Terve tuho on seurausta innovaatioista ja kilpailusta. Ilman tehottomien työpaikkojen tuhoa ja rakennemuutosta, innovaatiot ja teknologinen kehitys eivät muunnu parantuneeksi työn tuottavuudeksi eivätkä talouskasvuksi. Näin toteavat tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen (ETLA) ja tutkimusjohtaja Mika Maliranta (ETLA) tänään julkaistussa EVA Analyysissään ”Terve tuho – tietä tuottaville työpaikoille ja kasvulle”

1. No. 14 8.3.2011
Terve tuho
– tietä tuottaville työpaikoille ja kasvulle
Antti Kauhanen – Mika Maliranta
Yhteenveto
Työmarkkinoilla on jatkuva kova turbulenssi. Tarve työpaikkojen suojelemiseen ei siis ole
Joka vuosi noin 10 prosenttia työpaikoista lisääntynyt. Sen sijaan työpaikkojen suojele-
tuhoutuu. Tämä tarkoittaa 400 tuhoutunut- misesta aiheutuva haitta on vähintään yhtä
ta työpaikkaa joka päivä. Uusia työpaikkoja suuri kuin ennenkin. Ilman työpaikkojen ka-
syntyy tilalle samaa tahtia. Myös palkansaa- toamista ja uusien työpaikkojen syntyä, eli
jat liikkuvat vilkkaasti: työsuhteista päättyy ns. ”luovaa tuhoa”, innovaatiot ja teknologi-
noin 25 prosenttia joka vuosi, ja uusia työ- nen kehitys eivät muunnu tuottavuuden ja
suhteita solmitaan vastaava määrä. vaurauden kasvuksi.
Työmarkkinat ovat siis hyvin epävakaat, Vaurauden kasvu on kansakunnan onnelli-
mutta eivät kuitenkaan sen epävakaammat suuden keskeinen tekijä. Yrityksiä tukemal-
kuin aikaisemminkaan. Työmarkkinoiden la (innovaatioiden tukeminen saattaa olla
vakaus ei ole Suomessa muuttunut viimei- poikkeus) ei kansakunnan vaurautta paran-
seen neljäänkymmeneen vuoteen. Teknolo- neta, mutta ”luovan tuhon” kautta syntyvä
gian ja globalisaation ripeästä kehityksestä vauraus tarjoaa yhteiskunnalle mahdolli-
huolimatta työpaikkojen tuho on pysynyt suuksia tukea ihmisiä ja tarjota heille onnel-
yllättävän samanlaisena 1990-luvun laman lisen elämän edellytyksiä. Kun työntekijävir-
jälkeenkin. rat ovat vilkkaita, jäävät työttömyysjaksot
lyhyiksi ja siten myös työttömyyden taakka
jakautuu yhteiskunnassa tasaisemmin.
Antti Kauhanen on tutkimuspäällikkö ETLAssa.
Mika Maliranta on tutkimusjohtaja ETLAssa sekä professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.
1

2. Työmarkkinoi- Johdanto Työpaikkojen tuho on vilkasta,
den epävakaus Työmarkkinat ovat hyvin epävakaat. Joka mutta vakaata
ei ole muuttunut vuosi työpaikkoja syntyy ja tuhoutuu valtava Työpaikkoja syntyy ja tuhoutuu
määrä. Työpaikkojen syntymis- ja tuhoutumis-
40 vuoteen Joka vuosi tuhannet yritykset vähentävät työ-
asteet ovat kuitenkin hyvin vakaita. Ne eivät
ole juuri muuttuneet 1990-luvun alun laman voimaansa, eli tuhoavat työpaikkoja. Näiden
jälkeisenä aikana. Työmarkkinoiden epäva- vuosittain tuhoutuneiden työpaikkojen määrä
kaus ei ole Suomessa muuttunut viimeiseen on tyypillisesti yli 10 prosenttia yrityssektorin
neljäänkymmeneen vuoteen. koko työllisyydestä. Tämä tarkoittaa sitä, että
Suomen yrityssektorilla tuhoutuu 400 työpaik-
Ilman jatkuvaa Työmarkkinoiden epävakaus on seurausta kaa joka päivä. Toisaalta 1990-luvun laman
talouden ja vaurauden kasvusta. Vaurauden jälkeen työpaikkoja on luotu vielä hieman
työpaikkojen kasvu perustuu tuottavuuden kasvuun, joka kiivaampaa tahtia, joten työpaikkojen koko-
syntyä ja tuhoa tärkeältä osin tapahtuu tehottomien työpaik- naismäärä on lisääntynyt.
