Akuntansi sektor publik - Analisis investasi publik

1. AAnnaalliissiiss IInnvveessttaassii PPuubblliikk
AAbbdduull KKaarriimm

2. PPRROOGGRRAAMM IINNVVEESSTTAASSII
PPUUBBLLIIKK
KKeeppuuttuussaann IInnvveessttaassii ppuubblliikk ddiippeerrlluukkaann
uunnttuukk mmeenndduukkuunngg ppeellaakkssaannaaaann
ppooggrraamm,, kkeeggiiaattaann ddaann ffuunnggssii mmeennjjaaddii
pprriioorriittaass
IInnvveessttaassii ppuubblliikk mmeemmiilliikkii kkaaiittaann yyaanngg
eerraatt ddeennggaann ppeennggaannggggaarraann
mmooddaall//iinnvveessttaassii..

3. PPeenneennttuuaann KKeebbuuttuuhhaann IInnvveessttaassii
AAddaa bbeebbeerraappaa ccaarraa ddaallaamm mmeennggggoolloonnggkkaann
uussuull--uussuull iinnvveessttaassii.. SSaallaahh ssaattuu
ppeennggggoolloonnggaannnnyyaa aaddaallaahh::
11.. IInnvveessttaassii ppeennggggaannttiiaann..
22.. IInnvveessttaassii ppeennaammbbaahhaann kkaappaassiittaass..
33.. IInnvveessttaassii bbaarruu..

4. AAssppeekk KKeellaayyaakkaann IInnvveessttaassii
DDaallaamm ppeerreennccaannaaaann ddaann aannaalliissiiss iinnvveessttaassii
hhaarruuss ddiippeerrttiimmbbaannggkkaann bbeebbeerraappaa aassppeekk
yyaanngg sseeccaarraa bbeerrssaammaa--ssaammaa mmeennuunnjjuukkkkaann
kkeeuunnttuunnggaann aattaauu mmaannffaaaatt yyaanngg ddiippeerroolleehh
aakkiibbaatt aaddaannyyaa ssuuaattuu iinnvveessttaassii tteerrtteennttuu..
YYaaiittuu ::
11.. AAssppeekk TTeekknniiss
22.. AAssppeekk SSoossiiaall ddaann BBuuddaayyaa
33.. AAssppeekk EEkkoonnoommii ddaann FFiinnaannssiiaall
44.. AAssppeekk DDiissttrriibbuussii

5. FAKTOR YYAANNGG MMEEMMPPEENNGGAARRUUHHII
IINNVVEESSTTAASSII PPUUBBLLIIKK
FFaaccttoorr--ffaakkttoorr yyaanngg hhaarruuss ddiippeerrttiimmbbaannggkkaann
ddaallaamm aannaalliissiiss iinnvveessttaassii ppuubblliicc aaddaallaahh ::
11.. TTiinnggkkaatt ddiisskkoonnttoo yyaanngg ddiigguunnaakkaann..
22.. TTiinnggkkaatt iinnffllaassii..
33.. RRiissiikkoo ddaann kkeettiiddaakkppaassttiiaann..
44.. CCaappiittaall rraattiioonniinngg..

6. Teknik Dasar PPeenniillaaiiaann IInnvveessttaassii PPuubblliikk
11.. IIddeennttiiffiikkaassii kkeebbuuttuuhhaann iinnvveessttaassii yyaanngg
mmuunnggkkiinn ddiillaakkuukkaann..
22.. MMeenneennttuukkaann sseemmuuaa mmaannffaaaatt ddaann
bbiiaayyaa ddaarrii pprrooyyeekk yyaanngg aakkaann
ddiillaakkssaannaakkaann ((ccoosstt//bbeenneeffii rreellaattiioonnsshhiipp))..
33.. MMeenngghhiittuunngg mmaannffaaaatt ddaann bbiiaayyaa ddaallaamm
rruuppiiaahh..
44.. MMeemmiilliihh pprrooyyeekk yyaanngg mmeemmiilliikkii mmaannffaaaatt
tteerrbbeessaarr ddaann eeffeekkttiivviittaass bbiiaayyaa yyaanngg
ttiinnggggii..

