2. 2. päivä
torstai 23.5.2013
Toisena päivänä tartuttiin
kiinni käytännön työhön
kokeilukulttuurin ideoiden
viitoittamana. Pohdimme
miten esiin nousseita asioita
ratkotaan. Teimme välittömiä
nopeita kokeiluja. Muutos
lähtee jokaisesta itsestään.
Se ei tule annettuna
Brysselistä.
1. päivä
keskiviikko 22.5.2013
Ensimmäisenä päivänä
käytiin isoa kuvaa läpi.
Pohdimme mitä seuraava
kausi tarkoittaa.
Verkostoiduimme ja
analysoimme oppeja
menneestä. Keräsimme eväitä
siihen mitä pitäisi ratkoa
seuraavaana päivänä.
Kevätkylvön oppimisprosessi: Isosta kuvasta ja opitun
pohtimisesta kohti tulevaisuuden käytännön kokeiluja
Monday, June 3, 2013
4. ”Jos
luodaan
uu+a,
pitäisi
olla
myös
valmis
luopumaan
vanhoista
toimintamalleista.
Se
on
yllä+ävän
vaikea
yhtälö.”
”Aina uuden ohjelmakauden kynnyksellä
kyynisinkin aluekehittäjä löytää jotain uutta”
Julkisen
sektorin
luova
tuho?
Monday, June 3, 2013
5. ”Miten yhdistämme viisaasti älykkään
ja osallistavan kasvun?”
”. . . jokaisen alueen on mietittävä
vahvuudet ja kärjet johon satsataan”
”Kehittäminen ei voi olla irrallisia.
Tunnistetaan viisaat tavat yhdistää
asiat kokonaisuudeksi”
”Viisas kumppanuus kuulostaa
taktiselta . . . Me osataan strategia,
mutta miten taktiikka?”
EU-taso antaa leveät raamit.
Toimeenpanovastuu on alueilla
itsellään. Kuka tekee alueella aloitteen?
Tulisiko jokaisen maakunnan / alueen tehdä oma
paikallinen kumppanuussopimus, jossa
sovitaan yhteiset pelisäännöt etukäteen -
käytännön näkökulmasta? Pohditaan miten
riskinottoa ja kokeilevuutta edistetään sopivissa
hankkeissa.
Entä pitäisikö jokaisen hankkeen alkaessa tehdä
etukäteen toteuttajien kesken hankesopimus,
jossa sovitaan selkeä työnjako, mutta myös
tarkemmin miten hanketta hyödynnetään sen
päätyttyä - ja kuka sen tekee?
Mihin kumppanuus
meidät johtaa?
Monday, June 3, 2013
6. ”Rakennerahastojen ja
maaseutuviraston väki
ensimmäistä kertaa
yhdessä - mitä uutta se
luo?”
• Maaseudun
innovaatiot ja
asiakastarpeet - paljon
kasvunpaikkoja?
• Paikallisista
ongelmalähtöisistä
tarpeista ja nihiin
perustuvista
ratkaisuista syntyvät
myös parhaat kokeilut
Päivi Kujualan esitys luettavissa
www.kevatkylvo.fi
Monday, June 3, 2013
7. ”Suomessa
on
15
ELY-keskusta
ja
jokaisessa
omat
pelisäännöt.
Viranomaiset
tulkitsevat
samaa
lakia
ja
säädöksiä
eri
tavalla.
Täytyy
olla
yhtenäisempää!”
”Miten rahoittaja esim. ELY-keskus tukee alueellisenkumppanuuden syntyä hyvienhankkeiden saamiseksi?”
”Miten
kumppanuussopimuksen
totetumista
seurataan
ja
raportoidaan?
Löytyykö
helmet?”
”Alueellinen
kehi+äminen
pitää
ensi
kaudella
perustua
oikeisiin
hankestrategioihin
ja
niissä
pysymiseen.
Polii@sten
sulle-‐mulle
-‐
seutukuntapelien
aika
pitää
hanketoiminnassa
nyt
unohtaa.”
Osallistujien
ajatuksia
Monday, June 3, 2013
8. Oppeja, onnistumisia ja kokeiluja. Viisi esimerkkiä
kuinka Pecha Kucha-esityksen kautta hankkeen on
mahdollista analysoida omaa oppimista.
Monday, June 3, 2013
9. ”Mallit
ei
leviä
lentoleh.sten
tavoin.
Jokaisen
on
sovelle3ava
ne
omaan
käy3öön.
Murra
rakenteet.
Malit
ei
ole
tulos.
Eikä
se,
e3ä
valmenne;in
100
ope3ajaa.
Tulos
on
se
mitä
oppilaat
saa
aikaan.”
-‐
HOPE-‐hanke
Verkostoitumista ja oppien vaihtoa oppimispisteillä. Mitä olemme jo
kokeilleet - mikä toimi ja mikä ei? Mitä ratkaista seuraavalla kaudella?
”Kehi3ämistyöhön
tarvitaan
selkey3ä
ja
kokonaiskuvan
hallintaa.”
Monday, June 3, 2013
10. Kylvä uutta!
Korjaa satoa!
Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi?
-Yliopistojen rahoitusmallien mittarit! Alueen ja OKM:n odotusten
yhteensovittaminen
-Tutkijoiden ajattelutavan ja kulttuurin muuttaminen kannustavammaksi
kohti elinkeinoelämää ja kaupallistamista
-Vaikuttavuuden lisääminen
-TKI-toiminta ei ole korkeakoulun kannalta kovin merkittävää taloudellisesti
- Ihmiset eivät tunne toisiaan (kahvikupin hinta = vuorovaikutuksen hinta)
- Miten siirtää hankkeista osaamista korkeakouluihin ja sieltä opiskelijoihin
sekä yrityksiin?
-TKI-hankkeet kustannusperusteisia, volyymi kasvaa, tappiot kasvaa
Miten ongelma ratkaistaan?