innovaatiot eivät kojen tuhoutumisen ja tehokkaampien työ-
paikkojen syntymisten kautta. Ilman jatkuvaa Kuten kuviosta 1 näkyy, työpaikkojen tu-
muunnu tuotta- työpaikkojen syntyä ja tuhoa innovaatiot ja houtumisten intensiteetti on pysynyt yllät-
vuuden ja vau- teknologinen kehitys eivät muunnu tuottavuu- tävän vakaana vuosina 1995-2008 (ks. myös
rauden kasvuksi den ja vaurauden kasvuksi. Ilman vaurauden Ilmakunnas ja Maliranta, 2008). Työllisyyden
kasvua kansalaisten onnellisuuskaan ei kehity nettomääräinen muutosaste on syntymis- ja
niin hyvin kuin voisi toivoa. tuhoutumisasteen erotus. Kuten kuviosta
nähdään, työllisyyden kasvun muutokset
Rakennemuutosta ei siis pidä estää politiikka- ovat tulleet lähes kokonaan syntymisasteen
toimenpiteillä, vaan työn ja muiden tuotan- vaihtelusta. Finanssikriisin aiheuttama taan-
nontekijöiden on annettava kohdentua tuotta- tuma selittää myös työpaikkavirtojen osalta
vimpaan käyttöön. Samalla täytyy kuitenkin poikkeuksellisen vuoden 2009. On kuitenkin
huolehtia rakennemuutoksen kouriin joutu- mielenkiintoista havaita, että työpaikkojen
neista palkansaajista. Tämä onnistuu parhaiten syntymisaste ei ole syvästä taantumasta huo-
tukemalla palkansaajia inhimillisen pääoman limatta notkahtanut kovin syvälle.
lisäämisessä sekä uuden työpaikan etsimisessä.
Yritysten tukeminen (innovaatioiden tukemi- Edellä kerrotut havainnot ovat tärkeitä ainakin
nen on poikkeus) ja työpaikkojen suojeleminen kolmesta syystä:
on yhteiskunnan voimavarojen tuhlausta.
400 työpaikkaa Kuvio 1 Työpaikkojen synty ja tuho Suomen yrityssektorilla 1991-2009, %
tuhoutuu joka 25 Syntymisaste
päivä, mutta
Tuhoutumisaste
työpaikkojen 20
kokonaismäärä
on lisääntynyt 15
10
5
0
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008
Lähde: Ilmakunnas ja Maliranta (2011).
2

3. 1) Ne antavat hyödyllistä perspektiiviä arvioi- ajatelleeksi. Tähän on kiinnitetty kasvavaa Joka vuosi noin
taessa yksittäisten yritysten ilmoittamia ir- huomiota viimevuosien tuottavuustut-
tisanomispäätöksiä. Pahimmillaankin uuti- kimuksissa. Arviot hieman vaihtelevat
25 % yrityssekto-
soidut irtisanomiset vastaavat tuskin pro- menetelmästä, maasta tai ajankohdasta rin työntekijöistä
senttiakaan vuotuisesta työpaikkatuhosta. riippuen, mutta parhaimmillaan työ- aloittaa uuden
Samaan aikaan tapahtuva työpaikkojen paikkojen syntymisistä ja tuhoutumisista
työsuhteen
luonti jää helposti uutisoinnissa pimentoon, aiheutuva yritystason rakennemuutos
koska uudet työpaikat syntyvät vieläkin pie- kattaa puolet tai jopa enemmän talouden
nemmistä puroista kuin työpaikkojen tuho. tuottavuuskasvusta. Koska tuottavuuden
kasvu on talouskasvun tärkein osatekijä ja
2) Työmarkkinoiden vakaus (tai epävakaus)
koska talouskasvu vaikuttaa hyvinvointiin,
on pysynyt yllättävän samanlaisena edelli-
on kyse yhteiskunnan kehityksen kannalta
sestä lamasta lähtien. Näin siitä huolimatta,
tärkeästä uudistumismekanismista.
että usein tilanteen väitetään huonontuneen
ja globalisaation ja tietotekniikan kehitys
antaa aihetta uskoa tuohon väitteeseen.
Joka neljäs vaihtaa työpaikkaa vuosittain
Tilastoaineistojen puutteista johtuen vas-
taavia analyyseja on hankalampi tehdä Työpaikkarakenteiden muutokset luonnolli-
pidemmällä aikavälillä, mutta näyttää siltä, sesti vaikuttavat työntekijöiden liikkuvuuteen
että 1980-luvun jälkipuoliskolla työpaikko- yritysten (ja toimipaikkojen) välillä. Työnteki-
jen vaihtuvuus (työpaikkojen syntymisten jöiden liikkuvuus on itse asiassa yli kaksinker-
ja tuhoutumisten välityksellä) oli pikem- tainen siihen nähden, mitä työpaikkojen synty-
minkin suurempaa kuin vähäisempää miset ja tuhoutumiset sinänsä edellyttäisivät.
