoivat, etteivät alueen kasvumahdollisuudet tai työntekijöiden saatavuus vaikuttaneet kovin paljon silloin, kun yritys perustettiin. Uusmediayritykset onkin pääasiallisesti perustettu lähelle yritysten omistajien kotipaikkaa. UUSMEDIAYRITYS JA ASIAKKAAT 4 B Uusmediayritysten asiakkaat toimialoittain PÄÄLUOKAT ALALUOKAT TOIMEKSIANTOJA Teollisuus Sähkö- ja energiayritykset ............................6 Tekstiiliteollisuus..........................................10 Rakennusteollisuus ......................................18 Metsä- ja paperiteollisuus ............................12 Kemian teollisuus / metalliteollisuus .............28 Elintarviketeollisuus .....................................29 Elektroniikkateollisuus .................................16 Valmistus Sähkölaitteet................................................5 Lääketeollisuus ja kosmetiikka-ala................11 Koneet ja konerakennus...............................30 Palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa ............................26 Teleliikenne / Tietotekniikka .........................74 Pankkiala ja rahoitus / kiinteistöt .................33 Mainos- ja mediatoimistot ............................19 Kustannustoiminta ja mediat ........................35 Kuljetustoiminta...........................................12 Koulutus .....................................................16 Konsulttitoiminta ..........................................8 Julkinen sektori ...........................................67 Hotelli- ja ravitsemusala ..............................15 Monialayritys .......................................................................44 Muu.....................................................................................47 Luvut kuvaavat asiakastoimeksiantojen lukumäärää, eivät projektien suhteellista suuruutta. Toimialaluokittelulähde : mukaillen Tilastokeskus, 1998
39 Toimipaikan valintaan vaikutti kuitenkin asiakkaiden sijainti, sillä noin puolet yrityksistä mainitsi tämän olevan tärkeä syy. Erityisen painava tämä peruste oli Etelä-Suomessa sijaitsevilla yrityksillä. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä rahoituksen ja viranomaisten toimien merkitys vaikutti keskimääräistä enemmän. Yrityksiltä tiedusteltiin myös heidän aikeitaan vaihtaa toimipaikkaa tai avata uusi toimipiste (ks. kuvio 22). Tutkimuksen perusteella Länsi- ja Etelä-Suomessa oli pienin halu vaihtaa paikkakuntaa. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä ajatus uuden toimipaikan avaamisesta tai toimipaikan vaihtamisesta oli huomattavasti Etelä- ja Länsi-Suomea yleisempää. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivista uusmediayrityksistä toimipaikan vaihtamista tai uuden toimipaikan avaamista harkitsevista kaksi kolmannesta oli harkinnut sijainniksi pääkaupunkiseutua. Yleinen uuden toimipaikan suunniteltu sijaintipaikka oli suurempi kaupunki nykyisen toimipaikan lähiseudulla, esimerkiksi samassa läänissä. Pääkaupunkiseudun yrityksistä noin vajaa 10% suunnitteli laajentavansa toimintaansa ulkomaille. Muutama pääkaupunkiseudun yritys suunnitteli myös avaavansa toimipaikan muualle Suomeen. Yritysten toiminta- mahdollisuudet eri alueilla Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella uusmediatoimialan alueellisia toimintamahdollisuuksia. Resursseilla tarkoitetaan tässä yhteydessä mm. uusmediayrityksen päätoimipaikalla ja sen ympäristössä olevia kasvumahdollisuuksia, asiakkaita, työvoimaa ja rahoitusmahdollisuuksia. Yleisesti ottaen uusmediatoimialan yritykset kokivat kasvumahdollisuudet hyviksi. Kuten kuviossa 23 näkyy, yli 90% yrityksistä oli sitä mieltä, että kasvumahdollisuuksia on heidän toimipaikallaan tai sen ympäristössä tarpeeksi tai runsaasti. Vajaa kymmenen prosenttia yrityksistä koki kasvumahdollisuudet niukoiksi. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä 20% yrityksistä arvioi toimipaikan tulevat kasvumahdollisuudet niukoiksi. Osaavien työntekijöiden saamisessa yritykset olivat huomattavan negatiivisia. Noin 60% yrityksistä väitti, että niiden toiminta-alueella tulee olemaan seuraavan viiden vuoden aikana osaavia työntekijöitä niukasti. Länsi-Suomea lukuunottamatta yritykset ennakoivat tulevaisuudessa olevan resurssipulaa osaavista työntekijöistä (ks. kuvio 24). 29 Uusmediayritysten riippuvuus tärkeimmistä asiakkaista 20% 30% 29% 21% Suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta alle 10% 10-20% 20-30% yli 30% 14% 31% 29% 26% Kolmen suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta alle 10% 10-20% 20-30% yli 30% (n=66)
40 10 % 20 % 25 % 35 % 45 % 45 % viestintä- ja markkinointiosaaminen muu elektronisen kaupan osaaminen design-osaaminen tekninen osaaminen digitaalisen median ymmärtäminen 30 Millaisesta uusmediaosaamisesta asiakasyrityksissä on pulaa? Asiakasresurssien kohdalla oli suuria alueellisia eroja. Asiakkaiden riittävyyteen suhtauduttiin positiivisesti Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä. Itä- Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä noin puolet yrityksistä koki asiakasresurssien puutteen ongelmalliseksi. Tähän varmasti viittaavat myös yritysten aikeet avata uusia toimipaikkoja tai vaihtaa toimipaikkaa. Etelä-Suomessa 95% yrityksistä uskoi asiakkaiden riittävän myös tulevaisuudessa. Länsi-Suomessa vastaava luku oli noin 85% (ks. kuvio 25). Vaikka osaavista työntekijöistä uskotaan olevan pulaa tulevaisuudessa, alan riittävän koulutuksen suhteen ollaan positiivisia (ks. kuvio 26). Yli 70% yrityksistä uskoi koulutusta olevan tulevaisuudessa tarpeeksi tai runsaasti. Keskimääräistä paremmin alan koulutusta uskottiin tulevaisuudessa löytyvän Oulun ja Lapista läänistä. Rahoituksen suhteen alueelliset erot olivat melko pieniä. Pohjoissuomalaisista noin 30 % uskoi, että lähitulevaisuudessa rahoitusmahdollisuuksia on niukasti. Etelä- Suomessa 25% yrityksistä näki alueelliset rahoitusmahdollisuudet niukkoina tai riittämättäminä. Länsi-Suomessa asian suhteen oltiin kaikista positiivisimpia, sillä heidän kohdallaan luku oli 15% (ks. kuvio 27). Uusmediayritysten yhteistyö alueellisesta näkökulmasta Kyselyyn vastanneiden Etelä- ja Länsi-Suomen läänien uusmediayritysten yhteistyösuhteita leimasi selkeästi yhteistyön satunnaisuus ja projektiluontoisuus sekä alihankintasuhteiden suuri osuus vastauksista. Samat yhteistyömuodot olivat myös Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänin alueilla sijaitseville uusmediayrityksille ominaisia. Noin puolet Etelä- ja Länsi-Suomen läänien yrityksistä oli sitä mieltä, että väite ”ei lainkaan yhteistyötä” kuvasi yrityksen yhteistyösuhteita hyvin tai ainakin jossain määrin. Melkein vastakkainen vastaus tuli Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänien yrityksiltä. Vain viidesosalla näiden alueiden yrityksistä ei yhteistyösuhteita ollut juuri lainkaan. (ks. kuvio28) Luvut kuvaavat sitä kuinka moni asiakas mainitsi tietyn uusmediaosaamispulan (%)
41 Vastausten perusteella voidaan päätellä, että partnerisuhteiden luominen samoin kuin verkostoituminen on vielä alkuvaiheissaan Etelä- ja Länsi-Suomen läänien uusmediayrityksillä. Havaittavissa kuitenkin on, että Länsi-Suomessa yritysten verkostoituneisuuden aste on etelän yrityksiä hiukan suurempi. Poikkeavinta Itä- Suomen, Oulun ja Lapin läänien yritysten vastauksissa oli yhteistyösuhteissa korostuva partnerisuhteiden määrä ja suurempi verkostoituneisuuden aste verrattuna muiden läänien yrityksiin. T ässä luvussa tarkastellaan uusmediayritysten ja asiakkaiden välistä toimintaa sekä uusmediayritysten että niiden asiakkaiden näkökulmista. Asiakastoimeksiantojen jakautuminen toimialoittain Uusmediayrityksiltä kysyttiin asiakastoimeksiantojen toimialakohtaista jakautumista vuodelta 1998. Asiakasyritykset luokiteltiin liiketoiminta-alueidensa perusteella toimialaluokkiin (ks. taulukko B), joiden määrittelyssä käytettiin apuna Tilastokeskuksen toimialaluokitusta soveltuvin osin. Taulukko B kertoo asiakastoimeksiantojen lukumäärän eikä asiakasprojektien suhteellista suuruutta, koska projektien markkamääräisiä arvoja ei asiakassuhteiden luottamuksellisuuden vuoksi julkisteta. Luokittelussa ja tietojen raportoinnissa on huomioitava myös se, että sama asiakasyritys on voinut saada useamman kuin yhden maininnan: asiakkaat eivät siis osta kaikkia uusmediatuotteita samalta toimittajalta. Eniten uusmediayritysten palveluita käyttivät teleliikenne- ja tietotekniikkayritykset (74 mainintaa) sekä julkisella sektorilla toimivat organisaatiot (67 mainintaa). Muita merkittäviä asiakastahoja olivat monialayritykset (44 mainintaa), kustannus- ja mediatoimialan yritykset (35 mainintaa) ja pankki- , rahoitus- ja vakuutusalalla tai kiinteistönvälityksessä toimivat yritykset (33 mainintaa). Ryhmän muu (47 mainintaa) muodostavat yritykset ja organisaatiot, 100 % 95 % 65 % 55 % 45 % 45 % 10 % design-osaaminen tekninen osaaminen viestintä- ja markkinointiosaaminen elektronisen kaupan osaaminen uusmediakoulutus konsultointia muu 31 Mitä osaamista uusmediayrityksiltä ostetaan? Luvut kuvaavat sitä kuinka moni asiakas mainitsi ostavansa tiettyä osaamista uusmediayrityksiltä (%).
42 32 Uusmediayritysten ja asiakkaiden valintakriteerit uusmediatuottajaa valittaessa Uusmediayrityksen kansainvälisyys Referenssityöt Työn laatu Asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen Kokonaisvaltainen ratkaisu Sopiva hinnoittelu Imago Mainostoimistoyhteys Olemassaoleva yhteistyösuhde Henkilökohtaiset suhteet Maantieteellinen sijainti Muu 2 % 2 % 5 % 11 % 28 % 15 % 22 % 18 % 26 % 16 % 7 % 4 % 0 % 4 % 0 % 4 % 3 % 13 % 1 % 8 % 3 % 4 % 3 % 1 % Asiakas Uusmediayritys jotka eivät toimi yllä mainituilla toimialoilla, esim. museot, elokuvateatterit sekä kulttuuri- ja musiikkitapahtumia järjestävät organisaatiot. Uusmediayritysten asiakassidonnaisuus Uusmediayritysten asiakassidonnaisuutta pyrittiin kuvaamaan kysymällä uusmediayrityksiltä sekä suurimman asiakkaan että kolmen suurimman asiakkaan (ks. kuvio 29) laskutusosuutta koko liikevaihdosta. Vastaukset saatiin 66 yritykseltä. Puolet (50%) kyselyyn vastanneista uusmediayrityksistä kertoi suurimman asiakkaan laskutusosuuden muodostavan vähintään viidenneksen (20%) yrityksen liikevaihdosta. Viidesosa (20%) vastanneista yrityksistä kertoi suurimman asiakkaan osuuden olevan alle 10% liikevaihdosta. Laajemman näkemyksen saamiseksi uusmediayrityksiltä kysyttiin kolmen suurimman asiakasyrityksen osuutta yrityksen liikevaihdosta (ks. kuvio 31). Yli puolella (55%) uusmediayrityksistä kolme suurinta asiakasta muodostaa yli 40% yrityksen liikevaihdosta. 31% yrityksistä kolmen suurimman asiakkaan laskutusosuus on 20-40% koko liikevaihdosta. Uusmediatoimialan asiakkaiden panostukset uusmediaan Tutkimuksessa haluttiin selvittää lisäksi asiakasyritysten uusmediapanostusten määrää ja laajuutta. Näitä ominaisuuksia tarkasteltiin tutkimalla asiakkaiden uusmediainvestointeja sekä asiakkaan omien uusmediatoimintojen organisointia. Asiakasyritysten uusmediainvestoinnit
43 Tutkimuksessa haluttiin selvittää uusmediapalveluiden käyttöä myös uusmediayrityksen asiakkaan näkökulmasta. Asiakkailta kysyttiin heidän tekemiään uusmediainvestointeja vuosina 1998 ja 1999. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista asiakasyrityksistä oli käyttänyt uusmediapalveluita yli kolme vuotta. Tulevaisuuden investointejaan arvioidessaan asiakasyritykset olivat hieman varovaisia: viisi asiakasyritystä 20:sta jätti vastaamatta kysymykseen vuoden 1999 investoinneista. Saatujen vastausten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että vuoteen 1998 verrattuna investoinnit ovat kasvussa: yksikään vastanneista ei ilmoittanut investointien laskevan ja viisi yritystä 20:sta arvioi investointien kasvavan vuonna 1999. Tutkimuksen perusteella uusmediayritykset ja toimialan asiakkaat ovat yhtä mieltä siitä, että uusmediapalveluiden kysyntä kasvaa. Asiakkaiden vastauksista on havaittavissa myös se, että uusmediayrityksiltä vaaditaan yhä perusteellisempaa ja monipuolisempaa osaamista. ”Kysyntä kasvaa ja ala työllistää ja kohtaa pulaa osaajista. Kansainvälinen tarjonta lisääntyy ja ala polarisoituu suuriin kokonaispalvelujen tuottajiin ja pieniin, kapean sektorin erikoisosaajiin.” -Asiakas Asiakasyritysten uusmedia- toiminnan organisointi Tällä hetkellä asiakasyritysten (n=18) omissa uusmediatoiminnoissa työskentelee keskimäärin kahdeksan henkilöä. Yleensä uusmedian parissa työskentelevä henkilö tai henkilöstö toimii asiakasorganisaation markkinointi- tai viestintäyksikössä. Vaikka uusmediaa pidetäänkin varsinaisen liiketoiminnan kannalta tärkeänä tukitoimintona, varsinaisia uusmediayksiköitä ei asiakasorganisaatioissa yleensä ole - vain kolmella asiakasyrityksellä 20:stä oli erillinen uusmediayksikkö. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, ettei yksikään vastanneista asiakasyrityksistä suunnittele erillisen uusmediayksikön perustamista seuraavan vuoden aikana. 33 Ongelmia aiheuttavia tekijöitä uusmedia- ja asiakasyritysten välillä aiheuttaa usein ongelmia aiheuttaa joskus ongelmia aiheuttaa harvoin ongelmia ei aiheuta ongelmia % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Riittämätön tekninen tietämys Asiakas ei tiedä mitä haluaa Selkeät tavoitteet puuttuvat Asiakas vaatii liikaa Uusmediaa vain 'hypen' vuoksi Asiakkaalla ei aikaa sisällön suunnitteluun Vastuunjako epäselvä Sitoutuneisuus puutteellista
44 VAHVUUDET Uusmediayritysten henkilöstön tekninen osaaminen. Uusmediayritysten ammattimaisuus ja kasvu HEIKKOUDET Uusmediayritysten yksikkökoon pienuus Uusmediayritysten ja asiakasyritysten välinen osaamiskuilu Uusmediayritysten erikoisosaajien ja kokemuksen puute. Tuotantojen heikko laatu MAHDOLLISUUDET Uudet kasvumahdollisuudet Uudet teknologiset innovaatiot Vahvan teknisen infrastruktuurin luoma "koemarkkina" Julkisen vallan myönteisen suhtautumisen hyödyntäminen Kysynnän kasvu ja osaamisen tuotteistaminen. UHAT Kilpailutilanteen vääristyminen Pula osaajista Ulkomaisten toimijoiden tuoma kilpailun kiristyminen C Uusmediatoimialan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat UUSMEDIATOIMIALAN VAHVUUDET, HEIKKOUDET, UHAT JA MAHDOLLISUUDET Asiakasyrityksen uusmediaosaaminen ja uusmediapalveluiden osto Tutkimuksessa haluttiin selvittää minkälaisen uusmediaosaamisen asiakkaat kokevat omassa yrityksessään puutteelliseksi (ks. kuvio 32) ja toisaalta millaista osaamista asiakasyritykset uusmediayrityksiltä ostavat (ks. kuvio 33). Asiakasyritysten uusmediaosaamiskapeikot Asiakasyritysten uusmediaan liittyvien osaamiskapeikkojen selvittämiseksi asiakasyritysten edustajilta kysyttiin, minkälaisen uusmediatoimialan osaamisen he kokevat omassa yrityksessään puutteelliseksi. (ks. kuvio 30). Merkittävimmiksi osaamiskapeikoiksi paljastuivat digitaalisen median ymmärtäminen (45% asiakkaista) sekä tekninen osaaminen (45% asiakkaista). Lisäksi osaamispulaa koettiin liittyen design-osaamiseen (35% asiakkaista) ja elektronisen kaupan osaamiseen (25% asiakkaista). Kohdassa muu mainittuja osaamiskapeikkoja olivat myynti- ja tuotanto-osaaminen sekä asiakkaan taidot koskien oman verkkomateriaalin vähintään osittaista päivitystä. Yllä mainittujen osaamiskapeikkojen lisäksi asiakasyritykset kokivat tarvitsevansa uusmedian moniosaajia, jotka kykenisivät hallitsemaan yhteistyön koordinoinnin uusmediayrityksen kanssa. 5
Asiakasyritysten ostama uusmediaosaaminen Edelleen asiakkaan uusmediaosaamiseen liittyen tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaista osaamista asiakasyritykset uusmediayrityksiltä ostavat (ks. kuvio 31). Kaikki vastanneet asiakasyritykset ostivat uusmediayrityksiltä design-osaamista, jolla tarkoitetaan Internet-teknologiaan sekä digitaaliseen mediaan perustuvaa yritys- ja markkinointi-ilmeen luomista, uusmediakonseptien tuotteistamista sekä palveluiden ja niiden käytettävyyden toteutusta. 95% asiakkaista hankki uusmediayritykseltä myös teknistä osaamista. Edelleen 65% asiakkaista ilmoitti ostavansa uusmediayrityksiltä viestintä- ja markkinointiosaamista sekä 55% asiakkaista osti elektronisen kaupan osaamista. ”Uusmediat kytketään liiketoimintastrategioihin. Tekijöiden täytyy tuntea erittäin hyvin asiakkaan liiketoiminta. Mainos- /viestintätoimistojen uusmedioiden sisällöntuottotaito täytyy parantua.” -Asiakas Uusmediayrityksen valintakriteerit Uusmediateollisuus Suomessa 1997 -tutkimuksen tapaan haluttiin selvittää sekä asiakkaan että uusmediayrityksen näkemykset siitä, millä perusteella asiakas valitsee uusmediayrityksen kumppanikseen. Sekä asiakkailta että uusmediayrityksiltä kysyttiin kolmea tärkeintä kriteeriä, joiden perusteella asiakas valintapäätöksensä tekee (ks. kuvio 32). Tärkeimmälle kriteerille annettiin painokerroin kolme, toiseksi tärkeimmälle kriteerille painokerroin kaksi ja kolmanneksi tärkeimmälle kriteerille painokerroin yksi. Asiakaspuolella vastauksista erottui selvästi kolme valintakriteeriä, joista tärkein oli työn laatu (28%). Lisäksi asiakkaat kokivat tärkeiksi tekijöiksi ratkaisun kokonaisvaltaisuuden (26%) ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärryksen (22%). Kohdassa muu mainittuja, varsinkin suurten asiakasyritysten mainitsemia, valintakriteerejä olivat hinnoittelu ja uusmediayrityksen resurssit (esim. uusmediayrityksen koko, rahoituspohja, kasvu-ura ja verkostoituminen). Uusmediayritykset puolestaan kokivat asiakkaiden valitsevan uusmediayrityksen lähinnä asiakkaan liiketoiminnan ymmärryksen (18%), 34 Väite: Suomesta ei löydy riittävästi korkeatasoista teknistä osaamista 1% 10% 47% 42% Täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä. Täysin eri mieltä. 35 Väite: Alan yritysten kannattavuus paranee huomattavasti 4% 56% 36% 3% Täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä. Täysin eri mieltä. 45
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99
Toimala99

