Viisi vuotta työelämässä 2013 raportti final6 heidi_ kivelä
1. 1
Sisältö
1. Tiivistelmä...........................................................................................................................3
Abstract......................................................................................................................................4
Sammanfattning.........................................................................................................................5
2. Johdanto .............................................................................................................................6
3. Viisi vuotta työelämässä olleiden työllisyystilanne on hyvä...............................................7
3.1 Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät yleisimpiä työtehtäviä ......................10
3.2 Vastaajat kokevat työnsä luonteeltaan itsenäiseksi ja vastuulliseksi...............13
3.3 Bruttokuukausipalkkojen mediaani on 4200 euroa...........................................14
4. Kauppatieteiden maisterin tutkintoon ollaan tyytyväisiä................................................22
4.1 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet eivät aina kohtaa .................23
5. Valmistuneiden työllisyystilanne vuonna 2007 oli hyvä...................................................27
5.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ aloitettiin usein jo opiskeluaikana .......29
5.1.1 Pääainetausta ohjaa valmistumisen jälkeisen työn luonnetta ..........................32
5.2 Joka neljäs vastaaja ollut työttömänä viisivuotisen työuransa aikana .....................35
5.2.1 Suurin osa kouluttautunut myös valmistumisen jälkeen ..................................37
6. Yksikkökohtaisissa tuloksissa ei ole havaittavissa suuria eroavaisuuksia ........................39
6.1 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ........................................................................39
6.1.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................39
6.1.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................44
6.2 Itä-Suomen yliopisto .................................................................................................47
6.2.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................47
6.2.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................52
6.3 Svenska handelshögskolan (Hanken)........................................................................54
6.3.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................55
6.3.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................60
2. 2
6.4 Jyväskylän yliopisto...................................................................................................62
6.4.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................62
6.4.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................67
6.5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto.........................................................................69
6.5.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................70
6.5.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................74
6.6 Oulun yliopisto ..........................................................................................................76
6.6.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................77
6.6.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................81
6.7 Tampereen yliopisto..................................................................................................83
6.7.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................84
6.7.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................89
6.8 Turun kauppakorkeakoulu ........................................................................................91
6.8.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................91
6.8.2 Palautetta opinnoista.........................................................................................96
6.9 Vaasan yliopisto ........................................................................................................98
6.9.1 Sijoittuminen työelämään..................................................................................99
6.9.2 Palautetta opinnoista.......................................................................................103
6.10 Åbo Akademi ...........................................................................................................105
6.10.1 Sijoittuminen työelämään................................................................................106
6.10.2 Palautetta opinnoista.......................................................................................110
7. Taustatiedot....................................................................................................................113
7.1 Kyselyyn vastanneet................................................................................................114
Kuvioluettelo..........................................................................................................................116
Liite 1: Kyselylomake..............................................................................................................120
3. 3
1. Tiivistelmä
Raportin sivuilta paljastuu, ettei jo useamman vuoden jatkunut talouden taantuma ole
vaikuttanut nuorten ekonomien työllistymiseen. Pääset myös lukemaan, kuinka
kauppatieteiden maisterit ovat valmistumisensa jälkeen suunnanneet erityisesti rahoituksen
ja taloushallinnon tehtäviin ja kuinka palkkaerot naisten ja miesten välillä ovat yhä
todellisuutta.
Viisi vuotta työelämässä–kyselyyn vastaajien työllisyys- ja työttömyysluvut olivat syksyllä
2012 samat kuin kahden vuoden takaisessa kyselyssä, joka suunnattiin vuonna 2005
valmistuneille kauppatieteiden maistereille. Verrattaessa muilta akateemisilta aloilta viisi
vuotta sitten valmistuneisiin kauppatieteilijät ovat työmarkkinoilla hyvässä asemassa, sillä
yhden prosentin työttömyysluvullaan vain lääketieteellisen tai oikeustieteellisen
koulutuksen käyneet ovat edellä nollan prosentin työttömyydellään.
Työelämään liittyvissä kyselyissä palkkatason vaihtelut ovat monen uteliaisuuden kohteena.
Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn näyttää mediaanipalkan keskitaso nousseen
noin 140 euroa ollen kyselyhetkellä 4 200 euroa. Kuten aiemminkin, naiset ansaitsevat
edelleen miehiä vähemmän. Erityisen suuret palkkaerot ovat yksityisen sektorin suurissa
yrityksissä, kun taas pienempiä julkisella puolella. Raportissa on pohdittu myös palkkaeroon
johtavia syitä.
Kyselyyn vastanneet ekonomit ovat pääosin tyytyväisiä yliopistotutkintoonsa
kokonaisuutena. Kuitenkin arvioidessa yksittäisten, työelämässä tarvittavien tietojen ja
taitojen kehittymistä yliopistoaikana löytyi paljon kehitettävää eri osa-alueilla. Esimerkiksi
neuvottelutaidot nousivat jokaisen yliopiston kohdalla yhdeksi suurimmista kehityskohteista
arvioitaessa koulutuksen työelämärelevanssia. Toisaalta, muun muassa oman alan
teoreettinen osaaminen sekä ruotsin kielen taito nousivat esille asioina, joita yliopisto
kehittää liikaa verrattaessa työelämässä kohdattuihin vaatimuksiin.
Suurin osa vuonna 2007 valmistuneista kauppatieteiden maistereista on työllistynyt
pääkaupunkiseudulle. Yleisimpänä työnantajana heillä on suuri, yli 250 henkeä työllistävä
yksityinen yritys tai valtionyhtiö.
4. 4
Abstract
The report reveals that the ongoing recession has not had an effect on the employment rate
of the recent business school graduates. These graduates have after graduation mostly
applied for roles within finance and accounting. The gap between male and female salary
has also remained noticeable.
The employment and unemployment rates of those who responded to the ‘first five years of
career’ survey were similar in the autumn of 2012 as they were in the survey conducted two
years before, targeting the business school graduates of 2005. In comparison to academic
graduates from other fields of education, business school graduates have a fairly strong
position in the labour market. With their 1 percent unemployment rate, business graduates
are surpassed only by medical and law school graduates (0 percent unemployment).
In career related surveys the fluctuations of salary levels are often a point of interest. In
comparison to the previous survey conducted two years ago, the median salary seems to
have increased by EUR 140 to EUR 4,200. As in the past, female business school graduates
receive smaller compensations in general as their male peers. This gap is especially
significant in the private sector. The report addresses the reasons behind the salary gap.
The business school graduates that responded to the survey are in average satisfied with
their university degree. However, the report shows multiple areas of improvement within
the development of specific career related skills and knowledge during the studies. For
instance, learning negotiation skills arose as one of the main points of improvement when
assessing the career relevance of university education in all the universities. On the other
hand, the theoretical skills within own subject of and language skills in Swedish were
pointed out as areas that are overemphasized in academic education compared with the
skills that are perceived a most relevant in work life.
5. 5
Sammanfattning
Ur rapporten framgår det att recessionen som varit rådande redan under flera års tid inte
påverkat de unga ekonomernas sysselsättning. Efter utexamineringen har ekonomie
magistrarna sökt sig speciellt till finansierings- och ekonomiförvaltningsuppgifter.
Löneskillnaden mellan män och kvinnor är fortfarande synlig.
Sysselsättnings- och arbetslöshetsgraden för respondenterna i undersökningen Viisi vuotta
työelämässä (Fem år i arbetslivet) är på samma nivå som i undersökningen från 2011, som
riktade sig till ekonomie magistrar utexaminerade år 2005. I jämförelse med övriga
personer, som avlagt akademisk examen för fem år sedan, har ekonomerna en stark
ställning på arbetsmarknaden. Arbetslöshetsgraden är en procent. Endast de medicinska
och juridiska utbildningarna har klarat sig bättre. Dessa har bägge en arbetslöshetsgrad på
noll procent.
Variationen i lönenivån i arbetslivsundersökningarna intresserar många. I jämförelse med
undersökningen som gjordes för två år sedan har medianlönen stigit med ungefär 140 euro
och låg vid svarstidpunkten på 4200 euro. Precis som tidigare förtjänar kvinnorna mindre än
männen. Speciellt stora är löneskillnaderna i stora företag inom den privata sektorn. I
rapporten dryftas också orsaker som ligger bakom löneskillnaden.
Ekonomerna som besvarat enkäten är i huvudsak nöjda med sin universitetsexamen. Då de
utvärderade enskilda kunskaper och färdigheter som behövs i arbetslivet, framkom det dock
att undervisningen kunde utvecklas på många punkter. T.ex. förhandlingsteknik ansågs vara
ett av de viktigaste utvecklingsområdena vid alla universitet. Å andra sidan tycks
universiteten satsa mer på den egna branschens teoretiska kunnande och kunskaper i
svenska än vad respondenterna upplevt att arbetslivet krävt.
Största delen av de utexaminerade ekonomie magistrarna år 2007 är sysselsatta i
huvudstadsregionen. Den vanligaste arbetsgivaren är ett stort, med över 250 anställda,
privat storföretag eller ett statligt bolag.
6. 6
2. Johdanto
Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto on kehittänyt yliopistojen
yhteisen tutkimusmallin (uraseuranta), jonka avulla voidaan seurata korkeakoulutettujen
työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista viiden vuoden kuluttua valmistumisesta.
Uraseurannan keskeisimpänä päämääränä on tuottaa tietoa ennen kaikkea akateemisesti
koulutettujen työllistymisen laatuun liittyvistä tekijöistä.
Suomen Ekonomiliitto SEFE seuraa säännöllisesti ekonomien sijoittumista työelämään.
Yhteistyössä Aarresaari-verkoston kanssa on julkaistu raportti kahden vuoden välein (Viisi
vuotta työelämässä, vuosina 2007, 2009 ja 2011). Tämä raportti on jatkoa edellä mainituille
raporteille ja tässä esitetyt tiedot täydentävät kuvaa ekonomien työelämään sijoittumisesta.
SEFE seuraa ja tuottaa säännöllisesti tietoa myös esimerkiksi vastavalmistuneiden
tilanteesta työmarkkinoilla. Rissasen (2013) koostamaa raporttia vastavalmistuneiden
kauppatieteilijöiden työllistymisestä on hyödynnetty tässä raportissa taustamateriaalina.
Tässä raportissa tarkastellaan vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien
työllistymistä, työuran alkua ja vastaajien mielipiteitä koulutuksesta. Raportin kolmannessa
luvussa käsitellään viisi vuotta työelämässä olleiden kauppatieteilijöiden työllisyystilannetta
sekä esimerkiksi palkkausta. Neljäs luku käsittelee kyselyyn vastaajien suhtautumista
yliopistokoulutukseen erityisesti suhteutettuna työelämän tarpeisiin. Viidennessä luvussa
pureudutaan tarkemmin vastaajien työuran alkuvaiheisiin sekä urakehitykseen kuluneiden
viiden vuoden aikana. Kuudes luku puolestaan käsittelee kutakin kauppatieteellistä
koulutusyksikköä kerrallaan pureutuen valmistuneiden vastauksiin koulutusyksiköittäin.
Raportin loppupuolella esitellään tarkemmin aineistoa ja sen käsittelyä.
7. 7
3. Viisi vuotta työelämässä olleiden työllisyystilanne on hyvä
Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden työllisyysaste oli kyselyhetkellä
syksyllä 2012 hyvä. Vakituisessa kokopäivätyössä on 79 prosenttia vastaajista, kun taas
toiseksi suurimman ryhmän, perhevapailla olevien, osuus on yhdeksän prosenttia
vastaajista. 32 vastaajaa oli kyselyhetkellä määräaikaisessa työsuhteessa, mihin
tavanomaisimpia syitä olivat luonteeltaan projekti- tai kausiluontoinen työ tai sijaisuudet.
Työttömänä työnhakijana oli kuusi vastaajaa, eli vain 0,8 prosenttia vastaajista, mikä on
hieman vähemmän verrattuna kahden vuoden takaiseen tutkimukseen. Verrattaessa
kaikkien ekonomien yhteiseen työttömyystilanteeseen, viisi vuotta työelämässä olleiden
tilanne näyttää aavistuksen paremmalta. Vuonna 2012 työttömänä oli 4,1 prosenttia
kaikista ekonomitaustaisista työikäisistä.1
Näyttää kaiken kaikkiaan siltä, ettei talouden jatkuva epävarmuus ole vaikuttanut nuorten
ekonomien työllisyystilanteeseen. Peilattaessa tätä kyselytulosta vuonna 2012
valmistuneiden kyselyn (Rissanen 2013) tuloksiin voi huomata, ettei työllisyystilanne
talouden taantumasta huolimatta näyttänyt huonolta myöskään vastavalmistuneiden
kauppatieteiden maistereiden näkökulmasta.
1 Akavan koulutusrekisteri 12/2011 ja Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysluvut keskimääräisesti vuoden
2012 aikana
8. 8
1 Työmarkkina-asema kyselyhetkellä syksyllä 2013,%
Yksityisen sektorin suuret työnantajat näyttävät edelleen olevan suurimpia kauppatieteiden
maistereiden työllistäjiä. Yli puolet eli 352 kyselyyn vastannutta ekonomia oli kyselyhetkellä
työsuhteessa yli 249 työntekijää työllistävään yksityiseen yritykseen tai valtionyhtiöön.
Verrattuna kahden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn päätyönantajaryhmien jakauma
on pysynyt lähes samana. Tämän ja aiempien tutkimusten valossa voidaankin karkeasti
sanoa, että noin puolet kauppatieteiden maistereista työllistyy suuriin yksityisiin yrityksiin
tai valtionyhtiöihin. Verrattaessa tutkimuksen kohteena olevien vuonna 2007
valmistuneiden maisterien nykyistä työnantajaa suhteessa valmistumisen jälkeiseen
ensimmäiseen työnantajaan ei suuria eroja ole havaittavissa. Pienten ja keskisuurten
yritysten joukosta on muutaman prosenttiyksikön verran siirtymää suuryritysten tai
valtionyhtiöiden palvelukseen, mutta muiden ryhmien osalta tilanne on pysynyt lähes
samana.
