20130109 avoin data_ja_sosiaalinen_media_yhdyskuntasuunnittelussa
1. Avoin data ja sosiaalinen media
yhdyskuntasuunnittelussa
Pitkä kurssi
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimuskeskus, Espoo 9.1.2013
Antti Poikola, Otavan Opisto, AVO2 -hanke
1
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
3. [1] Fillarikanava (2009-2011) – joukkoistamisformaatti
Helsingin pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen yhteistyöllä
kaupungin virkamiesten ja pyöräilijöiden kesken.
[2] Kaupungin Kangas 2011 – osallistuvan
kaupunkisuunnittelun prosessi Jyväskylässä.
http://www3.jkl.fi/blogit/kangas/
[3] Open Knowledge Festival 2012 – Maailman suurin
avoimen tiedon tapahtuma järjestettiin Helsingissä syksyllä
2012. Aiheina mm. ”Open cities”, ”Open democracy” jne.
Sessioiden videotallenteet nähtävillä.
http://okfestival.org/opencities/
[4] Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin ESR-hanke
(2012 - 2013) Avoimuuden tukemista verkostomaisissa
toimintaympäristöissä ja avoimen oppimisen, osallistumisen
ja sisällöntuotannon muotojen selvittämistä, tukemista ja
kouluttamista.
http://www.eoppimiskeskus.fi/avo2
3
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
4. Case: Kaupungin Kangas
Osallistuvan suunnittelun prosessi
Jyväskylässä 2011
4
Wikisuunnittelupajat (Peter Tattersall) 15.3 ja 24.2011
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
9. Digital
Radio
Wikisuun
Storytelling nittelu
Työpajat Lehtijutut
n. 15 kpl. ja
180
osallistujaa NÄKYVYYS
IDEATUOTOKSET TV
Sivusto
Omatoimi- n. 15 000
kävijää
porukat Yksityiset
n. 10 kpl ja
100 osallistujaa
Ihmiset
n. 10 kpl
Foorumi
60 ideaa, 120
kommenttia
KEVYEMPI 300 rekisteröitynyttä
OSALLISTUMINEN
Päivä
Kankaalla Kangas
n. 30 stooria ja kellon
videokooste ympäri
n. 50 kpl.
9
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
10. Hjalmarin uni
10
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
11. Avoin kaupunki
Pieni teoria...
Kuva: jurek_durczak (Flickr)
11
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
12. Avoin kaupunki
Yhteistoiminta
Osallistuminen
Läpinäkyvyys
(viestintä)
Lähde: http://www.whitehouse.gov/the_press_office/TransparencyandOpenGovernment
12
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
15. Avoin julkinen data
Mitä ja miksi?
15
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
16. Data on avointa, kun se on...
1.) Laillisesti uudelleenkäyettävää
Data on avoimesti lisensoitu, eli sen käyttöä ei
rajoiteta käyttäjäryhmän tai käyttötarkoituksen
mukaan.
2.) Teknisesti uudelleenkäytettävää
Riittävän rakenteellisessa muodossa (koneluettava)
ja avoimessa tiedostoformaatissa oleva data on
ladattavissa ilman rekisteröitymistä.
3.) Maksutta uudelleenkäytettävää
Datan käytöstä ei peritä maksua.
Avoin data ei yksin riitä, mutta se mahdollistaa monta asiaa
Reiti for iPhone
opendefinition.org
16
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
17. Mitä on julkishallinnon avoin data?
Mikä ei ole salaista on julkista – voisiko se olla myös avointa?
Hallinnon sisäinen Avoin Hallinnon
tehokkuus data data
Avoin
Liiketoiminta ja
hallinnon
innovaatiot data
Julkinen
Läpinäkyvyys ja
hallinnon
demokratia data
17
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
19. Liiketoiminta ja innovaatiot
http://blindsquare.com/ by Ilkka Pirttimaa Mipsoft Oy
Image by Viljami Pirttimaa: Left Ilkka Pirttimaa (inventor), right Ronja (first tester).
19
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
20. Läpinäkyvyys ja demokratia
Case – Parkkidata (1)
1.) Kiinnostus herää
Jyväskylään on avattu uusia pysäköintitaloja, mutta
Jyväs-Parkki Oy:n toimitusjohtaja Seppo Muhonen
epäilee, ettei parkkitila riitä pitkään
(Keskisuomalainen 18.8.2012)
2.) Dataa päätöksen tueksi
Julkaistaan pysäköintitalojen käyttöastetiedot
verkkoon kaikkien saataville. Parkkidata on
olemassa ja Jyväs-Parkki on 100% kaupungin
omistama yritys, joten salattavaa ei pitäisi olla.
3.) Jyväs-Parkki salaa pysäköintitalojen
käyttötilastot
Pyysin tilastoja, mutta yhtiön hallitus on määritellyt
ne “luottamukselliseksi aineistoksi”
20
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
21. Läpinäkyvyys ja demokratia
Case – Parkkidata (2)
http://deggis.iki.fi/p/jyvasparkki/
21
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
22. Läpinäkyvyys ja demokratia
Case – Parkkidata (3)
22
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
23. Dataa kaupungeista
Voiko kaupunkia mitata?