Recommandé

Osaamistarpeet
OsaamistarpeetOsaamistarpeet
OsaamistarpeetTommi Pelkonen
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2006
Talous ja Yhteiskunta 4/2006Talous ja Yhteiskunta 4/2006
Talous ja Yhteiskunta 4/2006Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Atomi, molecole, composti
Atomi, molecole, compostiAtomi, molecole, composti
Atomi, molecole, compostiClassi di V.Patti
 
Percezione 08 09
Percezione 08 09Percezione 08 09
Percezione 08 09imartini
 
Аналіз структурної динаміки прямих та непрямих витрат (Харьковська О.)
Аналіз структурної динаміки прямих та непрямих витрат (Харьковська О.)Аналіз структурної динаміки прямих та непрямих витрат (Харьковська О.)
Аналіз структурної динаміки прямих та непрямих витрат (Харьковська О.)Alex Grebeshkov
 
Favola e racconto breve giampetruzzi
Favola e racconto breve giampetruzziFavola e racconto breve giampetruzzi
Favola e racconto breve giampetruzziimartini
 
Il ciclo dell'acqua
Il ciclo dell'acqua Il ciclo dell'acqua
Il ciclo dell'acqua Classi di V.Patti
 
Bnp Paribas - Progetto Leasepark Master Lean Six Sigma Festo Academy 2011
Bnp Paribas - Progetto Leasepark Master Lean Six Sigma Festo Academy 2011Bnp Paribas - Progetto Leasepark Master Lean Six Sigma Festo Academy 2011
Bnp Paribas - Progetto Leasepark Master Lean Six Sigma Festo Academy 2011Alessandro Enna
 

Recommandé

Osaamistarpeet
OsaamistarpeetOsaamistarpeet
OsaamistarpeetTommi Pelkonen
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2006
Talous ja Yhteiskunta 4/2006Talous ja Yhteiskunta 4/2006
Talous ja Yhteiskunta 4/2006Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Atomi, molecole, composti
Atomi, molecole, compostiAtomi, molecole, composti
Atomi, molecole, compostiClassi di V.Patti
 
Percezione 08 09
Percezione 08 09Percezione 08 09
Percezione 08 09imartini
 
Аналіз структурної динаміки прямих та непрямих витрат (Харьковська О.)
Аналіз структурної динаміки прямих та непрямих витрат (Харьковська О.)Аналіз структурної динаміки прямих та непрямих витрат (Харьковська О.)
Аналіз структурної динаміки прямих та непрямих витрат (Харьковська О.)Alex Grebeshkov
 
Favola e racconto breve giampetruzzi
Favola e racconto breve giampetruzziFavola e racconto breve giampetruzzi
Favola e racconto breve giampetruzziimartini
 
Il ciclo dell'acqua
Il ciclo dell'acqua Il ciclo dell'acqua
Il ciclo dell'acqua Classi di V.Patti
 
Bnp Paribas - Progetto Leasepark Master Lean Six Sigma Festo Academy 2011
Bnp Paribas - Progetto Leasepark Master Lean Six Sigma Festo Academy 2011Bnp Paribas - Progetto Leasepark Master Lean Six Sigma Festo Academy 2011
Bnp Paribas - Progetto Leasepark Master Lean Six Sigma Festo Academy 2011Alessandro Enna
 
Uusmediatoimiala 2001
Uusmediatoimiala 2001Uusmediatoimiala 2001
Uusmediatoimiala 2001Tommi Pelkonen
 
Media murroksen jälkeen - millainen on tulevaisuuden viestintäala?
Media murroksen jälkeen - millainen on tulevaisuuden viestintäala?Media murroksen jälkeen - millainen on tulevaisuuden viestintäala?
Media murroksen jälkeen - millainen on tulevaisuuden viestintäala?Timo Argillander
 
Ty42006
Ty42006Ty42006
Ty42006Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Median murros: mistä kasvu ja työpaikat?
Median murros: mistä kasvu ja työpaikat?Median murros: mistä kasvu ja työpaikat?
Median murros: mistä kasvu ja työpaikat?Timo Argillander
 
Globalisaation uudet tietolähteet, Henri Luomaranta
Globalisaation uudet tietolähteet, Henri LuomarantaGlobalisaation uudet tietolähteet, Henri Luomaranta
Globalisaation uudet tietolähteet, Henri LuomarantaTilastokeskus
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ty42013
Ty42013Ty42013
Ty42013Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Intermedia Turku 12.5. Toimittajan Uudet Taidot Yhteistyö Verkossa.2009
Intermedia Turku 12.5. Toimittajan Uudet Taidot Yhteistyö Verkossa.2009Intermedia Turku 12.5. Toimittajan Uudet Taidot Yhteistyö Verkossa.2009
Intermedia Turku 12.5. Toimittajan Uudet Taidot Yhteistyö Verkossa.2009Tuija Aalto
 
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017Vapaa_Jakelu
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2006
Talous ja Yhteiskunta 1/2006Talous ja Yhteiskunta 1/2006
Talous ja Yhteiskunta 1/2006Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ty12006
Ty12006Ty12006
Ty12006Palkansaajien tutkimuslaitos
 
songway_2004_3-Kiina ilmiö
songway_2004_3-Kiina ilmiösongway_2004_3-Kiina ilmiö
songway_2004_3-Kiina ilmiöKirsi Mantua-Kommonen
 
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812Esa Blomberg
 
Export Factory for Bio-Forestry -hanke
Export Factory for Bio-Forestry -hankeExport Factory for Bio-Forestry -hanke
Export Factory for Bio-Forestry -hankeSuomen metsäkeskus
 
Hanna-Liisa Kangas, Syke: Keinoja edistää cleantechin kasvua Suomessa
Hanna-Liisa Kangas, Syke: Keinoja edistää cleantechin kasvua SuomessaHanna-Liisa Kangas, Syke: Keinoja edistää cleantechin kasvua Suomessa
Hanna-Liisa Kangas, Syke: Keinoja edistää cleantechin kasvua SuomessaSitra / Ekologinen kestävyys
 
Suomi nousi painetun älyn teollistajaksi VTT:n johdolla
Suomi nousi painetun älyn teollistajaksi VTT:n johdollaSuomi nousi painetun älyn teollistajaksi VTT:n johdolla
Suomi nousi painetun älyn teollistajaksi VTT:n johdollaVTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä ...
Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä ...Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä ...
Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä ...VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
ICT-alan myynnin esteet 2016
ICT-alan myynnin esteet 2016ICT-alan myynnin esteet 2016
ICT-alan myynnin esteet 2016TIVIA ry
 
Millainen on hyvä mainosansainnan kehityshanke?
Millainen on hyvä mainosansainnan kehityshanke?Millainen on hyvä mainosansainnan kehityshanke?
Millainen on hyvä mainosansainnan kehityshanke?Timo Argillander
 
Sosiaalisen median käyttö merenkulun kriisiviestinnässä suomalaisissa varusta...
Sosiaalisen median käyttö merenkulun kriisiviestinnässä suomalaisissa varusta...Sosiaalisen median käyttö merenkulun kriisiviestinnässä suomalaisissa varusta...
Sosiaalisen median käyttö merenkulun kriisiviestinnässä suomalaisissa varusta...siipiveikko
 
Digimedia 2003
Digimedia 2003 Digimedia 2003
Digimedia 2003 Tommi Pelkonen
 
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?Tommi Pelkonen
 

Contenu connexe

Similaire à Toimala99

Media murroksen jälkeen - millainen on tulevaisuuden viestintäala?
Media murroksen jälkeen - millainen on tulevaisuuden viestintäala?Media murroksen jälkeen - millainen on tulevaisuuden viestintäala?
Media murroksen jälkeen - millainen on tulevaisuuden viestintäala?Timo Argillander
 
Median murros: mistä kasvu ja työpaikat?
Median murros: mistä kasvu ja työpaikat?Median murros: mistä kasvu ja työpaikat?
Median murros: mistä kasvu ja työpaikat?Timo Argillander
 
Globalisaation uudet tietolähteet, Henri Luomaranta
Globalisaation uudet tietolähteet, Henri LuomarantaGlobalisaation uudet tietolähteet, Henri Luomaranta
Globalisaation uudet tietolähteet, Henri LuomarantaTilastokeskus
 
Intermedia Turku 12.5. Toimittajan Uudet Taidot Yhteistyö Verkossa.2009
Intermedia Turku 12.5. Toimittajan Uudet Taidot Yhteistyö Verkossa.2009Intermedia Turku 12.5. Toimittajan Uudet Taidot Yhteistyö Verkossa.2009
Intermedia Turku 12.5. Toimittajan Uudet Taidot Yhteistyö Verkossa.2009Tuija Aalto
 
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017Vapaa_Jakelu
 
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812Esa Blomberg
 
Export Factory for Bio-Forestry -hanke
Export Factory for Bio-Forestry -hankeExport Factory for Bio-Forestry -hanke
Export Factory for Bio-Forestry -hankeSuomen metsäkeskus
 
Hanna-Liisa Kangas, Syke: Keinoja edistää cleantechin kasvua Suomessa
Hanna-Liisa Kangas, Syke: Keinoja edistää cleantechin kasvua SuomessaHanna-Liisa Kangas, Syke: Keinoja edistää cleantechin kasvua Suomessa
Hanna-Liisa Kangas, Syke: Keinoja edistää cleantechin kasvua SuomessaSitra / Ekologinen kestävyys
 
Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä ...
Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä ...Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä ...
Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä ...VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
ICT-alan myynnin esteet 2016
ICT-alan myynnin esteet 2016ICT-alan myynnin esteet 2016
ICT-alan myynnin esteet 2016TIVIA ry
 
Millainen on hyvä mainosansainnan kehityshanke?
Millainen on hyvä mainosansainnan kehityshanke?Millainen on hyvä mainosansainnan kehityshanke?
Millainen on hyvä mainosansainnan kehityshanke?Timo Argillander
 
Sosiaalisen median käyttö merenkulun kriisiviestinnässä suomalaisissa varusta...
Sosiaalisen median käyttö merenkulun kriisiviestinnässä suomalaisissa varusta...Sosiaalisen median käyttö merenkulun kriisiviestinnässä suomalaisissa varusta...
Sosiaalisen median käyttö merenkulun kriisiviestinnässä suomalaisissa varusta...siipiveikko
 

Similaire à Toimala99 (20)

Uusmediatoimiala 2001
Uusmediatoimiala 2001Uusmediatoimiala 2001
Uusmediatoimiala 2001
 
Media murroksen jälkeen - millainen on tulevaisuuden viestintäala?
Media murroksen jälkeen - millainen on tulevaisuuden viestintäala?Media murroksen jälkeen - millainen on tulevaisuuden viestintäala?
Media murroksen jälkeen - millainen on tulevaisuuden viestintäala?
 
Ty42006
Ty42006Ty42006
Ty42006
 
Median murros: mistä kasvu ja työpaikat?
Median murros: mistä kasvu ja työpaikat?Median murros: mistä kasvu ja työpaikat?
Median murros: mistä kasvu ja työpaikat?
 
Globalisaation uudet tietolähteet, Henri Luomaranta
Globalisaation uudet tietolähteet, Henri LuomarantaGlobalisaation uudet tietolähteet, Henri Luomaranta
Globalisaation uudet tietolähteet, Henri Luomaranta
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
 
Ty42013
Ty42013Ty42013
Ty42013
 
Intermedia Turku 12.5. Toimittajan Uudet Taidot Yhteistyö Verkossa.2009
Intermedia Turku 12.5. Toimittajan Uudet Taidot Yhteistyö Verkossa.2009Intermedia Turku 12.5. Toimittajan Uudet Taidot Yhteistyö Verkossa.2009
Intermedia Turku 12.5. Toimittajan Uudet Taidot Yhteistyö Verkossa.2009
 
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2006
Talous ja Yhteiskunta 1/2006Talous ja Yhteiskunta 1/2006
Talous ja Yhteiskunta 1/2006
 
Ty12006
Ty12006Ty12006
Ty12006
 
songway_2004_3-Kiina ilmiö
songway_2004_3-Kiina ilmiösongway_2004_3-Kiina ilmiö
songway_2004_3-Kiina ilmiö
 
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812
 
Export Factory for Bio-Forestry -hanke
Export Factory for Bio-Forestry -hankeExport Factory for Bio-Forestry -hanke
Export Factory for Bio-Forestry -hanke
 
Hanna-Liisa Kangas, Syke: Keinoja edistää cleantechin kasvua Suomessa
Hanna-Liisa Kangas, Syke: Keinoja edistää cleantechin kasvua SuomessaHanna-Liisa Kangas, Syke: Keinoja edistää cleantechin kasvua Suomessa
Hanna-Liisa Kangas, Syke: Keinoja edistää cleantechin kasvua Suomessa
 
Suomi nousi painetun älyn teollistajaksi VTT:n johdolla
Suomi nousi painetun älyn teollistajaksi VTT:n johdollaSuomi nousi painetun älyn teollistajaksi VTT:n johdolla
Suomi nousi painetun älyn teollistajaksi VTT:n johdolla
 
Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä ...
Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä ...Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä ...
Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä ...
 
ICT-alan myynnin esteet 2016
ICT-alan myynnin esteet 2016ICT-alan myynnin esteet 2016
ICT-alan myynnin esteet 2016
 
Millainen on hyvä mainosansainnan kehityshanke?
Millainen on hyvä mainosansainnan kehityshanke?Millainen on hyvä mainosansainnan kehityshanke?
Millainen on hyvä mainosansainnan kehityshanke?
 
Sosiaalisen median käyttö merenkulun kriisiviestinnässä suomalaisissa varusta...
Sosiaalisen median käyttö merenkulun kriisiviestinnässä suomalaisissa varusta...Sosiaalisen median käyttö merenkulun kriisiviestinnässä suomalaisissa varusta...
Sosiaalisen median käyttö merenkulun kriisiviestinnässä suomalaisissa varusta...
 

Plus de Tommi Pelkonen

Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?Tommi Pelkonen
 
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...Tommi Pelkonen
 
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - FinproOhjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - FinproTommi Pelkonen
 
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001Tommi Pelkonen
 
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -SitraDigitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -SitraTommi Pelkonen
 
Viestinnän kehityssuuntia 2014
Viestinnän kehityssuuntia 2014Viestinnän kehityssuuntia 2014
Viestinnän kehityssuuntia 2014Tommi Pelkonen
 
Tunnetta ruudulle - 2013 MARK
Tunnetta ruudulle - 2013 MARKTunnetta ruudulle - 2013 MARK
Tunnetta ruudulle - 2013 MARKTommi Pelkonen
 
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015Tommi Pelkonen
 
Hyva videomainos: Matka2015
Hyva videomainos: Matka2015Hyva videomainos: Matka2015
Hyva videomainos: Matka2015Tommi Pelkonen
 
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutos
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutosOhjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutos
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutosTommi Pelkonen
 
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and Strategists
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and StrategistsEurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and Strategists
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and StrategistsTommi Pelkonen
 
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissa
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissaKATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissa
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissaTommi Pelkonen
 
Kasvuyrittäjä - Cursor - Keynote
Kasvuyrittäjä - Cursor - KeynoteKasvuyrittäjä - Cursor - Keynote
Kasvuyrittäjä - Cursor - KeynoteTommi Pelkonen
 
Project Management in Digital Media
Project Management in Digital MediaProject Management in Digital Media
Project Management in Digital MediaTommi Pelkonen
 
Digital Media Trends & Some Career Hints 2013
Digital Media Trends & Some Career Hints 2013Digital Media Trends & Some Career Hints 2013
Digital Media Trends & Some Career Hints 2013Tommi Pelkonen
 
Digikehityssuuntia 2013 - Missä mennään, minne ja mitä sitten?
Digikehityssuuntia 2013 - Missä mennään, minne ja mitä sitten?Digikehityssuuntia 2013 - Missä mennään, minne ja mitä sitten?
Digikehityssuuntia 2013 - Missä mennään, minne ja mitä sitten?Tommi Pelkonen
 

Plus de Tommi Pelkonen (20)

Digimedia 2003
Digimedia 2003 Digimedia 2003
Digimedia 2003
 
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
 
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
 
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - FinproOhjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
 
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001
 
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -SitraDigitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
 
Viestinnän kehityssuuntia 2014
Viestinnän kehityssuuntia 2014Viestinnän kehityssuuntia 2014
Viestinnän kehityssuuntia 2014
 
Tunnetta ruudulle - 2013 MARK
Tunnetta ruudulle - 2013 MARKTunnetta ruudulle - 2013 MARK
Tunnetta ruudulle - 2013 MARK
 
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015
 
Hyva videomainos: Matka2015
Hyva videomainos: Matka2015Hyva videomainos: Matka2015
Hyva videomainos: Matka2015
 
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutos
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutosOhjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutos
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutos
 
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and Strategists
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and StrategistsEurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and Strategists
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and Strategists
 
Mobile Forum 11/2014
Mobile Forum 11/2014Mobile Forum 11/2014
Mobile Forum 11/2014
 
Digivaalit 2015
Digivaalit 2015Digivaalit 2015
Digivaalit 2015
 
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissa
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissaKATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissa
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissa
 
YouTube Suomessa
YouTube SuomessaYouTube Suomessa
YouTube Suomessa
 
Kasvuyrittäjä - Cursor - Keynote
Kasvuyrittäjä - Cursor - KeynoteKasvuyrittäjä - Cursor - Keynote
Kasvuyrittäjä - Cursor - Keynote
 
Project Management in Digital Media
Project Management in Digital MediaProject Management in Digital Media
Project Management in Digital Media
 
Digital Media Trends & Some Career Hints 2013
Digital Media Trends & Some Career Hints 2013Digital Media Trends & Some Career Hints 2013
Digital Media Trends & Some Career Hints 2013
 
Digikehityssuuntia 2013 - Missä mennään, minne ja mitä sitten?
Digikehityssuuntia 2013 - Missä mennään, minne ja mitä sitten?Digikehityssuuntia 2013 - Missä mennään, minne ja mitä sitten?
Digikehityssuuntia 2013 - Missä mennään, minne ja mitä sitten?
 

