OPS2016 ja arvioinnin muutos: mikä arvioinnissa on OPSin osalta keskeistä, mitä on kehittävä ja vahvuuksia korostava arviointi, mikä on sanallista ja keskustelevaa arviointia? Koostediat arvioinnin näkökulmista uusien opetussuunnitelmien hengessä.

1. Aki Luostarinen & Iida-Maria Peltomaa
OPS2016 &
ARVIOINTI MUUTOKSESSA

2. OPPIMISKÄSITYS
Oppilas on aktiivinen toimija. [-] Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla
oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan.
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden
aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja
yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien
monipuolista arvioimista.
POPS 2014, s. 17

3. ARVIOINNIN TEHTÄVÄ
Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua
sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.
Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä
tulee arvioida monipuolisesti.
Perusopetuslaki 22 §

4. UTELIAISUUDEN
HERÄTTÄMINEN
ihmettely
tutkiminen
kokeminen
tunteminen
Kuva: Jonf728
CC BY 2.0
https://flic.kr/p/P3fGf
Synnyttääkö vai kuihduttaako
arviointi uteliaisuutta ja
oppimisen iloa?

5. Kuinka hyvin nykyiset
arviointikäytänteet mielestäsi
tukevat oppimiskäsitystä ja
arvioinnin yleisiä tavoitteita?
Pohdittavaksi

6. Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat
muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on
opettajien antamalla palautteella.
Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat
opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja
oppimisen tukemiseen.
POPS 2014, 47

7. Arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa ei kuitenkaan tule sivuuttaa.
Tutkimus on osoittanut, että arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista
enemmän kuin mikään muu tekijä oppimistilanteessa.
(Entwistle & Entwistle, 1992; Hodgson & Pang, 2012; Segers & Dochy, 2006; Struyven, Dochy & Janssens, 2005).
Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin
mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän
suorituksiaan kurssilla arvioidaan. (Biggs & Tang, 2007; Brown ym., 1997)
http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-
oppimista/
MILLAINEN ARVIOINTI TUKEE
ELINIKÄISTÄ OPPIMISTA?

8. “Omiaan ei pidä lisäillä, sillä jos poikkeaa
opettajan ajatusmaailmasta, niin opettaja voi
sakottaa siitä.”
- Viktor Paulinen, pelkkien kymppien oppilas

9. OPS NORMINA
Jotkin asiat herättävät mielipiteitä,
mutta eivät ole mielipideasioita.

10. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa
oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa
oppimistilanteissa.
Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja
työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle
ole esteitä.
POPS 2014, 48

11. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa
eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin
henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
POPS 2014, 48

12. MIHIN SITTEN?

13. Vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden pohdinta on välttämätöntä, koska
perusopetusasetuksen 10 §:n mukaan oppilaiden tulee saada jokaisen
lukuvuoden lopussa lukuvuositodistus, johon merkitään oppilaan opinto-
ohjelma ja oppiaineittain arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut
tavoitteet.
Koska arvioinnin tulee perustua tavoitteisiin,
tavoitteiden määrittelyä tarvitaan.
Opetushallitus: http://www.oph.fi/ops2016/tiekartta/miten_oppiaineosuudet_laaditaan?

14. Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan
edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen
kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa.
POPS 2014, 49

15. TIELLÄ TAVOITTEISIIN
keinona oppiainekohtaiset sisällöt

16. “Cooperin testi on opetussuunnitelman helmi.
Tehdään niin, että testataan koulussa juoksukuntoa,
mutta ei ikinä treenata sitä.
Ihan sama kuin olisi joka kevät japanin kielen koe. Ei
sitä osaa kukaan, mutta haluttiin vain katsoa, kuinka
paskoja te olette tänä vuonna.”
- Teemu Vesterinen, Savon Sanomat

17. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1
ja 7-10), joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin
perusteena.
“Move!-mittausten tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina." (vl 3-9)
POPS 2014, 275, 436
MOVE-MITTAUKSET UUSI
COOPERIN TESTI?

18. Growth mindset / Fixed mindset
Määrittävin tekijä on se, kehutaanko meitä
lapsena yrittämisestä ja sinnikkyydestä vai
onnistumisesta lahjakkuuden ja älyn avulla.
Carol Dweck: Mindset – The New Psychology of Success

19. KAIKKI NARUT OMISSA KÄSISSÄ?
Opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden
keskinäistä arviointikeskustelua eli
vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä.
Näin oppilailla on mahdollisuus oppia antamaan
ja saamaan rakentavaa palautetta.
Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen
oppilas voi tulla tietoiseksi edistymisestään ja
ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa
ja koulutyössä onnistumiseen.
POPS2014, 49

20. Erja Vitikka, Opetushallitus: OPS2016 ja arviointi, https://youtu.be/3d38YsU7TAU
Laki ei puhu mitään osaamisen mittaamisesta. [-] Lain määrittelemä pedagoginen eli kasvatuksellinen
tehtävä ja formatiivinen arviointi, joita on tuotu aiempia perusteita yksityiskohtaisemmin esiin.

