Sosialidemokraattien puoluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.–20.11.2010 Helsingissä SDP:n vaalitavoitteiden kasvu-, työllisyys- ja työelämälinjaukset. SDP tavoittelee tulevalla vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa sekä 75 prosentin työllisyysastetta vuosikymmenen loppuun mennessä.
2. UUDEN TYÖN MANIFESTI.
TYÖTÄ OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA.
Sosialidemokraatit tavoittelevat yhteiskuntaa, jota luonnehtii oikeudenmukaisuus,
ihmisten välinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Jokaiselle ihmiselle kuuluu
mahdollisuus elää hyvää ja onnellista elämää. Näiden arvojen käytännön
toteutumisen edellytyksiä ovat työ ja taloudellinen kasvu.
Jokaisella on oikeus merkitykselliseen ja mielekkääseen työhön. Työ on paitsi
toimeentulon lähde, myös tapa kokea osallisuutta ja rakentaa hyvinvointia niin
itselleen, läheisilleen kuin koko yhteiskunnalle. Työ on tapa kantaa vastuuta myös
muista ihmisistä.
Taloudellinen kasvu ei ole itseisarvo, vaan väline tavoiteltaessa parempaa
yhteiskuntaa. Kasvu ja markkinat eivät luo oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta tai
tasa-arvoa itsestään. Tarvitaan demokraattista yhteiskuntaa, joka ohjaa markkinoita
toimimaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Se luo ihmisille
mahdollisuuksia ja antaa turvaa muutoksessa.
Tärkein väline kasvun rakentamisessa ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden
edistämisessä on hyvinvointivaltio ja sen tarjoamat palvelut. Talouskasvun, työn ja
hyvinvointivaltion välillä on kiinteä yhteys. Hyvinvointi syntyy työstä, ilman
hyvinvointia ei synny kestävää kasvua ja työtä. Toimiva hyvinvointivaltio tukee
riskinottokykyä, yrittämistä ja uuden aloittamista. Sen suuri lupaus on jokaiselle
kuuluva oikeus luottaa toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Suomi ja muut pohjoismaat muodostavat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn osalta
ylivoimaisen alueen koko maailmassa. Me haluamme, että näin on myös
tulevaisuudessa. Se edellyttää määrätietoisia toimia pohjoismaisen
hyvinvointivaltiomallin vahvistamiseksi kansallisella, pohjoismaisella ja
eurooppalaisella tasolla.
Globalisaation myötä monia tavoitteita ei voida edistää vain kansallisesti. Olemme
riippuvaisia muusta maailmasta ja muualla tehdyt ratkaisut vaikuttavat myös
meihin. Erityisen totta tämä on talouspolitiikassa. Suomen on vaikutettava vahvasti
globaalin talouden rakenteiden kehittämiseen erityisesti Euroopan unionin kautta.
3. Sosialidemokraatit tekevät valinnan vahvan kansainvälisen vaikuttamisen puolesta.
Eurooppalaiset ja globaalit markkinat tarvitsevat uusia, vahvempia pelisääntöjä.
Vaihtoehtona on sulkeutuminen, näivettyminen ja vaikuttamatta jättäminen.
SUOMEN TULEVAISUUDEN HAASTEET.
Suomi on noussut hyvällä keskinäisellä yhteistyöllä ja uurastuksella yhdeksi
menestyneimmäksi kansakunnaksi. Sosialidemokraatit ovat olleet kehityksen ja
yhteistyön keskeisin rakentaja ja ylläpitäjä. Olemme voittaneet monet vaikeudet sillä
yhtenäisyydellä, jota tarvitaan jälleen.
Suomi tarvitsee tulevista haasteista selviytyäkseen vakaata kasvua. Julkisen talouden
tila sekä ikärakenteen muutos korostavat talouden ja työllisyyden merkitystä
seuraavan vaalikauden tavoitteenasettelussa ja julkisessa keskustelussa. Samalla
kysymys kestävästä kasvusta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta läpäisee kaiken
toimintamme.
