3. Sosiaalinen media 2005-2011 Lähde: http://www.google.com/insights/search/#q=%22sosiaalinen%20media%22%2C%22web%202.0%22&geo=FI&cmpt=q Käsitteet vaihtuvat, mutta some on tullut jäädäkseen.
12. Lähde: http ://inmaps.linkedinlabs.com/share/Pauliina_Mkel/284252234171786557412516097068541421960 Some-palveluissa syntyy minäkeskeisiä verkostoja
13. Verkkoyhteisön sosiaalinen verkosto Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) Yhteisöt kasvavat uusien jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta
14. Sosiaalisessa mediassa syntyy erilaisia yhteisöllisyyden muotoja kuin sieniä sateella . Kuva: http://xkcd.com/802/ (lisenssi: http://xkcd.com/license.html )
22. Yli 500 milj. käyttäjää (eli minäkeskeistä verkostoa) 250 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 200 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Keskimääräinen käyttäjä: 130 kaveria liittynyt 80 sivuun, ryhmään tai tapahtumaan luo 90 sisältöä kuukaudessa Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics (23.3.2011)
23.
24.
25.
26.
27.
28. http://www.slideshare.net/hponka/ Jaetut esitykset Esityksen voi upottaa muihin käytettäviin web-palveluihin Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä
29.
30.
31. Wikit Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua Wiki on www-sivusto, jonka sisältöä kaikki voivat muokata Yhteisöllinen toimintaympäristö: sisällöntuotanto ja keskustelut Yhteisöllisen työskentelyn prosessin seuraaminen http://www.wikispaces.com/
33. Käsite- ja miellekartat Käsitteet ja niiden väliset yhteydet! Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne. Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen http://www.mindmeister.com/
34. http://www.delicious.com/ Sosiaaliset kirjanmerkit Linkkien varastoiminen omaan ja/tai muoden käyttöön Verkostoituminen muiden käyttäjien kanssa, linkkien vinkkaus yms. Hakukone: käyttäjät arvottavat www-sisältöjä
40. Tilastokeskus, 1. neljännes 2010, N=4300, http://www.tilastokeskus.fi/til/sutivi/2010/sutivi_2010_2010-10-26_kat_003_fi.html Suomalaiset yhteisöpalveluissa v. 2010
41. 1-19-80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti Lähde: http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/ Kuka tuottaa sisältöä?
42. Sosiaalisissa verkostopalveluissa selvästi tärkeintä on pitää yhteyttä kavereihin . Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx
43. Yleisin syy käyttää Twitteriä on pitää yhteyttä kavereihin. Joka viides käyttää Twitteriä pysyäkseen ajan tasalla. Alle 35-vuotiaille on tärkeää päivittää omaa statustaan eli markkinoida itseään . 35-54-vuotiaat käyttävät eniten Twitteriä työtarkoituksiin . Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007193
44. ” Kaverien” määrä kasvaa Twitterissä vain tiettyyn rajaan asti, kun seurattavien määrä kasvaa yhä suuremmaksi. Kaveri = henkilö, jolle käyttäjä on viestinyt suoraan vähintään kahdesti. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
55. Alkuperäinen sisältö Sisällön levittäminen ja ansaittu julkisuus Flickr images: RSS by dannysullivan , newspaper by gauravonomics (Creative Commons Attribution license)
56.
57. On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.
69. Keskeistä on yhteinen tavoite tai ratkaistava ongelma , vastavuoroisuus ja älyllisten ponnistelujen jakaminen . Osallistumalla yhteisön työskentelyyn yksilöt voivat saavuttaa enemmän kuin mihin yksinään pystyisivät.
70. Kurssin yhteinen blogi tai wiki Vastuu opettajalla 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/
71.
72.
73.
74. Miksi ja miten sosiaaliseen mediaan - strategia ja ohjeistus
75. Sosiaalisen median käyttäminen on strateginen valinta , joka ei ole irrallaan muusta toiminnasta. Kyse ei ole vain markkinoinnista tai viestinnästä.
99. Ohjeistuksen tekeminen – tapaus YLE ” Ryhmä tutustui hyvään pinoon ulkomaisten mediatalojen sosiaalisen median ohjeistuksia, tapasi neljä kertaa, keskusteli vilkkaasti periaatteista, käsitteistä ja pilkkujen paikoista ja päätyi hyvään yhteisymmärrykseen ohjeista. Tuija Aalto keksi ensimmäisessä tapaamisessa iskeä ohjeet jo ensimmäisessä luonnosvaiheessa Yle-wikiin kaikkien yleläisten muokattavaksi . Ohjeista avattiin myös keskustelu intraan. Tästä ei paljon avoimemmaksi pääse. Ohjeista tuli viralliset viime perjantaina. Niiden väsäämisessä oli kolme keskeistä tavoitetta: sosiaalisen median käyttöön pitää rohkaista , absoluuttisia kieltoja pitää välttää ja ohjeiden pitää olla lyhyet .” Lähde: Mika Rahkonen, toimituspäällikkö, YLE Uutiset, 20.12.2010, http ://blogit.yle.fi/aikaleima/ylen-some-ohjeiden-perusajatus-kannattaa-miettia-ennen-kuin-tekee
100. Rajoitukset ja kontrolli ylhäältä Kannustus, inspirointi, hyödyt, yhteistyö Onko ohjeistuksen painopiste uhkien torjunnassa vai mahdollisuuksien hyödyntämisessä ?
Monelle tutuin. toiseksi suosituin nettipalvelu heti Googlen jälkeen. Kasvaa nopeiten yli 35-vuotiaiden keskuudessa.
Tärkeimpiä taitoja ovat oppimisen taidot, varsinkin yhteisöllisen oppimisen taidot, sillä kukaan ei enää jatkossa menesty yksin – poikkeuksia lukuunottamatta. On väitetty, että verkossa on mm. joukkoälyä, monipäistä yhteistyötä ja verkkovoimaa, mutta oppimistutkijan silmin... Tämä on viime vuosien oppimistutkimuksen tuottamaa tietoa (ymmärtävä oppiminen, asiantuntijuuden tutkimus), esim. Scardamalia ja Bereiter (yhteisöllinen tiedonrakentelu) Yhdysvalloissa ja Suomessa mm. Sanna Järvelän Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusryhmä sekä Kai Hakkarainen (tutkiva oppiminen).