7. Open Streetmap (OSM) Vapaaehtoisvoimin piirretty karttojen wikipedia Usein tarkempi, kuin Google-kartta tai kaupunkien omat kartat Open Streetmap yhteisölle voi tehdä paikkatietolahjoituksia ( Open CycleMap )
17. Mapumental Julkisen liikenteen matka-aikadata ja asuntojen hinnat Ei olisi mahdollinen Suomessa Huomioitava: Tiedon alkuperän näkyvyys ja luotettavuus, datalukutaito.
18. Alustajan yhteystiedot HILA Open Oy Avoimet yhteistyöformaatit kaupungeille ja kaupunkilaisille (esim. Fillarikanava.fi ) Nettiajan kansalaisyhteiskunta Verkoston kokoaminen kansalaisyhteiskunnan Toimijoista, jotka rohkeasti hyödyntävät nettiä ( AVO-hanke Otavanopisto ) Avoin julkinen data Julkinen data – johdatus tietovarantojen Avaamiseen ( Poikola, Kola, Hintikka 2010 ) Sosiaalinen media julkishallinnolle “ Sosiaalinen media kansalaisten ja hallinnon väliseen yhteistyöhön” ( Somus -hanke ) Antti Poikola +358 44 337 5439
Notes de l'éditeur
Suurin osa hallinnollisista prosesseista tapahtuu ”käytännön syistä” näin. Toki mukana on edustuksellinen demokratia ja pidetään hyvää huolta siitä, että julkisuuslain mukaisesti asioista tiedotetaan riittävästi (esim. valtuuston kokousten esityslistat tulevat nettiin ja samoin päätöspöytäkirjat) Virkamies- tai luottamushenkilöaloitteesta syntyy idea, jota jalostetaan, tehdään päätös ja sitten virkamiestyönä tai ostamalla se toteutetaan eli jalkautetaan. Kaikista vaiheista tiedotetaan säntillisesti, toivotaan, että media tarttuisi aiheeseen ja syntyisi yleistä keskustelua, jonka päättäjät ja virkamiehet huomioivat mahdollisuuksien mukaan. Jos kohua ei synny, niin kaikki ok.
Osallistamisessa joko avoimesti tai tietyiltä asianomaisilta, kuten järjestöiltä, asukasyhdistyksiltä, jne. pyydetään ideoita tai palautetta johonkin meneillään olevaan prosessiin. Tyypillinen esimerkki on kaavoitukseen liittyvät kuulemiset ja lausuntopyynnöt. Parhaimmillaan kansalaiset voivat myös tuoda uusia asioita agendalle. Dataa virtaa myös kansalaisilta hallinnon suuntaan. Ideoiden jatkojalostus, päätöksenteko ja jalkautus toimivat kuitenkin kuten ennenkin.
Washington AppStore Rullaluistelu reittiopas Ongelma: Taka-Töölössä on vähän kahviloita Idea: Taka-Töölöön tarvitaan hyvä kahvila Jalostus: Ihmiset antavat peukkuja: todiste tarpeesta Ihmiset kehittävät ajatusta ”voisi olla luomukahvila”: todiste sitoumuksesta Jalkautus: Joku kertoo, että olisi halukas ehkä yrittäjäksi Joku kertoo, että heidän taloyhtiössä vapautuu liiketila Virkamies vähentää yrittäjän pelkoja ja kertoo, kuinka perustamisen lupapolitiikka toimii Yrittäjä perustaa kahvilan Yrittäjä tilaa kahvilasisustuksen keskusteluissa mainitulta remonttifirmalta Ratkaisu syntyy julkishallinnon tukemana, mutta itse ratkaisu tapahtuu kansalaisten toimesta
Organisaation sisäinen viestintä oli työlästä sopivien kommunikatiovälineiden puuttuessa ja Suomessakin puolueiden keskeisimmän informaation pääjakelukanavaksi ja sisäisen koheesion ylläpitäjäksi vakiintui puoluehallitus, -kokoukset ja -ohjelmat. Mickelsson esittää Suomessa sosialidemokraattien omaksuneen kolmiportaisen hierarkisen organisaation jo 1906 ja vielä vihreätkin päätyivät epämuodollisten kokeilujen jälkeen kolmiportaiseen malliin 1993 (mts. 98, 252-257). Tällainen organisoitumismalli on jo lähtökohdiltaan reaktiivinen. Sitä ei ole edes suunniteltu saamaan mahdollisimman paljon erilaisia, ristiriitaisiakin signaaleja haravoitua kannattajapotentiaaliltaan supernoodeille toiminnan ohjamiseksi vaan päinvastoin kommunikoida suppean johdon suodattamia signaaleja yhtenäisesti kannattajakuntaan (pitkään häntään). Monissa menestyneissä internet-verkostoissa malli onkin käännetty toisinpäin: käyttäjät seulovat parhaat internet-sisällöt Googlen (ja muiden) hakukoneen puolesta, kuten kuluttajat Amazonille parhaat teokset.
Kansalaisten pragmaattinen omatoimisuus Siinä missä aiemmin tarvittiin valtakunnallinen ja fyysinen jakelu- ja toimintaorganisaatio vaikkapa adressin keräämiselle sekä paikkaan sidottuja tapahtumia, internetissä voi kuka tahansa laittaa helposti käyntiin kansalaisadressin, perustaa uuden uskonnon tai julkaista yleistä kiinnostusta herättävän kännyvideoni miljoonien mahdollisten osallistujien ulottuville. Kolmiportainen, keskitetty ja yksisuuntainen ylhäältä-alaspäin malli istuu kuitenkin työläästi informaatioajan yhteiskuntaan, missä viestintä on nopeaa, hajautettua, verkotettua ja siihen osallistuu runsaasti ihmisiä kaksisuuntaisesti. Tämä ei johdu mitenkään siitä, että ihmisille olisi jotenkin syntynyt uusi tarve kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa kaksisuuntaisesti vaan internetin ja kännyköiden myötä se mahdollistuu aivan toisella tasolla aiempaan verrattuna