-Tutkijoiden ajattelutavan ja kulttuurin muuttaminen kannustavammaksi
kohti elinkeinoelämää ja kaupallistamista
- Uudet kannustimet ja mittarit, siten että ne kannustavatTKI:tä
- Mietitään oma rooli, tehdään yhteistyötä
- Erilaisia tapoja tehdä nopeita kokeiluja
Mitkä tahot tarvitsemme mukaan?
-Yritykset, elinkeinoelämä
- Korkeakoulujen tiedekuntien ja laitoksien johtajat
Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?
Mitä olemme kokeilleet?
-Vakautta ja pitkäjänteisyyttä yhteistyösopimuksella, jonka allekirjoittajina on
mm. yliopistoja, kehittämisorganisaatioita ja aluekehitysviranomaisia
- 90-luvun kokeilu: laman jälkeen oltiin joustavia, pantiin työttömät
akateemiset yrityskehittäjiksi (työvoimapoliittisella tuella): oli monta
hyötyjää, yritykset saivat uusia näkökulmia, ihmiset työllistyivät!
- Hankkeistettu 5-vuotisia professuureja maakunnalle tärkeille aloille
-Verkoston hankkeet muodostavat toisiaan tukevan, monipuolisen
kokonaisuuden
-Ympäristöystävällisen kasvun turvaaminen edellyttää alue-, toimiala- ja
rahastorajat ylittävää yhteistyötä
- Hanketoiminnan lähtökohtana tulee olla asiakkaiden ja alueiden tarpeet
- Joustavia työkaluja paikallisten ja yrityskohtaisten kehittämistoimien
tukemiseen tarvitaan myös jatkossa. Pienikin kannustin voi toimia
sytykkeenä pitkäjänteiselle kehittämistyölle.
Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää?
- Investoi hankkeisiin, jotka tuottavat uutta
- Uhmakkaita tavoitteita
- Avoin tiedotus ja markkinointi
- Suunnittele hankkeet aina yhteistyössä toimjoiden kanssa. Niin
varmistetaan tarve ja sitoutuminen.
- Osallistumisen mahdollistaminen -Yksilöiden innostaminen
- Rahoituslähteiden monimuotoisuus
- Konkreettisista kokeiluista ja tekemisestä osalistujat saavat enemmän
itselleen
Mitkä ajatukset voidaan unohtaa?
- Perinteiset luentoseminaarit eivät houkuta yrittäjiä.
Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä
aihepiirissä?
- Onnistunut kehittämistyö vaatii pitkäjänteistä rahoitusta.Tueksi tarvitaan
hyvä yhteistyöverkosto, joka syntyy osallistamisen ja systemaattisen
koordinoinnin tuloksena.
- Pilotointityö on oltava yrittäjille houkuttelevaa. Heidän on saatava
mukanaolosta selkeää hyötyä liiketoiminnalleen. Parhaat pilotit ovat
mahdollisimman lähellä todellista liketoimintaa, johon yhdistetään
liiketoiminnna käynnistämistä hyödyttävää analyysiä.
Innovatiivinen ja kilpailukykyinen yritys- ja
tutkimusympäristö
Monday, June 3, 2013
11. Kylvä uutta!Korjaa satoa!
Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi?
- Informaatioyhteiskunnan taidot kaikille
- Erilaiset opintopolut jatkoopitoihin
- Saada vietyä oppimispolku loppuun
-Voiko jossain tapauksissa asiakkaana olla ryhmä eikä yksilö?
-Yhden ”luukun” palvelut eivät usein riitä
Miten ongelma ratkaistaan?
-Tehostaisiko luovan tuhon mekanismi hankkeen vaikuttavuutta?
- Osuuskuntatoiminnan kehittäminen
- Avoin ammattiopisto
- Osaopinnot, joustavat elämäntilanteen mukaan
- Pitkät, jatkuvat prosessit, palveluseteli, omaa polkua edistävien palveluiden
ja tuen käyttö
-Työlvalmennus
Mitkä tahot tarvitsemme mukaan?
- Järjestöjen mukaan saaminen
Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?
Mitä olemme kokeilleet?
-Vahvaa maailman muuttamisfilosofiaa
- Paljon pieniä pilotteja, verkoston vision voimaa
-Välityömarkkinoiden toimijat dialogiseen kehittämiseen
-Välityömarkkinoiden asiakkaat aktiivisina ja kehittäjinä tasavertaisina
viranomaisten rinnalla
-Toimijalähtöinen kehitystyö
-Työvalmennus, uraohjaus
- Järjestöt palvelun tuottajina
Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää?
-Yhteinen ymmärrys, jaettu toimintakulttuuri, viestintä, yhteinen
kehittämisote
- Osallistava muutosjohtaminen, kumppaneiden resurssointi
-Vahva tutkimusorientaatio toi hyvin esille käytännön toiminnan ja sen
moninaisuuden
-Vahvaa maailmanmuuttamisfilosofiaa
- Innostus!Tunne tarttuu.
-Yhteisen jaetun vision synnyttämisprosessi hankesuunnittelussa
Mitkä ajatukset voidaan unohtaa?
- Hanketyöhön sitouttaminen ilman resurssointia
- Opintojen työelämävastaavuuden ”ylipainottaminen” vs. koulutuksen
yleissivistävyyden lisääminen (esim. tekniikka + kaupallinen ala).Tästä esim
Saksassa käyty keskusteluita, että mahdollisesti väylistää työmarkkinoita
- Pikatulosvaatimukset
- Sitoutumattomat kumppanit
Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä
aihepiirissä?
- Koordinaatiota tarvitaan hankkeiden välillä
- Euroistakin kannattaa puhua
- Rakenteellisia muutoksia pitäisi tavoitella
- Onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja sitä pitää tukea
johtamisen kautta. Prosessit hitaita.
Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen
parantamalla työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta
ja koulutusta
Monday, June 3, 2013
12. Kylvä uutta!Korjaa satoa!
Mikä ongelma pitäisi ratkaista
seuraavaksi?
- Lainsäädäntö estää järkeviä ja taloudellisia
ratkaisuja toteutumasta (kalaöljy, tuulivoima)
- Miten varmistetaan sähkön saanti?
- Ruuan tuotannossa / jalostuksessa vielä enemmän
yrityksen sisällä energiakiertoon, aiempien vaiheiden
hyödyntäminen
- Eristemateriaalien kestävyys ja
ympäristöystävällisyys?
- ”Neitseellisten” raaka-aineiden käytön
vähentäminen
- Biokaasun liikennekäyttö, Biokaasu on maaseudun
lähienergia, maakunnallisuusta ja omavaraista
-Vanhat tuotantotavat, joita tuetaan valtion toimesta
(tuki pois uuden kehittämisestä)
-Yritysten mukaan saaminen
- Energiantuotannon tehokkuus
-Vähähiilisyyden idean ja toteuttamisen vieminen
julkiselle sektorille, myös oppilaitoksiin
-Yhdyskuntarakenne, tiivistäminen / hajasijoitus
-Viranomaisyhteistyön järjestäminen
Mitkä tahot tarvitsemme mukaan?
- Oppilaitokset (AMK, 2. aste), uudet ajatukset ja
tiedot opiskelijoille > työelämä kehittyy
- Kaikki, koko ravintoketjut tai -ketjun
- Luovat alat, käsityöyrittäjät, ym. törmäytystä
- Horisontaalinen verkosto, uudet tahot,
pellepelottomat
- Kuluttajat (asennekasvatus)
Miten ongelma ratkaistaan?
- Joustavampi lainsäädäntö, ketteryys
- Uusi alan tutkimus, asiantuntijalausunnot
hankkeiden arvioinnissa
- Uusiokäytön, kierrätyksen ja materiaalien
talteenoton tehostaminen
- Selkeillä valtakunnallisilla pelisäännöillä
- EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen soveltaminen?
- Muutamalla tukisäännösten tulkintaa, de minimis-
tuki, tasapuolinen menettely yrityksiä kohtaan, on
erityisen suuri ongelma ESR-hankkeessa kun ei
tiedetä onko kyse de minimis-tuesta vai ei, tulee
saada selvät ohjeet tähän
Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa
tässä teemassa?
- Liika kilpailu syö ideoita ja voimavaroja
- Strategista otetta
- Sateenvarjo kokonaisuuden yläpuolella
-Vähähiilisyyden huomioimista
Mitä olemme kokeilleet?
- Kunta, yritys ja kansalaisyhteistyö
- Hankkeiden osamisen ja tuloksien siirto korkeakouluihin ja sitä kautta
yrityksiin ja osaajiin + oppilaitoksiin ylipäätään
Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää?
- Muistetaan, että kaikki hankkeeseen liittyvät sidosryhmät tulisi ottaa
mukaan toimintaan jo heti alussa, vaikka eivät olisi suoraa kohderyhmää
-Työtä monella eri tasolla, monipuolisuus täytyy säilyttää tai sitä voidaan
lisätä
- Kunta, yritys ja kansalaisyhteistyö (pitää myös jatkaa)
Mitkä ajatukset voidaan unohtaa?
- Se että kaikki on jo tehty, ettei kannata yrittää
-Vanhat asenteet
Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä
aihepiirissä?
-Terve kilpailu on tarpeellista
- Konkreettiset tulokset innostavat muita toimijoita, tulokset täytyy osata
julkistaa
- Onnistunut kehittämistyö vaatii pitkäjänteistä rahoitusta ja yhteistyön
koordinointia
-Tueksi tarvitaan hyvä yhteistyöverkosto, joka syntyy osallistamisen ja
systemaattisen koordinoinnin tuloksena
Kestävän ja tehokkaan resurssien käytön
vahvistaminen ympäristöystävällisen kasvun
utrvaamiseksi
Monday, June 3, 2013
13. Mitä? Miksi?
Miten?Yhteisällisyyden lisääminen
Lumipalloefekti
Tarvitaan uusia, rohkeita
näkökulmia ja ideoita sekä
rohkeutta kokella niitä
Infra kuntoon
Yrittäjyyden edellytykset kuntoon
Työpaikat ja työllisyys
Näivettyvä maaseutu
Ihmisiä
- vakituisia
- tilapäisiä
- käypäläisiä
- osa-aikaisia
- tyytyväisiä
Palveluiden saatavuus turvattava,
asianmukaiset vesihuoltopalvelut
Ihmisten hyvinvointi,
green care
Biotalous resurssina
Huom. myös peltoenergian mahdollisuus
heinän vuoroviljelykierto
= biokaasu, lämpö, sähkö
Työllistäviä ja työpaikkoja
luovia hankkeita
Maanviljelijä tarvitsee
viihtyisän ympäristön ja
keskustelukumppaneita
Palvelujen saatavuus on
välttämätöntä
Yksilöllisen elämisen
edellytyksiä / tarpeita
Esimerkiksi
elintarviketeollisudessa ei ole
mitään jätettä, kaikkea voi
hyödyntää
Koko maailma tarvitsee
maaseutua
Teemallinen kehittäminen vs
toimiala-ajattelu Työllistäviä ja työpaikkoja
luovia hankkeita
Maaseutumatkailun kehittäminen
Verksostoitumista prosessien
mukaan (ei kapea-alaisesti)
Maaseudun elävänä
säilyttäminen
Maaseutuverkosto
Monday, June 3, 2013
15. Talouskasvu ja luova tuho
Mika Maliranta / ETLA
”Kun maat putoavat tuottavuuden
eturintamasta, niiden on vaikeaa
pysyä enää mukana. Tavoittena
tulee olla kokonaistuottavuuden
parantuminen. Talouden
uusiutuminen on tärkeää.”
