Hyvinvointivaltion tuntevat kaikki, mutta tuskin kukaan osaa määritellä sitä tyhjentävästi. Tämä kirjanen hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisten tunnuslukujen kautta.

1. FAKTA
hyvinvointivaltio
NUMEROINA

2. Kustantaja: Taloustieto Oy
Painopaikka: Yliopistopaino, Helsinki 2011
ISBN 978-951-628-515-6
2

3. Esipuhe
Hyvinvointivaltion tuntevat kaikki, mutta tuskin kukaan osaa määritellä sitä tyhjentävästi.
Tämä kirjanen hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisten tunnuslukujen kautta. Se antaa indeksilukuina nopean
ja monipuolisen kuvan siitä, mihin hyvinvointivaltion pitkä kaari on kehittynyt vuodesta 1975, jolloin suomalainen
hyvinvointiprojekti oli saavuttanut ”täysi-ikäisyytensä” ja lähti nopeaan kasvuun.
Usein kuulee väitettävän, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on ”ajettu alas”. Tämän analyysin valossa niin ei
näyttäisi olevan – hyvinvointivaltioon käytetyt rahat ja inhimilliset resurssit ovat edelleen varsin mittavat.
Luvut sinänsä eivät kerro esimerkiksi siitä, että vaadittujen palveluiden ala laajenee ja syvenee koko ajan. Ne eivät
automaattisesti kerro tuotettujen palvelujen laadusta, mutta antavat hyvän kuvan julkisten menojen määrän mitta-
kaavasta ja kehityssuunnasta. Julkisyhteisöjen menojen ja henkilöstön määrien lisäksi mukana on ympäristön tilaa
ja yleistä onnellisuutta kuvaavia sarjoja, jotta muistaisimme että elämää ei saa koskaan mahtumaan tilastoihin.
Nämä graafit antavat selkeitä argumentteja eduskuntavaalien keskusteluun vuonna 2011, mutta myös pohdintaan
ja väittelyyn vaalien jälkeen. Toivottavasti ne osaltaan parantavat yhteiskunnallisen ja talouspoliittisen keskuste-
lumme tasoa ja antavat tilastollista selkänojaa debatteihin, tupailtoihin ja eduskunnan puhujapönttöön.
Teoksen luvut on koonnut tutkija Hannu Kaseva Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksesta, jolle lämpimät kiitokset.
Helsingissä 14. helmikuuta 2011
Matti Apunen
Johtaja
EVA
1

4. Sisältö
Julkisen sektorin osuus taloudesta 4
Kuvio 1. Julkiset menot tehtävittäin 1980-2009 4
Kuvio 2. Julkisten menojen pääerien määrän kehitys 1975-2009 5
Julkisen sektorin työllisyys 6
Kuvio 3. Julkisyhteisöjen työvoiman kehitys 1975-2009 6
Kuvio 4. Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950-2010 7
Kuvio 5. Julkisyhteisöjen ja yritysten työvoiman kehitys 1975-2009 8
Kuvio 6. Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä autonomian ajalta tähän päivään 1860-2010 9
Kuvio 7. Työllisyyden kehitys keskeisissä julkisissa hyvinvointipalveluissa sekä yleishallinnossa 1975-2009 10
Julkiset kulutusmenot 11
Kuvio 8. ”Yövartijavaltion” kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 11
Kuvio 9. Keskeisten julkisten palveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 12
Kuvio 10. Julkisen terveydenhuollon kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 13
Kuvio 11. Julkisten sosiaalipalvelujen kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 14
Kuvio 12. Koulutuksen kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 15
Kuvio 13. Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 2002-2009 16
Kuvio 14. Julkisten asumis- ja yhdyskuntapalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 17
Kuvio 15. Julkisten elinkeinopalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys 1975-2009 18
Kuvio 16. Paljonko julkisyhteisöjen hallinto maksaa? 19
2