kuin 1990- ja 2000-luvuilla (Ilmakunnas Joka vuosi noin 25 prosenttia työntekijöistä
ja Maliranta, 2008). Silloinen turbulenssi yrityssektorilla aloittaa uuden työsuhteen ja Korkeasuhdan-
näyttää liittyvän Suomen talouselämän vastaava osuus työsuhteista päättyy. teen aikana
syvällekäyvään murrokseen, joka osaltaan Korkeasuhdanteen aikana työntekijöiden ns. työntekijöiden
loi edellytyksiä ripeälle talouskasvulle ”ylimääräinen liikkuvuus” on erityisen suurta. ns. ”ylimääräi-
(Maliranta, 2010; Maliranta, Rouvinen ja Tämä kertoo siitä, että työntekijät hakevat uusia
Ylä-Anttila, 2010). nen liikkuvuus”
työpaikkoja vilkkaammin korkeasuhdanteen
3) Luvut paljastavat, että talous uudistuu kuin laskusuhdanteen aikana. Laskusuhdan- on erityisen
kiivaampaan tahtiin kuin mitä usein tulee teen aikana työntekijöiden mahdollisuudet suurta
Kuvio 2 Työntekijöiden sisäänvirta- ja ulosvirta-aste Suomen yrityssektorin toimipaikoilla
1991–2008, %
34 Sisäänvirta-aste
32 Ulosvirta-aste
30
28
26
24
22
20
18
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008
Lähde: Ilmakunnas ja Maliranta (2011).
3

4. sekä halukkuus työpaikan vaihtamiseen vä- määrää tilastoissa. Toiseksi, samaan aikaan
henevät. Korkeasuhdanteen aikana työnteki- muutettiin käytäntöä niiden osalta, jotka eivät
jöiden vaihtuvuus yrityksissä on siis erityisen osanneet työvoimatutkimuksessa sanoa ovatko
kiivasta. he osa-aikaisessa vai kokoaikaisessa työssä.
Uusitalo näyttää myös, että myöskään muiden
Kuten kuviosta 2 ilmenee, työntekijöiden
tilastojen kuten työolotutkimuksen perusteella
ulosvirta (eli työsuhteiden päättyminen)
ei voida sanoa pätkätöiden yleistyneen 1980-lu-
kiihtyi Suomen yrityssektorilla 1990-luvun
vun jälkeen.
jälkipuoliskolla. Kyse näyttää kuitenkin ole-
van pikemminkin suhdannevaihtelun sykliin
liittyvästä tilanteen normalisoitumisesta kuin
”Markkinaliberalismin mallimaassa” työ-
mistään rakenteellisesta muutoksesta Suomen
markkinaturbulenssi on jopa laskussa
työmarkkinoilla. Työntekijöiden ulosvirta on
pysynyt kohtuullisen vakaana 1990-luvun Jos globalisaatio ja tietotekninen kehitys ovat
lopulta alkaen, lukuun ottamatta hienoista muuttaneet työelämän olosuhteita merkittäväl-
nousua vuonna 2008. lä tavalla, niin selvimmät merkit voisi odottaa
löytyvän Yhdysvalloista, missä markkinalibe-
ralismin on sanottu toteutuvan puhtaimmassa
Työsuhteen Työsuhteiden pysyvyys ei ole muuttunut muodossaan.
päättymisen Rokkanen ja Uusitalo (2010) ovat tutkineet Kuviossa 3 tarkastellaan työpaikkojen syn-
työsuhteiden pysyvyyttä yksityiskohtaisesti tymis- ja tuhoutumisasteita Yhdysvaltojen
todennäköisyys
vuosina 1963–2004. Heidän aineistonsa on yrityssektorilla. Tässä esitetyt luvut eivät ole
ei ole muuttunut edustava otos yksityisen sektorin työnteki- suoraan vertailukelpoisia edellä esitettyjen
jöistä, joiden työsuhde on kestänyt vähintään Suomea koskevien lukujen kanssa (kuvio 1),
kuukauden. He tutkivat työsuhteen päätty- sillä nyt työpaikkojen muutoksia tarkastellaan
misen todennäköisyyttä, joka on työntekijän neljännesvuosittain. Tässä kiinnostavinta ovat
näkökulmasta ehkäpä paras yksittäinen työ- kuitenkin kehityksen trendit.
markkinoiden turbulenssia kuvaava mittari.
Kuvio osoittaa, että Yhdysvalloissa työpaik-
Heidän tulostensa mukaan työmarkkinoiden kojen tuhoutumisasteet ovat olleet laskussa
epävarmuus ei ole muuttunut käytännössä 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Finanssikrii-
lainkaan tarkasteluajanjaksona, lukuun otta- sin aiheuttaman taantuman vuoksi työpaikko-
matta lamavuosia. Tämä johtopäätös saadaan jen tuho lisääntyi vuosien 2008 ja 2009 vaih-
varsinkin silloin, kun mittarina käytetään to- teessa. Mutta pahimmillaankin työpaikkojen
dennäköisyyttä siirtyä ansiotyöstä työttömäksi tuhoutumisen aste ei kohonnut merkittävästi
tai työelämän ulkopuolelle. 1990-luvun keskiarvoa ylemmäksi. Sen sijaan
työpaikkojen syntymisen aste romahti selvästi
alimmalle tasolleen sitten 1990-luvun alun.