Toimala99

  • 2. 4 UUSMEDIATOIMIALA SUOMESSA 1999 © 1999 TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS MEDIASTUDIOVERKKO http://www.uiah.fi/koulutuskeskus/ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU LTT-TUTKIMUS OY UUSMEDIARYHMÄ http://www.hkkk.fi/img/ UUMEDIATUTKIMUSTEN VERKKO-OSOITTEET: http://www.uiah.fi/mediastudioverkko/ GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Jouni Karvonen SIVUNVALMISTUS: Mediatehdas, Helsinki PAINOPAIKKA: G-Print, Helsinki
  • 3. Sisällysluettelo Johdanto ..........................................................................................................6 Tiivistelmä ........................................................................................................7 Summary..........................................................................................................9 1. Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimus...................................................11 2. Uusmediatoimiala lukuina ..............................................................................18 3. Uusmediayritykset ja niiden alueellinen jakauma ............................................32 4. Uusmediayritys ja asiakkaat ...........................................................................38 5. Uusmediatoimialan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet.................44 6. Johtopäätökset...............................................................................................51 Lähdeluettelo..................................................................................................54 Liitteet............................................................................................................55 5
  • 4. Johdanto U usmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toimialan ominaispiirteitä ja alan kehittymistä Suomessa. Tutkimus perustui Uusmediaryhmän aikaisempiin tutkimuksiin Uusmediateollisuus Suomessa 1997 ja Uusmediateollisuuden asiakkaat 1997. Tutkimus jatkaa uusmedian kehittymisen seuraamista riippumattomasta näkökulmasta. Uuden tutkimuksen taustalla olivat toimialalla tapahtuneet muutokset. Alan kasvun ohella yritykset ovat selkeämmin erikoistuneet tiettyihin uusmedialiiketoimintoihin. Myös yritysten toiminnan luonne on muuttunut uuden median vakiinnuttaessa paikkansa muiden medioiden rinnalla. Toimialan kilpailua värittävät informaatioteknologia-, tele- ja viestintätoimialojen yritykset, jotka ovat voimakkaasti kehittäneet uusmediaosaamistaan. Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksen toimeksiantajana oli Taideteollisen korkeakoulun Mediastudioverkko. Mediastudioverkko on hanke, joka vastaa sekä uusmediayritysten että uutta mediaa liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten tarpeisiin. Lisäksi Mediastudioverkko toteuttaa koulutusta tukevaa tutkimus- ja selvitystyötä, sekä kehittää toimintaa tukevia yrityspalveluita. Sen tavoitteena on erityisesti uusmediayritysten toimialatuntemuksen kohottaminen ja eri toimijoiden verkottuminen. Tutkimuksen toteuttaja, Uusmediaryhmä (Interactive Media Group), on Helsingin kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan LTT-Tutkimus Oy:n itsenäinen yksikkö. Uusmediaryhmän toiminta-ajatuksena on vuorovaikutteisen median tutkiminen ja riippumattoman uusmediatoimialaa koskevan tutkimustyön tekeminen. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi Teemu Väänänen, tutkijoina toimivat Nina Kuokkanen ja Tiina Toivola. Tutkimustyössä avustivat Joni Helomaa ja Tommi Pelkonen. Kiitämme kaikkia tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneita henkilöitä. Erityisesti haluamme kiittää kyselyihin vastanneita yrityksiä ja organisaatioita. Toivomme, että tutkimustulokset edesauttavat alan kehittymistä ja suuntautumista jatkossa. Juha Nieminen Tiina Toivola Nina Kuokkanen PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TUTKIJA TUTKIJA TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU LTT-TUTKIMUS OY LTT-TUTKIMUS OY MEDIASTUDIOHANKE UUSMEDIARYHMÄ UUSMEDIARYHMÄ Erkki Kujanpää Teemu Väänänen JOHTAJA JOHTAJA TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU LTT-TUTKIMUS OY KOULUTUSKESKUS UUSMEDIARYHMÄ 6
  • 5. 7 Tutkimuksen taustaa Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa uusmediatoimialaan kuuluva yritystoiminta ja sen kasvunäkymät. Tutkimusta edelsivät Uusmediaryhmän aikaisemmin tekemät tutkimukset Uusmediateollisuus Suomessa 1997 ja Uusmediateollisuuden asiakkaat 1997. Erityisenä näkökulmana tässä tutkimuksessa oli yhtäältä selvittää toiminnan alueellinen jakauma ja toisaalta kuvata miten toimialan kehitystä oli muovannut informaatioteknologia-, tele- ja viestintätoimialojen lähentyminen eli konvergenssi. Tutkimuksen tekijänä toimi ja siitä vastasi Helsingin kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan LTT-Tutkimus Oy:n Uusmediaryhmä ja se tehtiin joulukuun 1998 ja helmikuun 1999 välisenä aikana. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi Teemu Väänänen. Tutkimuksen toteuttivat Tiina Toivola ja Nina Kuokkanen. Tutkimuksessa avustivat Tommi Pelkonen ja Joni Helomaa. Kartoituksessa olivat apuna myös Mediastudioverkon jäsenet: Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus, Tampereen hypermedialaboratorio, Turku - Varsinais-Suomen osaamiskeskus, Forssa, Kuopio Teknia ja Jyväskylän tietotekniikan tutkimusinstituutti. Tutkimuskysymykset Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen uusmediatoimiala on Suomessa vuonna 1999. Käytännössä tämä tarkoitti vastaamista seuraaviin kysymyksiin: q Mitkä yritykset uusmediatoimialalla toimivat ja miten ne ovat jakautuneet alueellisesti? q Kuinka laajaa uusmedialiiketoiminta on? q Miten uusmediatoimiala on muuttunut vuoden 1997 toimialatutkimuksesta? q Mitkä ovat toimialan vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhkatekijät uusmediayritysten näkökulmasta? q Miten asiakasorganisaatiot ovat kehittäneet omia uusmediapalveluitaan ja minkälaisia osaamiskapeikkoja asiakasorganisaatioissa tällä hetkellä on? Tutkimuksen erityisenä tavoitteena on tarkastella sitä, miten uusmediatuotanto on jakautunut maantieteellisesti. Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa alueellisia erityispiirteitä sekä selvittää mahdollisia alueellisia kasvukeskuksia. Toimialan määritelmä Tutkimuksessa määritellään uusmediatoimialaan (New Media Industry) kuuluvaksi ne yritykset ja yritysten sisäiset yksiköt, jotka toimivat joko osittain tai kokonaan seuraavilla digitaalisen median teknologiaan perustuvilla alueilla: 1. WWW-palveluiden suunnittelu ja toteutus 2. Multimediaratkaisujen ja -tuotteiden suunnittelu ja toteutus 3. WWW-palveluiden ja sisältöjen tarjoaminen 4. Internet-perusteinen mainonta ja markkinointi 5. Edellisiin liittyvä koulutus ja konsultointi osana yrityksen muuta toimintaa Tutkimuksen toteutus Toimialatutkimukseen otettiin mukaan yritykset, joiden liiketoiminnan voitiin rekisterilähteiden tai yritysten omien kotisivujen perusteella olettaa kuuluvan uusmediatoimialaan. Näitä mahdollisia yrityksiä identifioitiin yhteensä 355 kappaletta. Löydetyille yrityksille lähetettiin sähköpostitse lyhyt kysely, jolla selvitettiin yritysten perustiedot. Tämän lisäksi tietoja kysyttiin puhelimitse. Perustiedot saatiin yhteensä 182:lta yritykseltä. Joukossa voidaan olettaa olevan vielä pieni joukko alalle kuulumattomia yrityksiä. Toisaalta on myös todennäköistä, että tutkimuksen perusjoukko ei ole ollut täydellinen vaan sieltä puuttuu joukko yrityksiä. Nämä seikat huomioiden arvioitiin, että uusmediatoimialalla toimii Suomessa noin 330 yritystä. Yrityksistä valittiin toimialakyselyyn 92 yritystä. Toimialakyselyyn sisällytettiin kultakin alueelta suurimmat yritykset mitattuna yrityksen Tiivistelmä
  • 6. 8 liikevaihdon ja henkilöstön määrällä. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 72 yritystä. Toimialakysely toteutettiin soveltuvin osin myös 20:lle uusmediatoimialan suurille asiakasyrityksille. Toimialakyselyn tueksi tehtiin 12 uusmediayrityksen strukturoitua teemahaastattelua Tutkimuksen keskeiset havainnot q Uusmediatoimiala elää jatkuvaa muutosta q Tietoteknisten ja mediaan liittyvien toimialojen lähentyminen voimistui vuonna 1998 q Uusmediatoimialan koko ja työllistävä vaikutus on jo merkittävä q Yritystoiminta on laajentunut pääkaupunkiseudun ulkopuolelle q Uusmediayritysten kannattavuus on parantunut q Toimialan työntekijät ovat lähinnä akateemisia Haasteet yrityksien kehittämisessä q Ammattitaidosta on tulossa uusmediatoimialan keskeinen kilpailutekijä q Hallittu kasvu on keskeinen toiminnan kehittämisen haaste q Toimialojen lähentyminen synnyttää mahdollisuuksia uusmediayrityksille q Kannattavuutta parannetaan tuotantoprosesseja kehittämällä tai luomalla ohjelmistotuotteita q Asiakassegmentointi on yksi mahdollinen erilaistumiskeino q Uusmediayrityksen ja sen asiakkaan näkemyserot ovat huomattavat q Kansainvälistyminen on yksi uusmediayritysten kasvuvaihtoehdoista q Pääomasijoittajia tarvitaan kehittämään toimintaa q Uusmediatoimialan pelisäännöistä tulisi sopia q Haasteet julkiselle vallalle q Koulutettujen osaajien puute on keskeisin toimialan kasvun este q Tietoteknisten toimialojen lähentyminen on huomioitava koulutusta suunniteltaessa qToiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen on vajavaista AVAINSANAT: Uusmedia, multimedia, lähentyminen, konvergenssi, tietotekniikka, media, viestintä, kansainvälistyminen
  • 7. 9 Summary Background T he target of the research New Media Industries in Finland in 1999 was to survey the business activities related to the new media industry and to define the industry’s expansion potential. The research was preceded by the New Media Group’s earlier researches New Media Industry in Finland 1997 and The Customers of the New Media Industry 1997. The particular viewpoint in this research was firstly to analyse the regional distribution of activities and secondly, to describe how the industry’s development had been modified by the convergence of information technology and telecommunication and communication industries. The research was ordered by the Media Studio Network Project and was carried out during November 1998 to February 1999 by the New Media Group of LTT-Tutkimus Oy, operating in the Helsinki School of Economics and Business Administration. The person responsible for leading the research was Teemu Väänänen and the research was carried out by Tiina Toivola and Nina Kuokkanen assisted by Tommi Pelkonen and Joni Helomaa. At the survey stage also the resources provided by the members of the Media Studio Network were utilised: Training Centre of the University of Art and Design Helsinki, Oy DataCity Center Ab Turku, Centre of Adult Professional Education in Forssa, Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy , Jyväskylä University’s Information Technology Research Institute, Kuopio University’s Education and Development Centre, Kuopio Technology Centre Teknia Oy and Tampere University ’s Hypermedia Laboratory. Research problems The target of the research was to investigate the state of the new media industry in Finland in 1999. Practically this involved answering to the following questions: q Which are the companies operating in the new media industry and how are they regionally distributed? q How extensive is the new media industry? q How has the new media industry changed since the industry research in 1997? q What are the industry’s strengths and weaknesses, and opportunities and threats from the point of view of new media businesses? q How have the customer organisations developed their own new media services and what are the present competence bottlenecks? A particular objective was to investigate the geographic distribution of new media production with the aim of specifying the regional characteristics and possible regional growth centres. Definition of the industry The new media industry is defined in the research to comprise of such companies and company internal units that operate either partly or completely within the following areas focused on digital media technology: 1. Design and implementation of WWW services 2. Design and implementation of multimedia solutions and products 3. Providing WWW services and contents 4. Internet based advertising and marketing 5. Training and consultation related to the above as part of the company’s other activities Implementation of the research The companies whose business activities, according to registers and the companies’ own internet sites, could be assumed to be focused on the new media industry, were included in the industry research. 355 potential companies were identified. These companies were sent a short inquiry by e-mail in order to collect basic company information. Information was also asked by telephone. Basic information was recorded for 182 companies in total. This group can be assumed to include a small number of companies that do not actually operate within the industry, and on the other hand, it is likely that the research population is not perfectly comprehensive, but still lacks a few businesses. Keeping these aspects in mind, it was assumed that the number of companies
  • 8. 10 operating in the new media industry in Finland is about 330. 92 of the companies were selected for the industry inquiry. The largest companies in each region, defined on the basis of the company’s turnover and number of employees, were included. 72 of the companies replied to the inquiry by the requested deadline. The inquiry was also performed as far as applicable for the new media industry’s major customer companies. To support the inquiry, structured thematic interviews were made for 12 new media companies. Major observations q The new media industry is continuously changing q The convergence of information technology and media related industries increased in 1998 q The new media industry’s extension and influence on employment is already now substantial q Business activities have expanded outside the capital city area q Profitability of new media businesses has improved q Most employees in the industry have academic education Challenges for company development q Expertise is becoming a central competitive factor in the new media industry q Controlled growth is the central challenge for the development of activities q Industrial convergence creates opportunities for new media businesses q Profitability improves by developing production processes and creating software products q Customer segmentation is one of the possible methods for differentiation q There are significant differences in views between a new media company and its customer q Internationalisation is one of the opportunities for growth for new media companies q More capital investors are required to develop the activities q The rules for the new media industry should be defined Challenges for the government q Lack of trained specialists is the major barrier for the growth of the industry q The convergence of the information technology industries should be considered when planning education q Integrated development of activities is inadequate KEY WORDS: New media, multimedia, convergence, information technology, media, communication, internationalisation