”Terveen kilpailun ominaisuus on se,
että huonot yritykset pienenee ja
hyvät kasvaa. Kilpailun puute on
yksi syy tuottavuuden putoamiseen.
Esimerkiksi Japani on zombietalous.
Siellä on instituutioita (pankit), jotka
elättää heikkoja yrityksiä. Julkisen
sektorin virhe on antaa olla tällaisen
jatkua!”
Mikan esitys ladattavissa
www.kevatkylvo.fi
Monday, June 3, 2013
16. Ymmärrämmekö me riittävän hyvin
erilaiset talouden mekanismit, joita
koskevia päätöksiä teemme esimerkiksi
kehittämishankkeita valittaessa?
Tarvitaanko lisäkoulutusta?
• ”Tehokkaiden yrityksien kilpailua on lisättävä.
Niille pitää antaa kannustimia kehittää
osaamista. Investointeihin.”
• ”Varoituksen sana, kun näette julkisen sektorin
tuottavuuskasvusta mittareita, unohtakaa ne.”
• ”Monta yritystä ootte synnyttänyt hankkeella?
Esimerkiksi 300 uutta työpaikkaa täytyy aina
verrata siihen mitä taphatuu vuositasolla.
Muistakaa kokonaiskuva. Meillä on VALTAVAN
paljon turbulentimpi työmarkkina, kuin
luullaan. On syytä toivoa, että työpaikat syntyy
tehokkaisiin yrityksiin. Se ei ees tarkoita
hiostamista. Kun ihminen siirtyy
tehokkaampaan yritykseen, se saa samalla
efortilla aikaan enemmän.”
”Luova tuho! Tuetaanko me jotakin sellaistayritystoimintaa, jonka pitäisikin antaa tuhoutuamarkkinoilla? Tarvittaisiinko hankemaailmaan”luovan tuhon" kartta vaikuttavuuksienkokonaisnäkymän hahmottamiseksi?Talouskasvua on vaikea lisätä.”
Monday, June 3, 2013
17. Jos on vähemmän rahaa, tarkoittaako se
että tavoitteita pitää laskea - vai pitäisikö
tavoitella vähintään samoja tuloksia
kuin nykyisellä rahalla?
Monday, June 3, 2013
18. Illan tultua virkaroolit katosivat ja ihmiset niiden takana pääsivät esiin. Huomasimme, että aluekehityksessä on
vime kädessä kyse ihminen kohtaa ihmisen -tilanteiden hallinnasta. Ihmiset ovat myös aina erilaisten päätösten
takana. Kuinka monen inhimillisen valinnan kautta strategisen tason linjaus valuu hankkeen tasolle?
Esimerkiksi: EU → TEM → ELY → hankeorganisaatio → hanke → hankkeen kohderyhmä
On viime kädessä hankkeen projektipäällikön haastava tehtävä pukea erilaiset strategiat sellaiseksi, että ne
puhuttelevat ja innostavat hankkeen kohderyhmää sekä tuovat hyötyjä.
Monday, June 3, 2013
19. YÖTYÖPAJAN AJATUKSIA HANKETOIMINNAN ESTEISTÄ JA VAUHDITTAJISTA
Useat ihmiset ovat turhautuneita siihen, kuinka järjestelmä taistelee muutosta vastaan.
Omasta työroolista käsin vaikuttaminen nähdään vaikeaksi. EU-byrokratia ei ole ongelma.
Osallistujien mielestä suomalaiset itse ovat luoneet nykyisen tilanteen. Asiat ovat
korjattavissa paikallisesti.
•Sopimus vai hakemus?
•Valta ja vallankäyttö
•Hajanainen kokonaiskuva hankeorganisaatiossa alueella ja valtakunnallisesti
•Varmistelu, turvallisuus ja superturvallisuus
Monday, June 3, 2013
21. Anssi Tuulenmäki / Aalto-yliopisto
Ajattele isosti,
toimi pienesti
Anssin esitys luettavissa
www.kevatkylvo.fi
Monday, June 3, 2013
22. STRATEGIA = Tee eri asioita tai tee
samoja asioita eri tavalla
Kaikki uudet ideat, hankkeet, projektit
pitäisi ymmärtää resurssien ja energian
houkuttelukoneina
>> Toisin sanoen, ei ajatella hankkeita
allokointilogiikan mukaan (laitetaan x
määrä euroja ja kulutetaan ne), vaan
mietitään miten yksi laitettu x-euron panos
tuo lisää voimavaroja
Aina kun suunnittelet, riski kasvaa, että
1) et tee mitään
2) et opi mitäää
Tarvitaan kokeilukultturia!
OSALLISTUJIEN
POHDINTAA ANSSIN
INNOITTAMANA
”Onko kaikessa kyse sittenkin siitä,ettemme oikein siedä epävarmuutta?”
”Suomalaisuuteen on ohjelmoituepäonnistumisen pelko. Tällä tapetaankokeilun kulttuuri.”
”Kokeilukulttuurin toteuttaminenrakennerahastovaroin vaatii myöshakemuksen kirjoittamisen uudenlaisiataitoja, jotta se kokeilu voidaan maksaa.Toisin sanoen kokeiluprosessi onmainittava toteutussuunnitelmassa.”
”Läpinäkyvyys on parempi keino kontrolloida prosessia kuin säädökset ja
tarkastukset. Hanketoiminnan logiikka, jossa kukin porras on vastuussa
ylhäälle päin rampauttaa työtä. Jos lähtökohtaisesti omaan työhön ei
luoteta, mitä se tekee kunkin oma-aloittellisuudelle?”
Monday, June 3, 2013
24. Suunnittele
kokeilu
Päivitä ideaa
Oppien kirjasto
Kokeiluun perustuva
innovaatioprosessi
= jatkuva oppiminen
2. 4.