83%
1% 4%
1%
1% 9%
1%
Vakituinen tai määräaikainen
kokopäivätyö
Vakituinen tai määräaikainen osa-
aikatyö
Itsenäinen yrittäjä/ ammatinharjoittaja/
freelancer
Työtön työnhakija
Päätoiminen opiskelu (johtaa tutkintoon
tai arvosanaan)
Perhevapaa (äitiys-/ isyys-/ vanhempain-
/ hoitovapaa)
Muu tilanne
%, N=713
9. 9
51
15 14
5
1
6 3 3 3
0
0
10
20
30
40
50
60
Yksityinenyritystai
valtionyhtiö,yli249
työntekijää
Yksityinenyritystai
valtionyhtiö,alle250jayli
49työntekijää
Yksityinenyritystai
valtionyhtiö,alle50
työntekijää
Kunta,kuntayhtymä,
kunnallinenliikelaitos
(esim.sairaanhoitopiiri)
Ammattikorkeakoulu
Valtio,valtionliikelaitos
Yliopisto
Järjestö,seurakunta,säätiö
taivastaava,itsenäinen
julkisoikeudellinenlaitos…
Omayritys,vastaanotto,
toiminimitms.
Muutyönantaja
%
N=696
Verrattaessa naisten ja miesten keskinäistä sijoittumista työmarkkinoille voidaan sanoa
miesten olevan erityisen vahvasti yksityiselle sektorille keskittyneitä. Naisia puolestaan on
aavistuksen suurempi prosenttiosuus töissä julkisella puolella sekä niin sanotulla
kolmannella sektorilla (järjestöt, säätiöt, yhteisöt).
3 Erot naisten ja miesten sijoittumisessa työmarkkinoilla, %
0
20
40
60
80
Yksityinen yritys, valtionyhtiö
tai oma yritys
Julkinen sektori (kunta, valtio) Kolmas sektori
Miehet
Naiset
N: 1252
2 Työssäolleiden vastaajien jakautuminen erityönantajasektoreille, %
10. 10
32
30
26
22
19
14
8
6 6 5 5 4
1 0
33
24
22 21
19
12 11
6 5 5 4 3
0 0
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Nykyisen päätyön luonne
Ensimmäisen päätyön luonne
3.1 Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät yleisimpiä työtehtäviä
Nykyisen työtehtävän luonne on useimmilla vastaajilla vaihtunut viiden vuoden aikana
merkittävästi. Esimerkiksi johto- ja esimiestehtävien osuus on kasvanut 11 prosentista 26
prosenttiin vastaajien keskuudessa. Läpi viisivuotisen ekonomiuran yleisimpiä ekonomin
tehtäviä ovat olleet rahoitus- ja taloushallinnon tehtävät.2
Tutkimuksen valossa voidaan sanoa, että neljä eri tehtäväkenttää erottuu selvästi
tarkasteltaessa ekonomien erilaisia työtehtäviä. Rahoitus ja taloushallinto, suunnittelu-,
kehitys- ja hallintotehtävät, johto- ja esimiestehtävät sekä markkinointiin ja myyntiin
liittyvät tehtävät ovat yleisiä työtehtäviä niin vastavalmistuneiden kuin viisi vuotta
työelämässä olleidenkin ekonomien parissa. Mainitut työtehtävät myös esiintyvät
suosituimpina tarkasteltaessa eri yliopistojen välisiä trendejä työtehtäviin jakautumisessa,
eikä suuria eroja eri yliopistoyksiköiden välillä tässä suhteessa esiinny. Kahden vuoden
takaiseen kyselyyn verrattuna rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät ovat kirineet
2 Kuviossa 4 vastaajat saivat valita useamman eri tehtäväalueen
4 Ensimmäisen ja nykyisen päätyön luonteiden vertailu, %
11. 11
yleisimpinä työtehtävän luonteena ohi johto- ja esimiestehtävien. Muutoin vuonna 2007
valmistuneiden yleisimmät tehtävät ovat samoja verrattuna vuonna 2005 valmistuneiden
työtehtäviin.
Sukupuolten väliset erot nykyisen päätyötehtävän luonteessa ovat pienehköjä, ainoastaan
johto- ja esimiestehtävissä työskentelee lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi osuus miehiä
kuin naisia. Mielenkiintoista on, että rahoituksen ja taloushallinnon tehtävissä työskentelee
täsmälleen neljännes sekä kyselyyn vastanneista miehistä että naisista, joskin näiden
tehtäväalueiden kirjo on laaja ja sen sisällä vastaajat voivat sijoittua monenlaisiin tehtäviin.
5 Sukupuolten erot nykyisten työtehtävien jakautumisessa, %
Hieman yli puolet vastaajista (51%) eli 352 ekonomia kertoo hyödyntävänsä työssään
jatkuvasti yliopistokoulutuksessa oppimiaan taitoja. Toinen puoli, (46%) vastaajista
mainitsee hyödyntävänsä opiskelemiaan taitoja jonkin verran. Hieman vajaa 30 vastaajaa
(4%) ei tunnusta tarvitsevansa opittua osaamistaan juuri lainkaan. Verrattuna valmistumisen
jälkeiseen ensimmäiseen työhön, jolloin 37% hyödynsi jatkuvasti ja 55% jonkin verran
koulutuksessa oppimiaan taitoja, nykytyössään selvästi suurempi osa vastaajista voi
jatkuvasti hyödyntää ekonomikoulutuksessa oppimiaan taitoja.
Yli 70 prosenttia (74%) vastaajista sen sijaan kokee, että heidän nykyiset työnsä vastaavat
heidän omaa koulutustasoaan hyvin. Myös tässä viiden vuoden työkokemus on tehnyt
0
5
10
15
20
25
30
Miehet
Naiset
12. 12
tehtävänsä, sillä vastavalmistuneina vain hieman yli puolet (53%) koki työtehtävänsä
vastanneen koulutustasoaan.
6 Ensimmäisen työn ja nykyisen työn sekä koulutuksen vastaavuus, %
Vuonna 2007 valmistuneista ekonomeista noin viidesosa työskentelee tehtävissä, jotka eivät
vastaa heidän koulutustasoaan. Tähän on moninaisia syitä, joista päällimmäisenä esille
nousee muutoin mielenkiintoinen työ, jonka tarjoamat haasteet ovat erilaisia kuin
koulutukseen liittyviä. Muita esille nousevia syitä koulutustasoa alempiin työtehtäviin ovat
muun muassa vaikeus saada koulutusta vastaavaa työtä, parempi palkka tai muut työehdot
sekä jatkaminen samoissa tehtävissä kuin jo ennen valmistumista. Yliopistokohtaisia eroja
ei niinkään ole havaittavissa verrattaessa eri yliopistoista valmistuneiden kauppatieteiden
maisterien työtehtävien ja koulutustason vastaavuutta viiden vuoden työuran jälkeen.
2
16
74
8
13
28
53
5
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Työn vaativuustaso
oli koulutustasoa
selvästi alhaisempi
Työn vaativuustaso
oli koulutustasoa
osittain alhaisempi
Työ vastasi hyvin
koulutustasoa
Työ oli
koulutukseen
nähden
vaativampaa
Nykyinen työ
Ensimmäinen työ
N: 713
(1.työ),692
13. 13
0
10
20
30
40
50
60
Työ on
mielenkiintoista
Työ mahdollistaa
uralla
etenemisen
Työ mahdollistaa
osaamisen
kehittämisen
Työtehtävät ovat
monipuolisia
Työ on itsenäistä
ja vastuullista
Työ tarjoaa
sopivasti
haasteita
Täysin samaa mieltä
Samaa mieltä
Hieman samaa mieltä
Hieman eri mieltä
7 Syyt koulutustasoa vastaamattoman työn vastaanottamiseen, %
3.2 Vastaajat kokevat työnsä luonteeltaan itsenäiseksi ja vastuulliseksi
Viisi vuotta työelämässä olleet ekonomit ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä työnsä eri osa-
alueisiin (kuvio 8). Lähes kaikki vastaajat kertovat työnsä olevan itsenäistä ja vastuullista.
14
18
29
15
3 3
17
0
5
10
15
20
25
30
35
Jatkaatyössä,jossa
olijoennen
valmistumista
Eiolesaanut
koulutustasoa
vastaavaatyötä
Työonmuuten
mielenkiintoisempaa
Palkkaja/tai
työehdotovat
paremmat
Muukoulutuson
ohjannutnykyisiin
tehtäviin
Eiolehalunnut
toimiakoulutusta
vastaavissatöissä
Muusyy
% N=150
8 Työhön liittyvät haasteet, %
14. 14
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Työ on henkisesti
liian kuormittavaa
Työtä on liikaa Työsuhteen
jatkuvuus on
epävarmaa
Työn ja muiden
elämänalueiden
välillä vallitsee
tasapaino
Työura on
tavoitteiden
mukainen
Täysin samaa mieltä
Samaa mieltä
Hieman samaa mieltä
Hieman eri mieltä
Eri mieltä
Täysin eri mieltä
Hieman yllättäen useimmat vastaajat kokivat työsuhteen jatkuvuutensa varmaksi. Lähes
koko valmistumisensa jälkeisen ajan jatkunut taloudellinen epävarmuus ei ole viiden
valmistumisen jälkeisen vuoden aikana näyttänyt vaikuttavan vuonna 2007 valmistuneisiin
ekonomeihin. Suurin osa vastaajista myös kokee, että työn ja muun elämän välillä vallitsee
tasapaino. Ajateltaessa yhä kovenevia työelämän paineita sekä kiristyvää tilannetta
työmarkkinoilla tämä tutkimustulos on positiivinen uutinen. Työssä jaksamisen ja työurien
pidentämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että työ ja vapaa-aika kulkevat tasapainossa
keskenään.
3.3 Bruttokuukausipalkkojen mediaani on 4200 euroa
Kokopäivätyössä olevien, viisi vuotta sitten valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden
bruttokuukausipalkan mediaani säännöllisine lisineen syksyllä 2012 oli 4200 euroa.
Mediaani on 140 euroa korkeampi kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa vuonna
2005 valmistuneista. Tarkasteltaessa eri yliopistoista valmistuneiden palkkojen mediaaneja
näyttävät Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneet olevan hivenen edellä
muualta maasta valmistuneita (palkkojen mediaani 4700 euroa).
9 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, %
15. 15
10 Kokopäivätyössä olevien bruttokuukausipalkan (säännöllisine lisineen) jakauma yliopistotaustoittain
syksyllä 2012
Yleisellä tasolla tarkasteltuna palkkaluokat näyttävät jakautuvan tasaisesti melko laajalle
asteikolle. 20 prosenttia vastaajista ansaitsee yli 5500 euroa, mutta noin 20 prosenttia
vastaajista ansaitsee alle 3500 euroa palkkataulukon mediaanin ollessa 4200 euroa.
Palkkojen laaja vaihtelevuus viisi vuotta työelämässä olleiden keskuudessa vaihtelee paitsi
opiskellun pääaineen ja työsektorin mukaan, myös erilaisten urapolkujen ja erivauhtisen
työtehtävissä etenemisen myötä.
3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000
Aalto BIZ (N=115)
Tampere (N=42)
Turku (N=55)
Hanken (N=72)
Lappeenranta…
Itä-Suomi (N=31)
Oulu (N=39)
Vaasa (N=111)
Jyväskylä (N=66)
Åbo (N=23)
Alakvartiili - mediaani - yläkvartiili
16. 16
11 Bruttokuukausipalkka kokopäivätyössä säännölliset lisät mukaan lukien, %
12 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen pääainetaustoittain, %
7
12
20
18
13
10
20
0
5
10
15
20
25
Alle 3000 e 3000-3499 e 3500-3999 e 4000-4499 e 4500-4999 e 5000-5499 e 5500 e-
% N=601
2000.0
2500.0
3000.0
3500.0
4000.0
4500.0
5000.0
5500.0
6000.0
keskiarvo
mediaani
17. 17
Kuukausipalkkojen jakauma kulkee suhteellisen lähellä toisiaan vertailtaessa eri
pääainetaustaisten ekonomien bruttokuukausipalkkoja. Korkeimpiin bruttotuloihin ovat
päässeet rahoitustaustaiset vastaajat.
13 Naisten ja miesten väliset kuukausipalkkaerot
Verrattaessa kahden vuoden takaiseen kyselyyn, eivät naisten ja miesten väliset palkkaerot
ole juurikaan kaventuneet. Erot sekä palkkakeskiarvoissa että palkkojen mediaaneissa ovat
lähes täsmälleen samaa luokkaa kuin vuonna 2011 toteutetussa kyselyssä. Huomattavaa on,
että miesten palkkakeskiarvoa vetää ylöspäin eniten ansaitsevat, jotka 10 000 – 16 000
euron kuukausiansioillaan saavat huomattavasti suurempia tuloja kuin eniten ansaitsevat
naiset (7000 – 12 000 euroa). Kahden vuoden takaisen kyselyn tapaan suurin palkkaero
sukupuolten välillä on yksityisen sektorin isoissa yrityksissä, kun taas pienin kunnan ollessa
työnantajana. Kuntasektorilla palkkaeroja tasaa nimenomaan palkkahaitarin yläpää, joka ei
nosta palkkoja yhtä korkealle kuin yksityisellä sektorilla.
Viisi vuotta työelämässä olleiden kohdalla syyt palkkaepätasa-arvoon vaikuttavat olevan
samantyyppisiä kuin muillakin kauppatieteiden maistereilla. Ekonomiliiton selvityksissä on
huomattu, että naiset pyytävät jopa useita satoja euroja vähemmän palkkaa kuin miehet.