21. Opetusneuvos
Irmeli Halinen
NOPS2016-hankkeen
haastattelussa
http://bit.ly/nops2016arviointi

22. Assessment of Learning
OPITUN ARVIOINTI
Assessment as Learning
ARVIOINTI OPPIMISENA
Assessment for Learning
OPPIMISTA TUKEVA
ARVIOINTI
Miten nämä tällä hetkellä
konkretisoituvat
koulussa?
Irmeli Halinen: http://www.oph.fi/download/164539_irmeli_halinen_laaja-alainen_osaaminen_aipessa_23012015.pdf

23. VÄHEMMÄN
LOPPUU
● vain kokeisiin perustuvaa arviointia, pelkkä koe ei riitä
● tavoitteena vähemmän eroja koulujen päättöarvioinneissa
● katsomusaineita ei erotella todistuksessa
● työskentelytaitoja ei arvioida todistuksessa erikseen
● ei erillistä päätöstä vuosiluokan kertaamisesta
● ei huomioida motivaatiota, kiinnostusta tai innostusta
● yrittäminen ei enää vaikuta arviointiin (paitsi liikunnassa)
Martti Hellström

24. UUTTA
ENEMMÄN
● mahdollisuuksia oppilaalle antaa näyttö itselle sopivalla tavalla
● oppilaan kielitaito huomioon
● selkeämmät tavoitteet
● huomiota jatkuvaan palautteeseen
● huomiota päättöarvioinnin vertailtavuuteen
● itsearviointi ja vertaisarviointia
● huomiota siihen, että arviointi on osa oppimista
Martti Hellström
● todistuksessa oppiaineen arvosanassa huomioon myös monialaiset
oppimiskokonaisuudet ja työskentelytaidot
● päättöarviointi aiemmin aineissa, joiden opetus päättyy jo 7.-8. lk
● ohjaustilaisuus nivelkohdissa (laajaa palautetta)

25. NUMEERINEN JA SANALLINEN
Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan
osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai
opintokokonaisuudessa.
Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta
oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan
kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään,
vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan
myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta
osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.
POPS 2014, s. 51

26. NUMEERINEN JA SANALLINEN
Tunnista arviointipeli. Älä yhdistä sanallista ja numeerista palautetta kerralla,
jos haluat huomion sanoille. Numero voittaa aina.
- Päivi Atjonen

27. Riittävän tiheän palautteen avulla oppijan ajattelua voi tehdä
näkyväksi heille itselleen, heidän vertaisilleen ja opettajalle, jolloin kyse
ei ole pelkästä faktojen toistamisesta ja irrallisten taitojen osaamisen
osoittamisesta.
Formatiiviseen arviointiin liittyvällä palautteella oppijalle tarjotaan
mahdollisuus tarkastaa ja kehittää omaa ajatteluaan sekä nähdä oma
edistymisensä oppimisprosessin aikana.
NCR 2004. Miten opimme?: 33, 39
Aalto ym. 2008. Funktionaalisuus toisen kielen oppimisen lähtökohtana: 15

28. TUNTUUKO NUMERON
SAAMINEN JOSKUS TÄLTÄ?

29. TAI TÄLTÄ?

30. NAPPAA
LAPSI JA NUORI
HYVÄNTEOSSA!
VAHVUUKSIA KOROSTAVA MUTTA
KEHITTÄVÄ JA ETEENPÄIN KATSOVA KANNUSTAVA
ARVIOINTI EI TARKOITA EPÄREALISTISEN OPPIJAKUVAN
RAKENTAMISTA TAI KEHITTÄMISKOHTEIDEN
PIILOTTELUA.

31. bit.ly/palaute_ulmer
Mitä jokaisen oppilaan on tärkeää tietää itsestään?
Chris Ulmer, erityisopettaja

32. ARVIOINTIKESKUSTELUT

33. Oppilas on oman oppimisensa, opettaja
opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden
asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat
asiantuntijuuttaan.
Lisäksi keskustelun osapuolilla on osittain
yhteisesti jaettua kokemusta ja tietoa.
OPH, Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena: http://bit.
ly/oph_arviointikeskustelu
ARVIOINTIKESKUSTELUT

34. ARVIOINTIKESKUSTELUT
Arviointikeskustelussa, kuten kaikessa
muussakin arvioinnissa, tulee tähdätä oppilaan
osallistamiseen.
Osallisuus vahvistuu, kun keskustelu tarjoaa
tilaisuuksia oivaltaa omaan oppimisprosessiin
liittyviä asioita ja samalla kannustaa ja motivoi
tulevaan oppimiseen.
Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen raportti 2007, 47