5.
Analysoi
kokeilu
Luo tai päivitä
hypoteesi
1.
”Neukkari on paras
paikka kehittää
neukkareita”
Päämääränä lyhin
mahdollinen aika
kokeilujen välillä (pienin
mahdollinen viive)
Vältä kiusausta liialliseen
suunnitteluun ja
analyysiin.
Toteuta
kokeilu
3.
Monday, June 3, 2013
25. First Follower:
Leadership Lessons from
Dancing Guy
Tanssivan paidattoman miehen opit
verkostojen ja hankkeiden
johtamiseen
1. Ole esillä, ole helppo seurattava.
2. Johtaminen on yliarvostettua.
Seuraajat ratkaisevat. Huolehdi
ensimmäisistä seuraajistasi.
3. Ensimmäinen seuraaja muuttaa
yhden tanssivan hullun ihmisten
liikkeeksi.
Linkki videoon:
http://youtu.be/fW8amMCVAJQ
Monday, June 3, 2013
26. Anssin esityksen viitoittamana osallistujat
laitettiin selvittämään asiakkaidensa ja
yhteistyökumppaneidensa päämääriä ja
tarpeita. Soitimme heille kysyäksemme
mitä voimme kokeilla yhdessä. Tämä oli
kokeilukulttuurin edistämistä käytännössä
- se lähtee liikkeelle pienten askelten kautta
Pois neukkarista!
Monday, June 3, 2013
27. Luova
hulluus
pitäisi
näkyä
hankkeissa
enemmän!
Alueiden
tai
maakuntien
tulee
laatia
omat
kumppanuussopimukset.
Hanketreffit
hanketoimijoille
+
sidosryhmille.
Pienet
kokeilut,
joiden
pohjalta
laajemmat
hankkeet.
Kannatan keskustelua –
Usein kehittämispalaverit
liian virallisia ja liian
virallisissa paikoissa.
Tunnelmaa kehiin!
Maa4layri7äjän
näkökulma:
Miten
viljelijät
voivat
tehdä
uudella
tavalla
yhteistyötä?
Miten
viljelijät
saadaan
pois
4lalta(hetkeksi)
oppimaan
ja
kokeilemaan
uusia
asioita?
Uusia
ratkaisuja
työpalveluihin
esim.
urakoin4,
ko4palvelut
ym.
Valite7avas4
en
voi
juuri
nyt
vastata,
mu7a
jätä
vies4
niin
otan
yhtey7ä
Lentävät kokeilut - mihin ne johtivat
tai mitä ajatuksia osallistujat saivat?
Monday, June 3, 2013
28. Temaattiset Torstait
www.facebook.com/TemaattisetTorstait
• hankeammattilaisten oppimis- ja kohtaamispaikkoja ympäri Suomen
• myös asiasta kiinnostuneiden Facebook-ryhmä
• kaveriavun hengessä nostoja myös muista aluekehittäjien kohtaamisista
Länsi-Suomen Helmet
www.lshelmet.fi
• ESR-toimijoille ja -toiminnasta kiinnostuneille yhteinen oppimis- ja
kehittämisympäristö netissä
Jatka keskustelua,
kohtaa uusia kasvoja
Katso kuvat tapahtumasta!
http://www.flickr.com/photos/businessarena/sets/72157633715830078/
Monday, June 3, 2013
29. Kevätkylvö lukuina
251 osallistujaa paikan päällä
232 eri onlinekatsojaa
2136 lukijaa sosiaalisessa mediassa
tapahtuman aikana ja viikkoa ennen
151tapahtuman aikana lähetettyä
viestiä viestiseinälle
Keskiarvo: kuinka hyvin
tapahtuma onnistui asteikolla 1
huono - 5 hyvä?
4,03
Tutustu palautteeseen ja muihin
materiaaleihin osoitteessa:
www.kevatkylvo.fi
Monday, June 3, 2013
30. Mitä vien käytäntöön?
(jo huomenna)
”Vilkkusilmäindeksi, tapa tehdä toisin”
”Pusken kokeilevuuden kunnolla uudelle kaudelle”
”Vanhan futisvalmentajan kommentti, maaleja javoittoja alkaa syntymään kun pelaajat uskaltavatepäonnistua. Eli ei muuta kuin mokailemaan!”
”Laadin hankehakemusta opiskelijoidenosallistamisesta. Huomenna jalkaudunkinopiskelijoilta kysymään, mitä he haluavat. IlmanAnssia olisin naputellut suunnitelmattyöhuoneessa.”
”Levitän kokeilemisen hyväksymisestä jakäyttöönotosta viestiä omassa organisaatiossa jasidosryhmien keskuudessa”
”Enemmän kokeiluja ja yritystä keventääsuunnittelua”
”Kumppanuuden synnyttämisen movementinvuoksi uskallan näyttää naurettavalta! :)”
Kohti
rohkeita
kokeiluja
Monday, June 3, 2013
31. TILAAJA, RAHOITTAJAT JA
YHTEISTYÖKUMPPANIT
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan liitto
Europaan unioni - Euroopan
aluekehitysrahasto / Euroopan
sosiaalirahasto
Maa- ja metsätalousministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Seinäjoen kaupunki
Seinäjoen yliopistokeskus
Työ- ja elinkeinoministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
TUOTANNON KOORDINOINTI
Petri Widgren / Business Arena Oy
GRAAFINEN SUUNNITTELU
Jaakko Mehtälä / Kuvituskonttori Kynä &
Kumi
GRAAFINEN DOKUMENTOINTI
Maija Kotamäki / Kuvitellen
AV-TEKNIIKKA
Tecline Oy
Magneetto Media Oy
OPPIMISPROSESSIN KÄSIKIRJOITUS
Vilma Mutka / Business Arena Oy
Mikko Markkanen / Business Arena Oy
FASILITOINTI JA JUONTO
Vilma Mutka / Business Arena Oy
Mikko Kekäläinen
KOMMENTOINTI JA YÖTYÖPAJAN
FASILITOINTI
Mikko Markkanen / Business Arena Oy
ONLINE-FASILITOINTI
Toni Pienonen / Business Arena Oy
KIRJALLINEN DOKUMENTOINTI
Toni Pienonen / Business Arena Oy
Monday, June 3, 2013
34. Työllisyyden edistäminen ja työvoiman
liikkuvuuden tukeminen
Kylvä uutta!Korjaa satoa!
Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi?
- Informaatioyhteiskunnan taidot kaikille
- Erilaiset opintopolut jatkoopitoihin
- Saada vietyä oppimispolku loppuun
Miten ongelma ratkaistaan?
- Osuuskuntatoiminnan kehittäminen
- Avoin ammattiopisto
- Osaopinnot, joustavat elämäntilanteen mukaan
Mitkä tahot tarvitsemme mukaan?
Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?
Mitä olemme kokeilleet?
Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää?
Mitkä ajatukset voidaan unohtaa?
- Hanketyöhön sitouttaminen ilman resurssointia
- Opintojen työelämävastaavuuden ”ylipainottaminen” vs. koulutuksen
yleissivistävyyden lisääminen (esim. tekniikka + kaupallinen ala).Tästä esim
Saksassa käyty keskusteluita, että mahdollisesti väylistää työmarkkinoita
Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä
aihepiirissä?
- Koordinaatiota tarvitaan hankkeiden välillä
- Euroistakin kannattaa puhua
- Rakenteellisia muutoksia pitäisi tavoitella
- Onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja sitä pitää tukea
johtamisen kautta. Prosessit hitaita.
Monday, June 3, 2013
35. Sosiaalisen osallisuuden
edistäminen ja köyhyyden torjunta
Kylvä uutta!Korjaa satoa!
Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi?
- Järjestöjen mukaan saaminen
-Voiko jossain tapauksissa asiakkaana olla ryhmä eikä yksilö?
-Yhden ”luukun” palvelut eivät usein riitä
Miten ongelma ratkaistaan?
- Pitkät, jatkuvat prosessit, palveluseteli, omaa polkua edistävien palveluiden
ja tuen käyttö
-Työlvalmennus
Mitkä tahot tarvitsemme mukaan?
Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?
Mitä olemme kokeilleet?
-Välityömarkkinoiden toimijat dialogiseen kehittämiseen
-Välityömarkkinoiden asiakkaat aktiivisina ja kehittäjinä tasavertaisina
viranomaisten rinnalla
-Toimijalähtöinen kehitystyö
- Pysykosos. palveluohjaus
-Työvalmennus, uraohjaus
- Järjestöt palvelun tuottajina
Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää?
- Palveluiden käyttäjien osallistaminen kehitystyöhön
-Työ- ja opintovalmentajat, joustava saattava tuki ammatilliseen opiskeluun
(esim. järjestöt, joilla työvalmennuksia)
- Parhaat tulokset syntyvät, kun kehittämistyö tapahtuu lähellä käyttäjiä
Mitkä ajatukset voidaan unohtaa?
Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä
aihepiirissä?
Monday, June 3, 2013
36. Investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja
elinikäiseen oppimiseen
Kylvä uutta!Korjaa satoa!
Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi?
- Kumppanuudessa ja verkostossa tekemisen taidot haltuun
- Kumppanuuden sitoutuminen alussa - tahtotila ja oma strategia
- Keinotekoiset rajat
Miten ongelma ratkaistaan?
-Tuotteistus
- ”Tulospankki” + mokapankki
- Kokeilemisen kulttuuria
- Ohjausryhmän merkitys levityksessä, kotitehtävät
-Visio > strategia (oma/yhteinen)
- Uudet ongelmat ja esteet ovat tuloksia > tuloksen tunnistuskoulutus
Mitkä tahot tarvitsemme mukaan?
Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?
Mitä olemme kokeilleet?
-Vahvaa maailman muuttamisfilosofiaa
- Paljon pieniä pilotteja
-Verkoston vision voimaa
Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää?
-Vahvaa maailmanmuuttamisfilosofiaa
- Innostus!Tunne tarttuu.
-Yhteisen jaetun vision synnyttämisprosessi hankesuunnittelussa
Mitkä ajatukset voidaan unohtaa?
- Pikatulosvaatimukset
- Sitoutumattomat kumppanit
Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä
aihepiirissä?
- On puhuttava rahoittajan kanssa
-Tulokset ovat tärkeitä. Ne siirtyvät keskittymällä.
- Learning by crises -kehittämismenetelmä
Monday, June 3, 2013
37. Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja
innovoinnin vavhistaminen
Kylvä uutta!Korjaa satoa!
Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi?
-Yliopistojen rahoitusmallien mittarit! Alueen ja OKM:n odotusten
yhteensovittaminen
-Tutkijoiden ajattelutavan ja kulttuurin muuttaminen kannustavammaksi
kohti elinkeinoelämää ja kaupallistamista
-Vaikuttavuuden lisääminen
-TKI-toiminta ei ole korkeakoulun kannalta kovin merkittävää taloudellisesti
- Ihmiset eivät tunne toisiaan (kahvikupin hinta = vuorovaikutuksen hinta)
- Miten siirtää hankkeista osaamista korkeakouluihin ja sieltä opiskelijoihin
sekä yrityksiin?
-TKI-hankkeet kustannusperusteisia, volyymi kasvaa, tappiot kasvaa
Miten ongelma ratkaistaan?