Julkisen talouden nopea heikentyminen johtui talouskasvun romahduksesta, siitä
seuranneesta verokertymien putoamisesta sekä laman aiheuttamien julkisten
menojen kasvusta. Tehoton, julkisten investointien sijasta varakkaiden
veronkevennyksiin painottunut elvytyspolitiikka ei parantanut tilannetta.
Seurauksena valtio velkaantui nopeasti.
Maailmantalouden tulevaisuudennäkymä on edelleen epävarma. Finanssikriisin
seurauksena kehittyneen laman jälkeinen kasvu on perustunut paljolti useiden
valtioiden elvyttävään talouspolitiikkaan. Elvytystoimien vähentyessä kasvu saattaa
uudelleen hidastua. Useimmat ennusteet lähtevätkin olettamasta, jonka mukaan
edessä on pitkä hitaan kasvun kausi.
Haasteista selviäminen vaatii aktiivista yhteiskuntaa ja päämäärätietoista politiikkaa.
Inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan suunnattavilla julkisilla investoinneilla
voidaan eritoten vaikuttaa myönteisesti myös taloudelliseen kasvuun. Pitkällä
aikavälillä yhteiskunnan aktiivisuuden merkitys korostuu.
Tulevien vuosien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu vahvistaa ympäristön huomioon
ottavaa kasvua, joka parantaa työllisyyttä. Jotta yhteiskunnallinen
oikeudenmukaisuus vahvistuisi, on mahdollisimman monen työikäisen voitava olla
työssä.
4. VAKAUS. UUDEN TYÖN KIVIJALKA.
100 000 uutta työpaikkaa
Suomessa on ensinnäkin pula työpaikoista. Toiseksi työvoiman kysyntä ja tarjonta
eivät kohtaa ammatillisesti eivätkä alueellisesti. Siksi uusien työpaikkojen luominen
ja työmarkkinoiden toiminnan parantaminen ovat sosialidemokraattien
kärkitavoitteet tulevissa vaaleissa.
Tavoitteena on luoda Suomeen yli 100 000 uutta työpaikkaa vuosikymmenen
puoliväliin mennessä. Työllisyysaste on nostettava 75%:iin vuosikymmenen loppuun
mennessä. Kasvulla ja täystyöllisyydellä turvataan suomalaisen hyvinvoinnin kestävä
rahoitus.
Julkinen talous tasapainoon oikeudenmukaisesti
Julkisen talouden tasapainottamiseksi on laadittava kahden vaalikauden mittainen
ohjelma. Välineitä ovat työllisyyspanostusten lisäksi tuottavuutta parantavat
uudistukset mm. kuntarakenteessa sekä menojen uudelleenkohdentaminen.
Yhteiskunnan tulopohjasta on huolehdittava. Laajamittaisia veronkorotuksia tai
leikkauksia emme halua tehdä.
Valtion velkaantuminen on pysäytettävä vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteen
toteutuminen edellyttää vaalikauden alussa vahvoja kasvupanostuksia, työllisyyden
nostamista kaikkea politiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi, työllisyysasteen kääntämistä
nousuun, viennin lisäämistä sekä kurinalaisuutta koko vaalikauden menotaloudessa.
Julkista taloutta on hoidettava siten, että Suomen luottokelpoisuus säilyy hyvänä ja
korkotaso alhaisena.
Työuria pidennettävä – eläkeikää ei nosteta
Työuria on pidennettävä. Työssäolovuosien lisäämisessä erityispainopiste on
työttömien työllistämisessä. Työurakeskustelussa on kiinnitettävä entistä enemmän
huomiota työuran alkupäähän ja nuorten työllistymismahdollisuuksiin.
5. Työelämän laatua ja työhyvinvointia kehittämällä alennamme
työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen uhkaa. Jo pelkästään masennuksen vuoksi
eläkkeelle siirtyvien määrän puolittaminen nostaisi keskimääräistä
eläkkeellesiirtymisikää tuntuvasti.
Eläkeiän alarajaa ei tule nostaa. Mekaaninen korotus ei tuo uusia työpaikkoja eikä
edesauta työssä viihtymistä eikä jaksamista. Nykyinen, hyviä tuloksia tuottava
järjestelmä on joustava ja kunnioittaa ihmisten omia valintoja.
Nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi
Nuorten yhä varhemmin alkava syrjäytymiskehitys on torjuttava. Suomella ei ole
varaa jättää ainuttakaan nuorta tyhjän päälle. Merkittävässä asemassa tässä työssä
on nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen.
Nuorisotyöttömyydelle on asetettava nollatoleranssi. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja
vastavalmistuneelle voidaan taata työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka.
Pitkäaikaistyöttömyys katkaistava
Pitkään työttömänä olleiden määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Pitkittyvä
työttömyys altistaa niin taloudellisille kuin sosiaalisille ongelmille.
Sitoudumme aktiiviseen ja laadukkaaseen työvoimapolitiikkaan.
Työllisyysmäärärahojen tasoa on nostettava siten, että työttömyys voidaan katkaista
nopeasti.
Osatyökykyisten ihmisten mahdollisuutta osallistua työmarkkinoille on parannettava
kehittämällä välityömarkkinoita ja sosiaalisen yrittäjyyden malleja. Vastuu
vaikeimmin työllistyvien ihmisten palveluista keskitetään työvoiman
palvelukeskuksiin.
Laatua ja resursseja työvoimapalveluihin
Työvoimakoulutukselle tarvitaan selkeät laatukriteerit. Koulutuksen on vastattava
yksilön tarpeita ja tuettava yksilön nopeaa työelämään paluuta. Uusia palveluiden
toimintamuotoja on otettava aktiivisesti käyttöön.
6. Jokaisella työttömällä on oikeus henkilökohtaiseen palveluun. Tämä vaatii riittäviä
resursseja työvoimapalveluille ja kuntoutukselle. Kaikkien palveluiden tulee löytyä
yhdestä paikasta.
Työllistymisen esteet pois
Työ pitää olla mahdollista vastaanottaa. Työnteon on oltava aina kannattavaa.
Byrokraattiset esteet ja kannustinloukut on purettava. Pienten lasten vanhempien
kohdalla on varmistettava työelämän ja palveluiden joustaminen perheen tarpeiden
mukaisesti. Hoitoa tulee olla saatavilla siten, että työn vastaanottaminen on
mahdollista.
Asuntopolitiikalla on merkittävä rooli työn ja sen tekijän kohtaamisen
helpottamisessa. Kohtuuhintaisten vuokra- ja omistusasuntojen tarjontaa
kasvukeskuksissa on lisättävä.
KASVU. UUDEN TYÖN KESTÄVYYTTÄ.
Hyvinvointivaltio luo pohjan kasvulle
Hyvinvoivat kansalaiset ovat Suomen tärkein menestystekijä. Kaiken kasvupolitiikan
keskiössä on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Vahva,
pohjoismaisen mallin mukaan toimiva hyvinvointivaltio on keskeinen kasvun avain ja
sosiaalisen pääoman luoja.
Hyvinvointipalveluiden merkitys kasvulle ja työllisyydelle sekä yhteiskunnalliselle
oikeudenmukaisuudelle on suuri. Kattavat ja laadukkaat terveyspalvelut, hyvä
sosiaaliturva, laadukas koulutus sekä julkinen vastuu hyvinvoinnista luovat
edellytykset kestävälle taloudelliselle kasvulle. Kunnat ovat myös merkittävä
työllistäjä. Kuntien omassa toiminnassa on entistä enemmän kannustettava
innovaatioihin ja parempien toimintatapojen kehittämiseen.
On tärkeää kyetä vahvistamaan yhteisiä, julkisia palveluita ja parantamaan niiden
laatua. Yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut voivat täydentää julkista
palvelutarjontaa. Kahden kerroksen palveluita ei saa syntyä.
7. Jotta palvelut vahvistuisivat ja kuntatyön tuottavuus paranisi, sitoudumme
kuntauudistuksen jatkamiseen. Tarvitaan työssäkäyntialueisiin perustuvia, vahvoja
peruskuntia. Tarpeetonta hallintoa on karsittava ja siirrettävä resursseja palveluihin.
Julkisten palveluiden henkilöstölle on taattava mahdollisuus tehdä työnsä hyvin.