35. ARVIOINTIKESKUSTELUT
Oppilaan puheakteja on havaittu olevan erittäin
vähän verrattuna aikuisten puheenvuoroihin.
Lisäksi oppilaiden vähäiset puheenvuorot
sijoittuivat enimmäkseen myöntymisen
kategoriaan.
Andonov 2007, 166
Oppilaan asiat ovat keskustelun keskiössä ja
siksi hänen ajatuksiaan ja mielipiteitään pitää
kuulla.
OPH, Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena: http://bit.
ly/oph_arviointikeskustelu

36. ARVIOINTIKESKUSTELUT
Oppilaan keskusteluaktiivisuus tehostuu
huomattavasti, jos hän vastaa joihinkin
kysymyksiin etukäteen.
Tällä tavalla myös itsearviointi ja
arviointikeskustelu on yhdistettävissä
kokemukseksi, joka jäsentää oppilaan ajattelua
ja antaa usein sekä huoltajalle että opettajalle
uusia näkökulmia oppilaan ajatteluun.
Shepard 2002, 249

37. ARVIOINTIKESKUSTELUT
Huolenpidon näkökulma on aina läsnä opetus- ja
kasvatustyössä. Huolenpitoon kuuluvat myös epämukavien
asioiden esille nostaminen sekä vaatimusten esittäminen.
Onnistuneessa keskustelussa vaikealta tuntuvat asiat
esitetään rakentavasti ja lapsen vahvuuksia ei unohdeta.
Atjonen 2007, 199
Yhteisen keskustelun lopuksi on monesti aiheellista asettaa
tavoitteita. Konkreettisten tavoitteiden avulla oppilas tietää
tarkalleen, mitä häneltä odotetaan. Ne saattavat liittyä oman
toiminnan ohjaamiseen tai tiettyjen tietojen ja taitojen
harjaannuttamiseen.
OPH, Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena: http://bit.
ly/oph_arviointikeskustelu

38. Arviointikeskustelun muistilista 1/2
• Onko keskustelun puhetapa kaikille ymmärrettävä (sanavalinnat, termit, sisällöt)?
• Miltä tilanteen nonverbaalinen viestintä tuntuu?
• Onko ote tulevaan oppimiseen suuntaava?
• Onko tilanteessa kannustava ote?
• Osallistetaanko oppilasta aktiivisesti osallistumaan keskusteluun?
• Tarjotaanko oppilaalle tilaisuuksia oivaltaa omaan oppimisprosessiinsa liittyviä asioita?
• Huomioidaanko oppilaan vahvuudet?
• Jakaantuvatko asiantuntijuudet sopivalla tavalla? (oppiminen, opettaminen, kasvattaminen, vanhemmuus)
• Nostetaanko huolenpidon nimissä esille myös epämukavia asioita ja esitetään vaatimuksia?

39. Arviointikeskustelun muistilista 2/2
• Asetetaanko konkreettisia tavoitteita? Suunnitellaanko tavoitteiden seurantaa?
• Saako myös opettaja palautetta omasta työstään?
Auttaako keskustelu opettajaa suuntaamaan tulevaa työskentelyä?
• Millä keinoin keskusteluun voidaan valmistautua?
• Miten itse- ja vertaisarviointi voidaan rakentaa osaksi arviointikeskustelua?
• Millä tavoin palautetta kerätään oppilasta opettavilta opettajilta?
• Mitä etuja sanallisessa arvioinnissa on numeeriseen arviointiin verrattuna?

40. Muista myös visuaalisten mallien mahdollisuudet

41. Toimintakulttuuri on kuin autotalli, jossain vaiheessa se täyttyy.
Tällöin meidän tulee osata luopua osasta rakkaitakin asioita.
KAIKKI PALAA TOIMINTAKULTTUURIIN

42. KAIKKI PALAA TOIMINTAKULTTUURIIN
Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä.
Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat
tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä,
tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei.
POPS 2014, s. 26

43. KAIKKI PALAA TOIMINTAKULTTUURIIN
Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden
tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin
kehittämistä.
Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja
vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta
rakentava keskustelu.
POPS 2014, s. 26

44. KOULU ON OPPIVA YHTEISÖ
Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsityksen
itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Siinä
arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn
loppuunsaattamista.
Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden
kokemukset vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman työn
säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista.
POPS 2014, s. 27

45. ANNA PALAUTETTA, KYSY, KOMMENTOI
Aki Luostarinen Iida-Maria Peltomaa
aki.luostarinen@otavanopisto.fi
050 311 7255
akiluos
iida-maria.peltomaa@otavanopisto.fi
050 360 3773
IidaPeltomaa
Iida-Maria PeltomaaAki Luostarinen