5. Tulonsiirrot ja tuet 20
Kuvio 17. Eläkemenojen määrän kehitys 1975-2009 20
Kuvio 18. Sairausvakuutusmenojen ja luontoismuotoisten tulonsiirtojen määrän kehitys 1975-2009 21
Kuvio 19. Työttömyysturvamenojen määrän kehitys 1975-2009 22
Kuvio 20. Perusturvan määrän kehitys 1975-2009 23
Kuvio 21. Julkisyhteisöjen korkomenojen ja ulkomaille maksettujen tulonsiirtojen määrän kehitys 1975-2009 24
Kuvio 22. Elinkeinotukien sekä julkisyhteisöjen bruttoinvestointien määrän kehitys 1975-2009 25
Veroaste ja muita indikaattoreita 26
Kuvio 23. Kokonaisveroaste 1975-2009 26
Kuvio 24. Kotitalouksien tulonmuodostus tuloluokittain vuonna 2008 27
Kuvio 25. Pienituloisen väestön osuus Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 28
Kuvio 26. Valtiovallan antamien säädösten määrät 1950-2000-luvuilla 29
Kuvio 27. Suomen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990-2009 30
Kansainvälistä vertailua 31
Kuvio 28. YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) 1980-2010 31
Kuvio 29. Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 32
Kuvio 30. Julkiset kulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 33
Kuvio 31. Julkiset investointimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 34
Kuvio 32. Julkiset tulonsiirrot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 35
Kuvio 33. Suomalaisten tyytyväisyys omaan elämäänsä vuonna 2009 36
3

6. Kuvio 1. Julkiset menot tehtävittäin
1980-2009 (% BKT:sta)
Vuonna 2009 julkisten menojen 70 % Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut
osuus Suomen bruttokansantuot- Muut julkinen kulutus Tulonsiirrot kotitalouksille
teesta oli 56 prosenttia. Lukuja Tukipalkkiot Investoinnit
tulkittaessa on kuitenkin syytä huo- 60 %
Korkomenot Muut menot 55,9 %
mioida, että Suomen bruttokansan-
tuote aleni kyseisenä vuonna lähes 50 % 48,2 % 48,3 %
8 prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden 40,2 %
tilinpito. 40 %
20,90 %
30 % 15,70 % 17,80 %
11,80 %
20 % 8,10 %
6,80 % 6,70 %
6,80 % 5,70 %
10 % 5,70 % 5,10 %
5,00 %
8,50 % 8,30 % 11,10 %
6,40 %
0%
1980 1990 2000 2009
Julkisen sektorin osuus taloudesta 4

7. Kuvio 2. Julkisten menojen pääerien määrän kehitys
1975-2009 (indeksi, 1975=100)
400 Tulonsiirtojen pääerät ovat kotita-
Tulonsiirrot louksien saamat sosiaalietuudet ja
avustukset. Muut menot sisältävät
Kulutusmenot mm. valtion velan korkomenot,
350
Muut menot kehitysavun ja EU-jäsenmaksut sekä
julkiset investoinnit. Muiden meno-
300 BKT jen voimakas kasvu vuosina 1992-
1995 johtui valtion maksamasta
pankkituesta.
250 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
200
Julkiset menot v. 2009 (mrd. eur)
150
Kulutusmenot 43,28
Tulonsiirrot 36,26
100 Muut menot 16,78
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Yhteensä 96,32
5 Julkisen sektorin osuus taloudesta

8. Kuvio 3. Julkisyhteisöjen työvoiman kehitys
1975-2009 (indeksi, 1975=100)
Paikallishallintoon kuuluvat kunnat, 200
kuntayhtymät sekä lääni- ja maa- Paikallishallinto
kuntahallinto. Sosiaaliturvarahas-
Julkisyhteisöt
toja ovat mm. Kansaneläkelaitos,
työeläkelaitokset sekä työttö- 180
Sosiaaliturvarahastot
myyskassat. Valtion henkilöstön
määrän alentumista 1990-luvun Valtio
alun jälkeen selittävät mm. tiettyjen
160
toimintojen yhtiöittämiset (esim.
Posti, Tele, VR). Vastaavia yhtiöittä-
misiä on tapahtunut runsaasti myös
kunnissa. 140
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
Työllisiä vuonna 2009 (hlö) 120
Paikallishallinto 457 800
Valtio 144 600
Sosiaaliturvarahastot 10 100 100
Julkisyhteisöt 612 500 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009
Julkisen sektorin työllisyys 6

9. Kuvio 4. Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset
1950-2010 (milj. henkeä)
2,5 Yksityinen työllisyys (vasen asteikko) 1,0 Julkisen sektorin työllisyys on ne-
linkertaistunut 1950-luvun alusta.
Julkinen työllisyys (oikea asteikko) Yksityinen sektori puolestaan työl-
listää tänään vähemmän ihmisiä
2,0 0,8 kuin tuolloin.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
1,5 0,6
1,0 0,4
0,5 0,2
Työllisiä vuonna 2010 (milj. hlö)
Yksityinen työllisyys 1,83
0,0 0,0 Julkinen työllisyys 0,62
1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Vuoden 2010 luvut ovat arvioita.
7 Julkisen sektorin työllisyys

