Harkitsetko asunnon ostamista Espanjasta. Lue Valkean Marinan talousraportti kesältä 2010. www.valkea-marina.com.
Moni ulkomaalainen sijoittaja miettii Espanjan taloustilannetta. Onko nyt hyvä aika sijoittaa, vai tuleeko Espanjan talous vielä romahtamaan entisestään? Miten tulee käymään asuntojen hinnoille? Tämän artikkelin tarkoituksena on verrata Espanjan taloustilannetta muiden kriisiytyneiden euromaiden talouksiin, kuten Kreikkaan.
2. Espanjan talouskatsaus
Moni ulkomaalainen sijoittaja miettii Espanjan taloustilannetta. Onko nyt hyvä aika
sijoittaa, vai tuleeko Espanjan talous vielä romahtamaan entisestään? Miten tulee
käymään asuntojen hinnoille? Tämän artikkelin tarkoituksena on verrata Espanjan
taloustilannetta muiden kriisiytyneiden euromaiden talouksiin, kuten Kreikkaan. Tämä
artikkeli kertoo Espanjan talouden tilanteesta pääpiirteittäin espanjalaisen ja
kansainvälisen median mukaan. Tämän artikkelin pohjana on käytetty espanjalaisen ja
kansainvälisen lehdistön lausuntoja ja analyysejä Espanjan talouden tilanteesta. Artikkeli
on luotu auttamaan Valkea Marinan (www.valkea-marina.com) internetsivujen käyttäjiä
asunnon ostopäätöksen tekemisessä.
Julkisen talouden tunnusluvut – Espanjan tilanne on vakaa
Luottoluokitus: Keväällä 2010 muutamien euromaiden, kuten Italian, Portugalin, Irlannin
ja Espanjan pelättiin ajautuvan vakaviin talousvaikeuksiin Kreikan vanavedessä. Maailman
suurimmista luottoluokitusyhtiöistä Standard & Poor’s alensi Espanjan luokitusta
huhtikuussa ja Fitch toukokuussa1. Moody’s sen sijaan piti Espanjan luokituksen
korkeimmalla AAA-tasolla. Luokituksen heikkenemisestä huolimatta Espanja kuuluu
heikoimmillaankin toiseksi korkeimmalle, ”erittäin hyvän luottokelpoisuuden AA-tasolle2”.
Uutismedioissa Espanjan luottokelpoisuuden heikkenemistä on osittain turhaankin
dramatisoitu, sillä lainakorkojen ero AAA- ja AA-tasojen välillä on suhteellisen pieni.
Esimerkiksi ongelmissa kärvistelleen Kreikan luokitukset ovat vajonneet huomattavasti
alemmille B-tasoille3.
Espanjan valtion velkakirjat: Espanjan valtion toukokuussa järjestämät lainahuutokaupat
eivät saavuttaneet suurta suosiota, mutta kesäkuussa Espanjan valtion liikkeelle laskemat
velkakirjat kävivät erittäin hyvin kaupaksi4. Onnistuneet lainahuutokaupat olivat
markkinoille tärkeä signaali ja osoittivat Espanjan saavan lainarahaa kohtuullisella korolla.
Seuraavalla sivulla kuvassa 1 on Espanjan valtion 10 vuoden maturiteetilla myytävän
velkakirjan tuottavaamuksen kehitys viimeisen vuoden ajalta. Korkea tuottovaatimus
kuvastaa sijoittajien vaatimaa riskilisää. Sijoittajien usko Espanjan kykyyn maksaa velka
takaisin eräpäivänä on vahvistunut ennen kaikkea heinäkuun 2010 aikana, mikä ilmenee
tuottovaatimuksen jyrkkänä laskuna.
3. Kuva 1: Espanjan valtion 10 vuoden velkakirjan tuottovaatimuksen kehitys. (Lähde:
Bloomberg.com)
Budjettivajeen laskeminen: Espanjan hallituksen säästötoimet sekä arvonlisäveron
korottaminen heinäkuun alusta alkaen ovat parantaneet julkisen talouden tilannetta.
Heinäkuun lopulla Espanjan valtion budjettivajeen ilmoitettiin laskeneen vuoden
alkupuoliskolla muun muassa verotulojen kasvun seurauksena 2,8 prosenttiin
bruttokansantuotteesta5. Lasku on huomattava, sillä koko viime vuoden budjettialijäämä
oli 11,2 prosenttia BKT:sta. Muun muassa Espanjan keskuspankki on kiitellyt hallituksen
nopeita toimenpiteitä luottamuksen palauttamiseksi6.