-Tutkijoiden ajattelutavan ja kulttuurin muuttaminen kannustavammaksi
kohti elinkeinoelämää ja kaupallistamista
- Uudet kannustimet ja mittarit, siten että ne kannustavatTKI:tä
- Mietitään oma rooli, tehdään yhteistyötä
Mitkä tahot tarvitsemme mukaan?
-Yritykset, elinkeinoelämä
- Korkeakoulujen tiedekuntien ja laitoksien johtajat
Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?
Mitä olemme kokeilleet?
-Vakautta ja pitkäjänteisyyttä yhteistyösopimuksella, jonka allekirjoittajina on
mm. yliopistoja, kehittämisorganisaatioita ja aluekehitysviranomaisia
- 90-luvun kokeilu: laman jälkeen oltiin joustavia, pantiin työttömät
akateemiset yrityskehittäjiksi (työvoimapoliittisella tuella): oli monta
hyötyjää, yritykset saivat uusia näkökulmia, ihmiset työllistyivät!
- hankkeistettu 5-vuotisia professuureja maakunnalle tärkeille aloille
- verkoston hankkeet muodostavat toisiaan tukevan, monipuolisen
kokonaisuuden
Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää?
- Investoi hankkeisiin, jotka tuottavat uutta
- Uhmakkaita tavoitteita
- Avoin tiedotus ja markkinointi
- Suunnittele hankkeet aina yhteistyössä toimjoiden kanssa. Niin
varmistetaan tarve ja sitoutuminen.
- Osallistumisen mahdollistaminen -Yksilöiden innostaminen
- Rahoituslähteiden monimuotoisuus
Mitkä ajatukset voidaan unohtaa?
Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä
aihepiirissä?
Monday, June 3, 2013
38. Pienten ja keskisuurten yritysten ja maa- ja
kalatalouden kilpailukyvyn parantaminen
Kylvä uutta!Korjaa satoa!
Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi?
- Harvaan asutun maaseudun erityisolosuhteiden huomioiminen ja sieltä
ideoiden esiin saaminen
- Rahoitus
- Byrokratia
Miten ongelma ratkaistaan?
- Erilaisia tapoja tehdä nopeita kokeiluja
Mitkä tahot tarvitsemme mukaan?
- Uusia ja yllättäviä
Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?
- EP ruokaprovissin kehittäminen
Mitä olemme kokeilleet?
-Yhteistyössä useita ruokaa, musiikkia ja kulttuuria yhdistäviä pilotteja
- KUMURU-hanke on toiminut ideointi- ja resurssialustana alueen ruoan,
musiikin ja kulttuurin yrittäjille
- KUMURU on luonut verkoston, joka kokoaa alueen keittiömestareita,
muusikkoja ja tapahtumatuottajia yhteiseen keskusteluun, ideointiin,
kokeiluun ja tekemiseen
Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää?
- Konkreettisista kokeiluista ja tekemisestä osalistujat saavat enemmän
itselleen
- Osallistujat ovat saaneet virikkeitä omaan ideointiin seminaariemme
kotimaiista ja kansainvälisistä esimerkeistä
Mitkä ajatukset voidaan unohtaa?
- Perinteiset luentoseminaarit eivät houkuta yrittäjiä.
Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä
aihepiirissä?
- Pilotointityö on oltava yrittäjille houkuttelevaa. Heidän on saatava
mukanaolosta selkeää hyötyä liiketoiminnalleen.
- Parhaat pilotit ovat mahdollisimman lähellä todellista liketoimintaa, johon
yhdistetään liiketoiminnna käynnistämistä hyödyttävää analyysiä.
Monday, June 3, 2013
39. Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen
kaikilla aloilla
Kylvä uutta!Korjaa satoa!
Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi?
- Lainsäädäntö estää järkeviä ja taloudellisia ratkaisuja toteutumasta
(kalaöljy, tuulivoima)
- Miten varmistetaan sähkön saanti?
- Ruuan tuotannossa / jalostuksessa vielä enemmän yrityksen sisällä
energiakiertoon, aiempien vaiheiden hyödyntäminen
- Eristemateriaalien kestävyys ja ympäristöystävällisyys?
- ”Neitseellisten” raaka-aineiden käytön vähentäminen
- Biokaasun liikennekäyttö, Biokaasu on maaseudun lähienergia,
maakunnallisuusta ja omavaraista
-Vanhat tuotantotavat, joita tuetaan valtion toimesta (tuki pois uuden
kehittämisestä)
Miten ongelma ratkaistaan?
- Joustavampi lainsäädäntö, ketteryys
- Uusi alan tutkimus, asiantuntijalausunnot hankkeiden arvioinnissa
- Uusiokäytön, kierrätyksen ja materiaalien talteenoton tehostaminen
Mitkä tahot tarvitsemme mukaan?
- Oppilaitokset (AMK, 2. aste), uudet ajatukset ja tiedot opiskelijoille >
työelämä kehittyy
- Horisontaalinne verkosto, uudet tahot, pellepelottomat
- Kuluttajat (asennekasvatus)
Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?
- Liika kilpailu syö ideoita ja voimavaroja
Mitä olemme kokeilleet?
- Ostoenergian tarpeen vähentäminen & itsetuotetun uusiutuvan energian
lisääminen (täytyy jatkaa seuraavalla kaudella!)
- Hankkeiden osamisen ja tuloksien siirto korkeakouluihin ja sitä kautta
yrityksiin ja osaajiin + oppilaitoksiin ylipäätään
Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää?
- Muistetaan, että kaikki hankkeeseen liittyvät sidosryhmät tulisi ottaa
mukaan toimintaan jo heti alussa, vaikka eivät olisi suoraa kohderyhmää
- Maa- ja aurinkoenergian hyödyntäminen
matalaenergiakerrostalorakentamisessa
- Jo tämän päivän energiamääräysten mukaisella, laadukkaalla
rakentamisella päästään matalaenergiatasoon. Laadun merkitys korostuu
Mitkä ajatukset voidaan unohtaa?