10. Kuvio 5. Julkisyhteisöjen ja yritysten työvoiman kehitys
1975-2009 (indeksi, 1975=100)
Julkisen sektorin työllisyys on kas- 180
vanut 65 prosenttia vuodesta 1975, Julkisyhteisöt
yritysten työllisyys on pysynyt liki-
main ennallaan. Siinä, missä vuonna Työlliset yhteensä
160
1975 yrityksissä työskenteli noin 5
Yritykset
työntekijää jokaista julkisen sektorin
palveluksessa olevaa kohti, on sama 140
suhdeluku nyt noin 2,3. Muita työn-
antajia Suomessa ovat kotitaloudet,
kolmas sektori (mm. yhdistykset ja 120
säätiöt), vakuutus- ja rahoituslaitok-
set sekä asuntoyhteisöt.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden 100
tilinpito.
Työllisiä vuonna 2009 (hlö)
80
Yritykset 1 425 700
Julkisyhteisöt 612 500
Muut 419 700 60
Työlliset yhteensä 2 457 900 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009
Julkisen sektorin työllisyys 8

11. Kuvio 6. Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä autonomian ajalta
tähän päivään 1860-2010 (%)
35 Kansantalouden tilinpidon mukaan
julkisyhteisöt työllistävät yli
600 000 suomalaista, yli neljännek-
30 sen työllisistä. Julkisyhteisöjen työn-
25,3 % tekijämäärä riippuu kuitenkin siitä,
25 mitä julkiseen toimintaan katsotaan
kuuluvan ja mitä tilastoa käytetään
Työssäkäyntitilaston mukaan julki-
20 nen sektori työllistää pitkälti yli
700 000 suomalaista. Tämä luku
sisältää mm. valtioenemmistöisten
15
osakeyhtiöiden n. 70 000 työllistä.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
10 tilinpito ja Hjerppe (1988).
5
0
1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000
9 Julkisen sektorin työllisyys

12. Kuvio 7. Työllisyyden kehitys keskeisissä julkisissa hyvinvointipalveluissa
sekä yleishallinnossa 1975-2009 (indeksi, 1975=100)
Työvoiman määrä keskeisissä 300
hyvinvointipalveluissa (sosiaali-, Sosiaalipalvelut
terveys,- ja koulutuspalvelut) on
Terveydenhuolto
kaksinkertaistunut vuodesta 1975.
Sosiaalipalveluissa henkilöstö on Koulutus
miltei kolminkertaistunut, tervey- 250
denhuollossa kasvua on 80 ja kou- Hallinto
lutuksessa 60 prosenttia vuodesta
1975).
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden 200
tilinpito.
150
Työllisiä vuonna 2009 (hlö)
Hallinto 173 900
Terveydenhuolto 142 300
Koulutus 130 400 100
Sosiaalipalvelut 116 200 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009
Julkisen sektorin työllisyys 10

13. Kuvio 8. ”Yövartijavaltion” kulutusmenojen määrän kehitys
1975-2009 (indeksi, 1975=100)
240 Hyvinvointivaltionkin ydin on ”yö-
Yleishallinto vartijavaltio”, joka huolehtii sisäises-
tä järjestyksestä, ulkoisesta turvalli-
220 Puolustus
suudesta ja ylläpitää yhteiskunnan
Yleinen järjestys ja turvallisuus perusrakennetta, johon sisältyvät
200 yleinen hallinto sekä yksilön oikeu-
BKT det turvaava oikeuslaitos. Vuonna
2009 näihin tehtäviin liittyvät
180 kulutusmenot olivat 9,7 mrd. eur,
hieman alle 6 prosenttia BKT:sta.
160 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
140
120 Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)
Yleishallinto 4,82
100 Puolustus 2,72
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Yleinen järj. ja turv. 2,20
11 Julkiset kulutusmenot

14. Kuvio 9. Keskeisten julkisten palveluiden kulutusmenojen määrän kehitys
1975-2009 (indeksi, 1975=100)
Keskeiset julkisyhteisöjen tarjoamat 400
peruspalvelut ovat kasvaneet koko- Sosiaalipalvelut
naistuotantoa nopeammin.
Terveyspalvelut
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden 350
tilinpito. Koulutus
300 BKT
250
200
150
Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)
Terveyspalvelut 10,92
Koulutus 8,48 100
Sosiaalipalvelut 8,16 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009
Julkiset kulutusmenot 12