Siinä missä mies pyytää mahdollisimman paljon, nainen pyytää palkkahaarukan alaosan
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
keskiarvo alakvartiili mediaani yläkvartiili
naiset
miehet
18. 18
palkkaa. Naiset myös pyytävät harvemmin palkankorotusta ja työskentelevät miehiä
yleisemmin erilaisissa tukitoiminnoissa, kuten henkilöstöhallinnossa, viestinnässä tai
markkinoinnissa. Näissä tehtävissä palkkataso on alempi kuin talous- ja
liiketoimintatehtävissä, joihin miehet yleisemmin suuntaavat. Jakautuminen eri työtehtäviin
näkyy jo opiskeluvaiheessa, kun miehet tyypillisemmin suuntautuvat ”kovien aineiden”
kuten laskentatoimen ja rahoituksen pariin, kun taas naiset valitsevat mieluummin
esimerkiksi markkinointia ja johtamista. Lisäksi yksi merkittävimmistä syistä palkkaeroille on,
etteivät naiset pyri yhtä aktiivisesti vaativampiin tehtäviin kuin miehet. Uravalmentajat ja
rekrytoijat ovat todenneet, että miehelle avoimen työtehtävän hakemiseen riittää, jos hän
täyttää yhdenkin vaatimuksen viisikohtaisesta listasta. Nainen puolestaan epäröi hakemista
ja osaamistaan, mikäli täyttää vain neljä viidestä tehtävässä vaaditusta osaamisalueesta.
Tarkasteltaessa työsektorin mukaista palkkausta, näyttäytyy julkisen sektorin matalampi
palkkataso selkeänä. Tällä sektorilla, mukaan lukien kunnat, kuntayhtymät, eri korkeakoulut
sekä valtio, kuukausipalkkojen keskiarvo jää alle 4000 euron. Vastaavasti yksityisessä
yrityksessä työskentelevien bruttokuukausipalkkojen keskiarvo ylittää 4000 euroa yrityksen
koosta riippumatta. Korkeimpiin palkkoihin näyttävät yltävän suurissa, yli 250 työntekijää
työllistävissä yksityisissä yrityksissä tai valtionyhtiöissä työskentelevät ekonomit. Oman
yrityksen tai toiminimen nimiin täyspäiväisesti työskenteleviä ei viisi vuotta työelämässä
olleista kauppatieteiden maistereista löydy kuin 20, mutta heidän
mediaanikuukausipalkkansa pärjää hyvin vertailussa muilla tahoilla työskenteleville. Toki
palkkojen keskihajonta on yrittäjien keskuudessa kaikista sektoreista suurin: kuukausipalkat
voivat olla mitä tahansa nollasta eurosta kymmeneen tuhanteen euroon tai yli.
19. 19
14 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työnantajasektorin mukaan
15 Bruttokuukausipalkkojen mediaanit eri työnantajasektoreilla
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
keskiarvo
alakvartiili
mediaani
yläkvartiili
3000
3200
3400
3600
3800
4000
4200
Yksityinenyritystai
valtionyhtiö,yli250…
Yksityinenyritys,50-249
työntek.
Yksityinenyritys,alle50
työntek.
Kunta
Valtio
AMK
Yliopisto
Järjestö,säätiö
Omayritys,toiminimi
mediaani
20. 20
Pohdittaessa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja voidaan yksi selitys löytää myös miesten
hivenen suuremmasta prosenttiosuudesta yksityisen sektorin palveluksessa, jossa
palkkataso vaikuttaa olevan julkista puolta sekä kolmatta sektoria korkeampi. Kuten
kappaleessa 2.0 olevasta kuviosta 3 käy ilmi, naiset ovat hieman miehiä enemmän
työllistyneet matalampien palkkaluokkien työmarkkinasektoreille.
Tarkasteltaessa bruttokuukausipalkkojen jakautumista pääasiallisimman työtehtävän
mukaan nousevat johto- ja esimiestehtävissä työskentelevät odotetusti palkkatasoltaan
korkeimmalle. Keskimääräisesti matalimmat kuukausipalkat ovat tutkimustyössä, asiakas- ja
potilastehtävissä sekä toimistotehtävissä työskentelevillä. Kuvioissa 16 ja 17 voi verrata
bruttokuukausipalkkojen jakautumisen vaihtelua vuonna 2005 ja 2007 valmistuneiden
kohdalla viiden vuoden kuluttua valmistumisesta.3
16 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työtehtävien mukaan
3 Vuonna 2005 valmistuneiden kohdalla ei ole saatavilla kaikkia kvartiilitietoja (kuvio 17)
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
Keskiarvo
Alakvartiili
Mediaani
Yläkvartiili
21. 21
17 Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työtehtävien mukaan vuonna 2005 valmistuneilla syksyllä 2010
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
Keskiarvo
Alakvartiili
Mediaani
Yläkvartiili
22. 22
4. Kauppatieteiden maisterin tutkintoon ollaan tyytyväisiä
Neljännes kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista kertoo olevansa erittäin
tyytyväisiä yliopistokoulutukseen työuransa kannalta. Lähes kaikki tutkimukseen
osallistuneet eli 91% vastaajista kokee tutkintonsa positiivisena ollen siihen erittäin
tyytyväisiä (25%), tyytyväisiä (44%) tai melko tyytyväisiä (22%).
18 Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta, %
Tarkasteltaessa tyytyväisyyttä yliopistotutkintoon yliopistokohtaisesti antavat Tampereen
yliopistosta valmistuneet maisterit korkeimman keskiarvon (5.0) tutkinnolleen.4 Tosin
hajonta kaikkien yliopistojen sisällä vaihtelee välillä 4,6 – 5,0, joten yliopistokohtaiset erot
ovat pienet. Tampereelta valmistuneista 72 prosenttia oli erittäin tyytyväinen tai
tyytyväinen tutkintoonsa, kun taas heikoimman keskiarvon saavuttaneesta Jyväskylän
yliopistosta valmistuneiden joukosta 59 prosenttia on erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä
tutkintoonsa.
4 Kyselyssä käytetty asteikko 1-6, jossa 1=erittäin puutteellisesti,2=puutteellisesti,3= melko puutteellisesti, 4=
melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti
1 1
7
22
44
25
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Erittäin
tyytymätön
Tyytymätön Hieman
tyytymätön
Melko
tyytyväinen
Tyytyväinen Erittäin
tyytyväinen
%
N=711
23. 23
4.1 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet eivät aina
kohtaa
Kyselylomakkeeseen vastaajilta kysyttiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä nykyisessä
työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu kyseisiä tietoja ja taitoja kehitti. Saadut vastaukset
mahdollistavat koulutuksen työelämärelevanssin arvioinnin, joskin on muistettava, että
vastaajien opiskeluajasta on kulunut yli viisi vuotta ja tänä aikana koulutuksessa on
tapahtunut varmasti monenlaisia muutoksia.
19 Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen
Kyselyn perusteella näyttää siltä, että sekä neuvottelutaidot (keskiarvojen erotus 1,7) että
organisointi- ja koordinointitaidot (keskiarvojen erotus 1,5) ovat työelämässä tarvittavia
valmiuksia, johon yliopistokoulutus on antanut heikoimmat valmiudet suhteessa koettuun
tarpeeseen. Osuvimmin yliopistokoulutus on valmistanut opiskelijoita englannin kielen
viestintätaitojen käyttäjiksi (keskiarvojen erotus 0,3) sekä taloussuunnittelun, budjetoinnin
ja yritystoiminnan perusteiden tuntijoina (erotus 0,1). Yliopisto on myös kehittänyt
valmiuksia, joille kyselyyn vastaajat eivät viiden vuoden työuransa aikana ole juuri käyttöä
löytäneet. Tällaisia valmiuksiaovat olleet ruotsin kielen viestintätaidot (keskiarvojen erotus -
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
Merkitys työssä
Yliopisto kehitti
24. 24
0,9) sekä jossakin määrin myös oman alan teoreettisen osaamisen hyödyntäminen (erotus -
0,2).
Tutkimuksessa esitetty vertailu vastausten ”merkitys työssä – opiskelu kehitti” välillä antaa
mahdollisuuden peilata saatuja keskiarvoja keskenään ja tulkita tuloksista työelämässä
vaadittavia osa-alueita, joihin yliopistokoulutus on tai ei ole pystynyt vastaamaan. Kuten
mainittua, on muistettava, että kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden vastaukset koskevat yli
viiden vuoden takaista opiskeluaikaa.
20 "Merkitys työssä - opiskelu kehitti" keskiarvojen erotus
KTM -tutkinnon vuonna 2007 suorittaneiden mielestä kuviossa 16 esitellyistä vaihtoehdoista
työtehtävissä tärkeimmät taidot ovat ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot ynnä muut
sosiaaliset taidot, organisointi- ja koordinointitaidot sekä analyyttiset, systemaattisen
-1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2
Oman alan teoreettinen osaaminen
Analyyttisen ja systemaattisen ajattelun taidot
Tiedonhankintataidot
Ongelmanratkaisutaidot
Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot
Neuvottelutaidot
Organisointi- ja koordinointitaidot
Esimiestaidot
Projektinhallintataidot
Lainsäädännön tuntemus
Taloussuunnittelun ja budjetoinnin tuntemus
Yritystoiminnan perusteiden tuntemus
Tieto- ja viestintätekniikan taidot
Suomen kielen viestintätaidot
Ruotsin kielen viestintätaidot
Englannin kielen viestintätaidot
Muiden kielten viestintätaidot
Esiintymistaito
Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
25. 25
ajattelun taidot. Näiden taitojen keskiarvo on tutkimuksessa vähintään 5,3.5 On
havaitsemisen arvoista, että taidot ovat täysin samat kuin vuonna 2011 toteutetussa
kyselyssä lähes samoin keskiarvoin.
Myös sukupuolten väliset, pienehköt mielipide-erot työssä merkityksellisten taitojen osalta
ovat säilyneet ennallaan kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Miehet kokivat
esimiestaidot, yritystoiminnan perusteiden tuntemisen sekä englannin kielellä viestimisen
hivenen merkityksellisemmiksi taidoiksi työelämässä kuin naiset, jotka puolestaan
painottivat organisointi- ja koordinointitaitoja, tiedonhankintataitoja, tieto- ja
viestintätekniikan taitoja sekä projektinhallintataitoja enemmän kuin miehet.
Tutkimukseen vastanneiden kauppatieteiden maisterien mielestä yliopisto-opinnot
kehittivät parhaiten tiedonhankintataitoja, analyyttisia, systemaattisen ajattelun taitoja,
englannin kielen viestintätaitoja sekä oman alan teoreettista osaamista. Näiden keskiarvot
olivat vähintään 4,4. Annetuista vaihtoehdoista vähiten yliopisto-opinnot kehittivät
esimiestaitoja, neuvottelutaitoja sekä opetus-, koulutus- tai ohjaustaitoja. Muutoksia
kahden vuoden takaiseen kyselyyn ei ole havaittavissa.
Opiskelupaikkakunnittain tarkasteltuna yliopistojen väriset erot lomakkeessa mainittujen
tietojen ja taitojen kehittäjinä ovat kymmenysten sisällä. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn
verrattuna Åbo Akademi on nostanut sijoitustaan viimeiseltä sijalta parhaat keskiarvot
saaneeksi yliopistoksi. Myös Hanken, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu sekä Turun
kauppakorkeakoulu ovat vuonna 2007 valmistuneiden opiskelijoidensa mielestä onnistuneet
hienosti lomakkeessa kysyttyjen tietojen ja taitojen kartuttamisessa. Yliopistojen välisiin
painotuseroihin opintojen aikana kehittyneissä taidoissa perehdytään tarkemmin kunkin
koulutusyksikön kohdalla luvussa 5.
5 Asteikko 1-6; 1=erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3= melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin,
6= erinomaisesti
26. 26
21 Vastaajien mielipiteiden keskiarvo siitä, miten opiskelu kehitti kaikkia mainittuja tietoja ja taitoja
yhteensä
3.6
3.7
3.8
3.9
4.0
4.1
27. 27
5. Valmistuneiden työllisyystilanne vuonna 2007 oli hyvä
80 prosenttia kyselyyn vastanneista oli työsuhteessa valmistumishetkellään vuonna 2007.
Vastaajista 11 prosenttia jatkoi opiskelun loputtua työttömänä työnhakijana ja seitsemän
prosenttia puolestaan opiskelijoina. Työttömyysprosentti vuonna 2007 vastavalmistuneiden
kohdalla on pudonnut verrattuna kahden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn jolloin se
oli 15,1. On mielenkiintoista, että verrattaessa vuonna 2012 valmistuneille suunnattuun
kyselyyn (Rissanen 2013) työllisyysluvut ovat lähes samat kuin vuonna 2007 valmistuneilla.
Vuonna 2007 yleinen taloustilanne oli aivan eri kuin vuonna 2012. Vuonna 2007 ekonomien
yleinen työttömyysprosentti oli 3,7 prosenttia6, joten vastavalmistuneet eivät aivan yltäneet
kaikkien ekonomitaustaisten työssäkävijöiden yleiselle työllisyystasolle. Toisaalta tilanne on
korjaantunut viiden vuoden aikana, sillä kyselyhetkellä vuonna 2007 valmistuneiden
maisterien työttömyysprosentti oli ekonomien yleistä työttömyysprosenttia alemmalla
tasolla.
