2. I VAIHE
OPPIMISKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN JA ANALYSOINTI
OMAN aiheen/kurssin/oppimiskokonaisuus ja siihen liittyvät tavoitteet
Oppimisprosessin suunnittelu
TAVOITTEET ANALYSOIDAAN oppimisprosessin toteuttamista varten. Analysoinnin avulla oppimisen kohteena
olevat eri asiat saadaan esiin, tavoitelauseet muutetaan käsitettävään muotoon ja toiminnaksi.
ANALYYSI TEHDÄÄN MUODOSTAMALLA TAVOITTEISTA mitä, miksi, miten – kysymyksiä.
MITÄ? Asiat , teemat, tavoitteet, tulokset, seuraukset
KUKA, KETKÄ? Henkilöt, tekijät
MILLAINEN? Laadullinen kuvaus
MISSÄ? Paikka, kohde, sijainti
MILLOIN? Aika, ajankohta, ajanjakso, tilanne
KUMPI? Erottelu, rinnastus, vertailu
MITEN? Prosessi, tapa, toiminnan tai vaikutuksen kuvaus
MIKSI? Syy-seuraus –suhteet, selittämiseen pyrkivät perustelut
9.11.2010
2
3. II VAIHE
OPPIMISPROSESSIN JA SEN OPPIMISTILANTEIDEN HAHMOTTAMINEN
OPPIMISPROSESSI ON …
- Matka, reitti, polku, rasteja, jne.
- Kuinka etenee ajallisesti? Pituus, kesto, laajuus?
- Kuinka monta oppimistilannetta? Minkä nimisiä? Mistä lähdetään liikkeelle, miten edetään jne.?
- Oppimisprosessin kokonaisuus
9.11.2010
3
TAVOITTEENA
OLEVA
OSAAMINEN
AIKAISEMPI
TIETÄMYS OPPIMISPROSESSI
PALAUTE
AINEISTO
OPPIMIS-
TEHTÄVÄ
OHJAUS
OHJE
AINEISTO
OPPIMIS-
TEHTÄVÄ
OHJAUS
OHJE
AINEISTO
OPPIMIS-
TEHTÄVÄ
OHJAUS
OHJE
AINEISTO
OPPIMIS-
TEHTÄVÄ
OHJAUS
OHJE
PALAUTE
PALAUTE PALAUTE
II
IIII
IIIIII
IVIV
4. III VAIHE
OPPIMISTILANTEIDEN YKSITYISKOHTAINEN SUUNNITTELU
SUUNNITELLAAN yksityiskohtaiset oppimistilanteet ja mistä ne muodostuvat
9.11.2010
4
OPPIMIS-
TILANNE
OPPIMIS-
TILANNE
OPPIMIS-
YMPÄRISTÖT
OPPIMIS-
YMPÄRISTÖT
OPPIMIS-
TEHTÄVÄ
OPPIMIS-
TEHTÄVÄ TIETO-LÄHTEETTIETO-LÄHTEET
JUONI
SELOSTUS
JUONI
SELOSTUS
OHJEETOHJEET
OTSIKKOOTSIKKO
OHJAUSOHJAUS
PALAUTEPALAUTE
OHJEETOHJEET
KIINNOS-TUKSEN
HERÄTTÄMINEN
KIINNOS-TUKSEN
HERÄTTÄMINEN
YKSILÖ
RYHMÄ
YHTEISTYÖ
YKSILÖ
RYHMÄ
YHTEISTYÖ
VERKKOVERKKO
LUOKKALUOKKA
LUONTOLUONTO
KIRJASTOKIRJASTO
OTSIKKOOTSIKKO
AIKATAULUAIKATAULU
TIEDON
VÄLITTY-
MINEN
TIEDON
VÄLITTY-
MINEN
JNE.JNE.