15. Kuvio 10. Julkisen terveydenhuollon kulutusmenojen määrän kehitys
2002-2009 (indeksi, 2002=100)
125 Kulutusmenojen määrän kehityksen
Terveyspalvelut yhteensä tarkastelu (kuvio) aliarvioi esimer-
kiksi erikoissairaanhoidon menojen
Perusterveydenhuolto
kehitystä, sillä sairaaloiden tiettyjen
120 toimintojen (esim. laboratoriot,
Hammashuolto, neuvola, psykologipalv.
kuvantaminen) yhtiöittämiset ovat
Erikoissairaanhoito alentaneet kulutusmenoja. Nämä
115 ovat korvautuneet julkisen sektorin
muilla tulonsiirroilla, jotka tulevat
esiin kokonaismenojen tasolla.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
110 tilinpito.
105 Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)
Perusterveydenhuolto 4,75
Erikoissairaanhoito 4,46
100 Hammashuolto, ym. 1,71
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Terveyspalvelut yht. 10,92
13 Julkiset kulutusmenot

16. Kuvio 11. Julkisten sosiaalipalvelujen kulutusmenojen määrän kehitys
2002-2009 (indeksi, 2002=100)
Sosiaalipalvelujen suurimmat meno- 140
erät ovat lasten päivähoito ja vanhus- Sosiaalipalvelut yhteensä
ten palvelut ja laitoshoito. Vanhuus-
palveluiden kulutusmenojen määrän Muut
viimeaikaista laskua selittää osaltaan 130
enenevä siirtyminen palveluasumi- Lapset
seen. Tämä vähentää kuntien kulutus-
menoja, mutta lisää erityyppisiä tulon- Vanhukset
siirtoja. Muut sosiaalipalvelut sisältävät 120
mm. vammaisten, huostaanotettujen,
maahanmuuttajien, asunnottomien ja
päihderiippuvaisten hoitomenot.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden 110
tilinpito.
Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur) 100
Lapset 2,55
Vanhukset 1,16
Muut 4,45 90
Sosiaalipalvelut yht. 8,16 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Julkiset kulutusmenot 14

17. Kuvio 12. Koulutuksen kulutusmenojen määrän kehitys
2002-2009 (indeksi, 2002=100)
108 Korkeakoulujen menoissa mukana
ammattikorkeakoulut. Niitä on yhtiöi-
tetty vuodesta 2004 lähtien. Tämä on
vähentänyt kuntien kulutusmenoja,
104 mutta kasvattanut vastaavasti tulon-
siirtoja ammattikorkeakouluille.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
100 tilinpito.
96
Koulutus yhteensä
Muu koulutus (aikuiskoulutus, ym.) Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)
92
Ylä- ja keskiaste Keskiaste 4,05
Esi- ja ala-aste Esi- ja alakoulu 2,06
Korkeakoulut (ml. ammattikorkea) Korkeakoulut 1,85
88 Muu koulutus 0,52
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koulutus yhteensä 8,48
15 Julkiset kulutusmenot

18. Kuvio 13. Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kulutusmenojen määrän
kehitys 2002-2009 (indeksi, 2002=100)
Kasvava osa kulttuuri- ja liikunta- 108 Taide, kulttuuri, liikunta yhteensä
palveluiden tarjonnasta hoidetaan
voittoa tavoittelemattomien yhtei- Museot, teatterit, työväenopistot ym.
söjen toimesta.
Urheiluhallit ja -kentät, liikuntapaikat
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden 104
tilinpito. Kirjastot ym.
100
96
Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)
Museot, teatterit, ym. 0,68
Urheiluhallit, ym. 0,45
Kirjastot, ym. 0,17 92
Taide, kulttuuri, ym. yht. 1,29 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Julkiset kulutusmenot 16

19. Kuvio 14. Julkisten asumis- ja yhdyskuntapalveluiden kulutusmenojen
määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)
300 Kuntien yhdyskuntasuunnittelun
Asuminen ja yhdyskuntasuunnittelu kulutusmenot ovat pudonneet
1990-luvulta alkaen, koska mm.
Asuminen ja yhdyskuntasuunnittelu (kokonaismenot) kunnat yhtiöittivät liiketoiminto-
jaan (esim. energia- ja vesihuolto).
250 BKT
Myös kuntien vuokra-asuntojen
ylläpitoa ja tuotantoa on yhtiöitetty.
Kokonaismenotarkastelussa (katko-
viiva) nämä menot ovat jatkaneet
200 kasvuaan.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
150
Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)
100 Asuminen 0,30
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Yhdyskunta ja ympäristö 0,31
17 Julkiset kulutusmenot