22 Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien tilanne valmistumishetkellä
6 Akavan koulutusrekisteri 12/2011 ja Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysluvut keskimääräisesti vuoden
2012 aikana
80
11
7
2 0 1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Työssä Työtön
työnhakija
Päätoiminen
opiskelu (johtaa
tutkintoon tai
arvosanaan)
Perhevapaa
(äitiys-/ isyys-/
vanhempain-/
hoitovapaa)
Työskentely
apurahalla
Muu tilanne
%
28. 28
Pääainekohtainen vertailu osoittaa, että opintotausta on jonkin verran yhteydessä
työllistymisnopeuteen valmistumisvaiheessa. Rahoituksen tai tilintarkastuksen opiskelijoista
kukaan ei ollut työttömänä työnhakijana valmistuessaan vuonna 2007. Huomionarvoista on
myös kansantalouden pääaineesta valmistuneiden maistereiden korkea työttömyyslukema
valmistumisvaiheessa. Yli 30 % tästä ryhmästä ilmoittautui valmistuessaan työttömäksi
työnhakijaksi. Verrattuna vuonna 2005 valmistuneisiin maistereihin näyttää vuonna 2007
valmistuneilla olleen paremmat näkymät työmarkkinoilla. Siinä missä vuonna 2005
valmistuneista oli valmistumishetkellä työsuhteessa 72,7 % ja työttömänä työnhakijana 15,1
%, olivat vastaavat osuudet vuonna 2007 valmistuneiden kohdalla 80,0 % (työsuhteessa) ja
10,6 % (työnhakijana).
Tarkasteltaessa valmistumishetken tilannetta yliopistoittain yleisimmin töitä olivat löytäneet
Tampereen (92%) ja Vaasan (85%) yliopistoista valmistuneet. Matalimmat työssä olevien
valmistuneiden osuudet olivat Itä-Suomen (67%) ja Jyväskylän (71%) yliopistoista
valmistuneilla. Mielenkiintoista on, että kahden vuoden takaisessa kyselyssä Jyväskylän
yliopistosta vuonna 2005 valmistuneet olivat parhaiten työllistettyjä valmistumishetkellä
(82%), mutta nyt työssä olevien prosenttiosuus oli pudonnut yhdeksi matalimmista ja
työttömien työnhakijoiden osuus kasvanut suurimmaksi (23%) vertailtaessa muihin
yliopistoihin. Matalimmat työttömien työnhakijoiden osuudet olivat Aalto-yliopistosta (6%),
Hankenilta (6% ) tai Tampereen yliopistosta (6%) valmistuneilla.
Sukupuolten väliset erot työllistymisessä näyttävät kyselyn perusteella olleen vähäisiä
vuonna 2007. Naiset näyttävät olleen hieman yleisemmin työsuhteessa, mutta toisaalta
valmistumisvaiheessa naisia on ollut suurempi osuus myös työttöminä työnhakijoina.
Miesten osalta on mielenkiintoista huomata heistä reilun kymmenesosan jääneen
valmistumisvaiheessa työvoiman ulkopuolelle jatkaen päätoimisina opiskelijoina tai ollen
perhevapaalla. Kyselyssä ei eroteltu työvoiman ulkopuolelle jäämisen syytä, mutta voi
olettaa suurimman osan työvoiman ulkopuolelle jääneistä miehistä jatkaneen päätoimisina
opiskelijoina, eikä niinkään perhevapaalla.
29. 29
23 Naisten ja miesten työllisyys valmistumisvaiheessa, %
Suurimmalla osalla niistä vastaajista, jotka eivät aloittaneet heti valmistumisensa jälkeen
työelämässä, kului alle puoli vuotta työelämään siirtymiseen. Työllistymiseen saakka
jatkuneen päätoimisen opiskelun tai perhevapaiden lisäksi vastaajat ilmoittivat syiksi
työllistymisen venymiselle muun muassa myöhemmin alkamaan sovitut työsuhteet,
ulkomaille muuton sekä kesätöissä toimimisen. Lisäksi muutama vastaaja oli suorittanut
kauppatieteiden maisterin tutkinnon eläkkeellä ollessaan, eikä näin enää siirtynyt
työelämään valmistuttuaan.
Alueelliset työmarkkinat heijastuvat voimakkaasti työllistymiseen uran alkuvaiheessa.
Alueelliset työmarkkinat myös vaikuttavat opintojen aikaisen työkokemuksen laatuun, mikä
puolestaan heijastuu valmistumisen jälkeiseen työllisyyteen. Niinpä eri yliopistoista
valmistuneiden työllistymisen vertailusta heti valmistumisen jälkeen ei kannata vetää
pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
5.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ aloitettiin usein jo
opiskeluaikana
Kuten edellä on mainittu, neljä viidestä vastaajasta oli jo valmistumishetkellään vuonna
2007 työsuhteessa. Siksi on hyvä huomata, että otsikon mukainen ”ensimmäinen
valmistumisen jälkeinen työ” tarkoittaa monen kohdalla jo opiskeluaikana aloitettua
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Työssä Työttömänä Työvoiman
ulkopuolella
Muu tilanne
Naiset (N: 415)
Miehet (N: 272)
30. 30
työsuhdetta. Lähes kaksi kolmannesta eli 63 prosenttia vastavalmistuneista aloitti
varsinaisen työuransa suoraan vakituisessa kokopäivätyössä, kun taas vajaa kolmannes
siirtyi opinnoistaan määräaikaiseen työsuhteeseen. Vakituisissa työsuhteissa aloittaneiden
osuus oli vuonna 2007 valmistuneiden joukossa jopa korkeampi kuin vuonna 2005
valmistuneiden kohdalla, jolloin osuus oli 57 prosenttia.
24 Ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonne, %
Vakituisissa työsuhteissa aloittaneiden osuus on korkea verrattuna monelta muulta
koulutusalalta valmistuneisiin. Yhtenä merkittävimmistä selittäjistä on työnantajasektori,
sillä kauppatieteilijät työllistyvät pääasiallisesti yksityiselle sektorille, jossa vakituiset
työsuhteet ovat tutkimusten (esimerkiksi Korhonen ja Sainio 2006) mukaan huomattavasti
yleisempiä kuin julkisella puolella.
Kuten mainittu, kauppatieteilijät työllistyvät pääsääntöisesti yksityiselle sektorille. Vuonna
2007 valmistuneista peräti 81 prosenttia löysi ensimmäisen työpaikkansa yksityisestä
yrityksestä tai valtionyhtiöstä. Verrattaessa vastaajien nykyisiin työnantajiin on suhde
yksityisten työnantajien ja muiden välillä pysynyt lähes ennallaan, sillä syksyllä 2012 80
prosenttia vastaajista työskenteli yksityisessä yrityksessä tai valtionyhtiössä. Verrattuna
ekonomiuran alkuvaiheisiin vastaajien urapolut ovat hivenen kallellaan pienistä ja
keskisuurista yrityksistä suuryrityksiin ja valtionyhtiöihin.
63
2
31
2 2 1
0
10
20
30
40
50
60
70
Vakituinen
kokopäivätyö
Vakituinenosa-
aikatyö
Määräaikainen
kokopäivätyö
Määräaikainenosa-
aikatyö
Itsenäinenyrittäjä/
ammatinharjoittaja/
freelancer
Työllistetty/
työharjoittelu
%
N=713
31. 31
25 Ensimmäisen työn päätyönantaja, %
Verrattaessa ensimmäisen työpaikan sijaintia opiskelupaikkakuntaan on helppo huomata,
kuinka pääkaupunkiseudun työmahdollisuudet vetävät vastavalmistuneita kauppatieteiden
maistereita puoleensa. Erityisen selkeä trendi muutossa työn perässä pääkaupunkiseudulle
näkyy Turussa, Tampereella ja Lappeenrannassa opiskelleilla, kun taas kauempana
pääkaupunkiseudusta opiskelleille (Itä-Suomi, Oulu) muutto on näyttänyt olevan hieman
isompi kynnys ja suurehko osuus heistä on jäänytkin opiskelumaakuntaansa valmistumisen
jälkeen. Työn perässä ulkomaille muuttaneita on noin 10 prosenttia molempien
ruotsinkielisten yliopistojen (Hanken, Åbo Akademi) opiskelijoista, muista yliopistoista
ulkomaille on muuttanut huomattavasti pienempi osuus. Hankenin kohdalla on hyvä
huomata, ettei kyselyssä ole eroteltu Helsingissä ja Vaasassa opiskelleita, minkä vuoksi ei
voida tarkasti tietää, jäikö opiskelija opiskelumaakuntaansa vai muuttiko muualle Suomeen.
47
16
18
4
0
4 5 3 2
0
0
10
20
30
40
50
% N=715
32. 32
26 Ensimmäisen työpaikan sijainti verrattuna opiskelupaikkakuntaan, %
5.1.1 Pääainetausta ohjaa valmistumisen jälkeisen työn luonnetta
Ensimmäisen työpaikan pääsääntöistä työtehtävien luonnetta on avattu jo luvussa 2.1.
Suurin muutos verrattuna ensimmäistä ja nykyistä työtehtävien luonnetta on tapahtunut
selkeässä siirtymisessä kohti johto- ja esimiestehtäviä sekä suunnittelu-, kehitys- ja
hallintotehtäviä.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Opiskelumaakunta
Uusimaa
Muu Suomi
Ulkomaat
33. 33
27 Ensimmäisen työtehtävän pääasiallinen luonne, %
Vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri työllistyy yleisimmin erilaisiin
asiantuntijatehtäviin. Alla olevassa taulukossa on esitetty erilaisilla pääainetaustoilla
valmistuneiden maistereiden kaksi yleisintä ensimmäisen työtehtävän pääsääntöistä
luonnetta.
Pääainetausta Ensimmäisen työn pääluonne
Johtaminen ja organisointi
(N:106) Markkinointi ja myynti, suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät
Markkinointi (N:118) Markkinointi ja myynti, toimistotehtävät
Kansantaloustiede (N:33) Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät, tutkimus
Tietojärjestelmätiede (N:50) Suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät, konsultointi tai koulutus
Laskentatoimi ja rahoitus
(N:163) Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät, konsultointi tai koulutus
Yritysjuridiikka, talousoikeus
(N:45) Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät, toimistotehtävät
Yrittäjyys (N:14) Opetus tai kasvatus, johto- ja esimiestehtävät
Logistiikka (N:27) Konsultointi tai koulutus, johto- ja esimiestehtävät
Kansainvälinen liiketoiminta
(N:18)
Suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät, markkinointi ja myynti,
toimistotehtävät
28 Ensimmäisen työn luonne pääaineittain
4
3
7
11
4
15
13
1
10
0
2
0
26
4
0
5
10
15
20
25
30
% N=714
34. 34
Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen ensimmäisessä työssä näyttää vuonna 2007
valmistuneiden kohdalla toteutuneen erinomaisesti.
29 Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen ensimmäisessä työssä, %
53 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi ensimmäisen työnsä vastanneen
vaatimustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. 41 prosenttia vastaajista puolestaan
arvioi työn olleen vaativuustasoltaan selvästi tai osittain koulutustasoa alhaisempaa, vain
viisi prosenttia aloitti valmistumisen jälkeen koulutustasoaan vaativammissa tehtävissä.
Verrattaessa sukupuolten välisiä eroja valmistumisen jälkeisen työtehtävän vaativuudessa
on hivenen suurempi osuus miehistä työllistynyt koulutustasoa vastaavaan tai hivenen
haastavampaan työhön kuin naiset. Naisista puolestaan hieman miehiä suurempi osuus on
ensimmäisessä työpaikassaan työllistynyt koulutustasoaan selvästi tai osittain alhaisempaan
työhön.
8
55
37
0
10
20
30
40
50
60
Ei ole voinut hyödyntää juuri
lainkaan
Hyödynsi jonkin verran/ osittain Hyödynsi jatkuvasti
%
N=713
35. 35
30 Sukupuolten väliset erot ensimmäisen työn ja koulutustason vastaavuudessa, %
5.2 Joka neljäs vastaaja ollut työttömänä viisivuotisen työuransa
aikana
Viisi vuotta valmistumisesta –kyselyyn vastatessaan kauppatieteilijät olivat olleet
työelämässä valmistumisensa jälkeen keskimäärin neljä vuotta ja 11 kuukautta. Koulutusta
vastaavaa työtä tutkimukseen vastanneet maisterit ovat tehneet keskimäärin neljä vuotta ja
seitsemän kuukautta.
Viiden vuoden työelämän aikana kauppatieteiden maistereilla on ollut keskimäärin kaksi
työsuhdetta. Erillisiä työ- tai virkasuhteita puolestaan oli keskimäärin 2,8, mikä on jopa
hieman vähemmän kuin kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa. Aiemmissa vastaavissa
kyselyissä on käynyt ilmi, että verrattaessa kaikilta eri aloilta valmistuneisiin akateemisiin
korkeakoulutettuihin mainitut luvut ovat kauppatieteilijöiden kohdalla yleistä keskiarvoa
alempana, mistä voidaan vetää johtopäätös KTM-tutkinnon tarjoamasta vakaasta alustasta
työuralle.
Joka neljäs vastaaja on ollut työttömänä työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana.
Osuus on pysynyt ennallaan kahden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn verrattuna.
Kolme neljästä työttömyysjakson kokeneesta on kuitenkin ollut työttömänä vain kerran.
Työttömyysajan mediaani työttömillä on ollut kolme kuukautta, mikä on täsmälleen sama
0
10
20
30
40
50
60
Työn vaativuustaso
oli koulutustasoa
selvästi alhaisempi
Työn vaativuustaso
oli koulutustasoa
osittain alhaisempi
Työ vastasi hyvin
koulutustasoa
Työ oli koulutukseen
nähden vaativampaa
Miehet
Naiset
36. 36
verrattuna kahden vuoden takaisen kyselyn työttömyysaikojen pituuden mediaaniin.
Työttömyydestä kertovat luvut ovatkin pysyneet samoina sekä tässä että vuosien 2009 ja
2011 kyselyissä, mikä kertoo kauppatieteiden maisterien vakaasta asemasta työmarkkinoilla
heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.