7. NNeett PPrreesseenntt BBeenneeffiittss
NNeett PPrreesseenntt BBeenneeffiitt ((MMaannffaaaatt BBeerrssiihh
SSeekkaarraanngg)) mmeerruuppaakkaann nniillaaii bbeerrssiihh
ssuuaattuu pprrooyyeekk sseetteellaahh ddiikkuurraannggii
sseelluurruuhh bbiiaayyaa ppaaddaa ssaattuu ttaahhuunn
tteerrtteennttuu ddaarrii kkeeuunnttuunnggaann aattaauu
mmaannffaaaatt yyaanngg ddiitteerriimmaa ppaaddaa ttaahhuunn
yyaanngg bbeerrssaannggkkuuttaann ddaann
ddiiddiisskkoonnttookkaann ddeennggaann ttiinnggkkaatt
bbuunnggaa yyaanngg bbeerrllaakkuu..

8. AAnnaalliissiiss PPaayybbaacckk PPeerriioodd
MMeettooddee ppaayybbaacckk ppeerriioodd ddiigguunnaakkaann
uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii jjaannggkkaa wwaakkttuu
ppeennggeemmbbaalliiaann iinnvveessttaassii.. PPaayybbaacckk
ppeerriioodd mmeerruuppaakkaann tteekknniikk aannaalliissiiss
iinnvveessttaassii yyaanngg rreellaattiivvee mmuuddaahh ddaann
sseeddeerrhhaannaa..

9. NNaammuunn ddeemmiikkiiaann,, ppaayybbaacckk ppeerriioodd
mmeennggaanndduunngg kkeellaammaahhaann,, yyaaiittuu::
11.. MMeettooddee iinnii mmeennggaabbaaiikkaann ppeenneerriimmaaaann--
ppeenneerriimmaaaann iinnvveessttaassii aattaauu pprroocceeeeddss
yyaanngg ddiippeerroolleehh sseetteellaahh ppaayybbaacckk ppeerriioodd
tteerrccaappaaii..
22.. MMeettooddee ppaayybbaacckk ppeerriioodd mmeennggaabbaaiikkaann
nniillaaii wwaakkttuu uuaanngg..
33.. MMeettooddee ppaayybbaacckk ppeerriioodd ttiiddaakk ddaappaatt
ddiigguunnaakkaann uunnttuukk ppeennggaammbbiillaann
kkeeppuuttuussaann iinnvveessttaassii yyaanngg bbeerrssiiffaatt
mmuuttuuaallllyy eexxcclluussiivvee

10. Analisis BBiiaayyaa--MMaannffaaaatt ((CCoosstt BBeenneeffiitt
AAnnaallyyssiiss))
MMeettooddee ccoosstt bbeenneeffiitt aannaallyyssiiss ((CCBBAA))
aattaauu bbeenneeffiitt ccoosstt rraattiioo mmeerruuppaakkaann
ccaarraa mmeennggeevvaalluuaassii ssuuaattuu pprrooyyeekk
ddeennggaann mmeemmbbaannddiinnggkkaann nniillaaii
sseekkaarraanngg ((pprreesseenntt vvaalluuee)) ddaarrii
sseelluurruuhh mmaannffaaaatt//kkeeuunnttuunnggaann yyaanngg
ddiippeerroolleehh ddeennggaann nniillaaii sseekkaarraanngg ddaarrii
sseelluurruuhh bbiiaayyaa pprrooyyeekk tteerrsseebbuutt..

