2. Luonto-Liitto
 Lasten ja nuorten ympäristökasvatus-, luonnonharrastus- ja
ympäristöpoliittinen järjestö
 Tavoitteena luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja luonnon
itseisarvon tunnustus
 Tarjoaa tietoa, elämyksiä ja toimintaa sekä luo mahdollisuuksia
ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen
 Luonto-Liitto löytyy Facebookista

3. Nuortentoimintaa Luonto-Liitossa
 Kevätseuranta
 Retket
 Leirit
 Kokkauskurssit
 Vaatteidenvaihtoillat
 Pihka -luonnonharrastusmerkki
 Nuorten Luonto -lehti
 Ympäristöryhmät ja -projektit

4. [vierailijan oma esittelyslide]
 Kuka olen?
 Miksi teen näitä vierailuja?
 Miksi metsiensuojelu on minulle tärkeää?

5. Mielimetsä
 Miltä siellä tuntuu, tuoksuu ja näyttää, mitä ääniä
kuulet?
 Mitkä sanat kuvaavat mielimetsääsi?

6. Mitä metsä merkitsee sinulle?

7. – Korvaamattoman arvokasta elinympäristöä.
Kuva: Emilia Pippola

8. –Työtä, asuntolainaa ja kauppakassia.
Kuva: Emilia Pippola

9. – Aarnimetsän mystiikkaa, taruja ja fantasiaa.
Kuva: Emilia Piippola

10. – Juoksulenkkiä, hajuviestejä ja hännän heilutusta.
Kuva: Emilia Pippola

11. Metsien puu on arvokas raaka-aine.
Kuva: Emilia Pippola

12. Kuva: Greenpeace

13. Metsä tarjoaa palveluita, virkistystä ja ravintoa.
Kuva: Emilia Pippola

14. Suomen metsät
 Suomen metsät ovat osa pohjoista
havumetsävyöhykettä.
 Metsäluonto vaihtelee pohjoisen karuista
tunturikoivikoista havumetsiin, soihin ja lehtoihin.

15. Kuva: Emilia Pippola

16. Kuva: Juho Kytömäki

17. Kuva: Juho Kytömäki

18. Kuva: Lauri Kajander

19. Kuva: Riikka Kaartinen

20. Metsäinen elinympäristö
 Metsä on luontaisesti monimuotoinen
elinympäristöjen ”tilkkutäkki”.
 Luontaisesti elinympäristöillä ei ole selviä rajoja.

21. Kuva: Mauno Särkkä

22. Metsät elinympäristönä
 Suomalaisissa metsissä elää arviolta 20 000 eläin-,
kasvi- ja sienilajia.
 Kaikista Suomessa elävistä metsälajeista yli 800
(4 %) on uhanalaisia.
 Yli kolmannes (36 %) Suomen uhanalaisista lajeista
elää metsissä.

23. Liito-orava
 Hiljainen, hämärässä ja pimeällä liikkuva laji.
 Uhanalainen Suomessa.
 Voi liitää jopa 40 metriä!
 Ravintona lehtipuiden silmut, norkot ja lehdet.

24. Kuva: Benjam Pöntinen

25. Liito-oravan metsä
Liito-orava on rakentanut pesänsä haapaan, vanhaan
tikankoloon.
Kuva: Benjam Pöntinen

26.  Liito-oravan metsässä kasvaa vanhaa kuusikkoa ja
lehtipuita, varsinkin haapoja kolopuiksi.
 Haavalla elää 150 muutakin eliölajia. Kuva: Emilia Pippola

27. Kuukkeli tarvitsee asuttavakseen laajoja,
luonnontilaisia kuusimetsiä.
Kuva: Hannu Siitonen

28. Kuukkelin kanssa samoissa metsissä asuu muita
harvinaistuneita metsän asukkaita, esimerkiksi
metso ja kanahaukka. Kuva: Emilia Pippola

29. Tuli metsässä
 Metsäpalot olivat ennen vanhaan tavallisia –
havumetsä uudistuu luontaisesti metsäpaloissa.
 Nykyään palot sammutetaan alkuunsa.
 Kymmenet eliölajit ovat niin sopeutuneita
metsäpaloihin, että ovat uhanalaistuneet, kun paloja ei
enää esiinny.