-Vanhat asenteet ja rakennustavat, jotka eivät vastaa energiatehokkaan
rakentamisen vaatimuksia
Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä
aihepiirissä?
- Nollaenergiarakentaamiseen siirryttäessä vuosikymmenen lopussa
edellytetään uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä
-Tämän päivän mukaisten määräysten mukaan toteutetuissa kerrostaloissa
maa- ja aurinkoenergiaa hyödyntämällä saadaan kerrostalon energiakulutus
puoliintumaan
Monday, June 3, 2013
40. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien
ehkäisemisen ja riskienhallinnan edistäminen
Kylvä uutta!Korjaa satoa!
Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi?
-Yritysten mukaan saaminen
- Energiantuotannon tehokkuus
-Vähähiilisyyden idean ja toteuttamisen vieminen julkiselle sektorille, myös
oppilaitoksiin
-Yhdyskuntarakenne, tiivistäminen / hajasijoitus
-Viranomaisyhteistyön järjestäminen
Miten ongelma ratkaistaan?
- Selkeillä valtakunnallisilla pelisäännöillä
- EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen soveltaminen?
- Muutamalla tukisäännösten tulkintaa, de minimis-tuki, tasapuolinen
menettely yrityksiä kohtaan
- Erityisen suuri ongelma ESR-hankkeessa kun ei tiedetä onko kyse de
minimis-tuesta vai ei, tulee saada selvät ohjeet tähän
Mitkä tahot tarvitsemme mukaan?
- Kaikki, koko ravintoketjut tai -ketjun
- Luovat alat, käsityöyrittäjät, ym. törmäytystä
Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?
- Strategista otetta
- Sateenvarjo kokonaisuuden yläpuolella
-Vähähiilisyyden huomioimista
Mitä olemme kokeilleet?
- Kunta, yritys ja kansalaisyhteistyö
Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää?
-Työtä monella eri tasolla, monipuolisuus täytyy säilyttää tai sitä voidaan
lisätä
- Kunta, yritys ja kansalaisyhteistyö (pitää myös jatkaa)
Mitkä ajatukset voidaan unohtaa?
- Se että kaikki on jo tehty, ettei kannata yrittää
Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä
aihepiirissä?
-Terve kilpailu on tarpeellista
- Konkreettiset tulokset innostavat muita toimijoita, tulokset täytyy osata
julkistaa
- Onnistunut kehittämistyö vaatii pitkäjänteistä rahoitusta ja yhteistyön
koordinointia
-Tueksi tarvitaan hyvä yhteistyöverkosto, joka syntyy osallistamisen ja
systemaattisen koordinoinnin tuloksena
Monday, June 3, 2013
41. Tulevaisuuden maaseutu
Mitä? Miksi?
Miten?Yhteisällisyyden lisääminen
Lumipalloefekti
Tarvitaan uusia, rohkeita
näkökulmia ja ideoita sekä
rohkeutta kokella niitä
Infra kuntoon
Yrittäjyyden edellytykset kuntoon
Työpaikat ja työllisyys
Näivettyvä maaseutu
Ihmisiä
- vakituisia
- tilapäisiä
- käypäläisiä
- osa-aikaisia
- tyytyväisiä
Palveluiden saatavuus turvattava,
asianmukaiset vesihuoltopalvelut
Ihmisten hyvinvointi,
green care
Biotalous resurssina
Huom. myös peltoenergian mahdollisuus
heinän vuoroviljelykierto
= biokaasu, lämpö, sähkö
Työllistäviä ja työpaikkoja
luovia hankkeita
Maanviljelijä tarvitsee
viihtyisän ympäristön ja
keskustelukumppaneita
Palvelujen saatavuus on
välttämätöntä
Yksilöllisen elämisen
edellytyksiä / tarpeita
Esimerkiksi
elintarviketeollisudessa ei ole
mitään jätettä, kaikkea voi
hyödyntää
Koko maailma tarvitsee
maaseutua
Teemallinen kehittäminen vs
toimiala-ajattelu Työllistäviä ja työpaikkoja
luovia hankkeita
Maaseutumatkailun kehittäminen
Verksostoitumista prosessien
mukaan (ei kapea-alaisesti)
Maaseudun elävänä
säilyttäminen
Monday, June 3, 2013
42. Liittyvä voima
Kylvä uutta!Korjaa satoa!
Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi?
Miten ongelma ratkaistaan?
-Tehostaisiko luovan tuhon mekanismi hankkeen vaikuttavuutta?
Mitkä tahot tarvitsemme mukaan?
Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?
Mitä olemme kokeilleet?
- Uusi käsite kumppanuudesta nousi yhteiseen tietoisuuteen
Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää?
-Tiedämme kumppanuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä
-Yhteinen ymmärrys, jaettu toimintakulttuuri, viestintä, yhteinen
kehittämisote
- Osallistava muutosjohtaminen, kumppaneiden resurssointi
-Yhteinen kehittämiskohde
- Hyvä toimintamalli oli kehittäjäopettajat ja kehittäjätyöntekijät
-Vahva tutkimusorientaatio toi hyvin esille käytännön toiminnan ja sen
moninaisuuden
- Avoimuus ja hyöty , win-win periaate
Mitkä ajatukset voidaan unohtaa?
- Kun on useita eri tahoja ja tasoja mukana, vaatii todella paljon
pohjustustyötä - realistisuus suhteessa hankkeen kokoon
- Kehitystyön ja tutkimuksellisuuden yhteensovittaminen
-Toimintakulttuurien yhteen sovittaminen haastavaa
Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä
aihepiirissä?
- Juurruttaminen olisi aloitettava alusta alkaen
- Operatiivisen, taktisen ja strategisen toiminnan tasojen johtaminen
-Vahva sitoutuminen hankkeen toimintaan edellyttää sitoutumista
kumppanuuteen
Monday, June 3, 2013