Pätkätyöt eivät Pätkätyöt eivät ole lisääntyneet
Toisin sanoen työpaikkavirtojen perusteella
ole lisääntyneet Toisin kuin usein luullaan, myöskään pätkätyöt työmarkkinoiden turbulenssi Yhdysvalloissa
eivät ole lisääntyneet, ainakaan 1980-luvun ei ole suinkaan lisääntynyt vaan pikemminkin
1980-luvun jälkeen. vähentynyt.
jälkeen
Uusitalo (2008) osoittaa, että työvoimatut- Miltä sitten näyttävät Yhdysvaltojen työntekijä-
kimuksen perusteella laskettu pätkätöiden virrat? Kuten kuviosta 4 nähdään, myös nämä
lisääntyminen 1990-luvun puolen välin jäl- aikasarjat kertovat pikemminkin turbulenssin
keen selittyy kahdella tilastointiin liittyvällä rauhoittumisesta kuin lisääntymisestä 2000-lu-
muutoksella. Ensiksi, työvoimatutkimuksen vun aikana. Suhdannevaihtelut vaikuttavat
ajankohtaa muutettiin. Aiemmin työvoima- työntekijöiden liikkuvuuteen, mutta finanssi-
tutkimus tehtiin syksyllä, mutta vuonna 1997 kriisin aiheuttaman taantuman jälkeen työn-
siirryttiin käyttämään kuukausittain tehtävää tekijöiden ulosvirta on matalammalla tasolla
kyselyä. Eri vuosien vertailukelpoisuutta kuin kertaakaan 2000-luvulla.
haittaavat kesätyöt, jotka lisäsivät pätkätöiden
4

5. Kuvio 3 Työpaikkojen syntymis- ja tuhoutumisasteet Yhdysvaltojen yrityssektorilla,
neljännesvuodet, %
10 Syntymisaste
Tuhoutumisaste
9
8
7
6
5
1990/1 1992/1 1994/1 1996/1 1998/1 2000/1 2002/1 2004/1 2006/1 2008/1 2010/1
Lähteet: periodi 1990/2–1999/4, Faberman (2008) ja periodi 2000/1–2010/1, BLS.
Kaiken kaikkiaan mittarit kertovat, että Yh- ennenkään. Seuraavaksi osoitamme, että työ- Työpaikkojen
dysvalloissa työmarkkinat ovat kehittyneet paikkojen suojelemisesta on haittaa.
yllättävään suuntaan. Kun Suomessa tilanne
suojelemisesta
Kuten edellä on kerrottu, talous uudistuu ja
on pysynyt sangen vakaana, Yhdysvalloissa on haittaa
kehittyy yritys- ja työntekijävirtojen kautta.
stabiilisuus tai jähmeys on jopa lisääntynyt.
Siksi yritys- ja työpaikkarakenteita sementoiva
politiikka haittaa tuottavuuden ja sitä kautta
Suomen vaurauden ja onnellisuuden kehitystä. Yritys- ja työ-
Työpaikkojen suojelu nakertaa
paikkarakenteita
onnellista kansakuntaa
Onnellisuus riippuu vauraudesta sementoiva po-
Työmarkkinoiden turbulenssia mittaavat
indikaattorit kertovat, että työpaikkojen suo- Työelämä on niin keskeinen yhteiskunnalli- litiikka haittaa
jelemiseen ei ole tarvetta sen enempää kuin nen kysymys, että sitä on hyödyllistä arvioida tuottavuuden,
vaurauden ja
onnellisuuden
Kuvio 4 Työntekijöiden sisään- ja ulosvirta aste Yhdysvaltojen yritysektorilla, kuukaudet, %
kehitystä
5.0 Sisäänvirta
Ulosvirta
4.5
4.0
3.5
3.0
2001/1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1
Lähde: BLS.
5

6. Maan vaurauden loppujen lopuksi koko kansakunnan onnel- Maliranta ja Ylä-Anttila, 2007). Määritelmäl-
lisuuden näkökulmasta. Koska onnellisuus lisesti talouskasvu riippuu kahdesta tekijästä
ja onnellisuuden tunnetusti on hyvin laaja-alainen ja vaikeasti seuraavan kaavan mukaisesti:
välillä on voima- määriteltävä kysymys, mittausongelmat ovat
talouskasvu = työpanoksen määrän kasvu
kas tilastollinen melkoiset. Asiaa on kuitenkin pyritty selvittä-
+ työn tuottavuuden kasvu
mään lukuisissa huolellisissa kyselytutkimuk-
yhteys Onnellisuuden kehityksen kannalta keskeinen
sissa (esim. World Values Survey, Gallup World
Poll ja European Social Survey). Niissä maiden pitkän aikavälin talouskasvu perustuu ennen
kansalaisilta on kysytty, kuinka onnelliseksi he kaikkea työn tuottavuuden kasvuun. Siksi on
tuntevat itsensä. Kyselyissä tähdennetään sitä, tärkeää selvittää, mistä tekijöistä työn tuotta-
että vastaajan pitäisi ajatella asiaa laaja-alaisesti vuuden kasvu johtuu.