Espanjan valtion velkaantuminen: Talouslukujaan vääristelleen Kreikan lisäksi EU-alueella
on viime aikoina arvuuteltu muun muassa Espanjan, Italian, Irlannin ja Portugalin
kohtaloa. Talouskriisin alettua vuoden 2008 lopulla monet euromaat ovat joutuneet
ottamaan huomattavia määriä velkaa. Alla olevassa kuvassa 2 esitetään muutamien
euroalueen heikkoina lenkkeinä pidettyjen valtioiden velkaantumisasteita vuosina 2005 -
2009. Luvut on ilmoitettu prosentteina BKT:stä.
Kuva 2: Eteläisten euromaiden velkaantumisasteen kehitys 2005 – 2009. (Lähde: OECD)
Kaikkien kuvaajassa esitettyjen valtioiden velka on lähtenyt selvään nousuun vuoden 2008
jälkeen. Lukujen perusteella kuitenkin nähdään, että Espanjan velkaantumisaste on täysin
eri tasolla verrattuna esimerkiksi Kreikkaan tai Italiaan. Vertailutietona mainittakoon, että
4. Suomen valtionvelka vuonna 2009 oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 37,6 prosenttia
BKT:sta7, eli hyvin lähellä Espanjan velkaantumisastetta.
Espanjan talous lähtenyt kasvuun: Espanjan keskuspankin julkaiseman raportin mukaan
maan talous kasvoi 0,2 % vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Erityisesti yksityisen
sektorin kulutus kasvoi. Yhtenä merkittävänä syynä voidaan pitää kuitenkin arvonlisäveron
korotusta heinäkuun alussa, minkä seurauksena monia suuria hankintoja aikaistettiin8.
Työttömyyden kasvu taittunut: Talouskriisi on aiheuttanut erityisen laajaa työttömyyttä
Espanjassa. OECD:n raportin9 mukaan Espanjan työttömyys on noussut talouskriisin
seurauksena yli 11 prosenttiyksikköä. Vuoden 2010 toukokuussa lähes 20 % työikäisistä
espanjalaisista oli vailla työtä. OECD:n näkemyksen mukaan pahin vaihe alkaa kuitenkin
olemaan jo ohitse ja työttömyysprosentin uskotaan laskevan muutamalla
prosenttiyksiköllä vuoden 2011 loppuun mennessä. Samalla huomautetaan, että korkean
työttymyysprosentin laskemiseksi Espanjassa tarvittaisiin myös merkittäviä poliittisia
uudistuksia. On kuitenkin muistettava, että Espanja on perinteisesti korkean
työttömyyden maa. Jopa vahvan talouskasvun vuosina Espanjan työttömyys oli yksi
Euroopan korkeimmista. Pimeän työvoiman käyttö on erittäin yleistä ja väärentää tilastoja
jonkin verran.
Asuntomarkkinat
Elokuun alussa julkaistun raportin mukaan asuntojen hinnat laskivat Espanjassa heinäkuun
2009 ja heinäkuun 2010 välisenä aikana 5,13 prosenttia10. Asutojen hinnat ovat nyt
laskeneet Espanjassa yhtäjaksoisesti jo kolmen vuoden ajan. Esimerkiksi Valencian
itsehallintoalueella asuntojen hinnoista on viimeisen kolmen vuoden aikana sulanut pois
keskimäärin 20 %. Kiinteistösektoria tarkkailevan Knight Frank –yhtiön strateginen johtaja
José Miró ei usko asuntojen hintojen enää juurikaan laskevan11. Hän muistuttaakin
asuntokuplan puhjettua hintojen olevan nyt ostajien käsissä.
Mirón näkemyksiä vahvistaa asuntojen hintoja tarkkailevan Idealista-verkkosivun raportti,
jonka mukaan asuntojen hinnat laskivat heinäkuussa 2010 kahdeksalla itsehallintoalueella,
mutta vastaavasti myös nousivat kahdeksalla alueella12. Asuntojen hinnat ovat siis
todennäköisesti saavuttamassa alimman tasonsa Espanjassa.
