Onko sijoitustuotteiden verotus kohdillaan?
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
0 j'aime•99,627 vues
Välillisen sijoittamisen välineitä, kuten rahastoja ja henkivakuutuksia, syytetään liian kevyestä verotuksesta tai liian kalliista hinnasta. Miksi tuotteita on olemassa ja kenelle ne on tarkoitettu? Erityisesti kapitalisaatiosopimuksia on parjattu vähäisestä verotuksesta. Verotuksen muuttamista on esitetty sekä rahastojen että henkivakuutuksen osalta. Miksi finanssiala puolustaa nykyisiä veromalleja – ja kuka niistä hyötyy? Aihe on ajankohtainen, sillä hallitus aikoo ensi vuonna käydä läpi kaikkien sijoitustuotteiden verokohtelun kokonaisuudessaan.
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (20)
En vedette
En vedette (20)
Similaire à Onko sijoitustuotteiden verotus kohdillaan?
Similaire à Onko sijoitustuotteiden verotus kohdillaan? (20)
Plus de Finanssiala ry - Finance Finland
Plus de Finanssiala ry - Finance Finland (20)
Onko sijoitustuotteiden verotus kohdillaan?
- 4. Näkökulma veronkeruusta työpaikkojen rahoitukseen!
- 5. finanssiala.fi Kansankapitalismi – omistajuus kuuluu kaikille Mrd. EUR ”Mitä enemmän on omistamista, sitä paremmin kaikki voivat” ”Ympäristöönsä sitoutuva, yhteiskuntaan sitoutuva omistaminen – siinä on meidän toivo.Tehokkaasti verotetussa maassa ahkerien ja onnekkaiden kyky tehdä massia ylisukupolvisesti on oikein, kaunista ja kertakaikkisen yleishyödyllistä.”
- 6. finanssiala.fi • Helppo sijoittaa pienillä summilla • Kätevä sijoittaa säännöllisesti • Helppo vaihtaa yhtiötä • Mahdollisuus sijoittaa kohteisiin, mihin ei muuten voi pienillä summilla järkevästi sijoittaa (korot, kiinteistöt, asunnot, raaka- aineet, ulkomaat …) Miksi piensäästäjä laittaisi rahat sijoitusrahastoon? • Hajautus pienentää sijoitustoiminnan riskiä. • Helppo tapa tehdä hajautettu sijoitus yhdellä sijoituspäätöksellä ja maksutapahtumalla. • Sääntely edellyttää rahaston sijoitusten hajautusta – ei synny liian suuria riskikeskittymiä Hajautus Läpinäkyvyys ja vertailtavuus Kustannustehokas Pääsy kohteisiin Sijoittamisen helppous • hajautettu sijoitus yhdellä sijoituspäätöksellä ja maksutapahtumalla • Ei tarvitse aktiivisesti seurata markkinoita Mahdollisuus vaikuttaa • Sijoituspäätöksillä voi vaikuttaa sosiaalisesti vastuullisella tavalla
- 7. finanssiala.fi 31% suomalaisista on rahastosäästäjiä Lähde: Sijoitusrahastotutkimus 2015
- 8. finanssiala.fi 13 34 40 230 1 000 00022 461 Rahastoista kasvanut merkittävä sijoituskohde 20 vuodessa Rahastojen lukumäärä OsuudenomistajiaRahastoyhtiöiden lukumäärä 0,9 € Mrd. 97,4 € Mrd. Rahastopääoma Kotitalouksien osuus rahastopääomasta yli 40 %
- 11. finanssiala.fi Henkivakuutus sekä elämän että kuoleman varalta! Säästöhenkivakuutus Riskihenkivakuutus
- 12. Suomalaiskotitalouksien turvavaje on keskimäärin 126 000 euroa. Vakuutusturvan vaje perheen huoltajan kuoleman kohdatessa -VATT, 2007
- 13. finanssiala.fi Henkivakuutuskorvausten verotukseen varaslähtö Ennen muutosta • 35 000€ henkivakuutus- korvauksia verovapaasti • Puolisolle 60 000€ perintöosuudesta verovapaasti • Lapselle 40 000€ verovapaasti Muutoksen jälkeen • Kaikki henkivakuutus- korvaukset verolle • Puolisolle 90 000€ perintöosuudesta verovapaasti • Lapselle 60 000€ verovapaasti
- 16. finanssiala.fi Finanssiala – ihmisen arjessa! Piia-Noora Kauppi Toimitusjohtaja Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fi +358 20 793 4210 @Piianoora
Notes de l'éditeur
- Hallitusohjelmassa selvitys pääomatuloverotuksesta, omaisuuden verotuksesta ja eri sijoitusmuotojen verokohtelusta. Tarkoitus toteuttaa selvitys vuonna 2017 Todennäköisesti tarkastelussa käydään läpi lähinnä finanssi-instrumenttien verotusta sekä pääomatuloverotuksen että perintöverotuksen näkökulmasta. Ei olisi pahitteeksi, jos eri sijoitusmuotojen verokohtelua katsottaisiin kokonaisuutena huomioiden finanssi-instrumenttien ohella myös kiinteät sijoitukset – asunnot, kesämökit, maat, metsät. Näin päästäisiin aidosti tasapuoliseen tilanteeseen. Meillä ei ole suurta kantaa siitä, miten kiinteää omaisuutta pitäisi verottaa, mutta tarkastelussa tilanteen pitäisi olla tasapuolinen. Finanssialan näkökulmasta nykyinen verotustilanne on pääpiirteissään toimiva.