ja pitkällä aikavälillä. Mielialojen heilahtelut Yksi vaihtoehto eritellä työn tuottavuuden
tai muut satunnaiset tekijät eivät siis saisi kasvun tekijöitä perustuu niin sanottuun
heijastua vastauksissa.1 Odotusten mukaisesti kasvulaskentaan. Pelkistetyn perusversion
onnellisuutta selittävät lukuisat eri tekijät kuten mukaan työn tuottavuuden kasvu riippuu
hyvät perhesuhteet ja pienet tuloerot. kahdesta tekijästä:
Vaurauden lisäys Viimeaikaisissa analyyseissä on tutkittu seikka- työn tuottavuuden kasvu = pääomainten-
peräisesti laajoja kansainvälisiä aineistoja siitä, siivisyyden kasvu + kokonaistuottavuuden
kasvattaa onnel- mikä vaikutus talouskasvulla on ollut kansa- kasvu3
lisuuden tasoa laisten onnellisuuteen. Tutkimuksissa nousee
Pääomaintensiivisyydellä tarkoitetaan pää-
myös vauraissa kaksi tärkeää havaintoa: 1) Maan vaurauden
(kansantuote henkilöä kohti) ja onnellisuu- omapanoksen ja työpanoksen välistä suh-
maissa detta. Yllä esitetyn kaavan mukaan työn
den välillä on voimakas tilastollinen yhteys.
2) Vaurauden lisäys kasvattaa onnellisuuden tuottavuuden kasvu selittyy siis osin sillä, että
tasoa myös vauraissa maissa.2 työntekijöillä on aikaisempaa enemmän (ja
laadukkaampia) koneita ja laitteita käytettävis-
Maan onnellisuuden kehitys riippuu siis kes- sään. Pääomaintensiivisyys ei ole kuitenkaan
keiseltä osin (mutta toki muiden tekijöiden kestävä työn tuottavuuden kasvun lähde. Se
ohella) talouden kasvusta. Koska talouskasvu johtuu pääoman alenevista rajatuotoista: mitä
puolestaan riippuu keskeiseltä osin (mutta toki enemmän työntekijöillä on koneita ja laitteita,
muiden tekijöiden ohella) työelämästä, maan sitä vaikeampaa on parantaa työn tuottavuutta
onnellisuuden ja työelämän välillä voi olla edelleen pääomaintensiivisyyttä kasvattamalla.
tärkeä talouskasvun kautta kulkeva epäsuora
vaikutuskanava. Pitkällä aikavälillä kokonaistuottavuuden
kasvu on ratkaiseva työn tuottavuuden kasvun
lähde. Tietyin oletuksin kokonaistuottavuuden
Vaurauden kasvu syntyy tuottavuudesta kasvu kuvaa teknologista kehitystä. Itse asiassa
Talouskasvu
talousteorian mukaan pitkällä aikavälillä työn
perustuu ennen On hyödyllistä tarkastella lähemmin talouskas-
tuottavuuden kasvu lopulta pohjautuu koko-
vun lähteitä (ks. Hyytinen ja Rouvinen, 2005;
kaikkea työn naan teknologiseen kasvuun – ilman teknolo-
tuottavuuden gista kehitystä ei ole työn tuottavuuden eikä
1
Stevensonin ja Wolfersin (2008) tutkimuksen komment- siis vauraudenkaan kasvua.
kasvuun tipuheenvuorossa Alan B. Krueger kertoo Norbert Schwarzin
tekemästä kokeesta. Koe paljasti, että hyvin vähäpätöisellä On tärkeää huomata, että tässä teknologinen
äskettäin tapahtuneella onnekkaalla tapahtumalla voi olla
merkittävä positiivinen vaikutus koehenkilön ilmaisemaan
kehitys ymmärretään hyvin laajasti. Siihen
onnellisuuteen, vaikka vastaajaa oli tähdennetty arvioimaan kuuluvat paitsi ominaisuuksiltaan parantuneet
elämäänsä laajasti. uudet tuotteet ja aikaisempaa tehokkaammat
2
Varhaisemmissa tutkimuksissa oli saatu tuloksia, joiden
tuotantovälineistöt, myös ”pehmeitä” tekijöitä
mukaan vaurauden ja onnellisuuden välillä ei ole yhteyttä,
kun tarkastelu koskee pelkästään vauraita maita. Usko tähän kuten aikaisempaa paremmat johtamisme-
ns. Easterlin paradoksiin elää edelleen hämmästyttävän sit-
keästi, vaikka sitä kumoavia tuloksia on esitetty aika laajasti
myös suurelle yleisölle suunnatuilla foorumeilla (ks. esimer- 3
Yksityiskohtaisemmassa analyysissä työn tuottavuuden
kiksi Economist, 25.11.2010 tai akateemisessa talousblogis- kasvua selittävinä tekijöinä on mukana myös työpanoksen ja
sa, http://blog.hse-econ.fi, käyty keskustelu aiheesta). pääomapanoksen laatu.