TRANSFERTRANSFER
TAVOITTEETTAVOITTEET
PED. IDEATPED. IDEAT
ITSE-OHJAU-
TUVUUS
ITSE-OHJAU-
TUVUUS
OPPIJAN
TOIMINTA
OPPIJAN
TOIMINTA
TIEDON-
PROSES-SOINTI
TIEDON-
PROSES-SOINTI
LOPPU-
TULEMA
TUOTOS
LOPPU-
TULEMA
TUOTOS
EDISTYMINENEDISTYMINEN
VÄLINEETVÄLINEET
VAIHTO-
ENTOISET
TAVAT
VAIHTO-
ENTOISET
TAVAT
AUTENT-
TISUUS
AUTENT-
TISUUS
MITEN
OPITAAN?
MITEN
OPITAAN?
AIKAISEMMAT
TIEDOT
AIKAISEMMAT
TIEDOT
5. IV VAIHE
SUUNNITELMALOMAKKEEN KÄYTTÖ
SUUNNITTELUN VAIHEET
• TAVOITTEET: Kirjaa opintojakson/ kurssin/ opetettavan, opittavan
aiheen tavoitteet ja sisällöt
• ANALYSOI tavoitteet muuttamalla ne kysymysmuotoon
• RYPÄSTELE kysymykset teemoittain ja nimeä teemat
• ASETA teemat ja kysymykset kronologiseen eli ns. luonnolliseen
järjestykseen oppimisen kannalta
• MIETI kuinka monta vaihetta / opetus-oppimistilannetta prosessiin
tulee?
• POHDI vaihe / teema ja teeman liittyvät kysymykset kerrallaan
miten oppija voi ao. asiat oivaltaa ja oppia. Minkälaista
tiedonprosessointia se vaatii?
• IDEOI ja SUUNNITTELE oppimistehtävät, ohjaus, aineistot ja opetus
9.11.2010
5
6. MIKÄ EDISTÄÄ OPPIMISTA JA OSAAMISEN KEHITTYMISTÄ?
VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ
TAVOITTEELLISUUS – SELKEÄT TAVOITTEET JA OPPIMISEN KOHTEET
SELKEÄ RAKENNE JA OPISKELUN KUVAUS
OPPIMISPROSESSI
HYVÄT OPPIMISTEHTÄVÄT, TEHTÄVIEN SOPIVA HAASTAVUUS
HYVIN VALITUT JA RAJATUT AINEISTOT
KIINNOSTAVUUS ESIM. VAIHTELEVIN MENETELMIN
MIELEKKÄÄT VERKKOKESKUSTELUT
OHJEET
PROSESSIN JUOKSUTUKSET ELI SELOSTUKSET
AIKATAULU JA DEADLINET
PROSESSIN YLLÄPITÄMINEN JA EDISTÄMINEN OHJAUKSEN AVULLA
OPISKELUN ETENEMISEN SEURANTA
PALAUTE
ARVIOINTI
PROSESSIIN SOPIVA TEKNIIKKA JA SEN TOIMIVUUS / HELPPOUS
9.11.2010
6
7. OPPIMINEN JA OSAAMINEN
OPPIMISEN METAFORAT
OPPIMINEN ON ASIOIDEN MIELEENPAINAMISTA
- Miten asioita mieleenpainetaan? Mitä ja miten opitaan?
OPPIMINEN ON OSALLISTUMISTA TOIMINTAAN, KULTTUURIIN
- Miten toimintaan osallistutaan? Miten kulttuuriin osallistutaan? Mitä
ja miten opitaan?
OPPIMINEN ON UUDEN TIEDON RAKENTAMISTA TAI LUOMISTA
- Miten uutta tietoa rakennetaan? Miten uutta tietoa luodaan? Mitä ja
miten opitaan?
.