20. Kuvio 15. Julkisten elinkeinopalveluiden kulutusmenojen määrän kehitys
1975-2009 (indeksi, 1975=100)
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden 240
tilinpito. Julkinen liikenne
220 Elinkeinopalvelut
BKT
200
180
160
140
120
Kulutusmenot v. 2009 (mrd. eur)
Julkinen liikenne 2,60 100
Elinkeinopalvelut 1,47 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009
Julkiset kulutusmenot 18

21. Kuvio 16. Paljonko julkisyhteisöjen hallinto maksaa?
(% julkisyhteisöjen palkkamenoista vuosina 2002-2009)
20 Yleinen käsitys on, että julkisyhtei-
söjen hallinnon menojen osuus
on noin 5-10 prosenttia niiden
kokonaismenoista. Julkisen hallin-
non, tutkimuksen ja suunnittelu-
15 toimintojen palkkamenojen osuus
kaikista julkisyhteisöjen maksamista
palkoista oli 18.6 prosenttia vuonna
2009. Valtaosa näistä palkkakuluis-
10 ta muodostuu valtion keskushallin-
Muut nossa ja sen virastoissa sekä laitok-
Palvelut elinkeinoelämälle sissa.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
Sosiaalipalvelut tilinpito.
5 Terveydenhuolto
Koulutuspalvelut
Yleishallinto
0
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
19 Julkiset kulutusmenot

22. Kuvio 17. Eläkemenojen määrän kehitys
1975-2009 (indeksi, 1975=100)
Valtion eräiden toimintojen yhtiöit- 1 200
tämisen seurauksena työntekijöitä Eläkkeet yhteensä
on siirtynyt muihin eläkejärjestel-
Kuntien eläkkeet
miin, mikä selittää osaltaan valtion 1 000
eläkemenojen määrän muita työelä- Yksityisen sektorin eläkkeet
keluokkia hitaampaa kasvua. Kan-
saneläkkeen määrän vaatimatonta 800 Valtion eläkkeet
kehitystä selittää kansaneläkkeen
työeläkevähenteisyys (mitä suurem-
Kansaneläkkeet
pi henkilön työeläke on, sitä vähem- 600
män hän saa kansaneläkettä).
Lähteet: KELA, KEVA ja Valtiokonttori ja
Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. 400
Menot vuonna 2009 (mrd. eur)
Yks. sektorin eläkkeet 11,47 200
Valtion eläkkeet 3,63
Kuntien eläkkeet 3,16
Kansaneläkkeet 3,14 0
Eläkkeet yhteensä 21,40 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009
Tulonsiirrot ja tuet 20

23. Kuvio 18. Sairausvakuutusmenojen ja luontoismuotoisten tulonsiirtojen
määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)
700 Eräs nopeimmin kasvaneista tulon-
Luontoismuotoiset tulonsiirrot siirtojen luokista koostuu luontois-
muotoisista sosiaalisista tulonsiir-
Sairausvakuutus
600 roista, joka muodostuu tietyistä
hyvinvointivaltion tarjoamista,
BKT
saajalleen maksuttomista tai alihin-
500 noiteilluista palveluista ja tavaroista.
Tällaisia ovat mm. sairausvakuutus-
korvaukset hoidoista ja lääkkeistä,
400 sairaaloiden omat lääkemenot,
äitiyspakkaukset, alihinnoitellut
kuljetuspalvelut, jne.
300 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
200
Menot vuonna 2009 (mrd. eur)
100 Luontois.muot. tulonsiir. 4,53
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Sairausvakuutus 3,83
21 Tulonsiirrot ja tuet

24. Kuvio 19. Työttömyysturvamenojen määrän kehitys
1975-2009 (indeksi, 1975=100)
Työttömyysturvamenot käsittävät 4 000 240
sekä ansiosidonnaisen työttömyys- Työttömyysturva (vasen asteikko)
turvan että työmarkkinatuen.
1990-luvun alun laman myötä
220
BKT (oikea asteikko)
työttömyysturvamenot räjähtivät ja
ovat pysyneet korkealla tasolla.
3 000
200
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
180
2 000
160
140
1 000
120
Menot vuonna 2009 (mrd. eur) 0 100
Työttömyysturva 3,12 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009
Tulonsiirrot ja tuet 22