  • 9. 11 Tutkimuksen tausta U usmediatoimiala Suomessa 1999 - tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa uusmediatoimialaan kuuluva yritystoiminta ja sen kasvunäkymät. Tutkimusta edelsivät Uusmediaryhmän aikaisemmin tekemät tutkimukset Uusmediateollisuus Suomessa 19971 ja Uusmediateollisuuden asiakkaat 19972. Vuoden 1997 tutkimuksen jälkeen alan liiketoiminta on kehittynyt ja monipuolistunut. Erityisenä näkökulmana tässä tutkimuksessa olikin yhtäältä selvittää toiminnan alueellinen jakauma ja toisaalta kuvata miten toimialan kehitystä oli muovannut informaatioteknologia-, tele- ja viestintätoimialojen lähentyminen eli konvergenssi. Tutkimuksen tekijänä toimi ja siitä vastasi Helsingin kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan LTT-Tutkimus Oy:n Uusmediaryhmä ja se tehtiin lokakuun 1998 ja tammikuun 1999 välisenä aikana. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi Teemu Väänänen. Tutkimuksen toteuttivat Tiina Toivola ja Nina Kuokkanen. Tutkimuksessa avustivat Tommi Pelkonen ja Joni Helomaa. Yritysten alueellisessa kartoituksessa apuna olivat Mediastudioverkon jäsenet: Culminatum Ltd Oy, Taideteollinen korkeakoulu koulutuskeskus, Oy DataCity Center Ab Turku, Forssan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ja Lounais- Hämeen Yrityskeskus Oy, Forssa, Jyväskylän yliopisto / Tietotekniikan tutkimusinstituutti, Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus ja Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorio ja Tampereen teknologiakeskus sekä Hermia. Uusmediatoimialan määritelmä Uusmediatoimialaan (New Media Industry) kuuluvat ne yritykset ja yritysten sisäiset yksiköt, jotka toimivat joko osittain tai kokonaan seuraavilla digitaalisen median teknologiaan perustuvilla alueilla: 1. WWW-palveluiden suunnittelu ja toteutus q WWW-sivujen suunnittelu ja toteutus q Intranet/Extranet -ratkaisujen suunnittelu ja toteutus q Elektronisen kaupan järjestelmien suunnittelu ja toteutus q Verkkomainonnan suunnittelu ja toteutus q Hakupalveluiden, uutisten, sääpalveluiden yms. suunnittelu ja toteutus Yrityksiä, jotka toimivat kokonaan tai osittain tässä luokassa ovat mm. Interaktiivinen Satama Oy, Nedecon Oy, Partner Group Oy, Terranova Visuals Oy, Tietovalta Oy ja Yomi Media Oy. 2. Multimediaratkaisujen ja -tuotteiden suunnittelu ja toteutus q CD-ROM-tuotannot q Tietokioskit q Pelit q 3D-suunnittelu Yrityksiä, jotka toimivat kokonaan tai osittain tässä luokassa ovat mm. Everscreen Mediateam Oy, Sansibar Oy ja To The Point Oy. On myös huomioitava, että useat tämän luokan yritykset ovat mukana WWW-palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. 3. WWW-palveluiden ja sisältöjen tarjoaminen q Hakupalvelut, uutiset, sääpalvelut q Virtuaaliyhteisöt q Elektroniset kauppapaikat Tässä luokassa toimivia suomalaisia yrityksiä (ja niiden tarjoamia verkkopalveluita) ovat mm. Infosto Oy (Autovista ja Keltainen Pörssi), UUSMEDIATOIMIALA SUOMESSA 1999 -TUTKIMUS 1 Ruokonen & Väänänen, 1997 2 Lemettinen & Väänänen, 1997 1
  • 10. 12 Interaktiivinen Satama Oy (Duuni Net), Sonera Oyj (Inet keskuskatu, Telia Oy (Sirkus.com). 4. Internet-perusteinen mainonta ja markkinointi q WWW-mainostilan myynti q Suoramarkkinointi Internetissä q Tässä luokassa toimivia suomalaisia yrityksiä ovat mm. DoubleClick Finland Oy, Netbooking Oy ja Netpool Oy. 5. Edellisiin liittyvä koulutus ja konsultointi osana yrityksen muuta toimintaa Kuvio 1 yllä havainnollistaa toimialan määritelmää. Määritelmään kuuluvat WWW- palveluiden sekä multimediatuotteiden suunnittelu ja toteutus. Näiden rinnalle on vuoden 1997 jälkeen kehittynyt kaksi uutta liiketoiminta- aluetta, Internet-perusteinen mainonta ja markkinointi sekä WWW-palveluiden ja sisältöjen tarjoaminen. Uusmediatoimialan määritelmää muutettiin, koska yritysten toiminta muuttui Vuonna 1997 uusmediatoimiala oli kooltaan ja toiminnalliselta laajuudeltaan nykyistä pienempi. Vuoden 1997 tutkimuksessa toimialaan kuuluvat yritykset määriteltiin seuraavalla tavalla: ”Uusmediateollisuuden sisältötuotantoyrityksillä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, jotka toimivat joko kokonaan tai osana muuta toimintaansa digitaaliseen mediaan (mm. multimedia ja CD-ROM) ja/tai tietoverkkoihin (mm. Internet) liittyen sisällöntuottamisessa sekä siihen kiinteästi liittyvässä myymisessä, välittämisessä, konsultoinnissa, koulutuksessa, jakelussa, operaattorina, kustantajana tai muussa vastaavassa toiminnassa.” Määritelmä ei siten sisällä perinteistä julkaisutoimintaa, videotuotantoa, elokuva-, TV- tai radiotoimintaa. Määritelmään eivät myöskään kuulu ns. perinteiset tietotekniikkayritykset, ohjelmistotalot tai tietoliikennealan yritykset.” WWW-palvelujen tarjoaminen Hakupalvelut, uutiset, sääpalvelut yms. Virtuaaliyhteisöt Elektroniset kauppapaikat WWW- palveluiden suunnittelu ja toteutus WWW-sivustot Intranet/Extranet - järjestelmät Sähköisen kaupankäynnin järjestelmät Internet- perusteiset mainonta- ja markkinointipalvelut Suoramarkkinointi Internetin välityksellä WWW-mainostilan myynti Multimedia- tuotteiden ja -palveluiden suunnittelu ja toteutus CD-ROM Tietokioskit 3D-suunnittelu Tietokonepelit 1 Uusmediatoimialan liiketoiminnot K O U L U T U S J A K O N S U LT O I N T I
  • 11. 13 Tällöin yritykset olivat erikoistuneet lähinnä WWW-palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen ja/tai multimediaratkaisujen ja -tuotteiden suunnitteluun. Havaittavissa on, että uusmediayritysten liiketoiminta on edellisen tutkimuksen jälkeen muuttunut. Silloin toimineet yritykset toimivat tällä hetkellä entistä merkittävämmin myös sisällön tarjoajina ja Internet-perusteisen mainonnan toteuttajina. Lisäksi oli tarkoituksenmukaista sisällyttää määrittelyyn ne uudet yritykset ja vanhojen yritysten uudet yksiköt, joiden toiminta liittyy uusmediann. Toimialalla tapahtuneiden muutosten vuoksi Uusmediatoimiala Suomessa 1999 - tutkimuksessa toimialan määrittelyä tarkennettiin. Toimialan määrittelyssä olivat mukana myös Tatu Kuivalahti To The Point Oystä, Olli Heikkilä Partner Group Oy:stä sekä Torsti Tenhunen Sansibar Oy:stä. Yritysten toiminta ja uusmediatoimialan määritelmä elää myös jatkossa Uusmedian tai digitaalisen median määrittelyn vaikeutta kuvaa hyvin se, että yritysten toiminnan alati muuttuessa yksiselitteisen määritelmän muotoileminen on vaikeaa. Esimerkiksi Suomen kielitoimiston CD-perussanakirjan3 seuraavaan laitokseen uusmedia on alustavasti määritelty seuraavasti: ”uusmedia on tietokonevälitteinen ja vuorovaikutteinen sähköviestinnän muoto (esim. tietoverkko-, hyper- ja multimediasovellus)”. Käsitettä on kuitenkin vaikea sitoa tietokonevälitteisyyteen, sillä tulevaisuuden verkkopalvelut ovat jo lähitulevaisuudessa käytettävissä esimerkiksi uusien matkapuhelinten välityksellä. Tämä kuvaakin hyvin määrittelyn ongelmallisuutta. Toimialojen lähentyminen Toimialojen lähentyminen eli konvergenssi on havaittavissa uusmediaa lähellä olevien informaatio-, tele- ja viestintätoimialojen kohdalla. Edellämainittuja toimialoja edustavat perinteiset mediat, tietotekniikan valmistajat, ohjelmistotalot ja järjestelmätoimittajat, teleoperaattorit, liikkeenjohdon konsultointi, mainostoimistot ja AV-alan tuottajat. Konvergenssia tarkastellaan lähemmin luvussa 5. Käsitteistössä on syytä huomioida ero asiakkaiden ja loppukäyttäjien eli kuluttajien välillä. Tässä tutkimuksessa uusmediatoimialan asiakkailla tarkoitetaan ainoastaan niitä organisaatioita, jotka ostavat uusmediayrityksiltä palveluita. Loppukäyttäjiä puolestaan ovat ne yksityiset henkilöt ja organisaatiot, jotka käyttävät uusmediateollisuuden asiakkaiden tarjoamia palveluita. Yksi tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja on se, että nämä, ennen selkeät, toimijoiden väliset suhteet ovat muuttuneet ja monipuolistuneet. Tällä hetkellä jotkut uusmediayritykset toimivat verkossa myös sisällöntarjoajina. Vastaavasti tietyt asiakasorganisaatiot ovat sisäistäneet niitä toimintoja, joita ehkä aikaisemmin hankkittiin uusmediayrityksiltä. Useat asiakasyritykset ovat sisäistäneet uusmediatoimintojaan ja muutamiin yrityksiin on jo perustettu oma uusmediaan erikoistunut yksikkö. Tällöin myös yhteistyömuoto muuttuu: uusmediayritys - asiakassuhteesta tuleekin alihankintasuhde. Tutkimuksen tavoitteet ja ongelmanasettelu Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen uusmediatoimiala on Suomessa vuonna 1999. Käytännössä tämä tarkoittaa vastaamista seuraaviin kysymyksiin: q Mitkä yritykset uusmediatoimialalla toimivat ja miten ne ovat jakautuneet alueellisesti? q Kuinka laajaa uusmedialiiketoiminta on? q Miten uusmediatoimiala on muuttunut vuoden 1997 toimialatutkimuksesta? q Mitkä ovat toimialan vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhkatekijät uusmediayritysten näkökulmasta? q Miten asiakasorganisaatiot ovat kehittäneet omia uusmediapalveluitaan ja minkälaisia osaamiskapeikkoja asiakasorganisaatioissa tällä hetkellä on? 3 Kielitiedotus, lokakuu 1998
  • 12. 14 Tutkimuksen tavoitteita määriteltäessä huomioitiin että Uusmediateollisuus Suomessa 1997 -tutkimuksen jälkeen uusmediatoimiala on muuttunut toiminnallisesti. Tästä syystä ei ollut tarkoituksenmukaista pelkästään selvittää miten yritysten toiminta ja työllistävä vaikutus on lisääntynyt edellisestä tutkimuksesta, vaan pyrkiä kuvaamaan ketkä ovat uudet alalle tulijat ja miten nämä ovat vaikuttaneet alan kehittymiseen. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena on tarkastella sitä, miten uusmediatuotanto on jakautunut maantieteellisesti. Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa alueellisia erityispiirteitä sekä selvittää mahdollisia alueellisia kasvukeskuksia. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia asiakasyritysten ja uusmediayritysten suhteet ovat. Tätä tarkasteltiin toimialojen lähentymisen eli konvergenssin näkökulmasta. Tutkimuksen metodologia Tutkimuksen tavoitteena oli yhtäältä selvittää toimialan kasvu ja työllistävä vaikutus ja toisaalta yritysten toiminnan muuttuminen. Tästä syystä tutkimusmenetelmiksi valittiin sekä (1) toimialakysely uusmediayrityksille ja niiden asiakkaille että uusmediayritysten strukturoidut teemahaastattelut. Eri tutkimuskysymykset sekä menetelmät on kuvattu taulukossa A yllä. Alalla toimivien yritysten löytäminen Uusmediatoimialalla toimivista yrityksistä ei ollut kattavaa yritysrekisteriä. Uusmediayritysten haussa käytettiinkin Uusmediaryhmän aiempien tutkimusten perusteella koottua yritystietokantaa sekä erilaisia rekisterilähteitä ja www-sivuja. Tutkimuksessa apuna käytettyjä rekisterilähteitä olivat mm. telehallintokeskuksen ylläpitämä lista suomalaisista verkkotunnuksista (ns. domain- rekisteri), internet-operaattoreiden sivuilta löytyvät yritysluettelot, mainostoimistojen liiton rekisterit ja eri tahojen ylläpitämät linkit suomalaisista kotisivuista ja yrityksistä. Uusmediayritysten kotisivuja haettiin myös suoraan internetistä TUTKIMUS- ONGELMA TAVOITE OTOSKOKO METODI 1. Ketkä alalla toimivat? Kartoittaa Suomen uusmediatoimialalla toimivat yritykset – Haku eri rekisteri- lähteistä ja www-sivuilta 2. Kuinka laajaa uusmedia- toiminta on? Selvittää yritysten liiketoiminta sekä toiminnan laajuus (liikevaihto ja henkilöstön määrä) Kaikki löydetyt yritykset (N=355) Kysely (sähköpostitse ja puhelimitse) 3. Miten uusmedia- toimiala on muuttunut? Selvittää liikevaihdon kasvu ja muut toimialan muutokset Yritysten omat näkemykset toimialan tulevaisuudesta. 92 alueellisesti valittua uusmediayritystä 28 suurasiakasyritystä Kysymyslomake (verkossa) Kysymyslomake (verkossa) Toimialalla tapahtuneiden muutosten kvalitatiivinen selvittäminen 12 uusmediayritystä Strukturoidut teema-haastattelut Lähentymiskehityksen (konvergenssin) vaikutus toimialaan 21 yritystä viestintä- ja informaatioteknologia- toimialoilta Puhelinhaastattelut A Tutkimuksen metodologia
  • 13. 15 useiden eri hakukoneiden avulla. Alueellisessa kartoituksena avusti Taideteollisen korkeakoulun Mediastudioverkko. Toimialatutkimukseen otettiin mukaan yritykset, joiden liiketoiminnan voitiin rekisterilähteiden tai yritysten omien kotisivujen perusteella olettaa kuuluvan uusmediatoimialaan. Näitä mahdollisia yrityksiä identifioitiin yhteensä 355 kappaletta. Yrityksistä muodostettiin toimialatietokanta. Kaikille löydetyille yrityksille lähetettiin sähköpostitse lyhyt kysely (ks. liite 1), jolla selvitettiin yritysten perustiedot: liiketoiminta- alueet, liikevaihto, yhteystiedot, henkilöstön määrä ja ennen kaikkea se, toimiiko yritys uusmediatoimialalla. Tämän lisäksi tietoja kysyttiin puhelimitse. Erityisesti pyrittiin huomioimaan se, että kaikki löydetyt, pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevat yritykset ovat mukana. Perustiedot saatiin yhteensä 182:lta yritykseltä. Näiden joukossa voidaan olettaa olevan vielä pieni joukko alalle kuulumattomia yrityksiä. Toisaalta on myös todennäköistä, että tutkimuksen perusjoukko ei ole ollut täydellinen vaan sieltä puuttuu joukko yrityksiä. Nämä seikat huomioiden arvioimme, että uusmediatoimialalla toimii Suomessa noin 330 yritystä. Toimialan kasvun ja muutosten arviointi toimialakyselyn avulla Tietokannoissa olleista yrityksistä valittiin toimialakyselyyn 92 yritystä. Toimialakyselyllä pyrittiin mm. arvioimaan yritysten toiminnan muutosta. Toimialakyselyn yritykset valittiin siten, että kustakin läänistä oli läänin uusmediayritysten lukumäärään suhteutettuna mukana sama määrä yrityksiä. Nämä yritykset valittiin otokseen liikevaihdon ja henkilöstön määrän perusteella. Toimialakyselyyn sisällytettiin kultakin alueelta suurimmat yritykset mitattuna yrityksen liikevaihdon ja henkilöstön määrällä. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 72 yritystä. Toimialakyselyn vastausprosentti oli täten 79 %. Tutkimusmenetelmänä oli verkossa täytettävä kysymyslomake (ks. liite 2). Toimialakysely toteutettiin soveltuvin osin myös uusmediatoimialan suurasiakasyrityksille. Toimialakyselyssä pyrittiin kartoittamaan myös asiakasyritysten ja uusmediayritysten muuttuvaa rajapintaa sekä asiakasyritysten uusmediapalveluiden tarpeita. Kyselyyn valittiin mukaan 28 asiakasyritystä, joista 20 vastasi määräaikaan mennessä. Asiakkaiden kohdalla vastausprosentti oli 71%. Kysely tehtiin verkkokyselykaavakkeen avulla (ks. liite 4). Toiminnan sisällön arviointi teemahaastatteluiden avulla Toimialakyselyn tueksi tehtiin 12 uusmediayrityksen strukturoidut teemahaastattelut(ks. liite 3). Haastatelluilta kysyttiin mm. vastaajien näkemyksiä uusmediatoimialan kehityksestä, yritysten koulutustarpeista ja henkilöstön toimenkuvista. Teemahaastatteluun valittiin vain yrityksiä, jotka ovat toimineet alalla yli kaksi vuotta ja joiden liikevaihto ylitti 2 miljoonaa markkaa. Tulosten luotettavuus ja yleistettävyys Tutkimuksen perusjoukon määrittämistä vaikeutti toimialan yritysten pienuus ja suuri lukumäärä. Tästä syystä voidaan olettaa, että kaikkia alan yrityksiä ei ole löydetty. Edellisten tutkimusten pohjalta kootun tietokannan perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että tutkimuksessa on edustettuina lähes kaikki merkittävimmät uusmediayritykset. Verrattaessa toimialakyselyn tuloksia edellisen tutkimuksen tuloksiin on huomioitava, että yritykset valittiin eri kriteerein. Uusmediateollisuus 1997 -tutkimuksessa pyrittiin saamaan edustava otos toimialasta. Uusmediatoimiala 1999 -selvityksessä puolestaan tärkeää oli ylläpitää alueellinen edustavuus. Tästä syystä kultakin alueelta valittiin alueen suurimmat yritykset. Tämä on huomioitava tutkimuksen tuloksien tulkinnassa. Tämä on huomioitava myös kun toimialakyselyn tuloksia verrataan Uusmediateollisuus 1997 tutkimuksen tuloksiin. Uusmediatoimiala 1999 -tutkimuksessa toimialaselvityksen vastaajat olivat keskimäärin suurempia yrityksiä. Vertailtavuutta heikentää myös se, että toimialan muuttumisesta johtuen osa Uusmediateollisuus 1997-tutkimuksessa käytetyistä kysymyksistä oli tarkoituksenmukaista muotoilla uudestaan. Myös tästä syystä vastaukset eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia. Tutkimuksen tulosten luotettavuutta tuki toisaalta havainto, että teemahaastattelun aineisto oli yhteneväinen kyselyistä saatujen tulosten kanssa. Uusmediatoimialan asiakkaista kerätyn aineiston tulkinnassa on huomioitava, että otoksen tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan koko asiakasyrityskenttää. Kyselyssä olivat mukana lähinnä keskimääräistä suuremmat asiakasyritykset. Erilaisen otoksen ja tarkoituksen vuoksi tulokset eivät ole siis täysin vertailukelpoisia Uusmediateollisuuden asiakkaat 1997 -tutkimuksen tulosten kanssa.