6

7. netelmät ja työn organisointitavat. Lyhyesti 3) Yritysten väliset tuottavuuserot ovat erittäin Teknologinen
sanottuna kaikki sellaiset tekijät, joiden an- pysyviä: suhteellisesti tuottavat yritykset
siosta tietyllä panosmäärällä saadaan aikaan ovat tavallisesti suhteellisen tuottavia myös
kehitys on työn
laadullisesti ja/tai määrällisesti parempi tuotos. 5 tai 10 vuoden päästä. tuottavuuden
4) Korkean tuottavuuden yrityksillä on matala kasvun ja sitä
Vaurauden kasvu edellyttää jatkuvaa raken-
lopettamistodennäköisyys ja ne myös kas- kautta talous-
vavat muita nopeammin sekä työllisyydellä kasvun välttä-
teiden muutosta
että liikevaihdolla (tai arvonlisäyksellä)
Teknologinen kehitys on siis pitkällä aikavä- mitattuna.
mätön edellytys
lillä työn tuottavuuden kasvun ja sitä kautta
Havainnot kertovat siitä, että teknologian tuot-
talouskasvun välttämätön edellytys. Se ei kui-
tava hyödyntäminen on vaikeaa, mutta onnis-
tenkaan ole riittävä edellytys: tekninen kehitys
tuttaessa vaikutukset ovat erittäin suuret. Jos
ei siis takaa tuottavuuden kasvua. Jos tekno-
uuden teknologian hyödyntäminen olisi help-
logisen kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia
poa, kaikkien yritysten tuottavuuden pitäisi
ei kyetä hyödyntämään, tuottavuuden kasvu
kohota samalle tasolle nopeasti, eikä suuria
saattaa jäädä toteutumatta tai ainakin se voi
yritysten välisiä tuottavuuseroja pitäisi esiintyä.
jäädä vaillinaiseksi. Kun tuottavuuden kasvu
on hitaampaa kuin tekninen kehitys, teknisen Edellä kerrotut havainnot auttavat myös ym-
tehottomuuden sanotaan lisääntyneen. märtämään sitä, miksi rakennemuutos on tär-
keää työn tuottavuuden kasvulle ja sitä kautta
Teknologia on tietoa ja siksi sen pitäisi ainakin
myös talouskasvulle ja onnellisuuden kehityk-
suurelta osin olla kaikkien maiden käytettä-
selle. Ilman rakennemuutosta teknologinen
vissä. Silti maiden välillä havaitaan valtavia
muutos ei tehokkaasti muunnu parantuneeksi
eroja vertailtaessa joko tuottavuuden tasoja tai
työn tuottavuudeksi. Vain osa yrityksistä osaa
tuottavuuden kasvua. Havainnot kertovat siitä,
hyödyntää teknologiaa tehokkaasti. Kansa-
että kyky hyödyntää teknologisen kehityksen
kunta hyötyy siitä, että sen tuotannontekijät
tarjoamia mahdollisuuksia selittää työn tuotta-
kohdentuvat niihin yrityksiin. Yksi puoli tästä
vuuden kasvua ja sitä kautta talouskasvua ja
on se, että tehottomat yritykset vähentävät
jopa kansakunnan hyvinvointia subjektiivisella
henkilökuntaansa (tai lopettavat kokonaan
mittarilla arvioituna.
toimintansa), eli niissä tuhoutuu työpaikkoja.
Myös yritysten kyky hyödyntää teknologian Toinen puoli mekanismia on siinä, että tehok-
tarjoamia tuotantomahdollisuuksia vaihtelee kaat yritykset lisäävät henkilökuntaansa, eli
huomattavasti. Kansakunnan heikkoa tuot- luovat uusia työpaikkoja.
tavuutta voi selittää se, että työ ja muut tuo-
Toimipaikkarakenteet muuttuvat työpaikkojen Ilman rakenne-
tannontekijät eivät kohdennu tehokkaimpiin
syntymisten ja tuhoutumisten seurauksena.
yrityksiin (tai toimipaikkoihin). Tällöin myös
Työpaikkoja syntyy, kun markkinoille tulee
muutosta tekno-
kokonaistuottavuuden kasvu jää jälkeen tek-
uusia toimipaikkoja tai kun jotkut toimipaikat loginen kehitys
nisen kehityksen nopeudesta.
lisäävät työvoimaansa. Työpaikkoja puolestaan ei muunnu pa-
Yritysaineistoja hyödyntävässä empiirisessä tuhoutuu, kun markkinoilta poistuu toimi-
tuottavuustutkimuksessa on tehty seuraavat
rantuneeksi työn
paikkoja tai kun jotkut toimipaikat vähentävät
tärkeät havainnot (ks. Syverson, 2010): työvoimaansa. Tuottavuuskasvun laskelmilla tuottavuudeksi
1) Yritysten välillä on erittäin suuria tuotta- voidaan mitata, mikä vaikutus näillä toimi-
vuuseroja. paikkarakenteiden muutoksilla on esimerkiksi
tietyn sektorin tuottavuuden kasvuun.
2) Tuottavuuserot ovat suuret, vaikka lukuisia
muita yrityksen tuottavuuteen vaikuttavia Kuviossa 5 on kuvattu, mikä vaikutus toi-
tekijöitä (kuten toimiala, yrityksen koko, mipaikkarakenteiden muutoksilla on ollut
yrityksen pääoman määrä ja laatu sekä hen- Suomen teollisuuden työn tuottavuuskasvuun
kilökunnan koulutus ja kokemus) otetaan 1970-luvun puolivälistä lähtien. Ainakin neljä
huomioon tilastollisin menetelmin. asiaa on syytä huomata:
7

8. Kuvio 5 Toimipaikkarakenteiden muutoksen vaikutus teollisuuden työn tuottavuuden
kasvuun, %-yksikköä
5
4
3
2
1
0
-1
1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008
Lähde: Maliranta (2011), julkaisemattomat laskelmat teollisuuden toimipaikka-aineistolla.