Työllistymistä vaikeuttaneita asioita eritellessä esille nousivat puutteelliset suhdeverkostot,
alueellinen työmarkkinatilanne sekä työkokemuksen puute vastaajien kokemuksen mukaan
muita syitä tärkeämmiksi tekijöiksi. Kohdan ”Jokin muu syy työllistymisvaikeuksiin”
vastanneet kertoivat työttömyyden aiheuttajiksi muun muassa ylikoulutuksen, minkä
johdosta työnantajat eivät ole uskaltaneet palkata koulutustasoa alhaisempiin tehtäviin
työntekijän pikaisen kyllästymisen pelossa. Jotkut vastaajat ovat kokeneet hankaliksi
yritykset vaihtaa alaa opiskeluja vastaaviin työtehtäviin, joista kuitenkaan ei ole mittavaa
työkokemusta. Negatiivista palautetta keräsi myös suomalaisen työelämän epärealistinen
olettamus siitä, että yliopistosta valmistuessaan tuoreilla maistereilla tulisi olla monen
vuoden työkokemus spesifiltä alalta.
31 Työllistymisvaikeuksia aiheuttaneet tekijät
3.5
1.9
3.3
2.1
1.5
2.8
3.1
1.6
1.6
2.3
2.4
2.4
1.6
1.7
1.6
4.6
0.0
0.5
1.0
1.5
2.0
2.5
3.0
3.5
4.0
4.5
5.0
Työkokemuksen puute
Puutteelliset työnhakutaidot
Puutteelliset suhdeverkostot
Tutkinto ja sen
aineyhdistelmä
Tutkinnon huono
tunnettuus
Alan heikko
työmarkkinatilanne
Alueellinen
työmarkkinatilanne
Katkot määräaikaisissa
työsuhteissa
Puutteellinen
työelämätietous
Omien tavoitteiden
epätietoisuus
Oman osaamisen
epävarmuus
Ei ole löytynyt itseä
kiinnostavaa työtä
Sukupuoli
Perheeseen tai muuhun
elämäntilanteeseen liittyvä…
Valmistumisajankohta
Jokin muu syy
työllistymisvaikeuksiin
37. 37
Vuonna 2007 valmistuneista kauppatieteilijöistä perhevapailla on ollut 29 prosenttia
kyselyyn vastanneista. 51 miesvastaajaa eli 16,9 prosenttia miehistä on ollut perhevapaalla
viisivuotisen työuransa aikana. Heillä yleinen perhevapaallaoloaika on ollut 1-2 kuukautta.
Naisvastaajista 32,9 prosenttia on puolestaan ollut viiden valmistumisen jälkeisen vuotensa
jälkeen perhevapaalla.
32 Naisvastaajien perhevapaillaoloaika, %
5.2.1 Suurin osa kouluttautunut myös valmistumisen jälkeen
Kaksi kolmannesta vastaajista ilmoitti osallistuneensa valmistumisensa jälkeen jonkinlaiseen
koulutukseen. Suurimmalla osalla näistä kyseessä oli työnantajan järjestämä tai kustantama
koulutus. Nämä osuudet ovat pysyneet lähes samoina verrattuna viime vuosien vastaaviin
kyselyihin. Koulutuksiin osallistumisessa ei ole suuria eroja verrattuna eri sukupuolten tai eri
ikäryhmien kesken, joskin naiset ovat viime vuosina olleet muutaman prosenttiyksikön
verran aktiivisempia koulutuksiin osallistujia.
0
10
20
30
40
50
60
alle 1 vuoden 1v-2v 2v-3v 3v-4v Yli 4v
38. 38
33 Osallistuminen koulutukseen vuoden 2007 tutkinnon suorittamisen jälkeen, %
Yleisimpiä ammatillisen erikoistumis- tai pätevöitymiskoulutuksen opiskelualoja ovat olleet
opettajaksi tai KHT-tilintarkastajaksi7 pätevöityminen sekä ns. APV-näyttökoe.8 Ne vastaajat,
jotka ilmoittivat suorittaneensa opintoja tähtäimessään toinen korkeakoulututkinto, ovat
yleisimmin suunnanneet oikeustieteelliselle alalle, joskin myös kasvatustieteet,
tietojenkäsittelytieteet sekä teknillinen ala ovat olleet suosittuja. Tieteellisiä jatko-opintoja
suorittaneita on vuonna 2007 valmistuneista vain seitsemän prosenttia, mikä jatkaa selkeää
laskevaa trendiä jatko-opintojen aloittamisessa. 2005 valmistuneista 11 prosenttia ja 2003
valmistuneista 14 prosenttia oli siirtynyt jatko-opintojen pariin valmistumisensa jälkeen.
Koulutukseen osallistumattomien osuus on noussut verrattuna aiempiin kyselyihin, sillä
vuonna 2007 vastanneista kolmannes ei ole osallistunut työurallaan yhteenkään
koulutukseen (vuonna 2005 valmistuneiden kohdalla luku oli 23 prosenttia). Kuitenkin
työnantajan järjestämiin koulutuksiin osallistuneiden prosenttiosuus on pysynyt vakiona,
mikä osaltaan kumoaa epäilyä taloudellisen tilanteen aiheuttamista työantajien järjestämien
koulutusten vähentämisistä.
7 Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastajatutkinto
8 Finanssialan keskusliiton suosittelema sijoituspalvelututkinto (APV1 ja APV2)
58
2
10
6 7 6
32
0
10
20
30
40
50
60
70
Osallistunuttyönantajan
järjestämääntai
kustantamaankoulutukseen
Osallistunut
työvoimakoulutukseen
Osallistunut/suorittanut
ammatillisen
erikoistumiskoulutuksen,
pätevöitymiskoulutuksen…
Suorittanutopintoja
tähtäimessätoinen
korkeakoulututkinto
Suorittanuttieteellisiä/
taiteellisiajatko-opintoja
Suorittanutmuun
koulutuksentaitutkinnon
Eioleosallistunut
koulutukseen
% N=850
39. 39
6. Yksikkökohtaisissa tuloksissa ei ole havaittavissa suuria
eroavaisuuksia
Joitakin yksikkökohtaisia tuloksia on jo tuotu esiin aiemmin raportissa, mutta tämä luku
käsittelee vielä keskeisimmät tulokset koulutusyksiköittäin. Muutaman koulutusyksikön
kohdalla vastaajien pieni määrä rajoittaa johtopäätösten tekoa. Pääasiallisesti tässä luvussa
verrataan kustakin koulutusyksiköstä valmistuneita tai heidän mielipiteitään suhteessa
muista koulutusyksiköistä valmistuneisiin ja heidän mielipiteisiinsä. Taulukoissa kohta
”muut” siis tarkoittaa muista kuin käsiteltävästä koulutusyksiköstä valmistuneita
kauppatieteilijöitä. Lisäksi kyselyhetken työtä koskevissa taulukoiden sarakkeissa tai riveissä
on huomioitu vain työssä olevat vastaajat, koska esimerkiksi perhevapaalla olevien
vastaajien perhevapaan alkamisajankohtaa ei ole kysytty.
6.1 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Kyselyyn vastasi 133 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistunutta kauppatieteiden
maisteria, mikä on 34 prosenttia kaikista vuonna 2007 kyseistä koulusta valmistuneista
maistereista. Vastaajista 55 prosenttia oli naisia. Vastaajien iän keskiarvo
valmistumishetkellä oli 28,1 vuotta.
6.1.1 Sijoittuminen työelämään
Aalto-yliopistosta valmistuneet kauppatieteilijät olivat jo valmistumishetkellä olleet melko
hyvin työllistettyjä. Valmistumishetkellä myös työttömien työnhakijoiden osuus oli muuta
aineistoa matalampi. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus oli valmistumishetkellä sama
kuin kyselyhetkellä, mutta vapaallaolon peruste oli lähes kokonaan vaihtunut päätoimisesta
opiskelusta perhevapaaseen.
Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn muutoksia on tapahtunut lähinnä heti
valmistumisen jälkeisessä työelämään siirtymisessä. Vuonna 2005 valmistuneista noin 70
prosenttia jatkoi suoraan työsuhteessa 16 prosentin jäädessä työnhakijoiksi. Vuonna 2007
40. 40
valmistuneiden kohdalla osuudet näyttävät positiivisemmilta, sillä vain kuusi prosenttia
valmistuneista oli ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi.
34 Työmarkkinatilanne (%), Aalto-yliopisto
Kuten aiemmatkin kyselyt, myös tämänkertainen kysely todistaa yksityisten yritysten tai
valtionyhtiöiden vetävän kauppatieteilijöitä puoleensa. 85 prosenttia Aalto-yliopistosta
valmistuneista työskenteli kyselyhetkellä yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön palveluksessa,
mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin muista yliopistoista valmistuneiden kohdalla.
82 80
89 88
6
11
1 1
9 9 9 10
3 1 2 1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Valmistumishetki,
Aalto
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki, Aalto Kyselyhetki, muut
Työssä
Työttömänä
Työvoiman ulkopuolella
Muu tilanne
41. 41
35 Päätyönantaja kyselyhetkellä (%), Aalto-yliopisto
Kuten kuviosta 34 huomaa, jäävät lähes kaikki Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta
valmistuneet kauppatieteilijät töihin pääkaupunkiseudulle tai sen lähiympäristöön. Viiden
vuoden työuran aikana kyselyyn vastanneista osa on siirtynyt ulkomaille, kuten Ruotsiin,
Englantiin ja Sveitsiin, uusien haasteiden pariin. Silti kuvio todistaa pääkaupunkiseudun
työmarkkinoiden vetovoiman, eikä Helsingissä valmistuneiden ole juuri tarvinnut muuttaa
työn perässä toiselle paikkakunnalle.
36 Aalto-yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)
85
2 1 2 2 3 3 1
80
5 1
6 3 3 3 0
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Aalto
Yht.
91
2
7
86
3
11
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat
Valmistumishetki
Kyselyhetki
42. 42
Tarkasteltaessa Aalto-yliopistosta valmistuneiden pääasiallisen työtehtävän luonteen
muutosta valmistumishetken ja viiden vuoden työelämätaipaleen välillä selviää, että
muutosta on tapahtunut erityisesti kohti vastuullisempia työtehtäviä. Johto- ja
esimiestehtävien osuus samoin kuin suunnittelu-, kehitys- ja konsultointitehtävissä olevien
osuus on noussut selvästi verrattuna valmistumishetkeen. Samanaikaisesti esimerkiksi
toimistotehtävissä sekä konsultointi- ja koulutustehtävissä toimivien osuudet ovat
vähentyneet. Verrattaessa kyselyhetken työtehtävien luonnetta Aalto-yliopistosta ja muista
yliopistoista valmistuneiden kesken käy ilmi, että Aalto-yliopistolaisia on hivenen muita
vähemmän johto- ja esimiestehtävissä sekä hivenen muita enemmän markkinoinnin ja
myynnin sekä suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävien parissa.
37 Työtehtävien luonne (%), Aalto-yliopisto
Yksi syy Aalto-yliopistosta valmistuneiden korkeahkoon palkkatasoon saattaa olla
suurimman osan sijoittuminen työelämään pääkaupunkiseudulle, jossa palkkataso on
yleisesti hieman muuta maata korkeampi. Jopa yli kolmannes, 35 prosenttia, Aalto-
yliopistoista valmistuneista ansaitsi kyselyhetkellä yli 5500 euroa kuukaudessa, mikä on
reilusti suurempi osuus kuin muualta valmistuneiden kohdalla.
0 5 10 15 20 25 30 35
Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät
Suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät
Johto- ja esimiestehtävät
Markkinointi ja myynti
Konsultointi tai koulutus
Muu työn luonne
Toimistotehtävät
Opetus tai kasvatus
Tutkimus
Asiakastyö/ potilastyö
Viestintä- ja mediatyö
Lainopillinen työ
Taiteellinen työ
Kirkollinen työ
Muut, valmistumishetki
Aalto, valmistumishetki
Muut, kyselyhetki
Aalto, kyselyhetki
43. 43
38 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (%), Aalto-yliopisto
Työn sisältöön ja mielekkyyteen liittyvien väittämien osalta ei ole havaittavissa merkittäviä
eroja verratessa Aalto-yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden mielipiteitä
työstään. Aalto-yliopistosta valmistuneet kokevat työnsä hieman mielenkiintoisemmaksi,
työsuhteen jatkuvuutensa varmemmaksi ja kokevat olevansa tavoitteidensa mukaisella
työuralla hieman muista yksiköistä valmistuneita useammin. Toisaalta he kokevat hivenen
useammin työtä olevan liikaa, eikä työn ja muiden elämänalueiden välillä koeta olevan aivan
niin hyvää tasapainoa kuin muista yliopistosta valmistuneiden kohdalla.
5144
4000
4700
5915
4619
3600
4200
5144
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
Keskiarvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
Aalto-yliopisto
Muut yliopistot
44. 44
39 Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (%), Aalto-yliopisto
6.1.2 Palautetta opinnoista
Noin neljännes (23%) Aalto-yliopistosta valmistuneista kyselyyn vastanneista ilmoitti
olevansa erittäin tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuran kannalta. Tutkinto Aalto-
yliopistosta on vastaajien keskuudessa koettu arvokkaaksi, sillä lähes kaikki vastaajat olivat
tutkintoonsa melko tyytyväisiä, tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Vain seitsemän prosenttia
vastaajista suhtautui lähtökohtaisesti negatiivisesti tutkintonsa hyödyllisyyteen työuran
kannalta. Tosin tutkinnon arvostus Aalto-yliopistosta valmistuneiden keskuudessa
noudattaa samaa trendiä myös muualta maasta valmistuneiden kesken, eikä suuria
koulutusyksikkökohtaisia eroavaisuuksia ole havaittavissa.