9.11.2010
7
8. TUNNETKO OPPIMISEN PERIAATTEITA?
• Ihminen rakentaa uutta tietämystä ja ymmärrystä jo tietämänsä ja uskomansa pohjalle
huomio on kiinnitettävä puutteellisiin käsityksiin, virheellisiin uskomuksiin ja käsitteiden naiiveihin
tulkintoihin
• Opiskelijan on hallittava omaa oppimista ja kyettävä tunnistamaan, milloin ymmärtää
jotakin ja milloin tarvitsee lisää tietoa
• Opiskelija voi kehittää kykyä laajentaa yhdessä tilanteessa opittuja asioita toisiin
asiayhteyksiin
miten tehdä tätä ”jatkuvasti” – uusi tieto ja ”miten voisin käyttää tätä jossakin...”, miten tehdä
oppimisesta dynaaminen, jatkuva prosessi – jatkuva luova prosessi
• Opiskelija voi kyetä ennakoimaan ja ennustamaan omaa suoritustaan eri tilanteissa
eli seuraamaan miten hän hallitsee ja ymmärtää asioita, pystyykö hän selittämään järkeenkäyvästi,
tekemään itsearviointia (kyky seurata omaa lähestymistapaa ongelmanratkaisuun) ja pohtimaan mikä
toimii ja mitä pitää kehittää, miten tarkkaillee oman ymmärryksen laajuutta ja päättää milloin se ei
ole riittävä.
(Metakognitio ilmenee usein pään sisäisenä dialogina – mikä on sen merkitys, miten hyödynnän tätä
tietoa?)
9.11.2010
8
9. MINKÄLAISIA VAIHTOEHTOJA OPISKELULLE?
MAHDOLLISTETAANKO HENKILÖKOHTAINEN AIKATAULU JA ETENEMINEN?
• itseopiskelu
• oppimistehtävin ohjattu prosessi
• yksilön oppimisprosessi
OPISKELEEKO RYHMÄ YHDESSÄ?
• Pienryhmän oppimisprosessi
• Suurryhmän oppimisprosessi
• Verkkokeskusteluna toteutettava prosessi
• Projekti
9.11.2010
9
10. MINKÄLAISIA OVAT HYVÄT OPPIMISTEHTÄVÄT?
– Herättävät kiinnostuksen aiheeseen
– Aktivoivat ja motivoivat oppijaa
– Tuovat esille oppijan aikaisempia käsityksiä
– Ovat ongelmanratkaisupohjaisia
– Ohjaavat tiedonrankentelua
– Ohjaavat uuden taidon kehittymistä
– Ohjaavat työskentelytapojen ja -otteen kehittämistä
– Ovat kommunikatiivisia esim. dialogi, väittely, paneeli,
keskustelu verkossa
– Ohjaavat ja tukevat ryhmätaitojen kehittymistä
– Ovat reflektiivisiä
9.11.2010
10
11. MITEN OPPIMISTEHTÄVILLÄ EDISTETÄÄN OPPIMISTA -
OSAAMISEN KEHITTYMISTÄ?
PROSESSIN AIKANA TYÖSTETTÄVÄT JA RATKAISTAVAT TEHTÄVÄT
Edistävät osaamisen kehittymistä, kun oppimistehtävät nivotaan yhteen asteittain syveneväksi
ongelmanratkaisuksi. Näin edellinen tehtävä valmistaa ja auttaa seuraavassa tehtävässä
onnistumisessa.
Prosessi voi sisältää tavoitteiden kannalta ASTEITTAIN SYVENEVIÄ TEHTÄVIÄ ja prosessi ohjaa
osaamisen kehittymisen syväsuuntautuneeseen haltuun ottamiseen.
OHJAA OPPIJAA MENETELMÄLLISESTI OPPIMAAN UUSIA TIETOJA/TAITOJA:
SISÄLTÖÄ
- Mitä tietoa oppija prosessoi tehtävässä?
TIEDONHAKUA
- Mistä oppija löytää tehtävässä tarvittavaa tietoa?
HAVAINNOINTIA, AJATTELUPROSESSEJA
- Miten oppija prosessoi tietoa tehdessään tehtävää?
OHJAA OPPIMISTEHTÄVÄÄ
- Miten oppimistehtävä ohjaa oppijan oppimista ja tiedon prosessointia?
OHJAA OPPIMISPROSESSIA, OHJAA TYÖSKENTELYÄ
- Miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta annetaan?
9.11.2010
11
12. MITÄ TEHTÄVIÄ PROSESSIN ALUSSA JA PÄÄTTEEKSI?
VERKKO-OPPIMISPROSESSIN 2 ENSIMMÄISTÄ OPPIMISTEHTÄVÄÄ ESIM.