Valtion tuottavuusohjelma on muutettava henkilöstön leikkausohjelmasta kestävää,
todellista tuottavuutta edistäväksi ohjelmaksi. Julkisen sektorin tuottavuuden
mittaamiseen ja parantamiseen on luotava uusia, parempia mittareita.
Luottamusta ja vakautta luova sopimuspolitiikka on oleellinen osa kasvun
edellytysten vahvistamista. Sosialidemokraatit kannattavat sopimiseen perustuvaa
yhteistyötä työmarkkinaosapuolten välillä, mikä turvaa palkansaajien ostovoiman
myönteisen kehittymisen sekä parantaa tuottavuutta. Tuottavuus voi kehittyä vain
sellaisessa ympäristössä, jossa työmarkkinaosapuolista molemmat sitoutuvat,
menettelytavat ovat oikeudenmukaiset ja ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi.
Tuloerojen kaventaminen on osa kasvupolitiikkaa
Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten vuosien aikana. Palkkojen osuus
kansantulosta on laskenut pitkään samalla kun sosiaaliturvan varassa elävien
suhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Tämä on vähentänyt kotimaista kysyntää, mikä
on osaltaan lisännyt työttömyyttä ja eriarvoisuutta. Eroja on kasvattanut erityisesti
pääomatulojen osuuden nopea kasvu sekä niiden alhainen verotus.
Tavoitteemme on vahvistaa ostovoimaa sekä kaventaa tuloeroja. Tämä on paitsi
oikeudenmukaista, myös tehokasta talouspolitiikkaa. Tulonjaon
oikeudenmukaisuudella on myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnan hyvinvointiin ja
pitkän aikavälin kasvuedellytyksiin.
Kaikki mukaan koulutukseen
Suomi tarvitsee kaiken osaamisen ja lahjakkuuden täyteen käyttöön. Siksi jokaiseen
lapseen ja nuoreen on panostettava. Koulutuksen tulee olla yksilölle maksutonta
peruskoulusta korkea-asteelle.
Laadukas varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmä ovat tulevaisuuden menestyksen
kivijalka. Yhtenäisen peruskoulun vahvuuksista, ennen kaikkea tasa-arvosta, on
8. pidettävä kiinni. Keskeinen osa varhaiskasvatuksen sekä peruskoulun kehittämistä
ovat pienemmät ryhmäkoot sekä riittävät opetuksen tukipalvelut.
Koulutuksesta putoamista on vähennettävä oppivelvollisuutta laajentamalla sekä
toisen asteen opintojen valinnanvapautta lisäämällä. Oppisopimuskoulutusta sekä
muita joustavia mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen tutkinto on lisättävä.
Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on siirrettävä aloille, joilla tulevaisuudessa
on suurin työvoiman tarve kuten hoito- ja hoiva-alat.
Avoimet ja erilaisuutta arvostavat yhteisöt ovat paras kasvualusta luovuudelle.
Kansainvälisyyttä ja monipuolisempaa kielten ja kulttuurien opetusta lisätään
kaikkeen koulutukseen aloittaen peruskoulusta.
Aikuiskoulutusjärjestelmää uudistetaan. Tavoitteena on jatkuva uuden oppiminen ja
oman osaamisen kehittäminen jo työuran aikana. Aikuiskoulutusta tulee kehittää
henkilökohtaisten koulutustilien mallin pohjalta, tavoitteena laajempi
valinnanvapaus ja erityisesti niiden ihmisten saaminen koulutuksen pariin, jotka
eivät tällä hetkellä käytä aikuiskoulutuspalveluita. Uuden Noste-ohjelman
kohderyhmänä ovat kaikkein vähiten koulutusta saaneet kansalaiset.
Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatioita tuettava
Jotta talous voi kasvaa ja elinkeinorakenne uudistua, on panostettava tieteeseen,
tutkimukseen ja kehittämiseen. Näiden tuloksia on osattava hyödyntää tehokkaasti.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus pidetään vähintään nykyisellä tasolla.
Panosten vaikuttavuutta parannetaan. Vahvistusta tarvitaan erityisesti
perustutkimuksen rahoitukseen, josta yhä suurempi osa tulee jakaa laadun
perusteella. Samalla korkeakoulujen opettaja-opiskelijasuhdetta on kyettävä
parantamaan.