11. Menurut Dixon (1994) dalam Blundell ddaann MMuurrddoocckk ((11999977)),,
aannaalliissiiss bbiiaayyaa--mmaannffaaaatt ppaaddaa ddaassaarrnnyyaa hhaarruuss ddaappaatt
mmeenngguukkuurr mmaannffaaaatt ssoossiiaall bbeerrssiihh ((nneett ssoocciiaall bbeenneeffiitt)),, yyaaiittuu ::
11.. MMeennuuttuusskkaann bbiiaayyaa ddaann mmaannffaaaatt aappaa ssaajjaa yyaanngg aakkaann
ddiimmaassuukkkkaann..
– HHaall iinnii ddiimmaakkssuuddkkaann uunnttuukk mmeenngghhiinnddaarrii kkeemmuunnggkkiinnaann
tteerrjjaaddiinnyyaa ddoouubbllee ccoouunnttiinngg,, yyaaiittuu ssaattuu mmaannffaaaatt aattaauu
bbiiaayyaa yyaanngg mmeennyyeebbaabbkkaann mmaannffaaaatt aattaauu bbiiaayyaa yyaanngg llaaiinn
ddiimmaassuukkkkaann ssaaccaarraa bbeerrssaammaa--ssaammaa..
22.. MMeenngguukkuurr ddaann mmeennggeevvaalluuaassii bbiiaayyaa ddaann mmaannffaaaatt..
– MMaannffaaaatt ddaann bbiiaayyaa yyaanngg bbeerrwwuujjuudd ((ttaannggiibbllee)) lleebbiihh
mmuuddaahh uunnttuukk ddiihhiittuunngg,, aakkaann tteettaappii yyaanngg bbeerrssiiffaatt ttiiddaakk
bbeerrwwuujjuudd ((iinnttaannggiibbllee)) rreellaattiiff ssuulliitt uunnttuukk ddiihhiittuunngg..
33.. TTiimmiinngg ddaann aalliirraann bbiiaayyaa ddaann mmaannffaaaatt..
– TTaahhaapp kkeettiiggaa tteerrkkaaiitt ddeennggaann mmaassaallaahh wwaakkttuu ppeennggaakkuuaann
bbiiaayyaa aattaauu mmaannffaaaatt yyaanngg tteerrjjaaddii..

12. AAnnaalliissiiss EEffeekkttiivviittaass BBiiaayyaa ((CCoosstt--
EEffffeeccttiivveenneessss AAnnaallyyssiiss))
LLaannggkkaahh--llaannggkkaahh ddaallaamm mmeellaakkuukkaann aannaalliissiiss eeffeekkttiivviittaass bbiiaayyaa
aaddaallaahh sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::
11.. MMeenneennttuukkaann jjuummllaahh ddaann wwaakkttuu aattaass sseemmuuaa bbiiaayyaa mmooddaall..
22.. MMeemmbbuuaatt eessttiimmaassii bbiiaayyaa yyaanngg aakkaann tteerrjjaaddii ((rruunnnniinngg ccoosstt))
sseellaammaa uummuurr yyaanngg ddiihhaarraappkkaann ddaarrii ssuuaattuu pprrooyyeekk..
33.. MMeemmbbuuaatt eessttiimmaassii oouuttppuutt tteerruukkuurr sseellaammaa uummuurr yyaanngg
ddiihhaarraappkkaann ddaarrii ssuuaattuu pprrooyyeekk..
44.. MMeemmbbuuaatt eessttiimmaassii ppeennggaarruuhh bbiiaayyaa ddaann ppeennddaappaattaann aattaass
aakkttiivviittaass yyaanngg ddiillaakkuukkaann..
55.. MMeennddiisskkoonnttookkaann bbiiaayyaa ddaann mmaannffaaaatt yyaanngg ddaappaatt ddiiuukkuurr uunnttuukk
mmeemmuunnggkkiinnkkaann mmeellaakkuukkaann ppeerrbbaannddiinnggaann..
66.. MMeennjjeellaasskkaann sseeccaarraa rreeaalliissttiiss mmeennggeennaaii kkeemmuunnggkkiinnaann aaddaannyyaa
bbiiaayyaa--bbiiaayyaa ddaann mmaannffaaaatt yyaanngg ttiiddaakk ddaappaatt ddiikkuuaannttiittaattiiffkkaann
yyaanngg aakkaann mmuunnccuull ddaarrii pprrooyyeekk yyaanngg aakkaann ddiijjaallaannkkaann..

13. PPEENNUUTTUUPP