1. TEHTÄVÄ – aikaisemman osaamisen esiin nostaminen: Mitä tiedät aiheesta entuudestaan –
mitä sinulle tulee mieleen käsitteestä/ilmiöstä...?
2. VALMISTAUTUMINEN JA VALMENTAUTUMINEN VERKKO-PROSESSIIN
VERKKO-OPPIMISPROSESSIN VIIMEINEN OPPIMISTEHTÄVÄ VOI OLLA
OPPIMISPROSESSIN KOKOAVA TAI REFLEKTIOTEHTÄVÄ
ESIM. Miten käsityksesi ovat prosessin aikana muuttuneet – vertaa ensimmäisen tehtävää ja ...
tarkastele nykyistä ajatteluasi/tietoasi asiasta?
TAI
Käy läpi kaikki prosessin tehtävät ja mieti niiden jokaisen merkitystä itsellesi ja työllesi?
TAI
Tee kooste (valmiin) PowerPoint -esityspohjan avulla eli ns. näyttö osaamisestasi jokaisen
oppimisprosessin vaiheen kohdalla
JNE.
9.11.2010
12
13. MITEN MUUTEN VOIT EDISTÄÄ OPPIMISTA ?
• LAADI KYSYMYKSIÄ JA ASETA ONGELMIA ja ongelmakeskeisyys aktivoivat, motivoivat
ja ohjaavat tiedonprosessointia
• HUOLEHTI AUTENTTISUUDESTA aidot ongelmat, aidosti kiinnostavat ongelmat, aidot
menetelmät, työtavat ja tietolähteet, aidot tulokset, kosketus asiantuntijakulttuuriin
• EDISTÄ TIEDONRAKENTELUA oppiminen voidaan nähdä tiedonrakenteluna tai uuden
tiedon luomisena (metafora)
• OHJAA ULKOISTAMAAN AJATTELUA oppimisen välineitä
• LUO TARVITTAESSA YHTEISÖLLISIÄ PROSESSEJA
• KÄYTÄ VAIHDELLEN ERI ROOLEJA (opiskelijat ja opettajat)
9.11.2010
13
14. MITEN HERÄTÄT KIINNOSTUKSEN JA MIKSI?
KIINNOSTUS on psykologinen tila joka syntyy yksilön ja kohteen välille. Kiinnostus on
emootio.
4-VAIHEINEN MALLI KIINNOSTUKSEN KEHITTYMISESTÄ
(Hidi&Renninger 2006)
1. Tilannesidonnainen liikkeelle sysätty kiinnostus (mm. yllättävä teksti, informaatio,
ulkoa tuettua, ryhmä töitä, ongelmanratkaisua, tietokoneilla työskentelyä)
2. Tilannesidonnainen kestävämpi /pysyvämpi kiinnostus (merkitykselliset tehtävät,
henkilökohtainen osaamisen kehittyminen, ulkoa tuettua, merkitykselliset,
henkilökohtaisesti koskettavat osallistumiset: PBL, yhteisöllisyys, tutorin henkilökohtainen
ohjaus)
3. Heräävä henkilökohtainen kiinnostus (positiiviset tunteet, pysyvät tiedot, arvot,
perustuu aikaisempaan yhteyteen, opiskelijasta tulee utelias, hänelle syntyy omia
aiheeseen liittyviä kysymyksiä, omia haasteita, itse –aikaansaatu kiinnostus, tarvitsee
rohkaisua ja tukea ulkopuolelta)
4. Hyvin kehittynyt henkilökohtainen kiinnostus (positiiviset tunteet, paljon
varastoituvaa tietoa, arvokasta tietoa, työnteko tuntuu vaivattomalta, itse aikaansaatua
9.11.2010
14
15. MITEN VALITSET AINEISTOT?
Verkko-oppimisympäristöön valituilla AINEISTOILLA ON MERKITTÄVÄ ROOLI oppimisen ja
osaamisen kehittymisen kannalta. Ne ohjaavat oppijoiden ajattelua ja toimintaa.