Julkinen innovaatiorahoitus organisoidaan uudelleen. Rahoitusta suunnataan entistä
enemmän myös uusille aloille ja pienempiin yrityksiin. Erityishuomio on suunnattava
palveluelinkeinojen kehittämiseen.
Tietoteknologialla lisää tuottavuutta
9. Suomesta on tehtävä maailman kärkimaa uuden tieto- ja viestintäteknologian
soveltajana. Päällekkäiset ja jälkeenjääneet julkisen sektorin sähköiset palvelut on
saatettava ajan tasalle. Julkisia sähköisiä palveluita ja tiedonhallintaprosesseja on
kehitettävä keskitetysti. Niiden johtaminen on organisoitava yhteen paikkaan.
Sähköistä asiointia on kehitettävä asiakkaiden näkökulmasta. Samalla julkisia
tietovarantoja on avattava yhteiseen käyttöön. Teknologian avulla turvataan aito
vuorovaikutus kansalaisten ja viranomaisten välillä. Nopeasti kehittyvän
tietotalouden ansiosta palvelujen käyttäjät voivat olla mukana niiden suunnittelussa
ja kehitystyössä.
Julkisen vallan tulee turvata, että riittävän nopeat langattomat tietoliikenneyhteydet
kattavat koko maan.
Vihreää kasvua
Tulevan taloudellisen kasvun on oltava taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti
kestävää. Suomen on pyrittävä kohti energiatehokasta, vähäpäästöistä ja
luonnonvaroja säästävää talousmallia. Oleellinen osa vihreää kasvua ovat
investoinnit infrastruktuuriin erityisesti rautateiden lisäämisen osalta. Tämän lisäksi
merkittävässä roolissa ovat asuminen ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen
tiiviimmäksi.
Ympäristön ja ilmaston kannalta kestävien ratkaisujen rakentaminen ja kehittäminen
luovat uutta työtä kaikille aloille ja avaa merkittäviä vientimahdollisuuksia erityisesti
ympäristöteknologialle ja palveluille. Suomella on runsaasti käyttämättömiä
mahdollisuuksia ekologisen matkailun kehittämisessä ympäristön puhtauden ja
luonnon monimuotoisuuden ansiosta.
Osana laajempaa kasvukäsitystä bruttokansantuotteen rinnalle luodaan ja otetaan
käyttöön mittareita, jotka mittaavat yhteiskuntien todellista kehitystä ja
hyvinvointia.
Yrittäjyyden edellytykset kuntoon
Valtiolla tulee olla aktiivinen rooli uuden kasvun lähteiden etsimisessä ja
kehittämisessä sekä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kasvuhakuisessa
talouspolitiikassa on kyse ennen kaikkea suotuisan toimintaympäristön luomisesta
10. niin uudelle kuin jo olemassa olevalle elinkeinotoiminnalle. Yritysten toiminnan
kannalta tärkeää ennustettavaa ja vakaata toimintaympäristöä tukee työmarkkinoita
vakauttava sopimuspolitiikka.
Elinkeinopoliittiset toimet tulee kohdistaa eniten tuottavuutta lisääville aloille ja
siten, että ne luovat parhaat mahdolliset edellytykset talouskasvulle, työllisyydelle ja
yrittäjyydelle sekä monipuolistavat suomalaista elinkeinorakennetta. Erityistä
vahvistamista tarvitaan suomalaisessa liiketoimintaosaamisessa sekä innovaatioiden
kaupallistamisessa.
Yrityspalveluita ja –rahoitusta on koottava erityisesti aloittavien ja kasvuyritysten
tukemiseksi. Pienyrittäjien koulutusta ja turvaa on parannettava.
Suomi elää viennistä
Tuorein talouskriisi osoitti, että olemme liian riippuvaisia yksittäisistä toimialoista ja
niiden kilpailukyvystä. Tarvitsemme lisäksi uusia kasvun vetureita olemassa olevien
vientivahvuuksiemme lisäksi. Suomalaista elinkeinorakennetta on monipuolistettava
ja kasvatettava erityisesti palvelusektoria. Palvelut, korkea teknologia ja luovat alat
tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia.
Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä. Kasvun kannalta ratkaisevaa on
Suomen perinteisten vientimaiden talouskehitys sekä, miten hyvin valloitetaan uusia
markkina-alueita. Tarvitaan aktiivista ja strategista vienninedistämispolitiikkaa.
Suomen on onnistuttava lisäämään vientiään kasvaviin talouksiin erityisesti
Kaukoidässä. Myös lähialueiden, kuten Venäjän, tarjoamat mahdollisuudet on
hyödynnettävä täysimääräisesti.
Uutta teollisuuspolitiikkaa
Suomi on siirtymässä palveluteolliseen yhteiskuntaan, jossa teollisuuden ja
palveluiden rajapinnat hämärtyvät. Teollisuus tuottaa tuotteiden ohella entistä
enemmän palvelukonsepteja. Palveluteolliset innovaatiot tarjoavat tulevaisuudessa
merkittäviä mahdollisuuksia uuteen kasvuun.
Myös perinteisen teollisuuden toimintaedellytyksistä on huolehdittava. On luotava
kansallinen strategia teollisuuden jalostusarvon nostamiseksi ja tuotevalikoiman
monipuolistamiseksi. Perinteisten vientituotteiden hintakilpailukykyä on
11. parannettava ja vientiteollisuuden kilpailuolosuhteet on saatettava keskeisten
verrokkimaiden kanssa samalle tasolle.
Energian saanti kilpailukykyiseen hintaan turvataan. Energian hintaan vaikuttavat
energiaveropäätökset tehdään kauaskantoisesti, ottaen huomioon ilmastonsuojelu-
ja energiansäästötavoitteet. Yrityksiä kannustetaan
energiatehokkuusinvestointeihin. Energian tuotannon tulee olla monipuolista ja
mahdollisimman omavaraista. Uuteen energiateknologiaan ja uusiutuviin
energiamuotoihin panostetaan voimakkaasti ja kustannustehokkaasti.
Julkisen sektorin on oltava edelläkävijä ja suosittava omassa toiminnassaan
ympäristön kannalta kestäviä vaihtoehtoja. Näin luodaan uusia markkinoita
ympäristöystävällisille tuotteille, prosesseille ja toimintatavoille sekä kannustetaan
uusiin innovaatioihin. Erityisenä painopisteenä on energiatehokkuuden
parantaminen.
Monipuolistuvan metsäteollisuuden mahdollisuudet bioenergian tuotannossa on
hyödynnettävä täysimääräisesti. Metsäteollisuudessa puulle on löydettävissä uusia
työllistäviä mahdollisuuksia erityisesti rakentamisessa sekä muissa uusissa
tuotteissa.
Uusista perusteollisuuden aloista erityisesti kaivosteollisuus tarjoaa merkittäviä
mahdollisuuksia niin suorina työpaikkoina kuin alan ympärille syntyvissä palveluissa
sekä jatkojalostuksessa. Suomesta on tehtävä mineraalien kestävän hyödyntämisen
globaali edelläkävijä. Kaikissa tuotantoketjun vaiheissa tarvitaan vahvaa kansallista
ja valtion osuutta.
Uutta ajattelua valtion omistajapolitiikkaan
Kansallisvarallisuudesta on huolehdittava. Valtion omistajapolitiikan on oltava
pitkäjänteistä, yhteiskuntavastuullista ja tähdättävä työllisyyden sekä omaisuuden
arvon kasvattamiseen. Valtion on harjoitettava aktiivista omistajaohjausta ja
esimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa.
Valtion on suunnattava omia panostuksiaan myös uusille aloille ja kasvuyrityksiin,
jotka voivat olla tulevaisuuden menestyjiä.
12. Kasvua koko maahan
Maan eri alueiden kilpailukyvystä on huolehdittava tukemalla alueiden omia
vahvuuksia. Koko Suomen voimavarat on saatava tehokkaaseen käyttöön.
Erityishuomio on suunnattava rakennemuutospaikkakuntiin.