25. Kuvio 20. Perusturvan määrän kehitys
1975-2009 (indeksi, 1975=100)
600 Muut perusturvan menot käsittävät
Lapsilisät, opintotuki, asumistuki mm. sotilasvammakorvaukset, per-
he-eläkkeet, rintamasotilasetuudet,
Toimeentulotuki sotilasavustukset, elatustuen, vam-
500 maisturvan sekä maahanmuuttajien
BKT
erityistuen.
400 Lapsilisien voimakas kasvu johtuu
vuoden 1995 uudistuksesta, jossa
luovuttiin verotuksen lapsivähen-
nyksestä ja korotettiin lapsilisien
300 tasoa.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
200
Menot vuonna 2009 (mrd. eur)
Lapsilisät ym. 2,66
100 Toimeentulotuki 0,59
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Muut 0,91
23 Tulonsiirrot ja tuet

26. Kuvio 21. Julkisyhteisöjen korkomenojen ja ulkomaille maksettujen
tulonsiirtojen määrän kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)
Siirrot ulkomaille ovat kohonneet 2 500
mm. Suomen EU-jäsenmaksujen Siirrot ulkomaille
ja kehitysapumenojen kasvun seu-
rauksena. Korkomenot
2 000
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden BKT
tilinpito.
1 500
1 000
500
Menot vuonna 2009 (mrd. eur)
Korkomenot 2,42 0
Siirrot ulkomaille 2,16 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009
Tulonsiirrot ja tuet 24

27. Kuvio 22. Elinkeinotukien sekä julkisyhteisöjen bruttoinvestointien määrän
kehitys 1975-2009 (indeksi, 1975=100)
240 Tukipalkkiot sisältävät yritysten ja
Investoinnit elinkeinoharjoittajien saamat tuo-
tantotukipalkkiot ja suorat yritys-
220 Tukipalkkiot
tuet. Suomen EU-jäsenyys muutti
BKT maatalouden tukijärjestelmää, mikä
200 näkyi tukipalkkioiden jyrkkänä
pudotuksena vuoden 1995 jälkeen.
180 Nykyään keskeinen osa maatalous-
tuista maksetaan suoraan EU:n
160 budjetista.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
140
120
100 Menot v. 2009 (mrd. eur)
Investoinnit 4,74
80 Tukipalkkiot 2,49
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 – josta t&k 0,51
25 Tulonsiirrot ja tuet

28. Kuvio 23. Kokonaisveroaste 1975-2009
Kokonaisveroaste kuvaa maksettu- 48
jen verojen ja sosiaalivakuutusmak-
sujen suhdetta bruttokansantuot-
teeseen. Veroasteessa ei huomioida 46
myönnettyjä verotukia eikä mm.
lasten päivähoidosta, vanhusten 44
palveluista sekä terveydenhuollosta 43,1 %
perittyjä palvelumaksuja.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
42
tilinpito.
40
38
36
34
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
Veroaste ja muita indikaattoreita 26

29. Kuvio 24. Kotitalouksien tulonmuodostus tuloluokittain vuonna 2008
(1 000 euroa kotitaloutta kohden)
140 Suurituloisimpaan kymmenykseen
Saadut tulonsiirrot kuuluvat kotitaloudet maksoivat
120 vuonna 2008 lähes kolmanneksen
Ansio- ja pääomatulot
(32 %) ja kaksi ylintä tuloluokkaa
100 Maksetut tulonsiirrot (välittömät verot ja sos.turvamaksut) yhdessä noin puolet (48 %) kotita-
louksien maksamista välittömistä
Käytettävissä olevat tulot
80 veroista (ml. sosiaaliturvamaksut).
Pienituloisten saamat tulonsiirrot
60 muodostuvat ensisijaisesti perus-
toimeentuloturvasta. Suurituloisten
40 tulonsiirrot ovat lähinnä lapsilisiä
sekä ansiosidonnaisia etuuksia
(mm. työttömyysturva ja sairaus-
20
päivärahat).
0 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
-20
-40
I II III IV V VI VII VIII IX X
Tulodesiilit
27 Veroaste ja muita indikaattoreita