- Nykyisinhän tilanne on tämä (kaadetut puut -kuva), että tuottoja verotetaan silloin kun sijoittaja realisoi ne itselleen. Eli vähän sama kuin metsäverotuksessa, jossa veroja maksetaan silloin kun puut kaadetaan ja myydään. Oli kyse osakkeiden myyntivoitoista, rahastoista tai vakuutuskuorien tuotoista – sama tilanne. Tuottoja verotetaan silloin kun ne siirtyvät sijoittajan haltuun. Myös sellaisia äänenpainoja on väläytelty kuluneen vuoden aikana, että verottaa pitäisi jo tässä vaiheessa (kasvava mäntymetsä -kuva). Sijoitusrahastojen kohdalla on nimenomaan ehdotettu, että niiden pääomasta maksettaisiin tuottoa laskennallisen matalan tuottoprosentin mukaan riippumatta niiden todellisesta tuotosta. Tämä malli käytössä Ruotsissa – silloin pitäisi kuitenkin myös luopua nykyisestä voittoihin ja tappioihin keskittyvästä verotuksesta Ruotsin mallin etu: verottajalle ennustettava verokertymä. Finanssialan mielestä kuitenkin selkeä nykymalli, josta verot maksetaan toteutuneiden voittojen mukaan ja tappiot voi vähentää verotuksessa on selkeä ja kannustaa kansalaisia sijoittamaan. Sijoittajalle myös yksinkertainen.
- Meidän näkökulmastamme katsoen sijoitusmuotojen verokeskustelun lähestymistavan ei pitäisi olla ”Mistä lisää verotuloja?” vaan ”Miten saada kansalaiset rahoittamaan sijoituksillaan yritystoimintaa ja sitä kautta työtä ?”
- Veroratkaisut keskeisessä osassa siinä, minne rahastot sijoittuvat. Rahastot saavat yhteen EU-maahan toimiluvan saatuaan toimia kaikissa, joten yhteen maahan voi keskittää kaikki rahastoyhtiöt ja tarjota tuotteita koko EU-alueelle. Jos Suomessa tehdään omia, kansallisia rahastojen eloa hankaloittavia ratkaisuja sääntelyn tai verotuksen puolesta, rahastot voivat karata muualle ja viedä maksamansa verotulot ja tarjoamansa työpaikat mennessään.
- Jääkö kukaan kaipaamaan, jos suomalaisrahastot häviävät? Suomalaisten rahastojen joukossa on monia täkäläiseen tarpeeseen sovitettuja rahastoja, kuten suomalaisiin tai pohjoismaisiin pienyhtiöihin sijoittavat rahastot tai vaikkapa vuokra-asuntoihin sijoittavat rahastot. Kotimaiset rahastot ovat rakenteeltaan ja toimintaperiaatteiltaan tuttuja sijoittajille. Ne palvelevat asiakasta kotimaisilla kielillä ja huolehtivat muun muassa sijoitusten raportoinnista verottajalle. Tähän saakka suomalaiset rahastot ovat kiinnostaneet sijoittajia. Yritysten rahoituksen näkökulmasta voi todeta, että mitä suurempi yritys, sen helpompi sen on hankkia rahoitusta kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta eikä rahaston kotimaalla välttämättä ole niin suurta väliä. Pienempien yritysten osalta on hyvä muistaa, että täällä toimivilla sijoittajilla - tässä tapauksessa rahastoilla - on tietty kotikenttäetu yritysten analysoinnin suhteen. Edut ovat samat kuin sijoittajilla: tutut toimintatavat, lähellä oleva asiakaspalvelu.