Rakennemuutospaikkakunnat tarvitsevat ylimenokausiksi joustavampaa ja
monipuolisempaa työkalupakkia, joka edistää uutta yritystoimintaa ja kasvua. EU-
rakennetukia on voitava soveltaa kaikenkokoisiin yrityksiin ja investointeihin.
Rakennemuutoksen vaikutuksia voidaan ehkäistä myös ennakoivalla politiikalla.
Pääkaupunkiseudun metropolialue on Suomen kasvun veturi. Metropolin
erityishaasteisiin maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä on vastattava
tehokkaalla, kuntarajat ylittävällä metropolipolitiikalla ja -hallinnolla.
Kasvu vaatii ensiluokkaista infrastruktuuria. Jotta liikenne säilyy sujuvana ja
turvallisena ja ympäristöpäästöt vähenevät, on liikenneväylien kuntoa kehitettävä ja
perusväylänpito turvattava.
Etusijalla ovat kasvua tukevat, suuria liikennemääriä palvelevat, isot maakunnalliset
ja kustannushyötysuhteeltaan parhaat hankkeet. Myös rajat ylittävän liikenteen
sujuvuus on turvattava. Liikennehankkeiden toteutukseen on kehitettävä uusia
rahoitusmalleja.
Työllisyyttä tukeva verolinja
Verotuksen on oltava selkeää ja ennustettavaa. Tavoitteena on julkisten menojen
rahoituksen turvaava, talouskasvua ja työllisyyttä tukeva sekä tulo- ja
varallisuuseroja kaventava kokonaisverouudistus.
Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verottamisesta pääomatulojen ja
varallisuuden progressiiviseen verottamiseen. Laaja ja kattava veropohja
mahdollistaa kohtuulliset veroasteet.
Yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavat, merkittävät veropäätökset on tehtävä
heti vaalikauden alussa.
Yhteisövero tulee säilyttää jatkossakin nykyiseen tapaan riittävän kilpailukykyisellä
tasolla.
13. UUDET PELISÄÄNNÖT TALOUTEEN JA TYÖMARKKINOILLE.
Reilumpi globalisaatio
Vakaan talouskehityksen turvaamiseksi ja uusien finanssikriisien ehkäisemiseksi
edistämme aktiivisesti ylikansallisia ratkaisuja, joilla globaalia taloutta kyetään
ohjaamaan oikeudenmukaisempaan ja kestävää kasvua tukevaan suuntaan. Suomen
vahvuus tässä työssä on pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli ja tärkein työväline
Euroopan unioni.
Keskeisin lyhyen aikavälin tavoitteemme on saada aikaan spekulatiivisia
pääomaliikkeitä rajoittava rahoitusmarkkinavero. Mahdollisten kriisien aiheuttajien
on kannettava vastuunsa aiheuttamistaan ongelmista.
Avoimet ja yhtenäisesti toimivat rahoitusmarkkinat ovat Suomen etu. Ne turvaavat
ennen kaikkea luotto- ja pääomamarkkinoiden maksuvalmiutta. Pankeilta tulee
vaatia nykyistä suurempaa vakavaraisuutta eli omaa pääomaa. Jotta talouskasvua ei
vaaranneta, kasvavat vakavaraisuusvaatimukset täytyy ottaa käyttöön asteittain
noususuhdanteessa.
Globalisaatio on kestävää vain, mikäli kaikki pääsevät nykyistä tasapuolisemmin sen
eduista osallisiksi. Tämä edellyttää maailmanlaajuisen köyhyyden lievittämistä sekä
maailman kauppajärjestelmän pelisääntöjen kehittämistä. Työelämän perusoikeudet
on turvattava kaikkialla maailmassa.
Harmaa talous kuriin
Veronkierto ja muu talousrikollisuus aiheuttaa vuosittain miljardiluokan tappiot
yhteiskunnalle. Tästä kärsivät rehelliset yritykset, joiden kilpailuasetelma heikkenee.
Samoin veronmaksajat, joiden verorasitus nousee korkeammaksi kuin tilanteessa,
jossa kaikki hoitaisivat lainmukaiset velvoitteensa.