30. Kuvio 25. Pienituloisen väestön osuus Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa (%)
Kotitalousväestöön kuuluvien pie- 18
nituloisuus määritellään kotitalou-
den tulojen perusteella suhteessa
keskivertokotitalouden tuloihin. 16
Kotitalous on pienituloinen, mikäli
sen käytettävissä olevat tulot jäävät
pienemmiksi kuin 60 prosenttia 14
keskituloisen kotitalouden käytettä-
vissä olevista tuloista. Tällä mittarilla
suomalaisista kotitalouksista pieni- 12
tuloisia oli vuonna 2009 Eurostatin
mukaan 13,8 prosenttia, Tilastokes-
kuksen mukaan 13,1 prosenttia. 10
EU-15
Lähde: Eurostat.
Suomi
8
Pienituloisia kotital. v. 2009 (%)
Ruotsi
Suomi 13,8
Ruotsi 13,3 6
EU-15 16,1 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Veroaste ja muita indikaattoreita 28

31. Kuvio 26. Valtiovallan antamien säädösten määrät
1950-2000-luvuilla (keskimäärin vuodessa, arvio)
1600 1 532 Yksi mittari, joka kertoo valtion
1 444 lisääntyneestä toiminnasta on
valtiovallan vuosittain antamien
säädösten määrä, joka on miltei
1 174 kolminkertaistunut puolessa
1200 vuosisadassa. Vuosina 1991-1995
1 054
säädöstuotanto oli poikkeuksellisen
voimakasta mm. 1990-luvun alun
lamasta ja EU-jäsenyydestä johtuen.
800 705 Lähde: Finlex, valtion säädöstietopankki.
560
400
0
1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku
29 Veroaste ja muita indikaattoreita

32. Kuvio 27. Suomen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti
1990-2009 (tonnia CO2-ekv.)
Päästöt hiilidioksiditonnia vastaavi- 17
na määrinä (CO2-ekv), ilman maan-
käytön, maankäytön muutoksen ja
metsätalouden aiheuttamaa poistu-
maa. Kasvihuonekaasuihin kuuluu 16
hiilidioksidin lisäksi viisi muuta
kaasua tai kaasuryhmää. Paljolti
taantumasta johtuen Suomen kas-
15
vihuonekaasupäästöt alittivat vuon-
na 2009 ns. Kioton tavoitetason.
Lähde: Tilastokeskus.
14
13
12
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008
Veroaste ja muita indikaattoreita 30

33. Kuvio 28. YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) 1980-2010
0,95 HDI mittaa maan kehitystä kolmella
inhimillisen kehityksen perusulottu-
vuudella. Ne ovat pitkä ja terve elä-
mä, koulutus sekä riittävä elintaso.
0,90 HDI koostuu kolmesta muuttujasta,
jotka ovat odotettavissa oleva elin-
ikä, saavutettu koulutustaso sekä
0,85 ostovoimakorjattu, henkeä kohden
laskettu bruttokansantulo.
Lähde: UNDP.
Norja
0,80
Ruotsi
Suomi
0,75 Tanska Sijaluku HDI:ssä vuonna 2010
OECD Norja 1
Ruotsi 9
0,70
Suomi 16
1980 1990 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tanska 19
31 Kansainvälistä vertailua

34. Kuvio 29. Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen
Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995-2009 (% BKT:sta)
Suomessa julkisten menojen brut- 70 Suomi
tokansantuoteosuus oli vuonna
2009 Ruotsia korkeampi ja kasvoi Ruotsi
hieman muuta Eurooppaa nopeam- EU-17
min. Osaltaan tämä johtui siitä, että 65
tuolloinen taantuma oli Suomessa
monia muita maita syvempi, mutta
Suomen trendi on ollut kasvava 60
koko 2000-luvun ajan.
Lähde: Euroopan komissio.
55
50
Julkiset menot/BKT v. 2009 (%)
Suomi 55,3
Ruotsi 54,5 45
EU-17 49,4 1995 2000 2005 2009
Kansainvälistä vertailua 32

35. Kuvio 30. Julkiset kulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen
Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa, 1995-2009 (% BKT:sta)
30 Suomi Viime vuosikymmenellä julkisten
kulutusmenojen osuus bruttokan-
Ruotsi santuotteesta kääntyi nousuun
28 EU-17 niin Suomessa kuin muuallakin
Euroopassa.
Lähde: Euroopan komissio.
26
24
22
20
Kulutusmenot/BKT v. 2009 (%)
Suomi 25,1
18 Ruotsi 27,8
1995 2000 2005 2009 EU-17 22,1
33 Kansainvälistä vertailua