On parempi tu- 1) Rakennemuutoksen vaikutus työn tuotta- ja kahden kolmanneksen välillä (Lentz ja Mor-
vuuteen on ollut keskimäärin 1.4 prosent- tensen, 2005; Maliranta, 2010; Maliranta ym.,
kea palkansaajia tiyksikköä vuotta kohti vuosina 1975–2009. 2010; Petrin, White ja Reiter, 2011)
ja tarjota heille Se on vajaa kolmannes koko työn tuottavuu-
Markkinatalous on osoittautunut muita järjes-
riittävää sosiaa- den kasvusta.
telmiä paremmaksi järjestelmäksi tuottamaan
liturvaa epäon- 2) Rakennemuutoksen vaikutus vaihtelee ajan tätä tuottavuutta vahvistavaa rakennemuu-
nen varalta kuin kuluessa. Voimakkainta se on ollut vuosina tosta. Mutta markkinatalouskaan ei aina takaa
1985–1995. On tärkeää huomata, että ”luova menestyksellistä kasvua. Jos rakennemuutos
tukea yrityksiä tuho” oli siis voimakasta jo ennen 1990-la- epäonnistuu, voi käydä kuten Japanille on
ja suojata ole- maa. Se kohotti teollisuuden tuottavuutta käynyt 1990-luvun alusta lähtien: talouskasvu
massa olevia myös 1990-luvun puolivälissä, jolloin teol- jähmettyy hyvin pitkäksi aikaa. Wolfersin ja
lisuussektorimme kasvoi jo voimakkaasti. Stevensonin (2008) tutkimuksessa on kuvattu
työpaikkoja
havainnollisesti talouskasvun ja onnellisuuden
3) 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen tuotta-
kehityksen yhteys Japanissa viimeisten viiden
vuutta vahvistava rakennemuutos on ollut
vuosikymmenen aikana. Japani on varoittava
yhtä vähäistä kuin 1970- ja 1980-luvun tait-
esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun talous-
teessa ja paljon vähäisempää kuin vuosina
kasvu hyytyy: työttömyys lähtee kasvuun ja
1985-1995.
kansalaisten onnellisuus alkaa vajota.
4) Finanssikriisin aiheuttamalla taantumalla
oli erittäin voimakas vaikutus vuonna 2009.4
Kuvio 5 havainnollistaa, kuinka keskeinen Tuetaan ihmisiä, ei työpaikkoja!
tuottavuuskasvun mekanismi toimipaikka- Irtisanomiset herättävät ymmärrettävästi
rakenteiden muutos on. Asiaan on kiinnitetty närkästystä, varsinkin jos lama ei näytä niihin
entistä enemmän huomiota viime vuosina. pakottavan. On tärkeää kuitenkin huomata,
Tulokset hieman vaihtelevat riippuen mm. me- että noususuhdanteissa useimmat irtisanotut
netelmästä, maasta, tarkasteluajanjaksosta tai löytävät nopeasti uusia töitä, ja joka tapauk-
toimialasta, mutta arviot rakennemuutoksen sessa paljon helpommin kuin jos irtisanomista
vaikutuksesta vaihtelevat usein kolmanneksen olisi lykätty laskusuhdanteeseen. Työnteki-
jöiden vähentäminen noususuhdanteessa on
4
Noin puolet tästä vaikutuksesta on syntynyt heikosti
tuottavien toimipaikkojen poistumisesta.
tästä näkökulmasta vastuullisempaa kuin
8

9. vähennysten toteuttaminen vasta pakon edessä Lähteet
laskusuhdanteessa.
Työpaikkojen tuho on innovaatiotoiminnan Acemoglu, D. ja Shimer, R. (2000). Productivity Gains from
Unemployment Insurance. European Economic Review, 44(7),
kääntöpuoli. Innovoimalla synnytetään uusia 1195–1224.
tuotteita ja tuotantotapoja. Monesti niitä ale-
taan hyödyntää kaikkein menestyksellisimmin Faberman, R. J. (2008). Job Flows, Jobless Recoveries, and the
Great Moderation. Research Department, Federal Reserve
uusissa yrityksissä tai tuotantoyksiköissä, joi-
Bank of Philadelphia, Working Papers No. 08–11.
hin syntyy näin uusia ja tuottavia työpaikkoja.
Uusien teknologioiden käyttöönottoon sisältyy Hyytinen, A. ja Rouvinen, P. (toim.). (2005). Mistä talouskasvu
kuitenkin epävarmuutta; uusi teknologia syntyy? ETLA, Sarja B 214. Helsinki: Taloustieto Oy.
osoittautuu myöhemmin monesti kilpailuky- Ilmakunnas, P. ja Maliranta, M. (2008). Työpaikka- ja työn-
vyttömäksi ja siksi siihen perustuvat työpaikat tekijävirtojen viimeaikainen kehitys Suomen yrityssektorilla.
elinkelvottomiksi. Työpoliittinen aikakauskirja, 51(3), 30–45.