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työelämässä sekä
sitä, kuinka yliopisto-opinnot näitä tietoja ja taitoja kehittivät. Aalto-yliopistosta
valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat organisointi- ja
koordinointitaidot, ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot sekä ongelmanratkaisutaidot ja
analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot. Näiden taitojen keskiarvo oli vähintään 5,3.
Myös esiintymis- ja neuvottelutaidot sekä englannin kielen viestintä koettiin tärkeiksi
0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0
Työ on mielenkiintoista
Työ mahdollistaa uralla etenemisen
Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen
Työtehtävät ovat monipuolisia
Työ on itsenäistä ja vastuullista
Työ tarjoaa sopivasti haasteita
Työ on henkisesti liian kuormittavaa
Työtä on liikaa
Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa
Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee…
Työura on tavoitteiden mukainen
Muut yliopistot
Aalto
45. 45
taidoksi työelämässä. Vähiten merkitykselliseksi koettiin ruotsin ja muiden kielten
viestintätaidot, joiden vastausten keskiarvot ovat 2,2 ja 1,8.
Kuten kahden vuoden takaisessa vastaavassa kyselyssä, tälläkin kertaa yliopisto-opiskelu
kehitti Aalto-yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä parhaiten englannin kielen
viestintätaitoja sekä analyyttista, systemaattista ajattelua. Vastaajien mielestä yliopisto-
opinnot Aalto-yliopistossa kehittivät vähiten esimiestyötaitoja sekä neuvottelutaitoja, jotka
toisaalta kumpikin saivat suhteellisen korkean keskiarvon kysyttäessä kyseisten taitojen
merkitystä työelämässä.
Kuviossa 37 on verrattu Aalto-yliopistosta valmistuneiden arvioita kunkin tiedon ja taidon
kohdalla siitä, kuinka opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista valmistuneiden vastaajien
arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus Aalto-yliopistossa näyttää kehittävän tutkinnon
suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan varsin hyvin. Kokonaisarvio on edellisen
vastaavan kyselyn tapaan neljänneksi paras, kun kaikista koulutusyksiköistä valmistuneiden
mielipiteet on huomioitu (kuvio 20).
46. 46
40 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (%), Aalto-yliopisto
”Merkitys työssä – opiskelu kehitti”-vastausten erotuksesta on helppo havaita, että
yliopisto-opinnot Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa jättivät eniten parantamisen varaa
neuvottelutaitojen, organisointi- ja koordinointitaitojen sekä projektinhallintataitojen
osalta, mikäli ajatellaan opintojen työelämälähtöisyyttä. Vastaavasti Aalto-yliopistossa
vastaajat ovat oppineet ruotsin kieltä, muita kieliä sekä oman alan teoreettista osaamista
arvionsa mukaan jopa enemmän kuin työelämän kannalta olisi ollut tarpeellista.
0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 4.5 5
Oman alan teoreettinen osaaminen
Analyyttinen, systemaattinen ajattelu
Tiedonhankintataidot
Ongelmanratkaisukyky
Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot
Neuvottelutaidot
Organisointi- ja koordinointitaidot
Esimiestaidot
Projektinhallintataidot
Lainsäädännön tuntemus
Taloussuunnittelu ja budjetointi
Yritystoiminnan perusteiden tuntemus
Tieto- ja viestintätekniikan taidot
Suomen kielen viestintätaidot
Ruotsin kielen viestintätaidot
Englannin kielen viestintätaidot
Muiden kielten viestintätaidot
Esiintymistaidot
Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
Muut
Aalto
47. 47
41 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" vastausten erotus, Aalto-yliopisto
6.2 Itä-Suomen yliopisto
Kyselyyn vastasi 33 Itä-Suomen yliopistosta valmistunutta kauppatieteiden maisteria, mikä
on 48 prosenttia kaikista vuonna 2007 kyseistä koulusta valmistuneista maistereista.
Lukumääräisesti 33 vastaajaa on alin vastaajamäärä yhdestä yliopistosta koko aineistossa.
Sukupuolten osuudet menevät vastaajien kesken tasan, sillä heistä puolet oli naisia ja puolet
miehiä. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 28,7 vuotta.
6.2.1 Sijoittuminen työelämään
Valmistumishetkellä vuonna 2007 kyselyyn vastanneiden Itä-Suomen yliopistosta
valmistuneiden tilanne vaikutti aineiston synkimmältä: 12 prosenttia vastaajista oli
työttöminä ja vain 67 prosenttia työsuhteessa. Huomattavan suuri osa valmistuneista (15%)
myös jatkoi päätoimista opiskelua ja jäi siten työvoiman ulkopuolelle valmistuttuaan
kauppatieteiden maisteriksi. Viidessä vuodessa tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä
-2 -1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5
Oman alan teoreettinen osaaminen
Analyyttinen, systemaattinen ajattelu
Tiedonhankintataidot
Ongelmanratkaisukyky
Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot
Neuvottelutaidot
Organisointi- ja koordinointitaidot
Esimiestaidot
Projektinhallintataidot
Lainsäädännön tuntemus
Taloussuunnittelu ja budjetointi
Yritystoiminnan perusteiden tuntemus
Tieto- ja viestintätekniikan taidot
Suomen kielen viestintätaidot
Ruotsin kielen viestintätaidot
Englannin kielen viestintätaidot
Muiden kielten viestintätaidot
Esiintymistaidot
Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
48. 48
yksikään kyselyyn vastanneista Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista maistereista ei ollut
kyselyhetkellä työttömänä ja työsuhteessa olevien osuus oli suurin koko aineistosta. Tämä
mielenkiintoinen käänne työmarkkinatilanteessa Itä-Suomen yliopiston kohdalla toteutui
myös kahden vuoden takaisessa vastaavassa kyselyssä.
42 Työmarkkinatilanne (%), Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet olivat kyselyhetkellä useimmiten työsuhteessa
yksityiseen yritykseen tai valtionyhtiöön. Kyselyyn vastanneet jakautuvat melko tasaisesti
yleisen, valtakunnallisen trendin mukaisesti eri sektoreille. Valtiolla tai valtion
liikelaitoksessa työskentelee muuta vertailuaineistoa suurempi osuus, eikä kukaan
vastanneista Itä-Suomesta valmistuneista ollut kyselyhetkellä yrittäjänä.
67
80
97
88
12 11
0 1
21
9
3
10
0 1 0 1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Valmistumishetki,
Itä-Suomi
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki, Itä-
Suomi
Kyselyhetki, muut
Työssä
Työttömänä
Työvoiman ulkopuolella
Muu tilanne
49. 49
43 Päätyönantaja (%), Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista noin puolet on jäänyt valmistuttuaan
työskentelemään opiskelupaikkakunnilleen Kuopioon tai Joensuuhun. Kyselyn valossa
alueellinen työpaikkojen jakautuminen vaikuttaa hyvältä, sillä jokainen vastaaja on
työsuhteessa, puolet heistä on löytänyt töitä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnista
ja vain viidennes vastaajista on muuttanut Uudellemaalle työn tai muun elämän osa-alueen
perässä. Yksikään vastanneista ei ole muuttanut töiden perässä ulkomaille. Verrattaessa
esimerkiksi Aalto-yliopiston kasvatteihin, joista 11 prosenttia oli kyselyhetkellä työssä
ulkomailla, on tilasto mielenkiintoinen.
44 Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)
78
3 3
9 6
0 0 0
80
5 1
6 3 3 3 0
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Itä-Suomi
Muut
0
10
20
30
40
50
60
Uusimaa Opiskelumaakunta
(Pohjois-Karjala tai
Pohjois-Savo)
Muu Suomi Ulkomaat
Valmistumishetki
Kyselyhetki
50. 50
Tarkasteltaessa muutoksia vuonna 2007 valmistuneiden pääasiallisissa työtehtävissä viiden
vuoden aikana käy ilmi, että lähes kolmannes kyselyyn vastanneista Itä-Suomen yliopistosta
valmistuneista työskenteli päätyönään suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävissä.
Verrattaessa kyselyyn vastanneiden päätehtäviä valmistumisen jälkeen ja viiden vuoden
työelämätaipaleen kohdalla on markkinointi- ja myyntitehtäviin siirtynyt sekä johto- ja
esimiestehtäviin noussut huomattava osuus vastanneista. Kun ensimmäisenä päätyönään
vain kuusi prosenttia vastaajista toimi johto- ja esimiestehtävissä, kyselyhetkellä heitä oli 15
prosenttia. Toimistotehtävissä ei ole työskennellyt yksikään Itä-Suomesta valmistunut
valmistumisensa jälkeen. Toki Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden kyselyyn vastaajien
pienehköstä määrästä johtuen kovin voimakkaita johtopäätöksiä vastausten perusteella ei
voida tehdä.
45 Työtehtävien luonne (%), Itä-Suomen yliopisto
Tarkasteltaessa Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkkoja
kyselyhetkellä käy ilmi, että palkkataso on jäänyt hivenen muista koulutusyksiköistä
valmistuneiden yhteistä keskiarvoa alemmas. Verrattaessa esimerkiksi kyselyyn
0 5 10 15 20 25 30
Rahoituksen ja taloushallinnon…
Suunnittelu-, kehitys- tai…
Johto- ja esimiestehtävät
Markkinointi ja myynti
Konsultointi tai koulutus
Muu työn luonne
Toimistotehtävät
Opetus tai kasvatus
Tutkimus
Asiakastyö/ potilastyö
Viestintä- ja mediatyö
Lainopillinen työ
Taiteellinen työ
Kirkollinen työ
Muut, valmistumishetki
Itä-Suomi, valmistumishetki
Muut, kyselyhetki
Itä-Suomi kyselyhetki
51. 51
vastanneisiin Aalto-yliopistosta valmistuneisiin, joista lähes jokainen on jäänyt
pääkaupunkiseudulle työhön, on heillä lähes 1000 euroa suurempi keskimääräinen
bruttokuukausipalkka kuin Itä-Suomen yliopiston kasvateilla, joista yli 50 prosenttia on
jäänyt työskentelemään opiskelumaakuntaansa.
46 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Itä-Suomen yliopisto
Tarkasteltaessa Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden tyytyväisyyttä
nykyiseen työhön paljastuu, että he viihtyvät yleisesti ottaen työssään hyvin ja kokevat
työuransa tavoitteiden mukaiseksi jopa kaikkien koulutusyksikköjen yhteistä keskiarvoa
useammin. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet kokevat myös keskimäärin muista
yliopistoista valmistuneita vähemmän negatiivisia tuntemuksia työhön liittyen, kuten
epävarmuutta työsuhteen jatkuvuudesta tai työn henkistä liikakuormittavuutta.
4219
3650
4000
4750
4619
3600
4200
5144
3000
3500
4000
4500
5000
5500
Keskiarvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
Itä-Suomi
Muut yliopistot
52. 52
47 Tyytyväisyys nykyiseen työhön (%), Itä-Suomen yliopisto
6.2.2 Palautetta opinnoista
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työelämässä sekä
sitä, kuinka yliopisto-opinnot näitä tietoja ja taitoja kehittivät. Itä-Suomen yliopistosta
valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat organisointi- ja
koordinointitaidot sekä ongelmanratkaisutaidot. Näiden kaikkien taitojen keskiarvo oli
vähintään 5,4. Myös esiintymis-, ryhmätyö ja neuvottelutaidot sekä suomen kielen viestintä
koettiin tärkeiksi taidoiksi työelämässä. Vähiten merkityksellisiksi koettiin ruotsin ja muiden
kielten viestintätaidot, joiden vastausten keskiarvot ovat 2,2 ja 1,8. Mielenkiintoista on, että
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet kokivat suomen kielen osaamisen tärkeimmäksi ja
englannin kielen osaamisen vähiten tärkeäksi verrattaessa kaikista koulutusyksiköistä
valmistuneiden vastausten keskiarvoja keskenään.
Tarkasteltaessa vastauksia yliopiston kehittämistä tiedoista ja taidoista nähdään, että Itä-
Suomen yliopistosta valmistuneiden osaamisen koettiin yritystoiminnan tuntemuksen,
tiedonhankintataitojen, esimies- ja neuvottelutaitojen sekä analyyttisen, systemaattisen
ajattelun ominaisuuksien kohdalla kehittyneen keskimäärin muista koulutusyksiköistä
valmistuneita enemmän. Vastaavasti Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet kokivat
taitojensa kehittyneen selvästi keskimääräistä vähemmän muun muassa muiden kielten
viestinnässä, organisointi- ja koordinointitaidoissa sekä ryhmätyötaidoissa.
0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0
Työ on mielenkiintoista
Työ mahdollistaa uralla etenemisen
Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen
Työtehtävät ovat monipuolisia
Työ on itsenäistä ja vastuullista
Työ tarjoaa sopivasti haasteita
Työ on henkisesti liian kuormittavaa
Työtä on liikaa
Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa
Työn ja muiden elämänalueiden välillä…
Työura on tavoitteiden mukainen
Itä-Suomi
Muut yliopistot
53. 53
48 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Itä-Suomen yliopisto
”Merkitys työssä – opiskelu kehitti”-vastausten erotuksesta on helppo havaita, että
yliopisto-opintojen Itä-Suomen yliopistossa koettiin kehittäneen eri kielten osaamista
enemmän kuin valmistuneet ovat työelämässä tarvinneet. Vastaavasti yliopistosta
valmistuneet kokevat jääneensä opiskeluissaan paitsi erityisesti riittävästä
neuvottelutaitojen, organisointi- ja koordinointitaitojen sekä projektinhallintataitojen
opetuksesta, jotka vastaajat ovat työurallaan kokeneet tärkeiksi taidoiksi.