Aineistojen VALINTA JA JÄSENTÄMINEN ON ERITTÄIN tärkeää, koska niiden avulla opiskelija
kehittää osaamistaan ja syventää ajatteluaan.
Verkkoympäristöissä TULISI VÄLTTÄÄ LINKKILISTOJEN TYYPPISTÄ, suurta itseohjautuvuutta
edellyttävää aineistojen käyttöä, koska ne saattavat vaikeuttaa tietojen löytymistä ja
aikaansaada ajan käyttöä epäolennaiseen.
Aika saattaa kulua tiedon etsimiseen tiedonprosessoinnin sijaan – eri asemassa ovat
opintojaksot, joissa tavoitteena on tiedonhaku.
Ohjaaja voi käyttää oppimisprosessin eri vaiheissa eri muodoissa olevia aineistoja käyttötarpeen
mukaan.
Aineistot voivat olla ohjaajan tuottamia teksti-, ääni- tai videoklippejä, joiden avulla oppivat
pääsevät orientoitumaan aihealueeseen RAUHASSA KESKITTYEN JA VAIKKA USEAAN
KERTAAN TOISTAEN.
Aineistojen tarkoituksena voi olla aihealueen selvittäminen siten, että OPPIJAN HUOMIO
KIINNITETÄÄN JOHONKIN OLEELLISEEN, VAIKKA AIVAN UUTEEN ASIAAN. Aineistojen tehtävä
on tällöin toimia OPPIJOIDEN OPPIMISTA EDISTÄVINÄ ELEMENTTEINÄ.
9.11.2010
15
16. VERKKOKESKUSTELUN SUUNNITTELU
1. VERKKOKESKUSTELUN LÄHTÖKOHTA / LÄHTÖTILANNE
Miten opiskelijat aktivoidaan ja heille synnytetään tarve keskustella ja rakentaa tietoa verkossa?
Esim. ongelmanasettelu, casen analysointi.
Miten verkkokeskustelun hyöty konkretisoidaan osallistujille – miksi keskustella verkossa?
2. VERKKOKESKUSTELUN PÄÄMÄÄRÄ, LOPPUTULEMA JA LOPPUTULOS
Mitkä ovat verkkokeskustelun tavoitteet?
Mitä tuloksia / tuotoksia odotetaan saavutettavan?
Miten tuloksia työstetään ja hyödynnetään jatkossa oppimisprosessin aikana?
9.11.2010
16
Päämäärä,
lopputulema,
lopputuotos
Lähtökohta / lähtötilanne
esim. case, ongelman-
asettelu
VERKKOKESKUSTELU,
KESKUSTELUPROSESSI
Ohjaajan interventiot tarvittaessa. Ohjaaja voi
ylläpitää ja suuntaa keskustelua tarvittaessa
esim. aktivoivilla kysymyksillä
17. VERKKOKESKUSTELU
JÄSENTYMÄTÖN VERKKOKESKUSTELU JÄSENTYNYT VERKKOKESKUSTELU
DIALOGINEN VERKKOKESKUSTELU
Dialogisessa verkkokeskustelussa keskustelijan kirjoittama viesti
tai kommentti liittyy aina asiasisällöllisesti edelliseen, aikaisemmin
kirjoitettuun viestiin
9.11.2010
17
Keskustelun
päämäärä /
tavoitteet
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
Keskustelun
päämäärä /
tavoitteet
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
viesti /
kommentti
Usein verkkokeskustelussa osallistujilla ei ole yhteistä
päämäärää tai keskustelulla tavoitteita, vaan keskustelijat
vievät jokainen keskustelua vähän eri suuntaan, jolloin
keskustelu helposti ”levähtää”.
Jäsentyneessä ja tavoitteellisessa verkkokeskustelussa
keskusteluun osallistuvat pyrkivät viesteillä ja
kommenteillaan kohti yhteistä päämäärää, esimerkiksi
asetetun aloitusongelman ratkaisua.
!
Minkälaisissa tilanteissa
verkkokeskustelu toimii?