- Sijoitusrahastojen ohella henkivakuutukset ovat osa kansankapitalismia ja henkilökohtaista varautumista. Henkivakuutuksia kahta sorttia: puhdas säästöhenkivakuutus, jossa idea on yksinkertainen - maksetaan rahaa vakuutusyhtiölle sen varalta, että satutaan elämään vanhaksi. Kun saavutetaan tietty ikä, saa säästöosuuden ja tuoton itselleen. Sinä aikana vakuutusyhtiö sijoittaa rahat tuottavasti. Ajatuksena varautua oman vanhuuden hyvinvoinnin rahoittamiseen! Riskihenkivakuutus taas sellainen, joka otetaan perheen turvaksi siltä varalta, että toinen perheen elättäjistä sattuu kuolemaan.
- Suomessa iso turvavaje: VATT:n tutkimuksen (vuodelta 2007) mukaan suomalaisten kotitalouksien turvavaje on merkittävä, keskimäärin 126 000 euroa. Turvavajeella tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka puolison kuoleman vuoksi menetetään saamatta jääneinä palkkatuloina ja jota henkivakuutuskorvaukset eivät riitä peittämään. Tähän pitäisi kannustaa varautumaan myös verotuksen keinoin!
- Hallitus teki tuoreimmassa budjettiriihessä päätöksen henkivakuutusten verotuksen muutoksesta. Tähän asti henkivakuutuksen perusteella lähiomaiset ovat saaneet 35 000 € henkivakuutuskorvauksesta verotta, ja ylimenevä osa on ollut veronalaista tuloa. Nyt kaikki tämä meni verolle. Esitystä vastustivat lausuntokierroksella finanssialan lisäksi työmarkkinajärjestöt, Suomen Yrittäjät ja MTK. Toisaalta tehdyssä muutoksessa oli se hyvä puoli, että. Perintöverotuksessa kuolleen puoliso on saanut 60 000€ perinnöstä verovapaasti ja ylimenevästä osasta on pitänyt maksaa veroa. Samoin kuolleen lasten perintöosuudesta 40 000€ on ollut verovapaata samalla lailla. Puolisolla raja nousi 90 000€:oon, lapsella 60 000€:oon, joten tämä auttoi leskien ja orpojen tilannetta. Meidän näkökulmastamme tämä päätös olisi pitänyt katsoa samaan aikaan kuin muidenkin sijoitustuotteiden verokohtelu.
- Toinen vakuutustuote, jonka verokohtelusta viimeksi kuluneen vuoden aikana kohistu, on kapitalisaatiosopimukset eli vakuutuskuoret. Puhuttu juuri kuten kuvassa näkyy: kuin se olisi mukamas piilotettu ja salattu salamyhkäinen aarre! Kapitalisaatiosopimukset ovat sijoitussidonnaisia vakuutuksia. Arvon kehitys on sidottu jonkin kohde-etuuden kehitykseen: esim. sovittu korko tai vaikkapa arvopaperikori. Käytännössä asiakas saa valita tietyistä rahastoista tai osakkeista, joiden arvon kehitykseen oman sijoituksensa arvon kehityksen sitoo. Sopimuksesta riippuen asiakas voi saada tietyin kustannuksin tai perushintaan kuuluvana palveluna vaihtaa sijoituskohdetta kuoren sisällä. Tämä ei laukaise verotusta, sillä varoja ei siirry sijoittajalle! Verokohtelu on kapitalisaatiosopimuksissa samankaltainen kuin sijoitusrahastojen kohdalla: Veroa maksetaan, kun tuottoa tulee. Myös sijoitusrahastoissa rahaston hoitaja saa käydä rahaston varoilla kauppaa eikä asiakkaan tarvitse maksaa veroa myyntivoitoista tai vähentää tappioita verotuksessa. Tehty pitkäaikaiseen säästämiseen. Joissain tapauksissa haukuttu kalliiksi; hinta kuitenkin muodostuu ammattimaisen varainhoidon kustannuksista, transaktioista, rahastopalkkioista. Kapitalisaatiosopimusten kuten muunkin sijoittamisen kohdalla kannattaa olla hintatietoinen ja tehdä vertailua. Kallista ei ole pakko ostaa.
- Finanssialan näkemyksen mukaan hallituksen tulisi vahvistaa ja kannustaa kansankapitalismiin ja ihmisten omaan varautumiseen vanhuuden päiviin. Henkilökohtaiseen varautumiseen kannustaminen pitäisi olla pohjana kaikessa sijoitustuotteiden verokohtelussa.