Kuva: Peter Tattersall Hahmota Oy
23
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
24. Data ja kaupunkitutkimus
NY Times artikkeli: A Physicist Solves the City
http://www.nytimes.com/2010/12/19/magazi
ne/19Urban_West-
t.html?_r=1&pagewanted=all
TED talk: Geoffrey West: The surprising math
of cities and corporations
http://www.ted.com/talks/geoffrey_west_the
_surprising_math_of_cities_and_corpora
tions.html
Tieteellisempi tausta löytyy artikkelista:
Growth, innovation, scaling, and the pace of
life in cities. Bettencourt & Al.
http://www.pnas.org/content/104/17/7301.f
ull
24
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
25. Kaupunki datan valossa
tarkasteltuna
Datan perusteella kaupungit ovat
ennustettavalla tavalla samankaltaisia -
noudattavat samanlaisia "urbaaneja
luonnonlakeja":
Sublineaarinen kasvu (suuruuden
ekonomia) liittyy infraan ja resursseihin
(katuverkon pituus)
Lineaarinen kasvu liittyy yleensä
inhimillisiin tarpeisiin
(työpaikat, asunnot, veden kulutus)
Superlineaarinen kasvu liittyy sosiaalisiin
verkostoihin (taloudellinen
aktiivisuus, kulttuuri, rikollisuus tarttuvat
taudit)
25
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
26. Osallistuva suunnittelu
Älä laske yhden kortin varaan
Kuva: tamaki (Flickr)
26
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
34. Korttipakka metaforana
• Osallistumisen keinot ja menetelmät ovat
moninaisia
• talkoot, viestintä, kuuleminen, sähköinen, fyysinen, muodollinen, epämuodollinen,
esittelytilaisuus, video, facebook, keskustelu, äänestys, tykkääminen, kommentointi,
palaute, aloite, ideointi, työpaja, peli...
• Vain yhden kortin varaan ei voi laskea
• Kaikki osallistumisvaihtoehdot ovat lähtökohtaisesti eksklusiivisia - tietty ryhmä on aina
ulkopuolella. Siksi tapojen kirjon pitää olla laaja. Se mikä on toiselle luonteva tapa
osallistua, on jollekin lähtökohtaisesti poissuljettu vaihtoehto.
• Kortit täydentävät toisiaan
34
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
36. Avoin kommentointi ja yhteiskirjoittaminen
http://www.mahdollista.fi/2012/04/19/yhteiskirjoittaminen-niin-yksinkertaista-se-on/
ohjelmatyo.sdp.fi
http://somus.etherpad.vtt.fi/102
36
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
37. Osallistuva budjetointi
http://keskustakirjasto.fi/osallistuvabudjetointi/ by Helsinki City Library
Kolmessa osallistuvan budjetoinnin
työpajassa 25.10., 29.10. ja 30.10.
käytiin ajatukset ja ideat mielessä
vilistäen pureskelemaan kysymystä
siitä, mihin kirjaston kannattaisi käyttää
100 000 € kehittämisrahaa ensi
vuonna. ”Jännittävää, mutta jotenkin
vaikealta tuntuu”, sanoi eräs rouva
kirjaston ryhmätyöhuoneen
ovella. Tottahan se onkin, ettei
työpajoissa vallinnut mikään
”heppoinen höttötunnelma”. Niissä
käytiin kiihkeitä keskusteluja
yhteisymmärryksen löytämiseksi.
Niissä laskettiin leikkiä ja naurettiin.
Niissä tehtiin hommia ihan kunnolla –
tuloksena neljä pilottia, jotka kirjasto
käynnistää ensi vuonna.
37
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
38. Talousdatan visualisointia
Kuva: Peter Tattersall
www.julkinendata.fi
38
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
41. Hallinnon avoimen datan hyötyjä
• Edistää yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja kansalaisten
Hallinnon sisäinen kesken.
tehokkuus
• Vähentää saman tiedon keräämistä ja parantaa tiedon laatua.
• Digitaalisia palveluita voidaan kehittää kenen tahansa toimesta
joustavasti, evolutiivisesti ja tarvelähtöisesti.
• Vuosittain EU27-maissa saatavaksi potentiaaliseksi suoraksi
Liiketoiminta ja hyödyksi on arvioitu €40 mrd ja välillisiksi €100 mrd 1) (Suomen
osuus olisi €0,6 ja €1,4 mrd. - Jyväskylän 14,7 ja 34,2 miljoonaa euroa)
innovaatiot
• Paikkatietoa hyödyntävät teknisen palvelun toimialan yritykset
kasvavat 15% nopeammin maissa, joissa julkinen paikkatieto
on ilmaista tai rajakustannus-hintaista verrattuna
kustannusperusteiseen hinnoiteluun 2) Kasvu keskittyy PK-
yrityksiin.
Läpinäkyvyys ja
demokratia • Parantaa päätöksentekoa, lisää legitimiteettiä ja luottamusta.
1) Review of recent studies on PSI re-use and related market developments, G. Vickery, elokuu 2011.