18. MITEN ESITTELET OPINTOJAKSON?
OPPIMISPROSESSI TAI OPINTOKOKONAISUUS – onko nimi
kuvaava ja selkeä?
LAAJUUS – opintojakson laajuus opintopisteinä, opintoviikkoina,
opiskelutunteina.
AIKA – milloin opintojakso alkaa ja päättyy.
OHJAAJAT – kuka ohjaa, miten ja milloin ohjaaja on tavoitettavissa
sekä yhteystiedot (esim. sähköposti, matkapuhelin, Skypenimi).
TOTEUTTAJAT – Kuka/ketkä ovat suunnitelleet opintojakson.
TERVETULOTOIVOTUS – tervetulotoivotuksen tarkoituksena
on kertoa opintojaksosta tiiviisti, kiteytetysti ja innostuneesti.
Sen avulla herätetään kiinnostus aiheeseen ja opiskeluun. Voi olla
muodoltaan tekstiä, kuvia, video, äänitiedosto tms.
OPINTOJAKSON TAVOITTEET – opiskelun ja oppimisen tulee
aina olla tavoitteellista. Oppimisen/osaamisen tavoitteet kuvataan
9.11.2010
18
MUISTA
1. Ihminen toimii aikaisemmin opitun
varassa, se nopeuttaa toimintaa, mutta
kouluttajan tekemät muutokset
saattavat jäädä huomaamatta ellei niitä
osoiteta.
2. Havaitseminen on valikoivaa –
kaikkea ei huomata, verkossa tekstiä
lähinnä silmäillään ja sitä ei
välttämättä lueta kokonaan.
3. Ihminen pystyy pitämään mielessään
vain tietyn määrän tietoa yhdellä
kertaa, joten älä täytä sivuja liialla
informaatiolla.
4. Symbolit ja värit tukevat ja edistävät
havaitsemista.
19. MINKÄLAISIA OHJEITA JA OHJEISTUKSIA
TARVITAAN?
OHJEET OVAT OPPIMISPROSESSIN KESKEINEN ETEENPÄIN VIEVÄ VOIMAVARA
• TEHDÄÄN USEIN RAUTALANGASTA VÄÄNTÄMÄLLÄ
• SELKEÄ KIELI
• YKSINKERTAISET LAUSEET
• VÄLTÄ ADJEKTIIVEJA
• VÄLTÄ SIVULAUSEITA
• KAPPALEESSA KORKEINTAAN 6 RIVIÄ
VARMISTETAAN OHJEIDEN PERILLE MENO
MINIMOIDAAN TURHAUTUMINEN
9.11.2010
19
20. MITEN JUOKSUTAT OPPIMISPROSESSIA?
ESIMERKKI JUOKSUTUKSESTA
• OPPIMISPROSESSIN /OPINTOJAKSON ALUSSA tutustut aihealueeseen pohtimalla sitä mitä
tiedät aihealueesta entuudestaan ja missä olet asiaan aikaisemmin tutustunut. Tämä
tapahtuu siten että kirjoitat teemasta ” Mitä ...?” maksimissaan yhden A4 verran. Sen jälkeen
teet monivalintatehtävän, jossa arvioit omaa osaamistasi suhteessa tämän opintojakson
tavoitteisiin.
• TOISESSA VAIHEESSA pääset kahden casen avulla tutustumaan aiheeseen hieman enemmän
ja ...
• KOLMANNESSA VAIHEESSA jatkat toisen vaiheen aihealueen tarkastelua hieman
syvemmälle... Ja katsomme missä kaikissa tilanteissa arkimaailmassa aiheeseen voi törmätä.
• NELJÄNNESSÄ VAIHEESSA käsittelemme muutamaa keskeistä käsitettä, myös niiden
syntyhistoriaa.
• OPPIMISPROSESSIN /OPINTOJAKSON LOPUKSI teet kokoavan PowerPoint-esityksen
opintojakson eri osa-alueista. Sen jälkeen teet uudelleen alussa tekemäsi
monivalintatehtävän ja katsotaan miten oma osaamisesi on prosessin aikana kehittynyt.
9.11.2010
20