  • 14. 16 Toimialan alueellista jakaumaa selvitettäessä on muistettava, että erityistä huomiota kiinnitettiin siihen että kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuoliset yritykset olisivat mukana tutkimuksessa. Tästä syystä tulokset voivat aliarvioida pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toiminnan laajuutta ja taloudellista merkitystä. Uusmedia ja toimialojen lähentyminen Euroopan komission (1997) mukaan lähentymistä on vaikea määritellä tyhjentävästi, mutta yleensä sillä tarkoitetaan seuraavia asioita: q erilaisten verkkojärjestelmien kykyä välittää pohjimmiltaan samantyyppisiä palveluita, tai q kuluttajille suunnattujen laitteiden, kuten puhelimen, television ja mikrotietokoneen yhdentymistä. Nykyisten nopeasti kehittyvien teknologioiden avulla eri verkkojärjestelmissä pystytään välittämään pohjimmiltaan samantyyppisiä palveluita. Lisäksi eri kuluttajille suunnattujen laitteiden, kuten mikrotietokoneen, television tai vaikkapa lähiaikoina markkinoille tulevien matkapuhelimien avulla kuluttaja pystyy käyttämään laajaa joukkoa erilaisia palveluita. Television avulla pääsee Internetiin, mikrotietokoneen välityksellä voidaan käydä normaaleja puhelinkeskusteluja, matkapuhelimien avulla voidaan selata internet-pohjaisia palveluita ja niin edelleen. Useimmat uskovat, että tämä kehitys vain kiihtyy. Nämä kehityssuunnat vaikuttavat olennaisella tavalla siihen miten eri yritykset joutuvat ajattelemaan omaa liiketoimintaansa. Toimialarajat muuttuvat ja yritykset lähentyvät toisiaan. Tätä Perinteiset mediat Tele- operaattorit Liikkeenjohdon konsultointi Mainos- toimistot AV-alan tuottajat Tietotekniikan järjestelmä- toimittajat ja ohjelmistotalot Tietotekniikan valmistajat 2 Uusmediatoimiala ja lähentymiskehys UUSMEDIAAN ERIKOISTUNEET YRITYKSET
  • 15. 17 lähentymistä voidaan todeta olevan ainakin seuraavilla toimialoilla: q Perinteiset mediat (esim. Sanoma Oyj, Alma Media Oyj, Yleisradio Oy) q Ohjelmistotalot ja tietotekniikan järjestelmätoimittajat (esim. Tieto-konserni) q Tietotekniikan valmistajat (esim. Nokia Oyj) q Teleoperaattorit (esim. Sonera Oyj ja Helsingin Puhelin Oyj) q Liikkeenjohdon konsultointiyritykset (esim. Andersen Consulting Oy ja PriceWaterhouseCoopers Oy ) q Mainostoimistot (esim. SEK&Grey Oy, Kauppamainos Bozell Oy) q AV-alan tuottajat (esim. Broadcasters Oy ja Woodpecker Film Oy) Tätä toimijoiden kentän dynamiikkaa voidaan analysoida sisällöntuotannon arvoketjun avulla (ks. luku 5). 3 Tutkimuksen rakenne Johtopäätökset •luku 6 Uusmediatoimialan SWOT-analyysi •luku 5 Uusmediatoimiala lukuina •luku 2 Uusmediayritysten alueellinen jakauma •luku 3 Uusmediayritys ja asiakkaat •luku4 Tutkimuksen ja toimialan määrittely •luku 1
  • 16. 18 Raportin rakenne Uusmediatoimiala 1999 -tutkimusraportti koostuu tiivistelmästä, kuudesta kappaleesta, lähdeluetteloista ja liitteistä. Kuvio 3 yllä havainnollistaa tutkimusraportin rakennetta. Kappaleessa yksi luodaan tutkimusongelma, käsitellään tutkimuksen toteuttamista, määritellään uusmediatoimiala ja lopuksi tarkastellaan uusmediatoimialaa osana lähentyviä eli konvergoituvia toimialoja. Kappaleessa kaksi luodaan katsaus toimialan yrityksiin, niiden liiketoimintamuotoihin, henkilöstöön, yhteistyömuotoihin, alan liikevaihtoon ja kannattavuuteen sekä yritysten k a n s a i n v ä l i s t y m i s n ä k e m y k s i i n . Uusmediatoimialan alueellista jakautumista tarkastellaan kappaleessa kolme. Kappale neljä kuvaa uusmediayrityksen asiakkaan ja uusmediayrityksen näkemyksiä asiakassuhteen kulusta. Kappale viisi käsittelee uusmediatoimialan heikkouksia, vahvuuksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Erityinen näkökulma toimialan uhkien ja mahdollisuuksien kuvauksessa on konvergenssi. Kappaleessa kuusi esitetään tutkimuksen perusteella tuotetut johtopäätökset ja luodataan toimialan lähitulevaisuutta. Tutkimuksesta on saatavilla myös verkkoversio osoitteessa UUSMEDIATOIMIALA LUKUINA 1995 1996 1997 1998 1999e 2000e 120000000 110000000 100000000 90000000 80000000 70000000 60000000 50000000 40000000 30000000 20000000 10000000 0 LIIKEVAIHTO MYYNTIKATE 4 Uusmediatoimialan kokonaisliikevaihdon kehittyminen vuosina 1995-2000 2
  • 17. 19 http://www.uiah.fi/mediastudio/. Uusmediayritysten lukumäärä A rvioimme, että Suomessa toimii tällä hetkellä noin 330 uusmediayritystä. Lukuun päädyttiin tutkimalla eri rekisterilähteitä ja www-sivuja (ks. tarkemmin luku 1). Yritysten lukumäärä on parin vuoden aikana noussut, sillä vuoden 1997 toimialatutkimuksessa yrityksiä arvioitiin olevan Suomessa noin 300 kappaletta. Edelliseen tutkimukseen verrattaessa on huomioitava myös se, että puolentoista vuoden aikana osa alan toimijoista oli muuttunut - joko lopettanut toimintansa, fuusioitunut tai keskittynyt muihin palveluihin tai toimintoihin. On syytä huomioida, että uusmediayritysten lukumäärä riippuu toimialan määritelmästä. Tutkimuksen ulkopuolelle on saattanut jäädä yrityksiä, joiden liikevaihdosta uusmedialiiketoiminta muodostaa osan, vaikkei kuitenkaan ole varsinainen pääliiketoiminta-alue. Tällaisia uuden median parissa toimivia yrityksiä ovat esimerkiksi useat mainostoimistot ja ohjelmistotalot. Toimialakartoituksessa saatujen vastausten perusteella 27% prosenttia yrityksistä ilmoitti erikoistuneensa johonkin muuhun liiketoimintaan kuin uusmediaan. Toimialan liikevaihto Arvioimme vuoden 1998 liikevaihdon olleen noin 700 miljoonaa markkaa. Ennakoimme kokonaisliikevaihdon vuodelle 1999 olevan noin 900 miljoonaa markkaa. Mikäli kehitys jatkuu samanlaisena ylittää toimialan liikevaihto miljardin markan rajan vuoden 2000 aikana. Tähän arvioon on päästy seuraavasti: Uusmediayritysten tämänhetkistä liikevaihtoa arvioitiin kaikille uusmediayrityksille lähetetyn sähköpostikyselyn vastausten perusteella. Liikevaihtotiedot saatiin 144 yritykseltä. Vuosien 1998 ja 1999 liikevaihtoja koskevat arviot liikevaihdon kasvusta kerrottiin kunkin yrityksen markkamääräisellä liikevaihdolla. Niiden yritysten, joilta liikevaihtotietoja ei ollut Tutkimus 1997 (n=67) Tutkimus 1999 (n=72) voitollisia 78% voitollisia 84% tappiollisia 22% tappiollisia 16% 5 Uusmediatoiminnan voitollisuus 4 Ruokonen & Väänänen, 1997
  • 18. 20 saatavilla, toimialan liikevaihtoa lisääväksi osuudeksi arvioitiin 40 %. Vaikka aineistosta puuttuvat yritykset edustavat lukumääräisesti yli puolta toimialan yrityksistä, oletimme niiden keskimääräisen liikevaihdon jäävän alle toimialan keskiarvon. Aineistossa ovat mukana kokemusperäiseen tietämykseen perustuen kaikki Suomen merkittävimmät ja liikevaihdoltaan ja henkilöstöltään suurimmat uusmediatoimialalla toimivat organisaatiot. Vuoden 1998 arvioiduksi liikevaihdoksi saatiin siten noin 700 Mmk. Yritysten omia kasvuarvioita pidettiin ylioptimistisina Vuoden 1997 toimialatutkimuksen4 kokemusten perusteella voidaan väittää uusmediayritysten yliarvioneen kasvuaan vuoden 1997 osalta. Siksi myös vuosien 1998 ja 1999 kasvuennusteita aliarvostettiin tarkoituksellisesti. Verrattaessa vuoden 1997 tutkimuksen yhteydessä kysyttyjä kasvulukuja toteutuneisiin lukuihin, voitiin todeta lähes poikkeuksetta yritysten näkemyksien ja toteutuneen liikevaihtokehityksen eroksi noin 25 %:n vajaus. Näinollen, tuotetun kasvuennusteen aliarvostaminen neljänneksellä on perusteltua. Korjasimme myös nykyiset kasvuennusteet ja saimme omaksi kasvuennusteeksi vuodelle 1998 noin 30 %. Mikäli uusmediatoimialan kasvuvauhti jatkuu samana, vuoden 2000 toimialan liikevaihdon kokonaismääräksi saadaan siten noin 1,15 Mrd mk. Liikevaihdon kehitys vuosina 1995 - 2000 on esitetty kuviossa 4. Myyntikate kuvaa jatkossa toiminnan laajuutta liikevaihtoa paremmin Nykyisellään liikevaihto soveltuu vielä kuvaamaan uusmediatoimialan toiminnan laajuutta. On kuitenkin huomioitava, että kun alihankinnan prosentuaalinen osuus uusmediayritysten koko tuotannosta on selkeästi kasvussa ja yritykset verkottuvat, on kauttalaskutus poistettava liikevaihdosta. Uusmediayritysten alihankintasuhteet aiheuttavat liikevaihdon osittaista kahdentumista, kun saman projektin voivat ilmoittaa liikevaihdossaan sekä alihankkija että toimeksiantaja. Tämä ristiriita poistuu vertailemalla yritysten myyntikatetta. On perusteltua, että tulevaisuudessa myös uusmediatoimialalla siirryttäisiin mainostoimistoalan käytäntöön ja yrityksen kokoa mitattaisiin liikevaihdon asemesta myyntikatteella. Liikevaihtokuviossa onkin esitetty myös toimialan myyntikatteen kuvaaja. Myyntikate on arvioitu kysymällä yrityksiltä heidän hankkimansa alihankintatyön määrää koko liikevaihdosta. Tämä on ollut vuonna 1997 12 % ja vuonna 1998 13 %. Tätä prosenttilukua käytettiin edelleen vuosien 1999 ja vuoden 2000 myyntikatteen määrän arvioinnissa. Kannattavuus Kannattavuutta selvitettiin sekä kysymällä yrityksiltä heidän omaa mielipidettään toiminnan kannattavuudesta sekä tarkastelemalla yritysten liikevaihdon ja myyntikatteen suhdetta työntekijöiden määrään. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 84% ilmoitti uusmedialiiketoimintansa voitolliseksi. Kannattamatonta liiketoiminta oli noin kuudenneksella yrityksistä. Uusmediateollisuus yli 500t 400- 500t 300t- 400t 200t- 300t alle 200t liikevaihto / työntekijä(mk) 39 Yritystenlukumäärä 40 30 30 10 25 34 37 8 6 Uusmediayritysten liikevaihto / työntekijä (n=143)
  • 19. 21 Suomessa 1997 -tutkimuksessa liiketoiminnan ilmoitti kannattamattomaksi 22% yrityksistä. Voidaankin todeta toimialan kannattavuuden parantuneen jonkin verran. Haastatteluaineiston perusteella voidaan havaita, että alan kokonaiskannattavuutta ovat heikentäneet mm. alueelliset tuet, jotka ovat vääristäneet hinnoittelupolitiikkaa esimerkiksi kotisivumarkkinoilla. Aikaisemmin matalat alalletuloesteet ja alan nopea kasvuvauhti ovat houkutelleet mukaan myös yrityksiä, jotka ovat mukana kokeilumielessä tai sivutoimisesti. Kannattavuutta on vähentänyt aloittelevien yritysten kova halu saada referessitöitä ja asiakkaita. Tätä kuvaa hyvin mm. seuraava ote haastatteluaineistosta: ”Näistä markkinoista tulee enemmän ammattimaiset. Jos katsotaan vuosi taaksepäin, tää on ollut leuhuttelevien pikkupoikien kehityskenttä, mitä tiedotusvälineet hämmästyttävän idioottimaisesti seuraa. Se mitä näen, että tulee tapahtumaan, on että tappiot tulevat nousemaan esiin.” -Haastateltu uusmediayritys Liikevaihdon ja myyntikatteen suhde työntekijöiden määrään Työvoimavaltaisella toimialalla yrityksen liikevaihto/työntekijä -tunnusluku kuvaa melko hyvin yrityksen kannattavuutta. Tutkimuksen osana saimme 143 yritykseltä tiedot sekä liikevaihdosta että työntekijöiden määrästä. Tämän avulla laskimme, että keskimääräinen yritysten liikevaihto työntekijää kohden oli vuonna 1998 noin 370 000 markkaa, toimialan mediaanin ollessa noin 282 000 markkaa. Hieman yllättävää on, että kyselyssä oli runsaasti yrityksiä (39) joilla liikevaihto työntekijää kohti ylitti 500 000 markkaa ja toisaalta joukko yrityksiä, joilla liikevaihto työntekijää kohti oli alle 200 000 markkaa. Tiedot on esitetty oheisessa kuviossa 6. % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 7 Henkilöstömäärän suhde myyntikatteeseen yli 50 hlöä 25-49 hlöä 10-24 hlöä 5-9 hlöä 2-4 hlöä 1 hlö Yli 500t/hlö 400-500t/hlö 300-400t/hlö 200-300t/hlö 100-200/hlö alle 100/hlö Keskiarvo (n=42) myyntikate/hlö Yritykset kokoluokittain (%-osuus aineistosta)
  • 20. 22 Kannattavuuden arviointi myyntikatteen avulla Pienemmältä yritysjoukolta (42) saatiin liikevaihto- ja henkilöstötietojen lisäksi myös tiedot alihankinnan määrästä. Tämän perusteella oli mahdollista tarkastella tarkemmin yrityskohtaista kannattavuutta. Mielenkiintoisemmaksi asian tekee, kun otetaan yksittäisten yritysten koko huomioon kannattavuutta laskettaessa. Kaaviossa on jaoteltu eri kokoisten yritysten suhteellinen määrä kullakin kannattavuustasolla, kun kannattavuuden mittarina käytetään myyntikatetta/työntekijä. Kannattavimpien yritysten joukossa (luokissa yli 500 000 markkaa/työntekijä ja 400 000 - 500 000 markkaa / työntekijä) on sekä erittäin pieniä (2-4 työntekijää) mikroyrityksiä että pieniä (5-9 henkeä tai 10-24 henkeä) yrityksiä. Suurimmat yritykset (25- 49 työntekijää sekä yli 50 työntekijää) eivät ole yhtä kannattavia. Näiden yritysten myyntikate on kaikilla 100 000 - 400 000 markkaa henkeä kohti. Toisaalta selkeästi kannattamattomista yrityksistä (myyntikate/työntekijä) kaikki ovat pieniä (2-5 ja 4-9 työntekijää). Suurimpien yritysten suhteellisen heikko menestys voi olla selitettävissä sillä, että toimintaa voimakkaasti laajennettaessa joko riskirahan tai ulkomaisen emoyhtiön rahoittamana, on markkinaosuuden tavoittelu otettu tärkeämmäksi liiketoiminnan tavoitteeksi kuin tämänhetkinen kannattavuus. On myös huomattava, että uusmediatoimialan nykyisessä markkinatilanteessa yrityksen arvo ei ole riippuvainen tämänhetkisestä tuloksentekokyvystä. Vastaavasti se, että osa pienistä yrityksistä ovat lukujen valossa heikosti kannattavia voidaan selittää yritysten suhteellisen nuorella iällä sekä toiminnan osa-aikaisuudella. Osa toiminnan kannattamattomuudesta sekä suurilla että pienillä yrityksillä voi kuitenkin johtua myös toiminnan organisoinnista. Tähän viittasivat useat haastateltavat kuten oheinen lausunto osoittaa: ”Paljon on puhuttu, että on hirveetä työvoimapulaa ja kyllä se osittain pitää paikkansa, mutta harva on heittänyt esiin kysymystä, kuinka tehokkaasti henkilöt tekee työtänsä. Se ei meinaa sitä että pitäis tehdä ikävämpiä hommia tai pitempiä päiviä, vaan että se on organisoitu tehokkaammin.” -Haastateltu uusmediayritys 37,6 % 17,7 % 10,8 % 10,6 % 10,1 % 5,4 % 5,0 % 1,4 % 1,3 % 8 Uusmediatoimialan liiketoiminnan jakautuminen Ulkoinen yritysviestintä Asiakasyrityksen sisäisen viestinnän ratkaisut Verkon sisältöpalveluiden tekeminen Elektroninen kauppa Ohjelmistotuotteet Digitaalisten oppimateriaalien tuotanto Internet-yhteysoperaattoritoiminta 3D-suunnittelu Tietokonepelituotanto (n=72)
  • 21. 23 Uusmedian käyttökohteet Toimialakartoituksessa yrityksiä pyydettiin jakamaan liikevaihtonsa seuraaviin osa-alueisiin: q Ulkoinen yritysviestintä q Digitaalisten oppimateriaalien tuotanto q Ohjelmistotuotteet q Tietokonepelituotanto q Internet-yhteysoperaattoritoiminta (osana uusmediayritysten muuta liiketoimintaa) q WWW-palveluiden ja sisältöjen tarjoaminen q Asiakasyrityksen sisäisen viestinnän ratkaisut q Elektroninen kauppa q 3D-suunnittelu Liikevaihdon jakaumaan vastauksia saatiin noin kolmannekselta alan yrityksistä. Eri osa-alueiden prosenttiosuudet laskettiin painottamalla kunkin yrityksen liikevaihdon jakaumaa yrityksen liikevaihdon suhteella koko alan kokonaisliikevaihtoon. Uusmediayritykset rakentavat lähinnä ulkoisen yritysviestinnän sekä asiakasyritysten sisäisen viestinnän ratkaisuja. Vielä pienikokoisia, mutta kasvavia liiketoiminta-alueita ovat elektronisen kaupan ratkaisut sekä ohjelmistotuotteet. Toiminnan jakautuminen on esitetty kuviossa 8. Reilu kolmannes uusmediatoimialan liikevaihdosta muodostuu edelleen ulkoisen yritysviestinnän suunnittelusta. Tähän osa- alueeseen kuuluvat internet-mainonnan, - markkinoinnin ja -viestinnän suunnittelu. Ulkoista yritysviestintää ovat esimerkiksi yritysten yksinkertaiset verkkopalvelut tai kotisivut, bannerimainonta ja multimediaesitykset (ks. kuvio 8). Asiakasyrityksen sisäisen viestinnän ratkaisut olivat toiseksi suurin osa-alue kokonaisliikevaihdosta. Se muodostaa noin viidesosan alan liikevaihdosta. Sisäisen viestinnän suunnitteluun kuuluvat intranet- ja extranet - ratkaisut, tietokantajärjestelmien integrointi sekä räätälöidyt ohjelmistot ja edellisiin liittyvät konsultointi ja koulutus. Huomattava on, että elektronisen kaupan nykyinen osuus alan kokonaisliikevaihdosta koostuu suureksi osaksi yritysten välisten kaupankäyntijärjestelmien tuottamisesta. Kuluttajamarkkinoilla harjoitettava elektroninen kauppa on vielä lapsen kengissään eikä siihen panosteta läheskään yhtä paljon kuin yritysmarkkinoiden järjestelmiin. Yritysmarkkinoilla esimerkiksi maksujärjestelmät eivät aiheuta epävarmuutta, sillä järjestelmät ovat 9 Ostetut ja tulevaisuudessa ostettavat uusmediapalvelut 100 % 85 % 75 % 60 % 65 % 80 % 65 % 70 % 25 % 35 % 35 % 45 % 30 % 30 % 10 % 15 % 20 % 15 % yritysviestintä mainonta sisäinen viestintä sähköinen kaupankäynti myynti ja seuranta koulutus tilausjärjestelmät tuotannon seuranta muu ostettu ostetaan