36. Kuvio 31. Julkiset investointimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen
Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa, 1995-2009 (% BKT:sta)
Lähde: Euroopan komissio. 4,5 Suomi
Ruotsi
EU-17
4,0
3,5
3,0
2,5
Investointimenot/BKT v. 2009 (%)
Suomi 2,8
Ruotsi 3,6 2,0
EU-17 2,8 1995 2000 2005 2009
Kansainvälistä vertailua 34

37. Kuvio 32. Julkiset tulonsiirrot suhteessa bruttokansantuotteeseen
Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa, 1995-2009 (% BKT:sta)
22 Suomi Vuonna 1995 suuren laman jäljet
näkyivät vielä Suomessa ja Ruot-
Ruotsi sissa tulonsiirtomenojen suurena
21 EU-17 osuutena bruttokansantuotteesta.
Seurannut nopea talouskasvu
vähensi näiden menojen osuutta
20 nopeasti. 2000-luvun mittaan
tulonsiirtojen osuus bruttokansan-
tuotteesta kääntyi jälleen hitaaseen
19 kasvuun.
Lähde: Euroopan komissio.
18
17
Tulonsiirrot/BKT v. 2009 (%)
Suomi 18,2
16 Ruotsi 16,3
1995 2000 2005 2009 EU-17 17,7
35 Kansainvälistä vertailua

38. Kuvio 33. Suomalaisten tyytyväisyys omaan elämäänsä vuonna 2009
Prosenttiosuus kansalaisista, jotka 100
ilmoittivat kyselyhetkellä olevansa
hyvin tyytyväisiä elämäänsä. Kan- 85.9
sainvälisissä onnellisuusvertailuissa 80
suomalaiset ovat lähes poikkeukset-
ta olleet maailman onnellisimpien
OECD keskiarvo, 63.4
kansojen joukossa.
60
Lähteet: OECD Factbook 2010: Economic,
Environmental and Social Statistics /World
Gallup Survey.
40
20
0
Luxemburg
Meksiko
Viro
Chile
Islanti
Irlanti
Italia
Brasilia
Israel
Venäjä
Turkki
Puola
Saksa
Tsekki
Iso-Britannia
Itävalta
Australia
Belgia
Kiina
Intia
Unkari
Indonesia
Slovakia
Etelä-Afrikka
Portugali
Etelä-Korea
Slovenia
Japani
Kreikka
Espanja
Ranska
Uusi-Seelanti
Sveitsi
Kanada
Ruotsi
Norja
Suomi
Tanska
Hollanti
Yhdysvallat
Kansainvälistä vertailua 36

39. Aineisto ja lähteet
Julkiset menot tehtävittäin 1990-2009 saatu kansantalouden tilinpidosta. Julkiset menot vuosina 1975-1989 on
saatu kansantalouden tilipidon sektoritiedoista.
Julkiset kulutusmenot tehtäväluokittain 1975-1989 saatu ketjuttamalla ne uusien 1990 käyttöönotettujen tehtävä-
luokkien mukaiseksi.
Luontoismuotoiset sosiaalietuudet vuosina 1975-1995 on saatu kansantalouden tilipidon sektoritiedoista.
Kulutusmenot deflatoitu julkisen kulutuksen hintaindeksillä ja kaikki muut erät kuluttajahintaindeksillä.
Työttömyysturva, toimeentulotuki, asumistuki, sairausvakuutusetuudet vuosina 1975-1995 saatu Kansantalouden
tilinpidosta.
Eläkemenot vuosina 1975-1995 on kerätty ETK:n, Kelan, Kuntien eläkevakuutuksen ja Valtiokonttorin tilastoista.
Kuvioiden 4 ja 6 datat on laskenut Rolf Maury. Kuvion 6 aikasarjan vanhimmat havainnot teoksesta Hjerppe, Riitta
(1988): Suomen talous 1860-1985, Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankki.

40. hyvinvointivaltio NUMEROINA
Kuinka paljon resursseja käytämme hyvinvointivaltion ylläpitoon? Miten
panostukset yhteiseen hyvään ovat muuttuneet yli vuosikymmenten?
Kirjanen hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisten tunnuslukujen
kautta. Se antaa kattavan, nopean ja monipuolisen kuvan siitä, kuinka
hyvinvointivaltion pitkä kaari on kehittynyt vuodesta 1975 tähän päi-
vään.
ISBN 978-951-628-515-6 17.2.2011