Eri alueiden hintakehitysten välillä on pieniä eroja. Esimerkiksi vauraamman Altean alueen
asuntojen hinnat ovat jo lähteneet hienoiseen nousuun. Tämä ilmenee esimerkiksi
Nestoria-palvelun kuukausittaisesta hintaseurannasta, joka on esitetty seuraavalla sivulla
kuvassa 3.
5. Kuva 3: Altean alueen asuntojen hintakehitys. (Lähde: Nestoria.es)
Nestoria.es–sivuston tietojen perusteella kalliimpien hintaluokkien kohdalla hinnat ovat
lähteneet selvään nousuun toukokuussa 2010 (Ene = tammikuu, Abr = huhtikuu, Jul =
heinäkuu). Myös halvemmissa hintaluokissa näyttää siltä, että alin taso alkaa olla jo
saavutettu.
Alueelliset erot ovat kuitenkin äärimmäisen suuria rannikkoalueiden
kakkosasuntomarkkinoilla. On alueita, joilla hinnat ovat laskussa edelleen ja hintojen on
ennustettu laskevan vielä pitkiäkin aikoja. Tämä johtuu kyseisten alueiden valtavasta
myymättömien asuntojen määrästä, jolloin kysyntä ja tarjonta eivät vastaa toisiaan
alkuunkaan. Lisäksi näiden asuntojen vetovoimaa vähentävät esimerkiksi rikollisuus sekä
oman kulttuurin ja luonnonkauden puuttuminen. Näin ollen saattaa olla hyvinkin
mahdollista, että kyseisillä alueilla hinnat laskevat pitkäänkin ja tuhansia asuntoja jää
myymättä samaan aikaan, kun arvostetumpien alueiden hinnat lähtevät jo nousuun.
6. Lähteet:
(1) Taloussanomat. 28.05.2010. Fitch pudotti Espanjan luottoluokitusta. Saatavissa:
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2010/05/28/fitch-pudotti-espanjan-
luottoluokitusta/20107685/12
(2) Valtiovarainministeriö. Valtion luottoluokitus. Saatavissa:
http://www.vm.fi/vm/fi/09_valtiontalous/08_valtionvelka/03_valtion_luottoluokitus/inde
x.jsp
(3) Guardian. 19.07.2010. How Fitch, Moody’s and S&P rate each country’s credit rating.
Saatavissa: http://www.guardian.co.uk/news/datablog/2010/apr/30/credit-ratings-
country-fitch-moodys-standard
(4) Bloomberg Businessweek. 10.06.2010. Demand for Spanish Government Debt Rises at
Auction. Saatavissa: http://www.businessweek.com/news/2010-06-10/demand-for-
spanish-government-debt-rises-at-auction-update1-.html
(5) Taloussanomat. 28.07.2010. Espanjan säästökuuri tepsii tehokkaasti. Saatavissa:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/07/28/espanjan-saastokuuri-tepsii-
tehokkaasti/201010413/12
(6) Libertad Digital. 06.08.2010. El Banco de España aplaude el ajuste de Zapatero.
Saatavissa: http://www.libertaddigital.com/economia/el-banco-de-espana-aplaude-el-
ajuste-de-zapatero-1276399032/
(7) Tilastokeskus. Julkinen talous. Saatavissa:
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html#velka
(8) Libertad Digital. 06.08.2010. España crece un raquítico 0,2% entre abril y julio.
Saatavissa: http://www.libertaddigital.com/economia/espana-crece-un-raquitico-02-
entre-abril-y-junio-1276399029/
(9) OECD. Employment Outlook – How does Spain compare? Saatavissa:
http://www.oecd.org/dataoecd/14/36/45603086.pdf
(10) El Economista. 03.08.2010. El precio de la vivienda en España bajó un 5,13% en el mes
de julio. Saatavissa: http://www.eleconomista.es/vivienda/noticias/2356690/08/10/El-
precio-de-la-vivienda-en-Espana-bajo-un-513-en-el-mes-de-julio.html
(11) El Economista. 09.08.2010. En general, creo que no se producirá una mayor bajada
del precio de la vivienda. Saatavissa:
http://www.eleconomista.es/vivienda/noticias/2367162/08/10/Habra-uniones-entre-
inmobiliarias-este-ano-para-asi-diversificar-y-sumar-fuerzas.html
(12) Idealista. Índice mensual precios 07/2010. Saatavissa:
http://www.idealista.com/informacion/indice_mensual_precios_07_2010.pdf