  • 22. 24 avoimia vain tarkoin määritellylle käyttäjäjoukolle. Liiketoiminta-alueiden kohdalla on huomioitava se, ettei internet-yhteysoperointia lueta mukaan uusmediatoimialaan. Liikevaihtojakauman yhteydessä Intenet-yhteyksien myynnin ja operointitoiminnan osuus muodostuukin vain sen osuudesta uusmediayritysten varsinaisesta liiketoiminnasta. Liiketoiminnan jakauman kehittyminen Vielä vuonna 1997 merkittävä osa uusmediatoimialan liiketoiminnasta muodostui kotisivujen tekemisestä. Kotisivut tai pikemminkin yksinkertaiset yritysten verkkopalvelut ovat edelleen olennainen osa uusmediatoimialan liiketoimintaa, mutta niiden merkitys uusmediayritysten liikevaihdossa laskee. Edellisen tutkimuksen tilanteeseen verrattuna uusmediatoimialan liiketoiminta on erikoistunut ja jalostunut. Nähtävissä on, että erityisesti verkkopalveluiden tekeminen sekä elektronisen kaupan ratkaisut tulevat kasvamaan rajusti. Varsinaisten sisältöpalveluiden tarjoamisella tarkoitetaan käyttäjälle lisäarvoa tuottavien palveluiden kehittämistä ja tarjoamista suoraan kuluttajille. WWW-palveluita ovat esimerkiksi sääpalvelut, hakupalvelut, muut hyötypalvelut, pelit, kilpailut jne. Internetin käyttö on muuttumassa yhä enemmän pelkästä tiedonhausta hyötyhakuisemmaksi. Tästä johtuen erilaisten WWW-palveluiden tarjoaminen mahdollisesti nousee yhä merkittävämmäksi uusmedialiiketoiminnan osa-alueeksi. Myös elektronisen kaupan ratkaisut tulevat yleistymään monilla uusmediayritysten asiakastoimialoilla. Kysyntä kohdistuu varsinkin yritysmarkkinoiden elektronisen kaupan järjestelmiin. Internetin mahdollistaman sähköisen tiedonsiirron avulla perinteiset EDI-pohjaiset yritysten väliset kaupankäyntijärjestelmät korvataan esimerkiksi extranet-perusteisilla ratkaisuilla, jolloin ollaan tekemisissä uusmediayritysten palvelutarjonnan kanssa. 11 Uusmediayritysten toiminnan aloittaminen 50% 27% 7% 10% 6% Uutena yrityksenä Olemassaolevan yrityksen uutena yksikkönä Tytäryhtiönä Vaihtamalla toimialaa Fuusioitumalla (n=72) 10 Uusmediayritysten toimialallaoloaika 8 % 28 % 50 % 14 % alle vuoden 1-2 vuotta 3-5 vuotta yli 5 vuotta (n=72)
  • 23. 25 Mitä asiakkaat ostavat uusmediayrityksiltä? Uusmediayritysten tuotteet ja palvelut ovat yhä läheisemmin yhteydessä asiakasyritysten liiketoimintaprosesseihin. Kotisivutuotannoista siirrytään entistä monimutkaisempiin ratkaisuihin. Asiakkaat ostavat uusmediayrityksiltä palveluita ja tuotteita tehostaakseen toimintaansa. Uusmedialta vaaditaan todellisia hyötyjä. Kuvio 9 havainnollistaa ostettuja uusmediatuotantoja asiakasyritysten näkökulmasta. Vastaajia pyydettiin nimeämään ne käyttökohteet, joihin uusmediayritysten tuottamia palveluita on asiakasyrityksissä käytetty. Tulokset eivät siten kerro käyttöalueiden keskinäisistä suuruuksista vaan käytön yleisyydestä. Kaikki vastanneet asiakasyritykset olivat ostaneet uusmediaa yritysviestintään ja noin kolme neljäsosaa yrityksistä oli käyttänyt uusmediapalveluita mainontaan. Kolmanneksi yleisintä oli sisäisen viestinnän sekä sähköisen kaupankäynnin palveluiden ostaminen. Näitä palveluita ilmoitti ostaneensa noin kaksi kolmasosaa yrityksistä. Sähköinen kaupankäynti on uusmediapalveluna yhä yleisempää. On kuitenkin oletettavaa, ettei se rahallisesti ole vielä kolmanneksi suurin uusmedian osa-alue. Edellisten lisäksi asiakasyritykset olivat hyödyntäneet uusmediaa sijoittajasuhteissa ja rekrytoinnissa sekä promootioissa ja kilpailuissa. Kyselyssä asiakasyrityksiltä tiedusteltiin myös tulevia uusmediapalveluiden ostokohteita. Vastauksista näkyi, että yleisimpien uusmediapalveluiden, yritysviestinnän ja mainonnan, suhteellinen osuus ostoista vähenee. Sen sijaan panostukset intranet- ja extranet- ratkaisuihin (sisäinen viestintä), sähköiseen kaupankäyntiin ja liiketoimintaprosessien kehittämiseen (myynnin ja tuotannon seuranta) tulevat asiakasyritysten omien arvioiden mukaan lisääntymään jonkin verran. Myös koulutuspalveluiden ostaminen on yhä yleisempää. 12 Uusmediatoimialan työllistämisvaikutukset 1997-2000e (työntekijää) Täyspäiväiset Osa-aikaiset 930 301 1997 1998 1999e 2000e 1378 457 1769 2190 618 535 Lähde: mukaillen Pelkonen, Tommi & Vänanen, Teemu. 1999. LTT-Tutkimus Oy. Julkaisuja B153. HesePrint, Helsinki. s. 57. 5 Pelkonen & Väänänen, 1999
  • 24. 26 Liiketoiminnan aloittaminen Suurin osa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä on ollut alalla yli kolme vuotta. Yli viisi vuotta toimineita yrityksiä oli noin kuudennes. Noin kolmasosa yrityksistä on suhteellisen nuoria - ne ovat olleet alalla vasta yhdestä kahteen vuotta (ks. kuvio 10). Tutkimus vahvistaa vuoden 1997 tutkimuksen tulosta, jonka mukaan voidaan todeta, että uusmediatoimiala muodostui vuosien 1995 ja 1996 aikana. Edelliseen tutkimukseen verrattuna uusia toimijoita on tullut lisää ja alan yritysten lukumäärän voidaan edelleen olettaa kasvavan jonkin verran. Päätelmissä on kuitenkin oltava varauksellinen, koska Uusmediateollisuus 1997 - tutkimuksen kohderyhmä oli nykyistä selvitystä laajempi. Vaikka alalletuloesteet ovat nousseet hieman edelliseen tutkimukseen verrattuna, muutamat toimialalle tulleet uudet yritykset ovat kivunneet nopeasti toimialan suurimpien yritysten joukkoon. Tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei toimiala siis ole vielä vakiintunut, vaan edelleen kehityksensä alkuvaiheissa. Kilpailun voidaan kuitenkin olettaa kiristyvän voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Tätä kuvaa hyvin myös oheinen lausunto: ”Mä luulen, että pelikenttä on niin täynnä yrityksiä jo tällä hetkellä, että kyllä tää toimiala tulee muotoutumaan nyt kentällä toimivien yritysten päälle, ei täällä hirveesti oo tilaa uusille tulijoille tai sitten niiden täytyy tulla todella raskaalla ulkopuolisella rahoituksella.” -Haastateltu uusmediayritys Yrityksen perustamistapa Yrityksiltä kysyttiin myös miten he olivat aloittaneet toimintansa (ks. kuvio 11). Yli puolet otoksen yrityksistä on aloittanut liiketoimintansa täysin uutena yrityksenä. Neljännes on aloittanut toimintansa uutena yksikkönä jo olemassa olevan yrityksen yhteydessä. Muita uusmedialiiketoiminnan aloittamismuotoja olivat toimialan vaihtaminen, tytäryhtiön perustaminen sekä liiketoimintojen yhdistäminen jonkin toisen yrityksen kanssa. Verrattaessa tuloksia Uusmediateollisuus Suomessa 1997 -tutkimukseen voidaan todeta, että uusien yritysten osuus on kasvanut hieman. Uudeksi yksiköksi perustettujen toimijoiden suhteellinen osuus on puolestaan pienentynyt edellisestä tutkimuksesta. Uusmediayritysten erikoistuminen Neljä viidestä uusmediayrityksestä ilmoitti olevansa erikoistunut johonkin tiettyyn asiakassegmenttiin, toimialaan tai uusmediapalveluun. Yritysten erikoistumisella ei ollut alueellisia eroavaisuuksia. Erikoistumattomia 13 Uusmediayritysten rekrytointikanavat 10 % 6 % 29 % 7 % 53 % 27 % 74 % 23 % 14 % 0 % 0 % 11 % 9 % 17 % 20 % Lehti-ilmoitukset [ Internet [ Henk.koht.suhteet [ Messut [ Muut[ Tärkein II tärkein III tärkein (n=72) Lähde: mukaillen Pelkonen, Tommi & Vänanen, Teemu. 1999. LTT-Tutkimus Oy. Julkaisuja B153. HesePrint, Helsinki. s. 60.
  • 25. 27 yrityksiä löytyi joka puolelta Suomea sekä suurilta että pieniltä paikkakunnilta. Noin neljännes uusmediayrityksistä ilmoitti erikoistuneensa suuryritysasiakkaisiin. Tiettyyn toimialaan erikoistuneita oli noin viidennes. Muita merkittäviä erikoistumisalueita olivat pk- yrityssektori, internet-, intranet- ja extranet- palveluiden tuotanto, koulutus, elektronisen kaupankäynnin ratkaisut sekä business-to- business-asiakkaat. Saattaa kuitenkin olla, että yritysten ilmoittamat erikoistumisalueet ovat ennemminkin liiketoiminnallisia tavoitetiloja kuin todellisia erikoistumisalueita. Tätä kuvaavat myös seuraavat lausunnot: ”Pohjoisen Suomen suppea asiakaskaarti ei tee erikoistumisesta helppoa. Toisaalta koko Suomen mittainen markkinointi ei tunnu järkevältä tässä vaiheessa. Erikoistumista on kuitenkin havaittavissa.” - Uusmediayritys ”Joukosta erottuvat laadukkaat ja kokonaisvaltaisia palveluja tarjoavat yritykset. Toisaalta menestyjiin kuuluvat jatkossa myös ne pienemmät ja laadukkaat uusmediatoimialan yritykset, joilla on vahva erikoisosaaminen tietyllä alueella.” - Uusmediayritys ”Yritykset joutuvat erikoistumaan pakon edessä.” - Uusmediayritys ”Ehkä suurimmat väliinputoajat ovat keskisuuret alan yritykset, jotka eivät ole profiloituneet johonkin tiettyyn asiaan. Pienille, hyvin kapean alan yrityksille, jotka toimii lähinnä alihankkijoina isommille, löytyy varmaan töitä koko ajan. Ne ovat yleensä sen kokoluokan yrityksiä, että pystyvät joustavammin säätelemän tuotantoaan.” - Uusmediayritys Uusmediayritysten henkilöstö 5 Uusmediatoimialalla toimivien työntekijöiden määrä on kasvamassa voimakkaasti. Noin 60% kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti palkkaavansa lisää henkilöstöä lähitulevaisuudessa. Näistä lähes kymmenesosa ilmoitti rekrytoivansa paljon uutta henkilöstöä. Vuonna 1998 uusmediatoimialalla arvellaan työskennelleen noin 1800 työntekijää. Vuoden 1999 henkilöstön määräksi arvioidaan 2300 työntekijää ja vuoden 2000 henkilöstömääräksi 2800 henkeä. Oheisessa kuvassa henkilöstön määrän kehitys sekä jakautuminen osa-aikaisiin sekä täyspäiväisiin työntekijöihin on kuvattu vuosina 1995 - 2000. Uusmediatoimialan työvoimatarvetta arvioitiin seuraavasti: Ensimmäiseksi arvioitiin kokonaishenkilöstömäärää vuonna 1998 lisäämällä 20 prosenttia Uusmediaryhmän aineistoissa olevaan uusmediayritysten palveluksessa olevaan 14 Uusmediayritysten henkilöstön koulutustaustat tasoittain ja aloittain 21 % 27 % 13 % 18 % 9 % 8 % 4 % Akateeminen loppututkinto Akateemisen opinnot kesken Ammattikorkeakoulututkinto/kesken Opistotutkinto/kesken Ammattitutkinto/erikoistutkinto Lukio/peruskoulu Muu 33 % 18 % 10 % 21 % 14 % 4 % Tekninen Graafinen/design Viestintä Kaupallinen Itseoppinut Muu (n=72) Lähde: mukaillen Pelkonen, Tommi & Vänanen, Teemu. 1999.LTT-Tutkimus Oy. Julkaisuja B153. HesePrint, Helsinki. s. 52. 6 & 7 Pelkonen & Väänänen, 1999
  • 26. 28 1500:aan. Tämä lisäys perustuu siihen tosiasiaan, että suurin osa kokonaisaineistosta puuttuvista yrityksistä on hyvin nuoria ja pieniä, usein yhden tai kahden hengen yrityksiä. Näin saatiin toimialan tuotantoyritysten henkilöstömääräksi vuonna 1998 1800 työntekijää. Henkilöstötarvetta vuosina 1999 ja 2000 arvioitiin tämän jälkeen perustuen toimialan kasvuennusteeseen. Kasvutavoitteiden lisäksi huomioitiin yritysten pyrkimys toiminnan kannattavuuteen. Alan ollessa hyvin työvoimavaltainen, henkilöstön tuottavuudella voidaan olettaa olevan suora vaikutus kannattavuuteen. Liikevaihdon kasvun on oletettu olevan hyvin suoraan verrannollinen henkilöstömäärän kasvuun alalla. Arvioitaessa rekrytointitarvetta nämä seikat pyrittiin huomioimaan seuraavasti: Ensin arvioitiin yritysten pyrkivän noin kymmenen prosentin kannattavuusparannukseen vuosittain. Tämä arvio perustui teemahaastatteluiden yhteydessä esiintulleisiin seikkoihin. Näin ollen tunnusluvun liikevaihto/henkilö voidaan olettaa parantuvan noin 5-10 % vuodessa, eli vuonna 1999 olevan noin 397t markkaa ja 2000 417t markkaa per henkilö, mikäli alan yleinen kehitys jatkuisi ennustetun mukaisena. Tämän jälkeen laskettiin vuosien 1999 ja 2000 henkilöstön lisäystarpeet jakamalla kasvuennusteet tunnusluvulla liikevaihto /työntekijä. Vuoden 1999 uusmediatoimialan tuotantoyritysten henkilömääräksi saatiin siten noin 2300 työntekijää ja vuoden 2000 henkilöstömääräksi noin 2800 ihmistä. Vuotuiset rekrytointimäärät olisivat näin ollen noin 500 työntekijää vuosittain (1999: + 25 % ja 2000: +22%) Tutkimuksen yhteydessä havaittiin, että hieman yli neljännes uusmediayritysten henkilöstöstä työskentelee osa-aikaisessa työsuhteessa. Tämä huomioitiin kokonaisarviossa ja esitetään myös kuviossa 12. Arvion luotettavuutta tarkasteltiin lisäksi vertaamalla sitä tarkempaan kyselytutkimukseen (n=73) osallistuneiden yritysten antamiin tietoihin. Nämä yritykset suunnittelivat palkkaavansa vuonna 1999 yhteensä 524 työntekijää lisää (noin +50 %). Tähän arvioon on kuitenkin suhtauduttava varauksella, uusmediayrityksillä on ollut taipumus olla ylioptimistisia tulevaisuutensa suhteen. 15 Uusmediayritysten henkilöstön tehtäväkenttien jakautuminen 13% 9% 18% 15% 12% 15% 18% AsiakassuhteetProjektijohto TietojärjestelmätOhjelmointi Graafinen suunnittelu Sisältösuunnittelu M uut (n=72) 8 Helomaa, 1999 Lähde: mukaillen Pelkonen, Tommi & Vänanen, Teemu. 1999. LTT-Tutkimus Oy. Julkaisuja B153. HesePrint, Helsinki. s. 38.
  • 27. 29 Varovaisestikin arvioituna tämän havainnon voidaan kuitenkin todeta tukevan arviota rekrytoitavien kokonaismäärästä. Olennaista on myös huomata, että uusmediatoimialan yritysten on oletettu käyttävän kasvavissa määrin joustavia työsopimuksia ja paljon ns. freelance-työntekijöitä. Yleisestä käsityksestä poiketen tutkituissa yrityksissä ei osa- aikaisten työntekijöiden prosentuaalinen osuus kaikista työntekijöistä ole kasvanut merkittävästi, eikä sen odoteta kasvavan merkittävästi vuonna 1999. Voidaankin todeta että uudet työtavat, kuten etätyö, eivät ole lainkaan tyypillisiä uusmediayrityksille. Henkilöstön rekrytointi 6 Uusmediayritysten tärkein rekrytointikanava on henkilökohtaiset suhteet..Toiseksi tärkein kanava oli Internet. Muina rekrytointitapoina yritykset mainitsivat perinteisen lehti-ilmoittelun, koulutus- ja oppilaitoksista tapahtuvan suoran rekrytoinnin, kilpailijat, työnvälitystoimistot, ”puskaradion” sekä suorat yhteydenotot työnhakijoilta. Kuviossa 13 on esitelty uusmediayritysten mainitsemat kolme tärkeintä rekrytointikanavaa. Haastatteluiden perusteella tuli ilmi että työvoiman vaihtuvuus on vielä melko vähäistä, kuten seuraavasta lausunnosta käy ilmi: ”Meiltä on lähtenyt muutama kaveri pois ja tilalle tullut muutama parempi. No hard feelings, täällä tapahtuu koko ajan muutosta. Me ollaan aika neutraalilta pohjalta yritetty 16 Väite: yrityksellämme ei ole juuri lainkaan yhteistyötä muiden alan yritysten kanssa ei kuvaa yrityksemme yhteistyösuhteita 52% kuvaa yrityksemme yhteistyösuhteita jossain määrin 35% kuvaa yrityksemme yhteistyösuhteita hyvin 13% (n=72) s ei kuvaa yrityksemme yhteistyö- suhteita s kuvaa yrityksemme yhteistyö- suhteita jossain määrin s kuvaa yrityksemme yhteistyö- suhteita hyvin Yhteistyö on satunnaista/ projektiluontoista Yhteistyö on alihankintaa Yhteistyö on partnerisuhteita, jossa jaetaan liiketoiminnan riskit Liiketoiminta perustuu aktiiviseen verkostoitumiseen 15% 24% 40% 38% 39% 29% 18% 15% 46% 47% 42% 47% 17 Uusmediayritysten yhteistyösuhteet (n=72)
  • 28. 30 rekrytoida ihmisiä ja pysytelty poissa kaikkein verisimmistä kahinoista.” -Haastateltu uusmediayritys Henkilöstön koulutustausta 7 Tutkimuksen yhteydessä selvitettiin nykyisin toimialalla toimivien työntekijöiden koulutustaustoja (ks. kuvio 14). Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstöstä melkein puolet on koulutustaustaltaan akateemisesti koulutettuja tai heillä on jo suoritettuja korkeakouluopintoja. Alan yhtenä ominaispiirteenä on kuitenkin suuri määrä vielä opintojaan suorittavia henkilöitä. Akateemisesti kouluttautuneista työntekijöistä tämä osuus on yllättävänkin korkea - yli neljännes koko uusmediatoimialan henkilöstöstä. Tarkasteltaessa alan henkilöstön koulutustaustoja voidaan todeta teknisen koulutuksen saaneita olevan noin kolmannes henkilöstöstä. Graafinen ja kaupallinenkin koulutustausta edustavat kumpikin noin viidennestä. Viestintään erikoistuneita on alalla noin kymmenesosa. Merkittävää on huomata kuitenkin suuri itseoppineiden määrä, 14 prosenttia koko kohdejoukosta. Tämä selittynee uusmediatoimialan nuoruudella - useat alalla toimivat ovat hankkineet taitonsa omin voimin, kun koulutusjärjestelmä ei kenties ole kyennyt tuottamaan tarvittavia ammattitaitoja. Koulutusjärjestelmän toimivuudesta todettiin mm seuraavaa: ”Kyllä tämä bisneksenä alkaa jo osoittaa sellasta kantavuutta varsinkin ulkomailla, että ei olisi mitenkään huono yhdistelmä lisätä koulutusta siitä, miten verkossa voidaan tehdä bisnestä. Lähinnä ne on kaupallisen tajun omaavia ihmisiä, joille me sitten opetetaan nämä internetin lainalaisuudet. Sillä puolella toivoisi Kauppikselta ja Hankenilta aktiivisuutta vielä enemmän. Mutta se on pitkä prosessi kun henkilön valmistuminen kestää 5-6 vuotta, vaikka tänään aloitettaisiin.” -Uusmediayritys Henkilöstön työtehtävät Henkilöstön jakautumista eri työtehtävittäin havainnollistaa kuvio 15. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että yrityksiä pyydettiin nimeämään yhdelle työntekijälleen vain yksi työalue. Hyvin harvoin uusmediayrityksen todellinen tilanne on kuitenkaan tämä - sama työntekijä voi toimia monessa eri tehtävälohkossa. Teknisen toteutuksen työtehtävät (tietojärjestelmät ja ohjelmointi) edustavat noin kolmannesta työntekijämäärästä. Tuotannollinen suunnittelu (projektijohto ja sisältösuunnittelu) edustaa hieman yli viidennestä ja graafinen suunnittelu hieman alle viidennestä kokonaisuudesta. Asiakassuhteisiin erikoistuneita työntekijöitä voidaan arvioida olevan myöskin hieman alle viidennes työntekijöistä ja muissa tehtävissä ja tukitoiminnoissa uusmediayritysten työntekijöistä toimii noin kymmenesosa työntekijöistä. 18 Alihankinnan osuus vuosina 1997 ja 1998 alle10% 10-19% 20-30% yli 30% 59% 46% 18% 30% 15% 13% 8% 11% 1997 (n=104) 1998 (n=72)