0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5 5.0
Oman alan teoreettinen osaaminen
Analyyttinen, systemaattinen ajattelu
Tiedonhankintataidot
Ongelmanratkaisukyky
Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot
Neuvottelutaidot
Organisointi- ja koordinointitaidot
Esimiestaidot
Projektinhallintataidot
Lainsäädännön tuntemus
Taloussuunnittelu ja budjetointi
Yritystoiminnan perusteiden tuntemus
Tieto- ja viestintätekniikan taidot
Suomen kielen viestintätaidot
Ruotsin kielen viestintätaidot
Englannin kielen viestintätaidot
Muiden kielten viestintätaidot
Esiintymistaidot
Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
Muut
Itä-Suomi
54. 54
49 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" -vastausten erotus, Itä-Suomen yliopisto
6.3 Svenska handelshögskolan (Hanken)
Kyselyyn vastasi 86 Svenska handelshögskolanista valmistunutta kauppatieteiden maisteria,
mikä on 40 prosenttia kaikista vuonna 2007 kyseistä yliopistosta valmistuneista
maistereista. Vastaajien sukupuolijakauma kertoo naisten olleen hivenen aktiivisempia
vastaajia, sillä vastanneista 55 prosenttia oli naisia ja 45 prosenttia miehiä. Vastaajien iän
keskiarvo valmistumishetkellä oli 26,7 vuotta, mikä on nuorien valmistuneiden iän keskiarvo
kaikkien eri koulutusyksikköjen kesken verratessa. Vastauksissa ei ole eritelty Helsingissä ja
Vaasassa opiskelleita vastaajia erikseen, mikä on syytä huomioida esimerkiksi analysoitaessa
työpaikan vuoksi muuttamista opiskeluiden jälkeen.
-1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5
Oman alan teoreettinen osaaminen
Analyyttinen, systemaattinen ajattelu
Tiedonhankintataidot
Ongelmanratkaisukyky
Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot
Neuvottelutaidot
Organisointi- ja koordinointitaidot
Esimiestaidot
Projektinhallintataidot
Lainsäädännön tuntemus
Taloussuunnittelu ja budjetointi
Yritystoiminnan perusteiden tuntemus
Tieto- ja viestintätekniikan taidot
Suomen kielen viestintätaidot
Ruotsin kielen viestintätaidot
Englannin kielen viestintätaidot
Muiden kielten viestintätaidot
Esiintymistaidot
Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
55. 55
6.3.1 Sijoittuminen työelämään
Hankenilta valmistuneiden kauppatieteiden maisterien työtilanne on näyttänyt hyvältä koko
viisivuotisen työuran ajan. Valmistumishetkellä kuusi prosenttia vastaajista oli
ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, mutta kyselyhetkellä yksikään vastaaja ei ollut
vailla töitä. Siinä missä valmistumishetkellä suurin osa (9 %) työvoiman ulkopuolella olleista
ilmoitti olevansa päätoiminen opiskelija ja vain kaksi prosenttia perhevapaalla,
kyselyhetkellä yksikään ei ollut enää opiskelijana, mutta perhevapaalla oli 13 prosenttia
vastaajista.
50 Työmarkkinatilanne (%), Hanken
83 80
87 88
6 11
0 1
11 9 13 10
0 1 0 1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Työssä
Työttömänä
Työvoiman ulkopuolella
Muu tilanne
56. 56
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Hanken
Muut
Kyselyyn vastanneet hankenlaiset ovat työllistyneet keskimääräisesti vielä muitakin
koulutusyksikköjä useammin yksityisten yritysten tai valtionyhtiöiden palvelukseen.
Yksityisen sektorin vetovoimasta hankenlaisten keskuudessa kertoo myös se, että toiseksi
suurin osuus heistä, viisi prosenttia, on työllistänyt itse itsensä oman yrityksen tai
toiminimen parissa.
Merkittävä osuus Hankenilta valmistuneista on työurallaan suunnannut työn perässä
ulkomaille. Kyselyyn vastanneista lähes neljännes (22 %) on muuttanut työn perässä
ulkomaille, jossa suosituimpana kohteena on ollut Tukholma. Toki esimerkiksi työperäinen
muutto Ruotsiin on Hankenilta valmistuneille äidinkielenkin takia luonteva siirtymä. Kuvion
49 vertailua vaikeuttaa hieman se, ettei Hankenin Helsingissä ja Vaasassa opiskelleiden
vastauksia ole eritelty toisistaan, joten muun Suomen tilasto-osuudessa näkyy joidenkin
vastaajien Vaasa-taustaisuus ja kotimaakuntaan jäänti opiskeluiden jälkeen. 17 prosenttia
vastaajista olikin kyselyhetkellä töissä Vaasan seudulla.
51 Päätyönantaja (%), Hanken
57. 57
52 Hankenilta valmistuneiden työpaikan sijainti (%), Hanken
Neljännes kyselyyn vastanneista hankenlaisista oli kyselyhetkellä markkinoinnin ja myynnin
tehtävien parissa, mikä on yli kymmenen prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin muista
koulutusyksiköistä valmistuneiden kohdalla yhteensä. On mielenkiintoista, että viiden
vuoden työuran aikana hankenlaisten osuus nimenomaan markkinoinnin ja myynnin sekä
konsultoinnin ja koulutuksen parissa on kasvanut merkittävästi. Sen sijaan suunnittelu-,
kehitys- ja hallintotehtävien parissa työskentelevien osuus on pudonnut valmistumisen
jälkeisestä ajasta verrattuna kyselyhetkeen. Huomionarvoista on myös, että johto- ja
esimiestehtävissä sekä rahoituksen ja taloushallinnon parissa työskentelee muihin
koulutusyksikköihin verrattuna keskimääräistä vähemmän hankenlaisia.
0
10
20
30
40
50
60
70
Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat
Valmistumishetki
Kyselyhetki
58. 58
53 Työtehtävien luonne (%), Hanken
Hankenilta valmistuneiden bruttokuukausipalkat jakautuvat suhteellisen tasaisesti kaikkia
koulutusyksikköjä koskevan keskimääräisen vertailun kanssa. Hankenlaisten
bruttokuukausipalkan mediaani jää noin 500 euroa alemmas kuin Aalto-yliopistosta
valmistuneiden vastaajien, mihin on vaikeaa keksiä muuta suoraa selitystä, kuin erot
kyselyhetken työpaikan maantieteellisessä sijainnissa. Aalto-yliopistosta valmistuneista 86
prosenttia työskenteli kyselyhetkellä Uudellamaalla, jossa on keskimäärin muuta Suomea
korkeampi palkkataso. Hankenilta valmistuneista puolestaan vain noin 55 prosenttia
työskenteli Uudellamaalla ja lähes viidennes Vaasan seudulla, jossa palkkataso ei tyypillisesti
yllä pääkaupunkiseudun tasolle.
0 5 10 15 20 25 30
Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät
Suunnittelu-, kehitys- tai…
Johto- ja esimiestehtävät
Markkinointi ja myynti
Konsultointi tai koulutus
Muu työn luonne
Toimistotehtävät
Opetus tai kasvatus
Tutkimus
Asiakastyö/ potilastyö
Viestintä- ja mediatyö
Lainopillinen työ
Taiteellinen työ
Kirkollinen työ
Muut, valmistumishetki
Hanken, valmistumishetki
Muut, kyselyhetki
Hanken kyselyhetki
59. 59
54 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Hanken
Hankenilta vuonna 2007 valmistuneiden tyytyväisyys nykyiseen työhönsä noudattaa
suhteellisen tarkasti keskimääräistä tyytyväisyyttä eri koulutusyksiköistä valmistuneiden
välillä.
55 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Hanken
4849
3643
4200
5325
4619
3600
4200
5144
3000
3500
4000
4500
5000
5500
Keskiarvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
Hanken
Muut yliopistot
0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0
Työ on mielenkiintoista
Työ mahdollistaa uralla etenemisen
Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen
Työtehtävät ovat monipuolisia
Työ on itsenäistä ja vastuullista
Työ tarjoaa sopivasti haasteita
Työ on henkisesti liian kuormittavaa
Työtä on liikaa
Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa
Työn ja muiden elämänalueiden välillä…
Työura on tavoitteiden mukainen
Hanken
Muut yliopistot
60. 60
6.3.2 Palautetta opinnoista
Hankenilta valmistuneiden kauppatieteiden maisterien mielestä työelämässä
merkityksellisimmät taidot ovat tyypillisimmin ongelmanratkaisu- ja ryhmätyötaidot. Näiden
keskiarvot vastaajien keskuudessa olivat 5,2. Hankenlaiset kokevat vastausten perusteella
kysytyt tiedot ja taidot vähemmän merkitykselliseksi työelämässä kuin muista yliopistoista
valmistuneet keskimäärin. Oikeastaan ainoastaan ruotsin ja muiden kielien merkitystä
työelämässä hankenlaiset pitävät kaikkien yliopistojen keskiarvoa korkeampana.
Kuviosta 53 näkee, kuinka yliopisto-opiskelu Hankenilla kehitti monia tietoja ja taitoja
enemmän kuin muissa yliopistoissa keskimäärin. Eri kielten kehittyminen on koettu paljon
keskimääräistä tehokkaammaksi, mikä on toisaalta luonnollista koulun kielitaustan tietäen.
Vastaajat kokivat myös esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittyneen eri yliopistojen
keskiarvoja enemmän. Keskimääräistä heikommin yliopistotutkinto Hankenilta on
puolestaan kehittänyt esimerkiksi oman alan teoreettista osaamista sekä
tiedonhankintataitoja.
61. 61
56 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Hanken
Hankenilta vuonna 2007 valmistuneet jäivät vastaustensa perusteella kaipaamaan yliopisto-
opetuksestaan selvästi eniten koulutusta neuvottelutaidoissa, mikä vastaa muistakin
yliopistoista valmistuneiden vastausten jakaumaa. Yritystoiminnan perusteiden tuntemisen
opetus on vastausten perusteella onnistuttu Hankenilla optimoimaan hyvin, sillä sen
merkitys työssä on koettu yhtä suureksi, kuin miten hankenlaiset ovat kokeneet yliopiston
tätä ominaisuutta kehittäneen.
0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0
Oman alan teoreettinen osaaminen
Analyyttinen, systemaattinen ajattelu
Tiedonhankintataidot
Ongelmanratkaisukyky
Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot
Neuvottelutaidot
Organisointi- ja koordinointitaidot
Esimiestaidot
Projektinhallintataidot
Lainsäädännön tuntemus
Taloussuunnittelu ja budjetointi
Yritystoiminnan perusteiden tuntemus
Tieto- ja viestintätekniikan taidot
Suomen kielen viestintätaidot
Ruotsin kielen viestintätaidot
Englannin kielen viestintätaidot
Muiden kielten viestintätaidot
Esiintymistaidot
Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
Muut yliopistot
Hanken
62. 62
57 "Merkitys työssä - yliopisto kehitti" -vastausten erotus, Hanken
6.4 Jyväskylän yliopisto
Kyselyyn vastasi 79 Jyväskylän yliopistosta valmistunutta kauppatieteiden maisteria.
Vastausprosentti yliopiston kohdalla oli 40, mikä on yleistä keskiarvoa (37,9) parempi.
Vastaajista hieman suurempi osuus, 58 prosenttia, oli naisia. Vastaajien iän keskiarvo
valmistumishetkellä oli 29,9 vuotta.
6.4.1 Sijoittuminen työelämään
Valmistumishetkellä vuonna 2007 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden kauppatieteiden
maisterien tilanne työmarkkinoilla näytti maan keskiarvoa heikommalta. Työttöminä
työnhakijoina olikin lähes neljännes kyseisestä yliopistosta valmistumassa olevista
maistereista. Kuitenkin viidessä vuodessa Jyväskylän yliopistosta valmistuneet ovat
-2 -1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2
Oman alan teoreettinen osaaminen
Analyyttinen, systemaattinen ajattelu
Tiedonhankintataidot
Ongelmanratkaisukyky
Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot
Neuvottelutaidot
Organisointi- ja koordinointitaidot
Esimiestaidot
Projektinhallintataidot
Lainsäädännön tuntemus
Taloussuunnittelu ja budjetointi
Yritystoiminnan perusteiden tuntemus
Tieto- ja viestintätekniikan taidot
Suomen kielen viestintätaidot
Ruotsin kielen viestintätaidot
Englannin kielen viestintätaidot
Muiden kielten viestintätaidot
Esiintymistaidot
Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
63. 63
saavuttaneet valtakunnallisen keskiarvotason niin, että eri työmarkkinatilanteissa olevien
prosenttiosuudet ovat lähes samat verrattaessa Jyväskylästä valmistuneiden osuuksia
muualta maasta valmistuneiden osuuksiin.
58 Työmarkkinatilanne (%), Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopistosta valmistuneet olivat kyselyhetkellä työllistyneet selvästi keskiarvoa
vähemmän yksityiselle sektorille, kun taas kuntasektorilla ja erilaisten järjestöjen,
seurakuntien sekä säätiöiden palveluksessa on selvästi muun maan keskiarvoa enemmän
Jyväskylästä valmistuneita kauppatieteilijöitä.
71
80
87 88
23
11
1 1
5
9 11 10
1 1 1 1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Valmistumishetki,
Jyväskylä
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki,
Jyväskylä
Kyselyhetki, muut
Työssä
Työttömänä
Työvoiman ulkopuolella
Muu tilanne
64. 64
59 Päätyönantaja (%), Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän seudulle opiskelujen jälkeen työskentelemään jäi lähes puolet vastaajista.
Uudellemaalle, lähinnä pääkaupunkiseudulle, opiskelujen jälkeen muutti yli 40 prosenttia
vastaajista, eikä luku ole viiden vuoden työuran aikana muuttunut juuri lainkaan. Yleisesti
ottaen Jyväskylästä valmistuneiden työurat ovat jakautuneet maantieteellisesti melko
laajalle alueelle ympäri Suomen.