2) Does Marginal Cost Pricing of Public Sector Information Spur Firm Growth? ETLA, syyskuu 2011.
41
Attribution - Share 9.1.2013 – Espoo
Alike 1.0 Finland
Notes de l'éditeur
http://about.me/apoikola
Kuntalain 57 pykälä kyllä itseasiassa mahdollistaa kokousten avoimuuden: Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää. Lakimiehen tulkinta oli, että kukin toimielin itse päättää asian.
http://developer.reittiopas.fi/pages/en/home.php
Datan perusteella kaupungit ovat ennustettavalla tavalla samankaltaisia - noudattavat samanlaisia "urbaaneja luonnonlakeja":"Here we present empirical evidence indicating that the processes relating urbanization to economic development and knowledge creation are very general, being shared by all cities belonging to the same urban system and sustained across different nations and times."Sublineaarinen kasvu (suuruuden ekonomia) liittyy infraan ja resursseihin:"[Sublinear growth] characterizes material quantities displaying economies of scale associated with infrastructure, analogous to similar quantities in biology."Elefantti painaa 10 000 kertaa gerbiilin verran, mutta tarvitsee vain 1000 kertaa enemmän energiaa, sama suuruuden ekonomia pätee kaupunkien infraan, esim, katuverkon pituus suhteutettuna asukaslukuun.Lineaarinen kasvu"[Linear growth] is usually associated with individual human needs (job, house, household water consumption)."Superlineaarinen kasvu liittyy sosiaalisiin verkostoihin:“When you double the population, everything that’s related to the social network goes up by the same percentage.” .."whenever a city doubles in size, every measure of economic activity, from construction spending to the amount of bank deposits, increases by approximately 15 percent per capita."..When Bettencourt and West analyzed the negative variables of urban life, like crime and disease, they discovered that the exact same mathematical equation applied. After a city doubles in size, it also experiences a 15 percent per capita increase in violent crimes, traffic and AIDS cases.
A) kansalainen osallistuu ensisijaisesti sisäisen motivaation takiaB) kansalainen osallistuu, vaikkei olekaan niin kiinnostunut asiasta, mutta pullakahvit houkuttelevatC) kansalainen ei osallistu, vaikka sisäinen motivaatio on kohdallaan, koska ulkoisia kannustimia ei ole nimeksikään tai ne ovat jopa negatiivisiaD) kansalainen ei osallistu, koska häntä ei kiinnosta, vaikka kuinka houkutellaan.Myös C) ja D) -tapauksissa kansalainen saattaisi osallistua, jos osallistumiskynnys olisi matalammalla, joillekin esim. verkko-osallistumiseen kynnys on matalampi, kuin livenä paikalle raahautumiseen.Pitää muistaa, että osallistumiskynnyksen madaltaminen saattaa muuttaa myös toiminnan luonnetta – onko sellainen osallistuminen edes tavoiteltavaa, mikä tapahtuu lähes vailla osallistujan omaa kiinnostusta vain sen takia, että osallistumiskynnys on olemattoman matala?
VALTTIKORTITSijaintipohjaisuus tuo kohdistetumpia kommenttejaAvoin dialogi (kommentit näkyy kaikille)Karttapalvelu on ensisijaisesti työväline tiedon keräämiseen ja esittämiseenToissijaisesti keskusteluun
VALTTIKORTITToimijoiden (kaupunki ja pyöräilyjärjestö) välinen luottamus on tarpeen ja se kasvaaTaloudellinen panos lisää sitoutumistaOdotukset tulosten hyödyntämiseen korkeita
VALTTIKORTITTodellista päätösvallan jakamistaResursointipäätökset hyväksyttävämpiä, kun on osallistuttuAsukkaiden omistajuus investointeihin kasvaaMitä osaa budjetista käsitellään ja kuinka sitova prosessi on?http://keskustakirjasto.fi/osallistuva-budjetointi/digikulttuurin-uudet-ilmentymat-kaupunkiverstas-kohtaamispaikalla/http://keskustakirjasto.fi/osallistuva-budjetointi/proident-occupy-blog/http://keskustakirjasto.fi/osallistuva-budjetointi/kaunokirjallisuuden-uudet-konseptit-lost-found-nykykirjailijat-herattavat-henkiin-klassikot/http://keskustakirjasto.fi/osallistuva-budjetointi/odio-irony-master-cleanse-dolore/
Case: Media on perinteisesti ollut vallan vahtikoira, mutta avoimen demokratian verkkoplaveluiden myötä myös yksittäisten ihmisten mahdollisuus seurata valmistelua ja päätöksentekoa paranee. Läpinäkyvyys ja seurattavuus on edellytys osallistumiselle. Esimerkkinä Kansanmuisti.fi, joka on kansalaisjärjestöntekemä visuaalinen ja intuitiivinen käyttöliittymän kansanedustajien toimien seuraamiseen.VALTTIKORTITLäpinäkyvyys ja yhteinen tietopohjaAvoimuus muuttaa toimintatapoja, vaikka ”rötöksiä” ei kaiveltaisikaanKäyttöliittymän helppous!