  • 29. 31 Vaadittu osaaminen8 Työtehtäväkenttä havainnollistaa myös uusmediayrityksessä tarvittavaa osaamista. Osaaminen voidaankin jakaa neljään osa- alueeseen: tekniseen, viestinnälliseen, johtamis- ja liiketoiminnalliseen osaamiseen. Näitä osaamiskenttiä pyrittiin arvioimaan lähinnä teemahaastatteluihin perustuen. Tekniseen osaamiseen liittyvät taidot ovat oleellisia uusmediayritysten ratkaisujen monimutkaistuessa - yhä useammin tarvitaan syvällisiä verkko-ohjelmointitaitoja, Internet- teknologian ja tietokantojen vahvaa tuntemusta sekä tietojärjestelmien integrointiin liittyviä taitoja. Viestinnällisen osaamisen alueella uusmediayritykset kokivat erityisen tärkeiksi multimedian suunnitteluun, muokkaukseen ja käyttöön liittyvät taidot. Lisäksi varsinkin multimediatuotantojen kohdalla tuotannosta vastaavalla henkilöllä tulee olla vahvat kerronnalliset taidot, joita käytetään tuotantojen käsikirjoitusvaiheessa sekä lisäksi itse tuotteen tai ratkaisun sisällönsuunnittelussa tai tuotannossa. Liiketoiminnallisen osaamisen tärkeys uusmediayrityksissä korostuu nimenomaan tuotteiden ja palveluiden myynti- ja markkinointitaitona. Uusmediayritykset kokivat erityisesti myynti- ja markkinointitaitonsa puutteellisiksi. Johtamisosaamiseen liittyvät puutteet voivat hidastaa yrityksen kasvua. Teemahaastatteluissa yritykset kokivat toiminnan suunnittelun kannalta tärkeiksi strategiset johtamistaidot. Lisäksi yritykset korostivat sosiaalisten johtamistaitojen merkitystä niin yrityksen kuin projektijohtamisenkin yhteydessä. Yrityksen ja tuotantotiimin johtaminen vaativat kumpikin hyviä vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja sekä yrityksen sisällä että asiakasrajapinnassa. Uusmediayritysten välinen yhteistyö Yhteistyösuhteita tutkittiin sekä kysymällä yhteistyösuhteista, että arvioimalla alihankinnan määrää suhteessa yrityksen koko liikevaihtoon. Kyselyn tuloksena yli puolella tutkimukseen osallistuneista yrityksistä on yhteistyötä muiden uusmediayritysten kanssa. Yllättävä havainto on kuitenkin se, että 48% vastaajista ilmoitti, että väite ”yrityksellämme ei ole juuri lainkaan yhteistyötä muiden alan yritysten kanssa” kuvaa hyvin tai jossain määrin yrityksen yhteistyösuhteita (ks. kuvio 16). Verrattuna Uusmediateollisuus Suomessa 1997 -tutkimuksen tuloksiin muutos on suuri - vuonna 1997 vain 7% yrityksistä ilmoitti ettei heillä ole juurikaan yhteistyötä muiden alan yritysten kanssa. Hyvin usein yhteistyö on muodoltaan satunnaista tai projektiluontoista. Reilulla kolmanneksella eli 39%:lla yrityksistä oli lähinnä satunnaista yhteistyötä muiden uusmediayritysten kanssa. Luku on hieman noussut edellisestä tutkimuksesta, jossa satunnaista yhteistyötä oli 31% yrityksistä. Kolmasosa yrityksistä, jotka ilmoittivat yhteistyön olevan satunnaista, ilmoittivat yhteistyön myös olevan lähinnä alihankintaa (ks. kuvio 17). Alihankinta yhteistyön muotona Yhteistyön astetta voi 19 Uusmedia- yritysten kansainväliset suhteet Ei kuvaa lainkaan 48% Kuvaa jossain määrin 22% Kuvaa tilannetta hyvin 30% (n=72) Väite: Yrityksellämme on kansainvälisiä yhteistyöpartnereita
  • 30. 32 tarkastella myös alihankinnan laajuuden avulla. Suurin osa alihankinnasta on alle 10% kokonaistuotannosta (ks. kuvio 18). Vastaavasti tuotantojen, joiden osuus ylittää 30% kokonaistuotannosta on kasvanut. Uusmediayritykset ovat alihankkineet tuotannostaan mm. graafisen suunnittelun ja toteutuksen, ohjelmoinnin, av-toteutukseen ja ohjelmointiin sekä tuotteistukseen liittyviä palveluita. Kysyttäessä uusmediayrityksiltä toimialan verkostoitumisesta yritykset arvioivat uusmediayritysten väliset yhteistyöverkostot jokseenkin puutteellisiksi. Yhteistyön tehostaminen uusmediayritysten välillä tehostaisi toimialaa koskevan tiedon kulkua ja ajatusten vaihtoa, ja siten yhdistäisi alueellisesti ympäri Suomea toimivat yritykset. Tilanne näkyy myös tutkimuksen tuloksissa, sillä vain kuudennes yrityksistä koki liiketoimintansa perustuvan aktiiviseen verkostoitumiseen. Lähes samankaltainen tilanne oli liiketoiminnan riskien UUSMEDIAYRITYKSET JA NIIDEN ALUEELLINEN JAKAUMA 20 Uusmediayritysten sijainti toimi- paikkojen suhteen 1997 ja 1999 64 % 10 % 5 % 3 % 18 % 51 % 9 % 5 % 4 % 3 % 2 % 26 % Pääkaupunkiseutu Tampere Turku Jyväskylä Muut paikkakunnat yhteensä Pääkaupunkiseutu Tampere Turku Jyväskylä Rovaniemi Oulu Muut paikkakunnat yhteensä Tutkimus 1997 Tutkimus1999 (n=101) (n=314) 3
  • 31. 33 21 Uusmediaritysten lukumäärän, liikevaihdon ja henkilöstön suhteellinen jakauma lääneittäin ITÄ- SUOMEN LÄÄNI Osuus yrityksistä..........3.5 % Osuus liikevaihdosta .....1.7 % Osuus henkilöstöstä .....1.9 % ETELÄ- SUOMEN LÄÄNI Osuus yrityksistä ..........60,2 % Osuus liikevaihdosta .....68.6 % Osuus henkilöstöstä ......67.4 % AHVENAN- MAAN LÄÄNI Osuus yrityksistä .........0,3 Osuus liikevaihdosta .....0 % Osuus henkilöstöstä .....0 % LAPIN LÄÄNI Osuus yrityksistä ..........3.2 % Osuus liikevaihdosta ......0.3 % Osuus henkilöstöstä ......0.3 % OULUN LÄÄNI Osuus yrityksistä ...........4.1 % Osuus liikevaihdosta ......3.2 % Osuus henkilöstöstä ..........3 % LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Osuus yrityksistä...........28.7 % Osuus liikevaihdosta ......26.2 % Osuus henkilöstöstä .......27.4 %
  • 32. 34 jakamisen suhteen (ks. kuvio 18). Eri haastateltavien lausunnot olivat kuteinkin tässä suhteessa ristiriitaisia kuten seuraavista esimerkeistä voi päätellä: ”Mä olen hyvin skeptinen verkottumisen suhteen. Se on loistava idea, mutta toteutus on äärimmäisen vaikeeta. Pitää löytää hillittömän hyvin toimivia firmoja jotta ne voi verkottua keskenään.” -Haastateltu uusmediayritys ”Lyhyesti: Olisi yksi lohko, joka kävisi kansainvälistä kauppaa ja imuroisi töitä Suomeen. Hajauttaisi työt osaprojekteihin pienille ja joustaville eri puolella maata toimiville erikoisosaajille, kokoaisi paketin ja palauttaisi asiakkaalle. Tämän tyyppisessä alihankintaverkostossa toimiminen vapauttaisi yritykset erikoistumaan omaan osaamislohkoonsa eikä polttamaan ruutia jatkuvaan uuteen asiakashankintaan markkinointiin ja mainontaan ja muuhun varsinaiseen työtehtäviin liittymättömiin ja tehokasta työaikaa varastaviin toimintoihin.” -Haastateltu uusmediayritys Uusmediayritysten kansainvälistymisnäkymät Kansainvälistyminen on yksi uusmediatoimialan kasvun kynnyskysymyksistä lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen yhteydessä kansainvälistymistä pyrittiin arvioimaan sekä teemahaastatteluiden että kyselytutkimuksen tulosten avulla. Seuraavassa esitellään tärkeimpiä havaintoja suomalaisten uusmediayritysten omaan ja alansa kansainvälistymiseen liittyvistä näkemyksistä. Uusmediayritysten kansainväliset suhteet Vastanneista uusmediayrityksistä 30 % ilmoittaa toimivansa yhteistyössä ulkomaisten uusmediayritysten kanssa. Lähes puolet ilmoitti olevansa mukana jonkinlaisessa kansainvälisessä yhteistyössä (ks. kuvio 19). Ulkomaisia yhteistyökumppaneita on tällä hetkellä erityisesti kansainvälisten mainostoimistoketjujen uusmediayksiköillä ja muutamilla toimialan suurimmilla yrityksillä. Kansainvälistymisstrategiat Suomalaisten uusmediayritysten on odotettu tekevän merkittäviä päätöksiä kansainvälistymisestään lähitulevaisuudessa. Uusmediayrityksistä yli 60 % uskoi uusmediayritysten laajentavan toimintaansa Suomen ulkopuolelle seuraavan kahden vuoden aikana. Yhtenä tärkeimpänä kansainvälistymiskeinona uusmediayrityksille nähtiin asiakkaan mukana kansainvälistyminen. Yli 80 % yrityksistä uskoi kansainvälistymisen tapahtuvan asiakkaan liiketoimintojen mukana. ”Tällä hetkellä meillä on neljä eri kansainvälistymisstrategiaa. Yksi on oman tytäryhtiön perustaminen, toinen on osakkuusyhtiön perustaminen jonkun paikallisen kumppanin kanssa. Yksi on asiakkaan ehdoilla meneminen ja neljäntenä meillä alkaa olla tiettyjä valmiuksia, jolloin viedään enemmänkin tuotteita ja teknologiaa eikä niinkään businessosaamista ja kasvukonseptia. ” -Haastateltu uusmediayritys 22 Toimipaikan vaihto / uuden toimipisteen avaaminen (n=73) Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit 64% 70% 40% 36% 30% 60% Ei harkitse vaihtamista / uuden toimipaikan avaamista Harkitsee vaihtamista / uuden toimipaikan avaamista
  • 33. 35 Onko sisältöosaaminen kansainvälistymisen esteenä? Lähes 80 % yrityksistä arvioi suomalaisen teknisen osaamisen olevan joko erinomaisella tai ainakin hyvällä tasolla, kun uusmediayrityksiä pyydettiin arvioimaan omaa teknistä, sisältö- ja uusmediaosaamistaan kansainväliseen tasoon verrattuna. Kuitenkin vain 40 % yrityksistä arvioi sisältöosaamisen hyväksi tai sitä korkeammaksi. Lähes 90 % yrityksistä uskoi teknisen osaamisen olevan riittävällä tasolla Suomessa. Toisaalta sisältöosaamisen riittävyyteen ei suhtauduttu yhtä optimistisesti. Noin neljännes yrityksistä arvioi, että sisältöosaamista ei ole riittävästi Suomessa. Ovatko ulkomaiset kilpailijat uhkatekijä suomalaiselle uusmediayritykselle? Uusmediakenttää on viime vuosina värittänyt kansainvälisten toimijoiden tulo kotimarkkinallemme. Yritykset suhtautuvat kuitenkin niiden tuomaan uhkaan hyvin ristiriitaisesti. Noin neljännes uusmediayrityksistä kokee ulkomaiset toimijat uhkaksi toiminnalleen, kun taas neljännes yrityksistä pitää uhkaa pienenä tai merkityksettömänä. Alan osaamisen oletetaan kuitenkin säilyvän kotimaisissa käsissä. Kolme neljännestä toimijoista uskookin uusmedian huippuosaajien pysyvän kotimassa. ”Kansainvälistyminen on alalla trendi, joka on 23 Alueelliset kasvumahdollisuudet Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit Kaikki yhteensä resursseja ei ole riittävästi resursseja niukasti resursseja tarpeeksi resursseja runsaasti % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100(n=72) Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit Kaikki yhteensä resursseja ei ole riittävästi resursseja niukasti resursseja tarpeeksi resursseja runsaasti % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100(n=72) Väite: Toimipaikallamme on riittävästi osaavia työntekijöitä Väite: Toimipaikallamme on riittävästi kasvumahdollisuuksia 24 Osaavat työntekijät
  • 34. 36 enemmän puhetta kuin toimintaa. Meille se on pelkkää toimintaa. Me näemme kansainvälistymisen niin, että me halutaan tehdä töitä täällä kansainvälisille markkinoille” -Haastateltu uusmediayritys Uusmediayritysten jakautuminen alueellisesti U usmediatoimiala Suomessa 1999 - tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli tarkastella toimialan alueellisia eroja. Ohessa yritysten jakautuminen on kuvattu lääneittäin ja aluekeskusten mukaan. Yritysten jakautuminen lääneittäin Tutkimuksessa oli mukana 314 uusmediayritystä, jotka ovat jakautuneet lääneittäin alla olevien kuvioiden mukaisesti. Alueelliseen jakaumaan yritykset on sijoitettu päätoimipaikkansa mukaan. Uusmediayritysten lukumäärä oli selvästi suurin Etelä- ja Länsi-Suomessa, sillä näihin kahteen lääniin sijoittui lähes 90% alan yrityksistä. Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit Kaikki yhteensä resursseja ei ole riittävästi resursseja niukasti resursseja tarpeeksi resursseja runsaasti % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 25 Asiakkaita alueittain (n=72) 26 Koulutus alueittain Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit Kaikki yhteensä resursseja ei ole riittävästi resursseja niukasti resursseja tarpeeksi resursseja runsaasti % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100(n=72) Väite: Toimipaikallamme on riittävästi asiakkaita Väite: Toimipaikallamme on saatavilla riittävästi koulutusmahdollisuuksia
  • 35. 37 Yritysten jakautuminen toimipaikoittain Kaksi kolmannesta uusmediayrityksistä sijaitsi pääkaupunkiseudulla ja Tampereella yrityksistä sijaitsi 10%. Pienimuotoisia yrityskeskittymiä olivat myös Turku ja Jyväskylä, muuten yritykset olivat hajautuneet ympäri Suomea. Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksen perusteella pääkaupunkiseudulla sijaitsee edelleen valtaosa eli puolet uusmediayrityksistä. Vuodesta 1997 tilanne on muuttunut niin, että pääkaupunkiseudun osuus yritysten kokonaismäärästä on laskenut noin 15 prosenttiyksikköä. Edelliseen tutkimukseen nähden uusia kasvukeskittymiä on havaittavissa Rovaniemellä ja Oulussa. Liikevaihdon jakautuminen lääneittäin ja kunnittain Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että uusmediatoimiala on keskittynyt liikevaihdollisesti myös hyvin voimakkaasti Etelä-Suomeen. Vuodesta 1997 Etelä-Suomen painopiste tuntuu vain kasvaneen ja sen suhteellinen osuus lähentelee nykyisin noin 70 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Vastaavasti muiden läänien suhteelliset osuudet ovat pienentyneet noin kymmenen prosenttiyksikköä. Merkittävimpinä alueellisina liikevaihdon keskuksina nousevat karttakuvista esiin pääkaupunkiseutu (n. 65%), Tampereen seutu (n. 18 %) Turun seutu (n. 3 % kokonaisliikevaihdosta) . Pienempiä aluekeskuksia ovat Jyväskylän ja Oulun seudut. Henkilöstön jakautuminen lääneittäin Tarkasteltaessa toimialan henkilöstömäärän jakautumista alueellisesti havaitaan Etelä- Suomessa työskentelevien osuudeksi noin kaksi 27 Alueellinen rahoitus Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit Kaikki yhteensä resursseja ei ole riittävästi resursseja niukasti resursseja tarpeeksi resursseja runsaasti % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100(n=72) 28 Alueellinen yhteistyö (n=73) Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit kuvaa hyvin kuvaa jossain määrin ei kuvaa % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 (n=72) Väite: Toimipaikallamme on saatavilla riittävästi rahoitusta Väite: Yrityksellämme ei ole lainkaan yhteistyötä muiden alan yritysten kanssa
  • 36. 38 kolmasosaa. Vastaavasti Länsi-Suomen työntekijät edustavat noin kolmeakymmentä prosenttia toimialan henkilöstöstä. Tärkeimpinä aluekeskuksina ovat henkilöstön kannalta katsottuna jälleen pääkaupunkiseutu (n. 60 %), Tampere ja Turku sekä Jyväskylä. Toimipaikan valinta Uusmediayritysten toimipaikan sijainnin tärkeimpiä perusteita olivat perustajien asuinpaikka sekä emoyhtiön toimipaikka. Nämä kriteerit eivät olleet alueesta riippuvaisia. Alueellisesta sijainnista riippumatta yritykset myös katsoivat, etteivät alueen kasvumahdollisuudet tai työntekijöiden saatavuus vaikuttaneet kovin paljon silloin, kun yritys perustettiin. Uusmediayritykset onkin pääasiallisesti perustettu lähelle yritysten omistajien kotipaikkaa. UUSMEDIAYRITYS JA ASIAKKAAT 4 B Uusmediayritysten asiakkaat toimialoittain PÄÄLUOKAT ALALUOKAT TOIMEKSIANTOJA Teollisuus Sähkö- ja energiayritykset ............................6 Tekstiiliteollisuus..........................................10 Rakennusteollisuus ......................................18 Metsä- ja paperiteollisuus ............................12 Kemian teollisuus / metalliteollisuus .............28 Elintarviketeollisuus .....................................29 Elektroniikkateollisuus .................................16 Valmistus Sähkölaitteet................................................5 Lääketeollisuus ja kosmetiikka-ala................11 Koneet ja konerakennus...............................30 Palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa ............................26 Teleliikenne / Tietotekniikka .........................74 Pankkiala ja rahoitus / kiinteistöt .................33 Mainos- ja mediatoimistot ............................19 Kustannustoiminta ja mediat ........................35 Kuljetustoiminta...........................................12 Koulutus .....................................................16 Konsulttitoiminta ..........................................8 Julkinen sektori ...........................................67 Hotelli- ja ravitsemusala ..............................15 Monialayritys .......................................................................44 Muu.....................................................................................47 Luvut kuvaavat asiakastoimeksiantojen lukumäärää, eivät projektien suhteellista suuruutta. Toimialaluokittelulähde : mukaillen Tilastokeskus, 1998