60 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti (%)
68
11
3 3 4 6 5
0
80
5
1
6 3 3 3 0
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Jyväskylä
Muut
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Uusimaa Opiskelumaakunta Muu Suomi Ulkomaat
Valmistumishetki
Kyselyhetki
65. 65
Jyväskylästä valmistuneet kauppatieteilijät ovat valmistumisensa jälkeen työskennelleet
selvästi muiden koulutusyksikköjen yhteistä keskitasoa vähemmän rahoituksen ja
taloushallinnon tehtävissä. Sen sijaan he olivat kyselyhetkellä työllistyneet selvästi maan
keskiarvoa useammin myynnin ja markkinoinnin tehtäviin, joissa päätehtävinään työskenteli
lähes neljännes Jyväskylästä valmistuneista kauppatieteiden maistereista. Myös erilaisiin
suunnittelu- ja kehitystehtäviin he olivat kyselyhetkellä työllistyneet selvästi muista
koulutusyksiköistä valmistuneita useammin.
61 Työtehtävien luonne (%), Jyväskylän yliopisto
Tarkasteltaessa Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkkoja selviää, ettei
heidän palkkatasonsa ole viiden vuoden ekonomiuran aikana yltänyt aivan muun maan
keskiarvotasolle. Palkkojen keskiarvo on noin 600 euroa matalampi kuin vuonna 2007 eri
koulutusyksiköistä valmistuneiden ekonomien keskimääräinen palkka. Osaltaan tätä selittää
Jyväskylästä valmistuneiden keskimääräistä vähäisempi osuus korkean palkkatason
tehtävissä rahoituksen ja taloushallinnon alalla. Myös noin 60 prosenttia kyselyyn
0 5 10 15 20 25 30
Rahoituksen ja taloushallinnon…
Markkinointi ja myynti
Suunnittelu-, kehitys- tai…
Konsultointi tai koulutus
Toimistotehtävät
Johto- ja esimiestehtävät
Tutkimus
Muu työn luonne
Asiakastyö/ potilastyö
Opetus tai kasvatus
Lainopillinen työ
Viestintä- ja mediatyö
Kirkollinen työ
Taiteellinen työ
Muut, valmistumishetki
Jyväskylä, valmistumishetki
Muut, kyselyhetki
Jyväskylä kyselyhetki
66. 66
vastanneista Jyväskylästä valmistuneista on työllistynyt muualle kuin pääkaupunkiseudulle,
missä palkkataso on yleisesti ottaen muuta maata korkeampi.
62 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€) ,Jyväskylän yliopisto
Vuonna 2007 Jyväskylän yliopistosta valmistuneet kauppatieteilijät vaikuttavat keskimäärin
olevan tyytyväisiä työhönsä ja työuraansa. Kuitenkin he kokevat työhönsä liittyviä positiivisia
ajatuksia hieman muista koulutusyksiköistä valmistuneiden keskiarvoa vähemmän.
Esimerkiksi työuransa he kokevat muita vähemmän tavoitteidensa mukaiseksi ja nykyisen
työnsä mahdollistavan uralla etenemisen keskimääräistä vähemmän. Jyväskylästä
valmistuneet myös kokevat työhönsä liittyviä negatiivisia tuntemuksia keskimääräistä
useammin. Esimerkiksi nykyisen työnsä jatkuvuuden epävarmuuden he kokevat hieman
muualta maasta valmistuneiden keskiarvoa korkeammaksi. Samoin he kokevat muita
useammin, että työtä on liikaa ja se on henkisesti liian kuormittavaa. Kuitenkin he kokevat
muualta valmistuneiden yhteistä keskitasoa useammin, että työn ja muun elämän välillä
vallitsee tasapaino.
4032
3249
3985
4454
4619
3600
4200
5144
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
Keskiarvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
Jyväskylä
Muut yliopistot
67. 67
63 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Jyväskylän yliopisto
6.4.2 Palautetta opinnoista
Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien mielestä
tärkeimmät työelämässä vaadittavat taidot ovat tyypillisimmin ongelmanratkaisutaidot sekä
ryhmätyötaidot ja muut sosiaaliset taidot.
Jyväskylässä valmistuneet kokivat oppineensa yliopistoaikana keskimääräistä enemmän
tiedonhankintataitoja sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja. He ovat myös
kokeneet oppineensa keskimääräistä enemmän projektinhallintataitoja, tietoteknistä
osaamista sekä suomen ja englannin kielellä viestimistä. Selkeästi muiden
koulutusyksiköiden yhteistä keskiarvoa vähemmän Jyväskylässä opiskelleet kokivat
oppineensa taloussuunnittelun ja budjetoinnin taitoja sekä lainsäädännön tuntemusta.
0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0
Työ on mielenkiintoista
Työ mahdollistaa uralla etenemisen
Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen
Työtehtävät ovat monipuolisia
Työ on itsenäistä ja vastuullista
Työ tarjoaa sopivasti haasteita
Työ on henkisesti liian kuormittavaa
Työtä on liikaa
Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa
Työn ja muiden elämänalueiden välillä
vallitsee tasapaino
Työura on tavoitteiden mukainen
Jyväskylä
Muut yliopistot
68. 68
64 Kuinka yliopisto-opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja, Jyväskylän yliopisto
”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” -vastausten erotuksesta nähdään, että Jyväskylän
yliopistossa opiskelleet kyselyyn vastaajat kokivat neuvottelutaitojen ja organisointi- ja
koordinointitaitojen olleen sellaisia työelämässä tarvittavia taitoja, joiden opetus
yliopistossa jäi suhteessa kauimmas työelämän vaatimuksista. Kuten muistakin yliopistoista
valmistuneiden kohdalla, myös Jyväskylästä valmistuneet kokivat ruotsin ja muiden kielten
0 1 2 3 4 5 6
Oman alan teoreettinen osaaminen
Analyyttinen, systemaattinen ajattelu
Tiedonhankintataidot
Ongelmanratkaisukyky
Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot
Neuvottelutaidot
Organisointi- ja koordinointitaidot
Esimiestaidot
Projektinhallintataidot
Lainsäädännön tuntemus
Taloussuunnittelu ja budjetointi
Yritystoiminnan perusteiden tuntemus
Tieto- ja viestintätekniikan taidot
Suomen kielen viestintätaidot
Ruotsin kielen viestintätaidot
Englannin kielen viestintätaidot
Muiden kielten viestintätaidot
Esiintymistaidot
Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
Muut yliopistot
Jyväskylä
69. 69
opetuksen suhteessa tarpeettoman laajaksi verrattuna työelämässä kohdattuihin
vaatimuksiin. Jyväskylästä valmistuneet kokivat myös oppineensa oman alan teoreettista
osaamista enemmän kuin työelämässä sille on ollut käyttöä.
65 ”Merkitys työssä – yliopisto kehitti”– vastausten erotus, Jyväskylän yliopisto
6.5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kyselyyn vastasi 53 vuonna 2007 valmistunutta
kauppatieteiden maisteria. Tämä on 37 prosenttia kaikista kyseistä yliopistosta tuona
vuonna valmistuneista kauppatieteilijöistä. Lappeenrannasta valmistuneiden vastaajien
kohdalla jakauma on hivenen naisvastaajiin painottunut, sillä 58 prosenttia vastaajista oli
-1.5 -1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2
Oman alan teoreettinen osaaminen
Analyyttinen, systemaattinen ajattelu
Tiedonhankintataidot
Ongelmanratkaisukyky
Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot
Neuvottelutaidot
Organisointi- ja koordinointitaidot
Esimiestaidot
Projektinhallintataidot
Lainsäädännön tuntemus
Taloussuunnittelu ja budjetointi
Yritystoiminnan perusteiden tuntemus
Tieto- ja viestintätekniikan taidot
Suomen kielen viestintätaidot
Ruotsin kielen viestintätaidot
Englannin kielen viestintätaidot
Muiden kielten viestintätaidot
Esiintymistaidot
Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
70. 70
naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistuessa oli 31,3 vuotta, mikä on korkein keskiarvo
kaikkien eri koulutusyksikköjen kesken vertailtaessa.
6.5.1 Sijoittuminen työelämään
Lappeenrannasta vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien tilanne
työmarkkinoilla noudattelee pitkälti maan yleistä keskiarvoa vuonna 2007 valmistuneiden
kesken. Ilahduttavasti myös LUT:sta valmistuneiden työttömyysprosentti on viiden vuoden
työuran aikana laskenut merkittävästi, eikä kukaan kyselyyn vastanneista ollut
kyselyhetkellä työttömänä työnhakijana.
66 Työmarkkinatilanne (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Yleistä keskitasoa suurempi osuus Lappeenrannasta valmistuneista on työllistynyt kuntien
palvelukseen. Yksityiselle sektorille on työllistynyt neljä viidestä, mikä vastaa eri
koulutusyksikköjen yhteistä keskitasoa. Yksikään Lappeenrannasta valmistuneista ei ole
perustanut omaa yritystä tai toiminimeä, eikä työskentele järjestön tai muun vastaavan
yhteisön nimiin.
79 80
87 88
15
11
0 1
4
9
13
10
2 1 0 1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Valmistumishetki,
Lappeenranta
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki,
Lappeenranta
Kyselyhetki, muut
Työssä
Työttömänä
Työvoiman ulkopuolella
Muu tilanne
71. 71
67 Päätyönantaja (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Yli puolet Lappeenrannasta valmistuneista työskenteli kyselyhetkellä Uudellamaalla, lähinnä
pääkaupunkiseudulla. Uudellamaalla työskentelevien osuus oli noussut sitten
valmistumishetken, kun taas opiskelumaakunnassa tai muualla Suomessa työskentelevien
osuus oli vähentynyt viiden vuoden työuran aikana. Pääkaupunkiseudun työmarkkinat ovat
siis vetäneet puoleensa. Ulkomaille työskentelemään ei ole muuttanut yksikään kyselyyn
vastanneista, Lappeenrannasta valmistuneista kauppatieteilijöistä.
80
12
2 2 4
0 0 0
80
5 1
6 3 3 3 0
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Lappeenranta
Muut
72. 72
68 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden työpaikan sijainti
Valmistumishetkellä vuonna 2007 noin kolmasosa Lappeenrannasta valmistuneista
vastaajista työllistyi rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin. Viiden vuoden kuluessa osuus
on hieman laskenut, mutta on silti suurempi kuin eri koulutusyksiköistä valmistuneiden
kohdalla keskimäärin. Johto- ja esimiestehtävissä työskentelevien osuus on yllättäen
merkittävästi suurempi kuin muun maan yhteinen keskitaso. Tämä on yllättävää myös
verrattaessa kahden vuoden takaiseen kyselyyn, jossa Lappeenrannasta valmistuneet
työskentelivät johto- ja esimiestehtävissä jopa merkittävästi muun maan keskitasoa
vähemmän. Sen sijaan markkinoinnin ja myynnin sekä suunnittelu-, kehitys- tai
hallintotehtävien parissa on työskennellyt keskimääräistä vähemmän Lappeenrannasta
vuonna 2007 valmistuneita maistereita.
0
10
20
30
40
50
60
Uusimaa Opiskelumaakunta Muu Suomi Ulkomaat
Valmistumishetki
Kyselyhetki
73. 73
69 Työtehtävien luonne (%), Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkkoja
tarkasteltaessa käy ilmi, että he pärjäävät hyvin palkkavertailussa muista koulutusyksiköistä
valmistuneisiin.
70 Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä (€), Lappeenrannan teknillinen yliopisto
0 5 10 15 20 25 30 35
Rahoituksen ja taloushallinnon…
Suunnittelu-, kehitys- tai…
Johto- ja esimiestehtävät
Markkinointi ja myynti
Konsultointi tai koulutus
Muu työn luonne
Toimistotehtävät
Opetus tai kasvatus
Tutkimus
Asiakastyö/ potilastyö
Viestintä- ja mediatyö
Lainopillinen työ
Taiteellinen työ
Kirkollinen työ
Muut, valmistumishetki
Lappeenranta, valmistumishetki
Muut, kyselyhetki
Lappeenranta kyselyhetki
4811
3561
4100
46204619
3600
4200
5144
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
Keskiarvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
Lappeenranta
Muut yliopistot
74. 74
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 2007 valmistuneet kauppatieteilijät kokevat
työnsä mielenkiintoiseksi ja työtehtävänsä monipuolisiksi hivenen yleistä keskitasoa
yleisemmin. Ilahduttavaa on, että he myös kokevat, että työn ja muiden elämänalueiden
välillä vallitsee tasapaino keskimääräistä enemmän. Negatiivisista tuntemuksista kysyttäessä
Lappeenrannasta valmistuneiden vastaukset kulkevat pitkälti käsi kädessä muun maan
keskiarvojen kanssa. Vastaukset ovat myös pitkälti yhteneväisiä verrattuna kahden vuoden
takaiseen vastaavaan kyselyyn.
71 Tyytyväisyys nykyiseen työhön, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
6.5.2 Palautetta opinnoista
Kauppatieteiden maisterin tutkinto Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta 2000-luvulla on
vastausten perusteella kehittänyt etenkin tiedonhankintataitoja (4,9), oman alan
teoreettista osaamista (4,6) sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja (4,6).
Lappeenrannasta vuonna 2007 valmistuneet kokivat esimiestaitojen, eri kielien
viestintätaitojen sekä neuvottelutaitojen kehittyneen vähiten opiskeluaikana. Verrattuna
kahden vuoden takaiseen kyselyyn nämä taito- ja tietoalueet ovat pysyneet kutakuinkin
0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0
Työ on mielenkiintoista
Työ mahdollistaa uralla etenemisen
Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen
Työtehtävät ovat monipuolisia
Työ on itsenäistä ja vastuullista
Työ tarjoaa sopivasti haasteita
Työ on henkisesti liian kuormittavaa
Työtä on liikaa
Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa
Työn ja muiden elämänalueiden välillä…
Työura on tavoitteiden mukainen
Lappeenranta
Muut yliopistot