30. Kuva: Anne-Maarit Hekkala

31. Palaneen metsän asukas
 Tuhkalatikka on yksi Suomen uhanalaisista
selkärangattomista.
 Se elää palaneella puulla:
sen on helppo piiloutua
hiiltyneelle männylle.
Kuva: Petri Martikainen

32.  Vanhassa luonnontilaisessa metsässä 1/3 puusta on
kuollutta.
 Lahoavalla ja hajoavalla puulla on suuri merkitys metsän
eliöille:
Suuri osa metsälajeista elää jossain elämänsä
vaiheessa lahopuulla tai tarvitsee sitä muuten;
esimerkiksi tikat etsivät ruokansa lahosta puusta.
Kuva: Juho Kytömäki

33. Käävät ovat vanhan metsän ilmentäjiä
 Sirppikääpä kasvaa pitkälle
lahonneella puulla.
 Monet kääpälajit
eivät sopeudu tehokkaasti
hoidettuun metsään.
Kuva: Anni Markkanen

34. Ihminen muuttaa metsää!
 Suurin osa metsistämme on talouskäytössä.
 Metsästä tehdään tasainen puusto:
 saman ikäiset ja samaa puulajia kasvavat metsiköt,
jotka hakataan, kun puut eivät enää kasva
nopeasti.

35. Kuvat: Juho Kytömäki (vasen) ja Emilia Pippola (oikea)

36.  Vain vähän
lahopuuta!
Kuva: Emilia Pippola

37. Suomessa avohakkuu on edelleen yleisin tapa
korjata puut.

39. Metsien suojelu
 Metsäpinta-ala ja puustontilavuus Suomessa ovat
nykyään suurempia kuin koskaan aiemmin.
 Luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia metsiä on
Suomessa jäljellä enää pieniä pirstaleita.
 Metsäisistä luontotyypeistämme 2/3 on uhanalaisia.

40. Metsien suojelu
 Metsää voi suojella jättämällä sen koskematta,
esimerkiksi perustamalla luonnonsuojelualueita.
 Luonnon monimuotoisuutta voi myös huomioida
muuttamalla sitä, miten metsää käsitellään.
 Suomen metsistä on suojeltu 5,1%, suojelualueet
painottuvat Pohjois-Suomeen.

41. Miksi metsää pitäisi suojella?
 Metsän arvo:
Mieti yksi asia, mikä on ihmiselle arvokasta ja yksi
asia, joka on itsessään arvokasta?

42. Metsäkiista!
- Puu on välttämätöntä Suomen - Aarniometsien hakkaaminen on
kansantaloudelle! väärin!

43. Voisiko asioita muuttaa?
- Metsästäni löytyi liito-oravan
pesäpuu ja papanoita. Olen
jättänyt liiturin lähimetsän
rauhaan.
Kuva: Emilia Pippola

44. Voisiko asioita muuttaa?
- Puu on hyvä raaka-aine,
mutta meidän pitäisi muuttaa
metsän hyödyntämistä niin,
ettei luonnon
monimuotoisuus häviä.
Kuva: Emilia Pippola

45. Luonto-Liiton näkemykset
 Suojelualueita pitäisi olla enemmän.
 Puuta ja paperia pitäisi käyttää säästäväisesti.
 Metsänhoitoa tulisi uudistaa.
 Meillä kaikilla on oikeus kertoa meille tärkeistä
asioista ja toimia niiden puolesta.

46. Miten sinä voisit suojella metsiä?

47. Vinkkejä arkielämän valintoihin
 Ei mainoksia, kiitos! –tarra oveen tai postilaatikkoon
 Mahdollisimman vähän pakattujen tuotteiden ostamista
 Suosi kirjastoja, divareita ja sähköisiä julkaisuja
 Kierrätyspaperi vessassa, kansioissa, tulostuksessa jne.
 Sanomalehdet ja nestekartonkipakkaukset kiertoon
 Suosi ympäristömerkittyjä puutuotteita
→ Vähennä paperin kulutusta!

48. Koulun oma lähimetsä
 Kuinka ja miten nopeasti pääsette metsään?
 Millainen metsä on? ̶ talousmetsä, virkistysmetsä,
luonnonsuojelualue, pieni tilkku talojen ja katujen
välissä?
 Mitä teette metsässä?
 Tiedättekö, omistaako metsän kunta vai joku muu?
 Millä tavalla lähimetsä on teille tärkeä?

49. Koulumetsät arvoonsa
 Koulujen lähimetsissä voi pitää oppitunteja, liikkua ja
retkeillä
 Rakennettu puisto tai puistometsä ei täysin korvaa
oikeaa metsää
 Mitä voisitte tehdä, että oman koulunne lähimetsä
säilyisi?
 Tämä metsä on meille tärkeä ̶ kilpailu 31.10.2012
saakka.