  • 37. 39 Toimipaikan valintaan vaikutti kuitenkin asiakkaiden sijainti, sillä noin puolet yrityksistä mainitsi tämän olevan tärkeä syy. Erityisen painava tämä peruste oli Etelä-Suomessa sijaitsevilla yrityksillä. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä rahoituksen ja viranomaisten toimien merkitys vaikutti keskimääräistä enemmän. Yrityksiltä tiedusteltiin myös heidän aikeitaan vaihtaa toimipaikkaa tai avata uusi toimipiste (ks. kuvio 22). Tutkimuksen perusteella Länsi- ja Etelä-Suomessa oli pienin halu vaihtaa paikkakuntaa. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä ajatus uuden toimipaikan avaamisesta tai toimipaikan vaihtamisesta oli huomattavasti Etelä- ja Länsi-Suomea yleisempää. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivista uusmediayrityksistä toimipaikan vaihtamista tai uuden toimipaikan avaamista harkitsevista kaksi kolmannesta oli harkinnut sijainniksi pääkaupunkiseutua. Yleinen uuden toimipaikan suunniteltu sijaintipaikka oli suurempi kaupunki nykyisen toimipaikan lähiseudulla, esimerkiksi samassa läänissä. Pääkaupunkiseudun yrityksistä noin vajaa 10% suunnitteli laajentavansa toimintaansa ulkomaille. Muutama pääkaupunkiseudun yritys suunnitteli myös avaavansa toimipaikan muualle Suomeen. Yritysten toiminta- mahdollisuudet eri alueilla Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella uusmediatoimialan alueellisia toimintamahdollisuuksia. Resursseilla tarkoitetaan tässä yhteydessä mm. uusmediayrityksen päätoimipaikalla ja sen ympäristössä olevia kasvumahdollisuuksia, asiakkaita, työvoimaa ja rahoitusmahdollisuuksia. Yleisesti ottaen uusmediatoimialan yritykset kokivat kasvumahdollisuudet hyviksi. Kuten kuviossa 23 näkyy, yli 90% yrityksistä oli sitä mieltä, että kasvumahdollisuuksia on heidän toimipaikallaan tai sen ympäristössä tarpeeksi tai runsaasti. Vajaa kymmenen prosenttia yrityksistä koki kasvumahdollisuudet niukoiksi. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä 20% yrityksistä arvioi toimipaikan tulevat kasvumahdollisuudet niukoiksi. Osaavien työntekijöiden saamisessa yritykset olivat huomattavan negatiivisia. Noin 60% yrityksistä väitti, että niiden toiminta-alueella tulee olemaan seuraavan viiden vuoden aikana osaavia työntekijöitä niukasti. Länsi-Suomea lukuunottamatta yritykset ennakoivat tulevaisuudessa olevan resurssipulaa osaavista työntekijöistä (ks. kuvio 24). 29 Uusmediayritysten riippuvuus tärkeimmistä asiakkaista 20% 30% 29% 21% Suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta alle 10% 10-20% 20-30% yli 30% 14% 31% 29% 26% Kolmen suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta alle 10% 10-20% 20-30% yli 30% (n=66)
  • 38. 40 10 % 20 % 25 % 35 % 45 % 45 % viestintä- ja markkinointiosaaminen muu elektronisen kaupan osaaminen design-osaaminen tekninen osaaminen digitaalisen median ymmärtäminen 30 Millaisesta uusmediaosaamisesta asiakasyrityksissä on pulaa? Asiakasresurssien kohdalla oli suuria alueellisia eroja. Asiakkaiden riittävyyteen suhtauduttiin positiivisesti Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä. Itä- Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä noin puolet yrityksistä koki asiakasresurssien puutteen ongelmalliseksi. Tähän varmasti viittaavat myös yritysten aikeet avata uusia toimipaikkoja tai vaihtaa toimipaikkaa. Etelä-Suomessa 95% yrityksistä uskoi asiakkaiden riittävän myös tulevaisuudessa. Länsi-Suomessa vastaava luku oli noin 85% (ks. kuvio 25). Vaikka osaavista työntekijöistä uskotaan olevan pulaa tulevaisuudessa, alan riittävän koulutuksen suhteen ollaan positiivisia (ks. kuvio 26). Yli 70% yrityksistä uskoi koulutusta olevan tulevaisuudessa tarpeeksi tai runsaasti. Keskimääräistä paremmin alan koulutusta uskottiin tulevaisuudessa löytyvän Oulun ja Lapista läänistä. Rahoituksen suhteen alueelliset erot olivat melko pieniä. Pohjoissuomalaisista noin 30 % uskoi, että lähitulevaisuudessa rahoitusmahdollisuuksia on niukasti. Etelä- Suomessa 25% yrityksistä näki alueelliset rahoitusmahdollisuudet niukkoina tai riittämättäminä. Länsi-Suomessa asian suhteen oltiin kaikista positiivisimpia, sillä heidän kohdallaan luku oli 15% (ks. kuvio 27). Uusmediayritysten yhteistyö alueellisesta näkökulmasta Kyselyyn vastanneiden Etelä- ja Länsi-Suomen läänien uusmediayritysten yhteistyösuhteita leimasi selkeästi yhteistyön satunnaisuus ja projektiluontoisuus sekä alihankintasuhteiden suuri osuus vastauksista. Samat yhteistyömuodot olivat myös Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänin alueilla sijaitseville uusmediayrityksille ominaisia. Noin puolet Etelä- ja Länsi-Suomen läänien yrityksistä oli sitä mieltä, että väite ”ei lainkaan yhteistyötä” kuvasi yrityksen yhteistyösuhteita hyvin tai ainakin jossain määrin. Melkein vastakkainen vastaus tuli Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänien yrityksiltä. Vain viidesosalla näiden alueiden yrityksistä ei yhteistyösuhteita ollut juuri lainkaan. (ks. kuvio28) Luvut kuvaavat sitä kuinka moni asiakas mainitsi tietyn uusmediaosaamispulan (%)
  • 39. 41 Vastausten perusteella voidaan päätellä, että partnerisuhteiden luominen samoin kuin verkostoituminen on vielä alkuvaiheissaan Etelä- ja Länsi-Suomen läänien uusmediayrityksillä. Havaittavissa kuitenkin on, että Länsi-Suomessa yritysten verkostoituneisuuden aste on etelän yrityksiä hiukan suurempi. Poikkeavinta Itä- Suomen, Oulun ja Lapin läänien yritysten vastauksissa oli yhteistyösuhteissa korostuva partnerisuhteiden määrä ja suurempi verkostoituneisuuden aste verrattuna muiden läänien yrityksiin. T ässä luvussa tarkastellaan uusmediayritysten ja asiakkaiden välistä toimintaa sekä uusmediayritysten että niiden asiakkaiden näkökulmista. Asiakastoimeksiantojen jakautuminen toimialoittain Uusmediayrityksiltä kysyttiin asiakastoimeksiantojen toimialakohtaista jakautumista vuodelta 1998. Asiakasyritykset luokiteltiin liiketoiminta-alueidensa perusteella toimialaluokkiin (ks. taulukko B), joiden määrittelyssä käytettiin apuna Tilastokeskuksen toimialaluokitusta soveltuvin osin. Taulukko B kertoo asiakastoimeksiantojen lukumäärän eikä asiakasprojektien suhteellista suuruutta, koska projektien markkamääräisiä arvoja ei asiakassuhteiden luottamuksellisuuden vuoksi julkisteta. Luokittelussa ja tietojen raportoinnissa on huomioitava myös se, että sama asiakasyritys on voinut saada useamman kuin yhden maininnan: asiakkaat eivät siis osta kaikkia uusmediatuotteita samalta toimittajalta. Eniten uusmediayritysten palveluita käyttivät teleliikenne- ja tietotekniikkayritykset (74 mainintaa) sekä julkisella sektorilla toimivat organisaatiot (67 mainintaa). Muita merkittäviä asiakastahoja olivat monialayritykset (44 mainintaa), kustannus- ja mediatoimialan yritykset (35 mainintaa) ja pankki- , rahoitus- ja vakuutusalalla tai kiinteistönvälityksessä toimivat yritykset (33 mainintaa). Ryhmän muu (47 mainintaa) muodostavat yritykset ja organisaatiot, 100 % 95 % 65 % 55 % 45 % 45 % 10 % design-osaaminen tekninen osaaminen viestintä- ja markkinointiosaaminen elektronisen kaupan osaaminen uusmediakoulutus konsultointia muu 31 Mitä osaamista uusmediayrityksiltä ostetaan? Luvut kuvaavat sitä kuinka moni asiakas mainitsi ostavansa tiettyä osaamista uusmediayrityksiltä (%).
  • 40. 42 32 Uusmediayritysten ja asiakkaiden valintakriteerit uusmediatuottajaa valittaessa Uusmediayrityksen kansainvälisyys Referenssityöt Työn laatu Asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen Kokonaisvaltainen ratkaisu Sopiva hinnoittelu Imago Mainostoimistoyhteys Olemassaoleva yhteistyösuhde Henkilökohtaiset suhteet Maantieteellinen sijainti Muu 2 % 2 % 5 % 11 % 28 % 15 % 22 % 18 % 26 % 16 % 7 % 4 % 0 % 4 % 0 % 4 % 3 % 13 % 1 % 8 % 3 % 4 % 3 % 1 % Asiakas Uusmediayritys jotka eivät toimi yllä mainituilla toimialoilla, esim. museot, elokuvateatterit sekä kulttuuri- ja musiikkitapahtumia järjestävät organisaatiot. Uusmediayritysten asiakassidonnaisuus Uusmediayritysten asiakassidonnaisuutta pyrittiin kuvaamaan kysymällä uusmediayrityksiltä sekä suurimman asiakkaan että kolmen suurimman asiakkaan (ks. kuvio 29) laskutusosuutta koko liikevaihdosta. Vastaukset saatiin 66 yritykseltä. Puolet (50%) kyselyyn vastanneista uusmediayrityksistä kertoi suurimman asiakkaan laskutusosuuden muodostavan vähintään viidenneksen (20%) yrityksen liikevaihdosta. Viidesosa (20%) vastanneista yrityksistä kertoi suurimman asiakkaan osuuden olevan alle 10% liikevaihdosta. Laajemman näkemyksen saamiseksi uusmediayrityksiltä kysyttiin kolmen suurimman asiakasyrityksen osuutta yrityksen liikevaihdosta (ks. kuvio 31). Yli puolella (55%) uusmediayrityksistä kolme suurinta asiakasta muodostaa yli 40% yrityksen liikevaihdosta. 31% yrityksistä kolmen suurimman asiakkaan laskutusosuus on 20-40% koko liikevaihdosta. Uusmediatoimialan asiakkaiden panostukset uusmediaan Tutkimuksessa haluttiin selvittää lisäksi asiakasyritysten uusmediapanostusten määrää ja laajuutta. Näitä ominaisuuksia tarkasteltiin tutkimalla asiakkaiden uusmediainvestointeja sekä asiakkaan omien uusmediatoimintojen organisointia. Asiakasyritysten uusmediainvestoinnit
  • 41. 43 Tutkimuksessa haluttiin selvittää uusmediapalveluiden käyttöä myös uusmediayrityksen asiakkaan näkökulmasta. Asiakkailta kysyttiin heidän tekemiään uusmediainvestointeja vuosina 1998 ja 1999. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista asiakasyrityksistä oli käyttänyt uusmediapalveluita yli kolme vuotta. Tulevaisuuden investointejaan arvioidessaan asiakasyritykset olivat hieman varovaisia: viisi asiakasyritystä 20:sta jätti vastaamatta kysymykseen vuoden 1999 investoinneista. Saatujen vastausten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että vuoteen 1998 verrattuna investoinnit ovat kasvussa: yksikään vastanneista ei ilmoittanut investointien laskevan ja viisi yritystä 20:sta arvioi investointien kasvavan vuonna 1999. Tutkimuksen perusteella uusmediayritykset ja toimialan asiakkaat ovat yhtä mieltä siitä, että uusmediapalveluiden kysyntä kasvaa. Asiakkaiden vastauksista on havaittavissa myös se, että uusmediayrityksiltä vaaditaan yhä perusteellisempaa ja monipuolisempaa osaamista. ”Kysyntä kasvaa ja ala työllistää ja kohtaa pulaa osaajista. Kansainvälinen tarjonta lisääntyy ja ala polarisoituu suuriin kokonaispalvelujen tuottajiin ja pieniin, kapean sektorin erikoisosaajiin.” -Asiakas Asiakasyritysten uusmedia- toiminnan organisointi Tällä hetkellä asiakasyritysten (n=18) omissa uusmediatoiminnoissa työskentelee keskimäärin kahdeksan henkilöä. Yleensä uusmedian parissa työskentelevä henkilö tai henkilöstö toimii asiakasorganisaation markkinointi- tai viestintäyksikössä. Vaikka uusmediaa pidetäänkin varsinaisen liiketoiminnan kannalta tärkeänä tukitoimintona, varsinaisia uusmediayksiköitä ei asiakasorganisaatioissa yleensä ole - vain kolmella asiakasyrityksellä 20:stä oli erillinen uusmediayksikkö. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, ettei yksikään vastanneista asiakasyrityksistä suunnittele erillisen uusmediayksikön perustamista seuraavan vuoden aikana. 33 Ongelmia aiheuttavia tekijöitä uusmedia- ja asiakasyritysten välillä aiheuttaa usein ongelmia aiheuttaa joskus ongelmia aiheuttaa harvoin ongelmia ei aiheuta ongelmia % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Riittämätön tekninen tietämys Asiakas ei tiedä mitä haluaa Selkeät tavoitteet puuttuvat Asiakas vaatii liikaa Uusmediaa vain 'hypen' vuoksi Asiakkaalla ei aikaa sisällön suunnitteluun Vastuunjako epäselvä Sitoutuneisuus puutteellista
  • 42. 44 VAHVUUDET Uusmediayritysten henkilöstön tekninen osaaminen. Uusmediayritysten ammattimaisuus ja kasvu HEIKKOUDET Uusmediayritysten yksikkökoon pienuus Uusmediayritysten ja asiakasyritysten välinen osaamiskuilu Uusmediayritysten erikoisosaajien ja kokemuksen puute. Tuotantojen heikko laatu MAHDOLLISUUDET Uudet kasvumahdollisuudet Uudet teknologiset innovaatiot Vahvan teknisen infrastruktuurin luoma "koemarkkina" Julkisen vallan myönteisen suhtautumisen hyödyntäminen Kysynnän kasvu ja osaamisen tuotteistaminen. UHAT Kilpailutilanteen vääristyminen Pula osaajista Ulkomaisten toimijoiden tuoma kilpailun kiristyminen C Uusmediatoimialan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat UUSMEDIATOIMIALAN VAHVUUDET, HEIKKOUDET, UHAT JA MAHDOLLISUUDET Asiakasyrityksen uusmediaosaaminen ja uusmediapalveluiden osto Tutkimuksessa haluttiin selvittää minkälaisen uusmediaosaamisen asiakkaat kokevat omassa yrityksessään puutteelliseksi (ks. kuvio 32) ja toisaalta millaista osaamista asiakasyritykset uusmediayrityksiltä ostavat (ks. kuvio 33). Asiakasyritysten uusmediaosaamiskapeikot Asiakasyritysten uusmediaan liittyvien osaamiskapeikkojen selvittämiseksi asiakasyritysten edustajilta kysyttiin, minkälaisen uusmediatoimialan osaamisen he kokevat omassa yrityksessään puutteelliseksi. (ks. kuvio 30). Merkittävimmiksi osaamiskapeikoiksi paljastuivat digitaalisen median ymmärtäminen (45% asiakkaista) sekä tekninen osaaminen (45% asiakkaista). Lisäksi osaamispulaa koettiin liittyen design-osaamiseen (35% asiakkaista) ja elektronisen kaupan osaamiseen (25% asiakkaista). Kohdassa muu mainittuja osaamiskapeikkoja olivat myynti- ja tuotanto-osaaminen sekä asiakkaan taidot koskien oman verkkomateriaalin vähintään osittaista päivitystä. Yllä mainittujen osaamiskapeikkojen lisäksi asiakasyritykset kokivat tarvitsevansa uusmedian moniosaajia, jotka kykenisivät hallitsemaan yhteistyön koordinoinnin uusmediayrityksen kanssa. 5
  • 43. Asiakasyritysten ostama uusmediaosaaminen Edelleen asiakkaan uusmediaosaamiseen liittyen tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaista osaamista asiakasyritykset uusmediayrityksiltä ostavat (ks. kuvio 31). Kaikki vastanneet asiakasyritykset ostivat uusmediayrityksiltä design-osaamista, jolla tarkoitetaan Internet-teknologiaan sekä digitaaliseen mediaan perustuvaa yritys- ja markkinointi-ilmeen luomista, uusmediakonseptien tuotteistamista sekä palveluiden ja niiden käytettävyyden toteutusta. 95% asiakkaista hankki uusmediayritykseltä myös teknistä osaamista. Edelleen 65% asiakkaista ilmoitti ostavansa uusmediayrityksiltä viestintä- ja markkinointiosaamista sekä 55% asiakkaista osti elektronisen kaupan osaamista. ”Uusmediat kytketään liiketoimintastrategioihin. Tekijöiden täytyy tuntea erittäin hyvin asiakkaan liiketoiminta. Mainos- /viestintätoimistojen uusmedioiden sisällöntuottotaito täytyy parantua.” -Asiakas Uusmediayrityksen valintakriteerit Uusmediateollisuus Suomessa 1997 -tutkimuksen tapaan haluttiin selvittää sekä asiakkaan että uusmediayrityksen näkemykset siitä, millä perusteella asiakas valitsee uusmediayrityksen kumppanikseen. Sekä asiakkailta että uusmediayrityksiltä kysyttiin kolmea tärkeintä kriteeriä, joiden perusteella asiakas valintapäätöksensä tekee (ks. kuvio 32). Tärkeimmälle kriteerille annettiin painokerroin kolme, toiseksi tärkeimmälle kriteerille painokerroin kaksi ja kolmanneksi tärkeimmälle kriteerille painokerroin yksi. Asiakaspuolella vastauksista erottui selvästi kolme valintakriteeriä, joista tärkein oli työn laatu (28%). Lisäksi asiakkaat kokivat tärkeiksi tekijöiksi ratkaisun kokonaisvaltaisuuden (26%) ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärryksen (22%). Kohdassa muu mainittuja, varsinkin suurten asiakasyritysten mainitsemia, valintakriteerejä olivat hinnoittelu ja uusmediayrityksen resurssit (esim. uusmediayrityksen koko, rahoituspohja, kasvu-ura ja verkostoituminen). Uusmediayritykset puolestaan kokivat asiakkaiden valitsevan uusmediayrityksen lähinnä asiakkaan liiketoiminnan ymmärryksen (18%), 34 Väite: Suomesta ei löydy riittävästi korkeatasoista teknistä osaamista 1% 10% 47% 42% Täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä. Täysin eri mieltä. 35 Väite: Alan yritysten kannattavuus paranee huomattavasti 4% 56% 36% 3% Täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä. Täysin eri mieltä. 45