Harmaata taloutta on torjuttava tehokkaasti. Sitä valvoville viranomaisille on
taattava riittävät resurssit ja lainsäädäntöä on tarkistettava siten, että
väärinkäytökset voidaan estää. Suomen on toimittava aktiivisesti kansainvälisessä
yhteistyössä veroparatiisien lakkauttamiseksi.
14. Työehtojen valvonta kuntoon
Reilut työehdot ja yhdenvertainen asema kuuluvat kaikille. Tällä hetkellä
työmarkkinat ovat jakaantumassa kahtia ja tietyillä aloilla työntekijöiden asema on
erittäin heikko. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ulkomaalaiset työntekijät,
joiden oikeuksia poljetaan säännönmukaisesti.
Suomessa tehtävässä työssä on aina noudatettava suomalaisia työehtoja.
Työehtojen valvontaa on lisättävä epäreilun kilpailun estämiseksi ja työntekijöiden
oikeuksien vahvistamiseksi. Ammattiliitoille on annettava kanneoikeus ja
tilaajavastuulakia on vahvistettava osana työmarkkinoiden oikeudenmukaisuuden
vahvistamista.
UUSI TYÖ. MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ.
Hyvä työelämä ihmisten ehdoilla
Koska työ on keskeinen osa elämäämme, on työssä ja työpaikoilla voitava hyvin.
Ilman hyvää työelämää ja ilman työstään innostuneita, sitoutuneita ja
motivoituneita työntekijöitä emme voi menestyä emmekä luoda hyvää
yhteiskuntaa.
Hyvä työelämä joustaa ihmisten ehdoilla. Sosialidemokraattien tavoitteena on
toteuttaa laajamittainen työelämän reformi, jonka puitteissa työelämän laatua,
työssä viihtymistä ja hyvinvointia parannetaan. Suomalaisesta työelämästä on
tehtävä maailman paras. Työelämän laadun kehittäminen pidentää työuria, lisää
hyvinvointia ja vähentää aikaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.
Pätkä- ja silpputyön teettämiseen sekä itsensä työllistävien asemaan liittyvät
ongelmat on ratkaistava. Tavoitteena on työnmuodosta riippumaton
yhdenvertaisuus lain ja sopimusten edessä. Työn tulee olla teettäjälleen
samanhintaista riippumatta teettämisen ja tekemisen tavasta. Sukupuolten väliset
perusteettomat palkkaerot on poistettava sekä lisättävä isien mahdollisuuksia
käyttää perhevapaita. Työstä saadulla palkalla on voitava elää. Emme hyväksy työtä
tekevien köyhien luokan juurtumista Suomeen.
15. Työelämän reformi - turvaa ja valinnanvapautta
Sosialidemokraattinen työelämän reformi rakentuu turvan ja jouston varaan.
Vuokratyöntekijöiden asemaa parannetaan vahvistamalla työsuhdeturvaa sekä
takaamalla varallaolokorvauksen kaltainen takuupalkka. Pätkä- ja
silpputyöntekijöiden oikeus lomaan ja elpymiseen turvataan lomapankkien
käyttöönotolla. Mahdollisuudet jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja uuden
oppimiseen antavat paitsi eväitä oman työn tekemiseen entistäkin paremmin, myös
turvaa. Samalla ne vähentävät riippuvuutta yhdestä työnantajasta.
Oleellinen osa parempaa työssä jaksamista ja viihtymistä ovat työntekijöiden
vapautta lisäävät joustot mm. työajoissa. Vapaaehtoista siirtymistä osa-aikatyöhön
helpotetaan. Työaikapankit, joiden puitteissa työntekijät voivat räätälöidä
työaikansa omaan elämäntilanteeseensa sopivaksi on otettava käyttöön. Samalla
vuorotteluvapaan ehtoja on parannettava.
Erityisen kehittämisen kohteena on suomalainen johtaminen. Työntekijällä on
oikeus reiluun esimieheen ja esimiehellä oikeus valmiuksiin olla hyvä esimies. Hyvä
työyhteisö panostaa jokaisen jäsenensä työelämätaitoihin.
Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä työntekijöiden ja työnantajien korkeaa
järjestäytymisastetta. Työpaikkojen luottamushenkilöiden asemaa ja oikeuksia on
vahvistettava, sekin on osa reilumpaa työelämää.