Talouskasvu perustuu tuottavuuden kasvuun, Ilmakunnas, P. ja Maliranta, M. (2011). Miten finanssikriisi nä-
kyy Suomen työpaikkavirroissa? Julkaisematon käsikirjoitus,
joka puolestaan pohjautuu teknologiseen kehi-
ETLA.
tykseen. Teknologinen kehitys ei kuitenkaan
muunnu tehokkaasti tuottavuuden kasvuksi, Lentz, R. ja Mortensen, D. T. (2005). Productivity growth and
elleivät yritysrakenteet uudistu jatkuvasti. worker reallocation. International Economic Review, 46(3),
731–750.
Siihen puolestaan tarvitaan palkansaajien
liikkuvuutta. Maliranta, M. (2010). Tuottavuustrendi kriisin jälkeen – Mihin
mikrojäljet osoittavat? Teoksessa Rouvinen, P. ja Ylä-Anttila, P.
Voidaankin sanoa, että on parempi tukea pal- (toim.), Kriisin jälkeen (s. 245-263). Helsinki: Taloustieto Oy.
kansaajia inhimillisen pääoman lisäämisessä
Maliranta, M., Rouvinen, P. ja Ylä-Anttila, P. (2010). Finland’s
tai uuden työpaikan etsimisessä ja tarjota
path to global productivity frontiers through creative destruc-
heille riittävää sosiaaliturvaa epäonnen varalta tion. International Productivity Monitor, 20, 68-84.
kuin tukea yrityksiä ja suojata olemassa olevia
työpaikkoja. Kun työpaikka- ja työntekijävirrat Maliranta, M. ja Ylä-Anttila, P. (toim.). (2007). Kilpailu, inno-
vaatio ja tuottavuus. Sarja B 228. Helsinki: Taloustieto Oy.
ovat vilkkaat, työttömyysjaksot pysyvät lyhyi-
nä. Silloin tekniseen kehitykseen väistämättä Petrin, A., White, T. K. ja Reiter, J. P. (2011). Impact of Plant-
kuuluva epävarmuuden taakka jakautuu yh- level Resource Reallocations and Technical Progress on U.S.
Macroeconomic Growth. NBER, Working Paper No. 16700.
teiskunnassa tasaisemmin ja oikeudenmukai-
semmin. Kun turva on kunnossa, työntekijät Rokkanen, M. ja Uusitalo, R. (2010). Changes in job stability
ovat kokeiluun ja vaihteluun halukkaampia. – evidence from lifetime job histories. VATT, Working Papers
No. 14.
Silloin uutta luovat yritykset ja alat saavat
helposti pätevää työvoimaa ja niillä on hyvät Stevenson, B. ja Wolfers, J. (2008). Economic Growth and Sub-
kasvun edellytykset (ks. Acemoglu ja Shimer, jective Well-Being: Reassessing the Easterlin Paradox. Brookings
2000). Papers on Economic Activity(1), 1–87.
Syverson, C. (2010). What Determines Productivity?: NBER,
Working Paper No. 15712.
Uusitalo, R. (2008). Onko pätkätöiden yleistyminen totta vai
tilastoharhaa? Yhteiskuntapolitiikka(1).
9

10. Elinkeinoelämän Valtuuskunta
Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA on vuonna 1974 perustettu elinkeinoelämän
think tank, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aika-
välin menestystä. EVA on Suomen merkittävin kohtaamispaikka ja verkosto elin-
keinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajille. EVAlla on myös keskustelijan, haas-
tajan ja unilukkarin rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Think tankille tyypilli-
sesti EVAn tunnusmerkkinä on analyyttisyys ja tarvittaessa provokatiivisuuskin.
EVA selvittää ja arvioi yrityksille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeitä
kehityssuuntia. Rajut ja nopeat kansainväliset muutokset asettavat koko yh-
teiskunnalle ja yritysten toiminnalle painavia vaatimuksia. EVAn tavoitteena
on ajankohtaisen tiedon tuottaminen vallitsevista ilmiöistä sekä tuoreiden
näkökulmien saattaminen yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomen
rooli kansainvälisessä toimintaympäristössä ja suomalaisten hyvinvoinnin ja
kilpailukyvyn kehittäminen ovat keskeisiä kysymyksiä EVAn toiminnassa. Elin-
keinoelämän omassa piirissä EVA pyrkii aikaansaamaan jatkuvaa keskustelua
yritysten muutostarpeista.
Lisätietoja: www.eva.fi
Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn Analyysit ovat ladattavissa EVAn koti-
julkaisemat EVA analyysit ottavat kantaa sivuilta www.eva.fi. Painetun analyysin
ajankohtaisiin kysymyksiin ja tarjoavat voi tilata osoitteesta analyysit@eva.fi,
toimenpide-ehdotuksia. Analyysien postitse osoitteesta EVA, Yrjönkatu 13
kirjoittajat vastaavat esitetyistä mieli- A, 00120 Helsinki tai soittamalla 09-
piteistä, jotka eivät välttämättä edusta 6869 200.
EVAn kantaa.
10